4/2011 TEKNIIKAN AMMATTIKORKEAKOULUOPETTAJIEN JÄRJESTÖLEHTI. Raahen malli - rikastamo s. 10. Miten vähentää keskeyttämisiä s. 12

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4/2011 TEKNIIKAN AMMATTIKORKEAKOULUOPETTAJIEN JÄRJESTÖLEHTI. Raahen malli - rikastamo s. 10. Miten vähentää keskeyttämisiä s. 12"

Transkriptio

1 TEKNIIKAN AMMATTIKORKEAKOULUOPETTAJIEN JÄRJESTÖLEHTI Toolilainen 4/2011 Raahen malli - rikastamo s. 10 Miten vähentää keskeyttämisiä s. 12 Järjestäytymisellä apua arkipäivään s. 33

2 SISÄLLYSLUETTELO Pääkirjoitus... 3 Ledaren... 4 Päätoimittajalta... 5 OPM:n leikkausesityksiin pohdittiin vastatoimia TOOLin syysvaltuustossa... 6 Mistä laatua suomalaiseen insinöörikoulutukseen?... 8 Raahen malli rikastamo Olenko minä syyllinen? Opinto-ohjausta ja motivointia Kalifornian tapaan Kilpailuhenkisiä riskinottajia ja yhteisöllisiä toimijoita Insinöörikoulutuksen Foorumi ja satavuotisjuhla Tampereella ensi syksynä Wieliczkan suolakaivos Seminaari insinöörikoulutuksen näkymistä Helsingissä Cleantech-osaamista ja osaamistarpeita Lahdessa ja maailmalla Tekniikan ja liiketalouden yhteistyöllä uutta osaamista Purjehdus Hollannista Suomeen oli mieleenpainuva kokemus vertaansa vailla Standardit kiinnostivat Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoita Järjestäytymisellä apua arkipäivään Anja Tahvanaisesta TOOLin uusi toimistosihteeri Vienassa - TOOLin seniorit Lönnrotin jalanjäljillä Ennusteiden perusteella Syksyn satoa joulua odotellessa Kirjat Kampuselämää. Tuomi-ryhmä esiintyy Jyskyjärven kulttuuritalossa. s. 37 Syksyn satoa joulua odotellessa. s. 13 s. 34 Muistathan käydä TOOLin keskustelupalstalla 2 4/2011 Toolilainen

3 PÄÄKIRJOITUS Hannu Räsänen Osaamisen laatu on uhattuna aamme hallitus on ilmoittanut tavoitteekseen Mnostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Tämä on hyvä tavoite. Insinöörikoulutuksen osalta kilpailemme maailmanmarkkinoilla. Maailmassa valmistuu vuosittain noin miljoona insinööriä ja Suomessa noin 4500 insinööriä ammattikorkeakouluista. O petusministerin puheet ja teot ovat kuitenkin erisuuntaisia. Kustannusleikkauksia ollaan kohdistamassa nimenomaan ammattikorkeakouluihin 126 miljoonaa ammattikorkeakoulusektorilta vuosittain on suuri summa ja valtiontalouden huippuleikkaus. ekniikan alan yhteistyöryhmän strategisen selvityksen mukaan insinöörikoulutuksen opiskelija- T kohtainen rahoitus tulisi Suomessa kaksinkertaistaa nykytasosta, jotta olisimme hyvällä kansainvälisellä tasolla. Samanaikaisilla rahoitus- ja aloituspaikkaleikkauksilla ajaudutaan kauemmaksi tavoitetasosta, joka on kymmenen opiskelijaa opettajaa kohden. opeilla harkitsemattomilla aloituspaikkaleik- jouduttaisiin lisäksi alueiden, opis- Nkauksilla kelijoiden ja opetushenkilöstön näkökulmasta ristiriitaisuuksiin. Opiskelijoilla on subjektiivinen oikeus opiskelupaikkaan seitsemän vuotta opintojensa aloittamisestaan. Asiakaslupauksista pitää huolehtia. Opetushenkilöstön osalta on syntynyt elinkeinoelämän kanssa alueellisesti tuloksellisia toimintamalleja, joista ei kannata luopua. äästökohteet tulee harkita tarkoin. Mihin säästöihin pystytään esim. hallinto- ja tilakustannuk- S sissa? Opetustoiminnan sekä sitä tukevan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön osalta säästöt tarkoittavat tinkimistä tulevaisuuden odotuksista. Insinöörikoulutus on resursoitava suhteessa sen merkitykseen hyvinvoinnin tuottajana ja keskeisten tulevaisuuden ongelmien ratkaisijana. Insinöörikoulutuksella on keskeinen merkitys ulkomaankaupalla luotavaan hyvinvointiin sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin ja väestön ikääntymiseen liittyvien haasteiden näkökulmasta. onkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että K - opiskelijakohtaista rahoitusta pitää lisätä, ei leikata, mikäli halutaan hyvälle kansainväliselle tasolle, - jos joltain paikkakunnalta lopetetaan insinöörikoulutuksen aloituspaikat nuorisokoulutuksen osalta, mahdollistetaan opiskelijoiden ja opetushenkilöstön yhteistyöprojektit alueen elinkeinoelämän kanssa, ja - koulutuksen laatua parannetaan, edistetään tki-tuloksia ja aluevaikuttavuutta. altakunnan tasoisten toimenpiteiden lisäksi nyt V on erityisen tärkeätä toimia paikallisesti. Leikkaustoimet ovat erilaisia eri puolella maata. Paikallisen toolilaisen yhdistyksen hallituksen jäsenten ja muiden toimijoiden tulee osallistua aktiivisesti siihen toimintaan, jolla saadaan opiskelijoiden ja opetushenkilöstön toimintaympäristömuutokset hallituiksi. Säästöillä ei saa tuhota tekniikan ja liikenteen alan ammattikorkeakoulujen ydintehtävää oppimista ja sitä palvelevaa tki- ja aluevaikuttavuustyötä. OKM on luvannut, että muutokset tehdään hyvää ja vastuullista henkilöstöpolitiikkaa noudattaen. Tästä pitkäjänteisyydestä pitää pitää huoli. Aktiivisutta ja rauhallista vuoden vaihteen aikaa toivoen Hannu Räsänen PS. Opetusalan työehtosopimusneuvottelut ovat selkiytymättömässä tilassa pääkirjoituksen kirjoitushetkellä. OAJ:n ja TOOLin tavoitteena on saada aikaan raamisopimuksen mukainen ratkaisu. TES-tilanteiden kehitystä on hyvä seurata yleisten tiedotusvälineiden lisäksi fi- ja -sivustoilta. TES-asioista tiedotetaan tilanteen mukaan myös TOOLin sähköisillä tiedotteilla. Toolilainen 4/2011 3

4 LEDAREN Hannu Räsänen Kunnandets kvalitet är hotad årt lands regering har meddelat som sitt mål V att höja finländarna till världens kunnigaste folk till år Detta är en bra målsättning. Inom ingenjörsutbildningen tävlar vi på världsmarknaden. Globalt utexamineras ca en miljon ingenjörer per år och i Finland ca 4500 från yrkeshögskolorna. ndervisningsministerns tal och agerande U går dock i kors. Man fokuserar kostnadsnedskärningarna enkannerligen på yrkeshögskolorna 126 miljoner årligen från yrkeshögskolesektorn är en stor summa och toppnedskärning i statsfinanserna. amarbetsgruppen för tekniksektorn har i Ssin strategiska utredning kommmit till att ingenjörsutbildningens finansiering per studerande i Finland borde fördubblas från det nuvarande, för att vi skulle vara på god internationell nivå. Med samtidiga nedskärningar av både nybörjarplatser och finansiering glider man längre ifrån målnivån, som är 10 studerande per lärare. enom snabba oövertänkta nedskärningar av Gnybörjarplatser skulle man dessutom råka i motsägelser ur områdenas, de studerandes och lärarnas synvinkel. De studerande har en subjektiv rätt till studieplats under sju år från påbörjandet av studierna. Man skall hålla fast vid sina kundlöften. För undervisningspersonalens del har det uppstått lokalt funktionella verksamhetsmodeller tillsammans med näringslivet, och dessa är det inte värt att skrota. an bör noga överväga sparmålen. MVilka inbesparingar kan man nå t.ex. i administrations- och utrymmeskostnader? Inbesparingar gällande undervisningsverksamheten och den FoU- och innovationsverksamhet som stöder den innebär prutande på framtidsförväntningarna. Ingenjörsutbildningen skall resurseras i proportion till dess betydelse för skapande av välfärd och dess centrala roll som framtidens problemlösare. Ingenjörsutbildningen har central betydelse för den välfärd som skapas av utrikeshandeln och människornas och miljöns välmående samt ur perspektivet på de utmaningar som förorsakas av befolkningens åldrande. onkret betyder detta att K- resurseringen per studerande skall ökas, inte beskäras, om man vill nå god internationell standard, - om man på någon ort avslutar nybörjarplatserna inom ungdomsutbildningen, bör man göra det möjligt att utföra samprojekt mellan de studerande och undervisningspersonalen å ena sidan och näringslivet på området å andra sidan, och - man förbättrar utbildningens kvalitet, befrämjar FUI-resultat och regional påverkan. örutom riksomfattande åtgärder är det nu ytterst Fviktigt att verka lokalt. Nedskärningsåtgärderna är olika i olika landsändor. Styrelsen för den lokala TOOL-föreningen och andra aktörer bör aktivt delta i den verksamhet med vilken man kan kontrollerat genomföra förändringarna i de studerandes och undervisningspersonalens verksamhetsomgivning. Man får inte med inbesparingarna förstöra teknik- och kommunikationssektorns kärnuppgift inlärningen och det FUI- och lokalverkningsarbete som stöder denna. UKM har lovat, att förändringarna görs med att följa god och ansvarsfull personalpolitik. Denna långsiktighet måste man värna om. Med önskan om aktivitet och fridfullt årsskifte Hannu Räsänen PS. Undervisningssektorns arbetsavtalsförhandlingar hänger i luften vid skrivandet av denna ledare. OAJ och TOOL strävar efter att uppnå en lösning i linje med ramavtalet. Det är bra att följa med situationen förutom via massmedia också på och -internetsidorna. Information om avtalsfrågor meddelas också via TOOLs elektroniska medier då situationen så kräver. 4 4/2011 Toolilainen

5 Päätoimittajalta Toolilainen Tekniikan ammattikorkeakouluopettajien järjestölehti Aikakauslehtien liiton jäsen Toolilainen 4/2011 Konsensus hukassa Insinöörikoulutuksen toteuttamisessa ollaan kokemassa suurinta remonttia koko ammattikorkeakoulujärjestelmän olemassaolon aikana. Hallituksen säästöohjelman nimellä kulkevissa suunnitelmissa kokonaisleikkaukset ovat melkoisen kategoriset, niin määrien, kuin kohteidenkin suhteen. On mielenkiintoinen kuvio. Ammattikorkeakoulujen tekniikan yksiköiden yksioikoinen alasajo valtion talousarvion liitteen omaisena ilmoitusasiana antaa vähemmän mairittelevan kuvan Suomesta demokraattisena valtiona. Mieleen putkahtaa tahtomattaankin eräs toinen demokratia takavuosilta ja lähimaastosta. Eipä silti, onhan tämän tapaiseen, isälliseen ohjaukseen suuntauduttu niin ministeriön tasolla, kuin yksiköissäkin jo vuosikausia. Jotenkin tuntuu, että paljon höpötetty konsensus johtamiskulttuurissamme on siirretty entistä enemmän vain juhlapuheiden pakolliseksi höysteeksi. Perusteluina käytetyt mittarit syntyvyys ja alueellinen suhdeluku aloituspaikat/väkimäärä ovat matemaattisesti puolustettavissa. Sen sijaan mittaamatta on jäänyt monta muuta yhtä hyväksyttävää lukua tai skenaariota. Niin eurooppalainen kuin maailman laajuinen talouden ja yhteistyökuvioiden uudelleen muokkautuminen on jäänyt tyystin sivuraiteille puhumattakaan lähempänä meitä jokaista olevia Suomen talouden ja teollisuuden kehitystrendejä. Aluepoliittiset aspektit näyttävät myös unohtuneen totaalisesti. Hiukan orvolta tuntuu esimerkiksi se, että Lapin insinöörikoulutus asetetaan lähes konkurssitilaan, kun samalla pohjoisen Suomen teollisuus kokee ehkä suurinta murrosta sitten karhunkaatokeihään keksimisen. Kaivostoimintaa nousee melkein jokaiseen kuntaan ja sen oheistuotteena kyseisille alueilla kehittyy väkisin toimialaa palvelevaa tuotantoa ja palvelutoimintoja. On melko helppo ennustaa, mistä tekijät ja yritystoiminta näitä aukkoja paikkaamaan löytyy, kun oman alueen koulutus ajetaan alas. Samantapainen tilanne on Kymenlaaksossa, jossa vuosikausia jatkunut idän suunnan yhteistyö on kehittynyt roimin askelin. Kun kaiken lisäksi Venäjä liittyy maailman kauppajärjestö WTO:n täysjäseneksi, niin kaikkien mittareiden ja ennusteiden mukaan yhteistyö siihen suuntaan kasvaa ennen näkemättömän voimakkaasti. Ja meillä lopetetaan insinöörikoulutus juuri sillä rajalla olevasta yksiköstä. Totta kai vaje niin Lapissa kuin Karjalassakin täyttyy fysiikan lakien mukaan tyhjiöllä on taipumus täyttyä. Harmi, että se vaje paikataan yhä enenevässä määrin muualta tulevalla porukalla. Ja se joukko ei kasvata alueellista eikä aina edes suomalaista osaamista. Se ei monessa tapauksessa myöskään jätä meille bisneksistä koituvaa voittoa eikä juuri muutakaan hyödykettä veroeuroista nyt puhumattakaan. Muutoksia ja leikkauksiakin tulee, se on varma asia ja niiden kanssa on pakko pystyä elämään. Näin joulun alla on tapana laatia lahja- ja toivelistoja ja laittaa kirjeitä Joulupukille. Nyt olisi leikkauspaikkakuntien edustajilla oikea aika näyttää, mitä varten heidät on omien alueittensa edusmiehiksi ja -naisiksi valittu. Pelkkä kirje Joulupukille tuskin kuitenkaan riittää. Ollakseni rehellinen en usko, että ministeriö valitsemaansa linjaa juurikaan muuttaa, siinä menisi loppukin uskottavuus. Niinpä on syytä varautua pahimpaan ja tehdä vaihtoehtoiset suunnitelmat alueiden kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja osaamisen kasvattamisen varmistamiseksi aivan perinteiseen projektihallinnan tapaan. Hyvä esimerkki on tässä lehdessä kerrottu tapaus Raahe, jonka insinöörikoulutus jäi pari vuotta sitten tehtyjen päätösten jälkeen tyhjän päälle. Nyt siellä ollaan jo varovaisen toiveikkaita. Kaikesta huolimatta Oikein Hyvää ja Rauhallista Joulunaikaa ja Tsemppiä Vuodelle 2012! Kauko Kallio JULKAISIJA TOOL Rautatieläisenkatu Helsinki Sampo Pankki FI Toimisto avoinna ma to 9 15 PÄÄTOIMITTAJA Kauko Kallio Parkkisentie Oulu TOIMITUSSIHTEERI Aineisto osoitteeseen: Tiina Sola-Jalli TOIMITUSKUNTA Hannu Räsänen Jukka Kurenniemi Mirka Toivola TILAUSHINTA 30 /vsk (Eläkeläisjäsenet saavat lehden liiton eläkeläisjäsenmaksun hinnalla, joka on 10 /vuosi.) ILMOITUSHINNAT (valmis aineisto) 2/1 s /1 s /4 s /2 s /4 s /8 s. 250 PALSTAMILLIMETRI: 1 /palsta-mm PAINATUS Lappeenrannan Kirjapaino Oy Ratakatu 41, Lappeenranta telefax Toolilainen ilmestyy 4 kertaa vuodessa. ISSN x TOOLin PUHEENJOHTAJA Hannu Räsänen JÄRJESTÖSIHTEERI Tiina Sola-Jalli , TOIMISTOSIHTEERI Anja Tahvanainen , TOOLILAISEN ILMESTYMIS- AIKATAULU VUONNA 2012 Aineistopäivä Ilmestyy Nro Nro Nro Nro Toimitus pidättää itsellään oikeuden muutoksiin. ETUKANSI: Hannu Räsänen TAKAKANSI: Jarkko Vuori 5 5

6 Hannu Räsänen OPM:n leikkausesityksiin pohdittiin Timo Iivarinen välitti Saimaa ammattikorkeakoulun tekniikan opettajien näkemykset. Syksyn aikana on eletty varsin ristiriitaisissa tunnelmissa ammattikorkeakouluissa. Poliittisissa julistuksissa on luvattu panostaa korkeakoulutukseen ja osaamiseen, mutta samaan aikaan OKM:n varsinaiset esitykset ovat täysin päinvastaisia. Valtuutetut hyväksyivät, tarkentavien kysymysten jälkeen, TOOLin talousarvioesityksen ja toimintasuunnitelman vuodelle Samoin uusien hallitusten jäsenten valinta sujui melkoisen jouhevasti, vaikka kertaalleen äänestettiinkin. Sampsa Kupari ja Ritva Lampela jatkavat varsinaisina hallituksen jäseninä, sekä Eeva-Leena Forma ja Juhani Rouvali varajäseninä. Leif Östman valittiin uutena varsinaiseksi hallituksen jäseneksi ja Jarno Varteva varajäseneksi. Valtuutetut olivat huolissaan sa an opetuksen laadusta. Mikkelin ammattikorkeakoulussa suunnitellaan tekniikan alan aloituspaikkaleikkauksia vaikka ministeriökään ei niitä ole esittänyt. TOOLin luottamusverkoston tukea vahvistetaan OAJ on päättänyt lopettaa palkkasihteerijärjestelmänsä tämän vuoden loppuun mennessä. Tämä päätös ei ole ollut mieluisa TOOLille. Valtuusto joutuikin lopettamaan myös TOOLin palkkasihteeritoiminnan. Samalla valtuutetut kuitenkin antoivat täyden tukensa sille, että toolilaisten luottamusmiesten verkostoitumiseen panostetaan lisää. Tarkoituksena on kehittää edunvalvontaa luottamusmieskoulutuksen avulla jo helmikuun aikana. OKM kehittää vai leikkaa? Uudessa hallitusohjelmassa todetaan, että Suomen korkeakoulutukseen ja tutkimukseen panostaminen on pitkäjänteistä kasvupolitiik- 4/2011 Toolilainen 6

7 vastatoimia TOOLin syysvaltuustossa kaa. Tämä vastaa vaalilupauksia, mutta panostusten pitkäjänteisyys jäi kovin lyhyeksi, kun ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja on esitetty leikattavaksi 2200 opiskelijalla ja lisäksi opiskelijakohtaista panostusta on kaavailtu pienennettävän. Leikkausten kokonaismääräksi on ilmoitettu noin 126 miljoonaa euroa vuositasolla. Summat ovat suuria ja ristiriitaisuudet jatkuvat henkilövaikutusten osalta. OKM on todennut edellyttävänsä, että muutosten yhteydessä toteutetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja turvataan päätoimisen henkilöstön asema. Mutta samalla valtioneuvostossa on linjattu, että ammattikorkeakoulu-uudistuksessa ei sovelleta kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettua lainsäädäntöä siihen liittyvine velvoitteineen. Amk-laki voimaan Amk-lainsäädännön uudistaminen on ajoittumassa huonoon aikaan. Kun rakenteelliset uudistukset tehdään Toolilainen 4/2011 samanaikaisesti säästöjen kanssa, voidaan tehdä paljon vahinkoakin. Ristiriitaisuuksien jatkuessa on kovin pelottavaa lukea OKM:n julistusta Laadun ja vaikuttavuuden lisäksi rahoituksella tuetaan rakenteellista kehittämistä ja korkeakoulujen profiloitumista. Reaalimaailmassa tämä tarkoittaneen, että OKM:n toimien tarkoituksena on opetuksen laadun ja vaikuttavuuden tietoinen leikkaaminen. Valtuustossa keskusteltiin aktiivisesti valtioneuvoston peruslinjauksista: - kaikki ammattikorkeakoulut muutetaan osakeyhtiöiksi, - valtion ohjaus nykyistä strategisemmaksi, - rahoitus siirtyy kokonaan valtiolle, - ammattikorkeakoulujen johtamista ja hallintoa uudistetaan, - uusien osakeyhtiöiden muodostamisen on aikataulutettu. Valtioneuvoston vahvistama muistio amk-peruslinjauksista löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta fi/export/sites/default/opm/ Koulutus/ammattikorkeakoulutus/ammattikorkeakoulu_uudistus/aineistot/liitteet/ muistio1611.pdf. Muistiosta käy ilmi esimerkiksi se, että ammattikorkeakoulut on tarkoitus kirjata asetukseen, rakenteellisten muutosten vastaisia seikkoja ei saa olla kirjattuna osakassopimuksiin ja alustavat suunnitelmat yhtiöiden muodostamisesta on toimitettava ministeriölle viimeistään elokuussa Opetuksen panostuksia pienennetty Opetusviranomaisten keräämät tilastot tukevat valtuutettujen tuntemuksia, joiden mukaan opetukseen kohdennettava rahoitus on pienentynyt. Muutosten suunta on valtuustossa läpikäytyjen tilastojen mukaan täysin väärä. Ammattikorkeakouluissa on käytetty yhä pienempi suhteellinen määrä rahoituksesta opetukseen, muun kustannusosuuden lisäännyttyä. Samana ajanjaksona tekniikan ja liikenteen alan opetushenkilöstön määrä on vähentynyt, hallintohenkilöstön määrän lisääntyessä ammattikorkeakouluissa. Valtakunnallisia ja paikallisia toimenpiteitä Valtuutetut esittävät voimakkaita viestejä ja toimenpide-ehdotuksia sekä rakennemuutos- että leikkausasioista. Leikkausten asemasta tarvitaan opetuksen laadun kehittämistä, opiskelija-opettajasuhdeluvun parantamista. Miten saadaan päättäjät ymmärtämään tekniikan ja liikenteen alan koulutuksen merkityksen? Valtakunnan tasolla tarvitaan yhä enemmän julkisuutta. Varsinaiset amkmuutokset tehdään kuitenkin paikallisesti ja paikalliset olosuhteet poikkeavat tekniikan ja liikenteenkin alalla kovasti. Opetushenkilöstön tulee vaikuttaa toiminnallaan oppilaitoksen johdon lisäksi nimenomaan elinkeinoelämän vaikuttajiin, toimittajiin, poliitikkoihin ja muihin yhteiskunnallisiin päättäjiin. 7

8 Tarja Ahopelto ja TOOL Jyväskylä ry:n hallitus Kuvat: Olli Väänänen Seminaarin paneelissa keskustelivat Hannu Saarikangas UIL:stä (vas.), Marjo Uusi-Pantti Teknologiateollisuus ry:stä, Tero Rinne Insinööriopiskelijaliitosta, Mikko Salminen JAMK Teknologiasta ja Hannu Räsänen TOOL ry:stä. Mistä laatua suomalaiseen insinöörikoulutukseen? Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemat aloituspaikkojen leikkaukset ja suunnitellut muut resurssien supistukset uhkaavat myös tekniikan alan ammattikorkeakoulutusta. Ennen tietoa OKM:n suunnitelmista TOOL Jyväskylä ry järjesti Jyväskylässä seminaarin Suomalaisen insinöörikoulutuksen tulevaisuus, joka oli ensisijaisesti huolissaan insinöörikoulutuksen laadusta. S eminaarin alustajina toimivat johtaja Hannu Saarikangas Uudesta Insinööriliitosta ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) rehtori Jussi Halttunen. Paneelissa keskuste- livat johtaja Saarikankaan lisäksi johtaja Mikko Salminen JAMK Teknologiasta, projektipäällikkö Marjo Uusi-Pantti Teknologiateollisuus ry:stä, puheenjohtaja Hannu Räsänen TOOL ry:stä ja puheenjohtaja Tero Rinne Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:stä. Paneelin puheenjohtajana toimi TOOL Jyväskylä ry:n puheenjohtaja Esa Salmikangas. Suhdanteiden vaikutus uuden insinöörin osaamiseen Saarikangas muistutti alustuspuheenvuorossaan, että talouden suhdanteet näkyvät heti insinööriopiskelijoiden kesätöissä ja töiden sisällössä, sekä tuoreiden insinöörien työllistymisessä - sijoittuuhan yli 80 % amk-insinööreistä yksityisille aloille. Suhdanteet vaikuttavat siis suoraan uuden insinöörin osaamiseen: ammattitaito ei kehity toivotulla tavalla, jos yhteyttä käytäntöön ei saada opintojen aikana. Myös Halttunen peräänkuulutti työelämäyhteyksien vahvistamista ja TKI-toiminnan integroimista tiiviimmin opintoihin. Hän väläytti myös ammattioppilaitoksista valmistuneiden opiskelijoiden määrän lisäämistä hakuprosessissa - ajatuksena on rekrytoinnin kohdentaminen nimenomaan alasta kiinnostuneille, jotta opintojen keskeyttäminen saataisiin kuriin ja opintojen läpäisyaste paremmaksi. Nopealiikkeinen sukupolvi Halttunen muistutti myös, että uudet koulutettavat sukupolvet ovat nopealiikkeisiä ja arvaamattomia. Saman asian nosti esiin Saarikangas: Jos ohjelma ei kiinnosta, vaihdetaan toiselle kanavalle 30 sekunnissa. Opetusta on siis uudistettava niin, että se kiinnostaa. Opiskelijoille on tarjottava käytännön työelämän haasteita alusta alkaen. Koulutusrakenteen muutoksen yhteydessä pitäisi Halttusen mukaan päästä putkista t-kappaleisiin eli valinnan mahdollisuuksia ja monialaisuutta tulisi vahvistaa. Yritysyhteistyö avainasemassa Kaikki panelistit nostivat tiiviin yhteistyön yritysten kanssa tulevaisuuden insinöörikoulutuksen avainasiaksi. Marjo Uusi-Pantti painotti, että Teknologiateollisuus ry:n jäsenistä 60 % on pk-yrityksiä, ja ainoastaan pk-sektorille on tulossa uusia työpaikkoja. Teknisen osaamisen rinnalle tarvitaan asiakkaan näkökulman ymmärrystä. Parhaiten tavoite onnistuu Uusi-Pantin mukaan yritysyhteistyöllä ja yrityksille tehtävien oikeiden projektien avulla. Myös opiskelijat kaipaavat Tero Rinteen mukaan työelämälähtöistä opiskelua ja projektiopintoja. Mikko Salminen korosti, että TKI-toiminta tarjoaa opettajillekin hyvän väylän päivittää osaamistaan, mikä osaltaan parantaa opetuksen laatua. 8 4/2011 Toolilainen

9 Soveltuvuustestit pääsykokeeseen Keskeyttämisten syynä pidettiin yleisesti ns. pakkohakua, josta pitäisi päästä eroon. Rinne ja Räsänen ottaisivat pääsykokeeseen mukaan myös soveltuvuustestit, Saarikangas jopa ennakkoharjoittelun entiseen malliin, vaikka myönsi saman tien, että käytännössä ennakkoharjoittelu on mahdoton vaatimus. Yleisökysymykseen, pitäisikö matematiikan osaamisvaatimuksia pääsykokeissa helpottaa, jotta kädentaitajatkin pääsisivät helpommin sisään, kaikki panelistit suhtautuivat varauksellisesti. Uusi-Pantti kertoi yrityksissä harmiteltavan jo nyt, että nuorilla insinööreillä ei ole riittävästi matemaattis-luonnontieteellistä osaamista. Saarikankaan mukaan kansainvälisesti ei tuommoisesta edes keskustella, Salminen puolestaan piti merkittävänä, että suomalainen insinööri osaa sen minkä kiinalainenkin. Salminen kertoi, että viime aikoina on päinvastoin noussut keskusteluissa esiin tarve valmentaa huippulaskijoita, jotka voisivat saavuttaa erityisvalmiuksia. Räsänen muistutti, että nykyään on ammattioppilaitosten opiskelijoille tarjolla siltaopintoja, joilla kiritään kiinni lukiossa opiskeltavia matematiikan taitoja. Myös Tero Rinne painotti erilaisten silta- ja tukiopintojen, sekä avoimen AMK:n merkitystä matemaattis-luonnontieteellisten taitojen hankkimisessa. Paneeli tuomitsi OKM:n kaavaileman valintamallin Opetus- ja kulttuuriministeriön kaavailema valintamalli, jossa opiskelija hyväksyttäisiin ensin vain alalle ja vasta vuoden - kahden opintojen jälkeen hän valitsisi suuntautumisensa, tuomittiin paneelissa yksiselitteisesti. Saarikangas oli vakuuttunut, että kaavailtu malli vain lisäisi keskeyttämisiä, kun opiskelijan pitäisi aluksi opiskella pelkästään kaikille yhteisiä aineita. Salmisen mukaan täytyisi löytää tapa kytkeä opinnot halutulle alalle. Myöskään opiskelijat eivät Rinteen mukaan halua kaksivaiheista kilpailua: ensin sisäänpääsystä ja sitten suuntautumisvaihtoehdosta. Riskinä on, että opiskelija joutuu Rinteen mukaan umpiperään; hän ei pääsekään haluamaansa suuntautumisvaihtoehtoon ja voi herkästi keskeyttää opintonsa. Räsäsen mielestä täytyisi löytyä kompromissi. Hakukohteiden pitää olla isompia, nyt koulutusohjelmia on liikaa. Marjo Uusi-Pantti muistutti, että AMK:iden päätehtävänä on opetus, siihen pitäisi siis satsata. Hannu Räsänen asetti opettaja-opiskelijalukumäärän suhdetavoitteeksi kansainvälisten kärkikorkeakoulujen luvun 1:10. Nyt luku Suomen ammattikorkeakouluissa on yksi opettaja opiskelijaa kohden. Kaiken kaikkiaan seminaarissa oltiin yhtä mieltä siitä, että opetuksen on uudistuttava yhteiskunnan ja talouselämän muuttumisen myötä. Toivottavasti siihen annetaan tulevaisuudessa myös resurssien puolesta mahdollisuus. Seminaarin puheenjohtajana toimi TOOL Jyväskylä ry:n puheenjohtaja Esa Salmikangas. Esa Salmikankaan kommentti K ohta Jyväskylän-seminaarin jälkeen tuli tieto OKM:n kaavailemista leikkauksista ammattikorkeakouluille. Tekniikan alalla nämä leikkaukset merkitsevät 844 aloituspaikan leikkausta eli noin 11 % tekniikan ja liikenteen aloituspaikoista. Ehdotetut aloituspaikkaleikkaukset kohdistuisivat koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaluonnoksen (KESU2016) mukaan erityisesti tietoja tietoliikennetekniikkaan, viestintätekniikkaan, tuotantotalouteen ja muihin tekniikan ja liikenteen koulutusohjelmiin. TOOL Jyväskylä ry:n puheenjohtaja Esa Salmikangas perääkin OKM:ltä ja sivistyspoliittiselta ministerityöryhmältä perusteluja sille, miten esitetyt leikkaukset tukevat samaisessa KESU2016-luonnokseen kirjattuja nykyisen hallituksen tavoitteita: hallituksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa suomalaisen osaamisen kilpailukykyä ja nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Toolilainen 4/

10 Timo Pieskä Hankkeen projektipäällikkö Oamk, Raahe Kuva: Juha Räty Oamk, Raahe Raahen malli rikastamo Lehtori Esa Törmälä ja yliopettaja Lea Hannila esittelevät hankkeen etenemistä projektipäällikkö Timo Pieskälle. Laki velvoittaa keskeisesti ammattikorkeakouluille työelämän ja alueellisen toiminnan. Oulun seudun ammattikorkeakoulun toiminta Raahessa muuttuu voimakkaasti, mutta keskeisenä tavoitteena on edelleen palvella alueen yrityksiä ja työelämää, turvata niiden tarvitsema osaava työvoima sekä kehittää hanke- ja tutkimustoimintaa. Henkilöstö kouluttautuu uuteen tilanteeseen ja toimintatapaan KAMARA (Kampusmalli Raahe) hankkeessa. Vuoden 2010 alussa Oulun seudun ammattikorkeakoulun strategiaan kirjattiin: Oamkin rakennetta kehitetään keskittämällä Raahen nuorten tutkintoon johtavan koulutuksen sisäänotto vuodesta 2011 alkaen Oulun kampuksille. Raahen kampuksen toimintamalli muokataan työelämäläheiseksi järjestämällä alueen työvoimatarpeen mukaiselle opiskelijamäärälle kahden viimeisen vuoden opinnot kiinteässä yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Aikuiskoulutuksen ja virtuaaliopetuksen määrää lisätään. Yrityslähtöinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta integroidaan opetukseen nykyistä merkittävästi tiiviimmin. Kampus muodostaa tuki- kohdan, jossa resursseina on tarvittava opetus- ja ohjaushenkilöstö, sekä ajanmukainen infrastruktuuri. Uuden toimintamallin toteuttaminen edellyttää sekä opetussuunnitelmien uudistamista, että riittävää henkilöstön kouluttamista. Uusi toimintamalli Uuden toimintamallin kehittäminen tuo haasteita opiskelijoille, ammattikorkeakoulun henkilöstölle ja alueen yrityksille. Kaikkien osapuolten saumaton yhteistyö on onnistumisen edellytys. Riittävän opiskelijamäärän saaminen mukaan uuden toimintamallin mukaiseen toteutukseen on keskeinen lähtökohta. Yritysten ja työelämän edustajien onkin syytä aktiivisesti osallistua opiskelijarekrytointiin sekä olla entistä tiiviimmin mukana koulutuksen kehittämisessä ja yhteistyössä. Opettajien ja muun ammattikorkeakoulun henkilöstön on muokattava toimintatapansa uuden toimintamallin vaatimuksiin. Perinteisesti koulutuksessa opiskelijat suorittavat harjoittelunsa, tekevät opinnäytetyönsä ja osallistuvat mahdollisesti yritysprojekteihin. Näissä toteutuksissa opettajan osallistuminen on ollut suhteellisen ohutta. Uudessa mallissa työelämässä tapahtuvan oppimisen osuus lisääntyy ja opetushenkilöstön panos kasvaa merkittävästi. Myös hankeyhteistyö voimistuu entisestään. Yritysyhteistyö Uusi toimintamalli lähestyy entistä tiiviimmin työelämän tarpeita. Yritykset edistävät esimerkiksi selvitys- ja kehittämishankkeitaan tai projektejaan hyödyntämällä opiskelijoiden ja opettajien työpanosta. Projekteissa voi olla mukana eri koulutusohjelmien opiskelijoita (esimerkiksi tekniikan ja liiketalouden opiskelijoita) ja useampia ohjaavia opettajia. Opiskelijat voivat olla myös eri vuosikursseilta, jolloin on 10 4/2011 Toolilainen

11 helppo toteuttaa pitempikestoisia hankkeita. Yritys valitsee opiskelijat tarpeidensa mukaisesti. Opiskelujaksoja yritys luonnollisesti hyödyntää työvoimarekrytoinnissaan. Aktiivinen opiskelija voi näin hankkia myös itselleen työpaikan ja -uran. Opiskelija siis mukauttaa opintojaan työuraansa tukevaksi. Opettajan muuttuva rooli Opettaja vastaa edelleen opintojen sisällöstä ja laadusta. Sisältöä tukevia ja varmistavia opintokokonaisuuksia joudutaan kehittämään. Oman alueen elinkeinoelämän tarpeet ja vaatimukset hahmottuvat opiskelijalle ja opettajalle entistä tarkemmin. Tämä toimintamalli merkitsee opettajan toimenkuvan muuttumista perinteisestä kateederiopetuksesta yhteistoiminnallisen opetuksen ja oppimisen suuntaan. Opettajat pitävät aktiivisesti yhteyttä oman alansa yrityksiin ja muihin työnantajiin sekä huolehtivat opiskelijoiden oppimisen lisäksi entistä voimakkaammin heidän ammatillisesta kasvustaan kohti työelämän haasteita ja elinikäistä oppimista. Uuden toimintamallin mahdollisuudet Raahen kampuksen uusi toimintamalli tulee muotoutumaan muutaman vuoden kuluessa. Parhaimmillaan uusi koulutusmalli tarjoaa alueen elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä toteuttavan koulutuksen tuottamaa ammattitaitoista ja tarvetta vastaavaa osaamista, sekä vahvistaa ammattikorkeakoulun tki-työtä. Alkuvaiheessa mukana ovat ne alat, joilla ammattikorkeakoulutusta on Raahessa järjestetty jo aiemmin. Mallia voidaan laajentaa myös muille aloille, jolloin alueen koulutustarvetta voidaan palvella vielä laajemmin. Uusi toimintamalli lähentää ja syventää elinkeinoelämän ja ammattikorkeakoulun välistä yhteistyötä. Onnistuminen vaatii osapuolten sitoutumista aitoon ja pitkäjänteiseen Toolilainen 4/2011 yhteistyöhön ja omien toimintamalliensa kriittiseenkin uudelleenarviointiin. Opettajien toimenkuvan ja koko koulun suunnittelu- ja toimintatavan osalta muutosta ei voi aliarvioida ja siihen tuleekin eri toimin kiinnittää huomiota. Koulutuksen lisäksi tarvitaan resurssien uudelleenarviointia kenties sopimustenkin tarkastelua, jotta puitteet uudelle toimintatavalle olisivat otolliset. Opiskelijoiden kannalta uusi opiskelun muoto on myös vaativa perinteiseen koulukeskeiseen tapaan verrattuna. Mallista tuleekin antaa opiskelijoille riittävän oikeaa tietoa ja rohkaista heitä tarttumaan Raahen alueen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Uusi opiskelutapa voi osaltaan parantaa opiskelumotivaatiota ja auttaa entistä useamman saavuttamaan tavoitteekseen asettamansa tutkinnon. Ammattikorkeakoululle toimintatapojen kehittäminen on haaste, mutta myös suuri mahdollisuus vastata konkreettisesti yhteiskunnan asettamiin vaateisiin esimerkiksi aluevaikuttamisen osalta. Raahen malli ja kamara-hanke Oamkin Raahen kampus valmistautui muutokseen hakemalla uutta toimintamallia varmistavaa ESR -hanketta. Myönteinen ratkaisu toi kampukselle kolmivuotisen KAMARA- hankkeen, jonka avulla opettajat tutustuvat yritysten tarpeisiin ja oppimisaihioihin, sekä omaksuvat uuden toimintamallin. Hankkeessa kehitetään ja otetaan käyttöön käytännönläheinen ammattikorkeakoulutuksen alueellinen toimintamalli, jossa aiempaa suurempi osa koulutuksesta toteutetaan yritys/ työelämäpainotteisesti. Kolmivuotinen hanke takaa kampuksen kaikille ammatillisten ja syventävien opintojen opettajille mahdollisuuden perehtyä uuteen toimintamalliin. Projekti varmistaa osaltaan ammattikorkeakoulutoiminnan jatkumisen Raahessa, sekä opettajien ja muun henkilöstön työsuhteiden jatkuvuuden. K ajaanissa Kajaanin amk kovassa kurssissa ei ole jääty itkemään koulutuksen menetyksiä. Pari vuotta sitten sieltä lakkautettiin opettajakoulutus kokonaan yliopistotasolla. Ammattikorkeakoulu kiitti ja kumarsi ja laittoi omat asiat järjestykseen. Ja tuloksia näkyy. Alkuvuonna 2011 Talouselämä -lehti palkitsi kehitystoimet ja valitsi Kajaanin ammattikorkeakoulun Suomen parhaaksi. V alinnan perusteluissa todetaan vahvuuksiksi mm. hyvä ja tulevaisuuteen profiloitunut strategia, alueen osaamis- ja kehittämistarpeisiin perustuva, hyvin valittu koulutustarjonta, monipuoliset ylempään amk-tutkintoon johtavat koulutusohjelmat ja toimiva kansainvälisyys. Varsinainen menestys on ollut pelialan koulutus, jonka ansiosta Kamk:n vetovoimaisuus on noussut kansalliseen kärkikastiin. Pelialan koulutukseen liittyy myös Kajak Games osuuskunta, johon kaikki opiskelijat voivat liittyä ja ovat tähän mennessä liittyneet. Pelialan koulutus sijoittuu liiketalouden ja tietotekniikan koulutusohjelmaan. Insinöörikoulutus sisältää kone- ja tietotekniikan koulutusta. Konealalla suuntaudutaan mm. kaivostekniikkaan, numeerisesti ohjattuun tuotantoon, tuotannon johtamiseen ja virtuaalituotantoon. Tietotekniikassa keskitytään ajoneuvojen tietojärjestelmiin hyödyntäen mm. älykästä elektroniikkaa. Pilotointia ja kokemuksia Hanketta toteutetaan siten, että jo koulutuksessa olevat opiskelijat voivat suorittaa opintoja uuden mallin mukaisesti. Keväällä 2011 pilottitoteutuksen aloitti kuusi opiskelijaa ja kaksi opettajaa, jotka hankkeen myötä pystyivät irrottautumaan yrityselämäjaksoille. Opiskelijat suorittivat kukin kuuden opintopisteen yrityskokonaisuuden erilaisissa kehittämistehtävissä ja erilaisissa työpaikoissa (VTT, PPO Yhtiöt Oy, Miilukangas Ky). Näistä piloteista saadut kokemukset ja lausunnot olivat kaikki ylistäviä uutta toimintamallia tukevia ja kannustavia. Opiskelijoille tarjottiin kesätöitä, harjoittelupaikkoja, sekä mahdollisuuksia opinnäytetöihin ja työuraan. Tulevaisuus Raahen mallin toimivuutta ja tulevaisuutta vahvistavat alueen voimakas kehittyminen ja toteutuvat suurinvestoinnit. Kultakaivoksen käynnistyminen ja energiaalan kasvu (tuulivoimalat ja ennen kaikkea Fennovoiman ydinvoimalan sijoituspäätös) vauhdittavat Raahen alueen elinkeinoelämää. Teollisuuden ja rakentamisen työvoimatarpeen lisäksi laajeneva ja monipuolistuva liikeelämä ja palvelutoiminta tulevat hyödyntämään ammattikorkeakoulun uutta toimintamallia. Raahen mallin nimitys RI- KASTAMO on todella totta, niin opiskelijoille ja yrityksille, kuin myös henkilöstölle. www. rikastamo.info 11

12 Marja Lehto Antero Putkiranta Metropolia AMK Olenko minä syyllinen? Keskeytysten syyt Ruorissa Antero Purkiranta. Opettaja ja hänen toimintatapansa tai asenteensa on merkittävä syy siihen, että opinnot pitkittyvät ja keskeytyvät AMK:issa. Tämä väite pitää paikkaansa ainakin, jos uskomme tutkimuksia. Ja miksemme uskoisi, koska ko. lause esiintyy Tampereella tarkastetussa väitöskirjassa tai pikemminkin ko. väitöskirjan lehdistötiedotteessa tiedotteen ainoana syynä keskeytyksiin ja pitkittymisiin. Toisaalta voi olla muitakin syitä. Metropolia AMK:n Tieto- ja Viestintäklusterissa (TiVi) tehtiin vuonna 2011 insinöörityö (Olli Kumpula ja Sanna Nurkkala) keskeyttämisten syistä TiVi klusterissa. Aikajaksona oli vuonna keskeyttäneet opiskelijat. Kokonaisuutena ko. aikana Ti- Vi klusterista erosi 675 opiskelijaa. Osa ei ikinä aloittanutkaan opiskelujaan (n 30%) ja osa siirtyi heti toiseen AMK:hon tai yliopistoon (n 15%). Nämä jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle. Lopulle kohderyhmälle tehtiin puhelinhaastattelu, jossa kysyttiin keskeyttämisen syitä puolistrukturaalisella haastattelulla. Haastatteluita tehtiin kaikkiaan 145 kappaletta. Keskeyttämisten syyt kategorisoitiin useisiin eri luokkiin riippuen siitä, oliko syy alassa, opetuksessa, ympäristötekijöissä vai opiskelijassa itsessään. Merkittävin yksittäinen syy keskeytyksille oli koulutusalan mielekkyys verrattuna omaan toiveeseen (40%). Opiskelija oli tullut yksinkertaisesti väärälle alalle. Toinen selkeä syy oli työmaailmaan siirtyminen (19%). Opiskelijan taidot ja motivaatio ja hänen oma elämänsä oli syynä yli 20%:ssa tapauksista. Koulun ja opettajien toiminta oli syynä 5%:ssa tapauksista. Yli 100 op:ta suorittaneilla päättötyöhon liittyvät ongelmat olivat oma pieni syynsä (n 4%) keskeyttämisiin. Väärä valinta Myös muut tutkimukset tukevat Olli Kumpulan ja Sanna Nurkkalan insinöörityötutkimusta ammattikorkeakouluopintojen keskeyttämisen syistä. OPED-projektin tutkija Mervi Friman on artikkelissaan Opintojen keskeytyminen ongelma vai mahdollisuus todennut, että Hämeen ammattikorkeakoulusta eronneista opiskelijoista 40 % ilmoitti eroamisensa syyksi väärän valinnan (Friman 2001). Samaan opintojen keskeyttämissyyhyn ovat kiinnittäneet huomiotaan myös HAMKO ry:n Satu Hietala ja Outi Nikkanen artikkelissaan Kateederilta ja pulpeteista yhteiseen kahvipöytään, jossa keskeyttämisiä on tarkasteltu opiskelijan näkökulmasta. He toteavat pettymyksen olevan suuren, kun todellisuus ja valintaa tehdessä saatu informaatio eivät kohtaakaan (Hietala & Nikkanen 2001). Mielikuvat Niin ikään Päivi Vuorinen ja Sakari Valkonen ovat todenneet teoksessaan Ammattikorkeakoulu ja yliopisto yksilöllisten koulutustavoitteiden toteuttajina, että ammattikorkeakoulutusta koskeva markkinointi ei ole tavoittanut hakijoita, koska siinä on imagojen luominen keskeisessä asemassa ja tällainen mielikuvien ja näennäistiedon perusteella valittu opiskeluala saattaa osoittautua melkoiseksi yllätykseksi. Lisäksi he totesivat, että noin neljänneksellä ammattikorkeakouluun ensisijaisesti hakeneista ei ollut lainkaan käsitystä siitä, mihin ammatteihin he voisivat sijoittua ja kyse on sentään ammattikorkeakoulusta (Vuorinen & Valkonen 2005). Miten vähentää keskeyttämisiä Riitta Kalima tuo väitöskirjassaan esiin erilaisia toimenpide-ehdotuksia, joilla ammattikorkeakouluopintojen keskeyttämisiä saataisiin vähennettyä. Näitä ovat mm. toimenpiteet joustavoittaa opintoja ja siten mahdollistaa paremmin opiskelu ansiotyön ohella. Tosin tähän voisi todeta Nurkkalan ja Kumpulan sanoin, että nuorten koulutuksen tarkoituksena on nimenomainen kokopäiväopiskelu, eikä työnteko. Tutkimuksessa myös kritisoitiin sitä, ettei lähiopetuksen korvaaminen muilla suorituksilla useinkaan ollut mahdollista, esimerkiksi kirjoitustöillä. Sinällään varmasti hyvä ajatus, mikäli opettajan henki- 4/2011 Toolilainen 12

13 Tommi Veijalainen lökohtaista resursointia lisätään, jokainen erikoistapaus kuormittaa opettajaa huomattavasti enemmän, kuin tunnilla istuva opiskelija. Väitöskirja korosti erilaisten ohjaustoimenpiteiden merkitystä keskeyttämisten estäjänä ja mainitsi mm. kuinka esimerkiksi Stadian sosiaali- ja terveyspuolella opinto-ohjausta on jo harjoitettu kymmenen vuotta. Tosin esim. Raimo Hyvösen tutkimuksesta ilmeni, että vain 6 % vastaajista ilmoitti opintojen ohjauksen, keskeyttämistä estävänä tekijänä (Hyvönen 2001). Henkilökohtainen opintoohjaus on varmasti hyvä etenkin opettajan antamana, mutta jälleen palataan resursointikysymykseen kuka maksaa? Ja pelkän hallintofunktion toteuttamana sen vaikutus lienee aika pieni ja aivan irrallinen varsinaisesta toiminnasta. Opinto-ohjausta ja motivointia Kalifornian tapaan Poliisisarjat herättivät mielenkiinnon amerikkalaiseen opintoohjaukseen. Los Angelesista löytyi ideoita insinöörikoulutuksen opinto-ohjauksen kehittämiseen. Missä vika Mitä tästä kaikesta voimme päätellä? Missä on vika? Tuoreimmat tulokset eivät tue sitä, että itse opetuksessa tai opettajissa olisi suurin vika. Tosin kehittämistä meissä ja meillä aina on. Toisaalta, onko tehtävämme kädestä pitäen viedä nykynuori koulun läpi vai opettaa itsenäiseksi vastuulliseksi ihmiseksi, joka pärjää oikeissa töissä? Iso kysymys kuitenkin on, miksi opiskelijat tulevat väärään paikkaan (40%)? Onko keskinäinen kilpailu vääristänyt viestin, ja viestintä- ja markkinointiorganisaatiot irtaantuneet todellisuudesta ja myymme liikoja? Vai tulisiko mielikuvamainonnan sijaan kertoa totuus se voisi olla vaihteeksi virkistävää ja ehkä loisi uuden trendin markkinoinnin saralle? Perusinsinööri Veijo Miettistä siteeraten (T&T ) Ikään kuin mukavasti muotoiltu esine menisi kaupaksi, jos se ei toimi. Insinööri pysyköön siis lestissään. Toolilainen 4/2011 Katselin amerikkalaista poliisisarjaa, jossa slummikoulun henkilökunta yritti saada oppilaita oppimaan edes jotain ja lähinnä pysymään koulussa sisällä, poissa huumeita myymästä. Mietin silloin, että tuolla sitä vasta on haasteita opiskelijoiden motivoinnissa, ja henkilökunnan on oltava todella hyvää. Olisi mielenkiintoista käydä tutustumassa heidän opinto-ohjaukseensa. Noin 2 vuotta myöhemmin seisoin Helsinki-Vantaa lentoasemalla liput Los Angelesiin kourassani. Kohtuullisen pitkän rahankerjäysprosessin päätteeksi olin kuin olinkin onnistunut saamaan eri lähteistä matkan rahoituksen kasaan. Yllätyksekseni lähes kaikki, joille olin ideastani kertonut, pitivät sitä toteuttamisen arvoisena. Konsulaatista apua Tarkoituksenani oli tutustua opinto-ohjaukseen ja saada ideoita Suomea varten siitä, kuinka voisimme motivoida opiskelijoita valmistumaan ajoissa. Halusin päästä insinöörikoulutuksen tasoisiin, mieluiten juuri teknistä koulutusta antaviin collegeihin/universityihin, joista nyt kaikista käytän nimeä oppilaitos. Lisäksi tavoitteenani oli päästä mahdollisimman haasteellisiin paikkoihin. Mieleeni nousi elokuva -ja pelimaailmasta heti Los Angeles, maailman jengipääkaupunki. Jossain vaiheessa välähti, että Losissahan on erittäin pahamaineisten seutujen lisäksi erittäin hyviä seutuja, eli vahva kontrasti köyhien ja rikkaiden ihmisten, alueiden ja ehkä oppilaitostenkin välillä. Päätin pyrkiä myös 13

14 hyvien seutujen oppilaitoksiin tutustumaan vertailun vuoksi. Koko juttu olisi hyytynyt alkuunsa ilman Suomen Konsulaatin erinomaista apua, sillä vain yksi oppilaitos vastasi sähköpostipyyntöihini, eikä maapostilla lähetetyt kirjeet tai soitteluyritykset (iltamyöhään aikaerosta johtuen) tuottaneet parempaa tulosta. Konsulaatin avulla sain lopulta kerättyä neljä oppilaitosta, joissa jokaisessa tutustuin vielä eri ihmisiin ja yksiköihin. Kaksi oppilaitoksista oli halpaa, toinen pahamaineisella seudulla ja toisessakin osa opiskelijoita Suomessakin mm. Rapmusiikista tutuilta alueilta. Yksi oppilaitos oli keskihintainen ja yksi kallis ja nämä oppilaitokset myös sijaitsivat hienommilla seuduilla. Los Angelesissa En mainitse yhtään henkilöä tai oppilaitosta nimeltä. Eräs haastateltava toivoi, että hänen nimeään ei mainittaisi, ja päätin käyttää samaa linjaan kaikkiin kohteisiin. Kaikki tekivät mielestäni hienoa työtä, josta voimme Suomessa ottaa mallia. Los Angelesissa käyneet ovat luultavasti saaneet turistina valoisamman kuvan enkelten kaupungista. Turistikohteista kävin ainoastaan pikaisesti Hollywoodissa, sen sijaan kävin suurimmassa osassa niistä alueista, joista Lonely Planet-matkaopas varoitti turisteja ja vain yhdellä kertaa en ollut matkalla oppilaitokseen. Kodittomat ja köyhyys puskivat vastaan hyvin usein ja räikeänä vastakohtana toimivat hyvien alueiden aidatut asuinalueet, jonne ajettiin vartijan ohi. Halpojen ja kalliiden koulujen ohjaus -ja tukipalvelut olivat hyvin lähellä toisiaan. Ohjaushenkilökunta oli erittäin pätevää, ja suuri osa tapaamistani henkilöistä oli tohtoreita. Edulliset oppilaitokset, kaksivuotiset colleget - opiskelijoiden taustat huomioidaan ohjauksessa. Aloitan halvemmista oppilaitoksista, joita käsittelen yhdessä, kaikki poiminnat eivät välttämättä päde kumpaankin, vaikkakin ohjaussysteemi vaikutti aika samanlaiselta kummassakin. Kaikista huonoimmalla seudulla toiminut oppilaitos kertoi avoimesti ongelmistaan. Sisään pääsee, jos on 18-vuotias, eikä muuta karsintaa tai pääsykoetta ole. Oppilaitos on erittäin halpa, minkä lisäksi tukea saa esimerkiksi varallisuusperusteella jopa kirjoihin. Tätä tukea nautti 83 % opiskelijoista. Oppilaitoksella on oma päivähoito ja työnvälitys, joka ei etsinyt alan töitä, vaan mitä vaan, jolla opiskelija voi opintojen ohella tulla toimeen. Suuri osa opiskelijoista on siirtolaisten jälkeläisiä ja koulusta poissaolo saattoi johtua esimerkiksi siitä, että vanhemmat on karkoitettu laittomina siirtolaisina maasta. Ohjaus oli erittäin ammattitaitoista. Ohjaajien koulutus oli psykologian ja sosiaalialan, sekä ohjaajia oli useisiin tarkoituksiin. Kumpikin halvoista kouluista oli niin sanottu Community College eli 2 vuotinen college, joista voi saada ammattitutkinnon tai siirtyä muualle kahden vuoden jälkeen lukemaan esim. bachelor- tai masters- tason tutkinnon. Siirtyjille, tranfer 14 4/2011 Toolilainen

15 studenteille, oli oma ohjausyksikkö. Ohjausta professorin kanssa käyttäytymiseen Näissä oppilatoksissa muukin ohjaus oli täsmennetty eri tarpeisiin, ja muun muassa ensimmäisen sukupolven opiskelijoiden ohjaus vaikutti erittäin hyvältä idealta. Jos vanhemmat ovat työväenluokkaa, he eivät ehkä arvosta opiskelua, eivät todennäköisesti osaa auttaa läksyissä tai muuten, joten täsmennetty motivointi ja ohjaus auttaa jaksamaan. Joissain kulttuureissa ja väestöryhmissä opiskelua saatetaan jopa väheksyä. Tätä ilmiötä näkee mielestäni Suomessakin. Ohjausta annettiin jopa aivan yleisellä tasolla, kuten siihen kuinka professorin kanssa käyttäydytään. Osa ohjaajista antoi kotitehtäviä, tule takaisin, kun olet selvittänyt nämä asiat, mikä motivoi vastuunottoon omasta koulutuksestaan. Ohjaus ei yleensä ollut pakollista, mutta opon luo saatettiin huijata. Esimerkiksi tasokokeesta huonon arvosanan saanut sai koepaperin takaisin opolta ja sai heti ohjausta. Erityishuomiota kiinnitettiin ohjausajan perujiin tai no show opiskelijoihin, jotka eivät tulleet paikalle. Yleensäkin opo tiesi opiskelijan taustat, samoista lähtökohdista tuleviin ihmisiin samoilla ongelmilla soveltui mahdollisesti jo aikaisemmin hyväksi havaittu tukikeino. Opojen lisäksi oppilaita auttoivat mentorit ja tuutorit. Kalliimmat oppilaitokset, Universityt: Hold -tila kertoo vaikeuksista Käsittelen keskihintaista ja kallista oppilaitosta samassa, koska nämä muistuttivat kohtalaisen paljon toisiaan. Jälleen poiminnat eivät välttämättä päde kumpaankin. Ohjauksessa oli eri tasoja tyyliin yleinen opo, college-level opo (esim. College of engineering) ja koulutusohjelmaopo ja lisäksi näissä oppilaitoksissa oli, myös erikoisopoja. Suurimpana erona halpoihin oli mielestäni erottamispolitiikka, jota halvoissa oppilaitoksissa ei ainakaan mainostettu. Opiskelija, joka ei suoriutunut kursseista, osallistunut ohjaukseen, saanut riittävää keskiarvoa tms. saattoi saada päälle hold -tilan, joka esti ilmoittautumasta uusille kursseille tai heidät erotettiin tai ohjattiin muualle. Insinöörikoulutuksen kannalta mielenkiintoinen ratkaisu oli matemaattisesti vähemmän lahjakkaille suunnattu myös bachelor-tason insinööritutkinto, jossa oli vähemmän matematiikkaa. Tämä tutkinto mahdollistaa muissa, kuin suunnittelutehtävissä toimimisen. Opiskelu on kohtalaisen kallista, vaikka näihinkin kouluihin voi saada tukea, ja lisäksi sisäänpääsy on vaikeaa. Luonnollisesti tämä tuo alusta asti enemmän arvostusta omaa opiskelupaikkaa ja oppilaitosta kohtaan, mitä oppilaitokset vielä toiminnallaan vahvistivat. Opiskeluun motivoitiin ryhmähengellä, sekä oman oppilaitoksen ja opiskelupaikan arvostuksella, sekä peloteltiin paikan ja etuisuuksien menettämisellä (mm. stipendit). Suomalaisen silmään kannustushuutojen esittäminen ryhmissä pihalla ja oman koulun vaatteisiin pukeutuminen pisti silmään. Kummassakin kalliimmassa koulussa korostettiin harrastuskerhoja ja opiskelijatoimintaa sekä ylpeyttä opinahjostaan. Lisäksi asuminen kampuksella tuo oman yhteenkuuluvaisuuden tunteen. Eronneita ja erotettuja varten toisessa oppilaitoksessa oli call us when you are ready -ohjelma, jolla poimittiin eronneita ja erotettuja takaisin, mikäli motivaatiota oli yllättävästi ilmaantunut. Junassa ja kadulla kuultua Los Angelesin väkivaltaisimpien alueiden läpi kulkevassa junassa jäin kahden nuorisoryhmän välissä olevalle penkille ja kuulin väkisinkin heidän ylitseni heittämät keskustelut: Veljeni sai 25 vuotta.. toisen asteen tappo Ai, minun veljelläni on 65 vuotta Mistä niin paljon saa? Kidnappaus Kolmannen kaverin tyttöystävä hoki, että nuoren miehen tulisi käydä hoitamassa syytteensä, jotta ei joutuisi vankilaan. Nuorimies ei näyttänyt kiinnostuneelta tekemään näin. Kysyin kadulla pari taalaa pummanneelta syrjäytyneeltä keski-ikäiseltä mieheltä hänen koulutaustastaan. Hän kertoi, että onneton rakastuminen, tämän jälkeen autoonnettumuus ja ilmeisesti tästä syystä ajaututuminen koviin huumeisiin, oli eräs syy hänen koulutiensä päättymiseen. Hän korosti kuinka kouluissa henkilökunnan tulisi välittää enemmän ja osoittaa kiinnostusta oppilaiden asioihin ja korostaa, että nykyään edes bachelortason tutkinto ei riitä työpaikkoihin. Oppilaitoksiin asti päässeet opiskelijat olivat jo ilmeisesti selviytyneet yhden pykälän eteenpäin ja kenties tämän takia motivoituneimpia. Menestyksestä palkitaan Kummassakin hintaluokassa oppilaitoksissa toimi Honor Student -systeemi. Hyvin menestynyt opiskelija voi hakea kyseistä statusta ja tästä saa useita etuja, muun muassa pääsee ilmoittautumaan ensimmäisenä kursseille, erityisohjausta, pienempi luokkakoko, paremmat opettajat... lisäksi tämä status näkyy todistuksessa. Vastaavasti statuksen voi menettää, mikäli ei pysty pitämään vaadittavaa tasoa arvosanoissa. Jotkut ohjaajat sen ääneen sanoivatkin, mutta mielestäni kaikissa oppilaitoksissa päti motto henkilökunnan motivaatio auttaa opiskelijoita, luo opiskelijalle motivaatiota opiskella. Arvelin etukäteen, että halvoissa kouluissa ovat haastavammat opiskelijat ja paremmat ohjaajat, mutta itse asiassa eroa ei oikeastaan huomannut halpojen ja kalliiden oppilaitosten välillä. Täytyy vielä korostaa, että jokaisessa oppilaitoksessa ohjaus, sen välineet, kuten tietokoneohjelmat, joilla opintomenestystä seurattiin, olivat kehittyneempiä kuin ne, joita olen Suomessa nähnyt. Kaikesta näkyi, että ohjaukseen oli panostettu. Miten tämä sitten vaikutti motivaatioon ja valmistumiseen? Yhdessä oppilaitoksessa näin valmistumisprosentit ja ne olivat Suomen insinöörikoulutuksen tasoa, eli mitään ihmeprosentteja ei näilläkään panostuksilla ole saatu. Toisaalta lähtökohtia ei varmaan voi aivan suoraan vertailla. Monessa oppilaitoksessa korostettiin maksullisuuden merkitystä ja olipa eräässä jopa faktaa siitä, että kun maksut nousivat, myös valmistumisprosentti nousi. Varsinkin lainarahalla opiskelu lähes pakottaa valmistumaan, toisaalta myös jotkut lopettavat opiskelun, koska heillä ei ole varaa siihen. Suomen ilmaista opiskelua ei pidetty missään hyvänä ideana, oltiin sitä mieltä, että ihmiset eivät arvosta ilmaista koulutusta niin paljon, kuin maksullista. Opit käytäntöön Vaikka koko vierailu oli vain pintaraapaisu, enkä missään nimessä edes yritä esittää olevani amerikkalaisen koulusysteemin tai ohjauksen asiantuntija, sain yllättävän paljon ideoita omaan työhöni. Jos niiden avulla saan yhden opiskelijan enemmän valmistumaan, maksoi matka reilusti itsensä takaisin. Siis ihan rahassa, jonka valmistuvasta saa. LAMKissa esimerkiksi honor student systeemi herätti mielenkiintoa ja kenties yritämme kehittää jonkun vastaavan systeemin, joka houkuttaa opiskelijaa etenemään opinnoissa nopeasti ja saamaan hyviä arvosanoja. Toolilainen 4/

16 Ritva Kosonen Saimaan ammattikorkeakoulu Kilpailuhenkisiä riskinottajia ja yhteisöllisiä toimijoita Venäläiset nuoret haluavat suunnitella tulevaisuuttaan ja menestyä vaikka riskejä ottamalla. He sietävät hyvin epävarmuutta. Perhe ja ystävät ovat erittäin tärkeitä, ja miesten ja naisten väliset erot ovat vieläkin näkyviä. Auktoriteetteja kunnioitetaan, mutta sosiaaliturvan puuttuminen hirvittää. Haastattelin neljää venäläistä nuorta siitä, millaista on elää Venäjällä nykypäivänä. Nämä nuoret ovat syntyneet Venäjällä, heidän vanhempansa taas Neuvostoliitossa. Aleksander Kolupaev, Valeria Myasnikova, Aleksandra Petrova ja Mariia Belova opiskelevat Saimaan ammattikorkeakoulussa. Suurimpina ongelmina nyky-venäjällä nuoret pitävät korruptiota, työttömyyttä, alkoholismia, vähäistä syntyvyyttä, ympäristön saastuttamista ja venäläisten tuotteiden ja palveluiden laatua. Aleksandra kertoo, että rakennukset ja tiet tarvitsevat kunnostusta ja kunnostuksiin voi mennä todella paljon aikaa. Alueella, jossa hän asuu, on korjattu yhtä tietä jo melkein 15 vuotta! Korruptio on ensisijainen syy moniin ongelmiin. Aleksandra on nähnyt korruptiota jopa erilaisissa lasten taide- ja musiikkikilpailuissa ja hän tietää, että sitä tapahtui myös, kun nuoret hakeutuivat yliopistoihin opiskelemaan tänä vuonna. Hänen mielestään tiedotusvälineet ja erityisesti internet auttavat korruptio-ongelman ratkaisemisessa. Parasta Venäjällä on nuorten mukaan se, että venäläiset ihmiset ovat puheliaita ja tekevät asioita suurella sydämellä. Mariia sanoo, että suurin osa venäläisistä nuorista ei koskaan vietä viikonloppujaan tietokoneen ääressä. He haluavat ulos ystävien kanssa ja jutella oikeasti. Hyvää on myös se, että omia unelmia esimerkiksi yrityselämässä voi nykyään toteuttaa. Saavutuksilla kilpaillaan Nuoret ovat erittäin kilpailuhenkisiä, erityisesti suurissa kaupungeissa. Nuorten kilpailuhenkisyys näkyy elektronisissa laitteissa ja pukeutumisessa; kaikki haluavat olla muodissa mukana. Mariia kertoo, että Venäjällä suurkaupungeissa nuorten elämä on hyvin erilaista kuin pikkukaupungeissa. Suurkaupungeissa on paljon mahdollisuuksia ja viihdettä. Nuoret ovat hyvin kiireisiä ja aktiivisia, lisää Aleksandra. Valeria Myasnikova, Aleksandra Petrova, Aleksander Kolupaev ja Mariia Belova ovat opiskelleet Suomessa elokuusta asti. Pikkukaupungeissa taas elämä voi olla hyvinkin tylsää ja hiljaista. Siellä voi olla mahdotonta saada ammatillista koulutusta tai löytää töitä. Ne, jotka eivät pärjää koulussa tiedoillaan, yrittävät näyttää asemaansa kalliilla merkkivaatteilla ja laitteilla. Tästä syystä monissa kouluissa Venäjällä on koulupuku kaikilla oppilailla. Luokassa on aina kilpailua siitä, kuka on paras ja oppilaista tehdään erilaisia luokitteluja. Muutenkin venäläiset haluavat esitellä saavutuksiaan, olivatpa he sitten päässeet arvostettuun yliopistoon tai ostaneet uuden kalliin auton. Vanhempi sukupolvi ei ole niin kilpailuhenkinen kuin nuori, koska he kasvoivat Neuvostoliitossa, missä kaikki asiat olivat samanlaisia kaikille ja ihmiset opetettiin olemaan tasaarvoisia, kertoo Aleksandra. Valerian mukaan vanhempi sukupolvi on paljon konservatiivisempaa kuin nuori. Tämän voi nähdä kaikessa, pukeutumisesta käytökseen. Vanhemmat ihmiset luottavat vieläkin valtioon. Nuoret taas luottavat omiin voimiinsa ja kykyihinsä, lisää Aleksandra. Johtajia ja vanhempia ihmisiä arvostetaan Aleksanderin mielestä Venäjällä vanhoja ihmisiä arvostetaan erityisesti perheen piirissä. Nuoret kysyvät vanhemmilta ihmisiltä mielipidettä päätöksiä tehdessään, koska vanhemmilla on enemmän kokemusta kuin nuorilla. Valerian mukaan nuoret ovat aina kohteliaita vanhemmille ihmisille. Nuoret osoittavat kunnioitusta vanhuksille esimerkiksi antamalla istuinpaikan julkisissa kulkuneuvoissa, auttamalla painavien laukkujen kanssa ja pitämällä ovea auki. Menestyviä johtajia arvostetaan Venäjällä, ja heidän pitää olla vastuuntuntoisia ja karismaattisia, sanoo Aleksander. Opettajan pitää olla sellainen, joka ei ole vain kiinnostunut aineestaan, vaan myös opiskelijoista ja heidän ideoistaan. 16 4/2011 Toolilainen

17 Aleksandra kertoo, että nuoret ovat kaveriporukassa ylpeitä vanhemmista, jotka käyttäytyvät modernilla tavalla ja pitävät lastaan omana itsenäisenä persoonana. Mariian mukaan vain ahkerat ja määrätietoiset ihmiset menestyvät Venäjällä. Vanhemmista hän taas sanoo, että heidän tärkein tehtävänsä on rakastaa ja huolehtia lapsistaan. Heidän ei tule pakottaa lapsia haluamaansa elämän tapaan. Nuorien pitää saada tehdä omat päätöksensä. Riskinotto on muodikasta Nuoret venäläiset ottavat riskejä helposti. He eivät pelkää tuntemattomia asioita, koska uskovat, että tulevaisuudessa tuntemattomat asiat tulevat selkeiksi ja ymmärrettäviksi. Riskejä otetaan koulutuksessa, uran suhteen, urheilulajeissa ja jokapäiväisessä elämässä. Extreme-urheilulajit ovat erittäin suosittuja Venäjällä. Kaikkein romanttisin treffipaikka Pietarissa nykyään on jonkun rakennuksen katto kaupungin keskustassa. Venäjällä on kaiken kaikkiaan paljon riskejä: huonoja taksikuskeja, lunta putoamassa katoilta, kaatuvia puita. Näemme niitä joka päivä ja totumme tilanteeseen, sanoo Aleksandra. Mariia muistuttaa venäläisestä sananlaskusta, joka sanoo: Henkilö, joka ei ota riskejä, ei koskaan juo shampanjaa. Miehet ja naiset Aleksanderin mielestä venäläinen yhteiskunta on patriarkaalinen, miehet tekevät työtä perheen vuoksi ja ansaitsevat rahaa, kun taas naiset huolehtivat kodista ja lapsista. Valeria ja Aleksandra ovat sitä mieltä, että miehet tekevät kotitöitä erittäin harvoin. He voivat korjata kotona kyllä jotakin, tai viedä roskat, jos käsketään. Nuoret miesopiskelijat tekevät kotitöitä, kun asuvat omillaan, mutta laiskat nuoret miehet yrittävät saada tyttöystävän, joka tekisi kaiken heidän puolestaan. Toolilainen 4/2011 Mirka Toivola Neuvostoliitossa oikea nuoruus oli sama kuin jäsenyys Komsomolissa, virallisessa nuorisojärjestössä. Kaikki nuorisoa koskeva suodattui Komsomol-ideologian läpi. Nuoruus määriteltiin jopa näin tarkkaan: Ikä vuotta, aika jolloin sopeudutaan ja kypsytään aikuisuuteen. Neuvostoliitto ei kuitenkaan ollut absoluuttisen suljettu: monet länsimaiset virtaukset saapuivat sinne noin vuoden viiveellä jo 1950-luvulla. Beatlesien levyjä ja farkkuja sai piraattikaupasta. Niinpä pelättiin, että länsimaiset vaikutteet turmelevat nuorison, jonka haluttiin olevan kommunismin rakentaja. Nuoriso tuuliajolla Perestroikan aikana glasnostin eli avoimuuden hengessä yritettiin löytää kompromissi läntisten vaikutteiden ja kommunismin välille. Tässä ei kuitenkaan onnistuttu, ja kun Komsomolin jäsenyydestä tuli vapaaehtoista, jäsenmäärä romahti 1980-luvun alun 50 miljoonasta 1980-luvun lopun alle 10 miljoonaan. Komsomol-taakan takia kaikki nuorisopolitiikka oli epämuodikasta sen jälkeen, kun Neuvostoliitto lakkasi olemasta. Työttömyys, päihteet, heitteillejätöt, rikollisuus ja HIV-epidemia kohdistuivat erityisesti nuorisoon. Nuorisolla ei enää nähty Kysyttäessä, mitkä ovat tärkeimmät asiat nuorille naisille tai miehille, Aleksander vastaa, että naisille tärkeintä on löytää mies, joka tuo varallisuutta perheelle. Miehille taas tärkeintä on koulutus ja työpaikka. Myös Aleksandran mielestä miehet haluavat korkeimman aseman parhaimmalla mahdollisella työpaikalla. He haluavat ansaita paljon rahaa ja ostaa erilaisia statussymboleja. Mariian ja Valerian mielestä miesten ja naisten välillä ei ole paljon eroa; sekä miehet että naiset haluavat hyvän koulutuksen ja hyvän työpaikan. Suuntaus on, että uran pitäisi olla tärkeimmällä sijalla ja sitten vasta perheen. Itsenäisyys on nykyään tärkeää nuorille naisille. Arvot vielä hakusessa roolia tulevaisuuden suhteen. Syntyi alakulttuureita esimerkiksi Pietariin kokoontuivat maailman arvostetuimmat konemusiikin edustajat, ja kokoontuvat yhä. Ridge ja Brooke pois muodista Tutkimusten mukaan luvulla, Putinin aikaan, nuorison arvoissa tapahtui siirtymä länsieuforiasta kansallismielisiin ja länsivastaisiin arvoihin. Kun 1990-luvulla esimerkiksi annettiin lapsille länsimaisia nimiä ja USA-lippikset olivat muotia, nyt nämä nähtiin aitojen venäläisten arvojen uhkina. Tähän käänteeseen johtivat erityisesti Jugoslavian pommitukset, Moskovan kerrostaloiskut ja toinen Tshetshenian sota. Muukalaisvastaiset mielialat vahvistuivat nimenomaan nuorten keskuudessa. Nuoret hyväntekijöinä Yhdessäkulkijat-liikkeen tavaramerkiksi nousi Putin- T-paidat ja massakokoukset 7. toukokuuta, Putinin virkaanastujaispäivänä. Liike oli holhoava, ja se määritteli nuorison oikean käytöksen lähes kymmenen käskyn kaltaisesti: Älä juopottele. Älä käytä huumeita. Älä kiroile. Älä kiduta eläimiä. Kunnioita vanhempiasi. Jos olet tekniikan opiskelija, kuuntele, mitä humanistiopiskelijat puhuvat keskenään. Arvot ovat muuttuneet Nuoret venäläiset eroavat paljon vanhemmasta ikäluokasta, koska maa on muuttunut radikaalisti. Vanhoilla on omat ominaisuutensa ja käytöstapansa. Siksi moni Venäjää käsittelevä kirja ja opas vaatisikin päivitystä. Kirjat käsittelevät neuvostosukupolvea ja sillä on hyvin vähän yhteistä venäläisen nuorison kanssa, sanoo Aleksander. Lopulta liike ajettiin alas, ja tilalle tuli vuonna 2004 Nasi, Meikäläiset, joka on antifasistinen demokraattinen nuorisojärjestö. Meikäläiset tekee lähes Komsomolin hengen mukaisesti hyviä asioita, kuten toimittaa vaippoja lastenkoteihin, auttaa vanhuksia ja maalaa hakaristitöherrysten päälle kukkia ja sydämiä. Hiphopvaatteissa pissimään Taas siis yritetään yhdistää vanha kommunistinen perinne ja länsimainen nuorisokulttuuri. Aleksanteri-instituutin tutkija Jussi Lassila pitää ongelmana sitä, että venäläinen nuorisopolitiikka ei löydä tähän uusia tapoja. Julisteessa nuoret poseeraavat hiphopvaatteissa Leninin muistomerkin edustalla. Tarkoituksena on korostaa sankaruutta, vaikka Lenin on nykyisin kirosana, joten kuva ei toimi. Nyt haetaan selvästi rajoja sille, millainen toiminta on nuorisolle sallittua. Selkeitä ideologisia ja tyylitabuja ei enää ole olemassa. Leninin patsaalle saa vaikka pissata. Siitä tulee ehkä sakkoja, mutta ei kuolemantuomiota. FT Jussi Lassila esitelmöi venäläisen nuorison arvoista Saimaan ammattikorkeakoulussa Venäjä, Venäjä, Venäjä -luentosarjan yhteydessä. 17

18 Reijo Manninen Harri Miettinen Tampereen ammattikorkeakoulu Insinöörikoulutuksen Foorumi ja satav Tampereen reaalilyseon rehtori, tohtori Relander esitti 1902, että perustettaisiin ammatillinen oppilaitos tekniikkaan. Teknikoiden seura ja teollisuuskoulun opettajien kokous hyväksyi 1905 ajatuksen, että perustetaan Tampereelle teknillinen opisto. Asiaa pohtinut komitea laati teknilliselle opistolle yksityiskohtaisen opetusohjelman tuntijakoineen ja esitti sijoituspaikaksi Tamperetta. Komitea arveli, että koulu voisi aloittaa jo 1908, mutta opistoa koskeva asetus annettiin vasta 1911 ja opisto aloitti toimintansa syyskuun 1. päivänä Teknillisen opiston opetus jakautui Armollisen Asetuksen mukaan seuraaville ammattiosastoille: huonerakennusosasto, konerakennusosasto, sähköteknillinen osasto ja tehdasteollisuusosasto, jonka alaosastoja olivat paperiteollisuus-, kutomateollisuus- ja värjäys-, valkaisu- ja viimeistelyosasto. (Tampereen teknillinen oppilaitos , Veikko Valorinta 1986) Tohtori Relanderin esityksestä se alkoi, suomalainen insinöörikoulutus syksyllä Silloin Tampereelle perustettiin teknillinen opisto. Ensi syksynä insinöörikoulutus täyttää pyöreät sata vuotta ja siinä on aihetta juhlaan. Koulutusta juhlitaan Tampereen ammattikorkeakoululla, koulutuksen syntysijoilla, toiminta- ja juhlaviikolla Alkuviikolla on opiskelijoiden toimintapäiviä, torstaina ja perjantaina on koolla Insinöörikoulutuksen Foorumi, ja koko viikko huipentuu valtakunnalliseen pääjuhlaan perjantaina Toimintaviikko opiskelijoille Opiskelijoiden toimintaviikolla TAMKissa teemana on työelämäyhteyksien vahvistaminen. Valmistuneet insinöörit pitävät esityksiä omista menestystarinoistaan, työskentelystä kansainvälisesti ja erilaisten kulttuurien kanssa, sekä selviytymistarinoista yritysten tiukoissa tilanteissa. Ja varmasti kuullaan muistoja omilta opiskeluajoilta. Opiskelijoiden toimintaviikon ohjelmaan sisältyy myös useita yritysvierailuja. Insinöörikoulutuksen Foorumi Insinöörikoulutuksen Foorumi järjestetään torstaina perjantaina Tapahtuma on jatkoa Hämeenlinnassa maaliskuussa 2010 pidetylle ensimmäiselle foorumille, joka keräsi yhteen 350 insinöörikoulutuksen parissa työskentelevää opettajaa ja vaikuttajaa. Tampereella järjestetään kahden päivän aikana sessioita eri teemoista. Niissä insinöörikoulutuksen avainhenkilöillä on mahdollisuus jakaa kokemuksia ja syventää näkemyksiä esimerkiksi koulutuksen hyvistä käytänteistä. Keskustelunaihetta ja uusia virikkeitä löytyy varmasti myös torstai-illan aikana, jolloin tarjolla on kulttuuriantia Tampereen Työväen Teatterin ensi-iltamusikaalin ja iltajuhlan merkeissä. Tämäkin tilaisuus kuuluu Insinöörikoulutuksen Foorumiin ja satavuotisjuhlintaan. Tampereen Foorumi on osa INSSI-jatkohanketta, joka alkoi kuluvan vuoden alussa. Hankkeen keskeiset teemat ovat läpäisyasteen parantaminen, tekniikan alan koulutuksen vetovoiman kasvattaminen ja insinööriopiskelun tunnettuuden lisääminen nuorison keskuudessa. Nämä teemat ovatkin hyvin ajankohtaisia, sillä ne löytyvät myös OKM:n esittämistä ammattikorkeakoulujen kehittämissuunnitelmista. INSSI-hankkeeseen liittyvien tutkimusten ja kyselyiden alustavia tuloksia kuullaan lokakuun Foorumissa. Jatkohankkeesta voit lukea enemmän edellisestä Toolilaisesta (3/2011). Pääjuhlan juhlapuhujana Jorma Ollila Juhlaviikon päättää valtakunnallinen pääjuhla, joka 18 4/2011 Toolilainen

19 uotisjuhla Tampereella ensi syksynä pidetään perjantaina Pääjuhlaan osallistuu suuri määrä insinöörejä, insinöörikouluttajia ja -opiskelijoita sekä useita merkittäviä suomalaisia vaikuttajia. Juhlapuheen pitää hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila. Päiväjuhlan ohjelmassa on mm. juhlapaneeli, jossa käsitellään insinöörikoulutuksen merkitystä Suomelle ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Juhlat jatkuvat Tampereen kaupungin vastaanotolla Raatihuoneella. Koko juhlaviikon ajan Tampereen ammattikorkeakoulun pääkampuksella on esillä näyttelyitä, joissa esitellään valokuvin, esinein, tarinoin ja piirustuksin insinöörikoulutusta sadan vuoden aikana. Ja jotta tapahtumat muistetaan seuraavat sata vuotta, insinöörikoulutuksen ympäriltä julkaistaan kirjoja ja verkkojulkaisuja. Juhlaviikon nettisivut avautuvat maaliskuussa Juhlaviikkoon liittyvä sivusto on jo avattu osoitteessa Sen liitännäisenä on juhlaviikon blogi, inssitsatavee.blogs- pot.com. Sivuilta löytyy yhteystietoja, tarinaa järjestelyjen etenemisestä ja lisätietoa tapahtumista. Varsinainen tapahtumasivusto julkaistaan maaliskuussa 2012, jolloin ilmoittautuminen Insinöörikoulutuksen Foorumiin alkaa. Myös Toolilaisen seuraavissa numeroissa tiedotetaan tapahtumien tarkemmista sisällöistä ja aikatauluista. Tapaamisiin Tampereella lokakuussa TAMPEREELLA Toolilainen 4/

20 Jukka Kurenniemi Wieliczkan suolakaivos 4/2011 Toolilainen 20

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Opiskelumotivaatio 12.11.2015. Tiina Kerola

Opiskelumotivaatio 12.11.2015. Tiina Kerola Opiskelumotivaatio 12.11.215 Tiina Kerola Motivaatiosta yleisesti Motivaatiolla viitataan yleisesti ottaen syyhyn, syihin tai perusteluihin, miksi joku tekee jonkin teon tai suorituksen Opiskelussa: perustelu

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu AMK-KOULUTUKSESTA JA PEDAGOGISESTA KEHITTÄMISESTÄ VASTAAVIEN VARAREHTOREIDEN TYÖPAJA TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Työpajan osallistujat

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin Hannele Louhelainen/ OAJ Lähtökohdat ennakointiin Talouden epävakaus Julkisensektorin rakennemuutokset mm. kuntakentän uudistaminen

Lisätiedot

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu Koulutustarjonta 2014 Opintopolku.fi -hakupalvelu Muutoksia yhteishaussa Valintaperusteet Pisteytys muuttunut aiemmasta käytännöstä Harkintaan perustuva valinta Aiemmin joustava valinta Pääsy- ja soveltuvuuskokeet

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Työpajassa esitellään opinnäytetöiden kehittämishankkeen nykyvaihetta ja keskustellaan kriittisistä kohdista opinnäytetyöskentelyn aloitusvaiheessa,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

KMO: Yritysten ja oppilaitosten välinen. Koulutuksen ja työelämän yhteistyö tapahtuma 21.3.2013 Aalto Design Factory

KMO: Yritysten ja oppilaitosten välinen. Koulutuksen ja työelämän yhteistyö tapahtuma 21.3.2013 Aalto Design Factory KMO: Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyökysely t Kysely toteutettu helmikuussa 2013, koonti Anne Bondaréw/Tapio Koulutuksen ja työelämän yhteistyö tapahtuma 21.3.2013 Aalto Design Factory yli

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014 Hannu Sirén Koulutusalakohtainen dialogi 2014- OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Energiatehokkuuden koulutuksen ja osaamisen haasteet RIL / RET - ryhmä, Talotekniikan Instituutti. 22.05.2012 Jukka Nivala

Energiatehokkuuden koulutuksen ja osaamisen haasteet RIL / RET - ryhmä, Talotekniikan Instituutti. 22.05.2012 Jukka Nivala Energiatehokkuuden koulutuksen ja osaamisen haasteet RIL / RET - ryhmä, Talotekniikan Instituutti 22.05.2012 Jukka Nivala Ammattikorkeakoulut - tulevat haasteet Mikä muuttuu Rahoituslakiuudistus 2014 Aloituspaikkapäätökset

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Suomi vuonna 2030. Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013. Hannu Saarikangas

Suomi vuonna 2030. Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013. Hannu Saarikangas Suomi vuonna 2030 Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013 Hannu Saarikangas Liiton koulutuspolitiikka Toinen liiton edunvalvonnan painopisteistä Hyvä koulutus edellytys työllistymiselle

Lisätiedot

Miten saadaan tytöt kiinnostumaan tekniikasta? Tytöt ja teknologia hanke

Miten saadaan tytöt kiinnostumaan tekniikasta? Tytöt ja teknologia hanke Miten saadaan tytöt kiinnostumaan tekniikasta? Tytöt ja teknologia hanke Janne Ahtinen, Opinto-ohjaaja Tietotekniikan ja elektroniikan koulutusohjelmat Degree Programme in Information Technology Juha Kontio,

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen. työpaja 20.5.2014. Hannu Sirén

Terveydenhoitajakoulutuksen. työpaja 20.5.2014. Hannu Sirén Terveydenhoitajakoulutuksen työpaja 20.5.2014 Hannu Sirén Dialogin käynnistäminen Toimilupakierroksen aikana kävi ilmi, että sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan koulutus jatkuu valtakunnallisesti jatkossakin

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö PROJEKTISTA TIEDOTTAMINEN Kuusi yksikköä (15.4 Raahen tekniikan

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Rakennusalan koulutuksen uudet toimintamallit ja painopisteet Jukka Nivala Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Muutosta ilmassa! Ammattikorkeakoulusektori on suurten samanaikaisesti tapahtuvien muutosten

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön

Lisätiedot

Työelämän asiantuntijoiden suorittama arviointi. w w w. h a m k. f i. Marjatta Kariniemi 25.2.2013

Työelämän asiantuntijoiden suorittama arviointi. w w w. h a m k. f i. Marjatta Kariniemi 25.2.2013 Koulutuksen työelämävastaavuus ja TKI-toiminnan hyödyntäminen opetuksessa Hämeen ammattikorkeakoulussa Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen laatuvastaavien tapaaminen 25.2.2014 Työelämän asiantuntijoiden

Lisätiedot

RAAHEN TEKNIIKAN JA TALOUDEN KAMPUSTA KOSKEVA SELVITYS

RAAHEN TEKNIIKAN JA TALOUDEN KAMPUSTA KOSKEVA SELVITYS RAAHEN TEKNIIKAN JA TALOUDEN KAMPUSTA KOSKEVA SELVITYS Pertti Törmälä 22.1.2010 Selvitystarve Ammattikorkeakoulun Raahen toimipisteen mahdollisuudet toimia ammattikorkeakoulun toimipisteverkossa arvioidaan

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen

AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen Mira Pihlaja Kouvolan SVAyhteyshenkilöpäivät Ma 19.3.2007 AMK-kartoitus Tavoitteista: - Selvittää yhteneväisyyksiä opinnoissa (perus&ammatilliset)

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Toteutusaika 1.10.2008 31.12.2011 Valtakunnallinen kehittämisohjelma TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia INSSI foorumi 17.3.2010 Joni Ranta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Tausta ja tavoitteet Suomessa tapahtuneet traagiset ampumatapaukset

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013 Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys Kevät 2013 Yritysvastaajia 22 yli kolmannes vastaajista edusti yli 500 työntekijän yritystä Yrityksen toimintaympäristö energia-alalla 45,00 % 4

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Aluetaso; alueelliset Opin ovet ovet

Aluetaso; alueelliset Opin ovet ovet Valtakunnan taso; Koord.proj. (800 000 ) + E, S, N (yht. n. 7M ) 1. Koordinointi & seuranta 2. Kehittämistyön tuki ja ohjaus 3. Tiedottaminen ja tulosten levittäminen 4. Jatkuvuuden varmistaminen (verkostoitumista

Lisätiedot