MUUTTOLIIKE JA SEN VAIKUTUKSET JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDULLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUUTTOLIIKE JA SEN VAIKUTUKSET JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDULLA"

Transkriptio

1 SPATIA Raportteja 1/2007 MUUTTOLIIKE JA SEN VAIKUTUKSET JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDULLA Arja Jolkkonen Olavi Kallio Mikko Kumpulainen Timo Lautanen Pasi Saukkonen Markku Tykkyläinen Alue- ja kuntatutkimuskeskus Joensuun yliopisto

2 Tiivistelmä Arja Jolkkonen, Olavi Kallio, Mikko Kumpulainen, Timo Lautanen, Pasi Saukkonen ja Markku Tykkyläinen Muuttoliike ja sen vaikutukset Jyväskylän kaupunkiseudulla SPATIA Alue- ja kuntatutkimuskeskus, Raportteja 1/2007 Joensuun yliopisto Helmikuu 2007 ISBN (PDF, ISSN Avainsanat: muuttoliike, Jyväskylä, kaupunkiseutu Viime vuosina Suomen muuttoliikkeen tunnusomaisena piirteenä on ollut suurten keskusten ja lähikuntien välinen asumisperustainen muutto. Suurimpien työssäkäyntialueiden keskusten muuttovoitot ovat pienentyneet ja näiden läheisyydessä olevat kehyskunnat ovat lisänneet muuttovoittoaan. Nyt suuret koulutuskaupungit purkavat ympäristökuntiinsa niihin 1990-luvulla kertynyttä opiskelijaväestöä. Asumisperustaisen muuton lisääntyminen näkyy valikoivana muuttoliikkeenä kaupunkiseutujen sisällä. Käsillä oleva tutkimus tarkastelee Jyväskylän kaupunkiseudun sisäistä muuttoliikettä ja sen syitä tilastojen ja kotitalouksille osoitetun kyselyn avulla. Lisäksi tutkimuksessa on muun muassa arvioitu muuttoliikkeen vaikutuksia verkostokaupungin kuntien talouteen. Kyselyllä haluttiin selvittää erityisesti nuorten perheiden (25 49-vuotiaiden kotitaloudet) muuttopäätöksiin vaikuttaneita tekijöitä ja asumisen mieltymyksiä. Kyselyyn vastasi lokakuussa 2006 noin 550 kotitaloutta Jyväskylän kaupungista, Jyväskylän maalaiskunnasta, Laukaasta ja Muuramesta. Kyselyyn vastanneiden joukossa muuton syy liittyi yleisimmin asumiseen. Tämä tekijä korostui Jyväskylästä kehyskuntiin muuttaneiden kotitalouksien vastauksissa. Kehyskunnista kaupunkiin muuttaneille kotitalouksille tärkeänä muuton syynä tuli esille myös perhesuhteissa tapahtuneet muutokset. Työhön tai opiskeluun liittyvät syyt olivat vain harvoin muuttopäätöksen tärkeimpiä syitä tutkitussa kohderyhmässä. Keskeiset asumismieltymykset ovat kyselyn kohderyhmässä suurelta osin samat riippumatta muuton suunnasta. Arvostettuja asioita ovat muun muassa asuinalueen turvallisuus, luonnon läheisyys ja asuinalueen viihtyisyys. Kuitenkin siinä, missä määrin eri tekijöitä painotettiin muuttopäätöksessä, on löydettävissä eroja. Kaupungista kehyskuntiin muuttaneille kotitalouksille tunnusomaisia piirteitä muuttopäätöksessä ovat halu asua maaseutumaisemmassa ympäristössä, asuntojen edullisempi hintataso, halu päästä isompaan asuntoon, suuremman tontin löytyminen ja asuinalueen kokeminen hyväksi kasvuympäristöksi lapsille. Kaupunkiin muuttaneille tyypillisiä motiiveja ovat puolestaan halu viettää kaupunkilaiselämää, huvi- ja iltaelämän viettäminen, ystävien asuminen kaupungissa, kulttuuritarjonta, mahdollisuus monipuolisiin ihmissuhteisiin ja halu asua ydinkeskustassa. Kaupungista kehyskuntiin muuttaneista noin puolet oli pohtinut muuttoa myös johonkin toiseen kuntaan. Tyypillisesti vaihtoehtoina oli kaksi tai kolme kuntaa Jyväskylän seudulta. Sen sijaan muutto seudun ulkopuolelle oli ollut vain harvojen mielessä. Yli kolmanneksella kotitalouksista oli yhtenä vaihtoehtona pysyminen Jyväskylän kaupungissa. Kuitenkin edullisemman asunnon löytyminen (hinta tai hintalaatusuhde), tonttitarjonta (hinta, koko ja saatavuus) ja luonnonläheisempi asuinympäristö houkuttelivat kehyskuntaan. Kehyskunnista kaupunkiin muuttaneista yli kaksi kolmasosaa piti kaupunkiin muuttamis- 2

3 ta ainoana vaihtoehtona. Kaupungissa asuinpaikkaa vaihtaneilla poismuuttoalttius oli verraten pieni, sillä vain alle viidennes oli pohtinut muuttoa myös johonkin toiseen kuntaan. Kunnallistalouden näkökulmasta muuttoliikkeen ja sen aikaansaamat väestörakenteen muutokset vaikuttavat mm. palvelujen kysyntään, verotulokertymään ja valtionosuuksiin. Tyypillisenä yliopistokaupunkina Jyväskylän kaupungin nettomuutto on valikoivaa siten, että muuttovoittoa syntyy vuotiaiden ikäryhmässä, kun taas muuttotappio kohdistuu vuotiaiden ikäryhmään ja alle kouluikäisiin lapsiin. Jyväskylän kaupunkiin muuttajissa on runsaasti opiskelunsa aloittavia nuoria, joiden veronalaiset tulot ovat vähäiset. Sen sijaan hieman vanhemman ikäluokan poismuuttajilla verotettavaa tuloa on selvästi enemmän. Tutkimuksessa tehtyjen vuoden 2005 muuttajamääriin perustuvien laskelmien mukaan muuttoliikkeen vaikutukset Jyväskylän kaupungin käyttötalouteen ovat negatiivisia ja Jyväskylän naapurikunnille jonkin verran positiivisia. Opiskelijoiden muuttoliikkeellä on kuitenkin kaupunkiseudulla myös monia tässä arvioimattomia epäsuoria alue- ja kuntataloudellisia vaikutuksia mm. asunto-, kulutus- ja työmarkkinoiden kautta. Erityisesti nuorten perheiden lisääntynyt lähtömuutto kehyskuntiin liittyy Jyväskylässä trendiin, joka on alkanut jo vuosia aiemmin. Tätä tukee se, että kyselyn perusteella kohderyhmän muuton motiivit eivät oleellisesti ole muuttuneet vuodesta 2004 vuoteen Alhainen korkotaso, pitkään jatkunut hyvä suhdannetilanne ja kuluttajien luottamus talouteensa ovat merkittäviä yleisiä tekijöitä siihen, miksi muuttaminen Jyväskylän kaupungista kehyskuntiin on lisääntynyt juuri viime vuosina. Jyväskylä ei myöskään muodosta poikkeusta muiden suurten yliopistokaupunkiseutujen joukossa Suomessa, vaan kuntien välinen maassamuutto on useilla korkeakoulu- ja yliopistopaikkakunnilla samansuuntaista kuin Jyväskylän seudulla. Elämänvaihe ja perhetilanteen muutokset vaikuttavat oleellisesti muuttopäätöksiin. Perheillä on tavoitteena löytää sopiva yhdistelmä asunnon hinnan, saavutettavuuden, tilantarpeen, hyvän asuinympäristön ja vapaa-ajan harrastuksia palvelevan luonnonympäristön välillä. Aineiston mukaan kuntarajat sekä kunnallisten palvelujen laatutekijät eivät sinänsä ole ratkaisevia tekijöitä muuttopäätöksissä. Jyväskylän seudun eräänä menestystekijänä voidaan nähdä sen kyky tarjota vaihtoehtoisia asuinympäristöjä myös keskuksen ulkopuolelta. Muuttoliikettä tulisi enemmänkin katsoa seudun pitkän aikavälin menestyksen näkökulmasta, ei niinkään lyhytjänteisenä kuntien välisenä pelinä. Muuton ja pendelöinnin lisääntyminen kaupunkiseudulla korostaa kaupunkiseudun kuntien toimivaa yhteistä suunnittelua maankäytön ja kaavoituksen, palvelurakenteen ja liikenteen alueilla. Esimerkiksi liikenteen sujuvuudesta tulee yhä tärkeämpi kilpailukykytekijä seudulle. Kokonaisuutena tulisi pyrkiä madaltamaan keinotekoisia rajoja ja esteitä verkostokaupungin kuntien yhteistyölle. 3

4 Esipuhe Jyväskylässä jouduttiin toteamaan vuoden 2006 alkupuolella, että kaupungin väestönkasvu on hiipumassa. Syyskesän normaali kasvuvauhti ei riittänyt korvaamaan lisääntynyttä lähtömuuttoa, ja kaupungin väestömäärä kasvoi vuonna 2006 vain 288 asukkaalla, kun 2000-luvun alkuvuosina kasvu oli vuosittain tuhannen asukkaan luokkaa. Kaupungin ympäristökunnissa asukasluvut kasvoivat sen sijaan edellisiä vuosia huomattavasti enemmän. Vastaavia tietoja alkoi tulla myös muilta kasvukeskusseuduilta. Keskuskaupunkien väestökasvu hidastui tai pysähtyi ja ympäristökuntien väestömäärä kasvoi selvästi keskuskaupunkia nopeammin. Tieto hitaamman väestön kasvun tilanteesta synnytti monia kysymyksiä. Onko kehitys tilapäinen ilmiö vai kertooko se pysyvämmästä muutoksesta? Miltä osin on kyse yleisestä valtakunnallisesta kehityssuunnasta ja miltä osin on löydettävissä paikallisia syitä? Kertooko hitaampi väestön kasvu kaupungin vetovoimaisuuden heikkenemisestä? Mitkä syyt saavat ihmiset muuttamaan? Onko muuttoliike ja sen syyt erilaista, kun muutetaan seudun sisällä verrattuna siihen, kun muutetaan seudulle tai seudulta pois? Tällaisiin kysymyksiin vastaaminen on tärkeää, kun suunnitellaan kaupungin ja koko Jyväskylän seudun kehitystä. Tärkeyttä on lisännyt kunta- ja palvelurakennehanke, jossa yhtenä tehtävänä on suunnitella kasvukeskuskunnissa sitä, miten keskuskunnan ja sen ympäristökunnista muodostuvalla yhteistoimintaalueella hoidetaan asumiseen, liikenteeseen ja yhdyskuntasuunnitteluun liittyviä kysymyksiä. Kun tämän Paras-hankkeen yhtenä tavoitteena on siirtyä työssäkäyntialueen mukaiseen kuntarakenteeseen, niin muuttoliikettä tarkastelemalla voidaan tehdä myös päätelmiä siitä, minkälainen olisi tavoitteen mukainen kuntarakenne Jyväskylän seudulla. Jyväskylän seudun muuttoliikkeestä kerätään monenlaista tietoa, mutta aikaisemmin ei ole tehty kokonaisvaltaista tarkastelua, jossa olisi kartoitettu muuttamisen syitä kysymällä niitä muuttaneilta henkilöiltä. Tätä puutetta paikkaamaan Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän seudun aluekeskusohjelman ohjausryhmä päättivät keväällä 2006 teettää tutkimuksen muuttoliikkeestä ja sen vaikutuksista Jyväskylän seudulla. Tutkimuksen tekijäksi valittiin tarjouskilpailun perusteella Joensuun yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia. Tutkimus on nyt valmistunut. Se antaa monipuolisen ja kattavan kuvan Jyväskylän seudun muuttoliikkeestä. Moniin kysymyksiin on saatu vastauksia. Samalla tutkimus auttaa ymmärtämään, miten monimutkainen ja monia tulkintoja mahdollistava ilmiö muuttoliike on. Tutkimuksesta saadaan tietoa, jota voidaan käyttää hyväksi Jyväskylän seudun ja verkostokaupunkialueen kehitystyössä. Tutkimus valmistuu sopivana ajankohtana, kun parhaillaan ollaan tekemässä Parashankkeeseen liittyvää yhteensovittamissuunnitelmaa. Esitämme Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän seudun aluekeskusohjelman puolesta Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatialle kiitokset hyvin tehdystä tutkimuksista sekä hyvin sujuneesta ja antoisasta yhteistyöstä! Lisäksi haluamme kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita kotitalouksia! Sakari Möttönen kehitysjohtaja Jyväskylän kaupunki Jouni Juutilainen aluekehittämisjohtaja Jyväskylän seudun aluekeskusohjelma 4

5 Sisällys Tiivistelmä... 2 Esipuhe... 4 Kuvioluettelo... 6 Taulukkoluettelo Tutkimuksen tausta, tavoitteet ja toteutus Johdanto Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Jyväskylän asema alueellisena keskuksena Muuttoliike Verkostokaupungin muuttoliike Jyväskylän kaupungin muuttoliike Jyväskylän seudun sisäisen muuton ominaispiirteet Perheiden muuttoliike Jyväskylän seudulla Kyselytutkimuksen tuloksia Muuttaneiden kotitalouksien piirteet Muuton motiivit ja näkemykset hyvästä asuinalueesta Asuinalueen valinta Muuton vaikutukset kuntatalouteen Kuntatalouden muutosten mallintaminen Laskennallisen mallinnuksen tulokset vuositasolla Laskennassa käytetyt syöttötiedot Laskennan tulokset: tulo- ja lähtömuuton vaikutukset kuntien käyttötalouteen Johtopäätöksiä ja arvioita muuttoliikkeen vaikutuksista Lopuksi...41 Lähteet Liite 1. Kyselylomake kotitalouksille...45 Liite 2. Lähtö- ja tulomuuttajat iän ja pääasiallisen toiminnan mukaan vuonna 2003 Jyväskylän verkostokaupungin kunnissa...51 Liite 3. Muuttopäätöksen ja asuinalueen valinnan tärkeimmät tekijät lapsiperheissä ja kahden aikuisen talouksissa...54 Liite 4. Muuttopäätöksessä ja asuinalueen valinnassa vaikuttaneiden tekijöiden ryhmittely laajemmiksi muuttujiksi (summamuuttujat)...55 Liite 5. Taloudellisten vaikutusten laskennassa käytetty malli ja mallinnuksessa käytetyt syöttötiedot kunnittain

6 Kuvioluettelo Kuvio 1. Tutkimuksessa käytetyt aluejaot... 8 Kuvio 2. Jyväskylän työssäkäyntialue Kuvio 3. Pendelöinti Keski-Suomen maakunnan kunnista Jyväskylään Kuvio 4. Väestön, työllisyyden, työttömyyden ja muuttoliikkeen kehitys Jyväskylässä Kuvio 5. Jyväskylän seudun verkostokaupungin kuntien tulo- ja lähtömuutto Kuvio 6. Jyväskylän seudun verkostokaupungin nettomuutto ikäryhmittäin Kuvio 7. Verkostokaupungin osuus kuntien tulo- ja lähtömuutosta Kuvio 8. Nettomuuton ja luonnollisen väestömuutoksen arvioidut osuudet väkiluvun muutoksesta verkostokaupungissa Kuvio 9. Jyväskylän kaupungin tulo- ja lähtömuutto Kuvio 10. Jyväskylän kaupungin nettomuutto ikäryhmittäin Kuvio 11. Perhetyypit tutkimuksen kohderyhmän kotitalouksissa muuttosuunnan mukaan...22 Kuvio 12. Kotitalouksien talotyypit muuton jälkeen muuttosuunnan mukaan...23 Kuvio 13. Asunnon hallintaperuste muuton jälkeen muuttosuunnan mukaan...23 Kuvio 14. Kyselyyn vastanneiden kotitalouksien perhetyypit muuttosuunnan mukaan...25 Kuvio 15. Kyselyyn vastanneiden kotitalouksien nettokuukausitulot muuton suunnan mukaan...25 Kuvio 16. Pääasiallinen toiminta muuton suunnan mukaan...26 Kuvio 17. Koulutusaste muuton suunnan mukaan...27 Kuvio 18. Työllisten työpaikan sijainti (asuinkunnassa/muualla) muuton suunnan mukaan Kuvio 19. Tärkeimmät syyt muuttopäätökselle muuton suunnan mukaan...28 Kuvio 20. Kehyskuntiin ja kaupunkiin muuttaneiden kotitalouksien tunnusomaisia muuton motiiveja 30 Kuvio 21. Hyvän asuinalueen tunnusomaiset piirteet...32 Kuvio 22. Vaihtoehtoisten paikkakuntien lukumäärä muutossa (yksi kunta/useita kuntia) muuton suunnan mukaan...33 Kuvio 23. Laskentamallin periaate: syöttötiedoista käyttötalouden muutoksiin...34 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Muuttaneet kotitaloudet muuton suunnan mukaan ja kyselyyn valitut kotitaloudet... 9 Taulukko 2. Vastausaktiivisuus muuton suunnan mukaan...10 Taulukko 3. Jyväskylässä työssäkäyvien osuus (%) kuntien työllisistä Jyväskylän työssäkäyntialueella Taulukko 4. Jyväskylän työpaikoissa työssäkäynti Taulukko 5. Jyväskyläläisten työpaikkojen sijaintikunnat Taulukko 6. Jyväskylän seudun nettomuutto 2005, suurimmat muuttovoitto ja -tappio seutukunnat..18 Taulukko 7. Muuttajat sosioekonomista asemaa kuvaavien tekijöiden mukaan verkostokaupungin kunnissa...19 Taulukko 8. Jyväskylän kaupungin ja kehyskuntien välinen muuttoliike kyselyn kohderyhmässä vuosina Taulukko 9. Muuton suuntautuminen asuinalueittain muuttosuunnan mukaan...24 Taulukko 10. Muuttopäätöksen 15 tärkeintä tekijää muuton suunnan mukaan...29 Taulukko 11. Hyvän asuinalueen piirteet tärkeysjärjestyksessä muuton suunnan mukaan...31 Taulukko 12. Laskennassa käytetyt aluejaot...35 Taulukko 13. Yhteenveto laskennassa käytetyistä syöttötiedoista Taulukko 14.Verkostokaupungin ja Suur-Jyväskylän sisäinen ja muun Suomen välinen muuttoliike Taulukko 15. Yhteenveto laskennallisen mallinnuksen tuloksista...37 Liitetaulukko 1. Mallinnuksessa käytetyt syöttötiedot verkostokaupungin kunnissa Liitetaulukko 2. Yhteenveto laskennallisen mallinnuksen tuloksista verkostokaupungin kunnissa

7 1 Tutkimuksen tausta, tavoitteet ja toteutus 1.1 Johdanto Suomessa muuttoliike suuntautui 1990-luvun laman jälkeen entistä voimakkaammin yliopistokaupunkeihin ja kasvatti niiden väestömäärää ripeästi. Kaupunkiseutujen keskuskuntien väkiluku kääntyi selvään kasvuun vuonna 1993, mitä seurasi 1960-luvun ja 1970-luvun alun tapainen keskuskuntien väestönkasvuvaihe. Syynä tälle kehitykselle oli erityisesti työpaikkakasvun keskittyminen näille alueille ja kotikuntalain muutos vuonna 1994, joka antoi opiskelijoille mahdollisuuden kirjautua vakituiseksi asukkaaksi opiskelupaikkakunnalle (ks. Myrskylä 2004). Sen sijaan 2000-luvun alun muuttoliikkeelle on ollut tunnusomaista kaupunkien välinen sekä suurten keskusten ja niiden ympäryskuntien välinen maassamuutto. Suurimpien työssäkäyntialueiden keskusten muuttovoitot ovat pienentyneet, mutta näiden läheisyydessä olevat kehyskunnat ovat lisänneet muuttovoittoaan (Rapo 2006). Suuret koulutuskaupungit purkavat nyt ympäristökuntiinsa niihin 1990-luvulla kertynyttä opiskelijaväestöä (Myrskylä 2004). Tämä asumisperustaisen muuton lisääntyminen näkyy valikoivana muuttoliikkeenä kaupunkiseutujen sisällä (ks. Aro 2006). Muuttoliike on väestökehityksen näkökulmasta keskeinen alueiden välinen vuorovaikutustekijä (alueiden välinen ja alueiden sisäinen massamuutto ja siirtolaisuus). Työmarkkinoiden näkökulmasta alueiden välistä vuorovaikutusta määrittää puolestaan työpaikkojen sijoittuminen (paikallinen, kansallinen ja globaali) ja työvoiman alueellinen liikkuvuus (pendelöinti ja työvoiman muuttoliike). Hyvinvoinnin kannalta alueiden välisessä vuorovaikutuksessa oleellisia tekijöitä ovat asuminen sekä palveluiden sijainti, saavutettavuus ja hankinta. Työpaikkojen ja asuntoalueiden sijainti suhteessa toisiinsa on oleellinen osa yhdyskuntarakennetta ja vaikuttaa työmatkojen suuntautumiseen ja pituuteen. Muuttoliikkeen aluetaloudelliset vaikutukset heijastuvat erityisesti asunto- ja työmarkkinoille. Työmatkat ovat pidentyneet (jopa yli seutukuntien) ja pendelöinti seutujen sisällä on lisääntynyt eli työmarkkinat ovat seutuistuneet. Tämä kehitys on tarkoittanut sitä, että taloudellinen aktiviteetti ja työpaikat ovat keskittyneet yhä enemmän kaupunkikeskustoihin, mutta väestönkasvu puolestaan on suuntautunut kaupunkikeskustojen lähialueille. Kunnallistalouden näkökulmasta muuttoliike ja sen aikaansaamat väestörakenteen muutokset vaikuttavat mm. palvelujen kysyntään, verotulokertymään ja valtionosuuksiin (ks. Helin ym. 1998). Lisäksi muuttoliikkeellä voi olla pidemmällä aikavälillä vaikutuksia aluerakenteeseen ja alueiden kilpailukykyyn. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tässä tutkimuksessa tarkastellaan muuttoliikettä ja sen vaikutuksia Jyväskylän kaupunkiseudulla. Keskeiset tutkimuskysymykset määriteltiin Jyväskylän kaupungin tutkimustoimeksiannossa seuraavasti: Mitkä ovat seudun sisäisen muuttoliikkeen yleisimmät syyt? Millaisia ovat nuorten perheiden asumisen mieltymykset? Millaisia vaikutuksia muuttoliikkeellä on kuntataloudelle? Millaisia vaikutuksia muuttoliikkeellä on alue- ja yhdyskuntarakenteelle ja Jyväskylän kaupunkiseudun kilpailukyvylle? Tutkimuksen eri yhteyksissä käytetyt aluejaot on esitetty kuviossa 1. Pääsääntöisesti tutkimuksessa käytetään vuoden 2006 aluejakoa, mutta tulevaisuuteen suuntautuvissa arvioissa (lähinnä kuntatalouslaskelmat) käytetään vuoden 2007 aluejakoa. 7

8 Äänekoski Sumiainen Suolahti Uurainen Laukaa Jyväskylän mlk Petäjävesi Jyväskylä Muurame Hankasalmi Toivakka Korpilahti Kyselyn kohdealue kartta: Lea Kervinen Aluejako Luokituksen kunnat/kaupungit Aluejaon vuosi Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupunki 2006 Jyväskylän seutukunta Jyväskylän verkostokaupunki (AKO-alue) Jyväskylän verkostokaupunki (luvussa 5) Jyväskylän työssäkäyntialue Suur-Jyväskylä (luvussa 5) Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Muurame, Korpilahti, Toivakka, Petäjävesi, Uurainen ja Hankasalmi Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Muurame, Korpilahti, Toivakka, Petäjävesi, Uurainen, Hankasalmi, Suolahti Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Muurame, Korpilahti, Toivakka, Petäjävesi, Hankasalmi, Uurainen, Äänekoski (Äänekoski, Suolahti, Sumiainen) Kuvio 1. Tutkimuksessa käytetyt aluejaot Keskus: Jyväskylä. Kehyskunnat: Jyväskylän maalaiskunta, Muurame, Laukaa, Petäjävesi, Korpilahti, Toivakka, Uurainen, Hankasalmi, Leivonmäki Verkostokaupungin kunnat yhteisenä kuntana

9 Jyväskylän seutukuntaan kuuluvat Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Muurame, Korpilahti, Toivakka, Petäjävesi, Uurainen ja Hankasalmi. Näiden kuntien lisäksi Jyväskylän seudun verkostokaupunkiin kuului vuonna 2006 Suolahti ja vuoden 2007 alusta myös uusi Äänekoski. 1 Jyväskylän seudun muuttoliikkeen viime vuosien kehitystä tarkastellaan tilastojen ja viime vuosina seudulla muuttaneille kotitalouksille suunnatun kyselyn avulla. Tilastollinen tarkastelu kohdistuu kuntien väliseen maassamuuttoon 2. Lisäksi arvioidaan muuttoliikkeen vaikutuksia Jyväskylän kaupungille ja Jyväskylän verkostokaupungille kuntatalousvaikutuksiin kohdistuvien arviolaskelmien perusteella. Jyväskylän kaupungin ja sen lähikuntien välisen muuttoliikkeen piirteiden selvittämiseksi toteutetulla kyselyllä pyrittiin tavoittamaan erityisesti nuoria lapsiperheitä. Kysely kohdistettiin niihin lähikuntiin, joihin Jyväskylän kaupungista eniten muutetaan (Jyväskylän maalaiskunta, Muurame, Laukaa). Kyselyn kohderyhmänä olivat seuraavat kotitaloudet: a) kotitaloudessa on vuotias henkilö (muiden henkilöiden ikää ei rajattu). Valitusta ikäluokasta poimittiin satunnaisesti 1 henkilö/kotitalous. b) kotitaloudessa on vähintään kaksi henkilöä c) muuton suuntana jokin seuraavista: 1) Jyväskylän kaupunki -> kehyskunnat (Laukaa, Muurame tai Jyväskylän maalaiskunta), 2) kehyskunnat -> Jyväskylän kaupunki, 3) kaupunki-> kaupunki (eli Jyväskylän sisäinen muutto) d) muuton ajankohtana Kysely lähetettiin yhteensä 1446 kotitalouteen 4. Jokaisesta muuttajaryhmästä pyrittiin saamaan 250 kotitalouden edustus satunnaisotannalla, mutta jos muuttaneita oli vähemmän, otettiin mukaan kaikki aikavälillä muuttaneet kotitaloudet (ks. taulukko 1). Taulukko 1. Muuttaneet kotitaloudet muuton suunnan mukaan ja kyselyyn valitut kotitaloudet (lukumäärä ja %) Lähtö Tulo Muuttaneet kotitaloudet yhteensä, lkm Kyselyn kotitaloudet (otos) lkm % kaikista muuttaneista kotitalouksista kohderyhmässä Jyväskylän kaupunki Muurame Jyväskylän kaupunki Laukaa Jyväskylän kaupunki Jyväskylän maalaiskunta Kehyskuntiin muuttaneet yhteensä Muurame Jyväskylän kaupunki Laukaa Jyväskylän kaupunki Jyväskylän Jyväskylän kaupunki maalaiskunta Kaupunkiin muuttaneet yhteensä Kaupungissa muuttaneet YHTEENSÄ Vuoden 2007 alusta Sumiaisten kunnan, Suolahden kaupungin ja Äänekosken kaupungin toiminta lakkasi ja kunnat yhdistyvät yhdeksi uudeksi kunnaksi, jonka nimeksi tuli Äänekoski. 2 Kuntien sisällä tapahtuva muutto sekä maahan- ja maastamuutto rajataan tarkastelun ulkopuolelle. 3 Tietojen poiminta on suoritettu Väestörekisterikeskuksen rekisteristä Lain mukaan muuttajan on ilmoitettava osoitteenmuutoksesta viikon kuluessa muutosta. 4 Kehyskuntiin ja kaupunkiin muuttaneille oli sama kyselylomake. Kaupungin sisällä muuttaneiden lomake erosi osittain muuttohistoriaa selvittäneiden kysymysten osalta (ks. kyselylomake, liite 1) 9

10 Ennen kyselyn lähettämistä tutkimuksesta ja käynnistettävästä kyselystä laadittiin lehdistötiedote, jolla pyrittiin nostamaan vastausaktiivisuutta 5. Vastausaikaa kyselyyn oli kaksi viikkoa. Osoitetiedot tilattiin Väestörekisterikeskuksesta, joka luovutti ne luvanvaraisesti tutkijoiden käyttöön. Määräaikaan mennessä palautui 622 lomaketta, joista 77 kappaletta hylättiin. Yleisin peruste hylkäämiselle oli se, että kotitalous kuului Väestörekisterikeskuksen toimittamien tietojen mukaan kuntarajat ylittäneisiin muuttajiin, mutta tosiasiallisesti talouden viimeisin muutto oli tapahtunut kunnan sisällä. Koska kunnasta toiseen ja kaupungin sisällä muuttaneille kotitalouksille lähetettiin eri lomakkeet, tutkimuksen näkökulmasta nämä kotitaloudet kommentoivat väärää muuttoa. Muutamia lomakkeita hylättiin myös rajausten ulkopuolisen muuton ajankohdan tai muuton suunnan vuoksi. Näin ollen analyysiin mukaan otettavia lomakkeita palautui 545 kappaletta, jolloin vastausprosentiksi muodostui 38 (taulukko 2). Kehyskunnista kaupunkiin muuttaneiden kotitalouksien vastausaktiivisuus oli alhaisin (29 %). Tämä selittyy osittain sillä, että hylätyt lomakkeet sijoittuvat pääsääntöisesti tähän ryhmään. Muuttaneiden kotitalouksien perhetyypin, asuntotyypin ja asunnon hallintaperusteen osalta kyselyn otos edustaa hyvin kyselyn kohderyhmää. Taulukko 2. Vastausaktiivisuus muuton suunnan mukaan (lukumäärä ja %) Lähtö Tulo Vastanneiden kotitalouksien lkm Vastausprosentti Jyväskylän kaupunki Muurame Jyväskylän kaupunki Laukaa Jyväskylän kaupunki Jyväskylän maalaiskunta Kehyskuntiin muuttaneet yhteensä Muurame Jyväskylän kaupunki Laukaa Jyväskylän kaupunki Jyväskylän Jyväskylän kaupunki maalaiskunta Kaupunkiin muuttaneet yhteensä Kaupungissa muuttaneet YHTEENSÄ Kyselyaineistoa tarkastellaan tässä tutkimuksessa pääsääntöisesti muuton suunnan mukaan eli jaottelulla kehyskuntiin muuttaneet, kaupunkiin muuttaneet ja kaupungissa muuttaneet kotitaloudet. Eri muuttajaryhmien välisten erojen merkitsevyyden testaamisessa (p<0,05) on käytetty χ 2 riippumattomuustestiä ja Mann-Whitney U-testiä. Analyysit on suoritettu SPSS -ohjelmalla. Raportti on jäsennetty siten, että luvussa 2 tarkastellaan Jyväskylän asemaa alueellisena keskuksena ja luvussa 3 tarkastellaan tilastojen perusteella Jyväskylän kaupungin ja verkostokaupungin muuttoliikkeen kehitystä ja piirteitä. Luvussa 4 esitetään Jyväskylän seudun sisäisen muuton ominaispiirteitä toteutetun kyselytutkimuksen perusteella. Luvussa 5 on arvioitu muuton vaikutuksia kuntataloudelle. Lopuksi tehdään johtopäätöksiä ja arvioidaan muuttoliikkeen vaikutuksia Jyväskylän kaupunkiseudulla. 5 Tutkimuksesta uutisoitiin esim. Sanomalehti Keskisuomalaisessa Tiedotteessa mainittiin myös kyselyyn vastanneiden kesken suoritettavasta arvonnasta. 10

11 2 Jyväskylän asema alueellisena keskuksena Taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen vuorovaikutusta aluekehityksessä on perinteisesti tarkasteltu kolmella keskeisellä aluekehityksen ulottuvuudella, jotka ovat aluetalous, työllisyys ja väestönmuutokset. Näiden kolmen muuttujan suhde miellettiin aikaisemmin lähes kausaaliseksi, esim. aluetalouden kasvu johti työpaikkojen lisääntymiseen ja tämä vuorostaan voimistuvaan tulomuuttoon. Kaupunkiseutujen kehityksen perusteet muuttuivat 1990-luvulla. Väestömuutosten, työllisyyden ja aluetalouden kehitys ei seuraa edellisiltä vuosikymmeniltä tutuksi tullutta logiikkaa voidaan jopa väittää sen puuttuvan kokonaan. Kehityksen logiikka on korvautunut kehityksen dynamiikalla, jossa muuttujien suhde toisiinsa ei ole säännönmukainen. Monilla vahvan talouskasvun alueilla kärsitään muuttotappiosta ja/tai korkeasta työttömyydestä, mikä osaltaan kuvaa perinteisen teollisuusyhteiskunnan kehityslogiikan murtumista ja korvautumista uudella tietoteollisella kehityksellä. Neljänneksi menestyksen keskeiseksi mittariksi on noussut osaamisperusta. (Antikainen &Vartiainen 2002.) Suomen kaupunkiverkon typologisoinnissa (Antikainen ym. 2006) Jyväskylän kaupunkiseutu oli vuonna 2006 monipuolinen yliopistoseutu ja teknologiakeskus. Muita monipuolisia yliopistoseutuja, jotka luokiteltiin myös teknologiakeskuksiksi, olivat Tampere, Turku ja Oulu. Suomen kaupunkiverkossa Helsingin kaupunkiseutu on ainoa seutu, joka ylittää ylimmän kriteerin kaikilla vahvuustarkastelun muuttujilla. Kaupunkiverkossa toisen tason keskuksia (9 kpl) vahvuusjärjestyksessä olivat Tampere, Turku ja Oulu. Hieman edellisiä kevyempiä olivat Jyväskylä, Kuopio, Joensuu ja Vaasa. Jyväskylän kaupunkiseudulla perinteinen teollinen osaamisala on paperinvalmistus ja siihen liittyvä teknologia. Potentiaalisia kasvualoja ovat erityisesti informaatio- ja hyvinvointiteknologiat, mukaan lukien nanoteknologia. Sekä teollinen tuotanto että vienti ovat vahvistuneet. Kaupunkiseutujen kehitysnäkymien arvioinnin perusteella tulevaisuuden kehityskuva on erittäin hyvä ainoastaan Porvoon seudulla. Positiiviseksi arvioidaan kehityskuva myös Helsingin, Lohjan, Riihimäen, Tammisaaren, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion, Seinäjoen, Maarianhaminan, Hämeenlinnan ja Pietarsaaren kaupunkiseuduilla. Väestö- ja työpaikkakehityksen perusteella Tampere, Oulu ja Jyväskylä ovat kehittyneet positiivisimmin ja ne ovat saaneet eniten muuttovoittoa. (Antikainen ym ) Jyväskylän asema kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävänä kaupunkiseutuna, sijainti keskellä Suomea, hyvät liikenneyhteydet sekä pieni maapinta-ala ja kiinteä yhdyskuntarakenne naapurikuntien kanssa, vaikuttavat siihen, että Jyväskylä tarjoaa huomattavan paljon työpaikkoja muualla asuville. Merkitystä työpaikkojen tarjoajana tarkastellaan seuraavaksi toiminnallisen työssäkäyntialueen avulla sekä Jyväskylään että sieltä ulos suuntautuvien työssäkäyntivirtojen perusteella. Työssäkäyntialue on se toiminnallinen kokonaisuus, jonka puitteissa ihmiset toimivat ja tekevät valintojaan asumisesta, työssäkäynnistä ja palvelujen käytöstä. Työssäkäyntialue on alue, jonka sisällä yksilöt voivat vaihtaa asuinpaikkaansa ja pysyä entisessä työpaikassaan tai vaihtaa työpaikkaa ja jatkaa asumista entisessä asuinpaikassaan. Työssäkäyntialue on esim. alueellisen kehittämisen, palvelujen tuottamisen ja työvoimapolitiikan suuntaamisen kannalta oleellinen alueellinen kokonaisuus. Myös Aluekeskusohjelmassa alueiden toiminnallisuuden kriteerinä on käytetty työssäkäyntialuetta. Työssäkäyntialueen kehyskunnaksi lasketaan kunnat, joiden työllisistä vähintään 10 % pendelöi keskukseen 6. 6 Ks. tarkemmin työssäkäyntialueen määrittelystä 11

12 Jyväskylään pendelöivien osuus kunnan työllisistä: Jyväskylän mlk 52 % Muurame 48 % Laukaa 31 % Petäjävesi 27 % Korpilahti 25 % Toivakka 24 % Uurainen 18 % Hankasalmi 13 % Leivonmäki 11 % Uurainen Laukaa Jyväskylän Hankasalmi Petäjävesi mlk Jyväskylä Muurame Toivakka Korpilahti Leivonmäki Kuvio 2. Jyväskylän työssäkäyntialue 2004 Jyväskylä on työssäkäyntialueensa keskus ja kehyskuntina sen työssäkäyntialueeseen kuuluivat vuoden 2004 lopussa Jyväskylän maalaiskunta, Muurame, Laukaa, Petäjävesi, Korpilahti, Toivakka, Uurainen, Hankasalmi ja Leivonmäki (kuvio 2). Hankasalmi on kuulunut vuodesta 2000 ja Leivonmäki vuodesta 2001 Jyväskylän työssäkäyntialueeseen (taulukko 3). Jyväskylän maalaiskunnan työllisistä yli puolet ja Muuramenkin työllisistä lähes puolet kävi työssä Jyväskylässä vuonna Pendelöijien osuus Jyväskylän maalaiskunnan ja Muuramen työllisistä on ollut suurta jo 1980-luvun lopusta lähtien, mutta Jyväskylän merkitys työpaikkojen tarjoajana kasvoi eniten Laukaan, Petäjäveden, Korpilahden ja Toivakan asukkaille. Työssäkäyntialueen kunnista ainoastaan Leivonmäki ei kuulu verkostokaupunkiin. Taulukko 3. Jyväskylässä työssäkäyvien osuus (%) kuntien työllisistä Jyväskylän työssäkäyntialueella (lähteet: Koivumäki ; Tilastokeskus, Väestötilastopalvelu) muu -tos Kunta Jyväskylä 87,7 87,7 85,8 86,6 85,6 84,7 84,4 83,4 82,0 81,1 81,0 81,0 80,6 80,2-7,5 Jyväskylän mlk 48,9 47,4 49,6 50,7 50,5 51,1 50,1 50,2 49,7 50,0 50,7 51,4 51,3 52,3 3,4 Muurame 39,4 39,9 42,1 43,3 43,7 44,8 45,8 44,6 44,2 46,2 47,7 47,8 47,9 48,2 8,8 Laukaa 19,2 19,9 23,4 23,9 23,5 24,4 23,3 25,0 28,6 28,6 29,3 30,2 31,2 31,1 11,9 Petäjävesi 15,5 15,2 17,5 18,9 18,5 18,8 15,8 20,8 22,6 22,5 24,9 24,9 25,1 27,2 11,7 Korpilahti 14,0 13,5 17,8 19,4 20,3 20,6 19,7 20,5 21,5 21,8 23,3 25,3 24,3 25,3 11,3 Toivakka 13,5 13,1 15,7 15,0 15,2 15,7 17,4 18,1 19,2 18,7 19,4 21,6 24,1 24,6 11,1 Uurainen 10,7 11,9 14,3 15,1 14,9 15,5 14,1 15,9 18,6 18,4 18,7 18,3 20,7 18,6 7,9 Hankasalmi 6,8 6,9 8,1 7,2 6,6 7,7 6,6 7,8 9,2 9,0 10,7 11,5 12,7 13,2 6,4 Leivonmäki 5,1 4,5 7,0 7,0 7,3 9,1 6,1 5,7 8,6 9,3 9,5 10,8 11,1 11,7 6,6 7 Pendelöintitiedot saatavissa Tilastokeskuksen Pendeli-ohjelmasta vain vuosilta ,-90,-92, ja -99. Vuodesta 1999 lähtien pendelöintitiedot julkaistu vuosittain Tilastokeskuksen Väestötilastopalvelussa. 12

13 Jyväskylässä käydään työssä paljon myös työssäkäyntialueen ulkopuolelta. Työssäkäyntialueen ulkopuolelta tulee jopa enemmän pendelöijiä kuin pienistä työssäkäyntialueen kunnista. Jyväskylän tarjoamilla työpaikoilla oli suuri merkitys vuonna 2004 myös Sumiaisen, Luhangan, Äänekosken ja Suolahden asukkaille (kuvio 3). % Jyväskylän mlk Muurame Laukaa Petäjävesi Korpilahti Toivakka Uurainen Hankasalmi Leivonmäki Sumiainen Äänekoski Luhanka Suolahti Konnevesi Multia Saarijärvi Keuruu Joutsa Jämsänkoski Jämsä Pylkönmäki Viitasaari Kivijärvi Pihtipudas Kuhmoinen Karstula Kinnula Kannonkoski Kyyjärvi Kuvio 3. Pendelöinti Keski-Suomen maakunnan kunnista Jyväskylään 2004 (% kunnan työllisistä; Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastopalvelu) Määrällisesti eniten Jyväskylässä käytiin työssä vuonna 2004 Jyväskylän maalaiskunnasta, Laukaasta, Muuramesta ja Korpilahdelta. Viidenneksi eniten sisäänpendelöijiä tuli Äänekoskelta, joka ei kuulunut vuonna 2004 Jyväskylän työssäkäyntialueeseen. Helsinkiläisiä kävi määrällisesti enemmän töissä Jyväskylässä kuin toivakkalaisia ja uuraislaisia. Myös toisista suurista kaupungeista käydään huomattavan paljon työssä Jyväskylässä. (Taulukko 4.) 13

14 Taulukko 4. Jyväskylän työpaikoissa työssäkäynti 2004 (lähde: Tilastokeskus, Väestötilastopalvelu) Suuruus- Asuinkunta Työpaikka Jyväskylässä Suuruus- Asuinkunta Työpaikka Jyväskylässä järjestys Määrä % järjestys Määrä % Koko maa Espoo 88 0,19 Jyväskylä ,45 19 Viitasaari 75 0,16 1 Jyväskylän mlk ,10 20 Kangasniemi 71 0,15 2 Laukaa ,75 21 Oulu 64 0,14 3 Muurame ,03 22 Joutsa 60 0,13 4 Korpilahti 483 1,05 23 Konnevesi 57 0,12 5 Äänekoski 400 0,87 24 Turku 47 0,10 6 Petäjävesi 364 0,79 25 Hämeenlinna 46 0,10 7 Hankasalmi 257 0,56 26 Leivonmäki 46 0,10 8 Helsinki 245 0,53 27 Vantaa 46 0,10 9 Toivakka 219 0,48 28 Mikkeli 43 0,09 10 Uurainen 217 0,47 29 Lahti 42 0,09 11 Jämsä 191 0,42 30 Pihtipudas 40 0,09 12 Keuruu 186 0,41 31 Sumiainen 36 0,08 13 Saarijärvi 164 0,36 32 Joensuu 35 0,08 14 Tampere 149 0,33 33 Karstula 35 0,08 15 Kuopio 148 0,32 34 Multia 32 0,07 16 Suolahti 124 0,27 35 Vaasa 27 0,06 17 Jämsänkoski 104 0,23 Sen lisäksi, että Jyväskylä työssäkäyntialueen keskuksena tarjoaa huomattavan määrän työpaikkoja muiden kuntien asukkaille, Jyväskylästä käydään työssä naapurikunnissa, pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Myös Jyväskylän maalaiskunnasta käydään melko paljon töissä pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Vuonna 2004 suurin työssäkäyntivirta suuntautui Jyväskylän maalaiskuntaan ja seuraavaksi eniten käytiin työssä Muuramessa, Laukaassa ja Helsingissä. (Taulukko 5.) Työpaikan sijaintikunta Taulukko 5. Jyväskyläläisten työpaikkojen sijaintikunnat 2004 (lähde: Tilastokeskus, Väestötilastopalvelu) Suuruusjärjestys Määrä % Suuruusjärjestys Työpaikan Määrä sijaintikunta % Jyväskylä ,15 16 Jämsänkoski 66 0,18 1 Jyväskylän mlk ,06 17 Lahti 60 0,17 2 Muurame 712 1,99 18 Toivakka 60 0,17 3 Laukaa 558 1,56 19 Mikkeli 59 0,17 4 Helsinki 538 1,51 20 Uurainen 57 0,16 5 Äänekoski 217 0,61 21 Hankasalmi 56 0,16 6 Espoo 190 0,53 22 Turku 50 0,14 7 Tampere 187 0,52 23 Oulu 44 0,12 8 Suolahti 146 0,41 24 Pieksämäki 34 0,10 9 Jämsä 139 0,39 25 Kangasniemi 29 0,08 10 Vantaa 131 0,37 26 Seinäjoki 29 0,08 11 Keuruu 113 0,32 27 Joutsa 28 0,08 12 Korpilahti 111 0,31 28 Karstula 28 0,08 13 Saarijärvi 84 0,24 29 Rovaniemi 28 0,08 14 Kuopio 82 0,23 30 Varkaus 28 0,08 15 Petäjävesi 80 0,22 31 Joensuu 26 0,07 Jyväskylä tarjoaa työpaikkoja paljon muualla asuville, joten väestönkehityksen yhteys työpaikkakehitykseen on vähäinen. Vuonna 2004 Jyväskylässä oli työpaikkoja noin kappaletta. Jyväskylässä asui 14

15 noin työllistä, joista kävi Jyväskylässä työssä noin Työllisten määrä on kasvanut väestön määrää vahvemmin vuosina Muutokset väestö- ja työllisyyskehityksessä ovat pieniä lähtöja tulomuuton vuosittaisista heilahteluista huolimatta (kuvio 4.) 20,0 Muutos edellisestä vuodesta (%) 10,0 0,0-10,0-20, Väestö Työlliset Työttömät Opiskelijat, koululaiset Työpaikat Tulomuutto Lähtömuutto Kuvio 4. Väestön, työllisyyden, työttömyyden ja muuttoliikkeen kehitys Jyväskylässä (lähde: Tilastokeskus, Altika) Työmarkkinoiden muutoksista johtuva muuttoliike vaihtelee sykleittäin taloudellisten suhdanteiden mukaan. Talouden ja työmarkkinoiden muutokset selittävät enemmän netto- kuin kokonaismuuttoa. Erityisesti yliopistokaupungeissa kokonaismuuttoon vaikuttaa se, että suurin muuttajien ryhmä on opiskelijat, joten nettomuuton ja työllisyyskehityksen riippuvuus ei ole kovin vahva. Jyväkylä muodostaa yhdessä kehyskuntien kanssa Suomen oloissa vahvan kaupunkiseudun, joten muuttoliikettä tarkastellaan seuraavassa luvussa myös koko verkostokaupungin näkökulmasta. 3 Muuttoliike 3.1 Verkostokaupungin muuttoliike Jyväskylän seudun verkostokaupunki vastaa elinkeinopolitiikkaa laaja-alaisemmasta yhteistyöstä seudulla. Verkostokaupunkihanke käynnistettiin joulukuussa Perusstrategiana on hakea kullekin toiminnolle mielekkäin organisointimalli, jolla kuntien yhteistyö järjestetään toiminnoittain. Hankkeen toteutus on ollut Jyväskylän seudun aluekeskusohjelman keskeisin sisältö. Verkostokaupungin kunnissa muuttoliike on lisääntynyt voimakkaasti 1990-luvun alun laman jälkeen. Vuodesta 1987 tulo- ja lähtömuuttajien vuosittainen määrä on likimain kaksinkertaistunut (kuvio 5). Muuttajien määrän kasvun lisäksi verkostokaupungille on ollut tyypillistä tulomuuttajien enemmyys. Esimerkiksi vuosina muuttovoittoa oli vuositasolla keskimäärin 900 henkilöä (0,6 %:a väkiluvusta) ja poikkeuksellisen suurta muuttovoitto oli vuosituhannen vaihteessa (noin 1500 henkilöä, noin 1 % väkiluvusta). Kuitenkin verkostokaupungin sisäiset erot muuttoliikkeessä ovat olleet huomattavat. 15

16 Vuosina muuttovoitto oli väkilukuun suhteutettuna suurinta Muuramessa, Jyväskylän kaupungissa ja Jyväskylän maalaiskunnassa. Heikointa kehitys oli puolestaan Hankasalmen, Korpilahden, Suolahden, Toivakan ja Uuraisen kunnissa, joissa muuttoliikkeen keskimääräinen vaikutus väkilukuun oli ajanjaksolla negatiivinen. Verkostokaupungin sisäiset erot muuttoliikkeessä ovat kuitenkin kaventuneet selvästi 2000-luvulla henkilöä Tulomuutto Lähtömuutto Kuvio 5. Jyväskylän seudun verkostokaupungin kuntien tulo- ja lähtömuutto (henkilöä, kuntien välinen maassamuutto; Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot) Vuonna 2005 verkostokaupungin kunnista poismuuttaneita oli noin henkilöä ja tulomuuttaneita oli noin henkilöä. Näin ollen muuttovoitto (kuntien välisessä maassamuutossa) oli noin 400 henkilöä (0,2 % väkiluvusta). Jyväskylässä nuorten lähtö- ja tulomuuton osuudet muuttovirroista ovat suuria, mikä on tyypillistä yliopistokaupungeille. Suurin muuttotappio kohdistui alle 5-vuotiaisiin ja vuotiaisiin ja muuttovoittoa kertyi eniten ikäryhmässä vuotiaat (kuvio 6) 8. 8 Verkostokaupungin kuntien tulo- ja lähtömuuttajat iän ja pääasiallisen toiminnan mukaan on esitetty liitteessä 2. 16

17 henkilöä Kuvio 6. Jyväskylän seudun verkostokaupungin nettomuutto ikäryhmittäin 2005 (henkilöä, kuntien välinen maassamuutto; Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastopalvelu) Verkostokaupungin kuntien muuttoliikkeestä lähes puolet on verkostokaupungin sisäistä muuttoliikettä. Jyväskylän maalaiskunnassa ja Muuramessa tulo- ja lähtömuutosta yli 60 % on verkostokaupungin sisäistä muuttoa. Sen sijaan Jyväskylän kaupungin ja Suolahden lähtömuutosta suurin osa kohdistuu verkostokaupungin ulkopuolelle. (Kuvio 7.) % Hankasalmi Jyväskylä Jyväskylän mlk Korpilahti Laukaa Muurame Verkostokaupungin osuus lähtömuutosta Verkostokaupungin osuus tulomuutosta Petäjävesi Toivakka Uurainen Suolahti Yhteensä Kuvio 7. Verkostokaupungin osuus kuntien tulo- ja lähtömuutosta 2005 (% muuttajista; Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastopalvelu) 17

18 Jyväskylän seudulle muutettiin vuonna 2005 tyypillisimmin Helsingin, Saarijärvi-Viitasaaren, Kuopion ja Tampereen seuduilta. Vastaavasti poismuuton suuntana olivat erityisesti Helsingin, Tampereen, Äänekosken ja Kuopion seudut. Taulukossa 6 on esitetty ne seudut, joiden kohdalla Jyväskylän seutu oli suurin muuttovoittaja ja -häviäjä vuonna Erityisesti Jyväskylän pohjoispuolella sijaitsevista seuduista kertyi muuttovoittoa. Sen sijaan muuttotappio painottui vuonna 2005 Helsingin ja Tampereen seutukuntiin, joihin poismuuttaneita oli yhteensä noin 750 henkilöä tulomuuttajia enemmän. Muuttoliikkeen rakenne paljastaakin, että Jyväskylän seutu on mitä ilmeisimmin koulutusetappi väestön siirtyessä Järvi- Suomesta suuriin kasvukeskuksiin eli Helsingin ja Tampereen seutukuntiin. Koulutetut nuoret vertailevat eri paikkakuntien tarjoamia mahdollisuuksia päättäessään muutosta lähtemisestä, jäämisestä tai palaamisesta (Kumpulainen 2006). Siksi verkostokaupungin kilpailukykyyn ja vetovoimaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Taulukko 6. Jyväskylän seudun nettomuutto 2005, suurimmat muuttovoitto ja -tappio seutukunnat (Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot) Suurin muuttovoitto Henkilöä Suurin muuttotappio Henkilöä Saarijärven-Viitasaaren sk. Kuopion seutukunta Mikkelin seutukunta Ylä-Savon seutukunta Sisä-Savon seutukunta Savonlinnan seutukunta Pieksämäen seutukunta Äänekosken seutukunta Helsingin seutukunta Tampereen seutukunta Turun seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Oulun seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta Loimaan seutukunta Kouvolan seutukunta Taulukkoon 7 on valittu neljä muuttajien sosioekonomista asemaa kuvaavaa mittaria, joilla voidaan arvioida olevan vaikutusta sekä lähtö- että vastaanottaja-alueen tulevaisuuden mahdollisuuksiin (vrt. Aro 2006). Taulukon luvut osoittavat kunkin mittarin kohdalla tulo- ja lähtömuuttajien määrän erotuksen sekä kyseisen nettomuuton osuuden kuntien väkiluvusta. Luvut sisältävät kuntien välisen maassamuuton ja ne perustuvat tuoreimpaan saatavilla olevaa tilastovuoteen. Erityisesti kuntatalouden kannalta keskeinen kysymys on muuttaneiden työmarkkina-asema. Verkostokaupungin tulomuuttajissa oli vuonna 2003 työllisiä lähes 100 enemmän kuin poismuuttajissa. Eniten muuton seurauksena työllisten määrä lisääntyi Jyväskylän maalaiskunnassa, Laukaassa ja Muuramessa. Sen sijaan Jyväskylän kaupunki menetti vuonna 2003 kuntien välisen maassamuuton seurauksena 143 työllistä henkilöä 9. Tässä yhteydessä on kuitenkin hyvä huomata, että 1990-luvun lamavuosien jälkeen Jyväskylän kaupungin työllisten kokonaismäärä on kasvanut voimakkaasti (vuosina noin 9000 henkilöllä). Toisella mittarilla, ns. aktiivi-ikäisten (25 44-vuotiaat, ks. Aro 2006) muuttajien määrällä mitattuna verkostokaupunki oli selvä menettäjä vuonna Kuitenkin tämän ikäluokan muuttotappio kohdistui yksinomaan Jyväskylän kaupunkiin, kun taas muut verkostokaupungin kunnat olivat muuttovoittajia. Tilanne oli hyvin samankaltainen myös korkeasti koulutettujen muuttoliikkeen osalta vuonna Luvuissa on nähtävissä Jyväskylän asema koulutuskaupunkina. Neljäntenä taulukossa on tarkasteltu hyvätuloisten muuttoa, joiksi tässä luokitellaan yli euroa valtionverotuksessa ansaitsevat. Hyvätuloisten osalta verkostokaupunki sai pääsääntöisesti muuttovoittoa vuonna Ainostaan Jyväskylän kaupunki ja Suolahti olivat menettäjiä tässä muuttajaryhmässä. 9 Tämä on noin 4 promillea kaupungin työllisistä. Jos kuntien välisen maassamuuton lisäksi huomioidaan myös siirtolaisuus, Jyväskylän kaupungin työllisten menestys vuonna 2003 oli vain 77 henkilöä. Muille verkostokaupungin kunnille siirtolaisuuden merkitys työllisten muuttotaseessa on marginaalinen. 18

19 Taulukko 7. Muuttajat sosioekonomista asemaa kuvaavien tekijöiden mukaan verkostokaupungin kunnissa, tulo- ja lähtömuuttajien määrän erotus henkilöinä (kuntien välinen maassamuutto) ja sen osuus väkiluvusta (1000 asukasta kohti eli promillea; Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastopalvelu ja Altika) Työlliset vuotiaat 2005 Korkea-asteen koulutus 2005 Hyvätuloiset 2003* Kunta Henkilöä Promillea Henkilöä Promillea Henkilöä Promillea Henkilöä Promillea Hankasalmi -15-2,7 6 1,1-6 -1,1 1 0,2 Jyväskylä , , , ,8 Jyväskylän mlk 162 4, , ,2 15 0,4 Korpilahti 30 6,0 43 8,6 23 4,6 12 2,4 Laukaa 78 4, ,1 69 4,0 49 2,9 Muurame 44 5,2 46 5,3 31 3,6 36 4,2 Petäjävesi 2 0,5 32 8,6 6 1,6 0 0,0 Suolahti ,0 1 0,2 1 0,2-3 -0,5 Toivakka 10 4,2 5 2,1 6 2,5 0 0,0 Uurainen -20-6,5 16 5,1 9 2,9 3 1,0 Verkostokaupunki 88 0, , ,1 44 0,3 * Yli euroa valtionverotuksessa ansaitsevat Kuviossa 8 on esitetty ennusteet siitä, miten verkostokaupungin kuntien nettomuuton ja luonnollisen väestömuutoksen osuudet väkiluvun muutoksesta kehittyvät vuosina Kuvio perustuu Tilastokeskuksen väkiluvun trendilaskelmaan ja sen lähtötasona on väkiluku vuodelta Laskelmassa on mukana myös siirtolaisuus. Puolella verkostokaupungin kunnista luonnollinen väestömuutos on arvion mukaan negatiivinen. Sen sijaan nettomuuton arvioidaan verkostokaupungin kunnissa olevan positiivinen lukuun ottamatta Suolahtea ja Hankasalmea. Yhteenlaskettuna kuntien nettomuutoksi arvioidaan 0,3 % väkiluvusta, mikä on lähes puolet koko verkostokaupungin arvioidusta väestön muutoksesta. 1,5 Nettomuutto Luonnollinen väestömuutos 1 0,5 % 0-0,5-1 -1,5 Hankasalmi Jyväskylä Jyväskylän mlk Korpilahti Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Äänekoski Verkostokaupunki Kuvio 8. Nettomuuton ja luonnollisen väestömuutoksen arvioidut osuudet väkiluvun muutoksesta verkostokaupungissa (%, sis. myös siirtolaisuuden; Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot) 19

20 3.2 Jyväskylän kaupungin muuttoliike Jyväskylän kaupungin tulo- ja lähtömuuttajien määrä on yli kaksinkertaistunut vuosien aikana (kuvio 9). Pahimmista 1990-luvun alun lamavuosista saakka tulomuuttajien määrä on ylittänyt lähtömuuttajien määrän vuosittain henkilöllä. Esimerkiksi vuosina tulomuuttajia oli yhteensä noin 4400 enemmän kuin lähtömuuttajia henkilöä 4000 Tulomuutto Lähtömuutto Kuvio 9. Jyväskylän kaupungin tulo- ja lähtömuutto (henkilöä, kuntien välinen maassamuutto; Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot) Jyväskylän kaupungin lähtömuuttajista vuonna 2005 noin kolmannes muutti kyselyn kohdealueelle eli Jyväskylän maalaiskuntaan, Muurameen tai Laukaaseen ja vain noin 5 % muualle Jyväskylän seudulle. Näin olleen noin kaksi kolmasosaa muuttajista suuntasi seudun ulkopuolelle, yleisimmin Helsingin, Tampereen, Kuopin, Oulun ja Lahden seutukuntiin. Jyväskylän kaupungin tulomuuttajista oli 26 % Jyväskylän maalaiskunnasta, Muuramesta tai Laukaasta., 4 % muista Jyväskylän seudun kunnista ja noin 70 % muualta Suomesta. Muuton ikäluokittaisesta tarkastelusta on havaittavissa, että vuonna 2005 suurin muuttotappio kohdistui vuotiaisiin, mikä näkyy myös pienten lasten negatiivisessa muuttotaseessa (kuvio 10). Muuttovoitto painottui vuotiaisiin. Tähän ikäryhmään kuuluvista tulomuuttajista kuului vuonna 2003 työvoimaan 44,6 % (työllisiä 35,3 % ja työttömiä 9,3 %) ja opiskelijoita oli 48,9 %. Tämän ikäryhmän lähtömuuttajista oli puolestaan työllisiä 41,3 %, työttömiä 9,4 % ja opiskelijoita 40,5 % (ks. liite 2). 20

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Muuttoliike vuonna 2014

Muuttoliike vuonna 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 19.8.215 Muuttoliike vuonna 214 Muuttoliikettä selvitettäessä tulee kunnan tulo- ja lähtömuuttajien määrän lisäksi tarkastella myös muuttajien demografisia

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Kommenttipuheenvuoro: Keski-Suomen malli aluetalouden näkökulmasta Hannu Tervo Kansantaloustieteen professori, JY 1 Toimivat

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.1.2014 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla

Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Laajakuvakuvat Kuvat voidaan myös esittää dramaattisemmin laajakuvana. Analyysin kohteena olevat kaupunkiseudut Analyysin kohteena Tampereen,

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

TALOUSSELONTEKO KV 9.6.2014 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

TALOUSSELONTEKO KV 9.6.2014 Kaupunginjohtaja Markku Andersson TALOUSSELONTEKO KV 9.6.2014 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Suomen taloudessa palavat punaiset varoitusvalot. EU kiirehtii Suomea taloustalkoisiin. Komissio ja ekonomistit patistavat poliitikkoja tekemään

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013

KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013 30.4.2013 KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013 Diasarjan lähteenä Innolink Research Oy:n tuottama raportti sekä tutkimushaastatteluiden tietokanta. 1 Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Innolink Research

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 11.2.2010 Vantaan kaupunki Tietopalvelu Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1998-2007 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Tapas-seminaari 19.4.2011 KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta

Muuttajien taloudellinen tausta VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C5: 24 Muuttajien taloudellinen tausta -tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-21 Hannu Kyttälä Saatteeksi Muuttoliikkeen mukanaan tuomista muutoksista

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2012

Tilastokatsaus 10:2012 Tilastokatsaus 1:212 Vantaa 1 14.11.212 Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010-luvulla 2. Forssan seudun määrällinen väestönkehitys

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Alustavia tuloksia 15.5.2009

Alustavia tuloksia 15.5.2009 Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa Muuttoliikesymposium, Turku 17.11.2010 Alustavia tuloksia 15.5.2009 Hannu Kytö Esityksen rakenne Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tarkoitus ja käytetyt aineistot

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010 Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010 Aika 15.1.2010 Paikka: Tampere-talo 1 2 Tehdä selvitys keskuskaupunkien ja kehyskuntien taloudellisista vuorovaikutus- ja kehitystekijöistä ja selvitykseen perustuvat

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus

Lisätiedot

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Markku Andersson Miten hyvät veronmaksajat saadaan pysymään

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Kuntatiedot hankekunnat (osittain tarkastamattomat) Liite 3

Kuntatiedot hankekunnat (osittain tarkastamattomat) Liite 3 Kuntatiedot hankekunnat (osittain tarkastamattomat) Liite 3 Vanhuspalvelulain seurantaindikaattoreiden toteutuminen Keski-Suomessa 2013 Â ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013 Suluissa

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C18:2003 Etelä-Suomi Espoo 73 33 92 32 Pakkala 24 14 Ulkomaat 122 316 Muu seutu 51 65 99 Helsinki 522 290 43 72 Muu Vantaa Muu Suomi Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Lisätiedot

Pelastuslaitos, henkilöstö ja työurat. Maarit Nurmijoki-Matilainen Henkilöstöpäällikkö Keski-Suomen pelastuslaitos

Pelastuslaitos, henkilöstö ja työurat. Maarit Nurmijoki-Matilainen Henkilöstöpäällikkö Keski-Suomen pelastuslaitos Pelastuslaitos, henkilöstö ja työurat Maarit Nurmijoki-Matilainen Henkilöstöpäällikkö Keski-Suomen pelastuslaitos Keski-Suomen pelastuslaitos Henkilöstö 3/2012 Henkilöstömäärä Päätoimiset 300 henkilöä

Lisätiedot

Kuopion seudun muuttoliike 2000-luvulla

Kuopion seudun muuttoliike 2000-luvulla Kuopion seudun muuttoliike 2000-luvulla 2 Kuopion kaupunki Erillisselvitykset ER 2008:1 ISSN 0785-0301 Kuopion seudun muuttoliike 2000-luvulla Hallinto- ja kehittämiskeskus Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Osa 1 KAAKKOIS-PIRKANMAAN VÄESTÖ Marja Mönkkönen Pomoottori ry & Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 2008 Kuva: Leo Koppana 2005 VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Alueiden kehittämisen aluekehityksen tarkoituksena on hallita

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012 Analyysi Porvoon demografisesta kilpailukyvystä muuttoliikkeen näkökulmasta Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo I Muuttoliike Suomessa 2010-luvun vaihteessa II Porvoon muuttovetovoima määrällisestä

Lisätiedot

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ tyypillinen muuttaja ja muuttosyyt Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015 Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2015 Edellisvuoden huhtikuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI

METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Osa I Tausta ALUE- JA KAUPUNKIKEHITYKSEN NELJÄ ISOA TEEMAA 2010-LUVULLA: Keskittymiskehitys Kehityskäytävät, -vyöhykkeet ja kehät Sopimusperustainen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntarakenneuudistuksen tausta-aineistoa

Etelä-Savon kuntarakenneuudistuksen tausta-aineistoa Etelä-Savon kuntarakenneuudistuksen tausta-aineistoa Kuntarakenneuudistuksen perustietoa: Työssäkäynti, asiointi, asuminen, väestö, liikenne 17.11.2011 1 Kuntauudistuksen tarkastelunäkökulmat Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.6.2015

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.6.2015 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.6.2015 Julkaisuvapaa tiistaina 21.7.2015 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011. Matti Viialainen

MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011. Matti Viialainen MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011 Matti Viialainen Väestönmuutos maakunnittain 1-10/2011* 28.11.2011 Maakuntavaltuusto 2 Muuttoliike maakunnittain 1-10/2011* 28.11.2011 Maakuntavaltuusto 3 Nettomuutto Savonlinnan

Lisätiedot

1.!" # $ % $ # & ' (

1.! # $ % $ # & ' ( 1.!" % & ' ( )!* " +, ' ) -.*, -. * SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys,

Lisätiedot