TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Joni Lakaniemi MUUTTOLIIKE SUOMESSA: EMPIIRINEN ANALYYSI GRAVITAATIOMALLILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Joni Lakaniemi MUUTTOLIIKE SUOMESSA: EMPIIRINEN ANALYYSI GRAVITAATIOMALLILLA"

Transkriptio

1 TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Joni Lakaniemi MUUTTOLIIKE SUOMESSA: EMPIIRINEN ANALYYSI GRAVITAATIOMALLILLA Pro gradu -tutkielma Taloustiede Maaliskuu 214

2 OULUN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta Yksikkö Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tekijä Lakaniemi Joni Työn nimi TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Työn valvoja Simonen J., yliopistotutkija Muuttoliike Suomessa: Empiirinen analyysi gravitaatiomallilla Oppiaine Taloustiede Työn laji Pro gradu Aika Maaliskuu 214 Sivumäärä 16, liitteitä 19 kpl Tiivistelmä Muuttoliike tasaa alueiden välisiä palkka- ja työllisyyseroja kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti. Korkeamman palkka- ja elintason alueilta löytyy usein myös muita alueita monipuolisimmat palvelut ja koulutusmahdollisuudet sekä laaja elinkeinorakenne lisäten alueen vetovoimaa entisestään. Muuttomotiivit voivat vaihdella paljon muun muassa muuttoetäisyydestä ja ihmisen henkilökohtaisista ominaisuuksista, kuten iästä ja koulutustaustasta, riippuen. Vaikka Suomen muuttoliikettä on maan pienen väestömäärän ja pitkien etäisyyksien vuoksi vaikea verrata muihin maihin, on muuttoliike myös täällä samansuuntaista kuin maailmalla. Ihmiset, koulutus, työpaikat ja palvelut keskittyvät yhä pienemmille alueille. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan Suomen sisäistä muuttoliikettä ja sen vaikutuksia niin kunnallisella kuin alueellisellakin tasolla. Tutkielmassa käydään läpi muuttoliikkeeseen johtavia syitä ja siitä johtuvia seurauksia, muuttoliikettä edistäviä ja rajoittavia tekijöitä, sekä muuttoliikemalleja. Empiriaosiossa käytetään Isaac Newtonin gravitaatiomalliin perustuvaa sovellusta, jolla tutkitaan Suomen maakuntakeskusten välistä vetovoimaa ja muuttoliikettä. Maakuntakeskusten välinen tutkimus antoi selvän kuvan muuttoliikkeiden suunnista Suomessa: suuret, koulutus- ja työmahdollisuuksiltaan vahvat alueet saivat suuria muuttomääriä ja -voittoja. Suurilla yliopistokaupungeilla oli yleensä gravitaation antamaa oletusta suuremmat muuttomäärät muihin maakuntakeskuksiin verrattuna. Pienet ja sijainniltaan syrjäisemmät maakuntakeskukset olivat useimmiten tutkimuksen suurimpia häviäjiä. Saatujen tulosten mukaan Helsinki dominoi Suomen muuttoliikettä; kaupunki sai muuttovoittoja kaikista muista maakuntakeskuksista. Tampere ja Turku olivat tutkielman toiseksi ja kolmanneksi vetovoimaisimmat maakuntakeskukset. Asiasanat maakuntakeskus, vetovoima, muuttomotiivi Muita tietoja

3 3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TYÖVOIMAN LIIKKUVUUS Muuttoliikkeen syitä ja seurauksia Muuttoliikettä edistävät ja rajoittavat tekijät MUUTTOLIIKEMALLIT Epätasapainomalli Tasapainomalli Inhimillisen pääoman malli Alueelliset työmarkkinat Muita muuttoliiketeorioita GRAVITAATIOMALLI JA SEN SOVELLUKSIA MUUTTOLIIKE SUOMESSA Historiaa Nykyään EMPIRIA Muuttoliikkeen mittaamisesta Tutkimusmallin ja muuttujien esittely Valittujen kaupunkien tarkastelu mallin avulla Maakuntien väestömäärien kehitys ja ennusteet Muuttoliikkeen vaikutukset alueilla ja yhteiskunnassa YHTEENVETO LÄHTEET... 99

4 4 LIITTEET Liite 1 Helsingin ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio Liite 2 Hämeenlinnan ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio Liite 3 Joensuun ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio Liite 4 Jyväskylän ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio Liite 5 Kajaanin ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio Liite 6 Kokkolan ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio Liite 7 Kouvolan ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio Liite 8 Kuopion ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio Liite 9 Lahden ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio Liite 1 Lappeenrannan ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio Liite 11 Maarianhaminan ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio Liite 12 Mikkelin ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio Liite 13 Oulun ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio Liite 14 Porin ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio Liite 15 Rovaniemen ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio Liite 16 Seinäjoen ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio Liite 17 Tampereen ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio

5 5 Liite 18 Turun ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio Liite 19 Vaasan ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio

6 6 KUVIOT Kuvio 1. Kysynnän muutoksen vaikutukset alueilla epätasapainomallin mukaan Kuvio 2. Kysynnän muutoksen vaikutukset alueilla inhimillisen pääoman mallin mukaan Kuvio 3. Kokonaisnettomuutto muuttoalueen mukaan Kuvio 4. Helsingin ja muiden kuntien välinen nettomuutto ikäryhmittäin Kuvio 5. Kajaanin ja muiden kuntien välinen nettomuutto ikäryhmittäin Kuvio 6. Oulun ja muiden kuntien välinen nettomuutto ikäryhmittäin Kuvio 7. Turun ja muiden kuntien välinen nettomuutto ikäryhmittäin Kuvio 8. Helsingin ja muiden maakuntakeskusten välisestä gravitaatiosta ja muuttomääristä muodostuva pistekuvio Kuvio 9. Hämeenlinnan, Joensuun, Jyväskylän sekä Kajaanin ja muiden maakuntakeskusten välisestä gravitaatiosta ja muuttomääristä muodostuvat pistekuviot. 72 Kuvio 1. Kokkolan, Kouvolan, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Maarianhaminan, Mikkelin sekä Oulun ja muiden maakuntakeskusten välisestä gravitaatiosta ja muuttomääristä muodostuvat pistekuviot Kuvio 11. Porin, Rovaniemen, Seinäjoen, Tampereen, Turun sekä Vaasan ja muiden maakuntakeskusten välisestä gravitaatiosta ja muuttomääristä muodostuvat pistekuviot. 74 Kuvio 12. Joensuun, Kuopion sekä Rovaniemen ja muiden maakuntakeskusten väliset muokatut gravitaatiosta ja muuttomääristä muodostuvat pistekuviot Kuvio 13. Maakuntakeskusten välinen nettomuutto vuosilta Kuvio 14. Helsingin, Kajaanin, Oulun sekä Turun ja muiden kuntien välinen nettomuutto Kuvio 15. Helsingin, Kajaanin, Oulun ja Turun kokonaisnettomuutto Kuvio 16. Helsingin, Kajaanin, Oulun ja Turun muuttoliikemäärät ikäryhmittäin vuosilta Kuvio 17. Helsingin, Kajaanin, Oulun ja Turun kuntien välisten muuttomäärien kehitys Kuvio 18. Helsingin, Kajaanin, Oulun ja Turun väestönkehitys Kuvio 19. Kuntien välinen muuttoalttius ikäryhmittäin (Tilastokeskus 213). 91 Kuvio 2. Helsingin ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät Kuvio 21. Helsingin nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä Kuvio 22. Helsingin ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio Kuvio 23. Hämeenlinnan ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät

7 7 Kuvio 24. Hämeenlinnan nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä Kuvio 25. Hämeenlinnan ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio Kuvio 26. Joensuun ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät Kuvio 27. Joensuun nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä Kuvio 28. Joensuun ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio Kuvio 29. Jyväskylän ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät Kuvio 3. Jyväskylän nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä Kuvio 31. Jyväskylän ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio Kuvio 32. Kajaanin ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät Kuvio 33. Kajaanin nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä Kuvio 34. Kajaanin ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio Kuvio 35. Kokkolan ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät Kuvio 36. Kokkolan nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä Kuvio 37. Kokkolan ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio Kuvio 38. Kouvolan ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät Kuvio 39. Kouvolan nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä Kuvio 4. Kouvolan ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio Kuvio 41. Kuopion ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät Kuvio 42. Kuopion nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä Kuvio 43. Kuopion ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio Kuvio 44. Lahden ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät Kuvio 45. Lahden nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä Kuvio 46. Lahden ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio Kuvio 47. Lappeenrannan ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät Kuvio 48. Lappeenrannan nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä Kuvio 49. Lappeenrannan ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio Kuvio 5. Maarianhaminan ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät Kuvio 51. Maarianhaminan nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä

8 8 Kuvio 52. Maarianhaminan ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio Kuvio 53. Mikkelin ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät Kuvio 54. Mikkelin nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä Kuvio 55. Mikkelin ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio Kuvio 56. Oulun ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät Kuvio 57. Oulun nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä Kuvio 58. Oulun ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio Kuvio 59. Porin ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät Kuvio 6. Porin nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä Kuvio 61. Porin ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio Kuvio 62. Rovaniemen ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät Kuvio 63. Rovaniemen nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä Kuvio 64. Rovaniemen ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio Kuvio 65. Seinäjoen ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät Kuvio 66. Seinäjoen nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä Kuvio 67. Seinäjoen ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio Kuvio 68. Tampereen ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät Kuvio 69. Tampereen nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä Kuvio 7. Tampereen ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio Kuvio 71. Turun ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät Kuvio 72. Turun nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä Kuvio 73. Turun ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio Kuvio 74. Vaasan ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät Kuvio 75. Vaasan nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä Kuvio 76. Vaasan ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio

9 9 TAULUKOT Taulukko 1. Yhdysvaltojen osavaltioiden välinen muuttoalttius (prosenttia ikäluokista) vuonna iän ja koulutustason mukaan (Greenwood 25 mukaillen) Taulukko 2. Suomen muuttoliikettä edistävät ja rajoittavat tekijät vuodesta 188 eteenpäin (Aro 27: 11) Taulukko 3. Maakuntakeskusten väliset etäisyydet (kilometriä) Taulukko 4. Maakuntakeskusten asukasluvut (Väestörekisterikeskus 213) Taulukko 5. Kunnallis- ja kirkollisveroprosentit maakuntakeskuksissa vuonna 213 (Finlex) Taulukko 6. Väestönkehityksen synnyttämiä haasteita ja niiden hoitokeinoja yhteiskunnallisella, alueellisella sekä yksilötasolla (Miettinen ym. 1998: 95)

10 1 1 JOHDANTO Työvoima on se osa työikäisestä väestöstä, joka on töissä tai etsii töitä. Työvoimaan ei siten kuulu esimerkiksi opiskelijat, eläkeläiset, vangit tai kotiäidit. Työvoiman liikkuvuudella voidaan tarkoittaa alueellista liikkuvuutta eri maiden välillä tai maan sisäistä maassamuuttoa, ammatillista liikkuvuutta eri toimialojen välillä ja työpaikkaliikkuvuutta eri työpaikkojen välillä. Työmatkaliikkuvuutta asuinpaikan ja muualla sijaitsevan työpaikan välillä kutsutaan pendelöinniksi. Liikkuvuutta on myös työvoiman liike työllisyyden ja työttömyyden välillä sekä liike työvoimasta pois ja takaisin. (Korkiasaari 1991: 4 5.) Pro gradu -tutkielmassa keskitytään Suomen sisäiseen muuttoliikkeeseen, jolla on omia vaikutuksiaan niin kunnallisella kuin alueellisella ja jopa yhteiskunnallisella tasolla. Tässä tutkielmassa käydään useasta näkökulmasta läpi muuttoliikkeeseen johtaneita syitä, siitä johtuvia seurauksia sekä muuttoliikettä edistäviä ja rajoittavia tekijöitä. Tutkielmassa tarkastellaan myös muuttoliikemalleja, joista empiriaosiossa keskitytään käyttämään Isaac Newtonin gravitaatiomalliin perustuvaa sovellusta, jonka avulla voidaan tutkia muuttoliikettä ja muuttohalukkuutta Suomen maakuntakeskusten välillä. Tarkoituksena on avata näkökulmia muuttoliikkeeseen ja ennen kaikkea siihen johtaviin syihin ja sen seurauksiin, sekä avata keskustelua siitä, minkälainen lähestymistapa olisi yhteiskunnan talouden kannalta kaikkein tehokkain. Tutkielma alkaa esittelemällä yleisesti työvoiman liikkuvuutta, sen syitä ja seurauksia sekä liikkuvuutta edistäviä ja rajoittavia tekijöitä. Tämän jälkeen käydään läpi erilaisia muuttoliikemalleja ja niiden historiaa. Neljännessä luvussa esitellään alkuperäinen Newtonin gravitaatiomalli ja sen kaksi taloustieteissä kenties käytetyintä sovellusta, joiden avulla voidaan laskea muun muassa ihmisten muuttohalukkuutta sekä kansainvälistä kauppaa. Viides luku käsittelee Suomen sisäistä muuttoliikettä ja sen taustoja aina kaupungistumisen alkamisesta nykypäivään asti. Kuudennessa luvussa esitellään tutkielmassa käytettävä gravitaatiomallin sovellus sekä mallissa käytettävät muuttujat. Tämän jälkeen vertaillaan valittujen kaupunkien välisiä muuttomääriä

11 11 sekä muuttosuuntia gravitaatiomallilla saatuihin tuloksiin. Lopuksi tarkastellaan vielä hieman tulevia väestöennusteita ja muuttoliikkeen vaikutusta maakuntien väestömäärien kehitykseen sekä muuttoliikkeestä aiheutuvia vaikutuksia niin alueellisella kuin yhteiskunnallisellakin tasolla. Seitsemäs luku kokoaa yhteen tutkielman keskeisimmät asiat ja ajatukset. Työn lopussa olevissa liitteissä on tarkka maakuntakeskuskohtainen tarkastelu muuttomääristä, muuttosuunnista ja gravitaatiosta maakuntakeskusten välillä.

12 12 2 TYÖVOIMAN LIIKKUVUUS Kuten kansainväliseen kauppaan, myös työvoiman liikkuvuuteen liittyy kokonaishyötyjen kasvua, kun vapaana olevat tuotannontekijät, eli työttömät, siirtyvät työvoimapulasta kärsiville alueille. Tämän seurauksena työvoimapulasta kärsineen alueen tuotanto kasvaa kasvattaen sen hyötyä ja luoden samalla palkkatuloja aiemmin työttöminä olleille työntekijöille. Muuttotappiosta kärsinyt alue menettää pääosin vain vapaana ollutta työvoimaa ja tietotaitoa, jolloin alueiden kokonaistuotanto ja -hyöty kasvaa työttömyys- ja palkkatasojen samaan aikaan yhtenäistyessä. (Moisala 24: 16, 2 22.) Tässä luvussa käsitellään Suomen sisäiseen muuttoliikkeeseen johtavia syitä ja siitä johtuvia seurauksia. Luvun loppupuolella pohditaan muuttoliikettä edesauttavia ja sitä rajoittavia tekijöitä. 2.1 Muuttoliikkeen syitä ja seurauksia Taloudelliset syyt ovat hyvin merkittäviä tekijöitä työvoiman liikkuvuuden taustalla. Syinä muuttoliikkeeseen voivat olla tarjolla olevat työt, suurempi palkka ja halu tavoitella varallisuutta, joka tuntuu lähtöalueella olevan saavuttamattomissa. Muuttoliike tasoittaakin alueiden välisiä palkka- ja työttömyyseroja, kun ihmisvirta tuo lisää työvoimaa matalapalkkaisilta ja korkean työttömyyden omaavilta alueilta kohti korkean palkan ja työllisyyden omaavia alueita (Holm, Nivalainen & Volk 28: 26). Työvoiman kysyntä ja tarjonta on ratkaiseva tekijä liikkuvuuden suhteen. Liikakysyntä nostaa palkkoja tehden työstä houkuttelevamman ja mahdollistaen samalla vieraiden työntekijöiden muuttamisen työn perässä kauempaakin. Liikatarjonta taas voi johtaa jopa palkkojen laskuun, ja se työntää työttömiä pois kotimarkkinoilta etsimään työmahdollisuuksia myös kauempaa. Täystyöllisyys tai työvoimapula johtaa kilpailuun työntekijöistä, joka houkuttelee palkkatason nousun myötä työntekijöitä vaihtamaan työpaikkaa ja myös aiemmin työvoiman ulkopuolelle kuuluneita työikäisiä, muun muassa kotiäitejä ja

13 13 opiskelijoita, siirtymään mukaan työmarkkinoille. Jos kysyntä puolestaan laskee ja työttömyys lisääntyy, käy päinvastoin, eli työvoiman tarjonta vähenee. Tätä kutsutaan työvoiman joustoksi kysynnän mukaan, mikä vaimentaa myös palkkatason suuria heilahteluja. Kysynnän ollessa suurta yritykset voivat tyydyttää työvoiman tarvetta uusien työntekijöiden palkkaamisen lisäksi myös pidentämällä työaikaa ja kiristämällä työtahtia. (Korkiasaari 1991: 3 31.) Ammattiliitoilla ja yhteiskunnan maksamilla tuilla on ratkaiseva rooli työvoiman halukkuuteen lähteä aktiivisesti etsimään töitä. Ammattiliittojen vahva asema kotimarkkinoilla johtaa siihen, että palkkojen lasku on hyvin epätodennäköistä ja työttömyys pysyy uutta tasapainotilaa korkeammalla. Voi myös olla, että yhteiskunnan lakien mukaan yritys ei saa palkata uutta ja halvempaa työvoimaa tilalle, vaan yrityksen tulisi ensin työllistää kaikki vanhat irtisanotut tai lomautetuiksi joutuneet työntekijät. Yhteiskunnan tuet taas voivat aiheuttaa jopa tuloloukkuja niin, että työttömän ei kannata ottaa työtä vastaan, sillä verojen ja työttömyystuen menetyksen jälkeen tämä voi saada jopa vähemmän rahaa käyttöönsä kuin tukien avulla tekemättä mitään. Myös se, kuinka kauan yhteiskunta maksaa työttömyystukia, voi vaikuttaa työttömän työnhakijan aktiivisuuteen. Ammattiliitot ja tuet siis vääristävät työmarkkinoita ja estävät luonnollisen, tehokkaan tasapainon syntymisen nopeasti mutta ovat työntekijän elämän ja hyvinvoinnin kannalta usein varsin tärkeitä seikkoja. Ulospäin suuntautuva muuttoliike parantaa ylikansoitettujen alueiden työllisyystilannetta ja voi näin parantaa alueen elintasoa. Muuttoliikkeellä on vaikutusta myös alueen työväestön työnhakuaktiivisuuteen ja työvoimaan osallistumiseen. Kun työtöntä väestöä muuttaa alueelta pois, muiden suhteelliset mahdollisuudet työnsaantiin paranevat. Työllisyyden kasvu ja vapaan työvoiman väheneminen voivat johtaa myös palkkojen nousuun alueella kasvattaen työntekomotiivia edelleen. Joka tapauksessa pitää ottaa huomioon myös se, että kaikki poismuuttavat eivät kuitenkaan todellisuudessa ole osallistuneet lähtöalueen työvoimaan edes työttöminä työnhakijoina, joten vaikutus työllisyysasteeseen ei todellisuudessa ole suoraan verrannollinen poismuuttajien määrään. Kaikista osaavin työvoima on monesti myös ensimmäisenä lähdössä pois alueelta, koska he myös todennäköisemmin saavat töitä muualta. Tämä hyödyttää ennen kaikkea

14 14 kohdealuetta, ja haitta on lähtöalueen kannalta suuri tuottavuuden pienentyessä. Tuottavuuden pienentyminen johtaa yleensä pitkällä aikavälillä kilpailukyvyn menetykseen ja tätä kautta työpaikkojen menetyksiin. Se, mitä muuttoliikkeestä aiheutuu ja mitä siitä saadaan irti, riippuu paljon lähtö- ja kohdealueen rakenteista, johtajuudesta sekä muuttajien tietotaidosta ja lähtöalueen kyvystä paikata sen menetys. (van den Broeck 1996: ) E. G. Ravenstein, oli englantilainen muuttoliiketutkimuksen pioneeri, joka jo vuonna 1889 julkaisi tutkimustuloksensa Englannin sisäisestä muuttoliikkeestä ja sitä koskevista laeista. Usealle Ravensteinin yhdestätoista laeista löytyy pohjaa vielä nykypäivänäkin vallitsevista muuttoliikkeistä. Lakien mukaan: Valtaosa muutoista kohdistuu lähellä sijaitsevalle paikkakunnalle Muuttoliike etenee vaiheissa Pitkän matkan muuttajat keskittyvät erityisesti suuriin kaupan ja teollisuuden keskuksiin Muuttovirta aiheuttaa myös paluumuuttoa Maaseudun väestö muuttaa kaupunkilaisia enemmän Naiset ovat miehiä muuttoalttiimpia Useimmat muuttajat ovat aikuisia, perheet muuttavat harvoin ulkomaille Suurten kaupunkien kasvu pohjautuu enimmäkseen muuttovoittoon Muuttoliike kasvaa taloudellisen kehityksen ja kulkuyhteyksien kehityksen myötä Muuttoliike kohdistuu maatalousalueilta keskuksiin Muuttoliikkeen motiivit ovat usein taloudellisia (Koskinen, Martelin, Notkola, Notkola, Pitkänen, Jalovaara, Mäenpää, Ruokolainen, Ryynänen & Söderling 27: ) Ihmisten tarpeet toimivat usein muuttamisen motiivina, koska muutto toiselle alueelle voi mahdollistaa hyvinvoinnin kasvun niin taloudelliselta, henkiseltä kuin fyysiseltä kannalta ajateltuna. Maslow n vuonna 1943 esittämä tarvehierarkia antaa pohjaa tälle ajattelutavalle. Tarpeiden tyydyttämistä on kuitenkin vaikea mitata,

15 15 jolloin tutkimuksissa on perinteisesti keskitytty käytettävissä oleviin resursseihin, kuten tulot, omaisuus, koulutus, terveys, sosiaaliset suhteet ja turvallisuus. (Koskinen ym. 27: ) Peter Rossi esitti vuonna 1955, että ihmisten eri elinvaiheet vaikuttavat muuttoon huomattavasti. Kehittämänsä elämänkaarimallin mukaan hän perusteli muuttoliikettä erityisesti asuintarpeiden vaihtumisen avulla. Muuttoliike korreloikin vahvasti ihmisen iän mukaan, sillä opiskelu, työelämään siirtyminen, parisuhde, perheen perustaminen ja eläköityminen lisäävät muuttoalttiutta huomattavasti. Tämä ajattelutapa kykenee selittämään ison osan maan sisäisestä muuttoliikkeestä, mutta työelämään liittyvät muutot jäävät tässä ajattelutavassa pienempään osaan. Elinvaihemallit eivät myöskään ota riittävästi huomioon odottamattomia tapahtumia, kuten perheiden hajoamista tai työttömäksi joutumista. (Koskinen ym. 27: ) Maassamuuttomotiivit ovat huomattavan erilaisia riippuen lähtö- ja kohdealueen välisestä etäisyydestä ja muuttosuunnasta. Niin sanotuissa lähimuutoissa tärkeimpinä syinä ovat usein asumis- ja perhesyyt, ja kaukomuutoissa tärkeimpänä ovat yleensä työhön liittyvät syyt. Kaupunkeihin kohdistuvassa tai kaupunkien välisessä muutossa taustalta löytyy yleensä työperäiset syyt, samalla kun kaupungeista pois suuntautuvan muuton motiivit ovat yleensä vähemmän taloudellisia, asumiseen ja ympäristöön liittyviä syitä. Kuntien sisäisien muuttojen takana on yleensä puhtaasti asunnon vaihtoon motivoiva syy, kuten perhekoon kasvu, omistusasunnon hankinta, viihtyisämpi ympäristö tai muu asumistarpeiden muutoksesta johtuva syy. Muuttamalla pyritään usein parantamaan omaa elintasoa löytämällä asunto ja sijainti, joka vastaa paremmin omia tarpeita. (Koskinen ym. 27: ) 2.2 Muuttoliikettä edistävät ja rajoittavat tekijät Työperäiseen maassamuuttoon vaikuttaa oma elämäntilanne; yksin asuvan on paljon helpompi muuttaa kauas kotoa töihin kuin perheellisen. Ongelman voi ratkaista ottamalla perheen mukaan, mutta tällöin tulee paljon muita käytännön ongelmia. Ongelmia voi esiintyä esimerkiksi ystävien jättämisen, puolison töiden, harrastuksien sekä lasten koulutuksen suhteen. Valtioneuvoston kanslian julkaisussa (28: 11 12)

16 16 Holm, Nivalainen ja Volk ovat tulleet päätelmissään siihen tulokseen, että muuttaminen on kannattavampaa yksittäisille henkilöille kuin isommille perheille. Heidän mukaansa perhesiteet toimivat tehokkaana ehkäisevänä vaikuttajana, mitä tulee työn perässä muuttamiseen. Usein perheelle onkin kannattavampaa ryhtyä pendelöimään, eli käydä kotikunnan ulkopuolella töissä, kuin muuttaa lähemmäksi työpaikkaa, sillä muuttaminen kasvattaa käteen jääviä tuloja suhteellisen vähän. Holm ym. pitävät siis pendelöintiä taloudellisesti parempana vaihtoehtona. Pendelöintiä ja työvoiman liikkumista voidaan edistää myös erilaisilla poliittisilla kannustimilla, kuten verovähennyksillä, tuilla ja avustuksilla. Suomessa maksetaan liikkuvuusavustusta työttömälle tai työttömyysuhan alla olevalle työnhakijalle matkakustannuksista, joita hänelle koituu liikkumisesta työn perässä oman työssäkäyntialueensa ulkopuolelle. Lisäksi matkakustannukset voidaan vähentää tiettyyn pisteeseen asti verotuksessa. Ruotsissa liikkuvuutta on pyritty lisäämään tukien avulla erityisesti syrjäisimmille alueille perinteisten kasvukeskuksien sijaan. Espanjassa liikkuvuutta on tuettu luomalla lisää osittain verovähennyskelpoisia vuokra-asuntoja sekä myöntämällä avustuksia muun muassa matkakustannuksiin ja uuden asunnon etsintään. Englannissa puolestaan on voimassa laki, jonka tarkoituksena on edistää etätyöskentelyä ja pendelöintiä erityisesti perheellisille henkilöille mahdollistaen työntekijöiden joustavat työaikataulut ja tarvittaessa jopa etätyöskentelyn kotoa. (Holm ym. 28: ) Muuttoliikettä on helppo selittää työntö-veto-mallin avulla. Se on yksinkertainen malli, jota voidaan käyttää sekä yksilötasolla että rakenteellisten muutosten tarkastelussa. Mallin mukaan muuttoliikkeeseen vaikuttavat tekijät voidaan jakaa neljään osaan: työntäviin, vetäviin, väliintuleviin ja yksilöllisiin tekijöihin. Ihmiset, eli potentiaaliset muuttajat, vertailevat lähtö- ja kohdealueiden eroja ja ominaisuuksia. Yhtä ja oikeaa kaikille toimivaa ratkaisua ei kuitenkaan ole, sillä ihmiset arvostavat eri asioita riippuen muun muassa omista elämäntilanteistaan ja aiemmista kokemuksistaan. Myös ihmisten omat ominaisuudet kuten älykkyys, fyysinen kunto sekä jo muodostetut sosiaaliset suhteet tuovat omat mausteensa ratkaisuun, jolloin päätös ei yleensä koostu pelkästään alueiden välisistä työntö- ja vetotekijöistä. Päätökseen vaikuttavia väliintulevia esteitä ovat muun muassa pitkä matka alueiden välillä, saatavissa olevan tiedon määrä ja sen laatu, taloudelliset

17 17 kustannukset sekä muut muuttoa rajoittavat esteet. Muuttoa helpottavia tekijöitä ovat puolestaan kulkuyhteyksien paraneminen, matkakustannusten halpeneminen ja muuttorajoitusten poistuminen. (Koskinen ym. 27: 246.) Muuttoliike koostuu monenlaisista ihmisistä, mutta tietyt ihmisten fyysiset, sosiaaliset ja psyykkiset ominaisuudet voivat lisätä muuttoalttiutta. Muuttajat ovat usein keskimääräistä korkeammin koulutettuja, iältään melko nuoria ja myös naimattomia. (Koskinen ym. 27: 253.) Holm ym. (28: 34) ovat keränneet taulukkoon muuttoalttiuteen positiivisesti ja negatiivisesti vaikuttavia sekä henkilökohtaisia ja perheeseen liittyviä että alueellisia tekijöitä. Muuttoalttiutta lisääviä henkilökohtaisia tekijöitä ovat muuttajan nuori ikä ja yksin eläminen, koska nuorille ei ole vielä muodostunut vahvoja alueellisia tai perhesiteitä ja heidän hyötynsä kasvaa monesti muuton myötä vanhempia ja perheellisiä enemmän. Yksin muuttaminen näkyy monesti myös pienempinä muuttokustannuksina ja ongelmattomana siirtymisenä, sillä huolta ei tarvitse kantaa esimerkiksi lasten hoitopaikoista tai koulutukseen liittyvistä asioista uudessa asuinpaikassa. Korkeasti koulutetuilla on parempi tilanne työmarkkinoilla ympäri maan, joten työnsaanti ei aiheuta heille suurta muuton estettä. Työttömyys helpottaa muuttamista, sillä työttömille ei koidu muuton myötä kustannuksia työpaikan menettämisen ja työsiteiden katkeamisen myötä. Vuokra-asuminen helpottaa muuttoa, sillä henkilöiden pääomaa ei ole silloin sidottu niin tiukasti tiettyyn alueeseen ja muutto voidaan suorittaa nopeastikin. Jos henkilöllä on aiempia positiivisia muuttokokemuksia, ja varsinkin jos nykyisessä asuinpaikassa on asuttu vielä verrattain vähän aikaa, ei muuttaminen uudelleen ole ongelma, sillä vahvoja alueellisia siteitä ei ole vielä ehtinyt muodostumaan. Alueellisina muuttohalukkuutta lisäävinä tekijöinä voidaan pitää alueen korkeaa työttömyysastetta tai rajoittunutta elinkeinorakennetta, jotka vähentävät omia työnsaantimahdollisuuksia. Myös matalan tulotason ja korkeat elinkustannukset omaava alue lisäävät poismuuttohalukkuutta. Maallemuuttoa tapahtuu eniten pieniä lapsia omaavien lapsiperheiden ja eläkeikää lähestyvien ihmisten keskuudessa. Monesti tämä tiettyyn elämänvaiheeseen sijoittuva muutto liittyy omalle kotiseudulle palaamiseen. Syyt ovat monesti myös

18 18 taloudellisia, sillä eläminen ja perheen koon kasvaessa isomman kodin hankinta on usein maaseudulta selvästi kaupunkia halvempaa. Maaseutua voidaan pitää myös kaupunkia parempana paikkana lasten kasvatuksen kannalta. Taloudelliset syyt voivat pakottaa esimerkiksi työttömäksi joutuneita velkaantuneita ihmisiä muuttamaan pois korkeammat elinkustannukset omaavilta kaupunkialueilta. Maaseudun rauha, virkistymis- ja rentoutumismahdollisuudet sekä rikkaampi luonto ja sen tarjoamat liikuntamahdollisuudet toimivat vetovoimatekijöinä maaseudulle. (Pehkonen 26: ) Muuttotappioalueiden elinvoimaisuutta voidaan pyrkiä lisäämään muun muassa seuraavilla keinoilla: Toimiva markkinointi, jolla aluetta saadaan markkinoitua ja tehtyä kiinnostavaksi kohdesegmentille, esimerkiksi lapsiperheille ja paluumuuttajille Rakennuslupien myöntäminen ja uusien alueiden kehitystä ruokkivien rakennushankkeiden aloittaminen Uusien palveluiden ja yrittämisen aloituskynnyksen madaltaminen ja elinkeinotoiminnan sekä investointien tukeminen Muuttopäätöksen helpottaminen karsimalla turhaa ja viivyttävää byrokratiaa Henkilökohtaisen palvelun lisääminen varsinkin aluksi, jotta muuttopäätös ja asukkaiden kotoutuminen saadaan varmistettua Mahdollisuus väliaikaiseen asuntoon rakennusvaiheessa Uusrakentamisen, lasten saamisen ja kunnassa kirjoilla pysymisen tukeminen lahjoilla tai palkkioilla Näillä keinoilla alueen väestömäärää voidaan saada lisättyä ja väestöä saadaan myös sitoutumaan alueelle pidemmäksi aikaa. Yksinään nämä keinot eivät kuitenkaan välttämättä riitä, sillä paljon riippuu myös alueen sijainnista, työllisyysnäkymistä ja uusrakentamisen sekä muiden investointien tapauksessa myös esimerkiksi korkotasoista. (Itäpuisto 26: )

19 19 Kuntien tulisi varmistaa, että tarjolla on kohderyhmälle sopivia asuntoja ja niille kaavoitettuja alueita sekä riittävästi palveluja, jotka ottavat huomioon kyseisten kohderyhmien erityistarpeet, kuten fyysisen kunnon ja elämänvaiheen. (Hunnakko 26: ) Holm ym. (28: 34) mainitsevat muuttoliikettä rajoittavana henkilökohtaisena syynä muun muassa korkean iän, joka vähentää muutosta saatavaa hyötyä ja johtaa yleensä suuriin alueellisiin siteisiin. Henkilön alhainen koulutus vähentää valmiutta hankkia informaatiota ja saada töitä vieraalta asuinalueelta. Jo olemassa oleva työpaikka rajoittaa muuttohalukkuutta varsinkin, jos muuttokohteessa ei ole varmaa työpaikkaa tiedossa. Myös puolison nykyinen työpaikka voi rajoittaa perheen muuttoaikeita. Suurten perheiden muuttokustannukset ja alueelliset siteet ovat muutenkin korkeat, erityisesti jos muuttoon liittyy toisen huoltajan työpaikan menetys. Omistusasuminen rajoittaa muuttamista, koska paljon pääomaa on sidottu asuntoon, jota ei monesti voida myydä nopeasti hyvällä hinnalla. Jos muuttoon liittyy pitkäaikaisen asunnon tai vaikkapa lapsuudenkodin myynti, saattaa kynnys muuttamiseen olla suuri. Alueellisia rajoittavia tekijöitä ovat alueen matala työttömyysaste ja elinkustannukset sekä korkea tulotaso, jotka tekevät muuttamisesta taloudellisesti ajatellen vaikeaa, koska uudella alueella nykyisen elintason ylläpitäminen voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta. Lamat ja heikko taloudellinen kehitys jarruttavat muuttoliikettä. Talouskehityksen heikkeneminen vaikuttaa suoraan alueiden välisen muuttoliikkeen kokonaismääriin. Iso-Britannian muuttoliikettä 7-luvun loppupuolelta 9-luvun alkupuolelle tutkittaessa huomataan, että muuttomäärät olivat alhaisimmillaan aina taloudellisen kehityksen ollessa heikoimmillaan. Vaikka muuttomäärät eivät normaalistikaan ole stabiileja muuttoliikkeen kokonaismäärät notkahtivat alimmilleen vuosina 1981 ja 1991 laman ollessa pahimmillaan. Tämän jälkeen muuttomäärät lähtivät tasaiseen nousuun hyvän talouskehityksen tukemina. (Armstrong & Taylor 2: 158) Mahdollisia syitä muuttomäärien heilahtelemiseen talouskehityksen mukana voidaan selittää muun muassa inhimillisen pääoman mallilla, jonka mukaan taloudellisen taantuman aikana muuttamisesta koituva kokonaishyöty laskee. Hyödyn lasku tulee sekä työnsaannin vaikeutumisesta että negatiivisen talouskehityksen myötä

20 2 madaltuneesta palkkaodotuksesta. Negatiivinen talouskehitys lisää muuttoon liittyvää epävarmuutta ja riskiä avoinna olevien työpaikkojen vähentyessä. Myös muuttoliikkeen ominaisuudet muuttuvat negatiivisen talouskehityksen myötä, sillä epävarmuuden lisääntyminen johtaa pettymään joutuvien muuttajien määrän kasvuun, joka puolestaan nostaa paluumuuton määrän normaalia suuremmaksi. (Armstrong & Taylor 2: )

21 21 3 MUUTTOLIIKEMALLIT Muuttoliike on alueellinen ilmiö, joka tarkoittaa yksilön asuinpaikan muutosta paikasta A paikkaan B. Muuttoliikemallit pyrkivät usein selittämään henkilökohtaisia muuttoon liittyviä motiiveja, kokonaismuuttoliikettä tai siitä johtuvia seurauksia. Muuttoliikemalleissa oletetaan yleisesti, että muuttoliike on vapaaehtoista. Tästä huolimatta kaikki muuttoliike ei tapahdu yksilöiden vapaasta tahdosta, sillä esimerkiksi pakolaiset muuttavat usein heihin kohdistuvan uhan takia ja esimerkiksi tuomion saaneet vangit tuskin muuttavat vapaaehtoisesti vankilaan. Muuttoliikemallit käsittelevät laajoja kysymyksiä, kuten ketkä muuttavat. Miksi muuttoliikettä tapahtuu? Mistä muuttajat tulevat ja minne he menevät? Milloin he muuttavat? Mitä vaikutuksia muutolla on muuttajille itselleen sekä muuttajan lähtöja kohdealueille? (Greenwood 25). 3.1 Epätasapainomalli Epätasapainomalli on yleisin malli alueiden välisen työvoiman liikkuvuuden mittaamisessa. Malli on saanut nimensä palkkaeroista aiheutuneesta alueiden välisestä epätasapainosta ja se on helppo selittää yksinkertaisten kuvioiden avulla. Alla olevissa kuvioissa esitetään alueiden A ja B välistä muuttoliikettä alueiden tuottamien tuotteiden kysynnässä tapahtuneen muutoksen jälkeen. Alueen A kysyntä on laskenut, ja samaan aikaan alueen B kysyntä on kasvanut. Muutos kysynnässä voi johtua esimerkiksi kuluttajien preferenssien muutoksista. Kysynnän kasvu nostaa alueen B tuotteen hintaa, ja kysynnän lasku pienentää alueen A tuotteen hintaa. Kysynnän muutos johtaa työvoiman rajatuottavuuden nousuun alueella B ja laskuun alueella A. Tämän vuoksi työvoiman kysyntä alueella B kasvaa ja alueella A vähenee. Kysynnän kasvu nostaa alueen B palkkatasoa, ja kysynnän heikkeneminen laskee alueen A palkkatasoa. Oletetaan, että lähtötasolla alueiden A ja B palkka- ja työllisyystasot ovat samalla tasolla, eli 213.) wa wb ja A LB L. (McCann 213: 29 Alueen A työvoiman kysyntä laskee kysyntä nousee alueella B D D B :stä B1 D D A:sta A1 :een samalla, kun työvoiman :een, jolloin myös alueen A palkkataso tippuu

22 22 w A:sta w A1 :een ja alueen B palkkataso nousee w B :stä w B1:een. Samoin myös työllisyystaso laskee alueella A L A :sta A1 L :een ja nousee alueella B L B :stä L B1:een. Alueiden väliset erot työvoimassa ovat tällöin LB1 LA1 ja palkoissa wb1 wa1. Kysynnän muutoksesta aiheutunut alueiden välinen epätasapaino synnyttää työvoimalle insentiivin muuttaa alueelta A alueelle B. (McCann 213: ) Muuttoliike siirtää työvoiman tarjontakäyrää alueella A vasemmalle ja alueella B oikealle S B :stä S B1 S A :sta S A1 :een :een. Alueelle B suuntautuva muuttovirta lisää alueen työvoiman tarjontaa ja pienentää työvoiman rajatuottavuutta sekä palkkatasoa. Samalla alueen A työvoiman tarjonnan supistuminen johtaa rajatuottavuuden ja palkkatason nousuun. Muuttovirta alueelta A alueelle B loppuu vasta, kun alueiden väliset palkkatasot ovat tasapainossa, kun w w. Vaikka palkkataso onkin nyt alkuperäisessä tasapainossaan, alueiden työllisyysmäärät ovat muuttuneet uusiin tasapainoihin. Alue B on aluetta A suurempi, eikä palkkojen ollessa tasapainossa insentiiviä muuttoliikkeeseen enää ole. Alueen A työvoiman määrä on pudonnut :sta L A1 :n kautta L A2 :een samalla kun alueen palkkataso on laskenut w A :sta w A 1 :een ja noussut takaisin A w A:aan. Alueen B työvoiman määrä on noussut B LA L B :stä L B 1 :een ja siitä edelleen L B2 :een alueen palkkatason noustessa ensin w B :stä w B1:een ja laskiessa takaisin w B :een. (McCann 213: )

23 23 Kuvio 1. Kysynnän muutoksen vaikutukset alueilla epätasapainomallin mukaan. 3.2 Tasapainomalli Alaluvussa 3.1 käsitelty epätasapainomalli perustuu oletukseen, että työntekijät muuttavat eri alueiden välillä, jos niiden reaalipalkkojen kehityksessä on ollut eroa. Epätasapainomalli olettaa, että muuttoliike ja reaalipalkat ovat yhteydessä toisiinsa ja että korkean reaalipalkan omaavat alueet saisivat aina muuttovoittoja ja reaalipalkaltaan matalat alueet muuttotappioita. Vaikka tämä kuulostaakin melko loogiselta, tutkimuksissa ei aina päädytä samoihin tuloksiin. (McCann 213: ) Tuloksia voi selittää esimerkiksi vaillinaisilla tiedoilla alueiden reaalipalkoista, joka tekee asian tutkimisesta vaikeaa. Teoreettisesti alueelliset reaalipalkat määritellään vähentämällä nimellispalkasta alueen asumiskustannukset, mutta todellisuudessa alueellisten reaalipalkkojen määrittäminen on hyvin vaikeaa. Yksinkertaisin asumiskustannusten määritelmä on tarkastella alueen asuntojen myynti- tai vuokrahintoja sekä hyödykekoria. Tarkastelu ei kuitenkaan ota huomioon alueiden

24 24 sisäistä huomattavaa heterogeenisyyttä myynti- ja vuokrahinnoissa eikä myöskään esimerkiksi myyntihintojen huomattavaa volatiliteettia, joka saattaa muuttaa tuloksia huomattavasti riippuen siitä, mihin ajanjaksoon tarkastelu perustuu. Nämä ongelmat välttääkseen onkin helpompi käyttää suoraan nimellispalkkaa oletuksella, että korkeammalla nimellispalkalla myös reaalipalkka on korkeampi. Ongelmat kuitenkin heikentävät mittausten luotettavuutta ja voivat osaltaan johtaa epätasapainomallin vastaisiin tuloksiin. (McCann 213: ) Tasapainomallin mukaan muuttovirtojen ja reaalipalkan välillä ei ole yhtä oikeaa tulosta, kuten epätasapainomalli väittää. Tasapainomalli väittää, että palkan koetaan olevan perinteisen tuotannontekijäpanoksen korvauksen lisäksi myös osittainen korvaus alueellisista viihtyvyyseroista. Asuin- ja työpaikka määrittää käytettävissä olevat ympäristön ja palveluiden tarjoamat hyödykkeet ja niistä saatavilla olevat hyödyt, jotka vaihtelevat paljon eri alueiden välillä. Alueilla, jotka tarjoavat paljon hyötyä asukkailleen, työntekijät ovat valmiita hyväksymään pienemmän palkan työpanostaan vastaan, koska he kokevat hyötynsä olevan suurempi pienemmästä palkasta huolimatta. Kun taas alueilla, joilla asukkaat eivät koe saavansa hyötyä ympäristöstä tai palveluista, he vaativat korkeampaa palkkaa päästäkseen haluamalleen hyötytasolle. (McCann 213: ) Koska ympäristöstä ja palveluista saatavat hyödyt eivät ole tasaisesti saatavilla eri alueiden välillä, muuttoliikettä esiintyy, ja alueet asettuvat uusiin tasapainoihinsa. Tulomuutto kohdistuu alueille, jotka henkilöt kokevat miellyttävinä, ceteris paribus. Näillä alueilla ollaan valmiita laskemaan palkkavaatimusta muiden saatujen hyötyjen vuoksi. Kiihtyvä muuttovirta kasvattaa usein alueella tuotettujen tavaroiden ja palveluiden sekä maan hintaa. Vastakkaista kehitystä tapahtuu puolestaan alueilla, jotka eivät pysty tarjoamaan miellyttävää asuin- ja työskentely-ympäristöä. Ympäristön tarjoamista hyödyistä puhuttaessa voidaan tarkoittaa monenlaisia asioita aina hyvästä ilmastosta läheiseen merenrantaan tai luonnon monipuolisuuteen. (Greenwood 25). Tasapainomallin mukaan heterogeenisten alueiden vertailu pelkkien palkka- ja elinkustannuserojen suhteen ei toimi, koska se ei kerro kovinkaan paljoa asukkaiden

25 25 hyötytasoista. Tämän vuoksi myös muuttoliikkeiden ennustaminen epätasapainomallin mukaan on vaikeaa. (McCann 213: ) 3.3 Inhimillisen pääoman malli Inhimillisen pääoman mallin mukaan rationaaliset ihmiset investoivat koulutukseen, jotta heidän tietotaitonsa, eli inhimillinen pääoma, kasvaisi ja heidän elinaikainen hyötynsä maksimoituisi. Elinaikainen hyöty voidaan määritellä tarkoittamaan elinaikana saatuja palkkoja sekä työtyytyväisyyttä. (McCann 213: ) Koulutus sijoittuu yleensä elinajan alkupäähän, kun taas palkka jakautuu pitemmälle ajalle pääasiassa koulutuksen jälkeen. Elinajan tulot kerääntyvät elinaikana tehtyjen töiden mukaan, ja koulutuksen hankkiminen eri töihin vaihtelee sekä pituudeltaan että kustannuksiltaan. Yksilöiden tuleekin ajatella, millaiseen työhön he haluavat ja mikä on optimaalinen määrä investoida koulutukseen. Odotetun palkkatason ja koulutuksen kustannukset huomioiden voidaan tulevat tulot diskontata nykyarvoonsa. Yleisesti voidaan kuitenkin odottaa, että mitä korkeamman inhimillisen pääoman koulutuksella saavuttaa sitä korkeammat ovat myös koulutuksesta johtuvat kustannukset ja koulutukseen käytetty aika. Mitä korkeamman inhimillisen pääoman henkilö saavuttaa sitä korkeampi on myös henkilön oletettu rajatuottavuus ja palkkataso. (McCann 213: ) Otetaan huomioon työmarkkinat, muuttoliike ja yksilöiden taipumus maksimoida omia elinajan tulojaan. Yksilöt käyttävät etsintäteoriaa toimiessaan työmarkkinoilla yllä olevalla tavalla. Etsintäteorian mukaan työntekijä hyväksyy työtarjouksen vain, jos tarjottu palkka on suurempi tai yhtä suuri, kuin kyseisen työntekijän oma kynnyspalkka. Työntekijä jatkaa työnhakua niin kauan, kunnes hän saa tarjouksen, joka vastaa vähintään hänen asettamaansa kynnyspalkkaa. Kuten aiemmin todettiin, korkeamman inhimillisen pääoman omaavilla työntekijöillä oletetaan olevan korkeammat koulutuskustannukset sekä palkka- ja tietotaso, joten heidän kynnyspalkkansakin on yleensä matalamman inhimillisen pääoman omaavia työntekijöitä korkeampi. Tämä johtaa siihen, että mitä korkeampi inhimillisen pääoman taso yksilöllä on, sitä kauemmin hän joutuu yleensä odottamaan myös riittävän korkeaa palkkatarjousta. Asia ei kuitenkaan käytännössä mene niin, sillä

26 26 korkeamman inhimillisen pääoman omaavat yksilöt usein etsivät töitä laajemmilta alueilta kuin matalan inhimillisen pääoman omaavat työntekijät. Saavuttaakseen halutun palkkatason ja korvatakseen koulutuksesta koituneet kustannukset korkeammin koulutetut henkilöt ovat vähemmän koulutettuja henkilöitä muuttoalttiimpia. Korkeammin koulutettujen muuttoalttiutta lisää myös heidän parempi tietonsa saatavilla olevista työpaikoista ja henkilökohtaiset kontaktit eri verkostoihin. (McCann 213: ) Henkilöiden etsintäteorian kynnyspalkka voi laskea työttömyyden tai heikentyneiden työnäkymien myötä. Koulutuksen lisäksi muita kynnyspalkkaan vaikuttavia tekijöitä ovat henkilön ikä, siviilisääty, perhetilanne, yleinen työllisyystaso sekä henkilön luonteenpiirteet ja ominaisuudet. (Greenwood 25). Korkeamman inhimillisen pääoman omaavien yksilöiden korkeampi muuttoalttius ja sen vaikutukset alueelliseen kehitykseen voidaan esittää epätasapainomallin tapaisilla kuvioilla. Oletetaan samanlainen tilanne, jossa on alueet A ja B, jotka ovat alussa tasapainossa sekä työvoiman tarjonnan ( LA LB ) että palkkatason ( wa wb ) suhteen. Sitten alueen A työvoiman kysyntä laskee työvoiman kysyntä kasvaa D D B :stä B1 D D A:sta A1 :een ja alueen B :een. Kysynnän muutos johtaa alueen A reaalipalkan laskuun w A:sta w A1 :een ja alueen B reaalipalkan nousuun w B :stä w B 1 :een. Kysyntäshokki vähentää työvoiman kysyntää alueella A kasvattaa työvoiman kysyntää alueella B L B :stä L B1 L A :sta L A1 :een ja :een. Palkkatasojen välille syntynyt epätasapaino synnyttää motiivin muuttoliikkeelle alueelta A alueelle B. Työntekijöiden tarjontakäyrät siirtyvät molemmilla alueilla. Alueen A tarjontakäyrän siirtyessä vasemmalle S B :stä B1 S A :sta S A1 S :een. (McCann 213: ) :een ja alueen B tarjontakäyrän siirtyessä oikealle Koska korkeamman inhimillisen pääoman omaavat yksilöt ovat matalamman inhimillisen pääoman omaavia yksilöitä muuttoalttiimpia, he siirtyvät herkemmin alueiden välillä korkeamman kynnyspalkan ja paremman informaatiohankintakyvyn avulla. Tämän vuoksi muuttoliike on varsin valikoivaa ja se hyödyttää vastaanottavaa aluetta huomattavasti eniten tietotaitoa omaavien yksilöiden ollessa keskivertoa

27 27 muuttoalttiimpia. Tällöin alueen B työvoiman tarjontakäyrän siirtyminen S B :stä S B 1 :een lisää paljon tietotaitoa omaavien yksilöiden määrää alueen työmarkkinoilla, kun taas alue A menettää eniten inhimillistä pääomaa omaavia yksilöitä tarjontakäyrän siirtyessä S A:sta S A1 :een. Alueen tuotannon voidaan ajatella koostuvan sekä fyysisistä että inhimillisistä pääomista, jolloin alue B tuotanto kasvaa edelleen alueen A heikentyessä. Vaikutus näkyy niin, että alueen B kysyntäkäyrä kasvaa D B1:stä edelleen D B2 :een. Alueella A kysyntä puolestaan heikkenee edelleen kysyntäkäyrän siirtyessä yhä enemmän vasemmalle D A2 :een. (McCann 213: ) Valikoivan muuttoliikkeen myötä alueen A työvoiman määrä on laskenut L A :sta L A 1 :een ja siitä edelleen L A3:een palkkojen laskiessa w A:sta w A1 :een. Alueen B työvoiman määrä on kasvanut L B :stä B1 L :een ja edelleen L B3 :een palkkojen noustessa w :stä w B1:een. Prosessi voi jatkua tätä pidemmällekin, eikä alueiden B välillä ole mitään tiettyä tasapainoa, johon palkka- ja työvoimatasot konvergoituisivat. Kysynnän ja inhimillisen pääoman lisääntymisen myötä alue B voi päästä nauttimaan keskittymisen tarjoamista hyödyistä ja kehittyä yhä tehokkaammaksi alueeksi skaalatuotoista saatavien hyötyjen avulla. (McCann 213: )

28 28 Kuvio 2. Kysynnän muutoksen vaikutukset alueilla inhimillisen pääoman mallin mukaan. Iän ja koulutuksen sekä muuttoliikkeen välinen relaatio on yksi eniten tutkituista asioista muuttoliiketutkimuksissa. Tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa piirikuntien (engl. intercounty) välinen vuosittainen muuttoliikehuippu osuu vuotiaiden ikäluokkiin, jolloin noin 7,5 prosenttia ikäluokista muuttaa. Muuttoalttius laskee tasaisesti iän noustessa aina 62 ikävuoteen saakka, jolloin muuttoalttius on enää noin 1,5 prosenttia. Muuttoalttius vaihtelee kuitenkin suuresti eri väestöryhmien välillä. Eri ikäluokista riippuen esimerkiksi vähintään viisi vuotta korkeakoulua käyneiden muuttoalttius on 2 4 kertaa korkeampi verrattuna henkilöihin, jotka ovat suorittaneet korkeintaan kahdeksan vuotta peruskoulua. (Greenwood 25). Muuttoliike vähenee muuttoetäisyyden noustessa, joten osavaltioiden välinen muuttoalttius (taulukko 1) on yllä kerrottua piirikuntien välistä muuttoliikettä matalampaa. Tästä huolimatta tulokset pysyvät samansuuntaisina, sillä muuttoalttius nousee korkeamman koulutuksen myötä ja laskee korkeamman iän myötä. Esimerkiksi 6,18 prosenttia niistä vuotiaista yksilöistä, joilla oli kandidaatin tutkinto (engl. bachelor s degree) muutti osavaltioiden välillä vuosien 1993 ja 1994

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Pia Mantere 23.9.2009 Rekrytointiasiamies KENELLE TARKOITETTU? Aluekeskusohjelman 5 kunnalle Imatra, Lappeenranta, Rautjärvi, Ruokolahti

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ tyypillinen muuttaja ja muuttosyyt Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike 1945 2010 Ruotsiin n. 573 000, Suomeen n. 328 000 (virallisten tilastojen mukaan) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, www.stat.fi; kuvio:

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Kommenttipuheenvuoro: Keski-Suomen malli aluetalouden näkökulmasta Hannu Tervo Kansantaloustieteen professori, JY 1 Toimivat

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun

Lisätiedot

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset 1 Tehtävä 1 Lähde M&T (2006, 84, luku 4 tehtävä 1, muokattu ja laajennettu) Selitä seuraavat väittämät hyödyntämällä kysyntä- ja tarjontakäyrän

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

MIELIKUVAT KEMIÖNSAAREN KUNNAN VETOVOIMAISUUDEN KEHITTÄMISESSÄ

MIELIKUVAT KEMIÖNSAAREN KUNNAN VETOVOIMAISUUDEN KEHITTÄMISESSÄ MIELIKUVAT KEMIÖNSAAREN KUNNAN VETOVOIMAISUUDEN KEHITTÄMISESSÄ Anna Sofia Nyholm Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2010 Tutkimuksen tausta Maaseutukunnissa uusien asukkaiden houkutteleminen on yleensä keskeinen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

Asuntotuotantotarve 2040 tutkimuksen tiivistelmä

Asuntotuotantotarve 2040 tutkimuksen tiivistelmä 1 Asuntotuotantotarve 2040 tutkimuksen tiivistelmä Tutkimuksen taustat Teknologian tutkimuskeskus VTT on tehnyt tutkimuksen uusien asuntojen rakentamistarpeesta seuraavien 25 vuoden aikana. Tutkimuksessa

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen

Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen Luennon sisältö Johdanto Lahti kymmenen suurimman kaupungin joukossa Onko segregaatio Lahdessa ongelma? Lahden

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013

Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013 Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013 Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.8.2013 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys Porin työllisyyden

Lisätiedot

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A II KULUTTAJANTEORIA.. Budjettirajoite * Ihmisten kaikkea toimintaa rajoittavat erilaiset rajoitteet. * Mikrotalouden kurssilla tärkein rajoite on raha. * Kuluttaja maksimoi hyötyään, mutta ei kykene toteuttamaan

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013

KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013 30.4.2013 KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013 Diasarjan lähteenä Innolink Research Oy:n tuottama raportti sekä tutkimushaastatteluiden tietokanta. 1 Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Innolink Research

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt:

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Nordregion väestönmuutosten kohtaamisen käsikirja DEMO-verkoston hyvät käytännöt Projektipäällikkö Ruusu Tuusa DEMO-ikärakenneverkosto http://www.demoverkosto.fi/ Kouvola

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander ONKO TYÖELÄMÄ HUONONTUNUT? Ajoittainen arkikokemus kiireestä ja paineesta

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu MUUTTOLIIKKEET SEUTUKUNNITTAIN

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu MUUTTOLIIKKEET SEUTUKUNNITTAIN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu MUUTTOLIIKKEET SEUTUKUNNITTAIN Kansantaloustiede Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2013 Tekijä: Terhi Niittylahti Ohjaaja: Hannu Tervo JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset A5-kurssin laskareihin, kevät 009 Harjoitukset (viikko 5) Tehtävä Asia selittyy tulonsiirroilla. Tulonsiirrot B lasketaan mukaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin Y d. Tässä

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017 Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Lähestymistapa Asuntosijoittamisen tuotto (%) = Bruttovuokratuotto (%) + Arvonnousu (%) Bruttovuokratuotto lasketaan

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset 2011-2014 Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Tutkimuksia muuttoliikettä selittävistä tekijöistä ja työvoiman alueellisesta keskittymisestä 1

Tutkimuksia muuttoliikettä selittävistä tekijöistä ja työvoiman alueellisesta keskittymisestä 1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 99. vsk. 4/2003 VÄITÖKSIÄ Tutkimuksia muuttoliikettä selittävistä tekijöistä ja työvoiman alueellisesta keskittymisestä 1 Mika Haapanen KTT, tutkija Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot