Sinikka Jänkälä ja Merja Saarela (toim.) PK-ennakointi. Ammattikorkeakoulut pk-sektorin ennakointifoorumeina -hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sinikka Jänkälä ja Merja Saarela (toim.) PK-ennakointi. Ammattikorkeakoulut pk-sektorin ennakointifoorumeina -hanke 2005 2007"

Transkriptio

1

2 Sinikka Jänkälä ja Merja Saarela (toim.) PK-ennakointi Ammattikorkeakoulut pk-sektorin ennakointifoorumeina -hanke Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 5/2008

3 2., tarkistettu painos JULKAISIJA - PUBLISHER Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu PL Kemi puh (0) Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja tekijät Kansi: Ilkka Lausas / Studio Arc ISBN (pdf) ISSN

4 SISÄLTÖ Tiivistelmä 7 1 Hankkeen tavoitteet ja taustat 8 2 Verkottavat toimintatavat hankkeessa Alueellinen verkottuminen Keskinäinen verkottuminen Kansallinen verkottuminen 15 3 Ennakointiosaamisen teemat hankkeessa AMKien ennakointiosaamisen kehittäminen Leena Jokinen AMKien ennakointiyhteistyöstä pk-sektorilla Pk- ja mikroyritysten ennakointitarpeet Ennakointi on verkostoyhteistyötä Ennakointitieto ja sen hyödyntäminen yritysyhteistyössä Ennakointiyhteistyön tulevaisuus 27 4 AMK-verkoston ennakointitoiminnan esittäytyminen Yritysten ennakointiosaamisen kehittämiseen kohdistuvat pilotit Kari Laine, Sirpa Sandelin, Antti Soini, Ari-Pekka Kainu ja Suvi Karirinne Pk-yrityscase Satakunnan ammattikorkeakoulussa 30

5 4.2 Toimialaan ja alueen kehittämiseen kohdistuvat pilotit Sinikka Jänkälä Tulevaisuusajattelua Kemi-Tornion alueen sisältötuottajien kanssa Pirkko Kivinen, Ilkka Säteri ja Soile Talka Maailma muuttuu Miten muuttuvat ruokaravintolat Pirkanmaalla Irmeli Koponen, Pirkko Tervonen ja Anne Liedes Tulevaisuusverstas Rovaniemen alueen yrityksille Maija-Liisa Laitinen ja Anne Laakso Ennakointi ja kainuulaisen hoitotyön strategia Jorma Korhonen Kainuun maaseutumatkailuyrittäjyyden tulevaisuuden näkymät Kati Katajisto ja Juha Palomäki Etelä-Pohjanmaan rakennusklusterianalyysi Matti Alatalo, Tapio Keskimaula, Soili Mäkimurto-Koivumaa ja Eero Pekkarinen Yrittäjäpolven vaihdosten ennakointi Meri-Lapin alueella Merja Saarela Työn tietotöistyminen ja sen vaikutukset ennakoimistarpeisiin johtamisessa Maisa Kuha, Petri Jussila ja Pirkko Perttinä Mahdollisuuksien harava Ulla Asikainen, Lasse Neuvonen, Pekka Sivonen, Seija Tolonen ja Kim Wrange Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kehittämisstrategian päivittäminen 62

6 4.3 Ennakointiosaamisen koulutukselliset pilotit Anneli Brink, Lotta Saarikoski ja Pekka Ketola It s a BOY Eeva Karttunen ja Ulla Kärnä Tulevaisuuden tutkimuksen menetelmät Yrityskohtaamon yrittäjyysopinnoissa 72 5 Johtopäätöksiä pk-sektorin ennakointiosaamisen kehittämishankkeesta 77 Lähteet 83 Liite 84

7 Tiivistelmä Suomessa tehdään tulevaisuuden ennakointia eri muodoissa useiden tahojen toimesta. Valtakunnallisten ennakointijärjestelmien lisäksi tarvitaan kattava alueellisten toimijoiden verkko, joka koordinoidusti huolehtii alueellisista tarpeista sekä toimii linkkinä kansalliseen ja myös kansainväliseen ennakointitoimintaan. Ammattikorkeakoulut (AMK) sopivat alueellisen perustehtävänsä, kattavuutensa sekä resurssiensa vuoksi erinomaisesti kehittämään ja ylläpitämään alueellista ennakointitoimintaa erityisesti pksektorin tarpeita ajatellen. PK-ennakointi oli monialainen, kaikkiaan 15 AMKin yhteishanke, jonka tavoitteena oli käynnistää ja vakiinnuttaa toiminta, jossa AMKit toimivat alueillaan pk-yritysten systemaattisen ennakointitoiminnan kehittäjinä ja foorumeina. Vuosina hankkeen AMK-verkosto kehitti ennakoinnin osaamistaan monin tavoin yhteistyössä niin pk-yrittäjien, AMK-opiskelijoiden kuin alueellisten ja valtakunnallisten ennakoinnin toimijoiden kanssa. Useissa AMKeissa ennakointi ja ennakointiin liittyvät palvelut otettiin hankkeen aikana osaksi arkipäivän toimintaa. Toisaalta hankkeen tulokset kuitenkin osoittavat, että AMKien ja niiden verkoston ennakointitoimintaa on edelleen kehitettävä, jotta AMKien rooli erityisesti pk-sektorin ennakoinnin kumppanina vahvistuu ja vakiintuu. Tämä raportti kuvaa PK-ennakointi -hankkeen toimintaa vuosina Mukaan on myös liitetty esittelyjä AMKien ennakoinnin käytäntöön soveltamisesta hankkeen aikana. 7

8 1 Hankkeen tavoitteet ja taustat Ammattikorkeakoulut (AMK) pk-sektorin ennakointifoorumeina - hankkeen (ns. PK-ennakointi -hanke) alustavat tavoitteet ja valmistelu tehtiin AMKien T&K-verkoston kokouksessa Tuusulassa vuoden 2003 lopulla. Varsinaisesti 13 AMKin hakema yhteishanke käynnistyi vuoden 2005 alussa Opetusministeriön (OPM) tuella. Sittemmin hanke sai vielä jatkoa vuodelle 2006 ja toiminta jatkui aina vuoden 2007 loppuun. Hankkeen koordinoijana toimi Kemi- Tornion ammattikorkeakoulu (K-TAMK). Verkoston toimintaan osallistui aktiivisesti kaikkiaan noin 50 henkilöä seuraavista 15 AMKsta: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulu Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu (Haaga-Helia) Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu/ Ylivieska Oulun seudun ammattikorkeakoulu Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Rovaniemen ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Vaasan ammattikorkeakoulu (mukaan 2005) Lahden ammattikorkeakoulu (mukaan 2006). 8

9 Tarkoituksena oli käynnistää ja vakiinnuttaa toiminta, jossa AMKit toimivat alueillaan pk-sektorin systemaattisen ennakointitoiminnan kehittäjinä ja foorumeina. Ensimmäisen hankevuoden suunnitelmana oli kartoittaa ennakoinnin kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja, alueellisia toimijoita ja ennakointihankkeita sekä luoda hankkeen toimijoille alueellisia ja kansallisia verkostoja. Toteutukseen liittyi myös ensimmäisten ennakoinnin pilottien järjestäminen K-TAMKissa ja Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK). Ensimmäisessä AMKien ennakointiverkoston työpajassa, Helsingin Stadian yksikössä vuonna 2005, hankekumppanit pohtivat ja tarkensivat yhteisesti hankkeen lähtökohtia, tavoitteita ja rajapintoja muuhun valtakunnalliseen tulevaisuuden ennakointitoimintaan. KTM:n erityisasiantuntija Seppo Kangaspunta esitteli valtakunnallisen ennakointifoorumin toimintaa (www.ennakointifoorumi.fi) ja tarjosi AMK-verkostolle yhteistyömahdollisuuksia foorumin kanssa. Opetusneuvos Anja Arstila-Paasilinna avasi näkymiä OPM:n osalta. Lisäksi tutkija Juha Nyman Stadiasta valotti pääkaupunkiseudulla käynnissä olleen Metropoliluotain-hankkeen avulla mahdollisia haasteita, joita ennakointiverkoston olisi hyvä ottaa huomioon hankkeen läpiviennissä. Verkosto pohti mm. aiemmista AMKien ennakointiprojekteista oppimisen ja syvällisemmän meta-analyysin tarpeellisuutta. Kuitenkin todettiin mm. K-TAMKin tradenomi-opiskelijoiden tekemän alustavan selvityksen nojalla, että internetistä saatava informaatio AMKien ennakoinnista oli varsin puutteellista esimerkiksi luotettavan meta-analyysin pohjaksi. Lisäksi AMKien aiempi ennakointi 9

10 näytti keskittyneen lähinnä koulutustarpeiden ennakointiin. Verkoston yhteiseksi päämääräksi hankkeessa nostettiinkin ennakointiosaamisen kehittäminen ja että jokaisella osallistuvalla AMKilla olisi toteutettuna useampia onnistuneita ennakointipilotteja parin vuoden aikajänteellä (Taulukko 1). Näiden pilottien myötä AMKit kartuttavat ennakointiosaamistaan sekä pk-yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä että AMK-opiskelijoiden niin peruskuin ylemmän AMK-tutkinnon opetuksessa. Hankkeen tavoitteista virisi keskustelua mm. seuraavista näkökulmista: Voimmeko tehdä yhteisen mallin ennakoinnista verkoston käyttöön? AMKeissa ei vielä ole ennakoinnissa tarvittavaa menetelmäosaamista kovinkaan paljon. o Kehitämmekö menetelmäosaamista yhdessä vai jokainen AMK itse? o Jos kehitämme osaamista yhdessä, niin rakennammeko kouluttautumisen itse AMK-opintoina vai hankimmeko tiedekorkeakoulujen palveluja tms.? o Erikoistummeko kukin AMK johonkin menetelmälliseen osa-alueeseen ja jaammeko osaamista verkoston sisällä? Miten pk-yrittäjät voivat hyötyä ennakointihankkeesta? o Voimme tarjota ennakointitietoa ja -osaamista sopivissa yhteistyötilanteissa. o Yhteistyön mukana pk-yrittäjille voi syntyä uusia liiketoimintamalleja ja prosesseja. 10

11 o Hyötyä lienee jo, kun yrittäjien kanssa prosessoidaan tulevaisuutta yhteisessä pöydässä. o Yrityksille on saatavilla konkreettista hyötyä opiskelijoiden töinä (projektit, opinnäytteet), jolloin AMKin rooli on toimia ennakointitiedon ja -osaamisen välittäjänä. Taulukko 1. Hankkeen tavoitteet tiivistettynä. Tavoitteet 2005 Tavoitteet 2006 Suunnittelu, tarvekartoitus ja verkostoituminen: Verkostojen, toimijoiden ja hankkeiden kartoitus Hyvien käytäntöjen kerääminen AMKien muista ennakointihankkeista ja pilottityöpajat K-TAMKissa ja HAMKissa Yhteinen laaja työpaja, johon kutsutaan mm. hankkeeseen osallistuvat AMKit, tulevaisuus- tai ennakointitutkimukseen erikoistunut tutkimuslaitos/yliopisto, yrittäjä- ja toimialajärjestöjä Ennakoinnin työkalujen ja menetelmien kouluttautumisen suunnittelu ja käynnistys Toteutusvaiheen toimenpiteiden täsmentäminen Aluekohtaisten pilottien toteuttaminen Kokemusten ja hyvien käytäntöjen kerääminen Uusien AMKien liittäminen mukaan verkostoon Aluekohtaiset työpajat: AMKit, koordinoiva AMK, lähitukea antava yliopisto, osaamiskeskus, aluekeskusohjelman vastuuhenkilöt sekä alueelliset yrittäjäjärjestöt ja elinkeinoviranomaiset Valtakunnallinen seminaari ennakoinnin toimintamallista sekä kouluttautumistilaisuuksia, joiden avulla toimintamalli voidaan ottaa käyttöön koko AMK-kentässä 11

12 Myöhemmässä verkostotapaamisessa HAMKissa syksyllä 2005 verkosto täsmensi jatkon toimintaa ja asetti hankkeelle konkreettiset mittaritavoitteet saavutettavaksi vuoden 2006 loppuun mennessä. Ensinnäkin sovittiin, että jokainen verkoston AMK toteuttaa ainakin yhden hankkeeseen liittyvän ennakoinnin, jossa jotakin ennakoinnin menetelmää sovelletaan käytäntöön. Lisäksi hankkeen aikana järjestetään AMKien sisäisiä tapaamisia alueellisten toimijoiden kanssa yhteensä 30 kpl. Näiksi toimijoiksi tunnistettiin esim. lähitukea antava yliopisto, osaamiskeskus, aluekeskusohjelman vastuuhenkilöt sekä alueelliset yrittäjäjärjestöt ja elinkeinoviranomaiset. Valtakunnallisia työpajapäiviä suunniteltiin pidettävän yhteensä 8 päivää. Lisäksi hankkeen vaikuttavuutta opetukseen sovittiin mitattavaksi opiskelijoiden ennakointiin liittyvillä opinnoilla. Tavoitteeksi asetettiin yhteensä 200 suoritettua opiskelijoiden opintopistettä vuoden 2006 loppuun mennessä. 12

13 2 Verkottavat toimintatavat hankkeessa Hanke toteutui käytännössä kahdella toiminnallisella ulottuvuudella - alueellisella ja kansallisella. Keskeinen toimintatapa perustui monipuoliselle verkottumiselle ja AMkien keskinäisellle työskentelylle sähköisellä kommunikaatioalustalla. AMKien verkottumisella lisättiin ja vahvistettiin yhteistä ymmärrystä ennakoinnin tavoitteista, tilasta ja haasteista AMKeissa ja pk-yrityksissä sekä vaikutettiin valtakunnallisesti ennakointikeskusteluun. 2.1 Alueellinen verkottuminen Alueellisesti AMKit pyrkivät verkottumaan ensinnäkin oman AMKin sisällä toimialarajoja ylittäen. Tavoitteena oli vahvistaa ennakointiosaamista omassa talossa. Toisaalta verkotuttiin yhteisillä ennakointifoorumeilla muiden alueellisten toimijoiden kanssa, esim. yliopiston, osaamiskeskusten ja aluekeskusohjelman vastuuhenkilöiden sekä yrittäjäjärjestöjen ja elinkeinoviranomaisten kanssa. Alueellisissa foorumeissa tavoitteena oli vahvistaa yhteistyötä tulevaisuuden ennakoinnissa ja olla mukana vaikuttamassa oman alueen kehittämisen kannalta tärkeiden strategisten tavoitteiden luonnissa. 2.2 Keskinäinen verkottuminen AMKit verkottuivat keskenään yhteisillä työpajapäivillä ja sähköisellä kommunikaatioalustalla. Valtakunnallisesti verkosto kokoontui ennakoinnin työpajapäiville kaikkiaan seitsemän kertaa, jolloin yhteistä ennakoinnin työskentelyä kertyi hankkeessa yhteensä 13 13

14 työpäivää. Päiviä järjestettiin HAMKissa Hämeenlinnassa, Stadiassa, Haaga Instituutissa ja Laureassa Helsingissä sekä Simon Wanhassa Pappilassa Kemi-Tornion alueella. Työpajapäivien kulkuun pajatyöskentelyn ohella liittyi oleellisesti yrittäjien ja asiantuntijoiden alustuksia ajankohtaisista ennakointiin sekä tulevaisuuden tutkimukseen liittyvistä teemoista. Keskinäistä verkottumista vahvistettiin myös ennakointiteemaisilla sosiaalisilla iltatapahtumilla liittyen mm. tulevaisuuden matkailuun, hotelleihin ja ruokailuun. Tapaamisten välillä työskentely toteutettiin pääsääntöisesti yhteisellä Moodle-alustalla, joka mahdollisti kaikille osallistujille paikasta ja ajasta riippumattoman yhteistyön. Seuraava Kuvio 1 kuvaa verkoston työskentelyn kulun kommunikaatioalustalla. AMK-ennakointiverkoston työskentely ja sen ohjaus Moodlessa Ajatusten ja tietojen vaihto sekä päätösten tekeminen toimijoiden kesken Verkoston aineistojen hallinta Verkoston dokumenttipankki ja yhteinen muisti keskustelufoorumi chat-kokous erilaisten aineistojen jakaminen työpapereiden työstäminen kalenteri dokumentointi keskustelupalstan ja chatkokousten tallenteet sanasto ja yhteiset käsitteet prosessinaikaisten tuotosten tallentaminen aikatauluista ja käytännöistä sopiminen työsuunnitelmat muistiot asiantuntijoiden aineistot kirjallisuus www-linkit keskustelutallenteet kalenteri Kuvio 1. AMK-verkoston Moodle-alustalla työskentely. 14

15 2.3 Kansallinen verkottuminen AMK-verkosto teki hankkeessa yhteistyötä Turun kauppakorkeakoulun (Tukkk) Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen (Tutu), KTM:n ennakointifoorumin, Sitran kansallisen ennakointifoorumin ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ennakoinnin toimijoiden kanssa. Heti hankkeen ensimmäisenä vuonna alkanut tiivis yhteistyö Tutun kanssa mahdollisti AMK-verkoston ennakointiosaamisen kehittymisen tulevaisuuden tutkimuksen huippuosaajien tukemana koko hankkeen keston. Keväällä 2006 yhteensä 51 AMKien kehitys- ja opetustehtävissä toimivaa henkilöä perehtyi työhönsä liittyvien kehittämistehtävien parissa erilaisiin ennakoinnin menetelmiin ja niiden käytäntöön soveltamiseen. Myös verkottuminen KTM:n koordinoimaan ennakointifoorumiin käynnistyi heti hankkeen alussa ja vahvistui vastavuoroiseksi hankkeen aikana. KTM:n erityisasiantuntija Seppo Kangaspunta osallistui AMK-verkoston valtakunnallisiin työpajoihin ja valotti alustuksillaan valtakunnallisia ja ajankohtaisia ennakointiuutisia mm. Finnsight 2015 osalta. AMK-verkosto vastavuoroisesti osallistui KTM:n valtakunnallisiin ennakointitapahtumiin. Vuonna 2006 HAMKin puheenjohtajuudella vedettiin KTM:n Ennakointi johtamisen välineenä -aiheryhmää, jossa tarkasteltiin sähköisten työkalujen hyödyntämismahdollisuuksia ennakointityöskentelyn tukena (katso kohta 4.2.8). Aiheryhmätyöskentelyn myötä AMK-verkosto linkittyi samalla Sitran kansallisen ennakointiverkoston toimintaan, joka käynnistyi alkuvuodesta

16 Yhteistä keskustelua ennakoinnin tiimoilta käytiin myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n asiantuntijoiden Marita Ahon sekä Tarja Tuomisen kanssa. Mm. Tarja Tuominen oli esittelemässä syksyllä 2006 valmistunutta EK:n Tulevaisuusluotainta ja muiden ennakointihankkeiden tuloksia AMK-verkoston työpajassa sekä keskustelemassa AMKien roolista elinkeinoelämän ennakointiosaajana. 16

17 3 Ennakointiosaamisen teemat hankkeessa 3.1 AMKien ennakointiosaamisen kehittäminen Varsinainen AMK-verkoston ennakointiosaamiseen perehtyminen aloitettiin tammikuussa 2006 osallistujien yhteisellä aihepiirin pohdinnalla, jossa ajatusten kirvoittajana toimi muun muassa Alueellisen ennakoinnin käytännön opas - Suomi (Toivonen & Nieminen, 2002). AMK-verkoston osaamisen kehittämisen perustaksi haluttiin luoda mahdollisimman yhteneväinen käsitys siitä, mitä AMK-verkosto ymmärtää ennakoinnilla miksi alueellinen ennakointi on tärkeää ja miten AMKit voivat tehdä ennakointia erityisesti pk-sektorilla. Seuraavassa Taulukossa 2 on tiivistettynä yhteisten pohdintojen tulokset. Tuotosten pohjalta Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tutu ohjasi ennakointimenetelmiä käsittelevän kouluttautumis- ja kehitysprosessin keväällä Prosessi oli tiivis kokonaisuus, jossa käsiteltiin valittuja tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä erityisesti pk-yrityksiin ja opiskelijoiden opetussuunnitelmiin soveltuvan ennakoinnin näkökulmasta. Toteutuksessa painotettiin myös yhteistyötä AMK-verkoston kesken. 17

18 Taulukko 2. Ryhmätyöskentelyn tuotokset ennakoinnista AMKeissa. Mitä ymmärrämme ennakoinnilla? Tulevaisuus ei ole ennustettavissa eikä ennalta määrätty Ennakointi on aktiivista ja osallistavaa tulevaisuuden tekemistä Tulevaisuus tehdään itse tulee ryhtyä käytännön toimiin Ennakoinnissa voidaan vaikuttaa kehityspolkuun, jotta päästään paremmin haluttuun tavoitteeseen = tehdään tulevaisuutta Voimme vaikuttaa tulevaisuuteen teoillamme ja valinnoillamme arvokeskustelulle on tilaa Ennakointi perustuu järjestelmällisesti kerättyyn laajaalaiseen / ajankohtaiseen tietoon, eikä ole "Alma Kassista" tai tulevaisuuden ennustamista kristallipallosta Ennakointi on poikkitieteellinen, jatkuva prosessi Jäsennettyä tiedon hankintaa tieteen tekeminen Ennakoinnissa käytetään monia erilaisia menetelmiä Verkostojen merkitys korostuu ennakoinnissa Verkostoituminen, osallistaminen, megatrendien ja heikkojen signaalien tunnistaminen tuloksena yhteinen tavoitetila Oleellista on ennakoinnin tulosten käytännön hyödyntäminen Osallistuminen ja vaikuttaminen kehityksen kulkuun käytännön näkökulma Toimialan tuntemus Heikot signaalit, luovuus, aika ja tila Alueen ja ympäristön tuntemus Ennakoinnin vaikeus - muutoksen nopeus ja merkitys Virheistä oppiminen 18

19 Miten voimme tehdä ennakointia pk-sektorilla? Otamme roolin ennakoinnin vetäjänä Hyötyjen konkretisoiminen osallistujille ennakoi tai kuole" Monialainen toimijamatriisi auttaa ajattelemaan ja jalostaa tietoa luomaan liiketoimintamahdollisuuksia Ennakointi on jatkuva prosessi, jossa AMKit toimivat resursseina yrityssektorilla Ajan ja tilan puute (henkinen) on pk-yritysten ongelmana Saumaton yhteistyö eri toimijasektoreiden ja oppilaitosten välillä on tarpeen Veturiyritysten / yrityksen / toimialan kautta toimiminen Arvot, osallistuminen, verkottuminen, toimintavalmiudet, tiedon kokoaminen, pk-sektorin kokoaminen yhteen Konkreettisilla teoilla ja ymmärrettävällä kielellä ennakointimenetelmiä toimintaan soveltaen Pk-sektori on sirpaloitunut yrityskohtaista ennakointia miniklusteroituneita yrityksiä Tulokset pitäisi pystyä muuttamaan liiketoiminnaksi AMK toimii tiedonsiirtäjänä yrityksissä AMK tarjoaa lisäresursseja pk-yritysten kehittämiseen Ennakoinnin mukanaolo tuotekehityksessä o autetaan suunnittelemaan uutta tuotesukupolvea Ennakointitieto on muutettava käyttökelpoiseen muotoon AMKien verkottuminen on välttämätöntä Toimiala-/ klusterikohtainen ennakointi otettava mukaan Opiskelijatiimit, osallistavat tiimit, signaalipankki myös toimintaan mukaan 19

20 Tutun kanssa tehdyn yhteistyön tavoitteena oli varmistaa, että AMKien henkilöstöllä on riittävät valmiudet tuottaa, analysoida ja hyödyntää ennakointitietoa osallistuessaan aktiivisesti erilaisiin alueellisiin kehittämistoimiin. AMKien toiminnan vahvuutena on yhteistyö erityisesti pk-sektorin kanssa ja joustavat opintoohjelmat, joiden yritysyhteistyössä opiskelijat ovat keskeisessä roolissa. Tavoitteena oli myös luoda opettaja- ja kehittäjäkuntaan riittävän kattava osaaminen paitsi kirjallisuuteen tutustumisella myös erilaisten ennakoinnin menetelmien käytäntöön soveltamisella. Näin opettajat ja kehittämishenkilöstö voivat suunnitella ja toteuttaa monimuotoisia oppimis- ja kehittämisprosesseja yhteistyössä pk-yritysten, muiden kumppaneiden ja opiskelijoiden kanssa. AMKien kouluttautumis- ja kehitysprosessi rakentui seuraavista osa-alueista: 1. Ennakointimenetelmiin perehtyminen ja niiden perusosaaminen 2. Käytännön työvälineet ennakointitiedon hyödyntämiseksi pk-yritysten liiketoiminnan kehittämisessä 3. Ennakointiverkoston toiminnan edistäminen ja osaamisen levittäminen verkostossa 4. Opinto-ohjelmien sisällön ja opetuksessa käytettävien menetelmien kehittäminen ennakoinnin näkökulmasta. 20

21 Ennakoinnin osaamisen kehittämisen motivaatiota vahvistettiin lisäksi hankkeen osallistujien mahdollisuudella suorittaa samalla Tkkk:n Tutun ohjauksessa ennakoinnin menetelmistä joustavasti 2 10 opintopisteen opintoja. Tätä mahdollisuutta käytettiinkin ahkerasti. Opintopisteitä kertyi osallistujille keväällä 2006 yhteensä 346 pistettä. Lisäksi ennakoinnin jalkauttamisen tueksi laadittiin AMKien käyttöön ennakointia esittelevä kalvosarja (Liite). Hankkeessa AMK-verkoston yhtenä keskeisenä tavoitteena oli lisätä oppilaitosten välistä yhteistyötä ja keskinäistä osaamisen vaihtoa. Prosessissa tämä huomioitiin niin, että AMKit muodostivat sparrauspareja, jotka kommentoivat toistensa ennakointihankkeita ja prosessiin liittyviä kehitystehtäviä. Kiinnostus ja innostus tiedon vaihtamiseen ja toisen oppilaitoksen toimintamalleihin tutustumiseen oli huomattavan suurta. Tämä onkin luonnollista, kun kyseessä on suhteellisen uuden toiminnan kehittäminen ja oppilaitos-yritysyhteistyöhön soveltuvien mallien etsiminen. Koska lähitapaamisten päivät oli puristettu mahdollisimman vähäisiksi, tapahtui sparraus ja kokemusten vaihtaminen pääasiassa verkkoympäristössä Moodle-alustalla. Jälkikäteen arvioituna tiedon ja kokemusten vaihtoon oppilaitosten välillä voisi keskittää voimavaroja vielä enemmän. Tämä voi olla yksi AMK-verkoston pkyritystoiminnan ennakoinnin perustehtävistä jatkossa. 21

22 3.2 Leena Jokinen AMKien ennakointiyhteistyöstä pk-sektorilla Koulutuspäällikkö, KTL Leena Jokinen Tukkk / Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tutu Pk- ja mikroyritysten ennakointitarpeet Yleinen uskomus on, että pienehköt yritykset toimivat usein hyvin lyhytjännitteisesti eivätkä suunnittele tulevaisuuttaan vuosiksi eteenpäin. Ennakoinnin lähtökohta puolestaan on pitkän aikajänteen suunnittelu. Tulevaisuudentutkimuksesta ja sen menetelmien soveltamisesta ei oikeastaan voida puhua, jollei kehitystä tarkastella vuosia eteenpäin. Tulevaisuusorientaation osalta toimialakohtaiset erot ovat huomattavan suuria. Esimerkiksi tietotekniikka kehittyy niin nopeasti, että viisi vuotta on jo varsin pitkä aikajänne. Vastaavasti esimerkiksi muutokset ruuan kulutuksessa ovat melko hitaita ja tapahtuvat pitkän ajan kuluessa. AMKit ovat tässä haasteellisessa tilanteessa tehdessään pk-sektorin kanssa ennakointiyhteistyötä. Haasteeseen pyrittiin vastaamaan niin, että kevään 2006 prosessissa etsittiin sellaisia toimintatapoja ja menetelmiä, jotka tuottavat yrityksille konkreettista ja heti hyödynnettävää tietoa. Näitä toimintatapoja voivat olla esimerkiksi uusien tuotekonseptien kehittäminen tai yrityksen strategiatyön tueksi tuotettava alakohtainen tulevaisuustieto. Yritysten ennakointitarpeet liittyvät kiinteästi visoihin ja tulevaisuussuuntautuneiden strategioiden sekä innovaatioiden kehittämiseen. Ennakoivan liiketoimintaosaamisen yksi keskeisistä pai- 22

23 nopisteistä pk-sektorilla on innovaatioiden tuotteistaminen. Innovaatiot voivat olla teknologisia, taloudellisia, kulttuurisia tai sosiaalisia. Useissa suomalaisissa tutkimuksissa, selvityksissä ja linjauksissa on kiinnitetty huomiota suomalaisen innovaatioverkoston keskeiseen heikkouteen, joka liittyy innovaatioiden tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen. Oppilaitosten rooli alueellisten innovaatioketjujen kehittämisessä voi olla merkittävä. Oppilaitokset voivat erityisesti olla apuna tuotteistamiseen ja innovaatioiden kaupallistamiseen liittyvissä asioissa. AMKien PK-ennakoinnin kehitysprosessissa oli oleellista etsiä sellaista tietoa, jota pk-yritys voi käyttää. Yritys voi luoda toimintatapoja siihen, miten toimintaympäristön ennakoidut muutokset heijastuvat liiketoimintaan ja erilaisiin liiketoimintaprosesseihin, kuten esimerkiksi: hallinnollisiin prosesseihin (strategiat, johtaminen, laskentatoimi, henkilöstöhallinto, projektihallinta, sopimushallinta, tietämyksenhallinta, vienti) asiakkuudenhallintaan (asiakaspalvelu, markkinointi, myynti, viestintä, kilpailijatiedonhallinta) toimitusketjun hallintaan (hankinta, logistiikka, tuotanto, huolto, laadunhallinta) tutkimukseen ja tuotekehitykseen (tuotesuunnittelu, teknologiakehitys, testaus, muotoilu, prototyyppivalmistus) infrastruktuuriin (tila- ja laitehankinnat, yhteistyökumppanien hankinta, rekrytointi, teknologian hankinta). 23

24 AMKeilla on vahvuutena monialaisuus ja mahdollisuus yhdistellä eri toimialoihin liittyvää tietoa. Nykyinen talous ja markkinat näyttävät kehittyvän niin, että eri toimialat ja liiketoiminta-alueet lähentyvät ja toimialarajat muuttuvat tai hämärtyvät. Oppilaitokset ovat tärkeässä välittävässä roolissa eri toimialojen ja yritysten välillä. Ne edistävät uuden osaamisen luomista eri aloilla joko tuottamalla koulutusta, joka itsessään on uuden tiedon lähde, tai kehittävät osaamista yrityksille ja yksittäisille henkilöille. Toimialojen ja markkinoiden muutokset, demografiset muutokset tai muutokset käsityksissä mahdollistavat uusien tuote- ja palveluinnovaatioiden kehittämisen. Uuden tuote- ja palvelutarjonnan markkinoinnissa tarvitaan myös potentiaalisten palvelun käyttäjien koulutusta (esim. Toivonen, 2001) Ennakointi on verkostoyhteistyötä Ennakointitiedon tuottamisessa ja käytössä on yksi perusajatus, joka on muita tärkeämpi. Tämä ajatus on, että tulevaisuustietoa tarvitaan monipuolisesti erilaisista lähteistä. Käytettävän ja analysoitavan tiedon määrä ja monipuolisuus ovat sen pohjalta tehtävien päätösten laadun takeena. Yksipuolinen tai niukka ennakointitieto voi johtaa vääriin johtopäätöksiin, joissa riskejä ei ole edes osattu arvioida tai ottaa huomioon. Tästä syystä on oleellisen tärkeätä, että ennakointia tehdään yhteistyössä, jotta varmistetaan eri näkökulmat ennakoinnin kohteena olevaan asiaan. 24

25 Suunnittelu Tulevaisuudentutkimus Verkostoituminen Ennakointi Ennakointimenetelmiin kouluttautumisprosessin avulla siirrettiin hyviksi havaittuja käytäntöjä ja toimivia malleja AMKien välillä. Osallistujat esittelivät toisilleen yritysyhteistyömalleja, joissa opiskelijat olivat olleet mukana tekemässä konkreettista työtä. Nämä toimintamallit myös dokumentoitiin ja kirjattiin, jotta niiden hyödyntäminen ja edelleen kehittäminen olisi mahdollista. Kuten verkos- 25 Kuvio 1. Ennakoinnin viitekehys. Keskeistä ennakointiyhteistyön kehittämisessä on, että ennakointitoimilla on suoria vaikutuksia yritysten ja oppilaitoksen toimintaan. Ennakointia ennakoinnin vuoksi tuskin kannattaa tehdä, vaikka se olisi hauskaa ja jännittävää puuhaa sinänsä. Suorat vaikutukset varmistetaan sillä että, ennakointiyhteistyöhön osallistuvat kaikki toimijat niin yritysten edustajat, opettajat kuin opiskelijatkin.

26 toissa yleensäkin, omien hyvien mallien jakaminen ei ole aivan itsestään selvää. Verkostoissa tarvitaan luottamusta ja uskoa siihen, että tiedon jakaminen kannattaa, koska vain sillä tavalla voi itsekin saada jotain arvokasta takaisin. Riittävän pitkä verkostoyhteistyö ja esimerkiksi yhdessä opiskelu luovat melko hyvän ympäristön luottamussuhteiden kehittymiselle ja aidolle tiedon vaihdolle Ennakointitieto ja sen hyödyntäminen yritysyhteistyössä Toimintaympäristön muutoksesta on olemassa runsaasti erilaisia tietokantoja ja tunnuslukuja. Ennakointitietoa on olemassa eri lähteissä valtavia määriä, mutta niiden hyödyntäminen vaatii osaamista ja riittävää näkemystä ennakointiprosesseista. Keskeistä AMKien pk-sektorin ennakointihankkeessa oli luoda tätä ennakointiosaamista oppilaitoksissa ja tuoda ennakointitietoa helposti hyödynnettävässä muodossa yritysten käyttöön. Tietolähteiden kartoitus ja kriittinen arviointi on hyödyllistä ja liittyy oppilaitosten perustehtävään olla kehityksen kärjessä eri toimialoilla. Tietolähteiden kriittinen arviointi on opettajakunnan tehtävä, mutta opiskelijat pystyvät muokkaamaan ja käyttämään eri tietolähteitä tietyn yrityksen tarpeiden mukaisesti. Tulevaisuudentutkimuksen menetelmien avulla saadaan jäsenneltyä tietoa mahdollisista tulevaisuuden kehityskuluista. Tulevaisuustieto sisältää lähes aina paljon epävarmuutta ja epätäsmällisyyttä. Tulevaisuutta ei voida ennustaa, mutta sen erilaisia kehi- 26

27 tyskulkuja voidaan ja pitääkin ennakoida. Kaikkein tärkeintä tulevaisuusorientoituneessa tiedonhankinnassa ja tiedon luomisessa on kehittää ennakoivaa asennetta ja valmiutta ajatella tulevaisuutta mahdollisimman selkeästi ja loogisesti. Menetelmät tarjoavat hyvän pohjan laadukkaalle tulevaisuusorientaatiolle erotuksena pelkästä mutu-tuntumasta tai mielikuvittelusta. Tulevaisuudentutkimuksen menetelmistä AMK-verkoston ennakointiprosessissa keskityttiin heikkoihin signaaleihin, niiden havainnointiin ja analysointiin, trendeihin ja niiden vaikutusten analysointiin, systeemiajatteluun, skenaario- ja verstastyöskentelyyn sekä pehmeään systeemimetodologiaan. Näiden menetelmien omaksuminen niin, että niitä voi hyödyntää opetustyössä ja yrityskehityksessä, on mahdollista melko lyhyessä ajassa, kun osallistujalla on jo paljon tietoa erilaisten tieteellisten menetelmien käytöstä Ennakointiyhteistyön tulevaisuus Nykyiset oppimiskäsitykset ja opetusratkaisut painottavat voimakkaasti työelämässä tapahtuvaa oppimista tai ainakin työelämään yhteydessä olevaa oppimista. Tämän ajatuksen toteuttaminen ennakointiyhteistyössä on mutkatonta. Ennakointi on syytä liittää johonkin aihealueeseen tai kohteeseen. Yleinen tulevaisuuteen katsominen ei ole kovin hyödyllistä ainakaan pk-yrityksille eikä sitä ole mainittavaa hyötyä myöskään opiskelijoille. 27

28 Ennakointiyhteistyön tulevaisuus näyttää juuri nyt hyvältä, koska talouselämän kiinnostus tulevaisuuden kehitykseen on suuri. Tämä johtuu siitä, että yleinen muutosvauhti on jatkuvasti kiihtynyt. Yrityksen on oltava kiinnostunut tulevaisuuden kehityksestä, koska lähes kaikki markkinat muuttuvat niin nopeasti, että pelkästään pysyäkseen kehityksen mukana on suuntauduttava tulevaisuuteen. Oppilaitokset ovat luonteva osa alueellisia ennakointiverkostoja. Erityisesti AMKit, jotka keskittyvät pk-sektorin kehittämiseen, ovat jo asemansa puolesta velvoitetut olemaan aloitteellisia ennakointityön kehittämisessä omalla toimialueellaan. Ennakointiyhteistyö oppilaitosten ja yritysten välillä vaatii jatkuvaa kehittämistä ennen muuta siinä, miten opetus ja yritysten tarpeita vastaavat toimeksiannot saadaan sovitettua yhteen. Tässä tehtävässä henkilöstön osaaminen ja laaja-alainen tieto-taito ennakoinnista ovat ratkaisevan tärkeitä. Ennakointiosaamista onkin syytä laajentaa koskemaan kaikkea henkilökuntaa, joiden tehtäviin yritysyhteistyö tai alueellinen kehittäminen kuuluun. Tähän kouluttautumistarpeeseen ei vielä ole löydetty pysyvää ratkaisua, vaan koulutuksia on toteutettu erilaisten projektien resursseilla. 28

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Certified Foresight Professional

Certified Foresight Professional Certified Foresight Professional Kenelle? Strategia-, tuotekehitys-, suunnittelu-, konsultointi- tai muissa vastaavissa edelläkävijä- ja kehittämistehtävissä työskentelevät. Sopii myös johdolle, päälliköille

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Kuntamarkkinat 11.9.2013 Sirpa projektipäällikkö TÄSTÄ ON KYSYMYS - Kompetenssit tänään: A B C... kunta- ja palvelurakenne Y ja Z ja? sukupolvi työurien jatkaminen

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivilla kohti kestävää autoalaa Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivin tekijät Suomen ympäristöopisto SYKLI HELTECH Helsingin tekniikan alan oppilaitos HYRIA koulutus Oy

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut Koneteknologiakeskus 17.2.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.2.2012 1 Koulutustarpeiden ennakointi - Case Mitä puuttuu? Oppilasmäärät

Lisätiedot

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla Opin ovi klinikka, Tampere 19.11.2013 Mervi Sirviö LAITURI projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Alueellisten ELO - ryhmien kyselyn vastausten yhteenvetoa

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan.

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan - Vapaaehtoistyö hoitotyön opetussuunnitelmassa. Satakunnan ammattikorkeakoulun toteutus Tapio Myllymaa Lähtökohtia

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli PS Aikoo Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli Tuomas Kylänpää Eurooppalaisen työvoimapolitiikan asiantuntija PS Aikoo -loppuseminaari 17.3.2015 Kuopio Oppilaitosten johtajat tukevat jo perustettuja

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

Alueellista ennakointia ja yhteistyötä

Alueellista ennakointia ja yhteistyötä Alueellista ennakointia ja yhteistyötä Ennakointifoorum 7.11.2013 Mari Korpiola/PKS Ennakointi Yhteistyössä Koulutus ja osaaminen pääkaupunkiseudulla Taustaa PKS Ennakoinnille Valmistelu alkoi pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 2012 Esittelyt ja alkutunnelmia Kuka olen, mistä ja millaisesta opistosta tulen ja mitä siellä teen työkseni? Tuntemukset tällä hetkellä/odotukset tälle koulutukselle? Miten

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Laadunhallinnan painopistealueet ja niiden kehittäminen: Pedagogisten linjausten ja ohjeistuksien toimeenpanon ongelmat

Laadunhallinnan painopistealueet ja niiden kehittäminen: Pedagogisten linjausten ja ohjeistuksien toimeenpanon ongelmat VETO-Peda -hanke VETO-Peda, Pedagogiset katselmukset Lähtökohdat Laadunhallinnan painopistealueet ja niiden kehittäminen: Oppilaitoksen johdon ja henkilöstön vahvempi sitouttaminen Opiskelijoiden ja työelämän

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Hankeaika 2013 2014 Kohderyhmänä ovat pienet kehityskykyiset, kasvuhaluiset, pirkanmaalaiset

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Sanna Kolomainen Pia Laitinen Matti Hermunen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.-22.8.2013, Tupaswilla 1 Taustaa osaamisen johtamiselle Tavoite:

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 EVIVA Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo Tavoite ja päämäärä... 2 EVIVA toimintaohjelman hallinto... 2 Päätoimenpiteet 2015... 2 Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA

ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA Veli-Pekka Laukkanen Kehitysjohtaja 12.2.2013 Tavoitteena OSUVA ennakointi: Työelämään osuva, alueellisesti verkostoitunut koulutuksen sekä kehittämis-

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Case Satakunta Miten naapurimaakunta ennakoi? Kari-Matti Koittola 044 455 7502 kari-matti.koittola@winnova.fi

Case Satakunta Miten naapurimaakunta ennakoi? Kari-Matti Koittola 044 455 7502 kari-matti.koittola@winnova.fi Case Satakunta Miten naapurimaakunta ennakoi? Kari-Matti Koittola 044 455 7502 kari-matti.koittola@winnova.fi Satakuntalainen koulutuksen ennakointimalli Sisältö Satakuntalainen ennakointiyhteistyö Hanketoiminta

Lisätiedot

Yrittäjyys ammattitaitona

Yrittäjyys ammattitaitona Yrittäjyys ammattitaitona Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja seminaari Helsinki ti 31.1.2012 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Yrittäjyys on yksilön kykyä muuttaa

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto CREATIVE INDUSTRIES FINLAND Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto Luovien alojen valtakunnallinen kehigäjä 1. Tietoa luovista aloista ja taloudesta 2. Yhteiskunnallisen keskustelun

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä. 8.4.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä. 8.4.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä 8.4.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunta visiotyö Parlamentaarinen työryhmä Kevät 2016 OLEMME TÄSSÄ Muutokset mahdollisia Käynnistys

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014. Jaana Lerssi-Uskelin. Työterveyslaitos www.ttl.

JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014. Jaana Lerssi-Uskelin. Työterveyslaitos www.ttl. JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014 Jaana Lerssi-Uskelin 9.10.2014 Ohjelma Klo 12.00 Tervetuloa ja kahvi Klo 12.30 Verkostokuulumisia valtakunnallisesti

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot