TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Joni Lakaniemi MUUTTOLIIKE SUOMESSA: EMPIIRINEN ANALYYSI GRAVITAATIOMALLILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Joni Lakaniemi MUUTTOLIIKE SUOMESSA: EMPIIRINEN ANALYYSI GRAVITAATIOMALLILLA"

Transkriptio

1 TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Joni Lakaniemi MUUTTOLIIKE SUOMESSA: EMPIIRINEN ANALYYSI GRAVITAATIOMALLILLA Pro gradu -tutkielma Taloustiede Maaliskuu 214

2 OULUN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta Yksikkö Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tekijä Lakaniemi Joni Työn nimi TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Työn valvoja Simonen J., yliopistotutkija Muuttoliike Suomessa: Empiirinen analyysi gravitaatiomallilla Oppiaine Taloustiede Työn laji Pro gradu Aika Maaliskuu 214 Sivumäärä 16, liitteitä 19 kpl Tiivistelmä Muuttoliike tasaa alueiden välisiä palkka- ja työllisyyseroja kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti. Korkeamman palkka- ja elintason alueilta löytyy usein myös muita alueita monipuolisimmat palvelut ja koulutusmahdollisuudet sekä laaja elinkeinorakenne lisäten alueen vetovoimaa entisestään. Muuttomotiivit voivat vaihdella paljon muun muassa muuttoetäisyydestä ja ihmisen henkilökohtaisista ominaisuuksista, kuten iästä ja koulutustaustasta, riippuen. Vaikka Suomen muuttoliikettä on maan pienen väestömäärän ja pitkien etäisyyksien vuoksi vaikea verrata muihin maihin, on muuttoliike myös täällä samansuuntaista kuin maailmalla. Ihmiset, koulutus, työpaikat ja palvelut keskittyvät yhä pienemmille alueille. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan Suomen sisäistä muuttoliikettä ja sen vaikutuksia niin kunnallisella kuin alueellisellakin tasolla. Tutkielmassa käydään läpi muuttoliikkeeseen johtavia syitä ja siitä johtuvia seurauksia, muuttoliikettä edistäviä ja rajoittavia tekijöitä, sekä muuttoliikemalleja. Empiriaosiossa käytetään Isaac Newtonin gravitaatiomalliin perustuvaa sovellusta, jolla tutkitaan Suomen maakuntakeskusten välistä vetovoimaa ja muuttoliikettä. Maakuntakeskusten välinen tutkimus antoi selvän kuvan muuttoliikkeiden suunnista Suomessa: suuret, koulutus- ja työmahdollisuuksiltaan vahvat alueet saivat suuria muuttomääriä ja -voittoja. Suurilla yliopistokaupungeilla oli yleensä gravitaation antamaa oletusta suuremmat muuttomäärät muihin maakuntakeskuksiin verrattuna. Pienet ja sijainniltaan syrjäisemmät maakuntakeskukset olivat useimmiten tutkimuksen suurimpia häviäjiä. Saatujen tulosten mukaan Helsinki dominoi Suomen muuttoliikettä; kaupunki sai muuttovoittoja kaikista muista maakuntakeskuksista. Tampere ja Turku olivat tutkielman toiseksi ja kolmanneksi vetovoimaisimmat maakuntakeskukset. Asiasanat maakuntakeskus, vetovoima, muuttomotiivi Muita tietoja

3 3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TYÖVOIMAN LIIKKUVUUS Muuttoliikkeen syitä ja seurauksia Muuttoliikettä edistävät ja rajoittavat tekijät MUUTTOLIIKEMALLIT Epätasapainomalli Tasapainomalli Inhimillisen pääoman malli Alueelliset työmarkkinat Muita muuttoliiketeorioita GRAVITAATIOMALLI JA SEN SOVELLUKSIA MUUTTOLIIKE SUOMESSA Historiaa Nykyään EMPIRIA Muuttoliikkeen mittaamisesta Tutkimusmallin ja muuttujien esittely Valittujen kaupunkien tarkastelu mallin avulla Maakuntien väestömäärien kehitys ja ennusteet Muuttoliikkeen vaikutukset alueilla ja yhteiskunnassa YHTEENVETO LÄHTEET... 99

4 4 LIITTEET Liite 1 Helsingin ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio Liite 2 Hämeenlinnan ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio Liite 3 Joensuun ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio Liite 4 Jyväskylän ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio Liite 5 Kajaanin ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio Liite 6 Kokkolan ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio Liite 7 Kouvolan ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio Liite 8 Kuopion ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio Liite 9 Lahden ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio Liite 1 Lappeenrannan ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio Liite 11 Maarianhaminan ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio Liite 12 Mikkelin ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio Liite 13 Oulun ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio Liite 14 Porin ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio Liite 15 Rovaniemen ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio Liite 16 Seinäjoen ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio Liite 17 Tampereen ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio

5 5 Liite 18 Turun ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio Liite 19 Vaasan ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät, nettomuutto sekä gravitaatio

6 6 KUVIOT Kuvio 1. Kysynnän muutoksen vaikutukset alueilla epätasapainomallin mukaan Kuvio 2. Kysynnän muutoksen vaikutukset alueilla inhimillisen pääoman mallin mukaan Kuvio 3. Kokonaisnettomuutto muuttoalueen mukaan Kuvio 4. Helsingin ja muiden kuntien välinen nettomuutto ikäryhmittäin Kuvio 5. Kajaanin ja muiden kuntien välinen nettomuutto ikäryhmittäin Kuvio 6. Oulun ja muiden kuntien välinen nettomuutto ikäryhmittäin Kuvio 7. Turun ja muiden kuntien välinen nettomuutto ikäryhmittäin Kuvio 8. Helsingin ja muiden maakuntakeskusten välisestä gravitaatiosta ja muuttomääristä muodostuva pistekuvio Kuvio 9. Hämeenlinnan, Joensuun, Jyväskylän sekä Kajaanin ja muiden maakuntakeskusten välisestä gravitaatiosta ja muuttomääristä muodostuvat pistekuviot. 72 Kuvio 1. Kokkolan, Kouvolan, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Maarianhaminan, Mikkelin sekä Oulun ja muiden maakuntakeskusten välisestä gravitaatiosta ja muuttomääristä muodostuvat pistekuviot Kuvio 11. Porin, Rovaniemen, Seinäjoen, Tampereen, Turun sekä Vaasan ja muiden maakuntakeskusten välisestä gravitaatiosta ja muuttomääristä muodostuvat pistekuviot. 74 Kuvio 12. Joensuun, Kuopion sekä Rovaniemen ja muiden maakuntakeskusten väliset muokatut gravitaatiosta ja muuttomääristä muodostuvat pistekuviot Kuvio 13. Maakuntakeskusten välinen nettomuutto vuosilta Kuvio 14. Helsingin, Kajaanin, Oulun sekä Turun ja muiden kuntien välinen nettomuutto Kuvio 15. Helsingin, Kajaanin, Oulun ja Turun kokonaisnettomuutto Kuvio 16. Helsingin, Kajaanin, Oulun ja Turun muuttoliikemäärät ikäryhmittäin vuosilta Kuvio 17. Helsingin, Kajaanin, Oulun ja Turun kuntien välisten muuttomäärien kehitys Kuvio 18. Helsingin, Kajaanin, Oulun ja Turun väestönkehitys Kuvio 19. Kuntien välinen muuttoalttius ikäryhmittäin (Tilastokeskus 213). 91 Kuvio 2. Helsingin ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät Kuvio 21. Helsingin nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä Kuvio 22. Helsingin ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio Kuvio 23. Hämeenlinnan ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät

7 7 Kuvio 24. Hämeenlinnan nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä Kuvio 25. Hämeenlinnan ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio Kuvio 26. Joensuun ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät Kuvio 27. Joensuun nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä Kuvio 28. Joensuun ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio Kuvio 29. Jyväskylän ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät Kuvio 3. Jyväskylän nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä Kuvio 31. Jyväskylän ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio Kuvio 32. Kajaanin ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät Kuvio 33. Kajaanin nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä Kuvio 34. Kajaanin ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio Kuvio 35. Kokkolan ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät Kuvio 36. Kokkolan nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä Kuvio 37. Kokkolan ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio Kuvio 38. Kouvolan ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät Kuvio 39. Kouvolan nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä Kuvio 4. Kouvolan ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio Kuvio 41. Kuopion ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät Kuvio 42. Kuopion nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä Kuvio 43. Kuopion ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio Kuvio 44. Lahden ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät Kuvio 45. Lahden nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä Kuvio 46. Lahden ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio Kuvio 47. Lappeenrannan ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät Kuvio 48. Lappeenrannan nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä Kuvio 49. Lappeenrannan ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio Kuvio 5. Maarianhaminan ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät Kuvio 51. Maarianhaminan nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä

8 8 Kuvio 52. Maarianhaminan ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio Kuvio 53. Mikkelin ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät Kuvio 54. Mikkelin nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä Kuvio 55. Mikkelin ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio Kuvio 56. Oulun ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät Kuvio 57. Oulun nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä Kuvio 58. Oulun ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio Kuvio 59. Porin ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät Kuvio 6. Porin nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä Kuvio 61. Porin ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio Kuvio 62. Rovaniemen ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät Kuvio 63. Rovaniemen nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä Kuvio 64. Rovaniemen ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio Kuvio 65. Seinäjoen ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät Kuvio 66. Seinäjoen nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä Kuvio 67. Seinäjoen ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio Kuvio 68. Tampereen ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät Kuvio 69. Tampereen nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä Kuvio 7. Tampereen ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio Kuvio 71. Turun ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät Kuvio 72. Turun nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä Kuvio 73. Turun ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio Kuvio 74. Vaasan ja muiden maakuntakeskusten väliset muuttomäärät Kuvio 75. Vaasan nettomuutto muiden maakuntakeskusten välillä Kuvio 76. Vaasan ja muiden maakuntakeskusten välinen gravitaatio

9 9 TAULUKOT Taulukko 1. Yhdysvaltojen osavaltioiden välinen muuttoalttius (prosenttia ikäluokista) vuonna iän ja koulutustason mukaan (Greenwood 25 mukaillen) Taulukko 2. Suomen muuttoliikettä edistävät ja rajoittavat tekijät vuodesta 188 eteenpäin (Aro 27: 11) Taulukko 3. Maakuntakeskusten väliset etäisyydet (kilometriä) Taulukko 4. Maakuntakeskusten asukasluvut (Väestörekisterikeskus 213) Taulukko 5. Kunnallis- ja kirkollisveroprosentit maakuntakeskuksissa vuonna 213 (Finlex) Taulukko 6. Väestönkehityksen synnyttämiä haasteita ja niiden hoitokeinoja yhteiskunnallisella, alueellisella sekä yksilötasolla (Miettinen ym. 1998: 95)

10 1 1 JOHDANTO Työvoima on se osa työikäisestä väestöstä, joka on töissä tai etsii töitä. Työvoimaan ei siten kuulu esimerkiksi opiskelijat, eläkeläiset, vangit tai kotiäidit. Työvoiman liikkuvuudella voidaan tarkoittaa alueellista liikkuvuutta eri maiden välillä tai maan sisäistä maassamuuttoa, ammatillista liikkuvuutta eri toimialojen välillä ja työpaikkaliikkuvuutta eri työpaikkojen välillä. Työmatkaliikkuvuutta asuinpaikan ja muualla sijaitsevan työpaikan välillä kutsutaan pendelöinniksi. Liikkuvuutta on myös työvoiman liike työllisyyden ja työttömyyden välillä sekä liike työvoimasta pois ja takaisin. (Korkiasaari 1991: 4 5.) Pro gradu -tutkielmassa keskitytään Suomen sisäiseen muuttoliikkeeseen, jolla on omia vaikutuksiaan niin kunnallisella kuin alueellisella ja jopa yhteiskunnallisella tasolla. Tässä tutkielmassa käydään useasta näkökulmasta läpi muuttoliikkeeseen johtaneita syitä, siitä johtuvia seurauksia sekä muuttoliikettä edistäviä ja rajoittavia tekijöitä. Tutkielmassa tarkastellaan myös muuttoliikemalleja, joista empiriaosiossa keskitytään käyttämään Isaac Newtonin gravitaatiomalliin perustuvaa sovellusta, jonka avulla voidaan tutkia muuttoliikettä ja muuttohalukkuutta Suomen maakuntakeskusten välillä. Tarkoituksena on avata näkökulmia muuttoliikkeeseen ja ennen kaikkea siihen johtaviin syihin ja sen seurauksiin, sekä avata keskustelua siitä, minkälainen lähestymistapa olisi yhteiskunnan talouden kannalta kaikkein tehokkain. Tutkielma alkaa esittelemällä yleisesti työvoiman liikkuvuutta, sen syitä ja seurauksia sekä liikkuvuutta edistäviä ja rajoittavia tekijöitä. Tämän jälkeen käydään läpi erilaisia muuttoliikemalleja ja niiden historiaa. Neljännessä luvussa esitellään alkuperäinen Newtonin gravitaatiomalli ja sen kaksi taloustieteissä kenties käytetyintä sovellusta, joiden avulla voidaan laskea muun muassa ihmisten muuttohalukkuutta sekä kansainvälistä kauppaa. Viides luku käsittelee Suomen sisäistä muuttoliikettä ja sen taustoja aina kaupungistumisen alkamisesta nykypäivään asti. Kuudennessa luvussa esitellään tutkielmassa käytettävä gravitaatiomallin sovellus sekä mallissa käytettävät muuttujat. Tämän jälkeen vertaillaan valittujen kaupunkien välisiä muuttomääriä

11 11 sekä muuttosuuntia gravitaatiomallilla saatuihin tuloksiin. Lopuksi tarkastellaan vielä hieman tulevia väestöennusteita ja muuttoliikkeen vaikutusta maakuntien väestömäärien kehitykseen sekä muuttoliikkeestä aiheutuvia vaikutuksia niin alueellisella kuin yhteiskunnallisellakin tasolla. Seitsemäs luku kokoaa yhteen tutkielman keskeisimmät asiat ja ajatukset. Työn lopussa olevissa liitteissä on tarkka maakuntakeskuskohtainen tarkastelu muuttomääristä, muuttosuunnista ja gravitaatiosta maakuntakeskusten välillä.

12 12 2 TYÖVOIMAN LIIKKUVUUS Kuten kansainväliseen kauppaan, myös työvoiman liikkuvuuteen liittyy kokonaishyötyjen kasvua, kun vapaana olevat tuotannontekijät, eli työttömät, siirtyvät työvoimapulasta kärsiville alueille. Tämän seurauksena työvoimapulasta kärsineen alueen tuotanto kasvaa kasvattaen sen hyötyä ja luoden samalla palkkatuloja aiemmin työttöminä olleille työntekijöille. Muuttotappiosta kärsinyt alue menettää pääosin vain vapaana ollutta työvoimaa ja tietotaitoa, jolloin alueiden kokonaistuotanto ja -hyöty kasvaa työttömyys- ja palkkatasojen samaan aikaan yhtenäistyessä. (Moisala 24: 16, 2 22.) Tässä luvussa käsitellään Suomen sisäiseen muuttoliikkeeseen johtavia syitä ja siitä johtuvia seurauksia. Luvun loppupuolella pohditaan muuttoliikettä edesauttavia ja sitä rajoittavia tekijöitä. 2.1 Muuttoliikkeen syitä ja seurauksia Taloudelliset syyt ovat hyvin merkittäviä tekijöitä työvoiman liikkuvuuden taustalla. Syinä muuttoliikkeeseen voivat olla tarjolla olevat työt, suurempi palkka ja halu tavoitella varallisuutta, joka tuntuu lähtöalueella olevan saavuttamattomissa. Muuttoliike tasoittaakin alueiden välisiä palkka- ja työttömyyseroja, kun ihmisvirta tuo lisää työvoimaa matalapalkkaisilta ja korkean työttömyyden omaavilta alueilta kohti korkean palkan ja työllisyyden omaavia alueita (Holm, Nivalainen & Volk 28: 26). Työvoiman kysyntä ja tarjonta on ratkaiseva tekijä liikkuvuuden suhteen. Liikakysyntä nostaa palkkoja tehden työstä houkuttelevamman ja mahdollistaen samalla vieraiden työntekijöiden muuttamisen työn perässä kauempaakin. Liikatarjonta taas voi johtaa jopa palkkojen laskuun, ja se työntää työttömiä pois kotimarkkinoilta etsimään työmahdollisuuksia myös kauempaa. Täystyöllisyys tai työvoimapula johtaa kilpailuun työntekijöistä, joka houkuttelee palkkatason nousun myötä työntekijöitä vaihtamaan työpaikkaa ja myös aiemmin työvoiman ulkopuolelle kuuluneita työikäisiä, muun muassa kotiäitejä ja

13 13 opiskelijoita, siirtymään mukaan työmarkkinoille. Jos kysyntä puolestaan laskee ja työttömyys lisääntyy, käy päinvastoin, eli työvoiman tarjonta vähenee. Tätä kutsutaan työvoiman joustoksi kysynnän mukaan, mikä vaimentaa myös palkkatason suuria heilahteluja. Kysynnän ollessa suurta yritykset voivat tyydyttää työvoiman tarvetta uusien työntekijöiden palkkaamisen lisäksi myös pidentämällä työaikaa ja kiristämällä työtahtia. (Korkiasaari 1991: 3 31.) Ammattiliitoilla ja yhteiskunnan maksamilla tuilla on ratkaiseva rooli työvoiman halukkuuteen lähteä aktiivisesti etsimään töitä. Ammattiliittojen vahva asema kotimarkkinoilla johtaa siihen, että palkkojen lasku on hyvin epätodennäköistä ja työttömyys pysyy uutta tasapainotilaa korkeammalla. Voi myös olla, että yhteiskunnan lakien mukaan yritys ei saa palkata uutta ja halvempaa työvoimaa tilalle, vaan yrityksen tulisi ensin työllistää kaikki vanhat irtisanotut tai lomautetuiksi joutuneet työntekijät. Yhteiskunnan tuet taas voivat aiheuttaa jopa tuloloukkuja niin, että työttömän ei kannata ottaa työtä vastaan, sillä verojen ja työttömyystuen menetyksen jälkeen tämä voi saada jopa vähemmän rahaa käyttöönsä kuin tukien avulla tekemättä mitään. Myös se, kuinka kauan yhteiskunta maksaa työttömyystukia, voi vaikuttaa työttömän työnhakijan aktiivisuuteen. Ammattiliitot ja tuet siis vääristävät työmarkkinoita ja estävät luonnollisen, tehokkaan tasapainon syntymisen nopeasti mutta ovat työntekijän elämän ja hyvinvoinnin kannalta usein varsin tärkeitä seikkoja. Ulospäin suuntautuva muuttoliike parantaa ylikansoitettujen alueiden työllisyystilannetta ja voi näin parantaa alueen elintasoa. Muuttoliikkeellä on vaikutusta myös alueen työväestön työnhakuaktiivisuuteen ja työvoimaan osallistumiseen. Kun työtöntä väestöä muuttaa alueelta pois, muiden suhteelliset mahdollisuudet työnsaantiin paranevat. Työllisyyden kasvu ja vapaan työvoiman väheneminen voivat johtaa myös palkkojen nousuun alueella kasvattaen työntekomotiivia edelleen. Joka tapauksessa pitää ottaa huomioon myös se, että kaikki poismuuttavat eivät kuitenkaan todellisuudessa ole osallistuneet lähtöalueen työvoimaan edes työttöminä työnhakijoina, joten vaikutus työllisyysasteeseen ei todellisuudessa ole suoraan verrannollinen poismuuttajien määrään. Kaikista osaavin työvoima on monesti myös ensimmäisenä lähdössä pois alueelta, koska he myös todennäköisemmin saavat töitä muualta. Tämä hyödyttää ennen kaikkea

14 14 kohdealuetta, ja haitta on lähtöalueen kannalta suuri tuottavuuden pienentyessä. Tuottavuuden pienentyminen johtaa yleensä pitkällä aikavälillä kilpailukyvyn menetykseen ja tätä kautta työpaikkojen menetyksiin. Se, mitä muuttoliikkeestä aiheutuu ja mitä siitä saadaan irti, riippuu paljon lähtö- ja kohdealueen rakenteista, johtajuudesta sekä muuttajien tietotaidosta ja lähtöalueen kyvystä paikata sen menetys. (van den Broeck 1996: ) E. G. Ravenstein, oli englantilainen muuttoliiketutkimuksen pioneeri, joka jo vuonna 1889 julkaisi tutkimustuloksensa Englannin sisäisestä muuttoliikkeestä ja sitä koskevista laeista. Usealle Ravensteinin yhdestätoista laeista löytyy pohjaa vielä nykypäivänäkin vallitsevista muuttoliikkeistä. Lakien mukaan: Valtaosa muutoista kohdistuu lähellä sijaitsevalle paikkakunnalle Muuttoliike etenee vaiheissa Pitkän matkan muuttajat keskittyvät erityisesti suuriin kaupan ja teollisuuden keskuksiin Muuttovirta aiheuttaa myös paluumuuttoa Maaseudun väestö muuttaa kaupunkilaisia enemmän Naiset ovat miehiä muuttoalttiimpia Useimmat muuttajat ovat aikuisia, perheet muuttavat harvoin ulkomaille Suurten kaupunkien kasvu pohjautuu enimmäkseen muuttovoittoon Muuttoliike kasvaa taloudellisen kehityksen ja kulkuyhteyksien kehityksen myötä Muuttoliike kohdistuu maatalousalueilta keskuksiin Muuttoliikkeen motiivit ovat usein taloudellisia (Koskinen, Martelin, Notkola, Notkola, Pitkänen, Jalovaara, Mäenpää, Ruokolainen, Ryynänen & Söderling 27: ) Ihmisten tarpeet toimivat usein muuttamisen motiivina, koska muutto toiselle alueelle voi mahdollistaa hyvinvoinnin kasvun niin taloudelliselta, henkiseltä kuin fyysiseltä kannalta ajateltuna. Maslow n vuonna 1943 esittämä tarvehierarkia antaa pohjaa tälle ajattelutavalle. Tarpeiden tyydyttämistä on kuitenkin vaikea mitata,

15 15 jolloin tutkimuksissa on perinteisesti keskitytty käytettävissä oleviin resursseihin, kuten tulot, omaisuus, koulutus, terveys, sosiaaliset suhteet ja turvallisuus. (Koskinen ym. 27: ) Peter Rossi esitti vuonna 1955, että ihmisten eri elinvaiheet vaikuttavat muuttoon huomattavasti. Kehittämänsä elämänkaarimallin mukaan hän perusteli muuttoliikettä erityisesti asuintarpeiden vaihtumisen avulla. Muuttoliike korreloikin vahvasti ihmisen iän mukaan, sillä opiskelu, työelämään siirtyminen, parisuhde, perheen perustaminen ja eläköityminen lisäävät muuttoalttiutta huomattavasti. Tämä ajattelutapa kykenee selittämään ison osan maan sisäisestä muuttoliikkeestä, mutta työelämään liittyvät muutot jäävät tässä ajattelutavassa pienempään osaan. Elinvaihemallit eivät myöskään ota riittävästi huomioon odottamattomia tapahtumia, kuten perheiden hajoamista tai työttömäksi joutumista. (Koskinen ym. 27: ) Maassamuuttomotiivit ovat huomattavan erilaisia riippuen lähtö- ja kohdealueen välisestä etäisyydestä ja muuttosuunnasta. Niin sanotuissa lähimuutoissa tärkeimpinä syinä ovat usein asumis- ja perhesyyt, ja kaukomuutoissa tärkeimpänä ovat yleensä työhön liittyvät syyt. Kaupunkeihin kohdistuvassa tai kaupunkien välisessä muutossa taustalta löytyy yleensä työperäiset syyt, samalla kun kaupungeista pois suuntautuvan muuton motiivit ovat yleensä vähemmän taloudellisia, asumiseen ja ympäristöön liittyviä syitä. Kuntien sisäisien muuttojen takana on yleensä puhtaasti asunnon vaihtoon motivoiva syy, kuten perhekoon kasvu, omistusasunnon hankinta, viihtyisämpi ympäristö tai muu asumistarpeiden muutoksesta johtuva syy. Muuttamalla pyritään usein parantamaan omaa elintasoa löytämällä asunto ja sijainti, joka vastaa paremmin omia tarpeita. (Koskinen ym. 27: ) 2.2 Muuttoliikettä edistävät ja rajoittavat tekijät Työperäiseen maassamuuttoon vaikuttaa oma elämäntilanne; yksin asuvan on paljon helpompi muuttaa kauas kotoa töihin kuin perheellisen. Ongelman voi ratkaista ottamalla perheen mukaan, mutta tällöin tulee paljon muita käytännön ongelmia. Ongelmia voi esiintyä esimerkiksi ystävien jättämisen, puolison töiden, harrastuksien sekä lasten koulutuksen suhteen. Valtioneuvoston kanslian julkaisussa (28: 11 12)

16 16 Holm, Nivalainen ja Volk ovat tulleet päätelmissään siihen tulokseen, että muuttaminen on kannattavampaa yksittäisille henkilöille kuin isommille perheille. Heidän mukaansa perhesiteet toimivat tehokkaana ehkäisevänä vaikuttajana, mitä tulee työn perässä muuttamiseen. Usein perheelle onkin kannattavampaa ryhtyä pendelöimään, eli käydä kotikunnan ulkopuolella töissä, kuin muuttaa lähemmäksi työpaikkaa, sillä muuttaminen kasvattaa käteen jääviä tuloja suhteellisen vähän. Holm ym. pitävät siis pendelöintiä taloudellisesti parempana vaihtoehtona. Pendelöintiä ja työvoiman liikkumista voidaan edistää myös erilaisilla poliittisilla kannustimilla, kuten verovähennyksillä, tuilla ja avustuksilla. Suomessa maksetaan liikkuvuusavustusta työttömälle tai työttömyysuhan alla olevalle työnhakijalle matkakustannuksista, joita hänelle koituu liikkumisesta työn perässä oman työssäkäyntialueensa ulkopuolelle. Lisäksi matkakustannukset voidaan vähentää tiettyyn pisteeseen asti verotuksessa. Ruotsissa liikkuvuutta on pyritty lisäämään tukien avulla erityisesti syrjäisimmille alueille perinteisten kasvukeskuksien sijaan. Espanjassa liikkuvuutta on tuettu luomalla lisää osittain verovähennyskelpoisia vuokra-asuntoja sekä myöntämällä avustuksia muun muassa matkakustannuksiin ja uuden asunnon etsintään. Englannissa puolestaan on voimassa laki, jonka tarkoituksena on edistää etätyöskentelyä ja pendelöintiä erityisesti perheellisille henkilöille mahdollistaen työntekijöiden joustavat työaikataulut ja tarvittaessa jopa etätyöskentelyn kotoa. (Holm ym. 28: ) Muuttoliikettä on helppo selittää työntö-veto-mallin avulla. Se on yksinkertainen malli, jota voidaan käyttää sekä yksilötasolla että rakenteellisten muutosten tarkastelussa. Mallin mukaan muuttoliikkeeseen vaikuttavat tekijät voidaan jakaa neljään osaan: työntäviin, vetäviin, väliintuleviin ja yksilöllisiin tekijöihin. Ihmiset, eli potentiaaliset muuttajat, vertailevat lähtö- ja kohdealueiden eroja ja ominaisuuksia. Yhtä ja oikeaa kaikille toimivaa ratkaisua ei kuitenkaan ole, sillä ihmiset arvostavat eri asioita riippuen muun muassa omista elämäntilanteistaan ja aiemmista kokemuksistaan. Myös ihmisten omat ominaisuudet kuten älykkyys, fyysinen kunto sekä jo muodostetut sosiaaliset suhteet tuovat omat mausteensa ratkaisuun, jolloin päätös ei yleensä koostu pelkästään alueiden välisistä työntö- ja vetotekijöistä. Päätökseen vaikuttavia väliintulevia esteitä ovat muun muassa pitkä matka alueiden välillä, saatavissa olevan tiedon määrä ja sen laatu, taloudelliset

17 17 kustannukset sekä muut muuttoa rajoittavat esteet. Muuttoa helpottavia tekijöitä ovat puolestaan kulkuyhteyksien paraneminen, matkakustannusten halpeneminen ja muuttorajoitusten poistuminen. (Koskinen ym. 27: 246.) Muuttoliike koostuu monenlaisista ihmisistä, mutta tietyt ihmisten fyysiset, sosiaaliset ja psyykkiset ominaisuudet voivat lisätä muuttoalttiutta. Muuttajat ovat usein keskimääräistä korkeammin koulutettuja, iältään melko nuoria ja myös naimattomia. (Koskinen ym. 27: 253.) Holm ym. (28: 34) ovat keränneet taulukkoon muuttoalttiuteen positiivisesti ja negatiivisesti vaikuttavia sekä henkilökohtaisia ja perheeseen liittyviä että alueellisia tekijöitä. Muuttoalttiutta lisääviä henkilökohtaisia tekijöitä ovat muuttajan nuori ikä ja yksin eläminen, koska nuorille ei ole vielä muodostunut vahvoja alueellisia tai perhesiteitä ja heidän hyötynsä kasvaa monesti muuton myötä vanhempia ja perheellisiä enemmän. Yksin muuttaminen näkyy monesti myös pienempinä muuttokustannuksina ja ongelmattomana siirtymisenä, sillä huolta ei tarvitse kantaa esimerkiksi lasten hoitopaikoista tai koulutukseen liittyvistä asioista uudessa asuinpaikassa. Korkeasti koulutetuilla on parempi tilanne työmarkkinoilla ympäri maan, joten työnsaanti ei aiheuta heille suurta muuton estettä. Työttömyys helpottaa muuttamista, sillä työttömille ei koidu muuton myötä kustannuksia työpaikan menettämisen ja työsiteiden katkeamisen myötä. Vuokra-asuminen helpottaa muuttoa, sillä henkilöiden pääomaa ei ole silloin sidottu niin tiukasti tiettyyn alueeseen ja muutto voidaan suorittaa nopeastikin. Jos henkilöllä on aiempia positiivisia muuttokokemuksia, ja varsinkin jos nykyisessä asuinpaikassa on asuttu vielä verrattain vähän aikaa, ei muuttaminen uudelleen ole ongelma, sillä vahvoja alueellisia siteitä ei ole vielä ehtinyt muodostumaan. Alueellisina muuttohalukkuutta lisäävinä tekijöinä voidaan pitää alueen korkeaa työttömyysastetta tai rajoittunutta elinkeinorakennetta, jotka vähentävät omia työnsaantimahdollisuuksia. Myös matalan tulotason ja korkeat elinkustannukset omaava alue lisäävät poismuuttohalukkuutta. Maallemuuttoa tapahtuu eniten pieniä lapsia omaavien lapsiperheiden ja eläkeikää lähestyvien ihmisten keskuudessa. Monesti tämä tiettyyn elämänvaiheeseen sijoittuva muutto liittyy omalle kotiseudulle palaamiseen. Syyt ovat monesti myös

18 18 taloudellisia, sillä eläminen ja perheen koon kasvaessa isomman kodin hankinta on usein maaseudulta selvästi kaupunkia halvempaa. Maaseutua voidaan pitää myös kaupunkia parempana paikkana lasten kasvatuksen kannalta. Taloudelliset syyt voivat pakottaa esimerkiksi työttömäksi joutuneita velkaantuneita ihmisiä muuttamaan pois korkeammat elinkustannukset omaavilta kaupunkialueilta. Maaseudun rauha, virkistymis- ja rentoutumismahdollisuudet sekä rikkaampi luonto ja sen tarjoamat liikuntamahdollisuudet toimivat vetovoimatekijöinä maaseudulle. (Pehkonen 26: ) Muuttotappioalueiden elinvoimaisuutta voidaan pyrkiä lisäämään muun muassa seuraavilla keinoilla: Toimiva markkinointi, jolla aluetta saadaan markkinoitua ja tehtyä kiinnostavaksi kohdesegmentille, esimerkiksi lapsiperheille ja paluumuuttajille Rakennuslupien myöntäminen ja uusien alueiden kehitystä ruokkivien rakennushankkeiden aloittaminen Uusien palveluiden ja yrittämisen aloituskynnyksen madaltaminen ja elinkeinotoiminnan sekä investointien tukeminen Muuttopäätöksen helpottaminen karsimalla turhaa ja viivyttävää byrokratiaa Henkilökohtaisen palvelun lisääminen varsinkin aluksi, jotta muuttopäätös ja asukkaiden kotoutuminen saadaan varmistettua Mahdollisuus väliaikaiseen asuntoon rakennusvaiheessa Uusrakentamisen, lasten saamisen ja kunnassa kirjoilla pysymisen tukeminen lahjoilla tai palkkioilla Näillä keinoilla alueen väestömäärää voidaan saada lisättyä ja väestöä saadaan myös sitoutumaan alueelle pidemmäksi aikaa. Yksinään nämä keinot eivät kuitenkaan välttämättä riitä, sillä paljon riippuu myös alueen sijainnista, työllisyysnäkymistä ja uusrakentamisen sekä muiden investointien tapauksessa myös esimerkiksi korkotasoista. (Itäpuisto 26: )

19 19 Kuntien tulisi varmistaa, että tarjolla on kohderyhmälle sopivia asuntoja ja niille kaavoitettuja alueita sekä riittävästi palveluja, jotka ottavat huomioon kyseisten kohderyhmien erityistarpeet, kuten fyysisen kunnon ja elämänvaiheen. (Hunnakko 26: ) Holm ym. (28: 34) mainitsevat muuttoliikettä rajoittavana henkilökohtaisena syynä muun muassa korkean iän, joka vähentää muutosta saatavaa hyötyä ja johtaa yleensä suuriin alueellisiin siteisiin. Henkilön alhainen koulutus vähentää valmiutta hankkia informaatiota ja saada töitä vieraalta asuinalueelta. Jo olemassa oleva työpaikka rajoittaa muuttohalukkuutta varsinkin, jos muuttokohteessa ei ole varmaa työpaikkaa tiedossa. Myös puolison nykyinen työpaikka voi rajoittaa perheen muuttoaikeita. Suurten perheiden muuttokustannukset ja alueelliset siteet ovat muutenkin korkeat, erityisesti jos muuttoon liittyy toisen huoltajan työpaikan menetys. Omistusasuminen rajoittaa muuttamista, koska paljon pääomaa on sidottu asuntoon, jota ei monesti voida myydä nopeasti hyvällä hinnalla. Jos muuttoon liittyy pitkäaikaisen asunnon tai vaikkapa lapsuudenkodin myynti, saattaa kynnys muuttamiseen olla suuri. Alueellisia rajoittavia tekijöitä ovat alueen matala työttömyysaste ja elinkustannukset sekä korkea tulotaso, jotka tekevät muuttamisesta taloudellisesti ajatellen vaikeaa, koska uudella alueella nykyisen elintason ylläpitäminen voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta. Lamat ja heikko taloudellinen kehitys jarruttavat muuttoliikettä. Talouskehityksen heikkeneminen vaikuttaa suoraan alueiden välisen muuttoliikkeen kokonaismääriin. Iso-Britannian muuttoliikettä 7-luvun loppupuolelta 9-luvun alkupuolelle tutkittaessa huomataan, että muuttomäärät olivat alhaisimmillaan aina taloudellisen kehityksen ollessa heikoimmillaan. Vaikka muuttomäärät eivät normaalistikaan ole stabiileja muuttoliikkeen kokonaismäärät notkahtivat alimmilleen vuosina 1981 ja 1991 laman ollessa pahimmillaan. Tämän jälkeen muuttomäärät lähtivät tasaiseen nousuun hyvän talouskehityksen tukemina. (Armstrong & Taylor 2: 158) Mahdollisia syitä muuttomäärien heilahtelemiseen talouskehityksen mukana voidaan selittää muun muassa inhimillisen pääoman mallilla, jonka mukaan taloudellisen taantuman aikana muuttamisesta koituva kokonaishyöty laskee. Hyödyn lasku tulee sekä työnsaannin vaikeutumisesta että negatiivisen talouskehityksen myötä

20 2 madaltuneesta palkkaodotuksesta. Negatiivinen talouskehitys lisää muuttoon liittyvää epävarmuutta ja riskiä avoinna olevien työpaikkojen vähentyessä. Myös muuttoliikkeen ominaisuudet muuttuvat negatiivisen talouskehityksen myötä, sillä epävarmuuden lisääntyminen johtaa pettymään joutuvien muuttajien määrän kasvuun, joka puolestaan nostaa paluumuuton määrän normaalia suuremmaksi. (Armstrong & Taylor 2: )

21 21 3 MUUTTOLIIKEMALLIT Muuttoliike on alueellinen ilmiö, joka tarkoittaa yksilön asuinpaikan muutosta paikasta A paikkaan B. Muuttoliikemallit pyrkivät usein selittämään henkilökohtaisia muuttoon liittyviä motiiveja, kokonaismuuttoliikettä tai siitä johtuvia seurauksia. Muuttoliikemalleissa oletetaan yleisesti, että muuttoliike on vapaaehtoista. Tästä huolimatta kaikki muuttoliike ei tapahdu yksilöiden vapaasta tahdosta, sillä esimerkiksi pakolaiset muuttavat usein heihin kohdistuvan uhan takia ja esimerkiksi tuomion saaneet vangit tuskin muuttavat vapaaehtoisesti vankilaan. Muuttoliikemallit käsittelevät laajoja kysymyksiä, kuten ketkä muuttavat. Miksi muuttoliikettä tapahtuu? Mistä muuttajat tulevat ja minne he menevät? Milloin he muuttavat? Mitä vaikutuksia muutolla on muuttajille itselleen sekä muuttajan lähtöja kohdealueille? (Greenwood 25). 3.1 Epätasapainomalli Epätasapainomalli on yleisin malli alueiden välisen työvoiman liikkuvuuden mittaamisessa. Malli on saanut nimensä palkkaeroista aiheutuneesta alueiden välisestä epätasapainosta ja se on helppo selittää yksinkertaisten kuvioiden avulla. Alla olevissa kuvioissa esitetään alueiden A ja B välistä muuttoliikettä alueiden tuottamien tuotteiden kysynnässä tapahtuneen muutoksen jälkeen. Alueen A kysyntä on laskenut, ja samaan aikaan alueen B kysyntä on kasvanut. Muutos kysynnässä voi johtua esimerkiksi kuluttajien preferenssien muutoksista. Kysynnän kasvu nostaa alueen B tuotteen hintaa, ja kysynnän lasku pienentää alueen A tuotteen hintaa. Kysynnän muutos johtaa työvoiman rajatuottavuuden nousuun alueella B ja laskuun alueella A. Tämän vuoksi työvoiman kysyntä alueella B kasvaa ja alueella A vähenee. Kysynnän kasvu nostaa alueen B palkkatasoa, ja kysynnän heikkeneminen laskee alueen A palkkatasoa. Oletetaan, että lähtötasolla alueiden A ja B palkka- ja työllisyystasot ovat samalla tasolla, eli 213.) wa wb ja A LB L. (McCann 213: 29 Alueen A työvoiman kysyntä laskee kysyntä nousee alueella B D D B :stä B1 D D A:sta A1 :een samalla, kun työvoiman :een, jolloin myös alueen A palkkataso tippuu

22 22 w A:sta w A1 :een ja alueen B palkkataso nousee w B :stä w B1:een. Samoin myös työllisyystaso laskee alueella A L A :sta A1 L :een ja nousee alueella B L B :stä L B1:een. Alueiden väliset erot työvoimassa ovat tällöin LB1 LA1 ja palkoissa wb1 wa1. Kysynnän muutoksesta aiheutunut alueiden välinen epätasapaino synnyttää työvoimalle insentiivin muuttaa alueelta A alueelle B. (McCann 213: ) Muuttoliike siirtää työvoiman tarjontakäyrää alueella A vasemmalle ja alueella B oikealle S B :stä S B1 S A :sta S A1 :een :een. Alueelle B suuntautuva muuttovirta lisää alueen työvoiman tarjontaa ja pienentää työvoiman rajatuottavuutta sekä palkkatasoa. Samalla alueen A työvoiman tarjonnan supistuminen johtaa rajatuottavuuden ja palkkatason nousuun. Muuttovirta alueelta A alueelle B loppuu vasta, kun alueiden väliset palkkatasot ovat tasapainossa, kun w w. Vaikka palkkataso onkin nyt alkuperäisessä tasapainossaan, alueiden työllisyysmäärät ovat muuttuneet uusiin tasapainoihin. Alue B on aluetta A suurempi, eikä palkkojen ollessa tasapainossa insentiiviä muuttoliikkeeseen enää ole. Alueen A työvoiman määrä on pudonnut :sta L A1 :n kautta L A2 :een samalla kun alueen palkkataso on laskenut w A :sta w A 1 :een ja noussut takaisin A w A:aan. Alueen B työvoiman määrä on noussut B LA L B :stä L B 1 :een ja siitä edelleen L B2 :een alueen palkkatason noustessa ensin w B :stä w B1:een ja laskiessa takaisin w B :een. (McCann 213: )

23 23 Kuvio 1. Kysynnän muutoksen vaikutukset alueilla epätasapainomallin mukaan. 3.2 Tasapainomalli Alaluvussa 3.1 käsitelty epätasapainomalli perustuu oletukseen, että työntekijät muuttavat eri alueiden välillä, jos niiden reaalipalkkojen kehityksessä on ollut eroa. Epätasapainomalli olettaa, että muuttoliike ja reaalipalkat ovat yhteydessä toisiinsa ja että korkean reaalipalkan omaavat alueet saisivat aina muuttovoittoja ja reaalipalkaltaan matalat alueet muuttotappioita. Vaikka tämä kuulostaakin melko loogiselta, tutkimuksissa ei aina päädytä samoihin tuloksiin. (McCann 213: ) Tuloksia voi selittää esimerkiksi vaillinaisilla tiedoilla alueiden reaalipalkoista, joka tekee asian tutkimisesta vaikeaa. Teoreettisesti alueelliset reaalipalkat määritellään vähentämällä nimellispalkasta alueen asumiskustannukset, mutta todellisuudessa alueellisten reaalipalkkojen määrittäminen on hyvin vaikeaa. Yksinkertaisin asumiskustannusten määritelmä on tarkastella alueen asuntojen myynti- tai vuokrahintoja sekä hyödykekoria. Tarkastelu ei kuitenkaan ota huomioon alueiden

24 24 sisäistä huomattavaa heterogeenisyyttä myynti- ja vuokrahinnoissa eikä myöskään esimerkiksi myyntihintojen huomattavaa volatiliteettia, joka saattaa muuttaa tuloksia huomattavasti riippuen siitä, mihin ajanjaksoon tarkastelu perustuu. Nämä ongelmat välttääkseen onkin helpompi käyttää suoraan nimellispalkkaa oletuksella, että korkeammalla nimellispalkalla myös reaalipalkka on korkeampi. Ongelmat kuitenkin heikentävät mittausten luotettavuutta ja voivat osaltaan johtaa epätasapainomallin vastaisiin tuloksiin. (McCann 213: ) Tasapainomallin mukaan muuttovirtojen ja reaalipalkan välillä ei ole yhtä oikeaa tulosta, kuten epätasapainomalli väittää. Tasapainomalli väittää, että palkan koetaan olevan perinteisen tuotannontekijäpanoksen korvauksen lisäksi myös osittainen korvaus alueellisista viihtyvyyseroista. Asuin- ja työpaikka määrittää käytettävissä olevat ympäristön ja palveluiden tarjoamat hyödykkeet ja niistä saatavilla olevat hyödyt, jotka vaihtelevat paljon eri alueiden välillä. Alueilla, jotka tarjoavat paljon hyötyä asukkailleen, työntekijät ovat valmiita hyväksymään pienemmän palkan työpanostaan vastaan, koska he kokevat hyötynsä olevan suurempi pienemmästä palkasta huolimatta. Kun taas alueilla, joilla asukkaat eivät koe saavansa hyötyä ympäristöstä tai palveluista, he vaativat korkeampaa palkkaa päästäkseen haluamalleen hyötytasolle. (McCann 213: ) Koska ympäristöstä ja palveluista saatavat hyödyt eivät ole tasaisesti saatavilla eri alueiden välillä, muuttoliikettä esiintyy, ja alueet asettuvat uusiin tasapainoihinsa. Tulomuutto kohdistuu alueille, jotka henkilöt kokevat miellyttävinä, ceteris paribus. Näillä alueilla ollaan valmiita laskemaan palkkavaatimusta muiden saatujen hyötyjen vuoksi. Kiihtyvä muuttovirta kasvattaa usein alueella tuotettujen tavaroiden ja palveluiden sekä maan hintaa. Vastakkaista kehitystä tapahtuu puolestaan alueilla, jotka eivät pysty tarjoamaan miellyttävää asuin- ja työskentely-ympäristöä. Ympäristön tarjoamista hyödyistä puhuttaessa voidaan tarkoittaa monenlaisia asioita aina hyvästä ilmastosta läheiseen merenrantaan tai luonnon monipuolisuuteen. (Greenwood 25). Tasapainomallin mukaan heterogeenisten alueiden vertailu pelkkien palkka- ja elinkustannuserojen suhteen ei toimi, koska se ei kerro kovinkaan paljoa asukkaiden

25 25 hyötytasoista. Tämän vuoksi myös muuttoliikkeiden ennustaminen epätasapainomallin mukaan on vaikeaa. (McCann 213: ) 3.3 Inhimillisen pääoman malli Inhimillisen pääoman mallin mukaan rationaaliset ihmiset investoivat koulutukseen, jotta heidän tietotaitonsa, eli inhimillinen pääoma, kasvaisi ja heidän elinaikainen hyötynsä maksimoituisi. Elinaikainen hyöty voidaan määritellä tarkoittamaan elinaikana saatuja palkkoja sekä työtyytyväisyyttä. (McCann 213: ) Koulutus sijoittuu yleensä elinajan alkupäähän, kun taas palkka jakautuu pitemmälle ajalle pääasiassa koulutuksen jälkeen. Elinajan tulot kerääntyvät elinaikana tehtyjen töiden mukaan, ja koulutuksen hankkiminen eri töihin vaihtelee sekä pituudeltaan että kustannuksiltaan. Yksilöiden tuleekin ajatella, millaiseen työhön he haluavat ja mikä on optimaalinen määrä investoida koulutukseen. Odotetun palkkatason ja koulutuksen kustannukset huomioiden voidaan tulevat tulot diskontata nykyarvoonsa. Yleisesti voidaan kuitenkin odottaa, että mitä korkeamman inhimillisen pääoman koulutuksella saavuttaa sitä korkeammat ovat myös koulutuksesta johtuvat kustannukset ja koulutukseen käytetty aika. Mitä korkeamman inhimillisen pääoman henkilö saavuttaa sitä korkeampi on myös henkilön oletettu rajatuottavuus ja palkkataso. (McCann 213: ) Otetaan huomioon työmarkkinat, muuttoliike ja yksilöiden taipumus maksimoida omia elinajan tulojaan. Yksilöt käyttävät etsintäteoriaa toimiessaan työmarkkinoilla yllä olevalla tavalla. Etsintäteorian mukaan työntekijä hyväksyy työtarjouksen vain, jos tarjottu palkka on suurempi tai yhtä suuri, kuin kyseisen työntekijän oma kynnyspalkka. Työntekijä jatkaa työnhakua niin kauan, kunnes hän saa tarjouksen, joka vastaa vähintään hänen asettamaansa kynnyspalkkaa. Kuten aiemmin todettiin, korkeamman inhimillisen pääoman omaavilla työntekijöillä oletetaan olevan korkeammat koulutuskustannukset sekä palkka- ja tietotaso, joten heidän kynnyspalkkansakin on yleensä matalamman inhimillisen pääoman omaavia työntekijöitä korkeampi. Tämä johtaa siihen, että mitä korkeampi inhimillisen pääoman taso yksilöllä on, sitä kauemmin hän joutuu yleensä odottamaan myös riittävän korkeaa palkkatarjousta. Asia ei kuitenkaan käytännössä mene niin, sillä

26 26 korkeamman inhimillisen pääoman omaavat yksilöt usein etsivät töitä laajemmilta alueilta kuin matalan inhimillisen pääoman omaavat työntekijät. Saavuttaakseen halutun palkkatason ja korvatakseen koulutuksesta koituneet kustannukset korkeammin koulutetut henkilöt ovat vähemmän koulutettuja henkilöitä muuttoalttiimpia. Korkeammin koulutettujen muuttoalttiutta lisää myös heidän parempi tietonsa saatavilla olevista työpaikoista ja henkilökohtaiset kontaktit eri verkostoihin. (McCann 213: ) Henkilöiden etsintäteorian kynnyspalkka voi laskea työttömyyden tai heikentyneiden työnäkymien myötä. Koulutuksen lisäksi muita kynnyspalkkaan vaikuttavia tekijöitä ovat henkilön ikä, siviilisääty, perhetilanne, yleinen työllisyystaso sekä henkilön luonteenpiirteet ja ominaisuudet. (Greenwood 25). Korkeamman inhimillisen pääoman omaavien yksilöiden korkeampi muuttoalttius ja sen vaikutukset alueelliseen kehitykseen voidaan esittää epätasapainomallin tapaisilla kuvioilla. Oletetaan samanlainen tilanne, jossa on alueet A ja B, jotka ovat alussa tasapainossa sekä työvoiman tarjonnan ( LA LB ) että palkkatason ( wa wb ) suhteen. Sitten alueen A työvoiman kysyntä laskee työvoiman kysyntä kasvaa D D B :stä B1 D D A:sta A1 :een ja alueen B :een. Kysynnän muutos johtaa alueen A reaalipalkan laskuun w A:sta w A1 :een ja alueen B reaalipalkan nousuun w B :stä w B 1 :een. Kysyntäshokki vähentää työvoiman kysyntää alueella A kasvattaa työvoiman kysyntää alueella B L B :stä L B1 L A :sta L A1 :een ja :een. Palkkatasojen välille syntynyt epätasapaino synnyttää motiivin muuttoliikkeelle alueelta A alueelle B. Työntekijöiden tarjontakäyrät siirtyvät molemmilla alueilla. Alueen A tarjontakäyrän siirtyessä vasemmalle S B :stä B1 S A :sta S A1 S :een. (McCann 213: ) :een ja alueen B tarjontakäyrän siirtyessä oikealle Koska korkeamman inhimillisen pääoman omaavat yksilöt ovat matalamman inhimillisen pääoman omaavia yksilöitä muuttoalttiimpia, he siirtyvät herkemmin alueiden välillä korkeamman kynnyspalkan ja paremman informaatiohankintakyvyn avulla. Tämän vuoksi muuttoliike on varsin valikoivaa ja se hyödyttää vastaanottavaa aluetta huomattavasti eniten tietotaitoa omaavien yksilöiden ollessa keskivertoa

27 27 muuttoalttiimpia. Tällöin alueen B työvoiman tarjontakäyrän siirtyminen S B :stä S B 1 :een lisää paljon tietotaitoa omaavien yksilöiden määrää alueen työmarkkinoilla, kun taas alue A menettää eniten inhimillistä pääomaa omaavia yksilöitä tarjontakäyrän siirtyessä S A:sta S A1 :een. Alueen tuotannon voidaan ajatella koostuvan sekä fyysisistä että inhimillisistä pääomista, jolloin alue B tuotanto kasvaa edelleen alueen A heikentyessä. Vaikutus näkyy niin, että alueen B kysyntäkäyrä kasvaa D B1:stä edelleen D B2 :een. Alueella A kysyntä puolestaan heikkenee edelleen kysyntäkäyrän siirtyessä yhä enemmän vasemmalle D A2 :een. (McCann 213: ) Valikoivan muuttoliikkeen myötä alueen A työvoiman määrä on laskenut L A :sta L A 1 :een ja siitä edelleen L A3:een palkkojen laskiessa w A:sta w A1 :een. Alueen B työvoiman määrä on kasvanut L B :stä B1 L :een ja edelleen L B3 :een palkkojen noustessa w :stä w B1:een. Prosessi voi jatkua tätä pidemmällekin, eikä alueiden B välillä ole mitään tiettyä tasapainoa, johon palkka- ja työvoimatasot konvergoituisivat. Kysynnän ja inhimillisen pääoman lisääntymisen myötä alue B voi päästä nauttimaan keskittymisen tarjoamista hyödyistä ja kehittyä yhä tehokkaammaksi alueeksi skaalatuotoista saatavien hyötyjen avulla. (McCann 213: )

28 28 Kuvio 2. Kysynnän muutoksen vaikutukset alueilla inhimillisen pääoman mallin mukaan. Iän ja koulutuksen sekä muuttoliikkeen välinen relaatio on yksi eniten tutkituista asioista muuttoliiketutkimuksissa. Tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa piirikuntien (engl. intercounty) välinen vuosittainen muuttoliikehuippu osuu vuotiaiden ikäluokkiin, jolloin noin 7,5 prosenttia ikäluokista muuttaa. Muuttoalttius laskee tasaisesti iän noustessa aina 62 ikävuoteen saakka, jolloin muuttoalttius on enää noin 1,5 prosenttia. Muuttoalttius vaihtelee kuitenkin suuresti eri väestöryhmien välillä. Eri ikäluokista riippuen esimerkiksi vähintään viisi vuotta korkeakoulua käyneiden muuttoalttius on 2 4 kertaa korkeampi verrattuna henkilöihin, jotka ovat suorittaneet korkeintaan kahdeksan vuotta peruskoulua. (Greenwood 25). Muuttoliike vähenee muuttoetäisyyden noustessa, joten osavaltioiden välinen muuttoalttius (taulukko 1) on yllä kerrottua piirikuntien välistä muuttoliikettä matalampaa. Tästä huolimatta tulokset pysyvät samansuuntaisina, sillä muuttoalttius nousee korkeamman koulutuksen myötä ja laskee korkeamman iän myötä. Esimerkiksi 6,18 prosenttia niistä vuotiaista yksilöistä, joilla oli kandidaatin tutkinto (engl. bachelor s degree) muutti osavaltioiden välillä vuosien 1993 ja 1994

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen 2.2.2017 Kaupungistumisen perusta taloustieteen näkökulma Jos erikoistumisesta ei ole hyötyä eikä tuotannossa ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ tyypillinen muuttaja ja muuttosyyt Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen

Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen Luennon sisältö Johdanto Lahti kymmenen suurimman kaupungin joukossa Onko segregaatio Lahdessa ongelma? Lahden

Lisätiedot

ja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n.

ja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n. Harjoitukset 2, vastauksia. Ilmoittakaa virheistä ja epäselvyyksistä! 1. b (kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle) 2. c (kysyntäkäyrä siirtyy oikealle) 3. ei mikään edellisistä; oikea vastaus olisi p 2

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

uhka vai mahdollisuus?

uhka vai mahdollisuus? ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ uhka vai mahdollisuus? En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ Väestön kehitys Nykyinen asuntotilanne ja tonttivaranto Potentiaalisten työntekijöiden näkemyksiä Skenaariot johdettuina edellisistä

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Asuntotuotantotarve 2040 tutkimuksen tiivistelmä

Asuntotuotantotarve 2040 tutkimuksen tiivistelmä 1 Asuntotuotantotarve 2040 tutkimuksen tiivistelmä Tutkimuksen taustat Teknologian tutkimuskeskus VTT on tehnyt tutkimuksen uusien asuntojen rakentamistarpeesta seuraavien 25 vuoden aikana. Tutkimuksessa

Lisätiedot

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Joensuun selvitysalue yhdessä

Joensuun selvitysalue yhdessä Toimintaympäristön muutokset Joensuun selvitysalue yhdessä 27.6.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

Pystysuuntainen hallinta 2/2

Pystysuuntainen hallinta 2/2 Pystysuuntainen hallinta 2/2 Noora Veijalainen 19.2.2003 Yleistä Tarkastellaan tilannetta jossa: - Ylävirran tuottajalla on yhä monopoliasema - Alavirran sektorissa vallitsee kilpailu - Tuottaja voi rajoitteillaan

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

HE 138/2006 vp. lisäksi voidaan myöntää työmarkkinatukeen. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 138/2006 vp. lisäksi voidaan myöntää työmarkkinatukeen. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 5 a luvun :n ja 10 luvun :n sekä työttömyysturvalain 9 luvun 7 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina?

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina? Arvoista: tahdommeko säilyä kansana 1 Syntyvyys on uusiutumistasolla eli naista kohti on 2,1 lasta: > kansa ja kulttuuri säilyy ja kulttuurina? väestö 2 Syntyvyys on alle uusiutumistason, mutta maahanmuutto

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182. . Se talous, jonka kerroin on suurempi, reagoi voimakkaammin eksogeenisiin kysynnän muutoksiin. Investointien, julkisen kysynnän tai nettoviennin muutokset aiheuttavat sitä suuremman muutoksen tasapainotulossa,

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2007 www.tek.fi DIA-kunnan työllisyyskatsaus I-2007: Työttömyyden lasku voimistunut huomattavasti, Etelä-Suomi ja Häme työllisyyden

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen

Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen Jouko Laaksonen, Mikkelin ammattikorkeakoulu Iisalmi 5.5.2011 Raameja esitykselle: - haastava aihe; keskittyminen esityksessä erityisesti alueelle kiinnittymiseen,

Lisätiedot

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset 2011-2014 Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun

Lisätiedot

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT Paikka, jossa ostaja ja myyjä kohtaavat, voivat hankkia tietoa vaihdettavasta tuotteesta sekä tehdä

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013 Kasvuteorian perusteista Matti Estola 2013 Solowin kasvumallin puutteet Solwin mallista puuttuu mikrotason selitys kasvulle, sillä mikrotasolla yritykset tekevät tuotantopäätökset kannattavuusperiaatteella

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Asuntotuotantotarve 2015-2040

Asuntotuotantotarve 2015-2040 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Asuntotuotantotarve 2015-2040 Erikoistutkija Terttu Vainio 25.1.2016 Suomen väestökehitys 2015 ennusteen mukaan (miljoonaa henkilöä) nettomaahanmuutto omavaraisväestö

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus elokuu 2014 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi elokuussa edelleen,

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

Iäkkäämpien työttömyyden alentaminen kahden uudistuksen vaikutuksista Martti Hetemäki

Iäkkäämpien työttömyyden alentaminen kahden uudistuksen vaikutuksista Martti Hetemäki Iäkkäämpien työttömyyden alentaminen kahden uudistuksen vaikutuksista 9.1.2017 Martti Hetemäki Uudistus 1: Työttömyysturvan lisäpäivien ikärajan nosto 2005- (koskee 55-59-v.) Uudistus 2: Työttömyyseläkejärjestelmän

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Monopoli 2/2. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Monopoli 2/2. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Monopoli / Monopolimarkkinat - oletuksia Seuraavissa tarkasteluissa oletetaan, että monopolisti tuntee kysyntäkäyrän täydellisesti monopolisti myy suoraan tuotannosta, ts. varastojen vaikutusta ei huomioida

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 5 a luvun :n ja 10 luvun :n sekä työttömyysturvalain 9 luvun 7 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Keskittää vai hajauttaa maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutus vuokra-asuntokantaan

Keskittää vai hajauttaa maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutus vuokra-asuntokantaan Keskittää vai hajauttaa maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutus vuokra-asuntokantaan Kiinteistöt kestävään kuntoon seminaari 26. 28.10.2016 Mauri Posio Esityksen sisältö Esitys koostuu kolmesta aihekokonaisuudesta:

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.8. klo 9.00 Uutta työvoimaa tarvitaan Kainuussa niukasti Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kuussa lähes kolmanneksen vuoden takaisesta

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot