Biopolttoaineiden hiilineutraalisuus aikatekijä
|
|
- Armas Haavisto
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Projekti nro Biobränslen och klimatneutralitet Biopolttoaineiden hiilineutraalisuus aikatekijä Suomenkielinen tiivistelmä IVL:n Biobränslen klimatneutralitet Tidsaspekten hankkeen tuloksista Margareta Wihersaari Bio ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto
2 Referoitu tutkimusraportti: Zetterberg, L. and Chen, D. (2011a). The time aspect of bioenergy climate impacts of bioenergy due to differences in carbon uptake rates. IVL Report B IVL Swedish Environmental Research Institute Ltd. 38 p. (Käsikirjoitus, heinäkuu 2011, toimitettu sähköpostitse elokuussa 2011) Tutkimushankkeen tulokset on toistaiseksi esitetty myöskin ainakin seuraavissa raporteissa ja kirjoituksissa: Zetterberg, L (2011). Instruments for reaching climate objectives. Focusing on the time aspects of bioenergy and allocation rules in the European Union's Emission Trading System. Väitöskirja. (Luettu ) Zetterberg, L. and Chen, D. (2011b). The time aspect of bioenergy Climate impacts of bioenergy due to differences in carbon uptake rates. Manuscript. (To be submitted to Biomass and Bioenergy). Manuskripti joka sisältyy Zetterbergin väitöskirjaan. Tämän raportin laatijan yhteystiedot: Margareta Wihersaari, TkT, yliopistolehtori margareta.wihersaari@jyu.fi Bio ja ympäristötieteiden laitos, PL Jyväskylän yliopisto 1
3 Sisällysluettelo TOIMEKSIANTO SAATESANAT 1 JOHDANTO KIRJALLISUUSKATSAUS TUTKIMUSMENETELMÄ JA RAJAUKSET TUTKIMUSTULOKSET TULOSTEN TARKASTELU LOPPUKOMMENTTEJA
4 TOIMEKSIANTO Tämä raportti perustuu tammikuussa 2010 Energiateollisuus ry:n tilaamaan toimeksiantoon jossa sovittiin, että TkT Margareta Wihersaari toimii rahoittajan edustajana ja asiantuntijana ruotsalaisten ELFORSKin tilaamassa 1 ja Institutionen för vatten och luftvårdsforskning (IVL) toteuttamassa hankkeessa Biobränslen och klimatneutralitet Tidsaspekten. Energiateollisuus ry toimi ELFORSKIin kautta tämän ruotsalaishankkeessa osarahoittajana. Toimeksiantoon liitettiin tehtäviä kuten osallistuminen hankkeen ohjaukseen (projektstyrning, referensgruppsmöten, expertgruppsmöten), perehtyminen hankkeen tutkimusmetodiin, yhteydenpito hankkeen ruotsalaistutkijoihin sekä raportointia Energiateollisuus ry:n ympäristöpoolille (ohjausryhmän kokouksista, hankkeen työstä ja tuloksista sekä yleisesti siitä, millaisia kysymyksiä ja riskejä laskentamenetelmiin liittyy). Tehtävään liittyi myös suomenkielisen noin 10 sivun tiivistelmän laatiminen IVL:n kirjoittaman loppuraportin pohjalta sekä lehtikirjoituksen laatiminen esim. BioEnergia lehteen yhteistyössä toimeksiantajan edustajan kanssa. Tehtävän laajuudeksi määriteltiin n. 1,5 htkk. Energiateollisuus ry:n yhteyshenkilöinä ovat toimineen ympäristöpoolin asiamiehet Pia Oesch ja Kati Takala. 1 Rahoittajiakosortio: Elforsk, Energimyndigheten ja Naturvårdsverket (IVLn säätiön kautta). Elforskin osuus rahoitti EON, Vattenfall, Växjö Energi AB,Mälarenergi AB, Öresundskraft AB, Skellefteå Kraft AB, Göteborgs Energi AB, Karlstad Energi AB, Tekniska Verken i Linköping AB, Umeå Energi AB sekä Energia. 3
5 SAATESANAT Bioenergian hiilineutraalisuuden kyseenalaistaminen on suhteellisen uusi ilmiö. Vielä noin parikymmentä vuotta sitten vallitseva käsitys oli, että bioenergia on hiilineutraali energialähde kunhan huolehditaan biomassan uusiutumisesta, esim. uuden metsän kasvattamisesta. Korvattaessa fossiilisia polttoaineita bioenergialla laskettiin päästö säästöjä täysimääräisesti luvulle tultaessa tutkittiin biopolttoaineiden tuotantoketjuissa tarvittavaa (fossiilista) energiaa ja todettiin, ettei fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biopolttoaineilla välttämättä johda päästöjen sataprosenttiseen vähenemiseen. Viime vuosina on ryhdytty tutkimaan myös sitä, millaisia muutoksia biopolttoaineiden tuotanto ja käyttö voivat aiheuttaa maaperässä ja kasvavassa biomassassa, ja on arvioitu, että jos biomassaan tai maaperään sidottu hiilimäärä vähenee energiakäytön seurauksena niin bioenergiaa ei voida pitää tältä osin täysin hiilineutraalina. Erityisesti kantobiomassojen energiakäytön hiilineutraalisuus on Suomessa kyseenalaistettu viime aikoina ja kantojen energiakäytön päästötasoa on pidetty jopa pahempana kuin eräiden fossiilisten polttoaineiden päästötasoja. Tässä kannattaisi kuitenkin pysähtyä miettimään, mistä ilmastonmuutos johtuu ja mihin tällaiset laskelmat ja päätelmät voivat johtaa. Bioenergian hiilineutraalisuuden kyseenalaistaminen liittyy oikeastaan kiireeseen torjua ilmastonmuutos ilmiö, joka pääasiassa johtuu fossiilisten polttoaineiden käytön valtavasta lisäyksestä viimeisten sadan vuoden aikana. EU:ssa on laadittu kestävyyskriteerejä nestemäisille biopolttoaineille ja valmisteilla on parhaillaan kriteerejä myös kiinteille biopolttoaineille. Paljon metsäpolttoaineita hyödyntävissä maissa kuten Ruotsissa ja Suomessa onkin esitetty epäilyjä, että kriteerit laaditaan nopeasti uusiutuvien pelto ja energiakasvien lähtökohdista ja että luontaisesti hitaammin uusiutuva metsäbiomassa voisi joutua epäedulliseen asemaan. Biomassojen käyttötarkoitus saattaa tulevaisuudessa myös määräytyä sen mukaan, millaisia kestävyyskriteerejä sovelletaan eri käyttösektoreilla. Mikäli halutaan huolehtia biomassavaroistamme ja parantaa biomassan kestävää käyttöä yleisesti, voidaankin kysyä, tulisiko pääsääntöisesti soveltaa samoja kestävyyskriteerejä siitä riippumatta, päätyykö biomassa ruuaksi, rehuksi, raaka aineeksi vai energiaksi. Tässä raportissa on pyritty tuomaan esille Biobränslen klimatneutralitet tidsaspekten tutkimushankkeen keskeiset löydökset helposti luettavassa muodossa. Siksi pääosa kirjallisuusviitteistä onkin jätetty tekstistä pois. Tähän raporttiin (lukuun 6) on myös sisällytetty hankkeen aikana esiin nostettuja kysymyksiä ja ajatuksia, joita ei voitu sisällyttää tutkimuksen laskennalliseen osaan, mutta jotka saattavat antaa aihetta palata tähän tutkimusaiheeseen ja lähestyä hiilineutraalisuuden arviointia uusista näkökulmista. Jyväskylässä joulukuussa 2011 Margareta Wihersaari 4
6 1 Johdanto Maapallon ilmastojärjestelmässä esiintyy tietty hitaus, jonka johdosta tiettynä hetkenä ilmaan vapautetuilla kasvihuonekaasupäästöillä ei ole välitöntä vaikutusta ilmasto olosuhteiden, kuten maapallon keskilämpötilan muuttumiseen, vaan vaikutukset näkyvät vasta viiveellä. Kansainvälisissä foorumeissa onkin pitkään keskusteltu siitä, mikä on relevantti tarkastelujakso esim. päästöskenaarioille: 20, 50 vai 100 vuotta tai joku muu aikaväli. Toisaalta on arvioitu, että kasvihuonekaasupäästöjen kasvu on globaalitasolla pystyttävä jo lähivuosina pysäyttämään (jopa alentamaan) jotta ilmastonmuutoksen seuraukset pysyisivät kohtuullisina. Koska biomassa sekä vapauttaa että sitoo hiilidioksidia, voidaan biomassan käyttöön liittyvillä strategioilla vaikuttaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen ja sitä kautta kasvihuoneilmiöön. Biomassat eroavat kuitenkin toisistaan esim. kasvunopeuden osalta: korjattu olki uusiutuu periaatteessa jo muutaman kuukauden kuluessa kun taas kaadetun puun korvaaminen uudella (samanlaisella) saattaa kestää jopa yli 100 vuotta, puulajista riippuen. Metsätähteiden ja energiakasvien uusiutumisnopeus sijoittuu näiden kahden ääritapauksen välille. Tämän tutkimuksen alkuperäinen, ylätason kysymys oli selvittää, voiko biopolttoaineet asettaa paremmuusjärjestykseen ilmastonmuutoksen kannalta ja pitäisikö tiettyjä biopolttoaineita näin ollen priorisoida. Tutkimuksessa haluttiin saada selville, mikä on oikea menetelmä tämän asian todentamiseksi. Projektin tavoitteeksi asetettiinkin sellaisen menetelmän kehittäminen, jolla voi etsiä vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: miten herkkä on ilmasto päästöille jotka ovat pitkällä aikavälillä kasvihuonekaasuneutraaleja kun hiilen sidonta ja hiilidioksidin vapautuminen on eroteltu ajassa? miten tällaisia hiilen sidonta ja hiilidioksidin vapautumiseen, pitkällä aikavälillä neutraaleja päästöskenaarioita verrataan? koska eri biopolttoaineet tarvitsevat eri ajanjakson saavuttaakseen ns. hiilineutraalisuuden, miten voidaan arvioida aikatekijän merkitys ilmaston kannalta? Tutkimusresurssien rajallisuuden ja tutkijoiden käytettävissä olevien laskentamallien (ja datan) johdosta laskentaa jouduttiinkin fokusoimaan koskemaan pääasiassa päätehakkuussa syntyviä potentiaalisia metsäpolttoaineita (oksat ja kannot) ja sitä, miten niiden ilmastoneutraalisuus muuttuu, kun käytetään kahden eri hajoamismallin ennusteita biomassan luonnollisesta hajoamisesta noin 100 vuoden ajanjaksolla. Myös muita laskentaparametreja jouduttiin rajoittamaan ja jopa jättämään tarkastelun ulkopuolelle: valitun referenssitilan vaikutukset, muut kasvihuonekaasupäästöt, aloitetaanko tarkastelu päästöllä vai sidonnalla jne. Nämä asiat on jossakin määrin käsitelty loppuraportin tulosten tarkastelu osiossa. 5
7 2 Kirjallisuuskatsaus Tavanomaisten biomassapohjaisten puu ja peltopolttoaineiden (kuten esim. kuori, metsähake ja olkisilppu) poltossa syntyviä hiilidioksidipäästöjä ei toistaiseksi ole sisällytetty EU:n päästökauppajärjestelmään 2. Tässä on lähdetty siitä periaatteellisesta ajatuksesta, että bioenergia on hiilineutraali energianlähde, koska ns. biogeeninen hiilikierto on suljettu (toisin kuin fossiilisilla polttoaineilla). Kun biomassaa poltetaan, sitoutunut hiili vapautuu hiilidioksidina, mutta se sitoutuu suhteellisen lyhyellä aikavälillä fotosynteesin avulla täysimääräisesti takaisin kasvavaan biomassaan. Raportin kirjallisuuskatsauksessa referoidaan tutkimuksia, joissa bioenergian hiilineutraalisuus on tavalla tai toisella kyseenalaistettu. Jo 1990 luvun alkupuolella osoitettiin laskelmin, että hakkuujätteiden talteenotto metsään jättämisen sijasta voi vähentää tähteisiin ja maaperään sitoutuneen hiilen määrää. Myöhemmin useammat tutkimusryhmät ovat huomauttaneet, että kantojen hyödyntäminen saattaa vähentää metsämaan kuolleeseen orgaaniseen ainekseen sitoutunutta hiiltä. Tämän hiilen sitoutuminen maaperään on kuitenkin luonteeltaan väliaikaista, koska metsiin jätetyt kannot ja hakkuutähteet maatuvat vähitellen ja vapauttavat näin ollen sitoutunutta hiiltä takaisin ilmakehään. Hakkuutähteiden ja kantojen hyödyntäminen energiana voidaan toisaalta myös nähdä hiilidioksidipäästöjen aikaistamisena eli niiden vapauttamisena aikaisemmin verrattuna siihen tilanteeseen, että tähteet jätettäisiinkin metsään. Eräät tutkijat arvioivat 1990 luvulla, että % oksien ja latvusten sisältämästä hiilestä esiintyy hajoamisolosuhteista riippuen kuolleeseen biomassaan sitoutuneena vielä 100 vuoden päästä. Raportissa on myös referoitu tuoreempia arvioita, joiden mukaan hakkuualueille jätetyn biomassan sisältämä hiilimäärä puoliintuu jakeista riippuen eli oksien ja latvuksien tapauksessa tämä tapahtuu noin 6 9 vuodessa ja kantojen osalta noin vuodessa. Edellä mainitut aikaistetut päästöt on useassa tutkimuksessa pyritty muuttamaan päästökertoimiksi. Kirjallisuudessa esiintyy myös arvioita biomassan tuotantoketjujen energiankulutuksesta ja sitä kautta syntyvistä (fossiilisista) päästöistä. Useassa tutkimuksessa on myös tehty arvioita siitä, miten biomassan energiakäyttöön liittyvät päästöt vaikuttavat kasvihuoneilmiön voimistumiseen (mm. ilmakehän säteilytasapainoon). Yhteenveto näistä on esitetty liitteessä 1. Bioenergian hiilineutraalisuutta voidaankin em. kirjallisuuden pohjalta lähestyä kahdella tapaa: mitä kauemmin polttoaineena käytetty biomassa olisi metsään jätettynä toiminut hiilivarastona, sitä suurempi on biomassajakeen energiakäytön ilmastovaikutus mitä hitaammin vapautunut hiilidioksidi sitoutuu takaisin kasvavaan biomassaan, sitä suurempi on ilmastovaikutus 2 Tulkinta onkin toinen jos esim. kaadettua metsää ei kasvateta takaisin mutta sitä ei käsitellä tässä työssä. 6
8 3 Tutkimusmenetelmä ja rajaukset Tässä tutkimuksessa edettiin niin, että ensin arvioitiin tietyn biopolttoaineen energiakäytöstä johtuvat hiilidioksidipäästöt ja seuraavaksi näiden arvioitujen päästöjen aiheuttama muutos ilmakehän hiilidioksidipitoisuudessa, säteilypakotteessa ja maapallon pintalämpötilassa. Hiilidioksidipäästökertoimen määrittämisperiaate (mm. valittu referenssitila) onkin tämän tutkimuksen tulosten kannalta hyvin keskeinen asia. Hiilidioksidipäästöinä ilmakehään ajan kohdassa t=0 on käytetty biomassan poltosta vapautuva hiilidioksidipäästö, ja päästöjen muuttuminen (alentuminen) ajan funktiona arvioidaan sen pohjalta, miten pitkään sama hiili olisi pysynyt sitoutuneena kuolleeseen biomassaan, jos tämä biomassa olisi jätetty hakkuun jälkeen metsään. Hiilidoksidipitoisuuden muutos ilmakehässä on arvioitu em. ajassa muuttuvien päästöjen pohjalta. Muutokset ilmakehän säteilytasapainossa (radiative forcing) on arvioitu ajassa muuttuvan hiilidoksidipitoisuuden perusteella. Vaikutukset maapallon pintalämpötilaan on arvioitu hiilidioksidipitoisuuden tai säteilytasapainon perusteella, käytetystä mallista riippuen. Polton hiilidioksidipäästökertoimena käytettiin latvusten ja oksien osalta 94.4 g CO2/MJpa ja kantojen osalta 95.0 g CO2/MJpa. Laskelmissa vertailupolttoaineena käytetyn hiilen päästökerroin oli 93.0 g CO2/MJ. Biomassan hajoamisnopeuden määrittämiseksi käytettiin seuraavan kahden mallin tuloksia: Ruotsalaisten käyttämä Q malli (oksat, latvukset, kannot, ruokohelpi) Suomalaisten Yasso malli (oksat, latvukset, kannot) Laskelmissa käytettiin myös IPCC:n tavanomaisia malleja jotka ennustavat miten ilmakehään vapautunut hiilidioksidi poistuu ilmakehästä mm. valtameriin. Maapallon pintalämpötilan muutokset (Global Average Surface Temperature change) arvioitiin kahdella eri mallilla: The Planet simulator, a 3 dimensional General Circulation model (GCM) IMAGES (tätä nyt tehtyä tutkimusta varten kehitetty yksinkertaisempi energiatasapainomalli) Referenssitilat määriteltiin seuraavalla tavalla: metsäpolttoaineiden energiakäytön referenssitilaksi valittiin perinteinen metsätalous jossa hakkuutähteet ja kannot jätetään hajoamaan metsään pajun viljelyn referenssitilaksi valittiin perinteinen maatalous jossa viljellään viljaa. Pajun viljelyn oletetaan lisäävän maaperään varastoitunutta hiiltä perinteiseen viljelyyn verrattuna. Laskelmien ulkopuolelle jätettiin mm. polttoaineiden tuotantoketjussa ja varastoinnissa tapahtuvat päästöt. Laskelmissa tarkasteltiin vain orgaaniseen biomassaan sitoutuneen hiilen vapautumista hiilidioksidiksidina ilmakehään, ei muita kasvihuonekaasupäästöjä. Peltobiomassan osalta (paju) huomioitiin periaatetasolla, miten viljely muuttaa hiilen sitoutumista maaperään tulevaisuudessa mutta metsämaan osalta laskelmiin ei tällaista tarkastelua sisällytetty. 7
9 4 Tutkimustulokset Metsäbiomassalle tehtyjen laskelmien tulosten yhteenvetona on esitetty kuvasarja, Kuva 1 (af). Laskelmissa on hyödynnetty kahden eri hajoamismallin (ruotsalaisten Q malli ja suomalaistutkijoiden Yasso malli) hajoamisparametrejä oksa ja kantobiomassan osalta. Metsäbiomassan energiakäytön tuloksia on verrattu kivihiilen energiakäyttöön. Kuvassa 1a on esitetty tilanne jossa tarkastelu aloitetaan polttamisesta (t=0) ja käyrät kuvaavat kahden käyttötavan välistä eroa ilmakehään siirtyneen hiilimäärän osalta ajan funktiona: suora poltto tai luonnollinen hajoaminen. Oksien hajoaminen metsään jätettynä tapahtuisi suomalaisen Yasso mallin mukaan alussa nopeammin (puoliintuminen kuudessa vuodessa T½=6) kuin ruotsalaisten Q mallia käyttäen (T½=9) mutta aikajakso, jonka jälkeen 75 % biomassasta olisi hajonnut onkin ruotsalaismallin mukaan lyhyempi (T¾=15 kun suomalaismalli ennustaa T¾=25). Kantojen osalta mallilaskelmat eroavat jo alussa toiseen suuntaan: ruotsalaisten Q malli arvioi kantobiomassan hajoavan nopeammin (T½= 25, T¾=40) kuin suomalaisten Yasso malli (T½=30, T¾=100). Koska fossiilinen hiili olisi pysynyt hajoamatta maan uumenissa kuvataan tämä vertailutilanne suoralla viivalla (93,0 g CO2/MJ hiili ). Hajoamismallilaskelmat ennustavat, että kaikista biomassaeristä olisi metsään jätettynä ollut vielä hieman jäljellä (eli hiiltä sitoutuneena), ja siksi käyrät eivät saavuta nolla akselia vielä tässä käytettynä tarkastelujaksona, 100 vuoden aikana. Kuvassa 1b. on esitetty a tapauksen kumulatiiviset päästöt olettaen, että polttoaineiden käyttö on joka vuosi sama, 1 PJ vuodessa. Hiilen osalta viiva on edelleen suora (verrataan tilanteeseen jossa hiili olisi jätetty maaperään). Metsäpolttoaineiden osalta ero hiileen on ajan myötä sitä isompi mitä nopeammin biomassa olisi vastaavasti (referenssitilassa) hajonnut luonnossa. Kuvan 1c käyrien laskemisessa lähdetään a tapauksen tiedoista mutta liitetään mukaan IPCC:n mallien oletukset, jotka ennustavat miten nopeasti ilmakehään vapautunut hiilidioksidi poistuu ilmakehästä mm. valtameriin. Käyrät kuvaavat muutokset ilmakehän säteilytasapainossa ajan funktiona. Kuvassa 1d on esitetty c tapauksen kumulatiiviset säteilypakotevaikutukset olettaen, että polttoaineiden käyttö on joka vuosi sama, 1 PJ vuodessa. Kuvassa 1e arvioidaan a tapauksen päästöjen vaikutus ilmakehän lämpötilaan ajan funktiona. Tässä kuvassa näkyy ilmastojärjestelmän hitaus eli päästöt näkyvät lämpötilamuutoksena vasta muutaman vuoden viiveellä. Kuvassa 1f on esitetty e tapauksen kumulatiiviset lämpötilamuutokset olettaen, että polttoaineiden käyttö on joka vuosi sama, 1 PJ vuodessa. 8
10 Kuva 1. Arvio metsäbiomassan energiakäytön hiilineutraalisuudesta ajan funktiona. Raportista Zetterberg, L. and Chen, D. (2011a), figure 8. Tutkimuksessa arvioitiin myös peltobiomassan hiilineutraalisuutta yhden esimerkin avulla. Kuvassa 2 on periaatteellisella tasolla arvioitu energiakäyttötarkoituksiin viljellyn pajun hiilidioksidipäästöjä hiileen verrattuna. Tarkastelussa on käytetty 1 ha maapinta alaa ja referenssitilana maaperään sitoutuneen hiilen osalta tavanomaista peltoviljelyä. Koska on 9
11 odotettavissa, että pajun viljely kasvattaa maaperään sitoutunutta hiilimäärää, saadaan tulokseksi, että ilmastovaikutus on negatiivinen (eli hiiltä sitoutuu nettomääräisesti kun siirrytään viljelemään energiapajua). Kuva 2 vastaa periaatteessa metsäpolttoaineelle esitettyä kuvaa 1b mutta korostettakoon, että kuvat eivät ole vertailukelpoisia keskenään, koska laskelmissa käytetyt referenssitilat ja laskentaperiaatteet ovat olleet erilaiset samoin kuin laskentayksikkö jossa tulos esitetään. Kuva 2. Arvio pajun hiilineutralisuudesta hiileen verrattuna. Raportista Zetterberg, L. and Chen, D. (2011a), figure 9a. 5 Tulosten tarkastelu Tässä tutkimuksessa on metsäpolttoaineiden osalta tarkasteltu, miten nopeasti metsätähteet hajoaisivat metsään jätettyinä, ja verrattu tätä tilanteeseen, jossa sitoutunut hiili vapautetaan heti polton yhteydessä. Tarkastelussa on huomioitu ilmakehään vapautuneen hiilidioksidin sitoutuminen ajan myötä mm. valtameriin. Sitä, miten nopeasti biomassa kasvaa takaisin palstalla ja voitaisiinko tätä jollakin tavalla mahdollisesti edistää, ei ole laskelmissa huomioitu. Peltobiomassan osalta (paju) on tarkastelu tehty jossakin määrin eri periaatteita käyttäen kuin metsäbiomassalle. On oletettu, että maankäyttötapa muuttuu eli siirrytään viljanviljelystä pajuviljelyyn ja että maahan sitoutunut hiilimäärä (mm. juurikasvustossa ja putoavien lehtien humusta kasvattava vaikutus) tätä myötä kasvaa. Olisi ollut loogisempaa (ja tasapuolisempaa) valita tarkastelun kohteeksi esim. perinteisessä viljanviljelyssäsyntyvä sivujae ja sen käyttö (jätetäänkö maatumaan vai käytetäänkö polttoaineena). Tämä olisi jossakin määrin muuttanut tuloksia peltobiomassan osalta (oljen poltto johtanee myös hiilidioksidin nettopäästöihin). Laskelmien päätuloksien todetaan olevan hyvin linjassa aiemmin tehtyjen havaintojen kanssa. Tämä onkin luonnollista, koska mitään uutta mullistavaa tietoa mm. biomassan hajoamisnopeudesta ei ole tässä tutkimuksessa esitetty ja tarkasteluperiaatteina on käytetty jo aiemmin vakiintuneita käytäntöjä. Tutkimusraportissa puhutaan muutamassa kohdassa hieman harhaanjohtavasti takaisinsitoutumisnopeudesta, vaikka tätä ulottuvuutta ei ole esim. 10
12 metsäbiomassaan liittyvissä hiilen taselaskelmissa (siis metsässä) tiettävästi sisällytetty. Tässä kirjoittaja tarkoittanee IPCC:n hiilenkiertomalleja, joissa oletetaan ilmakehään vapautuneen hiilen sitoutumista ajan myötä mm. valtameriin, sedimentteihin jne. Tarkastelujakson pituudella todetaan saatuja tuloksia tarkasteltaessa olevan suuri merkitys, taulukko 1. Jos valitaan tarkastelujaksoksi esim. 20 vuotta niin metsähakkeen päästökertoimeksi voitaisiin esittää g CO 2 /MJ pa ; jos taas tarkastelujaksoksi valittaisiin 100 vuotta, niin päästökerroin olisi enää hyvin matala, 2 5 g CO 2 /MJ pa. Taulukosta nähdään myös, että luonnossa hitaasti hajoavalle biomassalle, kuten kannoille olisivat laskelmien pohjalta esitetyt päästökertoimet vastaavasti suurempia. Laskelmissa on metsäpolttoaineiden polton päästökertoimena käytetty 95,0 g CO 2 /MJ pa (vrt. Suomen tilastokeskuksen esittämä yleinen luku biomassalle, 109,6 g CO 2 /MJ pa ). Taulukko 1. Arvio metsätähteiden hiilidioksidipäästön päästökertoimista 1 MJ suuruisen kertaluontoisen polttoainemäärän ja 1PJ suuruisen vuosittaisen polttoainemäärän jatkuvasta käytöstä. (Zetterberg & Chen 2011b, mukailtu). AKKUMULOITUJA PÄÄSTÖJÄ (muutokset sitoutuneessa hiilimäärässä) 1 MJ suuruisen polttoainemäärän käyttö tarkastelujakson alussa t=0 20 vuotta g CO 2 /MJ pa 100 vuotta g CO 2 /MJ pa 1PJ suuruisen vuosittaisen polttoainemäärän jatkuva käyttö 20 vuotta Mt CO vuotta Mt CO 2 Oksat ja latvukset ,9 1,0 1,4 1,9 Kanto ,6 2,8 4,3 Hiili ,0 9,3 Referenssitilan valinnalla (eli sillä, mihin tilanteeseen verrataan) on suuri merkitys tällaisten laskelmien lopputulosten kannalta. Raportin loppuosassa on esitetty perusteltua pohdintaa, joka siirtää hiilikeskustelun ylemmälle, maakäyttömuotojen vertailun tasolle, Kuva 3. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kannalta lienee kaikkein tärkeintä, että keskimääräinen sidottu hiilimäärä per tarkasteltava pinta ala pyritään kasvattamaan mahdollisimman suureksi. 6 Loppukommentteja Ruotsalaistutkijoiden tekemä selvitys tuo tehtyjen rajausten takia aika vähän uusia eväitä kiinteiden biopolttoaineiden hiilineutraalisuuskeskusteluun. Samantyyppisiä laskelmia ja tuloksia on esitetty jo aiemmin. Tämän raportoidun tutkimuksen tutkimussuunnitelma sisälsi paljon hienoja, mutta ehkä näin pieneen hankkeeseen liian haastavia tutkimuskysymyksiä, joihin ei saatu vastausta koska varsin paljon siitä, mitä pohdittiin matkan varrella, rajautuikin pois. Referenssitilan valinnalla (eli mihin tilanteeseen verrataan) on suuri merkitys tällaisten laskelmien lopputulosten kannalta. Tutkijapiireissä on esitetty, että 100 vuoden tarkastelujaksot ovat metsämaan osalta jopa liian lyhyitä. Pienehköjä muutoksia metsämaan hiilitaseissa lienee myös haastavaa mittauksin todeta. 11
13 Kuva 3. Periaatekuva eri maakäyttömuotojen vaikutuksesta sidotun hiilen määrään. Kuvassa on arvioitu, että noin 30 v jälkeen peltomaan metsityksestä (kuusi) metsitettyyn alaan on sidottu enemmän hiiltä kuin esim. pajunviljelyalueeseen ja ero kasvaa metsän eduksi yli kaksinkertaiseksi seuraavien 50 v aikana. (Ågren et al. 2010, mukailtu) Hankkeen aikana käydyissä keskusteluissa pohdittiin, mistä erot tutkijoiden kantobiomassalaskelmissa johtuvat. Selvisi, että suomalaistutkijoiden käyttämän Yasso mallin ja ruotsalaistutkijoiden Q mallin tulosten välinen suurin ero lienee valitussa tarkastelutavassa (systeemirajassa) sen suhteen, onko kanto hajonnut kun se on fyysisesti hajonnut vai vasta silloin kuin kannosta vapautunut hiilihippunen on muuttunut hiilidioksidiksi ilmakehässä. Suomalaismalli käyttää tätä myöhempää ajattelutapaa, ja siksi kanto näyttääkin sillä tehdyissä laskelmissa hajoavan hitaammin kuin ruotsalaisten tutkimuksissa. Bioenergian ilmastoneutraalisuutta voidaan tutkimuksissa lähestyä usean eri osatekijän kautta. Hyvien laskentaperiaatteiden ja käytäntöjen luomiseksi pitäisi periaatteessa laskea läpi hyvin paljon vaihtoehtoja ja sitten yhdessä sopia, mitkä ovat biopolttoaineille suositeltavat laskentaperiaatteet. Tässä tutkimuksessa kuvissa 1b f kuvatut laskelmat eivät välttämättä antaneet mitään lisäarvoa kuvassa 1a esitettyyn tietoon verrattuna. Päästölaskentaperiaatteiden pohdinta eri biomassojen ja referenssitilojen pohjalta olisi voinut tuoda hiilineutraalisuuskeskusteluun jotakin uutta, ja laskelmia olisikin syytä tältä pohjalta jatkaa ja laajentaa: voidaan olettaa, kuten tässä tutkimuksessa tehtiin, että mitä kauemmin polttoaineena käytetty biomassa olisi metsään jätettynä toiminut hiilivarastona, sitä suurempi on biomassajakeen energiakäytön ilmastovaikutus laskelmiin voidaan sisällyttää myös arvioita biomassan uusiutumisnopeudesta ja olettaa, että mitä hitaammin vapautunut hiilidioksidi sitoutuu takaisin kasvavaan biomassaan, sitä suurempi on ilmastovaikutus (tämä periaate ei sisältynyt nyt tehtyihin laskelmiin) voidaan olettaa, että mitä suurempi on tuotantoketjussa tarvittava (fossiilinen) energiamäärä, sitä merkittävämpi on tuotetun polttoaineen ilmastovaikutus. 12
14 laskelmiin voidaan sisällyttää muita kasvihuonekaasupäästöjä kuin hiilidioksidi, erityisesti metaani (CH 4 ) ja typpioksiduuli (N 2 O) yksittäisen alueen vaikutuksia arvioitaessa voidaan laskelmat aloittaa joko biomassan (uudelleen)kasvattamisella tai hyödyntämisellä. Nämä eri aikaa kiertoa aloitetut laskelmat näyttävät hiilitaseen kannalta hyvin erilaiselta. Yksittäisen alueen sijaan voidaan systeemirajaa laajentaa niin, että tarkastelu sisältää tasapuolisesti biomassan kasvatuksen ja hyödyntämisen kaikki vaiheet. Tämä onkin mainio tapa eliminoida laskelmien aloittamisen ajankohdan vaikutukset. tulevaisuudessa, biomassatarpeen kasvaessa, lienee tärkeä myös maksimoida hehtaarisato tietyllä aikavälillä. Miten tämä parametri arvotetaan esim. tiettyyn alueeseen sidotun hiilimäärän maksimointiin nähden? miltä osin tulisi laskelmissa huomioidaan myös välillisiä vaikutuksia eli esim. järjestelmien dynamiikka? voidaanko hyväksyä, että kantojen tai muun biomassan energiakäytön mahdollisesti aiheuttama hiilivaje referenssitilaan nähden sallitaankin kompensoitavaksi muilla toimenpiteillä? Miten laskelmia tulisi kehittää että niissä voitaisiin huomioida myös muuttuvia metsän kasvatustapoja (lyhyempi kierto, uusi jako tuotteiden välillä sellu lankku energia?) Onko oikein tarkastella vain yhtä jaetta ja käyttömuotoa erikseen, vai pitäisikö metsän hyödyntämistä tarkastella kokonaisuutena? Jos kantobiomassaa tarvittaisiinkin sellutuotantoon kyseenalaistaisiko kukaan silloin sen käyttöönottoa? Toisaalta jos haluamme rajoittaa jonkun biomassajakeen tässä tapauksessa kantojen käyttöä, miten perustellaan missä kohta puussa kanto alkaa ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta (lyhyellä aikavälillä) voisi olla parempi, että kanto alkaisi nykyistä esim. metriä korkeammalta tai että kokonaiset puut jopa kaadettaisiin hyödyntämättä suoraan suohon kasvattamaan hiilivarastoa. aiheuttaako fossiilisen hiilen siirtyminen meriin sellaisia pitkän aikavälin muutoksia (esim merien lämpötilan ja happamuustason nousu), jotka muuttavat nykyisiä oletuksia fossiilisen hiilen sitoutumisnopeudesta (tai aiheuttavat muita ympäristökatastrofeja)? Voidaanko olla varmoja, että nykyään käytetyt IPCC:n mallit pitävät siltä osin edes paikkaansa tulevaisuudessa voiko jopa meriin tai muihin nieluihin jo sitoutunut hiili jopa vapautua takaisin? Biomassojen käyttömuodosta riippumatta lienee ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvun torjumiseksi kaikkein tärkeintä, että keskimääräistä sidottua hiilimäärää per tarkasteltava pintaala pyritään kasvattamaan. Jos tarkastelualueeksi valitaan esim. Suomi, niin keskustelu siirtyykin sellaisiin kysymyksiin, kuten pitäisikö peltomaata metsittää ja voidaanko esim. metsän kiertoaikoja, metsähoitosuosituksia ja kasvatettavia puulajeja muuttamalla lisätä tätä kasvavaan biomassaan ja maaperään sidottua hiilimäärää. 13
Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?
Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman
LisätiedotNäkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?
Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus
LisätiedotMetsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus
Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto
LisätiedotEnergiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?
Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle? Paavo Ojanen (paavo.ojanen@helsinki.fi) Helsingin yliopisto, metsätieteiden osasto Koneyrittäjien Energiapäivä 8.3.2019 Uusiutuvuus ja päästöttömyys
LisätiedotLuonnonsuojelu on ilmastonsuojelua
Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta
LisätiedotBioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotKommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari
Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari 28.8.2019, Koli Jaana Bäck Professori (Metsien ja ilmaston vuorovaikutukset), Helsingin yliopisto 28/08/2019 1 7.8 PgC y -1 Ihmistoiminnasta syntyvät CO
LisätiedotMetsätuotannon elinkaariarviointi
Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella
LisätiedotENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija
ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet
LisätiedotBioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015
Bioenergian hiilineutraalius Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Suomen tavoitteet Suomi sitoutunut 2 C tavoitteeseen (Cancun 2010) Vuoden 2020 jälkeisten
LisätiedotPuu vähähiilisessä keittiössä
Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa
LisätiedotLahden kaupungin metsien hiililaskennat
Lahden kaupungin metsien hiililaskennat SIMO-seminaari 23.3.2011 Jouni Kalliovirta Laskenta pääpiirtein Tehtävä: Selvittää Lahden kaupungin metsien hiilivirrat Hiilensidonnan kannalta optimaalinen metsänkäsittely
LisätiedotAjankohtaista ilmastopolitiikasta
Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa
LisätiedotBIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN
BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset
Lisätiedotelinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.
Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;
LisätiedotMetsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus
Metsät ja ilmastodiplomatia Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus Esityksen sisältö Ilmastonmuutos? Ilmastotavoitteet Metsät, maankäyttösektori ja Suomen kasvihuonekaasuinventaario Ilmastotavoitteet
LisätiedotHIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY
HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY Perustuu tutkimukseen: Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Oulu 11.2.28 Matti Alasaarela Arkkitehtitoimisto Inspis Oy KUINKA PALJON HIRSITALOA
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
LisätiedotPäästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys
Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon
LisätiedotBiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus
BiKa-hanke Viitasaaren työpaja 27.3.2018 Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus Saija Rasi, Luonnonvarakeskus Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 29.3.201 RED
LisätiedotRiittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen
19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla
LisätiedotEU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää
EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää Aleksi Lehtonen Seminaaripäivä, tiistai 7.5.2019 Sisältö Kasvihuonekaasuinventaario ja sen tulokset EU:n ilmastotavoitteet maa- ja metsäsektorille
LisätiedotIlmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
LisätiedotTurve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys
Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotBiopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013
Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa
LisätiedotMaaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa
Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa Paula Ollila Taksaattoriklubin kevätseminaari 11.4.2018 Sisältö Taustaa Raportointivaatimukset Karikesyötteen laskeminen Laskenta mineraalimailla Laskenta
LisätiedotMetsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen. Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1.
Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1.2016 Ilmastopaneelin selvitystyön tekijät Hankkeen johtoryhmä - Jyri Seppälä
LisätiedotSuomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase
Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa
LisätiedotMETSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA
METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA Eljas Heikkinen, metsänhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus, pohjoinen palvelualue Energiametsä hanke Hankkeen hallinnoija ja toteuttaja: Suomen metsäkeskus, Julkiset
LisätiedotMetsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
LisätiedotFortumin Energiakatsaus
Fortumin Energiakatsaus Kari Kankaanpää Metsäakatemia Joensuu 13.5.2016 Fortum merkittävä biomassan käyttäjä Vuosikulutus 5,1 TWh (2,6 milj. k-m 3 ), lähivuosina kasvua 50 % Biomassan osuus ¼ lämmityspolttoaineistamme
LisätiedotMetsäenergian hankinnan kestävyys
Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon
LisätiedotERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala
ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE Timo Pukkala Sisältö Eri metsänkäsittelymenetelmät Huomioita hiilitaseesta Hiilitaseen laskenta Tuloksia hiilitaseesta Päätelmiä Tasaikäismetsätalous Uudistusalan
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotBoreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston
Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston lämpenemiseen Lauri Valsta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Metsätieteiden laitos 1.11.2012 1 Maapallon säteilytasapainon osatekijät Radiative
LisätiedotMetsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa
Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa WEC Finlandin & Ilmansuojeluyhdistys ry:n seminaari 12.3.2018 Outi Honkatukia Ilmastoasioiden pääneuvottelija Keskeiset viestit 1. Maankäytöllä on väliä
LisätiedotIlmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
LisätiedotMetsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä
Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Raisa Mäkipää, Luonnonvarakeskus Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) hankkeen aloituspaja 15.4.2016 Sisältö Metsien rooli maapallon
LisätiedotYmpäristöstä. Yhdessä.
Ympäristöstä. Yhdessä. Maatilatalous ilmastonmuutoksen ratkaisijana MTK:n korkeakoulukonferenssi 22.3.2018 Heureka Maatilatalous ilmastonmuutoksen ratkaisijana - päästöjen vähentäjänä tai sitojana? SISÄLTÖ:
LisätiedotIlmasto, energia, metsät win-win-win?
Ilmastonmuutoksen primääri syy globaalilla tasolla on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Suomen metsillä on vain hyvin marginaalinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta parhaimmillaan voimme toimia
LisätiedotIlmastonmuutos mitä siitä seuraa?
Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Mikko Alestalo Johtaja Ilmatieteen laitos 11/11/2008 31/05/2011 1 Ilmastonmuutoksen hidastaminen Tavoite on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen globaalilla tasolla 90
LisätiedotUusinta uutta puusta ja metsästä. Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla
Uusinta uutta puusta ja metsästä Metlan Itä-Suomen kevätmetsäpäivä 28.4.2009 Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla Jari Parviainen Metsäntutkimuslaitos (Metla),
LisätiedotSuomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet
Eduskunnan talousvaliokunnan julkinen kuuleminen 15.11.2018 Pikkuparlamentti Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori, Helsingin yliopisto
LisätiedotMahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus
Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus 4.9.2019 IPCC raportit 10/2018 ja 8/2019: Ilmasto lämpenee hälyttävällä
LisätiedotLCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT
LCA in landscaping Hanke-esitys Malmilla 20.3.2013 Frans Silvenius tutkija, MTT Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja kulutus-) ketjun aikana
LisätiedotYmpäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki
Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotMetsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari,
Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari, 9.12.2014 Mikko Peltoniemi, Annikki Mäkelä, Tuomo Kalliokoski, Aleksi Lehtonen, Sanna Härkönen, ym. www.metla.fi/life/climforisk
LisätiedotSuomen ilmastotavoitteet vuodelle Asko Vuorinen
Suomen ilmastotavoitteet vuodelle 2050 Asko Vuorinen 1 Sisällysluettelo 1.Mitattu lämpötilan nousu 2.Auringon aiheuttama lämpeneminen 3. Lämpenemisen mallintaminen 4. Suomen päästöt ja nielut 5. Toimenpideohjelma
LisätiedotKaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti
Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti Jussi Rasinmäki Simosol Oy Taksaattoriklubin syysseminaari 2.11.2010 Esityksen sisältö Tehtävänanto Hiilitaseen laskenta Tulokset Tehtävänanto Kuinka Lahden kaupungin
LisätiedotSelvitys biohiilen elinkaaresta
Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet
LisätiedotMitä kiertobiotalous edellyttää oikeudelliselta sääntelyltä?
Mitä kiertobiotalous edellyttää oikeudelliselta sääntelyltä? Hiilineutraali kierto- ja biotalous kestävän kasvun ja öljyvapaan Pohjois-Karjalan tukena 28.5.2018 OTT Seita Romppanen UEF oikeustieteet Tässä
LisätiedotBioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty
Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta Hollola 4.11.2016 Hannes Tuohiniitty Esityksen sisältö Bioenergian rooli tällä hetkellä Pariisin ilmastosopimuksen merkitys Kestävä bioenergia
LisätiedotMiten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?
Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa? Kaisa Pirkola, MMM Päättäjien metsäakatemia 30.8.2017, Majvik Metsäsektoriin vaikuttavia EU:n
LisätiedotPuun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin
Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT
KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti
LisätiedotSuomen metsien kasvihuonekaasuinventaario
Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Aleksi Lehtonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Johdanto sopimukset ja hiilitase 2. Nykyinen
LisätiedotNuoren metsän energiapuu ja hiilinielu
Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta
LisätiedotHakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos
Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin 4.3.2013 MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos Sisällys Taustaa ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä haasteista
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
LisätiedotKierrätämme hiiltä tuottamalla puuta
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus
LisätiedotOnko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi
LisätiedotMaa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm
U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uusiutuvan
LisätiedotMaatalouden energiapotentiaali
Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude
LisätiedotBiohiilen käyttömahdollisuudet
Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä
LisätiedotUudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen
LisätiedotMetsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta
Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta Antti Kilpeläinen Itä-Suomen yliopisto Metsätieteiden osasto Pielisen Karjalan TULEVAISUUSFOORUMI, 4.10.2018 Sisältö 1) Metsikön
LisätiedotYleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?
Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa? Espanjan rankkasateet syyskuussa 2019 ttps://yle.fi/uutiset/3-10969538 1 Yleistä Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta hyvä asia, mutta sen jatkuva, tasainen voimistuminen
LisätiedotIlmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 13.1.2009 Epävarmuus ilmastoennusteissa Päästöskenaarioepävarmuus Ihmiskunnan tuleva käyttäytyminen Malliepävarmuus
LisätiedotPuun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM
Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,
LisätiedotKestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?
Forest Energy 2020 -vuosiseminaari 8.10.2013, Joensuu Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille? Komission
LisätiedotBiotalouden kestävyyshaasteet
Kansalaisinfo 14.6.2017 Biotalouden kestävyyshaasteet Ernesto Hartikainen, Sitra ernesto.hartikainen@sitra.fi Twitter @ernestoharti V I S I O Suomi menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä. MINKÄLAINEN
LisätiedotForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä
ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä ForestEnergy2020 vuosiseminaari 7.10.2015 Joensuu Kati Koponen, VTT 7.10.2015 1 ForestEnergy2020 julkaisu liittyen metsäenergian kestävyysasioihin
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotEtelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.
Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja
LisätiedotHiilenkierto näkyväksi elintarviketuotannossa - Fotosynteesin rooli esiin meillä kuten Pariisissa
Hiilenkierto näkyväksi elintarviketuotannossa - Fotosynteesin rooli esiin meillä kuten Pariisissa Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Elintarvikepäivä 2016, Messukeskus, Helsinki 17.5. 2016 Miten tutkimus
LisätiedotBiopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto
Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto EMV:n kestävyyskriteeri-info 30.8.2013 Kansallisen kestävyyslainsäädännön tilanne Laki biopolttoaineista
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen
Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän
LisätiedotEKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet
Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet Espoossa Joulukuussa 2018 1 Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet Sisällysluettelo Esipuhe... 3 1. Johdanto... 4 2. Metsien kasvu, puuston
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotNäkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?
Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 25.1.2017 Pörssitalo Hanne Siikavirta RED II / Bioenergian
LisätiedotSuomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen
LisätiedotIlmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys
Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Natalia Pimenoff, Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitos 1/27/09 Sisältö Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen Hiilen kierto hidas vs.
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotIlmastonmuutosnäkökohdat. Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari, 8.5.2014
Ilmastonmuutosnäkökohdat Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari, 8.5.2014 Ilmastonmuutosnäkökohdat 1. Ilmastonmuutoksen hillintä metsien avulla 2. Ilmastonmuutoksen
LisätiedotMetsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet
Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Tutkija Karri Pasanen Antti Asikainen, Perttu Anttila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotSoiden hiilivarastojen kehitys
Soiden hiilivarastojen kehitys, GTK Toimiva suoluonto Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3.9.2013 Sisältö: Suomen luonnon hiilivarastoista Soiden kasvu ja hiilen varastoituminen jääkauden jälkeisenä
LisätiedotKiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli
Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli BSAG - Elävä Itämeri säätiö Baltic Sea Action Group (BSAG) on vuonna 2008 perustettu säätiö, joka tekee työtä Itämeren ekologisen
LisätiedotUskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013
Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen
LisätiedotOnko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien
Jussi Esala, SeAMK Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien tuotantoon ja jalostukseen kuluva energia kasveista saatavan energiahyödyn? Bioenergiapotentiaali
LisätiedotHiilineutraali Suomi 2045 (2035) mennessä - Mitä on tehtävä 2025 mennessä Maria Kopsakangas-Savolainen
Hiilineutraali Suomi 2045 (2035) mennessä - Mitä on tehtävä 2025 mennessä Maria Kopsakangas-Savolainen Suomen Biokaasuyhdistys ry:n seminaari 11.12.2018 Tausta IPCC:n 1,5 asteen raportti osoittaa selvästi,
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotPuurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi
Puurakennusten hiilijalanjälki Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi 1. Miksi hiilijalanjälkeä lasketaan? 2. Mihin puun vähähiilisyys perustuu? 3. Esimerkki PES-elementin laskennasta 4. Yhteenveto 11.3.2013
Lisätiedot