Houkuttimet ja imago maaseutumaisten kuntien muuttoliikkeen hallinnassa Kuntajohdon näkemyksiä kolmessa eteläpohjalaiskunnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Houkuttimet ja imago maaseutumaisten kuntien muuttoliikkeen hallinnassa Kuntajohdon näkemyksiä kolmessa eteläpohjalaiskunnassa"

Transkriptio

1 1 Houkuttimet ja imago maaseutumaisten kuntien muuttoliikkeen hallinnassa Kuntajohdon näkemyksiä kolmessa eteläpohjalaiskunnassa Kaj Zimmerbauer Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Ulla Korpimäki Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Viime vuosina on puhuttu paljon alueellisesta kilpailukyvystä. Kilpailukyvyn lähtökohtana on asetelma, jossa eri alueiden nähdään kilpailevan toisiaan vastaan. Kilpailun katsotaan ulottuvan paikallistasolta aina ylikansalliselle tasolle asti ja sitä on sanottu käytävän esimerkiksi uusista asukkaista, yrityksistä ja matkailijoista (Kostiainen 2001). Alueiden välisen kilpailun ajatus perustuu osittain Manuel Castellsin teoriaan virtojen tilasta, joka kuvaa osaltaan globalisaatiokehitystä. Tähän kehitykseen kuuluvat erilaiset verkostot, jotka Castells (2000: 501) määrittelee avoimiksi, laajeneviksi ja uusia solmukohtia integroiviksi järjestelmiksi. Nämä dynaamiset verkostot muodostavat eräänlaisia virtoja, joissa liikkuvat nopeasti niin pääomat, yritykset kuin henkilötkin. Koska virrat voivat suuntautua joustavasti ja nopeasti periaatteessa minne vain, on tärkeää olla houkutteleva virtojen saamiseksi. Alueellisessa kehittämistyössä kilpailukyvyn merkitys on korostunut 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Pirjo Ståhlen ja Markku Sotaraudan (2002: 28) mukaan tämä johtuu siitä, että subventio- ja interventiopolitiikasta on siirrytty kohti kilpailukykypolitiikkaa. Tämän toteaa myös Juha Kostiainen (2001: 13), jonka mukaan kilpailukyky ei enää nojaa esimerkiksi tukialueiden mukaan määriteltyihin yritystukiin, vaan avoimeen eurooppalaiseen ja globaaliin kilpailuun. Tällaisessa tilanteessa olennaista on paitsi kilpailukyvyn kehittäminen, myös sen saattaminen tietoisuuteen. Alueellisella kilpailukyvyllä on suora vaikutus muuttoliikkeen suuntiin. Kilpailukykyyn kuuluvat tekijät, kuten alueen tarjoamat opiskelumahdollisuudet, työpaikat, asumisen vaihtoehdot ja kustannukset sekä palvelut ja elinympäristö, vaikuttavat muuttopäätöksiin. Alueelle muuttavat ihmiset tuovat sinne työpanoksensa ja ostovoimansa, jotka puolestaan vaikuttavat edelleen myönteisesti alueen talouteen. Lähtömuutto puolestaan vie nämä panokset toiselle alueelle, jolloin lähtöalueen tuotanto ja kasvu vähenevät. (Helin, Laakso, Lankinen Susiluoto 1998: 7.) Alueen kilpailukyky muodostuu sen resurssien yhdistelmästä ja keskeistä on alueen kyky saada aikaan toimintaa ja houkutella uutta toimintaa, joka lisää taloudellista hyvinvointia alueella. (Huovari, Kangasharju Alanen 2001: 3 4, 76, kilpailukyvyn elementeistä ks. esim. Sotarauta 2001.) Muuttoliike suuntautuu Suomessa edelleen maaseudulta kaupunkeihin, mutta myös kaupunkiseutujen välinen muutto on lisääntynyt. Kaupungin läheisen maaseudun suosio asuinalueena on jonkin verran kasvanut luvulla kaupunkeihin suuntautuvan muuton osuus oli 70 prosenttia kuntien välisestä muuttoliikkeestä. Muuttoliike suurimpiin kasvukeskuksiin on kuitenkin hieman tasaantunut 2000-luvulla, mutta edelleenkin muuttovoitto keskittyy harvoihin seutukuntiin. (Virtanen 2003: ) KuntaSuomi -

2 2 tutkimuksen mukaan muuttoliike on ollut keskittävää ja erityisesti nuori aktiiviväestö muuttaa suuriin valtakunnantason keskuksiin eli pääkaupunkiseudulle ja muihin suurimpiin yliopistokaupunkeihin. Lähes poikkeuksetta muut kunnat ja kaupungit ovat asukkaiden luovuttajan osassa. Muutamat maakuntakeskukset ovat saaneet muuttovoittoa. Erityisen voimakasta muuttotappio on ollut tutkimuksen mukaan asukkaan kunnissa, joiden joukossa ei ole yhtään muuttovoittokuntaa. (Kallio 2001: 35.) Keskusten kasvusta hyötyvät sen ympäryskunnat, mutta etäisyyden kasvaessa myönteinen vaikutus vähenee. Tämän artikkelin ytimeen on rajattu muuttoliike ja sen hallinta kilpailukyky-yhteiskunnassa. Tarkemmin sanottuna kiinnostus kohdistuu maaseutukuntien muuttoliikkeen hallinnan keinoihin. Tarkastelun kohteena on maaseutu kahdesta syystä. Ensimmäinen syy on mainittu, negatiivinen väestökehitys ja sen aiheuttamat ongelmat. Tähän liittyy ajatus siitä, että perinteisesti maaseudun ei ole katsottu menestyvän osaajien houkuttelussa eli sen ei ole nähty olevan siltä osin kilpailukykyinen kaupunkeihin verrattuna. Toinen maaseutukontekstin valintaan vaikuttanut syy on tietty kaupunkikeskeisyys, joka vetovoima- ja imagotutkimukseen on liittynyt (esim. Kostiainen 2001, Raunio 2001, Rainisto 2003). Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta (esim. Äikäs 2004a, Zimmerbauer 2005) maaseutu tai aluetasoina seutukunta ja maakunta ovat jääneet kilpailukyky- ja etenkin imagokeskustelussa vähälle huomiolle. Artikkelissa nousevat keskeiseksi erilaiset houkuttimet, joilla pyritään vaikuttamaan myönteisesti muuttoliikkeeseen. Houkuttimilla tarkoitetaan tässä artikkelissa sellaisia taloudellisia etuja ja helpotuksia, joita kunnat tarjoavat lähinnä muuttajille, mutta osittain myös kunnassa jo asuville. Kuntalähtöisestä näkökulmasta johtuen työpaikkatarjontaa ei artikkelissa lueta varsinaisesti houkuttimien joukkoon, vaikka se tärkeä vetovoimatekijä onkin. Varsinainen tutkimuskysymys on, miten maaseutukunnat voivat vaikuttaa muuttoliikkeeseen ja parantaa kilpailukykyään houkuttimien ja imagon kehittämisen avulla. Tällöin keskeistä on hahmottaa paitsi erilaisten houkuttimien käyttöä, myös houkuttimien ja imagon käsitteellisiä eroja sekä houkuttimien merkitystä imagon käyttövarana. Artikkelissa tarkastellaan myös imagon roolia muuttoliikkeen ohjailussa. Kilpailu asukkaista kovenee Koveneva kilpailu asukkaista ohjaa muuttoliikkeen hallintaa. Muuttaminen määritellään pysyväksi tai puolipysyväksi asuinpaikan vaihdoksi (Lee 1966: 49). Muuttoliikettä on olemassa erikokoisten alueiden välillä ja muuttaminen voi olla maan rajat ylittävää tai maan sisällä tapahtuvaa. Maassamuutolla tarkoitetaan yleensä kuntien välistä muuttoliikettä, mutta siihen voidaan sisällyttää myös kunnan sisäinen muuttoliike (Kultalahti 1990: ) Useista muuttoliiketeorioista klassisiksi ovat muotoutuneet muun muassa Ernest George Ravensteinin muuttoliikkeen lait (esim. Lewis 1982) ja Everett Leen (1966) työntö veto-malli. Robert Woods (1982) jaottelee muuttoliiketeorioita muuttajia, muuton syitä ja muuttovirtoja selittäviin sekä muuttoliikkeen vaikutuksia selittäviin teorioihin. Muuttoliikkeen hallinnan käsite on monitahoinen. Se voidaan ensiksikin nähdä voimakkaiden alueelle kohdistuvien tulomuuttovirtojen hallintana suurten keskusten alueella. Toinen, ja tässä artikkelissa olennaisin

3 3 merkitys, on tulomuuton lisääminen. Kolmanneksi muuttoliikkeen hallinta merkitsee myös alueella jo olevien asukkaiden lähtömuuton hillitsemistä, johon pätee samat elementit kuin tulomuuton lisäämiseenkin. Maaseutukuntien näkökulmasta on tarpeen keskittyä kahteen jälkimmäiseen. Koveneva kilpailu tulomuuttajista vie yhä suuremman osan alueiden resursseista, sillä muuttoliikkeen hallinnasta on tullut yksi tärkeimmistä kunnan tehtäväkentistä. Samalla kun pohditaan keinoja asukasmäärän kasvattamiseksi, on tunnistettava tehtävään vaikuttava kuntien taloudellinen ahdinko. Muuttoliikkeen hallinnan keinot ovat riippuvaisia käytettävissä olevista varoista ja siksi erilaisten houkuttimien käyttö on usein lyhytaikaista. Käytettäviin toimenpiteisiin vaikuttavat myös kunnassa vallitsevat arvot ja menettelytavat, jotka voivat muuttua luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden vaihtuessa. Yhä useammat kunnat kuitenkin turvautuvat taloudellisiin houkuttimiin uusien asukkaiden saamiseksi. Pääasiassa kuntien keinot hallita muuttoliikettä perustuvat niiden perustehtävien hoitamiseen eli maankäytön suunnitteluun ja palvelutarjontaan, sekä työpaikkatarjonnan monipuolistamiseen. Kunnan maapolitiikka ja maankäytön suunnittelu luovat pohjan yhdyskuntarakenteen muodostumiselle. Kunta voi suunnittelulla vaikuttaa siihen, miten eri toiminnot sijoittuvat tietyille alueille ja millaiseksi sen tonttitarjonta muodostuu. Kuntien on suunniteltava maankäyttönsä pitkälle tulevaisuuteen eli maankäyttöstrategia on kunnille tarpeellinen. Tärkeää on, että kunta pystyy tarjoamaan kohtuuhintaista tonttimaata eri tarpeisiin. Kunnan vetovoimaisuus perustuu pitkälti juuri maankäyttöön ja ympäristöön. Hyvin suunniteltu rakentaminen ja viihtyisä ympäristö houkuttelevat uusia asukkaita ja yrityksiä tehokkaammin. (Oulasvirta Brännkärr 2001: ) Peruspalvelujen eli sosiaali- ja terveyshuollon sekä sivistystoimen palvelujen lisäksi kunnan on pystyttävä tarjoamaan monipuolisesti muitakin palveluja kuten vapaa-ajanpalveluja. Kunnan on houkuteltava lisäksi yksityisiä palvelujentarjoajia muun muassa kaupan alalle. Palvelutarjonta keskittyy kuitenkin monissa kunnissa sosiaali- ja terveyspalveluihin ja sivistystoimeen, jotka kuuluvat kunnan erityiseen toimialaan ja vievät suuren osan budjetista (Oulasvirta Brännkärr 2001: 37). Tiettyä kohderyhmää voidaan houkutella myös esimerkiksi toimivalla kyläkoululla. Palvelutarjontaa vaikeuttaa kuitenkin monien maaseutukuntien heikko taloudellinen tilanne, jolloin palveluja on ollut pakko supistaa. Valtionhallinnon palvelujen verkosto on harventunut ja samoin on käynyt maaseudun yksityisten kauppapalvelujen. Palveluverkoston supistuminen on osaltaan johtanut kasvukeskuksiin suuntautuvaan muuttoliikkeeseen. Muuttoliikkeen motiiveja selvittäneissä tutkimuksissa työpaikat nousevat yhdeksi tärkeimmistä muuton syistä (esim. Virtanen 2003, Heikkilä, Rintala, Airio Kainulainen 2002). Maaseudulle muuton motiivit perustuvat kuitenkin enemmän elämänlaadun parantamiseen, jolloin työpaikka toimii muuton mahdollistajana. Ne maaseutukunnat, joista löytyy työpaikkoja sekä miehille että naisille, ja vieläpä eri koulutustasoa vaativille, menestyvät asukkaiden houkuttelussa. Monipuolinen työpaikkatarjonta on kuitenkin kaupunkien kilpailuetu. Horisontaalisten eli saman alan ja samantasoisten työmarkkinoiden niukkuus puolestaan on maaseudulta asukkaita pois työntävä tekijä. Työpaikkojen syntyminen uusien yritysten kautta onkin maaseudun suurin haaste. Kuntien mahdollisuudet vaikuttaa työpaikkatarjontaan kytkeytyvät yleensä yritystoiminnan

4 4 tukemiseen esimerkiksi tarjoamalla tonttimaata tai kiinteistöjä. Usein maaseudun mahdollisuutena on esitetty myös etätyön lisääntymistä tietoliikenneteknologian kehityttyä. Etätyön osuus jää kuitenkin edelleen vähäiseksi. Lisäksi sitä voidaan pitää kohtuullisen kaupunkimaisena ilmiönä (Pyöriä 2001: , Mustikkamäki 2003: 89). Nykyisessä kilpailutilanteessa perustehtävien hoito ei tuo riittävästi uusia asukkaita, vaan kuntien on erotuttava joukosta. Kunnat ovat kehitelleet erilaisia taloudellisia houkuttimia, jotka toimivat käden ojennuksena uudelle asukkaalle ja luovat kunnasta myönteistä mielikuvaa. Houkuttimet on suunnattu eri kohderyhmille, mutta pääosin niistä hyötyvät nuoret perheen perustajat ja kodinrakentajat, sillä lapsiperheet ovat kuntien toivotuin asukasryhmä (esim. Kuntaliitto 2004, Sillanpää 2004). Voidaankin olettaa, että lapsiperheitä tavoitteleva kunta pyrkii käyttämään sellaisia houkuttimia, jotka koituvat erityisesti muuttoa suunnittelevien lapsiperheiden hyödyksi. Tällöin kyseeseen tulevat esimerkiksi ilmainen päivähoito tai alennus perhepäivähoitomaksuista. Samalla nämä houkuttimet toimivat halutunlaisen, lapsiperheisiin vetoavan imagon rakennusaineina. Kuntaliiton (2004) Kunta-lehdelle tekemän selvityksen mukaan 86 kuntaa 183:sta selvitykseen vastanneesta käyttää erityiskeinoja asukkaiden houkuttelussa. Aineistossa houkuttelukeinot on jaettu seitsemään luokkaan, joita ovat (1) asuntopoliittiset keinot, (2) työpaikkojen tarjoaminen, (3) kunnan tarjoama opintoavustus, (4) rahasumman lahjoittaminen, (5) maksuttoman palvelun tarjoaminen, (6) matkakustannusten tukeminen sekä (7) muut keinot. Kuten taulukko 1 osoittaa, parhaimmiksi yksittäisiksi keinoiksi arvioitiin työpaikkojen tarjoaminen sekä erilaiset asuntopoliittiset toimenpiteet. Asuntopoliittiset keinoja käytetään selvästi eniten ja niihin lukeutuu esimerkiksi edulliset tontit, tupaantuliaisrahat, korkotuet ja kaavoitusratkaisut. Monissa kunnissa tarjotaan myös opiskelijoille opintoavustusta ja tuetaan muualla työssäkäyvien työmatkoja. Taulukko 1. Kunnan virkamiesten arvioita asukkaiden houkuttelukeinojen toimivuudesta (n=171) (Kuntaliitto 2004) erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä huono Asuntopoliittiset keinot Työpaikkojen tarjoaminen Kunnan tarjoama opintoavustus Tietyn rahasumman lahjoittaminen Maksuttoman palvelun tarjoaminen 20,2 % 59,5 % 16,7 % 0,6 % 3 % 50,3 % 29,7 % 12,7 % 3 % 4,2 % 1,9 % 17,2 % 32,5 % 28 % 20,4 % 1,9 % 9,7 % 20,8 % 23,4 % 44,2 % 3,2 % 20 % 28,4 % 26,5 % 21,9 %

5 5 Matkakustannuksien tukeminen Muut yhteensä (esim. imagon rakentaminen, veroprosentin alentaminen) 3,8 % 27,7 % 33,3 % 19,5 % 15,7 % 41,7 % 25 % 11,1 % 5,6 % 16,7 % Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän tekemän selvityksen mukaan harvaan asutun ja kaupunkien läheisen maaseudun kunnat nostavat asuntopolitiikan houkuttimien kärkeen. Houkuttimena pidetään asumisen edullisuutta ja erilaisia asumismahdollisuuksia. Ydinmaaseudulla palveluja pidetään tärkeimpänä houkuttimena. Osassa kunnista uskotaan, että tieto laadukkaista palveluista välittyy asukkaiden kautta, eikä niiden markkinointia juuri tarvita. (Sillanpää 2004: 9 12.) Houkuttimien käytön yleistyminen ja uusien keinojen löytyminen ovat tuoneet kunnille myönteistä julkisuutta ja herättäneet muuttajien kiinnostuksen. Useat kunnat toteavat houkuttimien vaikuttaneen positiivisesti väestökehitykseen muuttoliikkeen kautta. Kaikki kunnat eivät suinkaan suhtaudu houkuttimien käyttöön pelkästään myönteisesti. Kriittisten näkemysten mukaan niiden nähdään vääristävän kuntien välistä kilpailua. Monelle kunnalle houkuttimien käyttö on kuitenkin pakollinen keino selviytyä naapurikuntien välisestä kilpailusta. Liikkuvuuden lisääntyminen mahdollistaa asuinkunnan valitsemisen laajemmalta alueelta, jolloin useammalla kunnalla on mahdollisuus houkutella muuttovirtoja. (Kuntaliitto 2004.) Paikan markkinointi, imago ja mielikuvat Muuttoliikkeen hallintaan pyritään vaikuttamaan myös paikan markkinoinnilla. Tausta-ajatuksena on se, että vetovoimatekijöistä ja houkuttimista ei ole hyötyä, ellei niitä saada potentiaalisten muuttajien tietoisuuteen. Käsitteenä paikan markkinointi tarkoittaa tietoista julkisuuden ja markkinoinnin käyttämistä tuotettaessa selektiivisiä mielikuvia jostakin maantieteellisestä alueesta tietylle kohderyhmälle (Ward 1998: 3). Toisaalta esimerkiksi Stephen Ward (mts.) ei näe paikkamarkkinointia suppeasti pelkästään julkisen hallinnon tai politiikan spesifinä sektorina, vaan enemmänkin laajana ideologiana, joka eri aikoina saa erityyppisiä ilmenemismuotoja. Näin ajateltuna paikan markkinointi rinnastuu houkuttimien käyttöön. Esimerkkinä ilmenemismuodoista voidaan mainita esimerkiksi julkinen liikenne tai julkinen rakentaminen. Ilmentymillä on myös ajassa dynaamisia funktioita: esimerkiksi korkeakulttuuriin panostamisella haluttiin sata vuotta sitten korostaa teollistuneen sivilisaation menestystä, kun sillä nyt halutaan houkutella matkailijoita ja investoijia. Wardin (1998: 1) mukaan paikka- ja matkailumarkkinointi on kasvanut massiivisesti viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Lähes jokainen kaupunki, alue tai jopa valtio markkinoi itseään eri tavoin. Markkinointi on lisääntynyt sellaisillakin alueilla, joiden lähtökohdat eivät välttämättä ole kovinkaan hyvät. Samalla markkinointikeinot ovat lisääntyneet. Perinteisten esitteiden ja julisteiden rinnalle on tullut prtoimintaa, verohelpotuksia, kauppasopimuksia, kulttuuri- ja urheilutilaisuuksia, perinteitä, taidetta,

6 6 arkkitehtuuria jne. Samaan aikaan paikka on myös entistä enemmän paketoitu, eli tuotteistettu myytäväksi palvelujen kokonaisuudeksi. Markkinoinnissa mielikuvat ovat tärkeitä, sillä ne myyvät aluetta siinä missä hinta ja laatukin. Erkki Karvosen (1997: 20) mukaan mielikuvien avulla myynti voi toteutua pienemmin kustannuksin ja suurempia voittoja tuoden. Erottautuminen on tällöin tärkeä, joskaan ei aina riittävä tekijä. Erottautumisen pitää, ollakseen tehokasta, perustua asiakkaiden tai asiakassegmenttien tarpeiden, halujen, pelkojen, ahdistuksen aiheiden, maun, arvojen ja elämäntyylin kartoittamiseen. Markkinoitavan asian merkitykset ja symboliarvot tulisi siis räätälöidä vastaamaan kutakuinkin tarkasti tiettyjen potentiaalisten asiakkaiden makuja ja mielihaluja. (Karvonen 1997: ) Erottautuminen ja asiakkaiden tutkiminen pätee myös paikkamarkkinointiin, jossa asiakkaina voidaan pitää potentiaalisia muuttajia. Imago tarkoittaa Karvosen (1999) mukaan yksinkertaisesti kuvaa. Imago-termin ohella puhutaan myös julkisesta kuvasta tai maineesta. Imago voidaan määritellä myös suhteessa mielikuvan käsitteeseen, jolloin nämä kaksi erotellaan siten, että imago nähdään enemmänkin viestinnällisenä käsitteenä, joka liittyy merkkien ja symbolien tuottamiseen, kun taas mielikuva viittaa psykologiseen merkitysten muodostamiseen lähetettyjen viestien perusteella. Toisaalta voidaan myös ajatella, että imagon tuottamisen ja tulkitsemisen osapuolina eivät olekaan lähettäjä ja vastaanottaja, vaan enemmänkin kaksi yhteiskunnallista toimijaa, jotka merkityksellistävät todellisuutta omista lähtökohdistaan eri tavoin. Tällöin kyse on erilaisista tavoista merkityksellistää ja jäsentää ympäröivää maailmaa. Imago- ja mielikuvayhteiskunnan taustalla voidaan nähdä kaksi eri tekijää: yhtäältä markkinatalouden kehittyminen asiakassuuntaiseksi ja toisaalta visuaalisen mediayhteiskunnan synty. (Karvonen 1997: 24 25, ) Imagoon on pitkään liittynyt eräänlainen valetodellisuuden leima. Tämä liittyy siihen, että imago on nähty tietyllä tavalla keinotekoisena tai niin sanottuun objektiiviseen todellisuuteen päälle liimattuna (esim. Boorstin 1977). Toisaalta nykyinen ajattelutapa ei enää juurikaan tue tätä näkemystä. Paremminkin imago liittyy todellisuuteen juuri uskottavuutensa takia. Hyvä viestintä ei pelasta huonoa toimintaa, eli sekä imagon että sen kohteen täytyy olla kunnossa (Zimmerbauer 2001). Lisäksi nykyään imagolla ei tarkoiteta puhtaasti viestintään liittyvää toimintaa, vaan laajemminkin alueen vetovoiman kehittämistä, johon liittyy erilaisia kehittämistoimenpiteitä sekä niistä tiedottamista. Esimerkiksi Kostiainen (2001: 10) toteaa, että markkinoinnin voidaan ajatella olevan kaupunkiseudun kehittämistä samoin kuin seutujen kehittäminen on markkinointia. Näin ollen imago tietyllä tavalla leikkaa kaikkia muita kilpailukyvyn elementtejä. Alueellisen imagon kehittäminen ei siis ole mikään muusta kehittämisestä erillinen markkinointitoimenpiteiden joukko, vaan se on integroitunut alueellisiin politiikkoihin ja alueelliseen kehittämiseen (ks. Äikäs 2004b). Topi Antti Äikkään (2004b: 25) mukaan alueiden välinen kilpailutilanne aiheuttaa sen, että kunnat ja muut alueet ovat nykyisin pakotettuja luomaan itselleen imagoja ja osallistumaan markkinointiin. Tällaisessa pakonomaisessa tilanteessa luodut imagot kuitenkin lähinnä samankaltaistavat alueiden viestinnällisiä kuvia. Tällöin vaarana on myös se, että eri aluetasoilla ei huomata, kuinka oleellisesti imagotyö liittyy kehittämiseen yleensä. Tärkeää on yhtäältä luoda kestävä pohja imagon tuottamiselle ja toisaalta mielikuvan kiihkottomalle

7 7 analysoinnille. Samoin erottautumisen ja oppimisen kannalta on tärkeää tarkkailla mitä muualla tapahtuu. (Äikäs 2004b: ) Imagon suhde muihin muuttoliikkeen hallinnan keinoihin on kaksitahoinen. Yhtäältä imago nähdään yhtenä houkuttimena, joka viestinnällisenä eroaa muista kehittämistoimenpiteistä. Toisaalta imagon nähdään läpileikkaavan houkuttimia. Tällöin kyse on siitä, että imago jäsentyy eräänlaiseksi houkuttimien kielelliseksi käänteeksi. Houkuttimet puetaan tällöin puhunnaksi, joka muodostaa houkuttimien varaan rakennetun imagon. Imagotyö on siis houkuttimista viestimistä, mutta toisaalta hyvä imago voidaan nähdä myös itsessään houkuttimena. Imagoa ei voida konstruoida tyhjästä, vaan taustalta täytyy löytyä aitoja kilpailutekijöitä tai houkuttimia. Ilman niitä imago jää kielelliseksi valetodellisuudeksi. Imagon vaikutusta muuttoliikkeeseen onkin vaikea todentaa, sillä se rakentuu tyypillisesti alueen ominaisuuksien varaan ja on osa niitä. Viime kädessä kysymys palautuisi niin sanotun objektiivisen todellisuuden ja sen kielellisen tuottamisen suhteeseen ja niiden arvottamiseen. Alueellisen imagon kehittäminen tulisikin rinnastaa aluekehittämiseen, jolloin keskeiseksi nousee myönteisen aluekehityksen saattaminen mahdollisimman kattavasti erilaisten kohderyhmien tietoisuuteen. Tämän seurauksena kohderyhmään kuuluville muodostuu mielikuvia, jotka ollessaan positiivisia voivat saada aikaan muuttopäätöksen. Muuttajan valinnat Muuttoliikkeen hallinta muodostuu edellä kuvatuista peruspalveluihin, houkuttimiin ja imagon kehittämiseen liittyvistä elementeistä, joista kunnat voivat rakentaa tarpeisiinsa sopivan kokonaisuuden. Pohdittaessa muuttopäätöksen syntymistä ja itse muuttoa prosessina, huomataan, että ensisijainen lähtökohta on usein työpaikan saaminen. Sen jälkeen tutustutaan laajemmin alueen tarjontaan ja valitaan asuinkunta. Tässä vaiheessa sekä kunnan imagolla että maineella on merkitystä, sillä ne voivat ratkaista, harkitaanko kuntaan muuttoa vai onko esimerkiksi kuntakuva liian heikko tai kielteisesti sävyttynyt, jotta kunta herättäisi kiinnostuksen. Mikäli kuntakuva on positiivinen, voidaan ottaa paremmin selvää kunnan tarjonnasta. Perustehtävien hoitoa ei välttämättä tiedosteta muuttoliikkeen hallinnaksi, vaikka juuri tonttitarjonnalla ja palvelurakenteella voi olla ratkaiseva merkitys lopulliseen muuttopäätökseen. Kunnan on myös pystyttävä tuomaan tarjontansa esille erottuvalla markkinoinnilla. Mikäli potentiaalinen muuttaja ottaa muuttoprosessinsa aikana yhteyttä kuntaan, potentiaalisen muuttajan ja kunnan välille syntyy asiakassuhde. Voidaan myös ajatella, että kunta ja potentiaalinen muuttaja käyvät liikeneuvotteluja, joiden tuloksena lopullinen muuttopäätös syntyy tai neuvottelut raukeavat tuloksettomina. Potentiaalinen muuttaja on maaseutukunnille asiakas, jonka palvelu on muuttumassa yhä henkilökohtaisemmaksi. Muuttaja voi käydä neuvotteluja useiden houkuttelevien alueiden kanssa ja voittaja on se, joka pystyy tyydyttämään parhaiten muuttajan tarpeet. Tässä myös erottautuminen on tärkeää. (Rainisto 2003: 34, 42.) Jokaisella muuttoliikkeen hallinnan osalla on paikkansa ja merkityksensä uusien asukkaiden houkuttelussa. Kunnat päättävät omat kohderyhmänsä ja tarjontansa sisällön sekä kilpailevat valitsemillaan elementeillä.

8 8 Näin jokaiselle kunnalle muodostuu erilainen muuttoliikkeen hallinnan kokonaisuus. Muuttoliikkeen hallinnan keinot eivät ole suoraan kopioitavissa kunnalta toiselle, sillä ne pohjautuvat kunkin kunnan omiin vahvuuksiin ja vetovoimatekijöihin, vaikka peruselementit ovatkin samoja. Muuttoliikkeen hallinta ja imagotyö kolmessa Etelä-Pohjanmaan maaseutukunnassa Etelä-Pohjanmaan väkiluku oli vuoden 2004 lopussa henkeä, mikä on 3,7 prosenttia koko maan väkiluvusta. Suomen 20 maakunnasta se on yhdeksänneksi suurin. Maakunnassa on 26 kuntaa, joista suurimmassa eli maakuntakeskuksessa Seinäjoella on asukasta ja pienimmässä Karijoen kunnassa 1700 asukasta. Tyypillistä Etelä-Pohjanmaan väestön sijoittumisessa on nauhamainen asutus, joka on keskittynyt jokivarsiin ja jokilaaksoihin. Väestön määrä saavutti huippunsa vuonna 1993, jonka jälkeen väestötappion määrä vakiintui tuhanteen henkeen vuodessa. Väestötappio hidastui 2000-luvun alussa ja vuonna 2004 väestön määrä kääntyi kasvuun, jolloin lisäystä oli 122 henkeä. (Etelä-Pohjanmaan alueellinen ennakointi 2005.) Etelä-Pohjanmaan muuttoliike ei juurikaan poikkea valtakunnallisista trendeistä, sillä myös maakunnan sisällä väestö muuttaa maaseudulta kaupunkeihin. Väkiluku vähenee edelleen pienissä maaseutukunnissa, joten ne ovat kehittäneet houkuttimia ja imagoaan muuttoliikkeen ohjaamiseksi. Etelä-Pohjanmaata kuvaavat yleisesti maaseutumaisuus ja alkutuotantovaltaisuus. Seinäjoki on yksi Suomen pienimpiä maakuntakeskuksia ollen kuitenkin ympäristöseutuineen maakunnan kasvualue niin taloudellisesti, väestöllisesti kuin toiminnallisestikin. Muuttoliike on keskittynyt Seinäjoelle ja Nurmoon, mutta muutkin lähikunnista ovat hyötyneet Seinäjoen kasvusta. (Itäpuisto 1999: 30.) Maakunnan väestölle tyypillinen piirre on kotikuntauskollisuus. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Etelä-Pohjanmaalla on 60,3 prosenttia ja Pohjanmaalla 54,1 prosenttia yhä kotikunnassaan asuvia vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneitä, kun muissa Väli-Suomen maakunnissa vastaava luku on alle 50 prosenttia. (Vuorela 2003). Kotikuntauskollisuutta voi osin selittää maatalousperinteellä, joka on pitänyt sukupolvia synnyinseudullaan. Artikkelin tutkimusaineisto koostuu kolmessa eteläpohjalaisessa maaseutukunnassa kesällä 2004 tehdyistä teemahaastatteluista. Maaseutukunniksi määritellään tässä sellaiset kunnat, jotka ovat aiempien maaseututyypittelyiden (Siirilä, Hautamäki, Kuitunen ja Keski-Petäjä 1988, Keränen, Malinen ja Aulaskari 2000) mukaan maaseutumaisia. Kuntien valintakriteereitä oli kaksi: niiden tuli sijaita eri seutukunnissa ja niiden edellytettiin vastanneen Kuntaliiton houkuttimia koskeneeseen kyselyyn, josta saatiin taustatietoja haastatteluita varten. Tämän lisäksi valinnassa huomioitiin kuntien etäisyys Seinäjoelta sekä niiden elinkeinorakenne siten, että kunnat olisivat keskenään mahdollisimman erilaisia. Tutkimusalueen ja kuntien valintaan vaikuttivat myös tutkimusekonomiset syyt. Tämän perusteella kunniksi valikoitui maakuntakeskuksen lähikunta, niin sanotun ydinmaaseudun kunta sekä maakunnan reuna-alueen harvaan asuttu kunta. Jaottelu on tehty tätä analyysia varten, eikä se vastaa aiempia valtakunnallisia maaseututyypittelyjä, joissa kaikki kolme kuntaa oli luokiteltu ydinmaaseudun kunniksi. Haastatteluiden kesto vaihteli tunnista kahteen tuntiin. Haastateltavina olivat kunnanjohtajat sekä kunnanvaltuustojen ja -hallitusten puheenjohtajat, yhteensä yhdeksän henkilöä. Haastatteluiden tarkoitus oli saada käsitys pienten maaseutukuntien käyttämistä houkuttimista sekä arvioita niiden toimivuudesta. Toisena tarkoituksena oli

9 9 muodostaa käsitys siitä, mitä ymmärretään imagon tuottamisella ja miten imagotyö nähdään suhteessa konkreettisempiin houkuttimiin. Analyysissa aineisto on jaettu kolmeen pääteemaan. Ensimmäinen teema liittyy haastateltujen näkemyksiin oman kuntansa yleisistä vetovoimatekijöistä ja kilpailueduista. Toisena teemana on houkuttimien käyttö, eli tarkastelun kohteena ovat erilaiset etuuspaketit tai muut vastaavat houkuttimet. Kolmantena teemana on kunnan markkinointi ja imagotyö, jossa ytimeen nostetaan paikan kielelliseen käänteeseen ja promootioon liittyviä asioita. 1. Vetovoimatekijät ja kilpailukyky Tarkasteltaessa kuntien muuttajien houkutteluun liittyviä vetovoima- ja kilpailukykytekijöitä haastateltavien vastauksissa korostuivat tietyt maaseutuympäristöön liittyvät asiat. Niitä olivat luonto ja asumisen väljyys. Maaseutumaisen asumisen hyvinä puolina pidettiin lisäksi asioiden joustavaa hoitoa ja yleistä kiireettömyyttä. Toisaalta vastauksissa korostuvat myös toimivat kunnalliset peruspalvelut ja niiden merkitys mahdollisille muuttajille. Palveluiden osalta mainittiin muun muassa peruskoulut ja toisen asteen koulutus, lastenhoitopalvelut ja vapaa-ajan palvelut kuten kirjasto ja liikuntapalvelut. Yleisellä tasolla voidaan todeta, että kilpailukykytekijänä nähtiin eräänlainen tyypillinen maaseutumainen kuntaprofiili, jonka peruselementti on rauhallinen ja väljä asuinympäristö peruspalveluineen. Maaseutukunnan sijainti kaupungin lähellä vaikuttaa näkemyksiin vetovoimatekijöistä. Tässä tapauksessa Seinäjoen läheisyys koetaan myös maaseutukunnan vetovoimatekijänä. Sijainti Seinäjoen lähellä kytkeytyy myös näkemykseen hyvästä saavutettavuudesta ja yleisesti kunnan hyvästä sijainnista. Maakuntakeskuksen läheisellä maaseudulla keskuskaupungin kehittämiseen suhtaudutaan myönteisesti, sillä kehittämisen koetaan säteilevän positiivisia vaikutuksia myös sitä ympäröivään maaseutuun. Käytännössä kunta voi hyödyntää sijaintietua esimerkiksi kaavoittamalla tonttimaata mahdollisimman läheltä Seinäjokea. Syrjäisemmällä maaseudulla maakuntakeskuksen kehittämiseen suhtaudutaan sen sijaan ristiriitaisemmin. Yhtäältä maakunnan keskuksen kehittäminen ymmärretään, mutta toisaalta tässä kehityksessä reunaalueiden koetaan jäävään liian vähälle huomiolle ja maakuntakeskuksen kehittämisen tapahtuvan osittain reuna-alueiden kustannuksella. Mielikuva on se, että Seinäjokea kehitetään ja sinne investoidaan usein muiden kustannuksella, eikä hyöty ulotu koko maakuntaan. Onhan meillä Seinäjoki maakunnan keskuksena, sehän on pieni. Siinä mielessä se on vähän niinkun, sitä vois ajatella, niinkun sanoin, kaksjakosesti, että maakunnan keskus pitää olla vahva ja ympäristökin pitäis voida hyvin, että sitä pitäs niinku hyvässä yhteistyössä kehittää. [ ] Mutta se tahtoo näin kuitenkin olla, niin kun luonnossakin, että pienet tahtoo jäädä jalakoihin, sille ei voi mitään, se on. (kunnanvaltuuston puheenjohtaja, maakunnan reuna-alueen kunta) Usein kilpailuun asukkaista yhdistyy myös kilpailu yrityksistä. Maakuntakeskuksen läheisellä maaseudulla yrittäjien houkutteluun suhtaudutaan hieman maltillisemmin ja naapurikunnissa sijaitsevien yritysten nähdään

10 10 hyödyttävän omaakin kuntaa. Syrjäisemmällä maaseudulla yrityksen saaminen omaan kuntaan on ratkaisevampaa väestökehityksen kannalta. Kilpaillaan keskenään ja tietysti kaikella muullakin. Jos joku saa oikein hyvän idean, joku kunta, että meille on tulossa nyt semmonen tuota iso yritys, niin tuskinpa se nyt sitä toiselle kunnalle sanoo, joka vois tarjota sille yritykselle vähän lisää ja sai sen sitten sillä, että kyllä tämmösiäkin on nähty tämmösiä kilpailuja.[ ] Että kilpaillaan niinkun yrityksistä ja ihmisistä ja luvataan siis millon tontti on ilmanen tai millon yritys saa ilmaisen vesiliittymän (kunnanhallituksen puheenjohtaja, maakunnan reuna-alueen kunta) Näkemykset vetovoimatekijöistä ovat samansuuntaisia kuin maakuntaan yleisesti liitetyt mielikuvat. Etelä- Pohjanmaan imagotutkimuksen mukaan Etelä-Pohjanmaan ulkopuolella maakunnan hyvinä puolina pidetään muun muassa paikkakuntien turvallisuutta ja ihmisystävällisyyttä, jonka katsotaan johtuvan lähinnä kuntien pienestä koosta. Samoin Etelä-Pohjanmaahan liitetään luonnonläheisyys, saasteettomuus ja hiljaisuus. (Zimmerbauer 2002: 56.) Nämä näkemykset voidaan liittää myös yleisemmin maaseutumaisiin elinympäristöihin. Näyttääkin siltä, että käsitykset maaseutumaiseen asumiseen liittyvistä vetovoimatekijöistä ovat kohtuullisen vakiintuneita ja yhteneväisiä. Maaseutumaisuus taas liittyy mielikuvissa voimakkaasti Etelä- Pohjanmaan kuntiin (emt ). 2. Houkuttimet Maaseutukuntien käyttämät keinot asukkaiden houkuttelemiseksi vaihtelevat. Erilaisia houkuttimia sisältäviä etuuspaketteja on kuitenkin käytetty tai niitä on ainakin suunniteltu. Etuuspaketteihin kuuluu tavallisesti erilaisia lapsiperheille ja omakotirakentajille tarkoitettuja etuja. Etelä-Pohjanmaalla erään maakunnan reunaalueen kunnan etuuspakettiin kuului ilmainen päivähoito esikoululaisille, 30 prosentin alennus perhepäivähoitomaksuihin, 22 euroa kuukaudessa kuntalisää kotihoidon tukeen, 200 euron vauvalahja, yhden euron omakotitontteja, vapaa-ajan tontti talon rakentajalle tai uuden rivitalo-osakkeen ostajalle. Perheja rakentajaetujen lisäksi kunta tuki vielä kunnan ulkopuolella työssäkäyvien työmatkoja, antoi työllistämistukea yrityksille nuorten kesätyöllistämiseen sekä tarjosi kunnassa kirjansa pitäville muualla opiskeleville opiskelijarahaa 125 euroa lukukautta kohden. Vastaavanlaisia etuisuuksia on käytössä muissakin kunnissa. Pakettia toteutettiin vuoden 2005 alkuun saakka. Kunnassa on ollut tiettyä tahtotilaa toteuttaa vastaavia toimenpiteitä laajemmin, esimerkiksi seutukunnallisesti. Paketin hyötynä on pidetty lähinnä lähtömuuton vähenemistä. Erilaisten etuuspakettien sijaan strategiana voi olla myös palvelurakenteen parantaminen. Tällöin rahallisia houkuttimia ei käytetä, vaan luotetaan siihen, että kunnan hyvin hoitamat perustehtävät ja sen tuottamat tasokkaat peruspalvelut toimivat houkuttimina. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö erilaisia etuuspaketteja käyttävillä kunnilla voisi yhtä lailla olla tasokkaat peruspalvelut, vaan sitä, että kaikki maaseutukunnat eivät ole kokeneet pakettien käyttöä järkeväksi. Strategian valintaan voivat vaikuttaa esimerkiksi kunnan sijainti ja sen väestökehitys. Voidaan arvioida, että kaupungin läheisellä maaseudulla kaupungin vetovoima vaikuttaa väestökehitykseen siten, että pakettien sijaan muuttoliikkeeseen voidaan vaikuttaa myös muilla keinoilla.

11 11 Tässä artikkelissa käytetty aineisto tukee tällaista tulkintaa, myös Sillanpää (2004) toteaa tutkimuksessaan kaupunkien läheisen maaseudun menestyvän sijaintinsa ansiosta. Joo, kyllähän jos aatellaan, että mikä meillä on ehkä nyt semmonen keskeisin, millä nyt houkutellaan asukkaita, on juuri se, että asuntopolitiikalla pyritään tarjoamaan omakotitontteja. Meillähän on tämä asuinalue, joka on lähellä Seinäjokea, mutta sitten on täälä keskustassa ja eri puolilla, pyritään tarjoamaan omakotitontteja (kunnanjohtaja, maakuntakeskuksen lähikunta) En mä usko niihin (houkuttimiin) oikeen vahvana, kestävänä kilpailukeinona. Kyllä mä uskon enemmänkin siihen, että on hyvä palvelutuotanto ja turvallinen, hyvä asuinympäristö ja tuota sitten tietysti työ, että ihmisille on työtä, niin se on niinkun se peruskysymys. Se mun mielestä, se vääristää kuntien välistä toimintaa ja kunnallistakin toimintaa aika lailla, jos kunta lähtee tällaisiin kovin vahvoihin tukitoimenpiteisiin. (valtuuston puheenjohtaja, maakuntakeskuksen lähikunta) Aineiston perusteella näyttää siltä, että systemaattista houkuttimien tehokkuuteen liittyvää arviointityötä ei kunnissa ole juurikaan tehty. Houkuttimiin liittyy vahvoja mielipiteitä ja mielikuvia, jotka eivät aina perustu tutkittuun tietoon. Toisaalta jonkinlainen käsitys eri houkutinten vaikutuksista on olemassa, sillä Kuntaliiton (2004) tutkimuksen mukaan tämän artikkelin tutkimuskunnissa houkutinten vaikutus koetaan myönteisenä. Kuntien virkamiesten mukaan tonttimyynti moninkertaistui tonttikampanjan aikana ja poismuutto pysähtyi tai vähentyi houkutinpakettien ansiosta. Myös haastatteluista nousi esiin houkuttimien myönteiset vaikutukset väestökehitykseen. Yleinen vaikutelma haastatteluiden perusteella on kuitenkin se, että houkuttimia on käytetty lähinnä kokeiluluonteisesti, eikä niiden vaikutuksia analysoida kunnissa tarkasti. Myös kuntien talouden tila vaikuttaa ratkaisevasti siihen, että houkuttimien käyttöä on jouduttu rajoittamaan tai ne on lopetettu kokonaan, vaikka tietoa niiden vaikuttavuudesta ei vielä olisi saatukaan. 3. Markkinointi ja imago Haastattelujen perusteella voidaan sanoa, että maaseutukunnat mieltävät vetovoimatekijöikseen erilaiset maaseutuun liittyvät asiat ja toimivat peruspalvelut. Tämän lisäksi houkuttimina käytetään erilaisia etuuspaketteja. Imagon kehittämiseen tähtäävää markkinointia sen sijaan tehdään kohtuullisen vähän. Toisaalta markkinointiin ollaan heräämässä ja sen tärkeys on tiedostettu. Markkinoinnin ajatellaan olevan lähinnä kampanjatyylistä. Se ei siis ole kovin systemaattista, vaan markkinointitoimenpiteet ovat olleet enemmänkin kokeiluja, joita on tehty esimerkiksi hankkeiden muodossa. Markkinointi koetaan myös taloudellisesti raskaaksi, varsinkin jos siihen liitetään taloudellisia etuja kuntalaisille tai muuttajille. Joo, no meillä on nyt tänä vuonna päätetty panostaa ja nyt ryhdytään panostamaan entistä enemmän kunnan markkinointiin. Ja tuommonen markkinointityöryhmäkin asetettiin ja tähän on erityisenä syynä se, että kun tuossa aikaisemmin mainitsin, että kunnan omistukseen on tullut keskustan välittömästä läheisyydestä tonttialuetta, myöskin tuota omakotitonttialuetta eli on pyritty, siis semmonen työ on nyt alotettu, johonka liittyy tietysti semmonen markkinointistrategia myöskin, että niinkun voimakkaammin

12 12 kuntamarkkinointia tehostetaan, että se on tällänen, joka tietysti nyt tarkoittaa tämmöstä markkinointistrategian määrittelyä. Koska selvästi on havaittavissa, että tämmönen kuntamarkkinointi ja kunnan markkinointi on niinkun lisääntyny, se on niinkun selvästi lisääntyny yleensäkin nyt viime aikoina. (kunnanjohtaja, maakuntakeskuksen lähikunta) Markkinointiin liittyen myös kuntien välistä yhteistyötä pohditaan, mutta toisaalta ajatellaan, että paras tulos tulee kunnan omasta markkinoinnista. Yhteistyön esteenä nähdään muun muassa kuntien erilaisuus. Esteenä voidaan pitää myös kuntien välistä kilpailuasetelmaa. Toisaalta myös käsitykset markkinoinnista voivat vaihdella. Markkinoinnin voidaan katsoa tarkoittavan puhtaasti mainontaa, mutta toisaalta se voidaan ymmärtää myös laajemmin houkuttimien käyttönä tai yleisempänä peruspalveluiden kehittämisenä. Olennaista onkin pystyä kartoittamaan käytettävissä olevat keinot ja mahdollisuudet sekä valitsemaan niistä tarkoituksenmukaisimmat. Karvosen (1999: 123) mukaan tämä voi tarkoittaa painotusta joko kehittämiseen tai viestintään. Kehittämistyö voi olla vahvuuksien kehittämistä tai heikkouksien poistamista. Viestinnässä asioista täytyy tiedottaa tai markkinoida ihmisille siten, että tähän asti liian vähälle huomiolle jääneitä puolia korostetaan. Ja seutuyhteistyössä on ollu muuten tällänen markkinointi tai ihan tällänen hanke, imagohanke, jossa on ollu erityisenä houkuttimena nimenomaan opiskelijat, nimenomaan muualle muuttaneet opiskelijat ja hankkeen yhteydessä on markkinoitu koko Seinäjoen seutua. Siis pidetty ihan tälläsiä rekrytointi- ja informaatiotilaisuuksia yliopistoissa oleville, täältä lähtöisin, alueelta kotoisin oleville opiskelijoille. (kunnanjohtaja, maakuntakeskuksen lähikunta) Joo, sitä on pyritty sillä tavalla linjaamaan strategisesti, että vois olla tälläsiä kampanjoita. Siis sehän on sillä tavalla turhaa, että toinen yrittää toiselta asukkaita. Ei sillä oo mitään merkitystä, ei yhtään mitään, se on lyhytaikaista politiikkaa. Sen sijaan sellasella politiikalla on merkitystä, että niinku etäämmältä pyritään saamaan asukkaiden huomiota seutukunnan tarjoamiin asumis- ja työntekomahdollisuuksiin. Ja ja ymmärtämään niin, että asukas sitten itse valitsee sen, että mihin hän asettuu ja tällästä yhteistyötä kyllä koitetaan virittää (kunnanjohtaja, ydinmaaseutu) Haastatteluiden perusteella imagotyö, varsinkaan markkinointina ymmärrettynä, ei ole kovinkaan laajamittaista. Enemmänkin kyse on sopivien houkuttimien käyttämisestä ja palveluiden järjestämisestä, joiden koetaan sinällään luovan positiivisia mielikuvia. Kuntamarkkinointia tärkeämpää on siis esimerkiksi lapsiperheiden tukeminen, tarkoituksenmukainen kaavoitus, toimivat palvelut ja asuinympäristön laadun parantaminen. On myös muistettava, että pienten maaseutukuntien taloudellinen tilanne on vaikea, joten massiivisia panostuksia markkinointiin tehdään varoen. Operatiivisella tasolla huomio keskittyy talouden tasapainottamiseen ilman että peruspalveluja joudutaan karsimaan. Markkinointitoimenpiteet jäävät tästä syystä kampanjanomaisiksi kokeiluiksi, eikä esimerkiksi imagon kehittämiseen liittyvää taustatutkimusta juurikaan tehdä. Toisaalta haastateltavat myönsivät kuntien välisen kilpailuasetelman olemassaolon ja totesivat, että asukkaita täytyisi tavalla tai toisella houkutella. Voidaan siis puhua Äikkään (2004b: 25) mainitsemasta imagon kehittämisen pakosta.

13 13 Oli semmonen kunnan markkinointiprojekti, mihinkä me tuota niin palakattiin oikein oma henkilö tekemään vuodeksi projektia. Se oli tietysti aika kallis projekti ja tietysti kyllä se siinä mielessä niinku toi semmosta sanotaan nyt positiivista kuntakuvaa, että olimme hyvin usein lehdistössä esillä ja näin päin, mutta meidän semmonen kuntaimago muuttui voimakkaasti positiivisemmaksi. Mutta tuota sitten se on niin kallista hommaa, että me ei oo tuota sitä nyt enää, ei oo ollu maharollisuutta jatkaa näitä markkinoontiponnisteluja, että siinä mieles. (kunnanvaltuuston puheenjohtaja, ydinmaaseutu) Onnistuneeseen imagon kehittämisprosessiin kuuluu Äikkään (2004a: 8) mukaan muun muassa huolellinen analyysi omista vahvuuksista, paikallisten imagoresurssien kartoitus, täsmällinen ja perusteltu julkisuusfoorumien valinta sekä sitoutuminen pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Haastatteluaineiston perusteella taustatyö ja sitoutuminen näyttävät puuttuvan, ja toiminnassa painottuvat konkreettiset markkinointitoimenpiteet. Niin ikään seuranta ja sen perusteella tehtävä toiminnan uudelleenohjaus jäävät helposti tekemättä. Houkuttimilla kilpailukykyä kuntakohtaisesti Suuri osa maamme maaseutukunnista käyttää houkuttimia ja markkinointikampanjoita, joiden tarkoituksena on lisätä asukasmäärää ja parantaa kuntakuvaa. Houkuttimet liittyvät yleensä lapsiperheille, muualla työssäkäyville, nuorille ja asunnonhankkijoille tai asunnonrakentajille annettaviin etuihin. Strateginen pitkäntähtäimen suunnittelu on kuitenkin vielä alkutekijöissään muuttoliikkeen hallinnan osalta. Kunnat visioivat tulevaisuuttaan, asettavat tavoitteita ja pohtivat keinoja niiden saavuttamiseksi, mutta suunnitelmat muuttuvat usein huonon taloustilanteen tai kunnan johdossa ja luottamuselimissä tapahtuvien muutosten vuoksi. Nämä seikat vaikeuttavat pitkäjänteistä suunnittelua. Toisaalta kunnat ovat mukana seutukuntasuunnittelussa ja maakuntasuunnittelussa, jotka ulottuvat aina vuosiksi eteenpäin. Muuttoliikkeen hallinta on tällä hetkellä osa kunnan jokapäiväistä toimintaa ja sille annetaan kaikissa tutkimuskunnissa paljon painoarvoa. Asukasluvun myönteinen kehitys vaikuttaa kunnan menestymiseen sekä taloudellisesti että imagon paranemisen kautta. Jatkuvan pohdinnan alla on uusia keinoja, joilla asukaslukua saadaan kasvatettua tai edes pysymään samana, sillä asukasluvun kehitys vaikuttaa suoraan valtiolta saatavaan rahaan ja tietysti asukkaat tuovat tärkeitä verotuloja. Muuttoliikkeen hallinta vie aikaa ja resursseja kunnan perustehtävien hoidolta ja välillä on turvauduttava lainarahaan. Henkiset ja taloudelliset resurssit, jotka ovat sidottuina muuttoliikkeen hallintaan, voisi kohdistaa toisinkin, mutta muuttoliikkeen hallinta koetaan tällä hetkellä kunnissa välttämättömäksi. Selvää ja toimivaa muuttoliikkeen hallinnan muotoa on vaikea osoittaa. Jokaiselle kunnalle on oma toimiva mallinsa, joka on rakennettu kunnan vahvuudet ja heikkoudet huomioiden, ja joka on tarvittaessa joustava. Kaikki kunnat eivät voi käyttää samoja keinoja. Tehokkaalta vaikuttaa monelle kohderyhmälle suunnattu etuuspaketti, joka kuitenkin vaatii paljon rahaa. Ongelmana paketeissa on niiden lyhytaikaisuus. Asukasluku voi kasvaa kampanjan aikana, mutta mitä tapahtuu kampanjan loputtua? Sama haaste liittyy myös lyhytkestoisiin

14 14 markkinointikampanjoihin. Suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys voivat säästää myös taloudellisia resursseja, jos toiminnan tavoitteet ja strategia ovat selvillä. Joissakin haastatteluissa kritisoitiin ja vähäteltiin kuntahoukuttimia. Muuttoliikkeen hallintaa muilla keinoin pidettiin hyväksyttävämpänä kuin selkeiden houkuttimien käyttöä. Suhtautuminen tuli esille erityisesti kunnanjohtajien haastatteluissa, sillä houkuttimien käyttöönottoa oli ehdotettu luottamushenkilöiden taholta. Houkuttimien tehokkuus arveluttaa kunnanjohtoa. Aineistossa oli myös nähtävissä, että maakuntakeskuksen läheisellä maaseudulla houkuttimiin suhtaudutaan kriittisemmin. Jatkossa voidaan odottaa, että kunnat suuntaavat houkuttimien käyttöä uudelleen. Ensin on kokeiltu monipuolista pakettia, joka tarjoaa jokaiselle jotakin ja vaikutusten arvioinnin jälkeen valitaan tärkein kohderyhmä, jonka houkutteluun voidaan sijoittaa enemmän resursseja. Tämän suuntauksen mukaan houkuttimien määrä vähenee tulevaisuudessa. Toinen mahdollinen suuntaus on se, että keksitään jälleen uudenlaisia keinoja saada asukkaita, sillä houkuttimia käyttäviä kuntia on liikaa, jolloin yksittäisen kunnan saama hyöty jää vähäiseksi. Tutkimuskohteena olleissa kunnissa muuttoliikettä pyritään ohjaamaan tarjoamalla tasokkaat kunnan peruspalvelut sekä osittain myös käyttämällä erilaisia taloudellisia houkuttimia. Sen sijaan kuntaimagon suunnitelmallista kehittämistä tehdään satunnaisesti. Tällöin kyseessä ovat esimerkiksi erilaiset markkinointiprojektit. Ne eivät kuitenkaan ole kovinkaan pitkäjänteisiä, eikä niihin liity esimerkiksi vetovoimatekijöiden lähtötilaselvitystä tai imagoresurssien kartoitusta. Imagon rakentamisen elementit otetaankin monesti annettuina, mistä johtuen Äikäs (2004b: 25) toteaa imagokampanjoiden ennemminkin samankaltaistavan kuntien viestinnällistä kuvaa. Imagotyön rinnastumista markkinointiin tai mainoskampanjoihin voidaan pitää ongelmana. Se on toki osittain markkinointia, mutta se pitäisi ymmärtää lähtökohdaltaan myös laajempana aluesuunnittelun ja -kehittämisen kokonaisuutena, jossa esimerkiksi arkkitehtuuri, markkinointi, matkailu ja elinkeinopolitiikka yhtyvät (Äikäs 2004b: 26). Kyse on siis siitä, miten yleinen kehittämistyö muodostaa parhaiten näkyvän vetovoimatekijän, joka vaikuttaa positiivisesti kunnan asukasvirtoihin ja kilpailukykyyn. On myös muistettava, että houkuttimista ei ole hyötyä, ellei niitä saada potentiaalisten muuttajien tietoisuuteen. Koska houkuttimet ovat kunnille usein taloudellisesti raskaita, on toivottavaa, että niiden tuoma hyöty ei jää vähäiseksi markkinoinnin ja tiedottamisen satunnaisuuden ja niukkuuden takia. Jos siis resursseja kohdennetaan erilaisiin houkuttimiin, tulisi niitä kohdentaa myös viestintään ja markkinointiin, jotta houkuttimista saadaan paras mahdollinen imagohyöty. Lopuksi Muuttoliikkeen hillitsemisestä myös valtion toimenpitein on esitetty monenlaisia näkemyksiä, mutta täysin toimivaa menetelmää ei ole löydetty (Kallio 2001: 35). Aluekeskusohjelmilla ja seutukuntajaolla on toivottu saavutettavan tuloksia kuntien kilpailukyvyn parantumisessa. Yksittäiselle kunnalle jää kuitenkin lopullinen vastuu erottua muista ja selviytyä kilpailusta. Maaseutukunnissa kilpailu on kohdistunut voimakkaasti

15 15 asukkaiden houkutteluun, sillä useimmat kunnista kärsivät muuttotappiosta. Tässä artikkelissa on tuotu esiin kunnan hallinnon näkemyksiä houkuttimien käytöstä muuttoliikkeen ohjaajina sekä kunnan imagotyöhön liittyviä haasteita. Aineisto osoittaa, että suhtautuminen houkuttimiin vaihtelee, eikä imagotyö ole ollut kovin systemaattista. Toisaalta aineiston perusteella voidaan todeta, että houkutinten käyttöä on kunnissa pohdittu ja imagon kehittäminen nähdään entistä tärkeämpänä. Alueellisen kilpailukyvyn merkityksen korostuessa muuttoliikkeen hallinta monimuotoisena prosessina on maaseutukunnille välttämättömyys, niiden koosta tai sijainnista riippumatta. Tulevaisuudessa kunnat tarvitsevat yhä enemmän toistensa tukea ja yhteistyötä, sillä uusien asukkaiden houkuttelua tullaan ulottamaan kauemmas omasta maakunnasta jälleen uusin keinoin. Yhteistyötä kuitenkin vaikeuttavat samaan aikaan käynnissä oleva kuntien välinen kilpailu sekä näkemyserot käytettävistä keinoista, resursseista ja osittain myös aluemarkkinoinnin sisällöistä. Kirjallisuus Boorstin, Daniel. J. 1977: The Image: A guide to pseudo-events in America. Atheneum, New York. Castells, Manuel 2000: The rise of the network society. The information age: economy, society and culture. 2 nd ed, Blackwell, Oxford. Etelä-Pohjanmaan alueellinen ennakointi 2005: Saatavissa Heikkilä, Matti Rintala, Taina Airio, Ilpo Kainulainen, Sakari 2002: Hyvinvointi ja tulevaisuus maalla ja kaupungissa. Stakes-tutkimuksia 126, Helsinki. Helin, Heikki Laakso, Seppo Lankinen, Markku Susiluoto, Ilkka 1998: Muuttoliike ja kunnat. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut, nro 15, Vammala. Huovari, Janne Kangasharju, Aki Alanen, Aku 2001: Alueiden kilpailukyky. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja N:o 176, Helsinki. Itäpuisto, Timo 1999: Kotipesänä Pohjanmaa. Etelä-Pohjanmaan muuttajat ja kotiseudulla pysyneet. Siirtolaisuusinstituutin Pohjanmaan aluekeskuksen tutkimuksia No 2. Kallio, Olavi 2001: Muuttoliike ja sen taloudelliset vaikutukset KuntaSuomi kunnissa. KuntaSuomi tutkimuksia nro 30. Tampereen yliopisto. Kunnallistieteiden laitos. Suunnittelusarja 52/2001. Karvonen, Erkki 1997: Imagologia. Imagon teorioiden esittelyä, analyysiä, kritiikkiä. Tampereen yliopisto, Tampere.

16 16 Karvonen, Erkki 1999: Elämää mielikuvayhteiskunnassa. Imago ja maine menestystekijöinä myöhäismodernissa maailmassa. Gaudeamus, Helsinki. Keränen, Heikki Malinen, Pentti Aulaskari, Olli 2000: Suomen maaseututyypit. Suomen aluetutkimus FAR, julkaisu 20, Sonkajärvi. Kostiainen, Juha 2001: Kaupunkimarkkinointi globaalissa kilpailutilanteessa. Esimerkkeinä Jyväskylän, Tampereen ja Turun kaupunkiseudut. Teoksessa Kostiainen, Juha (toim.): Tarinoita ja tutkimuksia kaupunkimarkkinoinnista. Suomen kuntaliitto, Helsinki. Kultalahti, Olli 1990: Yhteiskunta ja alue. Johdatus alueelliseen ajattelutapaan. Finnpublishers Oy, Jyväskylä. Kuntaliitto 2004: Keinot, joilla kunnat houkuttelevat asukkaita. Webropol raportti Julkaisematon. Lee, Everett S. 1966: A Theory of Migration. Demography Vol. 3, No. 1, ss Lewis, Gareth J. 1982: Human migration. A Geographical Perspective. Groom Helm, London. Mustikkamäki, Nina 2003: Työn hajautuminen verkostoyhteiskunnassa. Jäsennys etätyöhön ja yritysten sisäisiin verkostoihin 9 case -yrityksen kautta. Sisäasiainministeriön julkaisu 29. Oulasvirta, Lasse Brannkärr, Christer 2001: Toimiva kunta. Kuntakoulutus Oy, Vantaa. Pyöriä, Pasi 2001: Hajautettu työ. Teoksessa Blom, Raimo Melin, Harri Pyöriä, Pasi: Tietotyö ja työelämän muutos. Palkkatyön arki tietoyhteiskunnassa. Gaudeamus, Helsinki. Rainisto, Seppo K. 2003: Success factors of place marketing: a study of place marketing practices in northern Europe and the United States. Helsinki University of Technology, Institute of Strategy and International Business, Espoo. Raunio, Mika 2001: Osaajat valintojen kentällä. Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Porin ja Seinäjoen seutujen vetovoimaisuus virtaavassa maailmassa. Tampereen yliopisto, alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Senten julkaisuja, 11/2001. Siirilä, Seppo Hautamäki, Lauri Kuitunen, Jorma Keski-Petäjä, Timo 1988: Hyvinvoinnin alueelliset erot Suomessa. Tampereen yliopisto. Aluetieteen laitos, sarja B 47. Tampere. Sillanpää, Keimo 2004: Kuntien houkuttimet. Syrjäisen maaseudun teemaryhmän alueellinen työryhmä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 5/2004.

17 17 Sotarauta, Markku 2001: Kehittämispelit ja kaupunkiseudun kilpailukyvyn kahdeksas elementti. Teoksessa Sotarauta, Markku Mustikkamäki, Nina (toim.): Alueiden kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä. Suomen kuntaliitto, Acta-sarja 106, Helsinki. Ståhle, Pirjo Sotarauta, Markku 2002: Alueellisen innovaatiotoiminnan tila, merkitys ja kehittämishaasteet Suomessa. Esiselvitys. Tulevaisuusvaliokunta. Teknologian arviointeja 13. Eduskunnan kanslian julkaisu 8/2002. Virtanen, Vesa 2003: Valta- ja vastavirtaan. Selvitys maassamuuttajien elinoloista, uuteen kiinnittymisestä ja arvotaustasta Suomessa. Sisäasiainministeriön julkaisu 14/2003, Helsinki. Vuorela, Marja-Riitta 2003: Hyvä synnyinkuntani, minä en lähtenyt. Ilkka Ward, Stephen V. 1998: Selling Places. The Marketing and Promotion of Towns and Cities E & FN Spon, London. Woods, Robert 1982: Theoretical population geography. Longman Inc, New York. Zimmerbauer, Kaj 2001: Kulttuurimatkailu mielikuvayhteiskunnassa. Teoksessa Riukulehto, Sulevi (toim.): Perinnettä vai bisnestä? Kulttuurin paikalliset ulottuvuudet. Atena kustannus Oy, Jyväskylä. Zimmerbauer, Kaj 2002: Etelä-Pohjanmaan imago. Maakunnallisten mielikuvien jäljillä. Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisu B:25, Seinäjoki. Zimmerbauer, Kaj 2005: Seutukuntien imagon kehittämisen haasteet. Etelä-Pohjanmaan seutukuntien tunnettuuden ja identiteetin tarkastelua. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 1:2005, Äikäs, Topi Antti 2004a: Kaupunkien ja seutujen imagot aluetasojen välisessä kilpailussa. Terra 116:1, Äikäs, Topi Antti 2004b: Imagoa etsimässä. Kaupunki- ja aluemarkkinoinnin haasteista mielikuvan mahdollisuuksiin. Suomen kuntaliitto, Helsinki, Acta nro 166.

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset 2011-2014 Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

MIELIKUVAT KEMIÖNSAAREN KUNNAN VETOVOIMAISUUDEN KEHITTÄMISESSÄ

MIELIKUVAT KEMIÖNSAAREN KUNNAN VETOVOIMAISUUDEN KEHITTÄMISESSÄ MIELIKUVAT KEMIÖNSAAREN KUNNAN VETOVOIMAISUUDEN KEHITTÄMISESSÄ Anna Sofia Nyholm Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2010 Tutkimuksen tausta Maaseutukunnissa uusien asukkaiden houkutteleminen on yleensä keskeinen

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013

KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013 30.4.2013 KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013 Diasarjan lähteenä Innolink Research Oy:n tuottama raportti sekä tutkimushaastatteluiden tietokanta. 1 Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Innolink Research

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Kuinka huono imago muutetaan hyväksi

Kuinka huono imago muutetaan hyväksi Kuinka huono imago muutetaan hyväksi Future Workshop, Vaasa 19.5.2008 Tomi Lähteenmäki Porin kaupunki Poimintoja lähimenneisyydestä I New York Perustui hokemiseen Lahti - Business City Perustui nollafaktaan

Lisätiedot

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ tyypillinen muuttaja ja muuttosyyt Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Päättäjien kuntakuva ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv Sandberg Åbo Akademi 2015 Päättäjätutkimus 2015 Kohdejoukko 3 652 henkilöä

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010 Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.3.2010 Väestörakenteen historia 1970 luku maatalouden alasajo Teollisuutta taajamiin Teollisuus väheni Muutto suuriin kaupunkeihin Tietoyhteiskunta Muutto

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto

Lisätiedot

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Markku Andersson Miten hyvät veronmaksajat saadaan pysymään

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt:

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Nordregion väestönmuutosten kohtaamisen käsikirja DEMO-verkoston hyvät käytännöt Projektipäällikkö Ruusu Tuusa DEMO-ikärakenneverkosto http://www.demoverkosto.fi/ Kouvola

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Suur-Miehikkälän kylä 28.6.2013 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Suur-Miehikkälän kylä 28.6.2013 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Suur-Miehikkälän kylä 28.6.2013 Kunnanjohtaja Antti Jämsén VAHVUUDET Maa- ja metsätalous Kylät Venäjän läheisyys Muurikkala Luonto- ja harrastusmahdollisuudet HEIKKOUDET Ikärakenne Väestön väheneminen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ Kuntalaisten ilonaiheet ovat hyvät asumisen olosuhteet (5 %), hyvät liikunta-, urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet (1 %), hyvin toimivat kulttuuripalvelut

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pyhätunturi 27.8.2009 Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos 1. Johdanto

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä

Lisätiedot

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Kauhava 10.10.2013 Yhteysjohtaja Kristiina Salo Uudenkaupungin kaupunki Uusikaupunki Perustettu 1617 Asukasmäärä 15 499 31.12.2011 Kesämökkejä 3873 Työvoima 6 652

Lisätiedot

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja 12.11.2009 Tero Haahtela Olavi Kallio Pekka Malinen Pentti Siitonen TKK BIT 1 Teknisen sektorin roolin kokeminen Teknistä sektoria ei koeta miellettävän

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

Miten kyläsuunnitelma voi tukea kylän asukashankintaa? 6.4.2014

Miten kyläsuunnitelma voi tukea kylän asukashankintaa? 6.4.2014 Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset Miten kyläsuunnitelma voi tukea kylän asukashankintaa?

Lisätiedot

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Aluerakenteen kehitysnäköaloja Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Uusia asukkaita? Asukasmarkkinoinnin mahdollisuudet ja kehittämisen kohteet Etelä-Pohjanmaalla

Uusia asukkaita? Asukasmarkkinoinnin mahdollisuudet ja kehittämisen kohteet Etelä-Pohjanmaalla Ulla Korpimäki Kaj Zimmerbauer Uusia asukkaita? Asukasmarkkinoinnin mahdollisuudet ja kehittämisen kohteet Etelä-Pohjanmaalla Raportteja 8 1 Uusia asukkaita? Asukasmarkkinoinnin mahdollisuudet ja kehittämisen

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Muuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle. Juha Kostiainen Rakli, 30.10.2014

Muuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle. Juha Kostiainen Rakli, 30.10.2014 Muuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle Juha Kostiainen Rakli, 30.10.2014 Virtaava maailma (Castells 1996 ja Kostiainen 2002, soveltaen) Piilaakso FYYSISET VIRRAT VIRTUAALISET VIRRAT ASIANTUNTIJAT

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot