ALKUVAIHEEN PAKOLAISTAUSTAISTEN MAAHANMUUTTAJIEN ASUNNOTTOMUUS HELSINGISSÄ

Transkriptio

1 ALKUVAIHEEN PAKOLAISTAUSTAISTEN MAAHANMUUTTAJIEN ASUNNOTTOMUUS HELSINGISSÄ Susanna Kuusto-Kovanen Kevät 2014 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) Opinnäytetyö

2 KUKA ON ALKUVAIHEEN PAKOLAISTAUSTAINEN MAAHANMUUTTAJA HELSINGISSÄ? Enintään 3 vuotta oleskeluluvan saannista Enintään 2 vuotta oleskeluluvan saannista, jos muuttaa muusta kunnasta Perheenyhdistämisen kautta tulevat, kiintiöpakolaiset, kuntapaikan saaneet Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston maahanmuuttajapalveluiden maahanmuuttoyksikön asiakas Toimeentulotuen tarpeessa Kotouttamispalveluiden piiriin kuuluva Henkilö, joka nauttii kansainvälistä suojelua, joka perustuu vainoon

3 PAKOLAISUUDEN MÄÄRITELMÄ Pakolaisuuden nykymääritelmä syntyi v.1951 YK.n erityiskonferenssissa Suomi ratifioi v.1968 pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen (77/1968) Pakolainen on henkilö, joka oleskelee kotimaansa ulkopuolella > ei mahdollisuutta palata kotimaahansa vainon takia tai kansalaisuudeton henkilö, joka ei voi palata entiseen asuinmaahansa Oleskelulupa A kansainvälisen suojelun perusteella: Turvapaikka Toissijainen suojelu Humanitaarinen suojelu Kiintiöpakolainen Perheenyhdistäminen

4 PAKOLAISUUDEN VAIKUTUKSET IHMISEEN JA KOTOUTUMISEEN Pakolainen on henkilö, joka on joutunut poistumaan koti- tai asuinmaastaan pakon edessä > pitkään jatkunut stressitila > pakolaiset maahanmuuttajista haavoittuvaisin ihmisryhmä Pakolainen on usein joutunut kokemaan lähtömaassaan vainoa, kidutusta, henkistä/fyysistä väkivaltaa, ihmisoikeusloukkauksia > esim. poliittisen näkökantansa, etnisen taustansa tai seksuaalisen suuntautumisensa takia Luopumisen kokemukset keskiössä: identiteetin menettäminen, ymmärretyksi tuleminen, pukeutuminen, arkiset asiat eivät selviö, suru läheisten tähden ym. > akkulturaatiostressi Akkulturaatiostressi > sopeutuminen uuteen yhteiskuntaan > yksilölliset hyväksytyksi tulemisen kokemukset > viranomaiset, ympäröivä yhteiskunta > tiedostettua ja tiedostamaton syrjintä/arkipäivän rasismi > mm. rakenteellinen syrjintä > kuntalaisen oikeudet vaikuttaa: > Elämäntilanteeseen ja hallintaan, itsetuntoon, yksinäisyyden tunteisiin > alttius erilaisille hyväksikäytön muodoille

5 PAKOLAISTEN MUUTTOLIIKE TEOLLISUUSMAIHIN turvapaikkahakemusta jätettiin vuonna 2012 yht. 44 teollisuusmaahan Euroopan osuus hakemuksista oli , kasvua 9% vuoteen 2011 Kasvu suurinta pohjoismaihin > hakemusta, kasvua 38%, joista 70 % kohdistui Ruotsiin Ainoana pohjoismaana ei kasvua Suomeen Suurimmat hakemusmäärät: Yhdysvallat, Saksa, Ranska, Ruotsi ja Iso-Britannia, joihin kohdistetut hakemukset muodostivat yhteensä 57 % kaikista hakemuksista Hakijoista 46 % Aasian maista, 25 % Afrikan maista ja 17% Euroopan maista Vuosien tilastojen mukaan Eurooppa vetovoimaisin manner

6 VIERASKIELISTEN MUUTTOLIIKE SUOMEEN JA HELSINKIIN Vieraskielisten määrä Helsingissä vuoden 2012 alussa: henkilöä 87 prosenttia Suomen väestönkasvusta selittyi äidinkieleltään vieraskielisten määrän kasvulla, vuonna 2012 > henkilöä Ulkomaalaisten osuus Suomen väestöstä on noin 3 prosenttia > vähiten ulkomaalaisia koko läntisessä Euroopassa Vuonna 2030 oletetaan Suomessa asuvan noin puoli miljoonaa ulkomaalaista Vieraskielisten nettomuutto Suomen suurimpiin kaupunkeihin, erityisesti Helsinkiin runsasta > n henkilöä vuodessa Vuonna 2030 joka viides helsinkiläinen vieraskielinen Ulkomaalaisista noin 12,5 % pakolaistaustaisia eli yhteismäärä Suomessa yhteensä henkilöä

7 PAKOLAISTEN MUUTTOLIIKE HELSINKIIN Reilu 30 % koko maan alkuvaiheen pakolaistaustaisista kotoutujista valitsee Helsingin asuinkunnakseen 1271 Uudet pakolaiset / hlöä 1601 Uudet asiakkaat / hlöä v.2011 v.2012 v.2013

8 HELSINKILÄISTEN PAKOLAISTAUSTAISTEN ALKUVAIHEEN KOTOUTUJIEN ASUMISTILANNE Tarkkoja lukuja kaikkien asiakkaiden asumistilanteesta vaikea saada > tiedetään vain toimeentulotukea saavien asumistilanne Uusien asiakkaiden Helsinkiin muuton perusteet v. 2013: n. 75 % omaehtoisen muuton kautta tulleita n. 22 % perheenyhdistämisen kautta tulleita n. 3% kuntapaikan saaneita (sis. kiintiöpakolaiset) Uusien asunnottomien asiakkaiden asumistilanne v. 2013: n. 15 % vva n. 30% tuttavilla tai sukulaisilla asuvia

9 HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALITOIMEN PALVELUJÄRJESTELMÄ PAKOLAISTEN ASUTTAMISEKSI Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveys- ja päihdepalvelut Nuorten palvelut ja aikuissosiaalityö Asumisen tuki Maahanmuuttoyksikkö Asumisneuvonta Alkuvaiheen kotoutujat Alueiden sosiaaliasemien asiakkaat Tuettua asumista tarvitsevat

10 PAKOLAISTEN KRIISIMAJOITTAMINEN HELSINGISSÄ Maahanmuuttoyksikön sosiaalityöntekijä voi majoittaa asiakkaan kriisimajoitukseen 30 vuorokauden ajaksi (v. 2014) 30 vrk > kriisimajoitustyöryhmä pyrkii majoittamaan asiakkaan Kielitaidotonta asiakasta ei voida majoittaa tuettuun asumiseen (yksinasuvat), joka vastoin yhdenvertaisuuslakia ja syrjimiskieltoa Viraston linjauksena on tullut kielto majoittaa asiakkaita Forenomille paitsi erityistapauksissa (v. 2013) Ainoa majoitusvaihtoehto tällöin asiakkaille Hietaniemen palvelukeskus, johon asiakkaat eivät uskalla mennä, ensisijainen majoitusvaihtoehto myös naisille > kulttuuriset erot

11 HELSINGIN VUOKRA-ASUNTOMARKKINAT Helsingin kaupungin asuntojonoissa hakemusta > jono ei vedä (v. 2013) > muuttuneet kriteerit: tulorajojen poisto, luottotietojen tarkistus, asumisen hajauttamispolitiikka Yleishyödyllisten asunnontuottajien vuokra-asuntojen hinnat nousseet v jopa 33 % Helsingissä ts. hintojen ylikuumeneminen > eivät ole enää sosiaalitoimen kohtuulliseksi katsomien vuokrahintojen tasolla ( yksinelävä 650 /kk + vesi 20 /kk) Vuokra-asuntojen välittäjät: yksityisten vuokramarkkinoiden asunnot ensisijaisesti työssäkäyville ja luottotiedon omaaville, va ennakkoluulot, perheasunnot liian kalliita Sosiaalisin perustein jaettavien asuntojen alituotanto Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute Valtion oma asuntotuotanto pääkaupunkiseudulle? Kruunuasunnot?

12 TUTKIMUKSEN KOHDERYHMÄ JA TOTEUTUS Alkuvaiheen pakolaistaustainen helsinkiläinen maahanmuuttaja eli kotoutuja Helsingin kaupungin sote-viraston maahanmuuttajapalveluiden maahanmuuttoyksikön asiakas Haastatteluhetkellä asunnoton tai ollut asunnoton viimeisimmän vuoden aikana vuotias Yksi nainen, neljä miestä Yksi perheellinen, neljä yksineläjää Pakolaisstatus: 2 turvapaikka, 3 toissijainen suojelu Parin vuoden koulunkäynnistä korkeakouluopintoihin Asunnottomuuden kesto 3,5 kk - 2,5 vuotta Haastateltujen kansallisuudet: Irak, Somalia & Uganda

13 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Teemahaastattelemalla 5 henkilöä, vapaaehtoistulkit apuna, 1 haastattelu englanninkielinen Tulokset teemoteltiin kysymysalueiden mukaisesti Ajantasaista ja kokemusperäistä taustatietoa kerättiin maahanmuuttoyksikön 2 stt ja 1 soh Tietoa kerättiin yksityisten vuokra-asuntomarkkinoiden asuntojen vuokrausperusteista luotettavilta ja laillisilta Helsingissä toimivilta vuokraasuntoja välittävien yritysten välittäjiltä Haastateltavat kerättiin tietoisesti siten, että heidän tilanteensa edustivat mahdollisimman erilaisia asunnottomuuden muotoja ja syitä, ja haastateltavat olivat muutoinkin mahdollisimman eritaustaisia ja -ikäisiä > mahdollisimman kattava otos

14 TUTKIMUKSEEN OSALLISTUNEIDEN ASUNNOTTOMUUSTYYPIT FEANTSAn (European Federation of National Associations Working with the Homeless AISBL) yleiseurooppalaisen asunnottomuuden muotoja määrittelevä ETHOS-luokitus mukaan: Asunnottomuusuhan alla elävät 3 Asunnoton 1 Puutteellisissa asumisolosuhteissa elävät 1 Katuasunnoton 0

15 PAKOLAISTEN HAASTATTELUJEN TULOKSIA MIKSI HELSINKIIN? Suurista kaupungeista ja elävistä kulttuureista pienille paikkakunnille siirtyminen koetaan mahdottomaksi H5: Mä olen kaupungista, pääkaupungista missä on 10 miljoonainen väestö ja siksi mulla oli niin vaikeaa siellä pienellä paikkakunnalla asua. Kotimaassanikaan en olisi varmasti pystynyt muuttamaan pienelle paikkakunnalle. Luulisin, että se voisi olla muidenkin syynä minkä takia (muuttavat Helsinkiin). Jos joku on tottunut asumaan isossa kaupungissa, niin tosi vaikea on sitten myöhemmin muuttua.

16 PAKOLAISTEN HAASTATTELUJEN TULOKSIA: HELSINKIIN MUUTON MOTIIVIT MIKSI HELSINKIIN? Koetaan turvattomuutta pienillä paikkakunnilla Tyhjät kadut Helsingin kaduille sulautuu helpommin Työn perässä Tukiverkosto valmiina H4: Ja sitten, kun lähdin ulos: tyhjä. Ei ollut ketään. Eikä ollut, uskokaa pois, ei ollut ketään siellä kaupungilla todellakaan. H4: Siinä oli kolme. Kaksi ensin ja sitten kuljettaja. He tulivat mua kohtaan jotain kädessään, en osaa sanoa mitä, ja sitten aloittivat huutamaan. Säikähdin ja lähdin pakoon kovalla vauhdilla. He lähtivät autolla perään.ja sitten tuli toinen auto!

17 HELSINKIIN MUUTON MOTIIVIT Pienet maaseutukunnat Suuret kaupungit Helsinki

18 PAKOLAISTEN HAASTATTELUJEN TULOKSIA: ASUNNOTTOMUUDEN SYYT Omaehtoinen muutto tuttavan tai sukulaisen luo Helsinkiin, josta pian asunnottomaksi (Omaehtoisen muuton yleisin syy > muut kunnat eivät vapaaehtoisesti vastaanota) Yöpyminen mahdotonta asunnossa, jossa kirjoilla > piiloasunnottomuus H1: Kun lähdin Kajaanista, siellä minulla oli oma asunto, oma vuokraasunto. Irtisanoin sen ennen muuttoa tänne Helsinkiin. Itse tiesin, ettei minulla ole täällä asuntoa odottamassa vaan eräs tuttava tai kaveri auttoi minua.

19 PAKOLAISTEN HAASTATTELUJEN TULOKSIA: ASUNNOTTOMUUDEN SYYT Puutteellisiin asumisolosuhteisiin joutuminen PY.n kautta > 5 ihmistä 30m2 yksiössä > äärimmäinen tilanahtaus H5: Ehdin olla pari, kolme kuukautta ehdin asumaan siellä yksin. Ja sitten vanhempani tulivat Suomeen turvapaikanhakijana ja sitten ja sitten muuttivat virallisesti asumaan mun luokse..ja sitten myöhemmin vaimoni ja tyttäreni muuttivat tänne Suomeen, kun pääsivät Suomeen.

20 PAKOLAISTEN HAASTATTELUJEN TULOKSIA: ASUNNOTTOMUUDEN SYYT BYROKRATIA H3: Heti kun sain oleskeluluvan yritin saada asunnon SATOlta. Sieltä kuitenkin ilmoitettiin, etten voi saada asuntoa, koska minulla ei ollut vielä passia. Passin saanti kesti monta kuukautta ja sen saatuani menin uudestaan SATOn toimistoon, mutta en ole vielä onnistunut saamaan asuntoa.

21 ASUNNOTTOMUUDEN SYYT Kielitaidon puute Ulkomaalaisiin kohdistetut ennakkoluulot Rahan puute Maksusitoumuk-sen huono maine Työttömyys Byrokratia Kotoutujan kokemus Sosiaalityöntekijän ja ohjaajan kokemus Omaehtoinen muutto Perheenyhdistäminen Kielitaidon puute Luotettavien tukiverkostojen puute Kohtuuhintaisten asuntojen puute Maksusitoumuksen huono maine Kotoutujien epäedullinen asema asuntomarkkinoilla Valtiovallan näkökulma Helsingin kaupungin näkökulma Epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka Epäonnistunut asuttamispolitiikka Pakolaisten omaehtoinen muutto Valmistautumattomuus tulomuuttovirtaan Riittämätön asuntotuotanto Jatkuvat säästöpaineet

22 ASUNNOTTO MUUDEN SEURAUKSET: ARKIPÄIVÄN RASISMI H3: Soitin asunnosta vuokranantajalle. Hän oli ystävällinen ja sovimme, että vien hänelle paperini ja passini näytille, mutta sitten hän totesikin, että: Koska olet mustaihoinen, et saa asuntoa. Emme luota mustaihoisiin ihmisiin. Olemme vuokranneet mustaihoisille asuntoja pitkin kaupunkia ja he eivät koskaan kerro lähdöstään. Joten emme tule edes harkitsemaan asunnon vuokraamista sinulle. Sen lisäksi hän väitti, ettei minulla ole varaa asuntoon. Hän sanoi: Tämä asunto on niin kallis. Mielestäni sinun tulisi muuttaa Ouluun tai Pohjois- Suomeen missä ei ole ihmisiä ja asunnot ovat halpoja.

23 ASUNNOTTOMUUDEN SEURAUKSIA: SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ JA IHMISARVON VASTAINEN KOHTELU H3: He vaativat minulta seksiä, niin naiset kuin miehet. Jos ei seksiä, niin sitten he halusivat rahaa. Vuokranmaksu olisi ollut ihan ok, mutta en saanut muuttaa kirjojani asuntoon, enkä saanut asuntoon avainta. Minun piti soittaa, jos aioin tulla myöhemmin kotiin. Itse kuitenkin jouduin odottamaan ulkona, kunnes he tulivat myöhään kotiin. En saanut valmistaa ruokaa. Minulla oli työpaikka, mutta vuokranantaja vaati minua hakemaan lapsensa päivähoidosta työajallani. Minun piti keksiä mikä tahansa keino hakeakseni lapset, vaikka maksoin vuokraa. Muuten sain lähteä.

24 ASUNNOTTOMUUDEN SEURAUKSIA: PIMEÄT VUOKRA-ASUNTOJEN VÄLITYSMARKKINAT H1: Kyllä olen nähnyt monta sellaista tapausta, jossa he (asunnonhakijat) ovat maksaneet sen välityspalkkion ja on kulunut monta kuukautta, eikä asuntoa ole tarjottu ja vasta sen jälkeen on annettu rahat takaisin. Olen myös kuullut, että jotkut ovat maksaneet sen välityspalkkion ja eivät ole saaneet asuntoa eivätkä rahojaan takaisin. Että kyllä tiedän, että sosiaalivirasto sen verran, he ovat niin kuin ajan tasalla ja on olemassa sääntöjä mitä pitää myös noudattaa.

25 Kotoutumisen estyminen Lannistumisen ja huonommuuden tunteet Hyväksikäyttö Turvattomuus Väkivalta Negatiiviset kokonaisvaikutukset elämäntilanteelle ASUNNOTTOMUUDEN SEURAUKSIA Kotoutujan kokemus Sosiaalityöntekijän ja ohjaajan kokemus Kotoutumisen estyminen/hidastuminen Kotouttamistoimenpiteiden keskittyminen asunnottomuuteen Hyväksikäyttö ja köyhtyminen Kotoutumisen hidastumisesta johtuvat kustannukset Asunnottomuudesta aiheutuvat kustannukset Rikollisuuden uudet muodot (pimeät as.markkinat) Seuraukset Valtiolle Seuraukset Helsingin kaupungille Kriisimajoituskustannukset Lisääntyneet toimeentulotuen menot

26 PAKOLAISTEN HAASTATTELUJEN TULOKSIA MINKÄLAISTA ASUNNOTTOMUUS ON? > Rankkaa, turvatonta, kellumista EI OMAA TILAA, YKSITYISYYTTÄ > ei paikkaa missä sairastaa, lukea kokeisiin, tehdä läksyjä, turvattomuus, kotoutuminen estyy ASUNTO ON KOTI = TUNNE KODISTA ON KOTOUTUMISEN PERUSTA, ei subjektiivinen oikeus, mutta on ihmisoikeus ja perustarve! BYROKRATIA RANKAISEE > jos et käy koulua, joudut karenssiin, jos joudut karenssiin, voidaan vähentää myös toimeentulotuen perusosaa > koulua on vaikea käydä, kun et tiedä missä nukut seuraavan yösi ASUNNON ETSIMINEN RANKKAA JA AIKAA VIEVÄÄ TYÖTÄ JA VARSINKIN KIELITAIDOTTOMANA JA RAHATTOMANA!

27 RATKAISUJA PAKOLAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN Asunnottomuus hidastaa kotoutumista ja altistaa ihmisarvon vastaiselle kohtelulle ja hyväksikäytölle: Matalan kynnyksen asuntolat takaisin! Yhden hengen huoneet! Alkuvaiheen eli kotoutumisajan piirissä olevien pakolaisten positiivinen syrjintä eli erityiskohtelu asunnon saannissa > auttaminen ja tukeminen erityistoimin, koska he ovat muutoin vaarassa jäädä epäsuotuisampaan asemaan Yhteistyö (kilpailutuksen kautta) asunnonvälittäjien kanssa? Vuokralainsäädännön kiristäminen Yhteistyön kehittäminen viraston sisällä Tarvelähtöinen asuttamismalli yli 40 v. kokemuksella vrt. Kanada > n.96% maahanmuuttajista hakeutuu suuriin kaupunkeihin, vrt. 68% koko väestö > sama trendi Suomessa Kanadan tarvelähtöinen kotouttaminen: työ/opiskelu, kieli, perehdyttäminen yhteiskuntaan ja asunto (shelter/housing)

28 LÄHTEET: George, Usha 2002 Karila & Härkönen, Helsingin kaupungin maahanmuuttajapalvelut 2013, 2014 Maahanmuuttovirasto 2012, 2013, 2014 Pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus 1968b Sosiaaliohjaaja 2014 Sosiaalityöntekijä 2013a & 2013b Tilastokeskus Ulkomaalaislaki /301 UNHCR a Yhdenvertaisuuslaki