VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS HENKILÖSTÖOSASTO OHJE 1/2001
|
|
- Timo-Pekka Kahma
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS HENKILÖSTÖOSASTO OHJE 1/2001 Sisältöalue Nimikirja Säännökset joihin määräysten/ohjeiden antaminen perustuu Nimikirjalaki 12 2 momentti Nimikirja-asetus 13 Kohderyhmät Ministeriöt, virastot ja laitokset Voimassaoloaika Kumoaa määräyksen (pvm nro) , 26/ , 3/ , 19/98 NIMIKIRJALAIN SOVELTAMISMÄÄRÄYKSET 1 YLEISTÄ 1.1 Nimikirjalainsäädäntö Nimikirjanpidosta säädetään nimikirjalailla (1010/1989, muutt. 627/1999 ja 1367/1999) ja sen nojalla annetulla nimikirja-asetuksella (1322/1989, muutt. 1239/1995 ja 612/2000). Nimikirjalainsäädännön tavoitteena on lisätä nimikirjan käyttökelpoisuutta valtion henkilöstöhallinnossa saattamalla nimikirjanpidon piiriin pääsääntöisesti koko valtion pysyvä henkilöstö säätämällä nimikirjaan merkittäväksi ainoastaan nimikirjan tyypillisten käyttötilanteiden kannalta olennainen tieto yhdenmukaistamalla nimikirjatietojen merkintäperusteet ja lisäämällä nimikirjanotteiden vertailukelpoisuutta sopeuttamalla nimikirjan käyttöä muihin henkilöstöhallinnon rekistereihin lisäämällä nimikirjatietojen luotettavuutta. Nimikirjalain tavoitteena on lisäksi ottaa henkilötietolainsäädännön tietosuojaperiaatteet huomioon nimikirjanpidossa. VALTIOVARAINMINISTERIÖ HENKILÖSTÖOSASTO Mariankatu 9, PL 28, VALTIONEUVOSTO Tätä julkaisua voi tilata puhelimitse numerosta Puhelin (09) 1601, telefax (09) (09) tai
2 2 (52) 1.2 Soveltamismääräysten normiperusta, sitovuus ja voimassaolo Nimikirjalain 12 :n 2 momentin mukaan valtiovarainministeriö antaa nimikirjanpidosta tarkempia määräyksiä ja ohjeita. Nimikirjaasetuksen 13 :n mukaan valtiovarainministeriö antaa tarkemmat määräykset asetuksen soveltamisesta. Valtiovarainministeriö on päättänyt näiden säännösten antaman valtuutuksen nojalla antaa nimikirjanpidosta valtion hallinnossa seuraavat soveltamismääräykset. Soveltamismääräysten kulloisestakin asiayhteydestä ilmenee, onko kysymyksessä määräys vai ohje. Määräystä on velvoittavana noudatettava. Soveltamismääräykset ovat voimassa lukien saakka. Merkintöihin, jotka on tehty aikaisempien määräysten (P 3/90 ja 26/95) perusteella, sovelletaan kyseisiä määräyksiä siten kuin tässä määräyksessä sanotaan. Muutokset aikaisempiin soveltamismääräyksiin on merkitty asianomaisen tekstin vasempaan reunaan sivuviivalla. Soveltamismääräyksiä koskeviin kysymyksiin vastataan valtiovarainministeriön henkilöstöosastolla.
3 3 (52) SISÄLLYSLUETTELO Sivu 2 NIMIKIRJALAIN SOVELTAMISALA 5 3 VELVOLLISUUS PITÄÄ NIMIKIRJAA Nimikirjanpitovelvollinen virasto tai laitos Nimikirjanpidon piirissä oleva henkilöstö Virkamiehen ja työntekijän määritelmä Virkamiehet ja työntekijät, joista ei tarvitse pitää nimikirjaa 7 4 TIETOJEN TALLETTAMINEN NIMIKIRJAAN Tietojenantovelvollisuus Tietojen laatua koskevat periaatteet Virheettömyysvaatimus Tiedon korjaaminen 10 5 NIMIKIRJAAN MERKITTÄVÄT TIEDOT Virasto tai laitos Henkilötiedot Viran nimi, määräaikaisen virkasuhteen nimike taikka ammatti- tai tehtävänimike Virkasuhteiset Työsopimussuhteiset Koulutus Peruskoulutus Ammatillisissa oppilaitoksissa, ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa suoritetut tutkinnot Muut tutkinnot, pätevyys- ja kelpoisuustodistukset sekä opintosuoritukset korkeakouluissa Huomattava valtion henkilöstökoulutus Muu koulutus Ulkomailla suoritetut tutkinnot Kielitaito Erivapaudet Virkavala- ja vakuutus Asevelvollisuus ja asepalvelus Työura Palvelussuhteet Ammatin, elinkeinon tai liikkeen harjoittaminen Toiminta stipendin tai apurahan turvin Toiminta kansanedustajana tai valtioneuvoston jäsenenä Sivutoimiluvat Luottamustehtävät Virantoimituksen tai työnteon keskeytykset Nimikirjaan merkittävät keskeytykset Keskeytyksistä merkittävät tiedot Eläkepäätös ja eräät ilmoitukset Kunniamerkit ja arvonimet Rangaistustiedot Yleistä 40
4 Nimikirjaan merkittävät rangaistukset Rangaistuksen merkitseminen työsuhteessa olevasta Rangaistuksista merkittävät tiedot 43 6 TIETOJEN LUOVUTTAMINEN Yleistä Palkkausta kuvaavien tietojen julkisuus Rangaistusta kuvaavien tietojen julkisuus 44 7 RANGAISTUSTIETOJEN POISTAMINEN NIMIKIRJASTA 47 8 NIMIKIRJATIEDON LUOVUTTAMISTAPA Yleistä Nimikirjatietojen luovuttaminen muulla tavalla kuin nimikirjanotteella Nimikirjatietojen luovuttaminen nimikirjanotteella Nimikirjanotteeseen merkittävät tiedot Nimikirjanotteen kaava ja muoto Nimikirjanotteen maksullisuus 52 9 SALASSAPITOVELVOITTEET NIMIKIRJOJEN ARKISTOINTI 52 4 (52) Liite 1 (Nimikirjanotteen malli)
5 5 (52) 2 NIMIKIRJALAIN SOVELTAMISALA Nimikirjalain soveltamisalasäännöksen (1 ) mukaan lakia noudatetaan valtion virkamiehiä ja työntekijöitä koskevia henkilötietoja kerättäessä, talletettaessa, käytettäessä ja luovutettaessa. Sen lisäksi mainittuja tietoja kerättäessä, talletettaessa, käytettäessä ja luovutettaessa on noudatettava, mitä muussa laissa on säädetty. Nimikirjalain säännöksiä täydentävät erityisesti henkilötietolain (523/1999) säännökset. Nimikirjalain säännökset tulevat erityissäännöksinä sovellettaviksi sikäli kuin ne poikkeavat henkilötietolain säännöksistä. Nimikirjalain ja henkilötietolain keskinäistä soveltamisalaa harkittaessa on aina tarkoin selvitettävä, onko kyseessä toisensa kumoavat säännökset vai toisiaan täydentävät säännökset. Monet henkilötietolain säännökset täydentävät nimikirjalain säännöksiä ja ne tulevat sovellettavaksi nimikirjalain ohella. Nimikirjanpidossa yleensä sovellettavaksi tulevia henkilötietolain säännöksiä ovat esimerkiksi säännökset, jotka koskevat tietojen virheettömyyttä (9 ), rekisteriselosteen laatimista (10 ), rekisteröidyn tarkastusoikeutta (26 ), tarkastusoikeuden rajoituksia (27 ), tiedon korjaamista (29 ), tietojen suojaamista (32 ) sekä tietosuojaviranomaisten tiedonsaanti- ja tarkastusoikeutta (39 ). 3 VELVOLLISUUS PITÄÄ NIMIKIRJAA 3.1 Nimikirjanpitovelvollinen virasto tai laitos Nimikirjanpitovelvollisia ovat kukin valtion virasto tai laitos palveluksessaan olevasta henkilöstöstä. Virastot ja laitokset voivat hallintosäädöstensä mukaisessa järjestyksessä päättää siitä, miten nimikirjanpito niiden eri toimintayksiköissä järjestetään. Laki ei tässä suhteessa aseta rajoituksia, vaan asia voidaan järjestää virastojen ja laitosten tarkoituksenmukaiseksi katsomalla tavalla. Ministeriö voi määrätä, että ministeriön hallinnonalaan kuuluvan viraston tai laitoksen nimikirjaa pidetään ministeriössä tai jossakin muussa hallinnonalan virastossa tai laitoksessa. Ministeriö voi esimerkiksi määrätä, että ministeriön yhteydessä toimivien pienten nimikirjanpitovelvollisten hallintoyksiköiden (esimerkiksi työttömyysturvalautakunta ja tarkastuslautakunta) nimikirjaa pidetään ministeriössä. Sellaisiin neuvottelukuntiin, lautakuntiin tai neuvostoihin, jotka eivät ole virastoja tai laitoksia, otetuista valtioon virka- tai työsopimussuhteessa olevista henkilöistä pidetään nimikirjaa asianomaisessa ministeriössä, jollei ministeriö toisin päätä.
6 6 (52) 3.2 Nimikirjanpidon piirissä oleva henkilöstö Virkamiehen ja työntekijän määritelmä Nimikirjaa pidetään pääsäännön mukaan virastoon tai laitokseen virkasuhteessa tai työsopimussuhteessa olevista henkilöistä. Valtion virkamieslaissa (750/1994) ei ole määritelty virkamiestä. Lain 1 määrittelee virkasuhteen. Virkasuhteessa olevaa kutsutaan jäljempänä virkamieheksi. Työsopimussuhteella tarkoitetaan työsopimuslain (320/1970) 1 :ssä tarkoitettua palvelussuhdetta. Työsopimussuhteessa olevaa kutsutaan jäljempänä työntekijäksi. Palvelussuhteen olemassaolo ja laatu ilmenevät yleensä nimittämiskirjasta taikka työsopimuksesta. Nimikirjaa ei pidetä henkilöistä, jotka eivät ole virka- tai työsopimussuhteessa valtioon. Siten nimikirjaa ei pidetä esimerkiksi henkilöistä, jotka täyttävät virastoissa muusta kuin virkasuhteesta johtuvaa julkisoikeudellista velvollisuutta. Näitä ovat esimerkiksi henkilöt, jotka työskentelevät asevelvollisina taikka työvelvollisina. Nimikirjaa ei myöskään pidetä henkilöistä, jotka olematta virkasuhteessa tai työsopimussuhteessa osallistuvat viraston tai laitoksen järjestämään koulutukseen. Näitä ovat yleensä mm. kadettikoulussa olevat kadetit ja poliisikokelaskurssilla olevat poliisikokelaat, jolleivät he koulutukseen mennessään ole valtion virassa. Jos virkamies tai työntekijä on siirtynyt väliaikaisesti toiseen valtion virastoon tai laitokseen virkasuhteeseen tai työsopimussuhteeseen saaden virkavapautta tai vapautusta virastaan tai tehtävästään, pidetään hänestä nimikirjaa myös toisessa virastossa, jollei seuraavassa luvussa (3.2.2) sanotusta muuta johdu. Tällaisessa tapauksessa virastojen tai laitosten on toimitettava toisilleen tiedot siirtymishetken jälkeen nimikirjoihin tehdyistä muutoksista. Nimikirjanotteen antaa pääsääntöisesti se virasto, johon virkamies tai työntekijä on siirtynyt. Määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetyistä tuntiopettajista, joilla on päätoimenluonteinen virkasuhde tai työsopimussuhde muussa valtion virastossa tai laitoksessa taikka kunnassa tai kuntayhtymässä, tarvitsee pitää nimikirjaa ainoastaan siinä yksikössä, jossa asianomaisen päätoimi on.
7 7 (52) Virkamiehet ja työntekijät, joista ei tarvitse pitää nimikirjaa Virasto tai laitos voi päättää, ettei nimikirjaa pidetä 1) virkamiehestä tai työntekijästä, jonka palvelussuhde ei yhdenjaksoisesti ole virastossa tai laitoksessa jatkunut vähintään kolmea kuukautta Nimikirjanpito aloitetaan välittömästi, jos nimittämiskirjan tai työsopimuksen mukaan palvelussuhde kestää vähintään kolme kuukautta. Palvelussuhteen koostuessa useista palvelussuhteista nimikirjanpito aloitetaan, kun palvelussuhde virastoon tai laitokseen on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään kolme kuukautta. Palvelussuhteen katsotaan jatkuvan yhdenjaksoisesti, vaikka se koostuisi eri virkasuhteista tai työsopimussuhteista, kunhan palvelussuhde ei katkea. 2) valtion palvelukseen virka- tai työsopimussuhteeseen ulkomailla otetuista ulkomaan kansalaisista Henkilö on otettu ulkomailla palvelukseen, jos työsopimuksesta tai nimittämiskirjasta ilmenevä toimipaikka on ulkomailla oleva yksikkö. Lähinnä kysymys on Suomen diplomaattisiin edustustoihin asemamaasta palkatusta työsopimussuhteisesta henkilökunnasta. Jos toimipaikka on Suomessa, pidetään henkilöstä nimikirjaa. 3) tunti- ja urakkapalkkaisista työntekijöistä Nimikirjanpidon piiriin kuuluminen määräytyy tässä tapauksessa palkkausperusteen mukaan. Jos työehtosopimuksen tai työsopimuksen mukaan kyse on tuntipalkkaisesta tai urakkapalkkaisesta tehtävästä, ei nimikirjaa tarvitse pitää. Virkamiehestä on kuitenkin pidettävä nimikirjaa palkkausperusteesta riippumatta, jos muuta poikkeusperustetta nimikirjanpitovelvollisuudesta ei ole. Nimikirjanpidon piiriin kuulumisen kannalta ei ole merkitystä sillä, miltä talousarvion momentilta palkkaus on maksettu. Seuraavista henkilöstöryhmistä ei myöskään tarvitse pitää nimikirjaa, jos virasto tai laitos niin päättää: 1) työllisyyslaissa (275/1987) tarkoitetuilla työllisyys- tai työmäärärahoilla valtion töihin palkatuista työntekijöistä tai virkamiehistä Työllisyysmäärärahoilla palkattuja ovat talousarviossa työministeriön hallinnonalan pääluokkaan osoitetuilla työllisyyden edistämiseen ja työttömyyden torjuntaan tarkoitetuilla määrä-
8 8 (52) rahoilla valtion palvelukseen palkatut työntekijät ja virkamiehet. Työmäärärahoilla palkattuja ovat työvirastojen käyttöön tarkoitetuilla valtion talousarviossa maa- ja vesirakennusinvestointeihin, talonrakennusinvestointeihin sekä korjaus- ja kunnossapitotöihin osoitetuilla määrärahoilla valtion palvelukseen palkatut työntekijät ja virkamiehet. Työvirastot on lueteltu työllisyysasetuksessa (1363/1997). Nimikirjaa ei tarvitse pitää työllisyys- tai työmäärärahoilla palkatuista, vaikka he olisivat kuukausipalkkaisia. Työkokeilussa tai -harjoittelussa oleva asiakas ei ole työ- tai muussa palvelussuhteessa kokeilu- tai harjoittelupaikan antavaan virastoon tai laitokseen. Näin ollen hänestä ei pidetä nimikirjaa. 2) virastoon tai laitokseen talousarviossa korkeakouluopiskelijoiden tai ammattikorkeakouluopiskelijoiden tai ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevista opiskelijoiden harjoitteluun valtionhallinnossa myönnetyillä määrärahoilla palkatuista harjoittelijoista Tässä kohdassa tarkoitettu määräraha on esimerkiksi vuoden 2001 talousarviossa momentti (Yliopistojen toimintamenot). Virastoon harjoittelijoiksi otetuista opiskelijoista, joiden palkkaukseen osoitetaan määrärahaa tällaiselta momentilta, ei tarvitse pitää nimikirjaa. Jotta nimikirjaa ei tarvitse pitää edellä mainituista henkilöstöryhmistä, on asianomaisen viraston tai laitoksen tehtävä tätä koskeva nimenomainen päätös. Päätösvalta kuuluu sille virastolle tai laitokselle, jonka palveluksessa virkamies tai työntekijä on. 4 TIETOJEN TALLETTAMINEN NIMIKIRJAAN 4.1 Tietojenantovelvollisuus Virkamies ja työntekijä on nimikirjalain 5 :n 1 momentin mukaan velvollinen antamaan virastolle tai laitokselle nimikirjaan tehtäviä merkintöjä varten tarvittavat tiedot sekä ilmoittamaan niiden muuttumisesta. Tietojenantovelvollisuus koskee niitä tietoja, jotka nimikirjalain, nimikirja-asetuksen ja näiden soveltamismääräysten mukaan on talletettava nimikirjaan. Nimikirjaa pitävän viraston on huolehdittava siitä, että asianomaisen tullessa viraston tai laitoksen palvelukseen hänelle annetaan tieto nimikirjaan talletettavista tiedoista ja kehotetaan toimittamaan näitä koskevat selvitykset. Samalla viranomainen voi kertoa, mikä on ni-
9 9 (52) mikirja ja sen käyttötarkoitus sekä mihin nimikirjatietoja luovutetaan, samoin kuin rangaistustietojen merkitsemisestä nimikirjaan ja niiden luovuttamisesta. Virkamiehen tai työntekijän on osoitettava antamiensa tietojen paikkansapitävyys ensisijaisesti alkuperäisillä asiakirjoilla taikka niiden virallisesti oikeaksi todistetuilla jäljennöksillä. Osoittamisvelvollisuus ei ole tarpeen, milloin virastolla tai laitoksella on jo luotettavalla tavalla hankittu tieto asianomaisen ilmoittamasta seikasta. Alkuperäisten asiakirjojen ja niiden virallisesti oikeaksi todistettujen jäljennösten lisäksi tiedon paikkansapitävyys voidaan osoittaa muulla luotettavalla selvityksellä. Esimerkkinä tästä voidaan mainita tiedon antaminen viranomaisen toimesta teknisen käyttöyhteyden välityksellä julkisen luotettavuuden omaavasta rekisteristä. Tiedon todentamiseksi tarvittavan asiakirjan hankkiminen on ensisijaisesti asianomaisen virkamiehen tai työntekijän tehtävä. Asiakirjan voi kuitenkin hankkia myös viranomainen, milloin tämä on tarkoituksenmukaista. Viraston omista henkilörekistereistä hankkii tiedon yleensä asianomainen virasto. 4.2 Tietojen laatua koskevat periaatteet Virheettömyysvaatimus Henkilötietolain 9 :n mukaan rekisterinpitäjän on huolehdittava siitä, ettei virheellisiä, epätäydellisiä tai vanhentuneita henkilötietoja käsitellä. Henkilötietolain 3 :ssä säädetään, mitä henkilötietojen käsittelyllä tarkoitetaan. Sillä tarkoitetaan muun muassa henkilötietojen keräämistä, tallettamista, järjestämistä, käyttöä, siirtämistä, luovuttamista ja säilyttämistä. Virheettömyysvaatimus on nimikirjan osalta korostunutta, koska nimikirja on julkisen luotettavuuden omaava rekisteri, jota käytetään monien viranomaispäätösten tausta-aineistona. Nimikirjaan merkittävien rangaistustietojen tietolähteestä on nimikirjalain 5 :n 2 momentissa erityissäännös: rangaistustieto voidaan tallettaa nimikirjaan vain tuomioistuimen ilmoituksen perusteella. Tämä merkitsee sitä, että rangaistustieto voidaan tallettaa seuraavissa tapauksissa nimikirjaan: 1) kun tuomioistuin on sille erikseen säädetyn ilmoitusvelvollisuuden perusteella ilmoittanut virkamiehelle tai julkisyhteisön työntekijälle tuomitusta rangaistuksesta; 2) kun rangaistustieto talletetaan rikosrekisteristä virallisesti saadusta otteesta;
10 10 (52) 3) kun rangaistustieto talletetaan nimikirjaan toisessa nimikirjassa olevan merkinnän perusteella. Rangaistustietoa ei voida tallettaa nimikirjaan esimerkiksi pelkän suullisen ilmoituksen perusteella, vaikka ilmoituksen antaisi asianomainen virkamies tai työntekijä. Jos tuomio ei ole saanut lainvoimaa, on tästä tehtävä merkintä nimikirjaan Tiedon korjaaminen Henkilötietolain 29 :n mukaan rekisterinpitäjän on oma-aloitteisesti tai rekisteröidyn vaatimuksesta oikaistava, poistettava tai täydennettävä rekisterissä oleva, käsittelyn tarkoituksen kannalta virheellinen, tarpeeton, puutteellinen tai vanhentunut henkilötieto. Rekisterinpitäjän on myös estettävä tällaisen tiedon leviäminen, jos tieto voi vaarantaa rekisteröidyn yksityisyyden suojaa tai hänen oikeuksiaan. Edellä sanottu merkitsee sitä, että nimikirjassa olevat tiedot on tarkistettava säännöllisesti. Tietojen tarkistamistapa on kunkin viraston tai laitoksen päätettävissä. Nimikirja-asetuksen 3 :ssä on annettu erityissäännökset rangaistustiedon ja virantoimituksesta pidättämistä koskevan tiedon oikaisemisesta. Rangaistustieto merkitään nimikirjaan, vaikka tuomio tai päätös ei olisi saanut lainvoimaa. Merkintä on saatettava vastaamaan muutoksenhaun johdosta annettua tuomiota tai päätöstä. Jos muutoksenhaun johdosta tuomittu tai määrätty rangaistus kumotaan, on rangaistustieto poistettava. Jos taas rangaistusta lievennetään tai muutetaan, rangaistustieto oikaistaan vastaamaan muutoksenhaun johdosta annettua tuomiota tai päätöstä. Oikaisu on tehtävä mahdollisimman nopeasti sen jälkeen, kun tieto muutoksenhakuelimen päätöksestä on saatu. Tiedon oikaisu voidaan tehdä vain tuomioistuimen ilmoituksen perusteella. Myös virantoimituksesta pidättäminen merkitään nimikirjaan, vaikka virantoimituksesta pidättämistä koskevaan päätökseen olisi haettu muutosta valtion virkamieslain 53 ja 54 :n nojalla. Nimikirjaasetuksen 3 :n 2 momentissa (muut. 1239/1995) säädetään virantoimituksesta pidättämistä koskevan merkinnän oikaisemisesta. Tieto virantoimituksesta pidättämisestä oikaistaan tämän säännöksen nojalla seuraavasti:
11 11 (52) Virantoimituksesta pidättämisen peruste: Oikaisu: I Virantoimituksesta pidättämistä koskevat päätökset Kaikki perusteet II Muut päätökset Irtisanomisaika on kulunut loppuun eikä päätös ole saanut lainvoimaa Heti irtisanomisen jälkeen, jos irtisanomisen perusteena oleva teko tai laiminlyönti osoittaa virkamiehen siinä määrin soveltumattomaksi tehtäväänsä, ettei virantoimitusta voida jatkaa tai jos virantoimituksen jatkuminen irtisanomisajan voi vaarantaa kansalaisen turvallisuuden. Virkamies on pantu viralta eikä päätös ole lainvoimainen Virkasuhde on purettu eikä päätös ole lainvoimainen Rikossyytteen ja sen edellyttämien tutkimusten ajaksi, jos näillä voi olla vaikutusta virkamiehen edellytyksiin hoitaa tehtäväänsä Kieltäytyminen terveydentilatarkastuksista Sairaus, joka olennaisesti haittaa virantoimitusta Merkintä poistetaan, jos virantoimituksesta pidättämistä koskeva päätös on muutoksenhaun johdosta (VVirkamL 53 ja 54 ) kumottu Merkintä poistetaan, jos irtisanomista koskeva päätös kumotaan Kuten edellinen kohta Merkintä poistetaan, jos viraltapanoa koskeva päätös on kumottu eikä asianomaisen ole todettu syyllistyneen tekoon tai laiminlyöntiin, joka on ollut viraltapanon perusteena. Jos rangaistusta on lievennetty tai jos se on kumottu vanhentumisen tai rikoslain 3 luvun perusteella, ei merkintää poisteta. Merkintä poistetaan, jos virkasuhteen purkamista koskeva päätös kumotaan Merkintä poistetaan, jos syytettä ei ole pantu vireille sen vuoksi, ettei asianomaisen ole todettu syyllistyneen rikokseen taikka asianomainen on vastaavasta syystä vapautettu syytteestä Ei poisteta Ei poisteta
12 12 (52) 5 NIMIKIRJAAN MERKITTÄVÄT TIEDOT Nimikirjaan merkitään tässä luvussa mainitut nimikirjalain 4 :n ja nimikirja-asetuksen 2 :n mukaiset tiedot. Vastaavat tiedot merkitään nimikirjanotteeseen, jollei tietoa luvussa 6 (Tietojen luovuttaminen) ilmenevin perustein jätetä merkitsemättä siihen. Henkilötunnus merkitään nimikirjanotteeseen kohdassa mainituissa tapauksissa. Tässä luvussa mainitut tietojen merkintäperusteet ovat sitovia. Nimikirjaa pitävä virasto tai laitos ei voi laajentaa tai supistaa nimikirjan tietosisältöä näiden merkintäperusteiden vastaisesti. Teknisluonteisia tietojen merkitsemistapaa koskevia muutoksia voidaan kuitenkin virastokohtaisesti tehdä, jos siihen on syytä. 5.1 Virasto tai laitos Se virasto tai laitos, jonka palveluksessa nimikirjanpidon piiriin kuuluva virkamies tai työntekijä on, merkitään nimikirjaan omana kohtanaan. Jos viraston tai laitoksen piiri- tai paikallishallinnon yksikkö tai muu yksikkö pitää itsenäisesti nimikirjaa yksikössä työskentelevästä henkilöstöstä, kohtaan merkitään asianomainen piiri- tai paikallishallinnon yksikkö. 5.2 Henkilötiedot Kohtaan merkitään henkilön sukunimi, etunimet ja väestötietoasetuksen (886/1993) mukainen henkilötunnus tai henkilötunnuksen puuttuessa syntymäaika. Jos henkilö ei ole Suomen kansalainen, henkilötunnuksen jälkeen merkitään henkilön kansalaisuus yksilöitynä. Jos kansalaisuutta ei ole, merkitään kansalaisuustiedoksi "kansalaisuudeton". Henkilön aikaisempia nimiä ei merkitä nimikirjaan. Jos asiakirjojen perusteella henkilön nimen kirjoitustavassa ilmenee epäselvyyttä, nimikirjanpitäjän tulee tarkistaa nimen oikea kirjoitustapa esimerkiksi väestörekisterin pitäjältä. 5.3 Viran nimi, määräaikaisen virkasuhteen nimike taikka ammatti- tai tehtävänimike Virkasuhteiset Kohtaan merkitään virkamiehestä sen viran nimi, jota virkamies hoitaa. Esimerkki ylitarkastaja Määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetystä virkamiehestä merkitään kohtaan vastaavasti määräaikaisen virkasuhteen nimike. Teh-
13 13 (52) tävän hoitotapa merkitään nimikkeen jälkeen käyttäen sanoja "määräaikainen virkasuhde". Esimerkki ylitarkastaja, määräaikainen virkasuhde Jos virkamies on asetettu omassa virassaan valtioneuvoston käytettäväksi, kohtaan merkitään viran nimen jälkeen "asetettu valtioneuvoston käytettäväksi". Viran nimen jälkeen voidaan merkitä tarvittaessa viran kulloinenkin palkkausperuste. Jos virka tai tehtävä on osa-aikainen (työaika tai työmäärä alittaa vastaavan kokoaikaisen viran tai tehtävän säännöllisen työajan), merkitään viran nimen tai määräaikaisen virkasuhteen nimikkeen eteen "osa-aikainen" tai lyhenne "oa" taikka näiden sijasta työaikajärjestely. Esimerkki oa toimistosihteeri A Työsopimussuhteiset Työsopimussuhteisen osalta kohtaan merkitään voimassa olevan työehtosopimuksen tai työsopimuksen mukainen ammatti- tai tehtävänimike. Nimikkeen eteen merkitään "työsopimussuhteinen" tai lyhenne "ts". Työsopimussuhteisen osalta ei merkitä palkkaustietoa. Esimerkki ts teleasentaja 5.4 Koulutus Virkamiehen tai työntekijän opintosuoritukset merkitään jäljempänä tarkemmin ilmenevällä tavalla nimikirjaan kohtaan Koulutus. Koulutustietoina merkitään peruskoulutus ammatillisissa oppilaitoksissa, ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa suoritetut tutkinnot muut tutkinnot, pätevyys- ja kelpoisuustodistukset sekä opintosuoritukset korkeakouluissa valtion henkilöstökoulutus muu koulutus ulkomailla suoritettu edellä mainittua koulutusta (pl. henkilöstökoulutus) vastaava koulutus Koulutustiedot voidaan merkitä kohtaan aikajärjestyksessä tai ryhmitellä ne edellä sanottuihin kokonaisuuksiin aika- tai muuhun järjestykseen.
14 14 (52) Peruskoulutus Peruskoulutustietoihin merkitään kansakoulun, kansalaiskoulun, keskikoulun, peruskoulun tai perusopetuksen oppimäärän suorittaminen tai ylioppilastutkinto taikka lukion oppimäärä ilman ylioppilastutkintoa. Lisäksi merkitään kieli, jolla koulutus on saatu ja ylioppilastutkinto suoritettu sekä oppimäärän tai tutkinnon suorituspäivä. Kohtaan voidaan harkinnan mukaan merkitä myös oppilaitos, jossa oppimäärä tai tutkinto on suoritettu. Henkilön peruskoulutukseksi merkitään luetelluista vaihtoehdoista korkein loppuunsuoritettu oppimäärä tai tutkinto. Keskeneräisiä suorituksia ei merkitä. Jos virkamies tai työntekijä suorittaa merkittyä opintosuoritusta korkeamman oppimäärän, aikaisempaa suoritusta koskeva merkintä poistetaan nimikirjasta. Perusopetuksen yhden lukuvuoden kestävää lisäopetusta ( 10- luokka ) ei merkitä nimikirjaan. Kieli, jolla koulutus on saatu, tarkoittaa kieltä, jossa asianomainen on päästötodistuksessa saanut hyväksyttävän arvosanan äidinkielenä luetussa suomen tai ruotsin kielessä. Edellä sanotun kielen lisäksi merkitään kieli, jolla asianomainen on suorittanut ylioppilastutkinnossa hyväksytyn kokeen äidinkielessä, jos koe on suoritettu toisella kielellä kuin päästötodistukseen merkitty äidinkieli. Esim. peruskoulu, suomi, perusopetuksen oppimäärä, suomi, Ammatillisissa oppilaitoksissa, ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa suoritetut tutkinnot Peruskoulutusta koskevien tietojen jälkeen merkitään ammatillisissa oppilaitoksissa suoritetut tutkinnot, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) mukaan suoritetut perustutkinnot ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1999) mukaan suoritetut ammatilliset perustutkinnot, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot sekä korkeakouluissa suoritetut tutkinnot. Tutkinnon nimen lisäksi merkitään yliopisto, korkeakoulu tai ammattikorkeakoulu, jossa tutkinto on suoritettu, kieli, jolla korkeakoulututkintoon vaadittava kypsyysnäyte on suoritettu sekä tutkinnon suorituspäivä. Myös koulutukseen liittyvä arvo, esim. maisterin arvo merkitään tutkinnon yhteyteen, vaikka arvoja varten on erillinen kohtansa. Arvoa, jota ei saa pelkästään tutkinnon perusteella, esim. varatuomarin arvo, ei merkitä Koulutus-kohtaan. Ammatillisissa oppilaitoksissa suoritetut tutkinnot merkitään määräyksen (26/95) mukaisesti.
15 15 (52) Ammatillisessa koulutuksessa suoritetut tutkinnot Koululainsäädäntö uudistui vuoden 1999 alusta. Uudistus tulee voimaan asteittain. Ammatilliset perustutkinnot voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintoina. Ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävässä koulutuksessa todistuksen antaa koulutuksen järjestäjä. Näyttötutkinnoissa tutkintotodistuksen antaa tutkintotoimikunta. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot suoritetaan näyttötutkintoina ja tutkintotodistuksen antaa tutkintotoimikunta. Kohtaan merkitään tutkinto ja mahdollinen erikoistumista osoittava suuntautuminen tai koulutusohjelma sekä tutkintonimike. Esimerkkejä ammatillisista perustutkinnoista puutarhatalouden perustutkinto, puutarhuri sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, ensihoidon koulutusohjelma, lähihoitaja Esimerkkejä ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista Viljelypuutarhurin ammattitutkinto Floristimestarin erikoisammattitutkinto Kirvesmiehen ammattitutkinto Kirvesmiehen erikoisammattitutkinto Esimerkkejä aiemman järjestelmän mukaisista koulu-, opisto- ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnoista puutarhatalouden perustutkinto, puutarhuri hortonomi rakennusalan perustutkinto teknikko, rakennusala insinööri, rakennusala sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja sairaanhoitaja, lasten sairaanhoito kätilö Korkeakouluissa suoritetut tutkinnot Korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetussa asetuksessa (464/1998) säädetään korkeakoulututkinnoista. Korkeakoulututkinnot merkitään asetuksen mukaisilla, tutkintotodistuksista ilmenevillä nimillä esimerkiksi seuraavasti: verovirkamiestutkinto oikeustieteen kandidaatin tutkinto upseerin tutkinto filosofian maisterin tutkinto liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto Kun on kysymys alemmasta korkeakoulututkinnosta, tutkinnon nimen jälkeen lisätään sanat alempi korkeakoulututkinto.
16 16 (52) Esimerkki Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto, alempi korkeakoulututkinto Jos tutkinnossa on pääaine, joka ilmenee tutkintotodistuksesta, se merkitään tutkinnon nimen jälkeen. Ylemmän korkeakoulututkinnon pääaine on se, jossa syventävät opinnot tai laudatur-arvosana on suoritettu ja tutkielma laadittu. Kaikissa tutkinnoissa ei pääainetta ole. Esim. aikaisemmin voimassa olleen Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tutkinnoista annetun asetuksen (164/1963) mukaiseen oikeustieteen kandidaatin tutkintoon ei sisälly pääainetta. Vanhoihin nimikirjoihin sisältyvien tutkintojen osalta ei tarvitse merkitä pääainetta, jos tiedon hankkiminen on hankalaa. Esimerkkejä korkeakoulututkinnon ja pääaineen merkitsemisestä: filosofian kandidaatin tutkinto, arkeologia filosofian lisensiaatin tutkinto, matematiikka filosofian tohtorin tutkinto, fysiikka agronomin tutkinto, puutarhatiede diplomi-insinöörin tutkinto, koneenrakennus kauppatieteiden kandidaatin tutkinto, tilastotiede kauppatieteiden lisensiaatin tutkinto, tilastotiede oikeustieteen tohtorin tutkinto Koulutustieto merkitään kokonaisuudessaan seuraavasti: Filosofian kandidaatin tutkinto, filosofia Helsingin yliopisto, suomi, filosofian maisteri, Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto, alempi korkeakoulututkinto,sosiologia Jyväskylän yliopisto, suomi, Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK), rakennustekniikan koulutusohjelma Hämeen ammattikorkeakoulu, suomi, Jos henkilö on laatinut väitöskirjan, joka on hyväksytty, mutta ei ole vielä suorittanut tohtorin tutkintoa, hänen suorittamansa ylimmän korkeakoulututkinnon jälkeen tehdään merkintä väitöskirjan hyväksymisestä, väitöskirjan hyväksynyt oppilaitos ja hyväksymispäivä. Sitten kun tohtorin tutkinto on suoritettu, väitöskirjaa koskevat merkinnät poistetaan ja niiden tilalle merkitään tohtorin tutkinto, yliopisto tai korkeakoulu, jossa se on suoritettu, ja tutkinnon suorittamispäivä.
17 17 (52) Ennen 1970-luvulla annettujen tutkintoasetusten voimaantuloa ei suoritettu tohtorin tutkintoja vaan tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet. Väitöskirjan hyväksymisen jälkeen opinnäytteet suorittanut sai tohtorin arvon. Niiden tohtoreiden osalta, jotka eivät ole suorittaneet tohtorin tutkintoa, tohtorin arvo merkitään nimikirjassa aina kohtaan koulutus. Esimerkki Filosofian tohtori Helsingin yliopisto, suomi, Muut tutkinnot, pätevyys- ja kelpoisuustodistukset sekä opintosuoritukset korkeakouluissa Edellä kohdassa selostettujen tutkintojen jälkeen merkitään muut kuin ammatillisissa oppilaitoksissa, ammatillisessa koulutuksessa tai korkeakouluissa suoritetut tutkinnot, pätevyys- ja kelpoisuustodistukset sekä opintosuoritukset korkeakouluissa, jotka lain tai asetuksen mukaan vaaditaan kelpoisuusvaatimuksena valtion virkaan tai tehtävään. Korkeakouluissa suoritetuilla opintosuorituksilla tarkoitetaan myös yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa suoritettuja opintosuorituksia eli jos lain tai asetuksen mukaan kelpoisuusvaatimuksena on yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu opintosuoritus, merkitään se myös tähän kohtaan. Kohtaan merkitään tutkinnon, pätevyys- tai kelpoisuustodistuksen taikka opintosuorituksen lisäksi asianomainen oppilaitos tai koulutuksen muu antaja ja suorituspäivä. Nimikirjaan merkitään siis vain ne tutkinnot, pätevyys- ja kelpoisuustodistukset sekä opintosuoritukset tietyssä oppiaineessa, jotka kulloinkin vaaditaan kelpoisuusvaatimuksena sen viraston tai laitoksen virkaan tai tehtävään, jossa asianomainen virkamies tai työntekijä on. Kelpoisuusvaatimuksen tulee olla laissa tai asetuksessa säädetty ja sen tulee olla tutkinnon, todistuksen tai opintosuorituksen nimellä yksilöity. Esimerkkejä: vankeinhoitotutkinto, Vankeinhoidon koulutuskeskus opistoupseerin tutkinto, Maanpuolustusopisto rajavartija, Rajakoulu poliisin perustutkinto, Poliisikoulu Kelpoisuusvaatimukseksi asetettu korkeakoulun opintosuoritus tietyssä oppiaineessa merkitään seuraavasti: Psykologia, syventävät opinnot Helsingin yliopisto,
18 18 (52) Huomattava valtion henkilöstökoulutus Kohtaan merkitään vähintään 50 opetustuntia kestävä valtion henkilöstökoulutus. Koulutuksen ei tarvitse olla yhdenjaksoista. Se voi koostua eripituisista jaksoista, jotka yhdessä muodostavat tietyn kurssin, koulutusohjelman tai muun kokonaisuuden. Kohtaan merkitään kurssin tai koulutusohjelman nimi, koulutuksen kesto opetustunteina, koulutuksen antaja ja koulutuksen suorituspäivä. Koulutuksen kesto voidaan merkitä myös opetuspäivinä, jos on selvitetty koulutukseen sisältyneen vähintään 50 opetustuntia. Koulutuksen suorituspäivä on kurssin tai koulutusohjelman suorittamisesta annetun todistuksen antamispäivä. Esimerkki: Hallintotoiminnan koulutusohjelma, 160 opetustuntia Valtionhallinnon kehittämiskeskus, Muu koulutus Kohtaan merkitään vähintään 180 opetustuntia kestänyt edellä mainitsematon muu koulutus. Koulutus voidaan merkitä myös opintopäivinä, jos sen on selvitetty kestäneen 180 opetustuntia. Koulutuksen ei tarvitse olla yhdenjaksoista, mutta sen tulee muodostaa tietty kurssi, koulutusohjelma tai muu kokonaisuus. Kohtaan ei merkitä yksittäisiä, toisistaan erillisiä kursseja, joiden kesto yhteensä on 180 opetustuntia. Koulutus voi olla kotimaassa tai ulkomailla hankittua. Kohtaan voidaan merkitä esim. yksityisen työnantajan järjestämä tai antama henkilöstökoulutus tai virkamiehen tai työntekijän omaaloitteisesti vapaa-aikanaan hankkima koulutus. Merkintätiedon tulee sisältää ao. kurssin tai koulutusohjelman nimi, kesto opetustunteina/päivinä, koulutuksen antaja ja suorituspäivä. Tähän kohtaan ei merkitä tutkintoja, opintosuorituksia tai todistuksia kohtiin luettavista seikoista. Siten tähän kohtaan ei voi merkitä esimerkiksi korkeakoulututkintoon sisältyviä arvosanoja taikka korkeakoulussa suoritettuja yksittäisiä opinnäytteitä, keskenjäänyttä peruskoulutusta tai ammatillista koulutusta taikka näiden tutkintojen yksittäisiä opintosuorituksia eikä jäljempänä kohdassa tarkoitettuja ulkomailla suoritettuja tutkintoja Ulkomailla suoritetut tutkinnot Ulkomailla suoritetusta koulutuksesta merkitään nimikirjaan ulkomailla suoritetut peruskoulutukseen luettavat tutkinnot (kohta 5.4.1), ammattitutkinnot ja korkeakoulututkinnot (kohta 5.4.2), kelpoisuusvaatimuksena olevat tutkinnot ja pätevyystodistukset ym. (kohta
19 19 (52) 5.4.3) sekä muu koulutus (kohta 5.4.5). Lisäksi merkitään ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen rinnastamisesta Suomessa suoritettaviin korkeakouluopintoihin annettu rinnastamispäätös. Ulkomaiset opintosuoritukset merkitään noudattaen kotimaisten tutkintojen kohdalla selostettuja merkintätapoja. Tarvittaessa asianomaisen tulee esittää nimikirjanpitäjälle virallinen käännös ulkomaisesta tutkintotodistuksesta. Peruskoulutukseen luettavista tutkinnoista merkitään korkein loppuunsuoritettu tutkinto. Ulkomailla suoritetuista tutkinnoista merkitään tutkinnon vieraskielinen nimi tai suomennos (jos sellainen on), mahdollinen pääaine korkeakoulututkinnon osalta, oppilaitoksen nimi, maan nimi ja suorituspäivä. Ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain (531/1986, muutt. 418/1997) ja Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain (1597/1992, muutt. 419/1997) mukainen opetushallituksen (aikaisemmin opetusministeriön) rinnastamispäätös merkitään asianomaista ulkomaista korkeakoulututkintoa tai opintosuoritusta koskevan merkinnän jälkeen. Merkinnästä tulee ilmetä opetushallituksen rinnastamispäätös, päätöksen antamispäivä, ulkomailla suoritettu korkeakoulututkinto ja se Suomessa suoritettava korkeakoulututkinto, johon ulkomainen tutkinto on rinnastettu tai mihin suomalaiseen tutkintotasoon ulkomainen tutkinto on rinnastettu. Jos rinnastamispäätös koskee ulkomailla suoritettua korkeakoulun opintosuoritusta, kohtaan merkitään kyseinen ulkomainen opintosuoritus ja se Suomessa tietyllä alalla tai tietyillä aloilla sekä tietyn laajuisena suoritettava korkeakoulun opintosuoritus, johon ulkomainen opintosuoritus on rinnastettu. Esimerkkejä Maisterin tutkinto, oppialana suomalainen filologia Poznanin Adam Mickiewiczin yliopisto, Puola, tutkinto rinnastettu filosofian kandidaatin tutkintoon, opetusministeriön päätös, Socionomexamen, Förvaltningslinjen Umeå universitet, Ruotsi, tutkintotodistus tuottaa kelpoisuuden virkaan tai tehtävään, jonka kelpoisuusvaatimuksena on alempi korkeakoulututkinto, opetushallituksen päätös,
20 20 (52) 5.5 Kielitaito Kielitaitoa kuvaavina tietoina merkitään nimikirjaan: 1. suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta annetussa asetuksessa (442/1987) tarkoitetut - kielitutkinnot (3-9 ) - korvaavat kielikokeet (13 1 mom, 14 1 mom, ja 19 1 mom.) - approbatur, cum laude approbatur ja laudatur - arvosanat ja niitä vastaavat opintosuoritukset (13 2 ja 3 mom. ja 14 2 ja 3 mom.) - kieliopinnot (14 a, 1329/1994) Merkintä kielitaidosta tulee tehdä siten, että siitä ilmenee suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta annetun asetuksen (jäljempänä kielitaitoasetus) vaatimalla tarkkuudella virkamiehen osoittama kielitaito sekä tutkinnon suorituspäivä. Myös kokeessa saatu arvosana merkitään. Merkintä kielitutkinnoista tehdään esimerkiksi seuraavasti: Suomen kielen täydellinen hallitseminen Valtion kielitutkintolautakunta, Ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito, arvosana hyvä Valtion kielitutkintolautakunnan jäsen, Suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito, arvosana tyydyttävä Valtion kielitutkintolautakunnan lainoppinut jäsen, Kyky ymmärtää ruotsin kieltä, arvosana tyydyttävä Valtion kielitutkintolautakunnan apujäsen, Kielitaitoasetuksen 13 :n 1, 14 :n 1 ja 19 :n 1 momenteissa tarkoitettu korkeakoulun perustutkintoon sisältyvä kielikoe, joka korvaa suomen tai ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa osoittavan todistuksen, merkitään seuraavasti: Korkeakoulututkintoon sisältyvä kielikoe suomen kielessä, arvosana tyydyttävä, Helsingin yliopisto, Jos kielikokeen suorituspäivä ei ilmene tutkintotodistuksesta, suorituspäiväksi merkitään korkeakoulututkinnon suorituspäivä. Kielitaitoasetuksen 13 ja 14 :n 2 momenteissa tarkoitetut opinnot ja arvosanat, jotka korvaavat suomen/ruotsin kielen hyvää suullista ja
annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta
EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
LisätiedotLAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA
PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ
LisätiedotTodistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävät tiedot ammatillisessa koulutuksessa
MÄÄRÄYS 1 (1) 11.01.2018 OPH-54-2018 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Voimassaoloaika: 15.1.2018 alkaen toistaiseksi Säännökset, joihin toimivalta määräyksen antamiseen perustuu: L 531/2017, 60 Kumoaa
LisätiedotArvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen
Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen (1) Opiskelijalle tulee järjestää mahdollisuus näytön tai muun osaamisen osoittamisen uusintaan tai hyväksytyn
LisätiedotLaki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin
LisätiedotERILLISET OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op) 2018
LIITE 2 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA ERILLISET OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op) 2018 1. HAKUEDELLYTYKSET Yleisenä edellytyksenä erillisiin opettajan pedagogisiin opintoihin hakemiselle on, että hakija
LisätiedotValtioneuvoston asetus
16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan
LisätiedotTutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen
Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet
LisätiedotTODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA
TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun
LisätiedotOpettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos
Opettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella 4.6.2018 Maisa Montonen, opetusneuvos Ulkomailla tutkinnon suorittanut haluaa opettajaksi Suomessa. Pitäisikö selvittää mahdollisuus
LisätiedotHallintotieteiden perustutkintojen määräykset
Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,
LisätiedotOpettajaksi tai varhaiskasvatuksen ammattiin ulkomaisten opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos
Opettajaksi tai varhaiskasvatuksen ammattiin ulkomaisten opintojen perusteella 2.10.2019 Maisa Montonen, opetusneuvos Ulkomailla tutkinnon suorittanut haluaa opettajaksi Suomessa. Pitäisikö selvittää mahdollisuus
LisätiedotUlkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa
Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan
LisätiedotAMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Ammatillisen tutkinnon suorittamista ja ammatillista koulutusta koskevat yleiset siirtymäsäännökset Vuoden 2018 alusta
LisätiedotUlkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus
Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus 13.12.2016 Esityksen sisältö Yleistä tutkintojen tunnustamisesta ja vertailusta Opetushallituksen päätökset Opettajan
LisätiedotKIERTOKIRJE KOKOELMA
POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1954 N:o 29-30 N :o 29. Kiertokirje kovan rahan lähettämisestä Suomen Pankin pää- ja haarakonttoreihin. Tiliohjesäännön 50 :n 2. kohdan määräysten mukaan
LisätiedotULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA
ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA Opetushallituksen päätökset ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen rinnastamisesta
LisätiedotUlkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204
Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Opetuslautakunta NAL/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2015 1 (5) 227 Oikaisuvaatimus tuntiopettajaksi ottamisesta HEL 2015-010492 T 01 01 01 01 Päätös päätti kuntalain 89 :n nojalla hylätä ********** oikaisuvaatimuksen, jonka
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä
LisätiedotValtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat)
Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Sidonnaisuuksien ilmoittaminen sidonnaisuuslomakkeella Valtion ylimmän virkamiesjohdon
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015. 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa annetun opetus-
LisätiedotPäätös. Laki. tuomareiden nimittämisestä annetun lain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 81/2003 vp Hallituksen esitys laiksi tuomareiden nimittämisestä annetun lain muuttamisesta sekä eräiden muiden lakien täydentämisestä tuomioistuinten henkilöstön kielitaitoa koskevilla
LisätiedotKAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä
KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä 1. Kysymys: Mitkä ovat Kavakulle hakemisen muodolliset vaatimukset? Vastaus: Diplomaattiuran muodolliset kelpoisuusehdot on määritelty asetuksessa ulkoasiainhallinnosta
LisätiedotOpetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla:
Lukioasetus 6.11.1998/810 Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Opetuksen määrä Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta
LisätiedotAmmattitutkintostipendi. näyttötutkinnon suorittaneelle
Ammattitutkintostipendi näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendi lyhyesti l ammatillisen näyttötutkinnon (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto) suorittaneelle
LisätiedotMarkkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004
Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista
LisätiedotTUTKIMUSLUPAHAKEMUS/PÄÄTÖS
1/2 TUTKIMUSLUPAHAKEMUS/PÄÄTÖS 1. Tutkimusluvan hakijan tiedot Sukunimi Etunimet Syntymäaika Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite 2. Asiakirjat, joihin tutkimuslupaa haetaan
LisätiedotOikeusministeriön suositus kielitaidon huomioon ottamisesta työhönotossa valtion viranomaisissa ja tuomioistuimissa
OIKEUSMINISTERIÖ 3/58/2005 OM 24.2.2005 Ministeriöille, oikeuskanslerinvirastolle, tuomioistuimille, oikeusministeriön hallinnonalan virastoille ja laitoksille Kielilaki ja laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä
LisätiedotTEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014
TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 INSINÖÖRIKOULUTUS (*) JA LABORATORIOANALYYTIKKOKOULUTUS (*) merenkulkualan koulutusta lukuun ottamatta OPISKELIJAVALINTA Kaikki hakukelpoiset hakijat
LisätiedotULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN. Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010, Kuopio Opetusneuvos Raija Timonen, Opetushallitus
ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010, Kuopio Opetusneuvos Raija Timonen, Opetushallitus ESITYKSEN SISÄLTÖ Tunnustamisen tarkoitus ja toimivalta Akateeminen ja
Lisätiedotrehtorit ja apulaisrehtorit,
AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 LIITE T1 Tätä liitettä sovelletaan ten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit, kokoaikaiset opettajat, osa-aikaiset opettajat,
LisätiedotLaki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö
Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKINTOON JOHTAVAN AIKUISKOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2011
AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKINTOON JOHTAVAN AIKUISKOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2011 Lisähaku 2011, Savonia AMK Täytä hakulomake kuulakärkikynällä TEKSTATEN ISOILLA kirjaimilla. Tee jokainen numero
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 196/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LisätiedotValintaperusteet, syksy 2011: Tekniikan ja liikenteen ala
Valintaperusteet, syksy 2011: Tekniikan ja liikenteen ala 240 op, Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK) Opiskelijavalinta Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan tekniikan ja liikenteen
LisätiedotN:o 33/400/2004. 2. Opetusministeriö ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista
28.6.2004 N:o 33/400/2004 Noste-avustusten saajille Opetusministeriön ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista Noste-avustuksin rahoitettavaan toimintaan osallistumisedellytyksiä
LisätiedotYLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2009
YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2009 Täytä hakulomake kuulakärkikynällä TEKSTATEN ISOILLA kirjaimilla. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi,
LisätiedotYhteiset tutkinnon osat
Yhteiset tutkinnon osat 24.5.2018 Tuija Laukkanen Ammatillinen osaaminen Säädökset Laki ammatillisesta koulutuksesta L531/2017 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta A673/2017 Uudet yhteiset
LisätiedotSoveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin
PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY Jäsenkirje T4/2011 Liite 2 1 (8) Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin Valtioneuvoston
LisätiedotLaki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 57/1998 vp eräiden opetustointa koskevien ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta
EV 80/1998 vp - HE 57/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden opetustointa koskevien ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta ja kumoamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI Opetusvirasto
REKISTERISELOSTE SISÄLTÖ 1 REKISTERIN NIMI 2 REKISTERINPITÄJÄ 3 REKISTERIN VASTUUHENKILÖ 4 REKISTERIASIOITA HOITAVA HENKILÖ 5 REKISTERIN KÄYTTÖTARKOITUS 6 REKISTERIN PITÄMISEN PERUSTE 7 REKISTERIN TIETOSISÄLTÖ
LisätiedotArvioinnin mukauttaminen ja arvioinnista poikkeaminen
Arvioinnin mukauttaminen ja arvioinnista poikkeaminen Mukauttaminen ja erityinen tuki (1) Opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, jos hän oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi tarvitsee
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtioneuvostosta annetun lain 1 ja 13 :n muuttamisesta (HE 131/2017 vp)
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtioneuvostosta annetun lain 1 ja 13 :n muuttamisesta (HE 131/2017 vp) 19.10.2017 Lainsäädäntöneuvos Sanna Helopuro Valtioneuvoston kanslia / Istuntoyksikkö Muutos
LisätiedotAIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013
AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013 Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksena järjestettävään AMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa.
LisätiedotTodistukset ja kansainväliset liitteet
Todistukset ja kansainväliset liitteet Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Opetushallituksen todistusmääräys 56/011/2009, muut 1/011/2013 Tutkintotodistukset ammatillisen
LisätiedotTODISTUKSET NÄYTTÖTUTKINNOISTA, NÄYTTÖTUTKINTOIHIN VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA OPPISOPIMUS- KOULUTUKSESTA
TODISTUKSET NÄYTTÖTUTKIOISTA, NÄYTTÖTUTKINTOIHIN VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA OPPISOPIMUS- KOULUTUKSESTA Opetushallitus ISBN 952 13 1001 4 1 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 37/011/1999 MÄÄRÄYS
LisätiedotLaki. kansalaisuuslain muuttamisesta
Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki kansalaisuuslain muuttamisesta muutetaan 16 päivänä toukokuuta 2003 annetun kansalaisuuslain (359/2003) 3, 25 :n 3 momentti,
Lisätiedot+ + Lapsesta ei ole mitään henkilöllisyyttä tai kansalaisuusasemaa osoittavaa todistusta tai asiakirjaa KAN_1C_100214PP +
KAN_1C 1 *1169601* KANSALAISUUSHAKEMUKSEN KANSSAHAKIJANA OLEVAN 15-17 -VUOTIAAN LAPSEN LIITELOMAKE Tämä liitelomake on tarkoitettu 15-17 -vuotiaalle lapselle (kanssahakija), jolle haetaan Suomen kansalaisuutta
LisätiedotTODISTUS AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN, 20 0V 40 OV. Opinnot Opintojen laajuus Arvosana
MALLI 1. ESIMERKKILÄN SEUDUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ ESIMERKKILÄN AMMATTIOPPILAITOS TODISTUS Tiiti Tokko (300681-6148) on suorittanut AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN
LisätiedotKansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 193/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) Opetuslautakunta NAL/1 14.10.2014
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) 214 Oikaisuvaatimus koskien tuntiopettajan määräaikaista virkasuhdetta (turvallisuusala, aikuiskoulutus, työavain 25-439-14) HEL 2014-005591 T 01 01 01 01 Päätös
LisätiedotSISÄLLYS. vuoksi Elimäen kuntaan perustettavista rajoitusalueista N:o 565. Laki. pakkokeinolain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1997 N:o 565 569 SISÄLLYS N:o Sivu 565 Laki pakkokeinolain muuttamisesta... 1831 566 Laki valtion virkamieslain 13 ja 23 :n muuttamisesta...
LisätiedotHE 42/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
HE 42/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kirkkolakiin lisättäväksi säännös, jolla saatetaan voimaan pohjoismaisista
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKINTOON JOHTAVAN AIKUISKOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2014
AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKINTOON JOHTAVAN AIKUISKOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2014 Täytä hakulomake kuulakärkikynällä TEKSTATEN ISOILLA kirjaimilla. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi,
LisätiedotValintaperusteet: Tekniikan ja liikenteen ala
Valintaperusteet: Tekniikan ja liikenteen ala 210/30 op, Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Rakennusmestari (AMK) Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan tekniikan ja liikenteen alan valtakunnalliseen
LisätiedotLaki. eduskunnan virkamiehistä annetun lain muuttamisesta
Laki eduskunnan virkamiehistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan eduskunnan virkamiehistä annetun lain (1197/2003) 40 :n 2 momentti, 68 :n 3 momentti ja 76 :n 4 kohta,
LisätiedotLainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen
Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Sisältö Yleiset periaatteet
LisätiedotTäytä hakulomake kuulakärkikynällä, älä käytä punakynää. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi, ettei sitä voi tulkita väärin.
1 PAPERILOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Hakuaika 14. 23.8.2013 Seinäjoen ammattikorkeakouluun - Ohjeita lomakkeen pulmallisimpien kohtien täyttämiseksi - EB-, IB- ja RP-tutkintojen arvosanojen muuntokaavat Ohjeita
LisätiedotTaiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa.
Op 401 L taiteen perusopetuksesta 21.8.1998/633 1. Taiteen perusopetuksen tarkoitus. Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää
LisätiedotPäätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/149/531/2017, ja HAUS Kehittämiskeskus Oy:n vastine
Päätös OKM/149/531/2017 6.10.2017 Haus Kehittämiskeskus Oy Hollantilaisentie 11 00330 HELSINKI Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/149/531/2017, ja HAUS Kehittämiskeskus Oy:n vastine
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 068 1(5) OPETUSVIRASTO 8.10.2013. Ohje tulee voimaan 1.1.2013 ja on voimassa enintään 31.12.2022 asti.
HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 068 1(5) Kaupungin kouluille, oppilaitoksille ja yksiköille Ohje tulee voimaan 1.1.2013 ja on voimassa enintään 31.12.2022 asti. MERKKIPÄIVÄLAHJAT JA TUNNUSTUKSEN ANTAMINEN
LisätiedotPäätös. Laki. lukiolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotPerustutkintojen suorittamista koskevat määräykset
109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön asetus
Lausuntoversio 10.7.2017 Asetusluonnos Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotPäätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/162/531/2017, Rautaruukki Oyj:n vastine
Päätös OKM/162/531/2017 6.10.2017 Rautaruukki Oyj Panuntie 11 00620 HELSINKI Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/162/531/2017, Rautaruukki Oyj:n vastine Asia Ammatillisten tutkintojen
LisätiedotAikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään.
Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21.8.1998/631 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Soveltamisala ja tarkoitus 1 Määritelmä ja suhde muihin säädöksiin Ammatillisella aikuiskoulutuksella
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 89/2013 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 89/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain 36 ja 38 :n, ammattikorkeakoululain sekä opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain
LisätiedotJulkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki
Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Voimaantulo Julkisten alojen eläkelaki ( / ) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Lakia sovelletaan eläkkeisiin,
LisätiedotHE 248/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 248/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virlmkelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen valtioiden kansalaisten
LisätiedotTehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi?
Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä 23.10.2015 Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta 8509 Soila Osaamisen
LisätiedotREKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS
TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Sisällysluettelo 1. Mistä informointivelvoitteessa on kysymys 3 2. Ketä informointivelvoite
LisätiedotAIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSET VALINNAN YLEISPERIAATTEET
AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSET VALINNAN YLEISPERIAATTEET Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksena järjestettävään AMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa.
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI Rekisteriseloste 1 (5)
HELSINGIN KAUPUNKI Rekisteriseloste 1 (5) Laatimispäivä/Päivityspäivä 24.8.2016 Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. 1. nimi 2. pitäjä 3. vastuuhenkilö 4.
Lisätiedot1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?
Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 318. Asetus psykologian tutkinnoista. Annettu Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1996
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1996 N:o 318 319 SISÄLLYS N:o Sivu 318 Asetus psykologian tutkinnoista... 859 319 Asetus ulosottotoimen hallinnosta... 864 N:o 318
LisätiedotLaki. kirkkolain muuttamisesta
Laki kirkkolain muuttamisesta Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kirkkolain (1054/1993) 19 luvun 7, sellaisena kuin se on laeissa 1274/2003 ja 1008/2012, muutetaan
LisätiedotLIITE: OHJEITA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE
[27.11.2017] LIITE: OHJEITA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE KOSKI-tietovarantoon tallennettavat tiedot Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien on siirrettävä tiedot Opetushallituksen KOSKI-tietovarantoon
LisätiedotYlioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio
1 Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian
LisätiedotTEM esitteet 1/2017 Opintovapaa. TEM esitteet 1/2017 Opintovapaa
TEM esitteet 1/2017 Opintovapaa TEM esitteet 1/2017 Opintovapaa Opintovapaa Opintovapaa tarjoaa työssä oleville joustavan mahdollisuuden opiskeluun. Oikeus opintovapaaseen perustuu opintovapaalakiin (273/1979).
LisätiedotLaki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti päivänä maaliskuuta 2000.
HE 189/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion virkamieslain muuttamisesta ESITYK~EN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion virkamieslain säännöstä viroista,
LisätiedotOpiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa
Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Verkostoseminaari 24.-25.11.2010 Helsinki Ulla Aunola, opetusneuvos, Ammattikoulutus/Tutkinnot Opiskelijan arviointi opsin luku 4. Oppimisen arviointi
LisätiedotLaki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä
Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa
LisätiedotKaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala
Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,
LisätiedotTIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10
TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispvm: 11.2.2014 1. Rekisterinpitäjä Nimi Hevostoiminta Laukki Yksityinen elinkeinonharjoittaja, Y-tunnus 2601111-1 Yhteystiedot Puh: 040-186 2222,
LisätiedotVALTIONEUVOSTON ASETUS OIKEUSMINISTERIÖSTÄ ANNETUN VALTIONEU- VOSTON ASETUKSEN 6 :N MUUTTAMISESTA
OIKEUSMINISTERIÖ Hallitussihteeri Ulla Westermarck Muistio VALTIONEUVOSTON ASETUS OIKEUSMINISTERIÖSTÄ ANNETUN VALTIONEU- VOSTON ASETUKSEN 6 :N MUUTTAMISESTA 1 Tausta Valtion virkamieslain muuttamista koskeva
LisätiedotLaki. n:o vp, on hyväksynyt seuraavat. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku
EV 193/1998 vp - HE 59/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä sekä siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen
LisätiedotTietosuojaseloste. 2a. Rekisterin voimassaoloaika Voimassa toistaiseksi
1 8.6.2015 Selosteen laadinta-/ tarkastuspvm. 1. Rekisterinpitäjä Nimi Pirkkalan kunnanhallitus Yhteystiedot (osoite, puhelin, sähköposti, fax) Keskushallinnon kirjaamo Suupantie 11, 33960 Pirkkala keskushallinnonkirjaamo@pirkkala.fi
LisätiedotLaki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 160/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut
LisätiedotOpiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat
Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat 19.11.2018 Maire Kolimaa SISÄLTÖ Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta selkä lasten
LisätiedotAmmattipätevyyden. Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. 2.2.2012 Pirjo Pennanen 1
Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 2.2.2012 Pirjo Pennanen 1 Lainsäädäntö - Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä
LisätiedotVIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS
VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 32/2010 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Asia Korvausvaatimus Päätös nro 69/2011 21.10.2011 Korvausvaatimuksen tekijä A, verovalmistelija Virasto Verotoimisto Korvausvaatimus Verotoimisto
LisätiedotHelsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS
VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2005 2007 VIII LUVUN JA IX LUVUN MUUTTAMISESTA Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 2007 lomauttamista koskevan
LisätiedotLaki. julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta
Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain (223/2007) 2 8, 10 ja 10 a, sellaisina kuin
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi
Lisätiedot