Sinikka Jänkälä ja Merja Saarela (toim.) PK-ennakointi. Ammattikorkeakoulut pk-sektorin ennakointifoorumeina -hanke

Transkriptio

1

2 Sinikka Jänkälä ja Merja Saarela (toim.) PK-ennakointi Ammattikorkeakoulut pk-sektorin ennakointifoorumeina -hanke Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 5/2008

3 2., tarkistettu painos JULKAISIJA - PUBLISHER Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu PL Kemi puh (0) Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja tekijät Kansi: Ilkka Lausas / Studio Arc ISBN (pdf) ISSN

4 SISÄLTÖ Tiivistelmä 7 1 Hankkeen tavoitteet ja taustat 8 2 Verkottavat toimintatavat hankkeessa Alueellinen verkottuminen Keskinäinen verkottuminen Kansallinen verkottuminen 15 3 Ennakointiosaamisen teemat hankkeessa AMKien ennakointiosaamisen kehittäminen Leena Jokinen AMKien ennakointiyhteistyöstä pk-sektorilla Pk- ja mikroyritysten ennakointitarpeet Ennakointi on verkostoyhteistyötä Ennakointitieto ja sen hyödyntäminen yritysyhteistyössä Ennakointiyhteistyön tulevaisuus 27 4 AMK-verkoston ennakointitoiminnan esittäytyminen Yritysten ennakointiosaamisen kehittämiseen kohdistuvat pilotit Kari Laine, Sirpa Sandelin, Antti Soini, Ari-Pekka Kainu ja Suvi Karirinne Pk-yrityscase Satakunnan ammattikorkeakoulussa 30

5 4.2 Toimialaan ja alueen kehittämiseen kohdistuvat pilotit Sinikka Jänkälä Tulevaisuusajattelua Kemi-Tornion alueen sisältötuottajien kanssa Pirkko Kivinen, Ilkka Säteri ja Soile Talka Maailma muuttuu Miten muuttuvat ruokaravintolat Pirkanmaalla Irmeli Koponen, Pirkko Tervonen ja Anne Liedes Tulevaisuusverstas Rovaniemen alueen yrityksille Maija-Liisa Laitinen ja Anne Laakso Ennakointi ja kainuulaisen hoitotyön strategia Jorma Korhonen Kainuun maaseutumatkailuyrittäjyyden tulevaisuuden näkymät Kati Katajisto ja Juha Palomäki Etelä-Pohjanmaan rakennusklusterianalyysi Matti Alatalo, Tapio Keskimaula, Soili Mäkimurto-Koivumaa ja Eero Pekkarinen Yrittäjäpolven vaihdosten ennakointi Meri-Lapin alueella Merja Saarela Työn tietotöistyminen ja sen vaikutukset ennakoimistarpeisiin johtamisessa Maisa Kuha, Petri Jussila ja Pirkko Perttinä Mahdollisuuksien harava Ulla Asikainen, Lasse Neuvonen, Pekka Sivonen, Seija Tolonen ja Kim Wrange Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kehittämisstrategian päivittäminen 62

6 4.3 Ennakointiosaamisen koulutukselliset pilotit Anneli Brink, Lotta Saarikoski ja Pekka Ketola It s a BOY Eeva Karttunen ja Ulla Kärnä Tulevaisuuden tutkimuksen menetelmät Yrityskohtaamon yrittäjyysopinnoissa 72 5 Johtopäätöksiä pk-sektorin ennakointiosaamisen kehittämishankkeesta 77 Lähteet 83 Liite 84

7 Tiivistelmä Suomessa tehdään tulevaisuuden ennakointia eri muodoissa useiden tahojen toimesta. Valtakunnallisten ennakointijärjestelmien lisäksi tarvitaan kattava alueellisten toimijoiden verkko, joka koordinoidusti huolehtii alueellisista tarpeista sekä toimii linkkinä kansalliseen ja myös kansainväliseen ennakointitoimintaan. Ammattikorkeakoulut (AMK) sopivat alueellisen perustehtävänsä, kattavuutensa sekä resurssiensa vuoksi erinomaisesti kehittämään ja ylläpitämään alueellista ennakointitoimintaa erityisesti pksektorin tarpeita ajatellen. PK-ennakointi oli monialainen, kaikkiaan 15 AMKin yhteishanke, jonka tavoitteena oli käynnistää ja vakiinnuttaa toiminta, jossa AMKit toimivat alueillaan pk-yritysten systemaattisen ennakointitoiminnan kehittäjinä ja foorumeina. Vuosina hankkeen AMK-verkosto kehitti ennakoinnin osaamistaan monin tavoin yhteistyössä niin pk-yrittäjien, AMK-opiskelijoiden kuin alueellisten ja valtakunnallisten ennakoinnin toimijoiden kanssa. Useissa AMKeissa ennakointi ja ennakointiin liittyvät palvelut otettiin hankkeen aikana osaksi arkipäivän toimintaa. Toisaalta hankkeen tulokset kuitenkin osoittavat, että AMKien ja niiden verkoston ennakointitoimintaa on edelleen kehitettävä, jotta AMKien rooli erityisesti pk-sektorin ennakoinnin kumppanina vahvistuu ja vakiintuu. Tämä raportti kuvaa PK-ennakointi -hankkeen toimintaa vuosina Mukaan on myös liitetty esittelyjä AMKien ennakoinnin käytäntöön soveltamisesta hankkeen aikana. 7

8 1 Hankkeen tavoitteet ja taustat Ammattikorkeakoulut (AMK) pk-sektorin ennakointifoorumeina - hankkeen (ns. PK-ennakointi -hanke) alustavat tavoitteet ja valmistelu tehtiin AMKien T&K-verkoston kokouksessa Tuusulassa vuoden 2003 lopulla. Varsinaisesti 13 AMKin hakema yhteishanke käynnistyi vuoden 2005 alussa Opetusministeriön (OPM) tuella. Sittemmin hanke sai vielä jatkoa vuodelle 2006 ja toiminta jatkui aina vuoden 2007 loppuun. Hankkeen koordinoijana toimi Kemi- Tornion ammattikorkeakoulu (K-TAMK). Verkoston toimintaan osallistui aktiivisesti kaikkiaan noin 50 henkilöä seuraavista 15 AMKsta: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulu Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu (Haaga-Helia) Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu/ Ylivieska Oulun seudun ammattikorkeakoulu Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Rovaniemen ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Vaasan ammattikorkeakoulu (mukaan 2005) Lahden ammattikorkeakoulu (mukaan 2006). 8

9 Tarkoituksena oli käynnistää ja vakiinnuttaa toiminta, jossa AMKit toimivat alueillaan pk-sektorin systemaattisen ennakointitoiminnan kehittäjinä ja foorumeina. Ensimmäisen hankevuoden suunnitelmana oli kartoittaa ennakoinnin kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja, alueellisia toimijoita ja ennakointihankkeita sekä luoda hankkeen toimijoille alueellisia ja kansallisia verkostoja. Toteutukseen liittyi myös ensimmäisten ennakoinnin pilottien järjestäminen K-TAMKissa ja Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK). Ensimmäisessä AMKien ennakointiverkoston työpajassa, Helsingin Stadian yksikössä vuonna 2005, hankekumppanit pohtivat ja tarkensivat yhteisesti hankkeen lähtökohtia, tavoitteita ja rajapintoja muuhun valtakunnalliseen tulevaisuuden ennakointitoimintaan. KTM:n erityisasiantuntija Seppo Kangaspunta esitteli valtakunnallisen ennakointifoorumin toimintaa ( ja tarjosi AMK-verkostolle yhteistyömahdollisuuksia foorumin kanssa. Opetusneuvos Anja Arstila-Paasilinna avasi näkymiä OPM:n osalta. Lisäksi tutkija Juha Nyman Stadiasta valotti pääkaupunkiseudulla käynnissä olleen Metropoliluotain-hankkeen avulla mahdollisia haasteita, joita ennakointiverkoston olisi hyvä ottaa huomioon hankkeen läpiviennissä. Verkosto pohti mm. aiemmista AMKien ennakointiprojekteista oppimisen ja syvällisemmän meta-analyysin tarpeellisuutta. Kuitenkin todettiin mm. K-TAMKin tradenomi-opiskelijoiden tekemän alustavan selvityksen nojalla, että internetistä saatava informaatio AMKien ennakoinnista oli varsin puutteellista esimerkiksi luotettavan meta-analyysin pohjaksi. Lisäksi AMKien aiempi ennakointi 9

10 näytti keskittyneen lähinnä koulutustarpeiden ennakointiin. Verkoston yhteiseksi päämääräksi hankkeessa nostettiinkin ennakointiosaamisen kehittäminen ja että jokaisella osallistuvalla AMKilla olisi toteutettuna useampia onnistuneita ennakointipilotteja parin vuoden aikajänteellä (Taulukko 1). Näiden pilottien myötä AMKit kartuttavat ennakointiosaamistaan sekä pk-yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä että AMK-opiskelijoiden niin peruskuin ylemmän AMK-tutkinnon opetuksessa. Hankkeen tavoitteista virisi keskustelua mm. seuraavista näkökulmista: Voimmeko tehdä yhteisen mallin ennakoinnista verkoston käyttöön? AMKeissa ei vielä ole ennakoinnissa tarvittavaa menetelmäosaamista kovinkaan paljon. o Kehitämmekö menetelmäosaamista yhdessä vai jokainen AMK itse? o Jos kehitämme osaamista yhdessä, niin rakennammeko kouluttautumisen itse AMK-opintoina vai hankimmeko tiedekorkeakoulujen palveluja tms.? o Erikoistummeko kukin AMK johonkin menetelmälliseen osa-alueeseen ja jaammeko osaamista verkoston sisällä? Miten pk-yrittäjät voivat hyötyä ennakointihankkeesta? o Voimme tarjota ennakointitietoa ja -osaamista sopivissa yhteistyötilanteissa. o Yhteistyön mukana pk-yrittäjille voi syntyä uusia liiketoimintamalleja ja prosesseja. 10

11 o Hyötyä lienee jo, kun yrittäjien kanssa prosessoidaan tulevaisuutta yhteisessä pöydässä. o Yrityksille on saatavilla konkreettista hyötyä opiskelijoiden töinä (projektit, opinnäytteet), jolloin AMKin rooli on toimia ennakointitiedon ja -osaamisen välittäjänä. Taulukko 1. Hankkeen tavoitteet tiivistettynä. Tavoitteet 2005 Tavoitteet 2006 Suunnittelu, tarvekartoitus ja verkostoituminen: Verkostojen, toimijoiden ja hankkeiden kartoitus Hyvien käytäntöjen kerääminen AMKien muista ennakointihankkeista ja pilottityöpajat K-TAMKissa ja HAMKissa Yhteinen laaja työpaja, johon kutsutaan mm. hankkeeseen osallistuvat AMKit, tulevaisuus- tai ennakointitutkimukseen erikoistunut tutkimuslaitos/yliopisto, yrittäjä- ja toimialajärjestöjä Ennakoinnin työkalujen ja menetelmien kouluttautumisen suunnittelu ja käynnistys Toteutusvaiheen toimenpiteiden täsmentäminen Aluekohtaisten pilottien toteuttaminen Kokemusten ja hyvien käytäntöjen kerääminen Uusien AMKien liittäminen mukaan verkostoon Aluekohtaiset työpajat: AMKit, koordinoiva AMK, lähitukea antava yliopisto, osaamiskeskus, aluekeskusohjelman vastuuhenkilöt sekä alueelliset yrittäjäjärjestöt ja elinkeinoviranomaiset Valtakunnallinen seminaari ennakoinnin toimintamallista sekä kouluttautumistilaisuuksia, joiden avulla toimintamalli voidaan ottaa käyttöön koko AMK-kentässä 11

12 Myöhemmässä verkostotapaamisessa HAMKissa syksyllä 2005 verkosto täsmensi jatkon toimintaa ja asetti hankkeelle konkreettiset mittaritavoitteet saavutettavaksi vuoden 2006 loppuun mennessä. Ensinnäkin sovittiin, että jokainen verkoston AMK toteuttaa ainakin yhden hankkeeseen liittyvän ennakoinnin, jossa jotakin ennakoinnin menetelmää sovelletaan käytäntöön. Lisäksi hankkeen aikana järjestetään AMKien sisäisiä tapaamisia alueellisten toimijoiden kanssa yhteensä 30 kpl. Näiksi toimijoiksi tunnistettiin esim. lähitukea antava yliopisto, osaamiskeskus, aluekeskusohjelman vastuuhenkilöt sekä alueelliset yrittäjäjärjestöt ja elinkeinoviranomaiset. Valtakunnallisia työpajapäiviä suunniteltiin pidettävän yhteensä 8 päivää. Lisäksi hankkeen vaikuttavuutta opetukseen sovittiin mitattavaksi opiskelijoiden ennakointiin liittyvillä opinnoilla. Tavoitteeksi asetettiin yhteensä 200 suoritettua opiskelijoiden opintopistettä vuoden 2006 loppuun mennessä. 12

13 2 Verkottavat toimintatavat hankkeessa Hanke toteutui käytännössä kahdella toiminnallisella ulottuvuudella - alueellisella ja kansallisella. Keskeinen toimintatapa perustui monipuoliselle verkottumiselle ja AMkien keskinäisellle työskentelylle sähköisellä kommunikaatioalustalla. AMKien verkottumisella lisättiin ja vahvistettiin yhteistä ymmärrystä ennakoinnin tavoitteista, tilasta ja haasteista AMKeissa ja pk-yrityksissä sekä vaikutettiin valtakunnallisesti ennakointikeskusteluun. 2.1 Alueellinen verkottuminen Alueellisesti AMKit pyrkivät verkottumaan ensinnäkin oman AMKin sisällä toimialarajoja ylittäen. Tavoitteena oli vahvistaa ennakointiosaamista omassa talossa. Toisaalta verkotuttiin yhteisillä ennakointifoorumeilla muiden alueellisten toimijoiden kanssa, esim. yliopiston, osaamiskeskusten ja aluekeskusohjelman vastuuhenkilöiden sekä yrittäjäjärjestöjen ja elinkeinoviranomaisten kanssa. Alueellisissa foorumeissa tavoitteena oli vahvistaa yhteistyötä tulevaisuuden ennakoinnissa ja olla mukana vaikuttamassa oman alueen kehittämisen kannalta tärkeiden strategisten tavoitteiden luonnissa. 2.2 Keskinäinen verkottuminen AMKit verkottuivat keskenään yhteisillä työpajapäivillä ja sähköisellä kommunikaatioalustalla. Valtakunnallisesti verkosto kokoontui ennakoinnin työpajapäiville kaikkiaan seitsemän kertaa, jolloin yhteistä ennakoinnin työskentelyä kertyi hankkeessa yhteensä 13 13

14 työpäivää. Päiviä järjestettiin HAMKissa Hämeenlinnassa, Stadiassa, Haaga Instituutissa ja Laureassa Helsingissä sekä Simon Wanhassa Pappilassa Kemi-Tornion alueella. Työpajapäivien kulkuun pajatyöskentelyn ohella liittyi oleellisesti yrittäjien ja asiantuntijoiden alustuksia ajankohtaisista ennakointiin sekä tulevaisuuden tutkimukseen liittyvistä teemoista. Keskinäistä verkottumista vahvistettiin myös ennakointiteemaisilla sosiaalisilla iltatapahtumilla liittyen mm. tulevaisuuden matkailuun, hotelleihin ja ruokailuun. Tapaamisten välillä työskentely toteutettiin pääsääntöisesti yhteisellä Moodle-alustalla, joka mahdollisti kaikille osallistujille paikasta ja ajasta riippumattoman yhteistyön. Seuraava Kuvio 1 kuvaa verkoston työskentelyn kulun kommunikaatioalustalla. AMK-ennakointiverkoston työskentely ja sen ohjaus Moodlessa Ajatusten ja tietojen vaihto sekä päätösten tekeminen toimijoiden kesken Verkoston aineistojen hallinta Verkoston dokumenttipankki ja yhteinen muisti keskustelufoorumi chat-kokous erilaisten aineistojen jakaminen työpapereiden työstäminen kalenteri dokumentointi keskustelupalstan ja chatkokousten tallenteet sanasto ja yhteiset käsitteet prosessinaikaisten tuotosten tallentaminen aikatauluista ja käytännöistä sopiminen työsuunnitelmat muistiot asiantuntijoiden aineistot kirjallisuus www-linkit keskustelutallenteet kalenteri Kuvio 1. AMK-verkoston Moodle-alustalla työskentely. 14

15 2.3 Kansallinen verkottuminen AMK-verkosto teki hankkeessa yhteistyötä Turun kauppakorkeakoulun (Tukkk) Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen (Tutu), KTM:n ennakointifoorumin, Sitran kansallisen ennakointifoorumin ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ennakoinnin toimijoiden kanssa. Heti hankkeen ensimmäisenä vuonna alkanut tiivis yhteistyö Tutun kanssa mahdollisti AMK-verkoston ennakointiosaamisen kehittymisen tulevaisuuden tutkimuksen huippuosaajien tukemana koko hankkeen keston. Keväällä 2006 yhteensä 51 AMKien kehitys- ja opetustehtävissä toimivaa henkilöä perehtyi työhönsä liittyvien kehittämistehtävien parissa erilaisiin ennakoinnin menetelmiin ja niiden käytäntöön soveltamiseen. Myös verkottuminen KTM:n koordinoimaan ennakointifoorumiin käynnistyi heti hankkeen alussa ja vahvistui vastavuoroiseksi hankkeen aikana. KTM:n erityisasiantuntija Seppo Kangaspunta osallistui AMK-verkoston valtakunnallisiin työpajoihin ja valotti alustuksillaan valtakunnallisia ja ajankohtaisia ennakointiuutisia mm. Finnsight 2015 osalta. AMK-verkosto vastavuoroisesti osallistui KTM:n valtakunnallisiin ennakointitapahtumiin. Vuonna 2006 HAMKin puheenjohtajuudella vedettiin KTM:n Ennakointi johtamisen välineenä -aiheryhmää, jossa tarkasteltiin sähköisten työkalujen hyödyntämismahdollisuuksia ennakointityöskentelyn tukena (katso kohta 4.2.8). Aiheryhmätyöskentelyn myötä AMK-verkosto linkittyi samalla Sitran kansallisen ennakointiverkoston toimintaan, joka käynnistyi alkuvuodesta

16 Yhteistä keskustelua ennakoinnin tiimoilta käytiin myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n asiantuntijoiden Marita Ahon sekä Tarja Tuomisen kanssa. Mm. Tarja Tuominen oli esittelemässä syksyllä 2006 valmistunutta EK:n Tulevaisuusluotainta ja muiden ennakointihankkeiden tuloksia AMK-verkoston työpajassa sekä keskustelemassa AMKien roolista elinkeinoelämän ennakointiosaajana. 16

17 3 Ennakointiosaamisen teemat hankkeessa 3.1 AMKien ennakointiosaamisen kehittäminen Varsinainen AMK-verkoston ennakointiosaamiseen perehtyminen aloitettiin tammikuussa 2006 osallistujien yhteisellä aihepiirin pohdinnalla, jossa ajatusten kirvoittajana toimi muun muassa Alueellisen ennakoinnin käytännön opas - Suomi (Toivonen & Nieminen, 2002). AMK-verkoston osaamisen kehittämisen perustaksi haluttiin luoda mahdollisimman yhteneväinen käsitys siitä, mitä AMK-verkosto ymmärtää ennakoinnilla miksi alueellinen ennakointi on tärkeää ja miten AMKit voivat tehdä ennakointia erityisesti pk-sektorilla. Seuraavassa Taulukossa 2 on tiivistettynä yhteisten pohdintojen tulokset. Tuotosten pohjalta Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tutu ohjasi ennakointimenetelmiä käsittelevän kouluttautumis- ja kehitysprosessin keväällä Prosessi oli tiivis kokonaisuus, jossa käsiteltiin valittuja tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä erityisesti pk-yrityksiin ja opiskelijoiden opetussuunnitelmiin soveltuvan ennakoinnin näkökulmasta. Toteutuksessa painotettiin myös yhteistyötä AMK-verkoston kesken. 17

18 Taulukko 2. Ryhmätyöskentelyn tuotokset ennakoinnista AMKeissa. Mitä ymmärrämme ennakoinnilla? Tulevaisuus ei ole ennustettavissa eikä ennalta määrätty Ennakointi on aktiivista ja osallistavaa tulevaisuuden tekemistä Tulevaisuus tehdään itse tulee ryhtyä käytännön toimiin Ennakoinnissa voidaan vaikuttaa kehityspolkuun, jotta päästään paremmin haluttuun tavoitteeseen = tehdään tulevaisuutta Voimme vaikuttaa tulevaisuuteen teoillamme ja valinnoillamme arvokeskustelulle on tilaa Ennakointi perustuu järjestelmällisesti kerättyyn laajaalaiseen / ajankohtaiseen tietoon, eikä ole "Alma Kassista" tai tulevaisuuden ennustamista kristallipallosta Ennakointi on poikkitieteellinen, jatkuva prosessi Jäsennettyä tiedon hankintaa tieteen tekeminen Ennakoinnissa käytetään monia erilaisia menetelmiä Verkostojen merkitys korostuu ennakoinnissa Verkostoituminen, osallistaminen, megatrendien ja heikkojen signaalien tunnistaminen tuloksena yhteinen tavoitetila Oleellista on ennakoinnin tulosten käytännön hyödyntäminen Osallistuminen ja vaikuttaminen kehityksen kulkuun käytännön näkökulma Toimialan tuntemus Heikot signaalit, luovuus, aika ja tila Alueen ja ympäristön tuntemus Ennakoinnin vaikeus - muutoksen nopeus ja merkitys Virheistä oppiminen 18

19 Miten voimme tehdä ennakointia pk-sektorilla? Otamme roolin ennakoinnin vetäjänä Hyötyjen konkretisoiminen osallistujille ennakoi tai kuole" Monialainen toimijamatriisi auttaa ajattelemaan ja jalostaa tietoa luomaan liiketoimintamahdollisuuksia Ennakointi on jatkuva prosessi, jossa AMKit toimivat resursseina yrityssektorilla Ajan ja tilan puute (henkinen) on pk-yritysten ongelmana Saumaton yhteistyö eri toimijasektoreiden ja oppilaitosten välillä on tarpeen Veturiyritysten / yrityksen / toimialan kautta toimiminen Arvot, osallistuminen, verkottuminen, toimintavalmiudet, tiedon kokoaminen, pk-sektorin kokoaminen yhteen Konkreettisilla teoilla ja ymmärrettävällä kielellä ennakointimenetelmiä toimintaan soveltaen Pk-sektori on sirpaloitunut yrityskohtaista ennakointia miniklusteroituneita yrityksiä Tulokset pitäisi pystyä muuttamaan liiketoiminnaksi AMK toimii tiedonsiirtäjänä yrityksissä AMK tarjoaa lisäresursseja pk-yritysten kehittämiseen Ennakoinnin mukanaolo tuotekehityksessä o autetaan suunnittelemaan uutta tuotesukupolvea Ennakointitieto on muutettava käyttökelpoiseen muotoon AMKien verkottuminen on välttämätöntä Toimiala-/ klusterikohtainen ennakointi otettava mukaan Opiskelijatiimit, osallistavat tiimit, signaalipankki myös toimintaan mukaan 19

20 Tutun kanssa tehdyn yhteistyön tavoitteena oli varmistaa, että AMKien henkilöstöllä on riittävät valmiudet tuottaa, analysoida ja hyödyntää ennakointitietoa osallistuessaan aktiivisesti erilaisiin alueellisiin kehittämistoimiin. AMKien toiminnan vahvuutena on yhteistyö erityisesti pk-sektorin kanssa ja joustavat opintoohjelmat, joiden yritysyhteistyössä opiskelijat ovat keskeisessä roolissa. Tavoitteena oli myös luoda opettaja- ja kehittäjäkuntaan riittävän kattava osaaminen paitsi kirjallisuuteen tutustumisella myös erilaisten ennakoinnin menetelmien käytäntöön soveltamisella. Näin opettajat ja kehittämishenkilöstö voivat suunnitella ja toteuttaa monimuotoisia oppimis- ja kehittämisprosesseja yhteistyössä pk-yritysten, muiden kumppaneiden ja opiskelijoiden kanssa. AMKien kouluttautumis- ja kehitysprosessi rakentui seuraavista osa-alueista: 1. Ennakointimenetelmiin perehtyminen ja niiden perusosaaminen 2. Käytännön työvälineet ennakointitiedon hyödyntämiseksi pk-yritysten liiketoiminnan kehittämisessä 3. Ennakointiverkoston toiminnan edistäminen ja osaamisen levittäminen verkostossa 4. Opinto-ohjelmien sisällön ja opetuksessa käytettävien menetelmien kehittäminen ennakoinnin näkökulmasta. 20

21 Ennakoinnin osaamisen kehittämisen motivaatiota vahvistettiin lisäksi hankkeen osallistujien mahdollisuudella suorittaa samalla Tkkk:n Tutun ohjauksessa ennakoinnin menetelmistä joustavasti 2 10 opintopisteen opintoja. Tätä mahdollisuutta käytettiinkin ahkerasti. Opintopisteitä kertyi osallistujille keväällä 2006 yhteensä 346 pistettä. Lisäksi ennakoinnin jalkauttamisen tueksi laadittiin AMKien käyttöön ennakointia esittelevä kalvosarja (Liite). Hankkeessa AMK-verkoston yhtenä keskeisenä tavoitteena oli lisätä oppilaitosten välistä yhteistyötä ja keskinäistä osaamisen vaihtoa. Prosessissa tämä huomioitiin niin, että AMKit muodostivat sparrauspareja, jotka kommentoivat toistensa ennakointihankkeita ja prosessiin liittyviä kehitystehtäviä. Kiinnostus ja innostus tiedon vaihtamiseen ja toisen oppilaitoksen toimintamalleihin tutustumiseen oli huomattavan suurta. Tämä onkin luonnollista, kun kyseessä on suhteellisen uuden toiminnan kehittäminen ja oppilaitos-yritysyhteistyöhön soveltuvien mallien etsiminen. Koska lähitapaamisten päivät oli puristettu mahdollisimman vähäisiksi, tapahtui sparraus ja kokemusten vaihtaminen pääasiassa verkkoympäristössä Moodle-alustalla. Jälkikäteen arvioituna tiedon ja kokemusten vaihtoon oppilaitosten välillä voisi keskittää voimavaroja vielä enemmän. Tämä voi olla yksi AMK-verkoston pkyritystoiminnan ennakoinnin perustehtävistä jatkossa. 21

22 3.2 Leena Jokinen AMKien ennakointiyhteistyöstä pk-sektorilla Koulutuspäällikkö, KTL Leena Jokinen Tukkk / Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tutu Pk- ja mikroyritysten ennakointitarpeet Yleinen uskomus on, että pienehköt yritykset toimivat usein hyvin lyhytjännitteisesti eivätkä suunnittele tulevaisuuttaan vuosiksi eteenpäin. Ennakoinnin lähtökohta puolestaan on pitkän aikajänteen suunnittelu. Tulevaisuudentutkimuksesta ja sen menetelmien soveltamisesta ei oikeastaan voida puhua, jollei kehitystä tarkastella vuosia eteenpäin. Tulevaisuusorientaation osalta toimialakohtaiset erot ovat huomattavan suuria. Esimerkiksi tietotekniikka kehittyy niin nopeasti, että viisi vuotta on jo varsin pitkä aikajänne. Vastaavasti esimerkiksi muutokset ruuan kulutuksessa ovat melko hitaita ja tapahtuvat pitkän ajan kuluessa. AMKit ovat tässä haasteellisessa tilanteessa tehdessään pk-sektorin kanssa ennakointiyhteistyötä. Haasteeseen pyrittiin vastaamaan niin, että kevään 2006 prosessissa etsittiin sellaisia toimintatapoja ja menetelmiä, jotka tuottavat yrityksille konkreettista ja heti hyödynnettävää tietoa. Näitä toimintatapoja voivat olla esimerkiksi uusien tuotekonseptien kehittäminen tai yrityksen strategiatyön tueksi tuotettava alakohtainen tulevaisuustieto. Yritysten ennakointitarpeet liittyvät kiinteästi visoihin ja tulevaisuussuuntautuneiden strategioiden sekä innovaatioiden kehittämiseen. Ennakoivan liiketoimintaosaamisen yksi keskeisistä pai- 22

23 nopisteistä pk-sektorilla on innovaatioiden tuotteistaminen. Innovaatiot voivat olla teknologisia, taloudellisia, kulttuurisia tai sosiaalisia. Useissa suomalaisissa tutkimuksissa, selvityksissä ja linjauksissa on kiinnitetty huomiota suomalaisen innovaatioverkoston keskeiseen heikkouteen, joka liittyy innovaatioiden tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen. Oppilaitosten rooli alueellisten innovaatioketjujen kehittämisessä voi olla merkittävä. Oppilaitokset voivat erityisesti olla apuna tuotteistamiseen ja innovaatioiden kaupallistamiseen liittyvissä asioissa. AMKien PK-ennakoinnin kehitysprosessissa oli oleellista etsiä sellaista tietoa, jota pk-yritys voi käyttää. Yritys voi luoda toimintatapoja siihen, miten toimintaympäristön ennakoidut muutokset heijastuvat liiketoimintaan ja erilaisiin liiketoimintaprosesseihin, kuten esimerkiksi: hallinnollisiin prosesseihin (strategiat, johtaminen, laskentatoimi, henkilöstöhallinto, projektihallinta, sopimushallinta, tietämyksenhallinta, vienti) asiakkuudenhallintaan (asiakaspalvelu, markkinointi, myynti, viestintä, kilpailijatiedonhallinta) toimitusketjun hallintaan (hankinta, logistiikka, tuotanto, huolto, laadunhallinta) tutkimukseen ja tuotekehitykseen (tuotesuunnittelu, teknologiakehitys, testaus, muotoilu, prototyyppivalmistus) infrastruktuuriin (tila- ja laitehankinnat, yhteistyökumppanien hankinta, rekrytointi, teknologian hankinta). 23

24 AMKeilla on vahvuutena monialaisuus ja mahdollisuus yhdistellä eri toimialoihin liittyvää tietoa. Nykyinen talous ja markkinat näyttävät kehittyvän niin, että eri toimialat ja liiketoiminta-alueet lähentyvät ja toimialarajat muuttuvat tai hämärtyvät. Oppilaitokset ovat tärkeässä välittävässä roolissa eri toimialojen ja yritysten välillä. Ne edistävät uuden osaamisen luomista eri aloilla joko tuottamalla koulutusta, joka itsessään on uuden tiedon lähde, tai kehittävät osaamista yrityksille ja yksittäisille henkilöille. Toimialojen ja markkinoiden muutokset, demografiset muutokset tai muutokset käsityksissä mahdollistavat uusien tuote- ja palveluinnovaatioiden kehittämisen. Uuden tuote- ja palvelutarjonnan markkinoinnissa tarvitaan myös potentiaalisten palvelun käyttäjien koulutusta (esim. Toivonen, 2001) Ennakointi on verkostoyhteistyötä Ennakointitiedon tuottamisessa ja käytössä on yksi perusajatus, joka on muita tärkeämpi. Tämä ajatus on, että tulevaisuustietoa tarvitaan monipuolisesti erilaisista lähteistä. Käytettävän ja analysoitavan tiedon määrä ja monipuolisuus ovat sen pohjalta tehtävien päätösten laadun takeena. Yksipuolinen tai niukka ennakointitieto voi johtaa vääriin johtopäätöksiin, joissa riskejä ei ole edes osattu arvioida tai ottaa huomioon. Tästä syystä on oleellisen tärkeätä, että ennakointia tehdään yhteistyössä, jotta varmistetaan eri näkökulmat ennakoinnin kohteena olevaan asiaan. 24

25 Suunnittelu Tulevaisuudentutkimus Verkostoituminen Ennakointi Ennakointimenetelmiin kouluttautumisprosessin avulla siirrettiin hyviksi havaittuja käytäntöjä ja toimivia malleja AMKien välillä. Osallistujat esittelivät toisilleen yritysyhteistyömalleja, joissa opiskelijat olivat olleet mukana tekemässä konkreettista työtä. Nämä toimintamallit myös dokumentoitiin ja kirjattiin, jotta niiden hyödyntäminen ja edelleen kehittäminen olisi mahdollista. Kuten verkos- 25 Kuvio 1. Ennakoinnin viitekehys. Keskeistä ennakointiyhteistyön kehittämisessä on, että ennakointitoimilla on suoria vaikutuksia yritysten ja oppilaitoksen toimintaan. Ennakointia ennakoinnin vuoksi tuskin kannattaa tehdä, vaikka se olisi hauskaa ja jännittävää puuhaa sinänsä. Suorat vaikutukset varmistetaan sillä että, ennakointiyhteistyöhön osallistuvat kaikki toimijat niin yritysten edustajat, opettajat kuin opiskelijatkin.

26 toissa yleensäkin, omien hyvien mallien jakaminen ei ole aivan itsestään selvää. Verkostoissa tarvitaan luottamusta ja uskoa siihen, että tiedon jakaminen kannattaa, koska vain sillä tavalla voi itsekin saada jotain arvokasta takaisin. Riittävän pitkä verkostoyhteistyö ja esimerkiksi yhdessä opiskelu luovat melko hyvän ympäristön luottamussuhteiden kehittymiselle ja aidolle tiedon vaihdolle Ennakointitieto ja sen hyödyntäminen yritysyhteistyössä Toimintaympäristön muutoksesta on olemassa runsaasti erilaisia tietokantoja ja tunnuslukuja. Ennakointitietoa on olemassa eri lähteissä valtavia määriä, mutta niiden hyödyntäminen vaatii osaamista ja riittävää näkemystä ennakointiprosesseista. Keskeistä AMKien pk-sektorin ennakointihankkeessa oli luoda tätä ennakointiosaamista oppilaitoksissa ja tuoda ennakointitietoa helposti hyödynnettävässä muodossa yritysten käyttöön. Tietolähteiden kartoitus ja kriittinen arviointi on hyödyllistä ja liittyy oppilaitosten perustehtävään olla kehityksen kärjessä eri toimialoilla. Tietolähteiden kriittinen arviointi on opettajakunnan tehtävä, mutta opiskelijat pystyvät muokkaamaan ja käyttämään eri tietolähteitä tietyn yrityksen tarpeiden mukaisesti. Tulevaisuudentutkimuksen menetelmien avulla saadaan jäsenneltyä tietoa mahdollisista tulevaisuuden kehityskuluista. Tulevaisuustieto sisältää lähes aina paljon epävarmuutta ja epätäsmällisyyttä. Tulevaisuutta ei voida ennustaa, mutta sen erilaisia kehi- 26

27 tyskulkuja voidaan ja pitääkin ennakoida. Kaikkein tärkeintä tulevaisuusorientoituneessa tiedonhankinnassa ja tiedon luomisessa on kehittää ennakoivaa asennetta ja valmiutta ajatella tulevaisuutta mahdollisimman selkeästi ja loogisesti. Menetelmät tarjoavat hyvän pohjan laadukkaalle tulevaisuusorientaatiolle erotuksena pelkästä mutu-tuntumasta tai mielikuvittelusta. Tulevaisuudentutkimuksen menetelmistä AMK-verkoston ennakointiprosessissa keskityttiin heikkoihin signaaleihin, niiden havainnointiin ja analysointiin, trendeihin ja niiden vaikutusten analysointiin, systeemiajatteluun, skenaario- ja verstastyöskentelyyn sekä pehmeään systeemimetodologiaan. Näiden menetelmien omaksuminen niin, että niitä voi hyödyntää opetustyössä ja yrityskehityksessä, on mahdollista melko lyhyessä ajassa, kun osallistujalla on jo paljon tietoa erilaisten tieteellisten menetelmien käytöstä Ennakointiyhteistyön tulevaisuus Nykyiset oppimiskäsitykset ja opetusratkaisut painottavat voimakkaasti työelämässä tapahtuvaa oppimista tai ainakin työelämään yhteydessä olevaa oppimista. Tämän ajatuksen toteuttaminen ennakointiyhteistyössä on mutkatonta. Ennakointi on syytä liittää johonkin aihealueeseen tai kohteeseen. Yleinen tulevaisuuteen katsominen ei ole kovin hyödyllistä ainakaan pk-yrityksille eikä sitä ole mainittavaa hyötyä myöskään opiskelijoille. 27

28 Ennakointiyhteistyön tulevaisuus näyttää juuri nyt hyvältä, koska talouselämän kiinnostus tulevaisuuden kehitykseen on suuri. Tämä johtuu siitä, että yleinen muutosvauhti on jatkuvasti kiihtynyt. Yrityksen on oltava kiinnostunut tulevaisuuden kehityksestä, koska lähes kaikki markkinat muuttuvat niin nopeasti, että pelkästään pysyäkseen kehityksen mukana on suuntauduttava tulevaisuuteen. Oppilaitokset ovat luonteva osa alueellisia ennakointiverkostoja. Erityisesti AMKit, jotka keskittyvät pk-sektorin kehittämiseen, ovat jo asemansa puolesta velvoitetut olemaan aloitteellisia ennakointityön kehittämisessä omalla toimialueellaan. Ennakointiyhteistyö oppilaitosten ja yritysten välillä vaatii jatkuvaa kehittämistä ennen muuta siinä, miten opetus ja yritysten tarpeita vastaavat toimeksiannot saadaan sovitettua yhteen. Tässä tehtävässä henkilöstön osaaminen ja laaja-alainen tieto-taito ennakoinnista ovat ratkaisevan tärkeitä. Ennakointiosaamista onkin syytä laajentaa koskemaan kaikkea henkilökuntaa, joiden tehtäviin yritysyhteistyö tai alueellinen kehittäminen kuuluun. Tähän kouluttautumistarpeeseen ei vielä ole löydetty pysyvää ratkaisua, vaan koulutuksia on toteutettu erilaisten projektien resursseilla. 28