Kuopion seudun muuttoliike 2000-luvulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuopion seudun muuttoliike 2000-luvulla"

Transkriptio

1 Kuopion seudun muuttoliike 2000-luvulla

2 2

3 Kuopion kaupunki Erillisselvitykset ER 2008:1 ISSN Kuopion seudun muuttoliike 2000-luvulla Hallinto- ja kehittämiskeskus Talous- ja strategiapalvelu 3

4 Sisältö Johdanto Yleistä Suomen muuttoliikkeestä Muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset Seudullisen muuttoliikkeen syitä Kuopion seutukunnan muuttoliike Kuopion kaupungin muuttoliike Kuopion työssäkäyntialueen sisäinen muuttoliike Kuntataloudellisia vaikutuksia Kuopion työssäkäyntialueen muuttoliikkeen syitä Johtopäätökset Lähteet Liitteet 4

5 Johdanto Kuopion seudun muuttoliike -selvitys kuvaa Kuopion seudun ja Kuopion kaupungin muuttoliikkeen kehitystä ja piirteitä 2000-luvulla. Seudullisen muuttoliikkeen syitä on selvityksen alkuosassa esitelty kolmen eri muuttoliiketutkimuksen tulosten avulla. Sen jälkeen Kuopion ja Kuopion seudun muuttoliikkeen rakennetta ja suuntautumista on kuvattu tekstein, taulukoin ja kuvin. Työn loppuosassa on lopuksi arvioitu muuttoliikkeen taloudellisia vaikutuksia kuntatalouteen yksinkertaistetun laskennallisen mallin avulla. Malli sisältää paljon olettamuksia ja tulkintaa, joten sen tuloksia voidaan pitää vain suuntaa-antavina. Kauppatieteiden ylioppilas Simo Karvinen on laatinut Kuopion seudun muuttoliike -selvityksen kesäharjoittelun 2007 aikana Kuopion kaupungilla, talous- ja strategiapalvelu -yksikössä. Selvityksessä käytetyt tilastotiedot ovat lähtöisin Tilastokeskuksesta sekä Kuopion kaupungin kuntarekistereistä. Työ on luettavissa ja tulostettavissa Kuopion kaupungin internet sivuilta, osoitteessa: / virastot ja laitokset / Hallinto- ja kehittämiskeskus / Talous- ja strategiapalvelu / Tilastot ja raportit / Julkaisut. Lisätietoja ja tilastoja: 1. Yleistä Suomen muuttoliikkeestä Muuttoliike Suomessa on ollut kasvavaa laman jälkeisinä vuosina. Vuonna 1994 voimaan tullut kotikuntalain muutos mahdollisti opiskelijoiden kirjautumisen asukkaaksi opiskelupaikkakunnalleen. Tämä yhdessä talouden kasvun ja sen paikallistuvan kehityksen kanssa vaikutti muuttoliikkeen suuntautumiseen erityisesti yliopistokaupunkeihin ja suuriin kasvukeskuksiin (Myrskylä 2004) luvun lopun keskittymiskehitys on kuitenkin tasaantunut 2000-luvun alkuvuosina. Muuttoliike on jatkunut määrällisesti vilkkaana, mutta muuttovoitot ja tappiot ovat pienentyneet. Suurten keskusten lähikunnat houkuttelevat koulutettuja ja lapsiperheitä (Rakennemuutoskatsaus 2006). Muuttoliike on vilkkainta vuotiaiden ikäryhmässä eli opiskelujen aloittamisvaiheessa. Tästä ikäryhmästä suuret aluekeskukset saavat suurta muuttovoittoa. Toinen iso vaikutusryhmä on vuotiaat valmistuneet, jotka työllistyvät ja perheellistyvät. Tällöin aluekeskusten ympäryskunnat saavat voittoja nuorista perheistä ja heidän lapsista (Myrskylä 2006). Muuttoliikkeen nähdään etenevän siis kaksivaiheisena. Ensin kasvualueet vetävät puoleensa nuorta, tulotasoaan kasvattavaa, aktiiviväestöä. Tämän jälkeen muuttoliike muuttuu valikoivaksi kasvualueiden sisällä: kehyskunnat kuorivat muuttajien kerman, koulutetun ja hyvätuloisen väestön (Aro 2006). Kehyskunnat ovat suosittuja, sillä kaupungistumisesta huolimatta ihmiset arvostavat paljolti yhä maaseutumaisia arvoja asumisessa. Vuoden 2004 asukasbarometrikyselyssä yli puolet vastanneista haluaisi asua pientalovaltaisilla alueilla (Strandell 2005). Nykyisten trendien, taajamoitumisen, hajakeskittymisen ja seutuistumisen, uskotaan jatkuvan myös lähivuosina (Kaupunkiverkko ja kaupunkiseudut 2006). 2. Muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset Muuttoliikkeen aluetaloudelliset vaikutukset heijastuvat erityisesti asunto- ja työmarkkinoille. Työmatkat ovat pidentyneet ja pendelöinti seutujen sisällä on lisääntynyt eli työmarkkinat ovat seutuistuneet. Taloudellinen aktiviteetti ja työpaikat ovat keskittyneet yhä enemmän 5

6 kaupunkikeskustoihin, mutta väestönkasvu on suuntautunut kaupunkikeskustojen lähialueille. Kunnallistalouden näkökulmasta muuttoliike ja sen aikaansaamat väestörakenteen muutokset vaikuttavat mm. palvelujen kysyntään, verotulokertymään ja valtionosuuksiin. Lisäksi muuttoliikkeellä voi olla pidemmällä aikavälillä vaikutuksia aluerakenteeseen ja alueiden kilpailukykyyn. (Jolkkonen, Kallio, Kumpulainen, Lautanen, Saukkonen, Tykkyläinen 2007.) Kuntien ikärakenteessa muuttoliikkeen seuraukset näkyvät siten, että muuttotappiokunnissa väestö vanhenee huomattavaa vauhtia suurten ikäluokkien lähetessä eläkeikää. Nuorten suuren lähtömuuton vuoksi syntyvyys jää matalaksi, voimistaen edelleen ikärakenteen vanhenemista. Muuttovoittokunnissa vaikutukset ovat päinvastaisia. Nuorten tulomuutto merkitsee syntyvyyden kohoamista ja väestörakennetta tasapainottavaa kehitystä. Pelkkä alueiden nettomuuttolukujen tarkastelu saattaa johtaa vääriin tulkintoihin ja peittää muuttojen todelliset vaikutukset kunta-, alue-, ja sosioekonomiseen rakenteeseen. Johtopäätöksien tekeminen edellyttää pureutumista numeroiden taakse, tulo- ja lähtömuuttajien laadullisiin ominaisuuksiin. Kuntatalouden kannalta avainkysymys on, muodostuuko muuttotase työssä olevista vai työvoiman ulkopuolisista muuttajista. Jokaisen kunnan kannalta tärkein menestyssignaali on työllisistä saatava muuttovoitto. (Aro 2006) Kuntatasolla taloudelle merkittäviä muuttajaryhmiä ovat työlliset, lapsiperheet sekä vanhukset. Taloudelliset vaikutukset kohdistuvat tulopuolella kunnan verotuloihin sekä valtionosuuksiin. Menopuolella tärkeimpiä muuttujia ovat julkisten palveluiden kysyntä, investointien tarve sekä palvelutuotanto. Vaikutusten suuruudet kuntatalouteen riippuvat muuttajien määrän lisäksi heidän ominaisuuksistaan, kuten iästä ja tuloistaan. Aika lisää oman ulottuvuuden tarkasteluun, sillä tulo- ja menovaikutukset eivät kulje muuttoajankohdan kanssa käsi kädessä (ks. Kallio, Meklin, Siitonen, Martikainen 2001). Muuttovoittokunnassa tuloja alkaa muodostua vasta muuttajan tultua kuntaan, verotulojen ja valtionosuuksien myötä. Menoja kunnalle muodostuu kuitenkin jo ennen muuttotapahtumaa, kunnan varautuessa tulevaan esimerkiksi infrastruktuurin ja palvelukapasiteetin muutosten myötä. Muuttotappiokunnassa vaikutukset ovat päinvastaisia: muuttajan lähtiessä kunnalle aiheutuvat tulot ja menot pienenevät nopeasti. Tulot laskevat kuitenkin muuton jälkeen nopeammin kuin menot, joten muuttotappio aiheuttaa pitkällä aikavälillä alijäämää kunnalle. Muuttoliikkeen vaikutuksia, suuntaa ja määrää, on vaikea ennakoida. Vaikutukset ovat vielä usein kerrannaisia. Monesti kunnat reagoivatkin muuttoliikkeeseen taannehtivasti, etenkin muuttotappiokunnissa. Muuttovoittokunnissa vaikutusten ennakoimista hankaloittaa se, että muuttajien elämäntilanne ja asema eri yhteiskuntaluokissa vaihtelee paljon muuttoa seuraavina vuosina. 3. Seudullisen muuttoliikkeen syitä Muuttoliikkeen suurimmat syyt ovat vaihtuneet vanhasta, työperäisestä muutosta uuteen, asumisperustaiseen muuttoon. Jopa neljä viidestä muutosta tapahtuu saman seutukunnan tai työssäkäyntialueen sisällä (Aro 2006). Ihmiset asuvat yhä mielellään maaseutumaisessa ympäristössä. Ympäristökuntien halvempi asuminen ja liikenneverkon paraneminen ovat edesauttaneet seudullisen muuttoliikkeen vilkastumista ja pendelöinnin suosion kasvua. (Kaupunkiverkko ja kaupunkiseudut 2006) Minna Simosen Pro Gradu tutkielmassa (2005) todetaan: Muuttoliiketutkimuksissa on havaittu, että kaupungin tai kaupunkiseudun sisällä tapahtuvat lyhyen matkan muutot noudattavat niin sanottua asuntouramallia eli 6

7 tiettyihin elämänvaiheisiin liittyvää alueellista asunnonvaihtoa (Lewis 1982: 89 93). Ensimmäinen asunto kotoa pois muutettaessa on usein kaupungin keskustaalueen vuokra-asunto, kun taas perheen perustamisen myötä muutetaan kauemmas keskustasta. Lasten kasvaessa ja varallisuuden karttuessa siirrytään puolestaan kaupungin laidalle tilavampaan asuntoon. Lasten aikuistuttua ja eläkkeelle jäädessä muutto suuntautuu takaisin kaupungin keskustan kerrostaloasuntoon tai vaihtoehtoisesti pois koko kaupunkiseudulta (Turunen ym. 1995: 16; Halme 1998: 35; Viinikainen & Puustinen 2000: 44 45). Seudullisen muuttoliikkeestä on tehty viime aikoina tutkimuksia. Seuraavassa on kolmen tutkimuksen tuloksia Jyväskylän ja sen kehyskuntien, Oulun ja Limingan sekä Seinäjoen ja sen ympäristökuntien välisestä muuttoliikkeestä. Tutkimuksissa on tarkasteltu muuttajien profiileja sekä suoritettu kyselyjä muuttajien motiivien selvittämiseksi. Seinäjoella (Heiskanen, Kahila 2006) suoritettiin kysely 1 (vastausprosentti 26,5; 289/1090), joka suunnattiin vuosina 2003 ja 2004 Seinäjoelta muihin Etelä-Pohjanmaan kuntiin muuttaneille täysi-ikäisille. Kyselyyn vastaajista suurin osa oli vuotiaita (54 %) ja kahden hengen taloudessa asuvia (36,8 %). Usealla oma tai puolison työpaikka koettiin turvatuksi ja perhettä alettiin perustaa. Monet tunsivat itsensä asuinpaikasta riippumatta sekä maalaiseksi että kaupunkilaiseksi, raja näiden kahden välillä koettiin kovin häilyväksi. Useat olivat pohtineet myös muuttoa kaupungin rajojen sisällä, mutta sopivampi vaihtoehto löydettiin kuitenkin paremmin muualta. Seinäjoelta poismuuton suurimmiksi syiksi muodostuivat asuntotarpeen muutos, perhesyyt ja asuntojen korkea hinta. Asunnon koko kasvoi muuton myötä, ja tyypillisin asumismuoto vaihtui vuokratusta omistusasuntoon ja kerrostaloasunnosta omakotitaloon. Muuttokohteen valintaan vaikuttivat eniten sijainti läheisellä maaseudulla, sopiva paikka perheelle, sekä oma tai puolison entinen kotikunta. Tärkeää oli myös koulun läheinen sijainti, vaikka muut palvelut saivatkin sijaita kauempana. Seinäjokeen oltiin asuinpaikkana tyytyväisiä, mutta elämäntilanteen muuttuessa asumisen hinta ja asuinympäristö koettiin paremmaksi kuntarajan takana. Kaupungin pienten tonttien ja tiiviin rakentamisen ei välttämättä koettu kohtaavan ihmisten toiveita rauhallisesta asuinympäristöstä. Suurin osa vastaajista oli nuoria, Seinäjoen alueella työssäkäyviä, jotka kykenivät hyödyntämään kaupungin tärkeäksi koetut monipuoliset palvelut, ja yhdistämään ne rauhalliseen ja luonnonläheiseen maaseutuasumiseen. Minna Simosen pro gradu tutkielman (2005) kohteena oli Limingan kunnassa 17 kilometrin päässä Oulun keskustasta sijaitseva, viime vuosina voimakkaasti kasvanut Tupoksen kylä. Kysely lähetettiin Tupoksen asukkaille. Kyselyyn vastanneiden 204 asukkaan joukossa pääosa oli muuttanut Tupokseen Oulusta. Tyypillinen vastaaja oli nuori, melko korkeasti koulutettu, kohtalaisesti toimeentuleva ja Oulussa työskentelevä tai opiskeleva. Suurin osa vastaajista asui 3-4 hengen taloudessa, joten valtaosa talouksista oli lapsiperheitä. Yleisimmin Tupokseen muuttajat asuivat omistamassaan omakotitalossa. Läheinen sijainti ja hyvät liikenneyhteydet Ouluun sekä asumiseen liittyvät kustannukset olivat useimmilla muuton taustatekijät. Tupos nähtiin lapsille sopivana ja rauhallisena, luonnonläheisenä alueena. Sijainti suhteessa palveluihin vaikutti muuttopäätökseen vähän, poikkeuksena jälleen kyläkoulu, joka oli monen osalta mainittu muuton taustalla tärkeänä tekijänä. Jyväskylän seudulla (Jolkkonen ym. 2007) tutkittiin kaupunkiseudun sisäistä muuttoliikettä kokonaisvaltaisesti, joten kyselyn kohteina olivat niin kaupungista lähikuntiin kuin lähikunnista kaupunkiin muuttaneet. Kaupunkiseudun alueeksi rajattiin kyselyn osalta Jyväskylä, Jyväs- 1 Tutkimuksen tuloksia voidaan pitää suuntaa-antavia alhaisen vastausprosentin vuoksi. 7

8 kylän maalaiskunta, Laukaa ja Muurame. Kohderyhmänä olivat henkilöt, jotka olivat vuotiaita ja asuivat vähintään kahden hengen talouksissa. Tutkimuksella selvitettiin heidän muuttopäätöksiin vaikuttaneita tekijöitä ja asumisen mieltymyksiä. Lokakuussa 2006 suoritettuun kyselyyn otettiin mukaan aikavälillä muuttaneet kotitaloudet. Lähetetyistä 1446 kyselystä vastaukset saatiin noin 550 kotitaloudesta (38%) 2. Muuton syyt liittyivät yleisimmin asumiseen, mitä esiintyi erityisesti kaupungista kehyskuntiin muuttaneiden vastauksissa. Kaupunkiin muuttaneilla yhtenä syynä korostui myös perhesuhteissa tapahtuneet muutokset. Asumismieltymykset olivat kaikilla vastanneilla keskeisiltä osin samat. Asuinalueen turvallisuutta, viihtyisyyttä ja luonnon läheisyyttä arvostettiin muuton suunnasta riippumatta. Erot syntyivät siinä, miten eri tekijät painottuivat. Suurempi ja halvempi asunto sekä asuinalueen maaseutumaisuus ja lapsiystävällisyys olivat tärkeämpiä kehyskuntiin muuttaneille. Kaupunkiin muuttaneilla tärkeimmiksi seikoiksi nousivat halu viettää kaupunkilaiselämää illanvietto- ja kulttuurimahdollisuuksineen, ystävien läheisyys ja mahdollisuus monipuolisiin ihmissuhteisiin. Kaupunkiin muuttaneissa alle kolmasosa oli miettinyt muuttoa toiseen kuntaan, kun kehyskuntiin muuttaneista noin puolet oli harkinnut myös jotain toista kuntaa. Vaihtoehdot olivat kuitenkin rajattu pääosin Jyväskylän seudun kuntiin. Tähän liittyy myös se, että kehyskuntiin muuttaneista noin 80 % kertoi työpaikan sijaitsevan muualla kuin nykyisessä asuinkunnassa, heistä pääosalla Jyväskylässä. Kolmasosa kaupungista kehyskuntiin muuttaneista oli myös harkinnut muuttamista kaupungin sisällä. Kuitenkin poismuutto oli valittu, yleisimmin edullisemman asunnon, tonttitarjonnan ja asuinympäristön takia. Jokaisen kyselytutkimuksen tulokset painottavat enemmän ja vähemmän samoja asioita. Seudun sisäisen muuton syy on asumisperusteinen. Kehyskuntiin suuntautuvan muuttoliikkeen suurin ryhmä ovat nuoret, hyvin koulutetut ja tulonlähteen vakiinnuttaneet lapsiperheet. Kun ihmisten mieltymykset asumisen suhteen painottuvat maaseutumaisuuteen, niin edullisemmat asunnot, suuremmat tontit sekä luonnonläheisempi ja rauhallisempi asuinympäristö kääntävät vaa an kehyskuntien eduksi vuotiaat ovat liikkuvampaa väestöä kuin muut ikäryhmät, joten työ- tai opiskelupaikan kuin myöskään palveluiden läheisyys ei ole niin merkittävä tekijä muuttokohdetta päätettäessä. 4. Kuopion seutukunnan muuttoliike Kuopion seutukunta (Kuopio, Karttula, Maaninka, Siilinjärvi) on ollut pääosin muuttovoittoalue viimeisen 20 vuoden ajan (Kuvio 1). Muuttoliike on voimistunut lamavuosista noin kaksinkertaiseksi luvun puoliväliin asti nettomuutto on ollut positiivista, mutta alkanut sen jälkeen vaihdella niin positiivisena kuin negatiivisena. Vuonna 2006 seutukunnan tulomuutto oli 5340 henkilöä ja lähtömuutto 5227 henkilöä. 2 Tutkimuksen tuloksia voidaan pitää suuntaa-antavia alhaisen vastausprosentin vuoksi. 3 Laman jälkeen muuttoliikkeen voimistumista vauhditti myös vuonna 1994 voimaantullut kotikuntalain muutos. Kotikuntalaki oikeutti opiskelijoiden kirjautumisen opiskelupaikkakuntansa asukkaaksi. 8

9 henkilöä Lähde: Tilastokeskus Tulomuutto Lähtömuutto Kuvio 1. Kuopion seutukunnan tulo- ja lähtömuutto (Lähde: Tilastokeskus, Väestötilasto) Ikäryhmittäin tarkasteltuna Kuopion seutukunta on saanut 2000-luvulla vahvaa muuttovoittoa vain vuotiaista sekä pienehköä muuttovoittoa yli 60-vuotiaista (Kuvio 2). Muuttotappiota on tullut työikäisten ikäryhmistä sekä 0-9-vuotiaista lapsista. Eniten Kuopion seutukunta on nettona menettänyt vuotiaita sekä vuotiaita henkilöä ikäryhm ä Kuvio 2. Kuopion seutukunnan nettomuutto ikäryhmittäin yhteensä vuosina (seutukuntien välinen maassamuutto; Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot) 9

10 2000-luvulla vilkkainta muuttoliike on ollut muiden Pohjois-Savon seutukuntien sekä Helsingin, Tampereen, Jyväskylän, Joensuun ja Oulun seutukuntien välillä. Nettomuuton osalta suurimmat muuttovoitot ovat tulleet Itä-Suomen alueelta. Muuttotappio on taas karvainta kasvaviin kaupunkikeskuksiin, Helsingin, Tampereen ja Jyväskylän seutukuntiin, jonne muuttavat etenkin vuotiaat. Huomionarvoista on, että muuttotappio yksin Helsingin ja Tampereen seutukuntiin vastaa lähes kokonaan kahdeksan suurimman muuttovoittoseudun henkilömääriä. Kuopion seutukunnan suurin Henkilöä Kuopion seutukunnan suurin Henkilöä muuttovoitto (netto): muuttotappio (netto): Ylä-Savon seutukunta 1240 Helsingin seutukunta Kajaanin seutukunta 411 Tampereen seutukunta -895 Koillis-Savon seutukunta 402 Jyväskylän seutukunta -727 Pielisen Karjalan seutukunta 359 Turun seutukunta -341 Savonlinnan seutukunta 286 Lahden seutukunta -156 Joensuun seutukunta 275 Hämeenlinnan seutukunta -102 Pieksämäen seutukunta 255 Seinäjoen seutukunta -46 Mikkelin seutukunta 199 Riihimäen seutukunta -36 Taulukko 1. Kuopion seudun suurimmat muuttovoitto- ja muuttotappioseutukunnat (Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot) 5. Kuopion kaupungin muuttoliike Kuopio on ollut pitkään muuttovoittokunta, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana nettomuuton osalta kehitys on tullut enemmän vaihtelevaksi. Samaan aikaan sekä tulo- että lähtömuuttajien määrät ovat jatkuvasti kasvaneet luvun vaihteessa sekä vuosina muuttoliikkeen netto oli Kuopiolle tappiollinen, mutta vuonna 2007 muuttoliike on jälleen kääntynyt positiiviseksi. Siirtolaisuuden osalta Kuopio on saanut vuosittain pientä muuttovoittoa, mikä korjaa tilastoa nettomuuton kannalta positiiviseen suuntaan henkilöä Tulomuutto Lähtömuutto Kuvio 3. Kuopion kaupungin tulomuutto ja lähtömuutto (Lähde: Tilastokeskus, Altika) 10

11 2000-luvulla Kuopion tulomuuttajista 15 % on tullut Kuopion seutukunnan muista kunnista, 39 % on tullut yhteensä Pohjois-Savon alueelta ja 54 % koko Itä-Suomen alueelta. Lähtömuuttajissa vastaavat lukemat ovat seutukuntaan 18 %, koko Pohjois-Savoon 35 % ja Itä-Suomeen 46 %. Muuttotappio on ollut suurinta Etelä- ja Länsi-Suomen lääneihin sekä Kuopion seutukuntaan. Itä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneistä on Kuopio saanut muuttovoittoa Kuopion seutu Itä-Suomen lääni yhteensä Länsi-Suomen lääni Lapin lääni Pohjois-Savo yhteensä Etelä-Suomen lääni Oulun lääni henkilöä TULOMUUTTO LÄHTÖMUUTTO NETTOMUUTTO Kuvio 4. Kuopion kaupungin muuttoliike alueittain (Lähde: Tilastokeskus, Kuntarekisterit) Kunnittain tarkasteltuna Kuopion muuttoliike on ollut suurinta Kuopion ja Siilinjärven sekä Kuopion ja Helsingin välillä, mutta myös Jyväskylän, Joensuun ja Tampereen kanssa. Lähtömuuttokuntien kärjestä löytyvät suurimmat kasvukeskukset. Siilinjärven ja Helsingin lisäksi Kuopioon tullaan eniten Jyväskylästä ja Itä-Suomen suurimmista kaupungeista. Suurin tulomuutto Henkilöä Suurin lähtömuutto Henkilöä Siilinjärvi 4073 Siilinjärvi 4891 Helsinki 2245 Helsinki 3995 Iisalmi 1364 Jyväskylä 1855 Jyväskylä 1288 Tampere 1587 Joensuu 1248 Joensuu 1150 Varkaus 957 Espoo 1049 Mikkeli 860 Vantaa 1019 Tampere 836 Karttula 967 Taulukko 2. Kuopion suurimmat tulo- ja lähtömuuttokunnat (Lähde: Tilastokeskus, Väestörekisterit) Kuopion osalta muuttoliike koostuu pääosin vuotiaista. Vuonna 2006 heidän osuus kaupungin tulomuutosta oli 62 %, ja lähtömuutosta 55 %. Osuudet ovat pysyneet lähes samoina vuosituhannen vaihteesta lähtien. Nettomääriä tarkasteltaessa muuttovoittoa tulee vuotiaista. Nettomuutto on negatiivista kaikissa muissa ikäluokissa, mutta yli 65-vuotiaiden netto on ollut lievästi positiivinen tai lähellä nollaa. Eräs pidemmän linjan piirre on ollut muuttovoiton pieneneminen vuotiaiden osalta, kun taas vuotiaiden muuttovoitossa on nähtävissä lievää trendikasvua muutamaa poikkeuksellista huippuvuotta ( ) lukuun ottamatta. 11

12 henkilöä v v v v v v 65+ v Kuvio 5. Kuopion kaupungin nettomuutto ikäluokittain (Lähde: Tilastokeskus, Altika) Pääasiallisen toiminnan mukaan tarkasteltuna kaupungin muuttoliike on tyypillisen opiskelukaupungin kaltaista. Kuopion tulo- ja lähtömuuttajissa suurimmat ryhmät ovat työlliset ja opiskelijat. Työllisten osuus tulomuutosta oli vuonna 2004 lähes 40 % ja lähtömuutosta n. 45 %. Työllisten muuttoliike onkin kasvanut jatkuvasti vuosina niin tulo- kuin lähtömuuton osalta. Kasvavaa on ollut myös opiskelijoiden muuttaminen (n. 30% muuttajista). Muuttajan status määräytyy tilastossa vuoden viimeisen viikon pääasiallisen toiminnan mukaan. Tämän vuoksi status voi muuttua joskus muuton yhteydessä (esim. opiskelijasta työlliseksi), minkä takia nettomäärien tarkastelu ei ole järkevää läpi ryhmien henkilöä Työllinen työvoima Työtön työvoima Opiskelijat, koululaiset vuotiaat Eläkeläiset Muut (ml. varusmiehet) Työllinen työvoima Työtön työvoima Opiskelijat, koululaiset vuotiaat Eläkeläiset Muut (ml. varusmiehet) Tulomuutto Lähtömuutto Kuvio 6. Kuopion tulo- ja lähtömuutto pääasiallisen toiminnan mukaan (Lähde: Tilastokeskus, Muuttaneiden taustatiedot) 12

13 6. Kuopion työssäkäyntialueen sisäinen muuttoliike Seuraavassa on tarkasteltu Kuopion työssäkäyntialueen muuttoliikettä. Aluejaon mukaan Kuopion seutukuntaan kuuluu Kuopion kaupungin lisäksi Karttula, Maaninka ja Siilinjärvi. Näiden kuntien lisäksi tässä tarkasteluun on otettu mukaan myös Lapinlahti, Leppävirta, Nilsiä, Suonenjoki ja Tuusniemi. Tässä selvityksessä kokonaisuutena näistä kunnista käytetään nimitystä työssäkäyntialue. Myöhempänä esitettävä taloudellinen tarkastelu rajoittuu työssäkäyntialueen muuttoliikkeen taloudellisten vaikutusten tarkasteluun. Vuonna 2006 Kuopion tulomuuttajista n. 22 % tuli näistä kunnista. Lähtömuuttajissa osuus oli 27 %. Yleisen trendin mukaan sekä tulo- että lähtömuutto näihin kuntiin on määrällisesti kasvanut. Kuitenkin lähtömuutto on useammin ollut suurempaa kuin tulomuutto. Tämä korostuu etenkin Siilinjärven, Karttulan ja Leppävirran kohdalla henkilöä Tulomuutto Lähtömuutto Kuvio 7. Kuopion tulo- ja lähtömuutto ympäryskuntiin 1987 (Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot) 2000-luvulla muuttomäärät ovat olleet selvästi suurimmat Siilinjärven osalta. Lähimpänä sijaitsevat Siilinjärvi, Karttula ja Leppävirta ovat saaneet muuttovoittoa Kuopiosta, kun taas hieman kauempana sijaitsevat Lapinlahti, Nilsiä, Suonenjoki ja Tuusniemi ovat menettäneet väkeään Kuopioon. 13

14 Tulo Lähtö Siilinjärvi Karttula Leppävirta Nilsiä Suonenjoki Maaninka Lapinlahti Tuusniemi Kuvio 8. Kuopion tulo- ja lähtömuutto ympäryskuntiin kunnittain (henkilöä; Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot) Tarkastelu iän mukaan osoittaa, että suurin tulomuuttajaryhmä on vuotiaat. Muuttovoittoa on tullut lähes yksinomaan tästä ikäryhmästä. Lukuun ottamatta päälle 75-vuotiaita Kuopiolle tulee muista ikäluokista enemmän tai vähemmän muuttotappiota. Lähtömuuttajissa ikäjakaumaan syntyy kaksi huippua: suurimmat ryhmät ovat vuotiaat sekä 0-5-vuotiaat lapset. Toisin sanoen eniten ympäryskuntiin muuttavat nuoret lapsiperheet Tulomuutto Lähtömuutto Kuvio 9. Kuopion tulo- ja lähtömuutto ympäryskuntiin ikäluokittain (Lähde: Kuopion kuntarekisterit) 14

15 Tulojen mukaan tarkasteltuna muuttoliike on Kuopion näkökulmasta ongelmallista. Vaikka muuttovoittoa syntyy nettona matalapalkkaisten ja myös aivan suurituloisimpien osalta, niin keski- ja hyvätuloisten suuren ryhmän nettomuutto ja tulokertymä ovat olleet vuosittain negatiivisia. Tämä tarkoittaa, että Kuopioon muuttaneiden tulot ovat muuttovuonna olleet pienemmät kuin lähtömuuttajien tulot 4. Tuorein tilasto muuttajien tuloista on vuodelta 2004, sillä muuttaneiden taustatiedot tulevat Tilastokeskukselta muutaman vuoden viiveellä Nettomuutto Lähtömuutto Tulomuutto 100 henkilöä Ei tuloja Kuvio 10. Työssäkäyntialueen muuttoliike tulojen mukaan 2004 (Lähde: Tilastokeskus, Muuttaneiden taustatiedot) 7. Kuntataloudellisia vaikutuksia Muuttoliikkeestä aiheutuvat kunnallistaloudelliset vaikutukset ovat monitahoisia. Tästä syystä muuttoliikettä koskevassa laskennassa joudutaan käyttämään paljon yksinkertaistuksia ja oletuksia. Vastaavia suuntaa antavia laskelmia on tehty aiemminkin (mm. Kallio 2005, Jolkkonen ym. 2007). Tässä käytettävä laskentamalli perustuu edellä mainittuihin tutkimuksiin muuttoliikkeen ja väestönmuutosten kuntataloudellisista vaikutuksista. Malli on esitelty tarkemmin liitteessä 1. Huomioon on otettu vain tiettyjä muuttoliikkeen aiheuttamia muutoksia kunnan tuloihin ja menoihin. Keskeisinä erinä ovat kunnallisverotulojen, verotulotasauksen, valtionosuuksien ja sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen menojen muutos. Laskennassa käytettävät viimeisimmät muuttajien verotulotiedot ovat vuodelta Verotulotiedot ovat saatavilla Tilastokeskukselta vuosien osalta, joten tarkastelu keskittyy näihin vuosiin. Tässä tarkastelussa työssäkäyntialueen muuttajien ansioprofiilin oletetaan 4 Nettomääräisten tulotietojen vertailut ovat jokseenkin ongelmallisia, koska lähtömuuttajien tulot muodostuvat useimmiten jo uudella paikkakunnalla eli kohdekunnassa. 15

16 vastaavan yleisen Kuopion muuttajien ansioprofiilia taulukon 4 mukaisesti. Verotulomuutoksissa on otettu huomioon kunnallisveroon kohdistuvat verovähennykset, joiden vaikutus on noin 20 % ansiotulojen bruttomäärästä. Valtionosuuksien ja menojen muutosten osalta laskuissa on käytetty vuoden 2006 laskennallisia perusteita, jotka on laskettu kuntien vuoden 2004 väestön ja taloudellisten taustojen perusteella. Koska tilastoissa ei ole eritelty vuotiaiden ja 85+ -vuotiaiden muuttoa yli 80-vuotiaiden osalta, on kaikki yli 80-vuotiaat muuttajat laskettu vuotiaiden ryhmään. Tällä saattaa olla jonkin verran vaikutusta sosiaalija terveystoimen valtionosuuksien määrään, mutta tämän muuttajaryhmän koko on kuitenkin pieni. Yli 85-vuotiaiden muutto muutenkin on verraten varsin vähäistä. Kuopio Yhteensä 0-6 v v v v. 85- v. kunnallisveronalaista tuloa saaneet keskimäär. tulot, /tulonsaaja Tulomuutto Lähtömuutto Netto Taulukko 4. Yhteenveto lähtötiedoista: Kuopion tulo- ja lähtömuuttajat vuosina (Lähde: Tilastokeskus, Altika & Muuttajien taustatiedot) Taulukosta 4 nähdään jo, kuinka tulo- ja lähtömuutto eroavat laadultaan. Lähtömuuttajien tulot ovat olleet keskimäärin suuremmat kuin tulomuuttajien. Taulukosta 5 nähdään vaikutusten suuruus: muuttoliike aiheuttaa kunnallisveroon selvän negatiivisen muutoksen. Negatiivista vaikutus on myös sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksiin. Suurin positiivinen muutos tulee verotulojen pienentymisen kautta verotuloihin perustuvaan valtionosuuksien tasaukseen. Se ei kuitenkaan kokonaisuudessaan kompensoi verotulomenetyksiä. Tulojen muutos SoTevaltionosuus Kunnallisvero Verotuloihin perustuva tasaus Yleinen valtionosuus Menojen muutos SoTemenot Sivistystoimen nettomenot Netto Käyttötalouden nettomuutos Taulukko 5. Laskennan tulokset (vuositasolla tuhansissa euroissa) 16

17 Laskentamallin mukaan muuttoliike aiheutti vuosina Kuopion kaupungille hyvin negatiivisen tuloksen. Sen perusteella vuosittainen tappio käyttötalouteen on ollut noin miljoonan euron luokkaa. Huomioitavaa on, että vuosivaikutus on kumuloituva. Tuloksissa on paljon tulkinnan varaa, sillä mallissa on monia yksinkertaistuksia, eikä se ota huomioon muuttoliikkeen epäsuoria vaikutuksia kuntatalouteen. Mm. investointitarpeen muutoksia ei lasketa tässä, tosin niihin vaikuttavat useat muutkin seikat kuin muuttoliike. Opiskelijoiden osuus muuttajista on suuri. Opiskelijoiden vaikutukset kuntatalouteen ovat monitahoisia, välillisiä ja pitkävaikutteisia. Moni opiskelija käy opiskeluaikanaan töissä, ja heillä on vaikutusta myös kulutuksen ja asumisen kautta. Toinen suuri ryhmä, lähikuntiin muuttajat, käyttävät muuton jälkeen paljon Kuopion palveluita hyväkseen, mikä osaltaan kompensoi verotulojen siirtymistä toiseen kuntaan. 8. Kuopion työssäkäyntialueen muuttoliikkeen syitä Kuopion työssäkäyntialueella ei ole tehty kyselytutkimuksia muuttajille. Muuttopäätösten taustalla vaikuttavat tekijät ovat Kuopion seudulla kuitenkin tilastojen valossa hyvin samansuuntaisia muiden muuttoliiketutkimusten tulosten kanssa. Kuten edellä esitellyissä tutkimuksissa on todettu, ympäryskuntien harvempi ja pientalovaltaisempi maaseutuasuminen on hyvin houkutteleva vaihtoehto perheellistyville talouksille. Nämä alueet houkuttelevat väkeä etenkin halvempien asuntojen takia. Hankintavaiheessa asunto voi olla halvempi investointi, mutta huonojen julkisten liikenneyhteyksien vuoksi perhe saattaa tarvita kaksi autoa ja muutoinkin liikkumisen kustannukset muodostuvat korkeimmiksi pidempien työmatkojen vuoksi. Seuraavat tilastot kuvaavat asuntotilannetta Kuopion työssäkäyntialueella. Ympäristökuntien asuntokanta on pientalovaltaisempi kuin Kuopion, ja niissä jakaumaa hallitseva erilliset pientalot. Kuopio on ainoa selvästi kerrostalovoittoinen kunta ja Kuopion asukastiheys on selvästi korkeampi kuin ympäryskunnissa. Kunta Asukkaita/maakm² Karttula 7,5 Kuopio 80,9 Lapinlahti 12,3 Leppävirta 9,6 Maaninka 8,3 Nilsiä 9,2 Siilinjärvi 51,4 Suonenjoki 10,8 Tuusniemi 5,5 Taulukko 3. Kuntien asukastiheys (Lähde: Kuntatiedon keskus, Tilastotaulukot ja kuviot) 17

18 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Muu tai tuntematon Asuinkerrostalo Rivi-ketjutalo Erillinen pientalo 30 % 20 % 10 % 0 % Karttula Maaninka Nilsiä Tuusniemi Lapinlahti Leppävirta Suonenjoki Siilinjärvi Kuopio Kuvio 11. Asuntokanta, jakauma kunnissa talotyypeittäin (% -osuus, Lähde: Tilastokeskus, Altika) Vuonna 2006 asuntojen keskimääräiset kauppahinnat olivat Kuopiossa huomattavasti kalliimpia verrattuna ympäryskuntiin. Myös Siilinjärven kauppahinnat ovat kasvaneet korkeammalle kuin muiden läheisten kuntien, mutta muuten työssäkäyntialueella asuntojen hintataso on selvästi matalampi euroa/m Kuopio Siilinjärvi Leppävirta Nilsiä Lapinlahti Maaninka Suonenjoki Tuusniemi Karttula Kuvio 12. Asunto-osakehuoneistojen keskimääräiset kauppahinnat 2006 (euroa/m²; Lähde: Tilastokeskus, Altika) 18

19 9. Johtopäätökset Kuopion seudullinen muuttoliike vastaa paljolti koko Suomen laajuista seutuistumisen trendiä. Nuoret muuttavat Kuopioon opiskelemaan, ja osa hyvätuloisista lapsiperheistä siirtyy ympäryskuntiin väljemmän asumisen ja edullisempien asuntojen perässä. Yhdyskunta- ja aluerakenteessa tämä merkitsee hajautuvaa kehitystä. Asutus laajenee suuremmalle alueelle ja lisääntyvä pendelöinti aiheuttaa rasitteen liikenneväylille. Ikärakenteeseen muuttoliike vaikuttaa Kuopion osalta nuorentavasti ja tasapainottaa suurten ikäluokkien vanhenemista. Myös ympäristökuntien ikärakenne nuorenee lapsiperheiden tulomuuton ja korkeamman syntyvyyden myötä. Mukanaan se tuo myös niille paineita palvelujen järjestämiseen. Muuttoliikkeen kuntakohtaiset talousvaikutukset ovat monitahoisia. Kuopion lähtömuuttajat ovat olleet keskimäärin parempituloisia kuin tulomuuttajat, taustalla vaikuttanee kuitenkin opiskelijoiden suuri tulomuutto Kuopioon. Kuopion kannalta ongelmallista on, että valikoiva muuttoliike aiheuttaa kaupungille taloudellista tappiota. Suurin tulojen vähennys tapahtuu kunnallisverotuloissa, mitä muut muutokset eivät pysty kompensoimaan. Muuttoliikkeeseen liittyy myös paljon, erityisesti opiskelijoiden muutosta johtuvia, epäsuoria vaikutuksia, joiden suuruutta on vaikea arvioida. Kuopion seutukunnan ja muun Suomen välinen muuttoliike on ollut hyvin vaihtelevaa. Vaikka muuttajien määrä on kasvanut, niin nettomuutto on vaihdellut niin positiivisena kuin negatiivisena. Vaikka seudulle muuttaa paljon väkeä itäisen Suomen alueelta, on koko seudun kannalta huolestuttavaa, että etenkin nuorissa tulee isoja muuttotappioita muille suurille keskusseuduille. Tämä muuttotappiopiikki ei korvaannu myöhemmin paluumuuttajista, vaan aktiiviväestö jää muualle Suomeen opintojen jälkeenkin. Kuopio keskuskaupunkina vastaa pitkälti seudun menestyksestä. Muut kunnat pystyvät kuitenkin tarjoamaan hyviä asumisvaihtoehtoja seudulle muuttajille. Työssäkäyntialueen muuttoliikkeestä seuraavia taloudellisia menetyksiä Kuopio voi pienentää tarjoamalla alueellaan houkuttelevia ja monipuolisia asumisvaihtoehtoja sekä lisäämällä asumismahdollisuuksia myös sellaisilla maaseutumaisilla alueilla, joissa on mahdollisuus yhdistää tutkimustuloksissa toivottava asumisen väljyys ja koulutuspalvelujen saanti. 19

20 Lähteet Antikainen, J., Luukkonen, J. & Pyöriä, T. (2006) Kaupunkiverkko ja kaupunkiseudut Sisäasiainministeriön julkaisuja 10/2006. Helsinki Aro, T. (2006) Maassamuutto valikoituu seutujen kaupunkiseutujen sisällä. Kuntalehti 16/2006. Heiskanen, U-M. & Kahila, P. (2006) Kaupungin läheisen maaseutuasumisen kehittäminen: Esimerkkinä Seinäjoen ja Peräseinäjoen kuntaliitos. Helsingin yliopisto. Ruralia-instituutti, Julkaisuja 9. Seinäjoki Jolkkonen, A., Kallio, O., Kumpulainen, M., Lautanen, T., Saukkonen, P. & Tykkyläinen, M. (2007) Muuttoliike ja sen vaikutukset Jyväskylän kaupunkiseudulla. Joensuun yliopisto. SPATIA Alue- ja kuntatutkimuskeskus, Raportteja 1/2007. Kallio, O., Meklin, P., Siitonen, P. & Martikainen, J-P. (2001) Muuttoliike ja kuntatalous. Suomen Kuntaliitto. Helsinki Myrskylä, P. (2004) Muuttoliikkeen vaikutukset pienenevät ja leviävät. Tietoaika 9/2004. Tilastokeskus Myrskylä, P. (2006) Muuttoliike ja työmarkkinat. Työministeriö. Helsinki Rakennemuutoskatsaus Kuntaliitto. Helsinki Simonen, M. (2005) Kaupungin läheinen maaseutu asuinpaikkana. Limingan Tupokseen muuttaneiden muuttomotiivit, asuminen ja näkemykset asuinalueestaan. Oulun yliopisto. Maantieteen laitos. Pro gradu -tutkielma Strandell, A. (2005) Asukasbarometri Asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä. Ympäristöministeriö. Helsinki 20

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 % Hamina 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 20 654 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,4 % Hamina. 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,3 % VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 % 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 % Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 % Pyhtää 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 5 334 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) 0,8 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,9 % Pyhtää. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Muuttoliike vuonna 2014

Muuttoliike vuonna 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 19.8.215 Muuttoliike vuonna 214 Muuttoliikettä selvitettäessä tulee kunnan tulo- ja lähtömuuttajien määrän lisäksi tarkastella myös muuttajien demografisia

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 22:2016

TILASTOKATSAUS 22:2016 TILASTOKATSAUS 22:216 12.12.216 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 83 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 82 prosenttia. Vuonna 214 Vantaalle

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Valtionosuudet v Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunki

Valtionosuudet v Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunki Valtionosuudet v. 2010-2014 Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunki Pohjois-Savon kuntien valtionosuudet yhteensä vuosina 2010-2014 (=peruspalvelujen valtionosuus (ml. valtionosuuden tasaus)

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE JA SEN VAIKUTUKSET JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDULLA

MUUTTOLIIKE JA SEN VAIKUTUKSET JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDULLA SPATIA Raportteja 1/2007 MUUTTOLIIKE JA SEN VAIKUTUKSET JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDULLA Arja Jolkkonen Olavi Kallio Mikko Kumpulainen Timo Lautanen Pasi Saukkonen Markku Tykkyläinen Alue- ja kuntatutkimuskeskus

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010-luvulla 2. Forssan seudun määrällinen väestönkehitys

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 11:2015

TILASTOKATSAUS 11:2015 TILASTOKATSAUS 11:215 1.12.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 86 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 9 prosenttia. Vuonna 213 Vantaalle

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2012

Tilastokatsaus 10:2012 Tilastokatsaus 1:212 Vantaa 1 14.11.212 Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Alustavia tuloksia 15.5.2009

Alustavia tuloksia 15.5.2009 Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa Muuttoliikesymposium, Turku 17.11.2010 Alustavia tuloksia 15.5.2009 Hannu Kytö Esityksen rakenne Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tarkoitus ja käytetyt aineistot

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 11.2.2010 Vantaan kaupunki Tietopalvelu Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1998-2007 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista

Lisätiedot

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä

Lisätiedot

Väestön toiminta Sipoossa

Väestön toiminta Sipoossa henkilöitä 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Väestön toiminta Sipoossa 1990 1 1995 2 2000 3 2006 4 Työlliset Työttömät 0-14 -vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet Eläkeläiset

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.1.2014 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla

Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Laajakuvakuvat Kuvat voidaan myös esittää dramaattisemmin laajakuvana. Analyysin kohteena olevat kaupunkiseudut Analyysin kohteena Tampereen,

Lisätiedot

Muuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun muuttovirtojen rakenteet ja taustatekijät

Muuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun muuttovirtojen rakenteet ja taustatekijät Muuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla Muuttovirrat eriyttävät pääkaupunkiseudun asuinalueita niin, että osasta asuinalueita on tullut läpikulkupaikkoja, joille muuttaa pienituloisia

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015 Kuopion väestö 2015 - Tilastotiedote 6/2015 Kuopion virallinen väkiluku Kuopion virallinen väkiluku vuodenvaihteessa 2014/2015 oli 111 289, johon sisältyy 3746 maaninkalaista. Vuonna 2014 Kuopion ja Maaningan

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen segregaatio

Kaupunkiseutujen segregaatio Kaupunkiseutujen segregaatio JULMA-hankkeen tuloksia 3.12.2015 Jukka Hirvonen, Aalto-yliopisto 1 Esityksen sisältö 1 Segregaatio ja sen mittaaminen 2 Vieraskielinen väestö ja sen kasvu 3 Vieraskieliset

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C18:2003 Etelä-Suomi Espoo 73 33 92 32 Pakkala 24 14 Ulkomaat 122 316 Muu seutu 51 65 99 Helsinki 522 290 43 72 Muu Vantaa Muu Suomi Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2014

Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Vantaa 1 10.3.2014 Tietopalvelu B4:2014 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2002 2011 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue

Lisätiedot

METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI

METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Osa I Tausta ALUE- JA KAUPUNKIKEHITYKSEN NELJÄ ISOA TEEMAA 2010-LUVULLA: Keskittymiskehitys Kehityskäytävät, -vyöhykkeet ja kehät Sopimusperustainen

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta

Muuttajien taloudellinen tausta VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C5: 24 Muuttajien taloudellinen tausta -tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-21 Hannu Kyttälä Saatteeksi Muuttoliikkeen mukanaan tuomista muutoksista

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 1 muuttoliike, asuminen, rakenne Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultit: Suomen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA Tilastokeskus laatii noin kolme vuoden välein ns. trendilaskelman. Laskelmassa arvioidaan väestönkehitystä noin 30 vuotta eteenpäin. Tuoreimman

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 17.5.2017 KAUPUNGISTUMINEN NYKYISESSÄ HALIITUSOHJELMASSA? KESKITTYMIS- JA HARVENEMISKEHITYS Kaupunkialueiden väkiluku

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ tyypillinen muuttaja ja muuttosyyt Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2015

TILASTOKATSAUS 2:2015 TILASTOKATSAUS 2:215 1.3.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuonna 212 Vantaalle muutti 15 84 henkilöä, joista työvoimaan

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013

Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013 Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013 Kuva: Jan Virtanen Kehittämisen vastuualue/timo Aro Keskeiset nostot yhteenvetona ensimmäisestä kvartaalista 2013 1) Porin työttömyysaste on muihin suuriin kaupunkeihin

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012 Analyysi Porvoon demografisesta kilpailukyvystä muuttoliikkeen näkökulmasta Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo I Muuttoliike Suomessa 2010-luvun vaihteessa II Porvoon muuttovetovoima määrällisestä

Lisätiedot

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010- luvulla 2. Kuopion määrällinen väestönkehitys vuosina 2000-2014 3. Kuopion rakenteellinen

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot