Oikeusministeriön julkaisuja 2008:7 ISSN ISBN (nid.) (PDF) Humanistinen ammattikorkeakoulu Sarja C

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oikeusministeriön julkaisuja 2008:7 ISSN 1458-6444 ISBN 978-952-466-801-9 (nid.) 978-952-466-802-6 (PDF) Humanistinen ammattikorkeakoulu Sarja C"

Transkriptio

1

2 Oikeusministeriön julkaisuja 2008:7 ISSN ISBN (nid.) (PDF) Humanistinen ammattikorkeakoulu Sarja C Oppimateriaalit 16, 2008 ISSN ISBN (nid.) Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja 2008:15 C Katsauksia ja aineistoja ISSN Kannen kuva: Diakonia-ammattikorkeakoulun kuva-arkisto Kuvat sivuilla : Mona Bischoff Taitto Taina Ståhl Paino Edita Prima Oy, 2009

3 KUVAILULEHTI O I K E U S M I N I S T E R I Ö Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Holopainen, Anne, VTM Lind, Kimmo, YTL Niemelä, Jorma, YTT Julkaisun laji Raportit/selvitykset Toimeksiantaja Oikeusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa Julkaisun osat Lukijalle, Esipuhe, I Kansalaistoiminnan vahvistamisen perusteet, II Kansalaistoiminnan edistäminen opiskelijatoiminnassa ja ammattikorkeakoulujen toiminnassa, III Esimerkkitapauksia ammattikorkeakoulujen ja järjestöjen yhteistyöstä Avainsanat: (asiasanat) Ammattikorkeakoulut, kansalaistoiminta, aktiivinen kansalaisuus, ammatillinen järjestötyö, opiskelijavaikuttaminen, mediakasvatus, vapaaehtoistyö, järjestöyhteistyö, palveluhankkeet Muut tiedot (Oskari- ja HARE-numero, muu viitenumero) OM 21/014/2008 Sarjan nimi ja numero Oikeusministeriön julkaisuja 2008:7 ISSN ISBN (nid.) (PDF) Sivumäärä 205 sivua Kieli suomi Hinta - Luottamuksellisuus julkinen Jakaja Edita Prima Oy Kustantaja Humanistinen ammattikorkeakoulu Diakonia-ammattikorkeakoulu

4 Tiivistelmä Ammattikorkeakouluissa toteutetaan Humanistisen ammattikorkeakoulun koordinoimana ja opetusministeriön rahoittamana Kansalaistoiminnan opetus, tutkimus ja kehitystoiminta ammattikorkeakouluissa hanketta. Hanke on tuottanut tämän julkaisun, jonka tavoitteena ovat olleet aktiivisen kansalaisuuden tarkasteleminen ja käsitteellinen kuvaaminen sen osalta, mitä kansalaistoiminta tarkoittaa ammattikorkeakouluihin liittyen. Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa järjestötoiminnasta Bachelor- ja Master-tasoisia tutkintoja, jotka antavat valmiudet kansalaistoiminnan ja nuorisotyön asiantuntija-, ohjaus-, kasvatus-, koulutus-, kehittämis- ja organisointitehtäviin järjestöissä. Kansalais- ja järjestönäkökulma on otettava kuitenkin kaikessa koulutuksessa huomioon. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaa runsas neljäsosa aikuistuvista uusista ikäluokista. Demokratiakasvatus ei ole vain tiedon ammentamista. Avainkysymys on, syntyykö opiskelijalle kokemus, että häntä kuunnellaan, hänen mielipiteitään arvostetaan ja hänellä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Ammattikorkeakoulut voivat parhaiten osallistua kansalaistoiminnan kehittämiseen tarjoamalla laadukasta tutkintokoulutusta ja monipuolista jatko- ja täydennyskoulutusta. Toiseksi ammattikorkeakoulut voivat tarjota järjestöille kehittämistyön tukea. Kolmanneksi hanke- ja projektitoiminnassa ammattikorkeakoulut voivat olla suureksi avuksi hanketoiminnan ammattimaistamisessa. Ammattikorkeakoulujen on mahdollista tukea myös kansalaistoimijoiden mediakompetenssin kehittymistä. Kansainvälisessä toiminnassa ammattikorkeakouluilla on vakiintuneita yhteistyösuhteita kansalaisjärjestöjen kanssa. Opintoja edeltävä osallistuminen järjestötyöhön, vapaaehtoistoimintaan ja vertaisryhmiin antaa useimmiten opiskelijalle kimmokkeen suuntautua opinnäytetyössä juuri näihin aiheisiin. Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat omaksuneet paljon perinteikkään ylioppilasliikkeen toimintatapoja, mutta ryhmä on muokannut myös aivan uutta toimintakulttuuria omista lähtökohdistaan. Opiskelijat valvovat etujaan koulutus- ja sosiaalipoliittisissa asioissa, järjestävät omaehtoista kulttuuri- ja hyvinvointitoimintaa ja osallistuvat myös vertaistuutoroinnin koordinointiin. Kirjassa esitellään erilaisia ammattikorkeakoulujen kansalaiskasvatus- ja järjestöyhteistyöhankkeita. Osassa on edistetty nuorten kansalaisvaikuttamista. Toisissa hankkeissa on ollut tavoitteena kehittää jotakin toiminta- tai palvelumuotoa tai järjestöjen yhteistoimintaa alueella.

5 PRESENTATIONSBLAD J U S T I T I E M I N I S T E R I E T Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Holopainen, Anne, PM Lind, Kimmo, SVL Niemelä, Jorma, SVD Typ av publikation Rapporter/utredningar Uppdragsgivare Justitieministeriet Datum då organet tillsattes Publikation (även den finska titeln) Yrkeshögskolorna inom medborgaraktiviteten (Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa) Publikationens delar Till läsaren, Förord, I Grunderna för förstärkandet av medborgaraktivitet, II Främjande av medborgaraktivitet i de studerandes och yrkeshögskolornas verksamhet. III Exempel på samarbete mellan yrkeshögskolor och organisationer Nyckelord: (sakord) Yrkeshögskola, medborgarverksamhet, aktivt medborgarskap, professionell organisationsverksamhet, studerandepåverkan, mediafostran, frivilligarbete, organisationssamarbete, serviceprojekt Övriga uppgifter (Oskari- och HARE-nummer, andra referensnummer) OM 21/014/2008 Seriens namn och nummer Justitieministeriets publikationer 2008:7 ISSN ISBN (häft.) (PDF) Sidoantal 205 sidor Språk Finnish Pris - Sekretessgrad Offentlig Distribution Edita Prima Ab Förlag Humanistinen ammattikorkeakoulu Diakoni yrkehögskolan

6 Referat I yrkeshögskolorna förverkligas det av Humanistiska yrkeshögskolan koordinerade, och av utbildningsministeriet finansierade projektet Medborgarverksamhets undervisning, forskning och utvecklingsverksamhet i yrkeshögskolorna Projektet har publicerat denna publikation, vars målsättning har varit att granska aktivt medborgarskap och beskriva de begrepp som är relevanta för betydelsen av medborgaraktivitet i anslutning till yrkeshögskolorna. I fråga om organisationsverksamhet är det möjligt att vid yrkeshögskolorna avlägga examen på Bachelor och Master nivå. Dessa examen ger behörighet för expert-, handledar-, fostrans-, utbildnings-, utvecklings- och organisationsuppgifter inom området för medborgaraktivitet och ungdomsarbete i olika organisationer. Medborgar- och organisationssynvinkel bör dock tas i beaktande i alla utbildningar. Yrkeshögskoleexamen avläggs av en dryg fjärdedel av de nya generationerna. Demokratifostran innebär inte enbart informationsspridning. Nyckelfrågan lyder, upplever de studerande att man lyssnar på dem, att deras åsikt uppskattas och att de har möjlighet att påverka. Yrkeshögskolorna kan bäst delta i utvecklingen av medborgarverksamheten genom att erbjuda examensutbildning av hög kvalité, samt genom ett mångsidigt utbud av fortbildning och kompletterandeutbildning. För det andra kan yrkeshögskolorna erbjuda organisationer stöd för utvecklingsarbete. För det tredje, då det gäller projektverksamhet, kan yrkeshögskolorna vara till stor nytta när det gäller att göra projektverksamheten mera professionell. Yrkeshögskolorna har även möjlighet att stöda utvecklingen av medborgaraktörernas mediakompetens. I den internationella verksamheten har yrkeshögskolorna fasta samarbetskontakter med medborgarorganisationer. Deltagande i organisations-, frivilligverksamhet samt stödgrupper för likställda innan studierna, ger vanligtvis den studerande intresse att inrikta sitt lärdomsprov på dessa områden. Yrkeshögskolestuderandena har lärt sig mycket om den traditionella studentrörelsens verksamhetssätt, men gruppen har även format en alldeles ny verksamhetsmodell utgående från sin egen utgångspunkt. De studerande bevakar sina rättigheter i utbildnings- och sociala frågor, organiserar frivillig kultur- och välmåendeverksamhet samt deltar även i koordineringen av tutorverksamheten för stödgrupper för likställda. I boken presenteras olika medborgarfostrans- och organisationssamarbetsprojekt. I en del har man främjat ungdomarnas påverkan som medborgare. I andra projekt har målsättningen varit att utveckla någon form av verksamhet eller serviceform eller organisationers samverkan i området.

7 Sisältö Lukijalle...9 Toimittajien alkusanat Luku 1 Kansalaistoiminnan vahvistamisen perusteet Kansalaistoiminnan vahvistaminen kansallisena haasteena...21 Jorma Niemelä Missiona kansalaisyhteiskunnan kehittäminen...32 Eeva-Liisa Antikainen & Katri Kaalikoski Käsitteestä toiminnaksi: Kansalaistoiminnan ja aktiivisen kansalaisuuden edistämisen lähtökohtia koulutuksen kentillä...43 Anne Holopainen Osallistumisen murros haaste hallinnolle...57 Sari Aalto-Matturi Ammattilaisuuden ja kansalaistoiminnan suhde...67 Aaro Harju Luku 2 Kansalaistoiminnan edistäminen opiskelijatoiminnassa ja ammattikorkeakoulujen toiminnassa Opiskelijakuntien kansalaisvaikuttajat...81 Sabina Mäki Kansalaistoimintaan suuntautuminen sosiaali- ja terveysalan sekä kirkon alan opinnäytetöissä...87 Susanna Hyväri Media kansalaistoiminnan ja -vaikuttamisen välineenä...97 Pirita Juppi Generalisteja vai spesialisteja? Ammatillisen järjestötyön kvalifikaatioiden tarkastelua Pekka Kaunismaa & Kimmo Lind Kolmas sektori haastava kehittämistyön areena. Kumppanuuteen perustuva järjestöyhteistyö ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön sekä opetuksen tukena Aarno Lehmusto & Tapio Mäkelä

8 Luku 3 Esimerkkitapauksia ammattikorkeakoulujen ja järjestöjen yhteistyöstä Kaarisilta-projekti Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteistyö Mielenterveyden Keskusliitto ry:n kanssa Rauni Leinonen & Raila Arpala Opettaja seikkailee yhdistyssektorilla Tapio Myllymaa Avoimen lähdekoodin projektit ammattikorkeakoulussa VIDEOS-hankkeen aikana heränneitä ajatuksia open sourcen käytöstä ammattikorkeakoulun strategisena toimintavälineenä Juhana Kokkonen Osallistuva Nuori -hanke nuorten vaikuttamisen edistäjänä Katja Komonen & Sari Miettinen Ammattikorkeakoulu järjestökehittämisen kumppaniksi Järjestökeskus Majakka matkalla Kemi-Tornion seudun kansalaisjärjestötoiminnan palvelu- ja osaamiskeskukseksi Voitto Kuosmanen & Tuula Huttunen-Koivumaa Tampereen ammattikorkeakoulu kehitysyhteistyössä yhdistysten kanssa Kati Hinkkanen Kansalaistoiminta kansanopisto ammattikorkeakoulu Vesa Nuorva Preventiimi nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus Sanna Pylkkänen Yhteistyössä on voimaa: Järjestöjen toimintaedellytyksiä tukevaa koulutusta Keski-Suomessa Juha Majasaari & Erja Turunen Sosionomi- ja terveydenhoitajakoulutus kansalaisjärjestöjen kumppaneina Leila Hoikkala, Terhi Taajamo & Sanna Peltonen En främling är en vän som du inte har mött ännu Mona Bischoff Erikoistumisopinnot vastaavat järjestötoiminnan osaamistarpeeseen Valmentajakouluttajan erikoistumisopinnot Lahden ammattikorkeakoulussa Kirsi Hämäläinen Diak Degree in Social Services. A contribution to the development of civil society Tony Addy Kirjoittajat...204

9 Lukijalle Olen seurannut kiinnostuksella ammattikorkeakoulujen kehitystä. Kiinnostus on luonnollisesti kohdistunut erityisesti nuorisotyön koulutukseen. Jo nyt voidaan sanoa paljon myönteistä ja todeta, että koko ammattikunnan ammatillistuminen on myötätuulessa. Nuorisotyön koulutus on ottanut oman paikkansa ammattikorkeakouluissa. Se ei ole pieni asia se on avainasia koko toimialalla. Valtion lapsi- ja nuorisopolitiikka on nyt olemassa. Se on tärkeä saavutus. Jo nuorisolain säätämisen yhteydessä arvioitiin ohjelmatyön merkitystä. Seuratessa lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelmaa voi havaita, että sen on helppo päästä asian ytimeen nyt, kun perusasiakirja on olemassa. Näyttääkin siltä, että päällekkäisyys on hyväksi eikä sotke asiaa. Politiikkaohjelma pääsee hallinnon sisälle lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman avulla. Voidaan perustellusti sanoa, että lapset ja nuoret ovat hyvin esillä hallituksen politiikassa. Tähän liittyvät myös uuden koulutusjärjestelmän ansiot. Ammattikorkeakoulut ovat ottaneet upeasti tehtäväkseen koko ympäröivän yhteiskunnan ja siihen liittyvät tutkimus- ja kehittämistehtävät. Ilahduttavaa on myös yhteydenpito keskushallintoon. Juuri kansalaistoiminta on se vuosisataisen suomalaisen sivistyksen voimatekijä. Silmäiltyäni artikkelikokoelman läpi tulin hyvälle mielelle. Tässä julkaisussa käsitellään kiinnostavasti useita kansalaistoiminnan peruskysymyksiä ja hankkeita. Puuttumatta kansalaistoiminnan kiehtovaan teemaan liikaa totean puolestani, että se on jatkuvan pohdinnan aiheena opetusministeriön nuorisoyksikössä. Monet ruohonjuuritason uudet nuorisoliikkeet ja nuorisokulttuurit osoittavat, kuinka atomisoituneita ja samalla globaaleja uudet kulttuurisesti yhteisölliset asiat ovat. Esimerkiksi jonkin street-tanssin kahdeksan eri tyyliä saavat kaikki omat ryhmänsä; liikunnallinen nuorisotyö saa koko ajan uusia muotoja. Kuitenkin suuret nuorten kansanliikkeet kuten partio, 4H, nuorisoseurat ja poliittiset nuorisoliikkeet pitävät pintansa. Suuret kansalaisjärjestöt kuten MLL ja SPR kunnostautuvat nuorisotyössään eivät pelkästään uusien jäsenten rekrytoinnissa vaan yhteiskunnallisen todellisuuden uudistamisessa. Itse pidän vapaan kansalaistoiminnan kykyä uusiutua täysin todellisena ja alituiseen tapahtuvana. Valtion tulee luoda tälle uusiutumiselle edellytyksiä ja samalla lisätä niitä. Kansalaistoiminta ei ole valtion renki vaan se mahdollistaa hyvinvointivaltion kehittymisen hyvinvointiyhteiskunnaksi, jossa ketään ei jätetä yksin. Yhteisöllisyys on kantava voima. Yksilölle toiminta kansalaisena antaa mielihyvän, se on juuri se osa elämää, joka tekee siitä elämisen arvoisen. Uskon yhteiskunnan kehittyvän sellaiseen suuntaan, jossa tarvitaan ammattitaitoisia henkilöitä luomaan edellytyksiä ihmisten oman ajan mielekkäälle käytölle. Hyvin koulutettu ammattikorkeakouluväki on avainryhmä kansalaistoiminnan edellytysten parantajana. Julkaisunne on yhteisjulkaisu tämä on myös nykypäivää. Kiitän kaikkia yhteisöjä työpanoksesta. Hyvä lukija nauti korkeatasoisesta julkaisusta. Olli Saarela Nuorisoyksikön päällikkö Opetusministeriö Lukijalle

10

11 11 Toimittajien alkusanat Insinööri liittyy ammattijärjestöön Lahdessa. Sosionomi saa projektipäällikön paikan kansalaistalolla Joensuussa. Sairaanhoitaja työskentelee kehitysyhteistyöjärjestön hankkeessa Mombasassa. Medianomi valitaan järjestötiedottajaksi Helsinkiin. Yhteisöpedagogi vastaa Tampereen kaupungin järjestöyhteyksistä. Agrologi menee neuvontajärjestön palvelukseen Himangalle. Tradenomi etsii tilitoimistossa Porissa vastauksia järjestöjen toiminnan verotuskysymyksiin. Diakoni saa vastuualueekseen Jyväskylässä seurakunnan vapaaehtoistoiminnan. Geronomi palkataan Riihimäelle järjestön ylläpitämään vanhusten palvelukeskukseen. Viittomakielen tulkki lukee työpäivänsä päätteeksi Kuurojen Liiton tiedotteita. Kuvataiteilija liittyy alansa järjestöön Porvoossa. Metsätalousinsinööri palkataan metsänhoitoyhdistykseen Kiteelle. Tanssinopettaja- ja teatteri-ilmaisun ohjaajapariskunta perustavat ystävineen luovan kulttuurin yhdistyksen Ouluun. Merikapteeni poikkeaa saunomaan merimieskirkkoyhdistyksen tiloissa Antwerpenissa. Matkailualan restonomi palkataan matkailuyhdistyksen projektipäälliköksi Rukalle. Estenomi Espoosta valitaan eduskuntaan. Järvenpäässä yhteisöperustaiseen sosiaalityöhön kouluttautunut Bachelor of Social Services palaa Nepaliin kehittämään kotikylänsä oloja. Ympäristösuunnittelija saa luonnonsuojelujärjestössä vastuulleen yhden kestävän kehityksen ohjelmista Helsingissä. Konservaattori Kauniaisista valitaan Pohjoismaisen konservaattoriliiton Suomen osaston hallitukseen. Fysioterapeutti innostuu puoluepolitiikasta ja liittyy valitsemansa puolueen Varkauden paikallisosastoon. Kätilö Kokkolasta vaikuttaa Tehyn liittovaltuustossa. Liikunnanohjaaja palkataan urheiluseuraan Turussa. Musiikkipedagogi Esimerkit ovat kuvitteellisia vaikka voisivat olla jokainen tottakin. Jokaisen ammattikorkeakoulusta valmistuneen on ymmärrettävä kansalais- ja järjestötoiminnan perusteet. Varsin monelle järjestötoiminnan syvällinen hallitseminen on osa ammatillisuutta. Ellei ymmärrä järjestötoiminnan omaleimaisuutta, voi työssään tehdä suoranaista vahinkoa. On hyvä, jos ammattikorkeakouluissa koulutetaan ymmärtämään julkishallintoa. On hyvä, jos ammattikorkeakouluissa edistetään yrittäjyyttä. Mutta ei ole hyvä, jos kansalaistoiminta ja niin sanottu kolmas sektori unohdetaan. Ammattikorkeakoulujen kansalaistoimintahankeen tausta ja tavoite Pääministeri Matti Vanhasen I hallitus edisti kansalaisvaikuttamista erillisellä politiikkaohjelmalla. Politiikkaohjelma otti esille myös alan koulutuksen. Yliopistot aloittivat oman työskentelynsä keväällä suunnitteluhankkeessa, jonka nimi oli Kansalaistoiminnan tutkimus, koulutus ja kehittäminen. Sitä rahoitti oikeusministeriö. Sen tuloksena erityisesti Jyväskylän yliopistossa alan koulutus ja tutkimus tulevat kehittymään. Toimittajien alkusanat

12 12 Ammattikorkeakoulut olivat edellä mainitussa selvityksessä jossain määrin mukana. Sen ulkopuolelle jäivät kuitenkin ammattikorkeakoulujen laaja alan tutkintoon johtava toiminta sekä meneillään oleva tutkimus- ja kehitystyö kansalaisjärjestöjen kanssa. Niinpä opetusministeriö myönsi Kansalaistoiminnan opetus, tutkimus ja kehitystoiminta ammattikorkeakouluissa hankkeelle rahoituksen. Hankkeen toteuttajana on Humanistinen ammattikorkeakoulu yhteistyössä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa. Kansalaistoiminnan opetus, tutkimus ja kehitystoiminta ammattikorkeakouluissa -hankkeen tavoitteena ovat olleet aktiivisen kansalaisuuden tarkasteleminen ja käsitteellinen kuvaaminen sen osalta, mitä kansalaistoiminta tarkoittaa ammattikorkeakouluihin liittyen. Konkreettisiksi tavoitteiksi asetettiin seuraavat: Lisätä ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä rakentamalla kansalaistoiminnan ammattikorkeakouluverkosto ja täsmentää ammattikorkeakoulujen työnjakoa kansalaistoiminnan opetuksessa niin tutkintotavoitteisessa koulutuksessa kuin erikoistumisopinnoissa että muussa täydennyskoulutuksessa varmistaa, että kaikilla ammattikorkeakoulun opettajilla on hyvät kansalaistoimintavalmiudet, varmistaa, että ammattikorkeakoulut tukevat ja edistävät aktiivisen kansalaisyhteiskunnan toimivuutta niin opetus-, tutkimus- ja kehitystyö- kuin aluekehitystoimin ja että ammattikorkeakouluille tuotetaan soveltuvaa kansalaistoiminnan opetusmateriaalia ja luodaan kehittämisalusta ammattikorkeakoulujen osalta yliopistojen kanssa yhteiselle tutkimus- ja kehittämiskeskukselle. Lisäksi hanke edistää vasta lainsäädännöllisen aseman saavuttaneen opiskelijakuntatoiminnan edellytysten vahvistumista. Tavoitteiden asettamisessa korostettiin yhteistyötä kansalaistoiminnan yliopistollisen yhteistyöverkoston kanssa. Ammattikorkeakouluilla on kansalaistoimintaan liittyvää opetusta useilla aloilla ja erityisesti humanistisella, kasvatus-, kulttuuri- ja sosiaali-, terveys- ja liikunta-aloilla sekä ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Ammattikorkeakouluissa on olemassa tutkintoon johtavaa koulutusta, joissa kansalaistoiminnan, kolmannen sektorin ja järjestöyhteistyön näyttäytyminen on ikään kuin sisäänrakennettuna. Toisaalta on tutkintoon johtavaa koulutusta, jonka puitteissa saadaan erilaisia kansalaisvalmiuksia kuten esimerkiksi viestintä- ja mediakasvatus tai kestävään kehitykseen liittyvät opinnot. Koulutusaloihin liittyy myös erilaisia kansalaiseksi kasvamisen ulottuvuuksia. Tämä teos pyrkii antamaan virikkeitä ja näkökulmia ammattikorkeakoulujen kansalaistoimintaa koskevan opetuksen ja kehittämistyön asemoimiseen. Kansalaistoiminnan vahvistamisen perusteet Ensimmäisen luvun teemana on kansalaistoiminnan vahvistaminen kansallisena haasteena. Jorma Niemelä tarkastelee kansalais- ja järjestötoiminnan merkitystä erityisesti demokratian ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta, kansalaiseksi kasvamista ja kansalaiseksi kasvattamisen oikeutusta. Esillä ovat korkeakoululainsäädännön puutteet. Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa

13 13 Järjestöjen palveleminen luo aivan omat erityishaasteensa ammattikorkeakoulujen henkilöstölle. Ellei kansalaistoiminnasta ole riittävää tiedollista, teoreettista ja näkemyksellistä pohjaa, kadotetaan järjestötoiminnan ja järjestöjen palveluiden omaleimaisuus ja niihin kätkeytyvät mahdollisuudet. Eeva-Liisa Antikainen ja Katri Kaalikoski korostavat artikkelissaan, että aktiivista kansalaisuutta ei edistetä vain järjestötoimintaa tukemalla vaan myös tukemalla yhteisöllisyyttä ja yhteisöjä, joissa mahdollisuudet parhaiten toteutuvat. Ihmisten laaja ja monipuolinen osallistuminen ja osallisuus ovat olennaisia asioita kansalaisyhteiskunnasta puhuttaessa. Artikkelissa tutkitaan Humanistisen ammattikorkeakoulun roolia kansalaisyhteiskunnan kehittäjänä sekä missiota aktiivisen kansalaisuuden tukijana ja vahvistajana. Anne Holopainen tarkastelee muuttuvan yhteiskunnallisen rakenteen ja osallistumisen viitekehyksessä sitä, miten aktiivinen kansalaisuus ja kansalaistoiminta ymmärretään ja miten ne voitaisiin ymmärtää ammattikorkeakoulutuksessa. Holopaisen mukaan ammattikorkeakoulujen tulisi tukea yksilöiden kasvamista yhteiskunnalliseen vastuuseen. Ei riitä, että opinnot antavat tietoa demokratiasta, vaan itse oppimistilanteiden on oltava demokraattisia. Aktiivista kansalaisuutta edistävät opetus- ja oppimismenetelmät ovat parhaimmillaan käytännönläheisiä, yhdistelevät uutta ja vanhaa, ja niitä sovelletaan tilannekohtaisesti ja oppijalähtöisesti. Holopaisen artikkelissa julkaistaan konkreettinen koulutussuositus. Sari Aalto-Matturi kysyy monia peruskysymyksiä, joista yksi keskeinen on se, onko kansalaisten osallistumisella vaikuttavuutta vai osallistetaanko ikään kuin muodon vuoksi? Demokratiakasvatus ei voi olla vain tiedon ammentamista; avainkysymys on, syntyykö nuorelle kotona, koulussa ja yhteiskunnassa kokemus, että häntä kuunnellaan, hänen mielipiteitään arvostetaan ja hänellä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaa runsas neljäsosa aikuistuvista uusista ikäluokista. Ammattikorkeakouluopetus todennäköisesti tukee yhteiskunnasta kiinnostuneita, mutta joutuvatko esimerkiksi teknisesti suuntautuneet nuoret pohtimaan opintojensa aikana omaa rooliaan ja vaikutusmahdollisuuksiaan? Uuden tieto- ja viestintäteknologiankin tulisi vahvistaa opiskelijoiden kuulluksi tulemista, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Aalto-Matturin mukaan yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja järjestöjen olisi huolehdittava siitä, että niiden piirissä syntyvä akateeminen ja soveltava tutkimus löytäisi tiensä järjestöjen ja hallinnon kehittämistyön tueksi. Aaro Harjun mukaan järjestötoiminnan ammattimaistuminen on muuttanut kansalaistoiminnan tekemisen luonnetta. Kansalaistoiminnan sekä yksityisen ja julkisen sektorin työelämän kieli ovat yhtenäistyneet. Harjun mukaan järjestötoiminnan ideaali on, että kaikki on toivotettu tervetulleiksi ja huonoakin tekemistä tai suoranaista osaamattomuutta on siedetty. Jo nyt eräisiin järjestöihin voi päästä mukaan vain jäsenten suosituksesta. Vastaavia valintakriteerejä otettaneen käyttöön yhä useammassa järjestössä. Missä toimivat ne, jotka eivät kelpaa mukaan näihin järjestöihin, vai jäävätkö he kokonaan kansalaistoiminnan ulkopuolelle? Palveluja tuottavissa järjestöissä kitkaa on syntynyt myös jonkin verran palveluiden tuottamiseen keskittyneiden työntekijöiden ja järjestötyöntekijöiden välillä. Toimittajien alkusanat

14 14 Ammattikorkeakoulut voivat Harjun mukaan parhaiten osallistua kansalaistoiminnan kehittämiseen tarjoamalla laadukasta tutkintokoulutusta ja monipuolista jatko- ja täydennyskoulutusta. Toiseksi, ammattikorkeakoulut voivat tarjota järjestöille kehittämistyön tukea. Kolmanneksi, hanke- ja projektitoiminnassa ammattikorkeakoulut voivat olla suureksi avuksi toiminnan ammattimaistamisessa. Kansalaistoiminnan edistäminen opiskelijatoiminnassa ja ammattikorkeakoulujen toiminnassa Toisessa luvussa tarkastellaan kansalaistoiminnan edistämistä ammattikorkeakoulujen toiminnassa. Sabina Mäen mukaan ammattikorkeakouluopiskelijat ovat lunastaneet lyhyen olemassaolonsa aikana kiitettävästi paikkansa kansalaisyhteiskunnassa sekä omissa korkeakouluyhteisöissään. Opiskelijat valvovat etujaan koulutus- ja sosiaalipoliittisissa asioissa, järjestävät omaehtoista kulttuuri- ja hyvinvointitoimintaa ja osallistuvat myös vertaistuutoroinnin koordinointiin yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa. Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat omaksuneet paljon perinteikkään ylioppilasliikkeen toimintatapoja, mutta ryhmä on muokannut myös aivan uutta toimintakulttuuria omista lähtökohdistaan. Silti ongelmiakin on ollut. Ammattikorkeakouluja edeltäneiden opistojen osallistumisen perinteet, opintoaikojen rajoitukset sekä pienet resurssit ovat niitä haasteita, joita opiskelijatoiminta on ammattikorkeakouluissa kohdannut. Opintonsa aloittavilla saattaa siintää kirkkaana mielessä ammatillisen korkeakoulutuksen lupaama tehokas ja suora putki työelämään korkeakouluun ei tulla kasvamaan kansalaisvaikuttajina. Mäen mukaan voidaan sanoa, että mitä pienemmät resurssit opiskelijakunnalla on, sitä pienempi on varsinaisen kansalaisvaikuttamisen osuus opiskelijakunnan toiminnasta. Perustoimintansa, taloutensa sekä asemansa vakiinnuttaneet opiskelijakunnat ovat voineet suunnata ylimääräisiä panoksia esimerkiksi paikalliseen ja valtakunnalliseen vaikuttamistyöhön sekä parempiin opiskelijapalveluihin. Susanna Hyväri tarkastelee artikkelissaan kansalaistoimintaan suuntautumista sosiaali-, terveys- ja kirkon alan opinnäytetöissä. Vaikka oppilaitoksella on hyvin monipuolisia tapoja tuoda esiin kansalaistoimintaan kuuluvia aiheita näyttää siltä, että opiskelijoiden oma suuntautuneisuus on merkittävä. Opintoja edeltävä osallistuminen järjestötyöhön, vapaaehtoistoimintaan ja vertaisryhmiin antaa useimmiten kimmokkeen suuntautua opinnäytetyössä juuri näihin aiheisiin. Kansalaisjärjestöt ja esimerkiksi seurakunnat osaavat myös hyödyntää heille tuttujen opiskelijoiden palveluja kun halutaan tehdä pienimuotoisia selvityksiä ja kartoituksia kansalaistoiminnasta. Hyvärin mukaan kansalaistoiminta tarjoaa opiskelijoiden kokemusten mukaan hyvät lähtökohdat sosiaali- ja terveysalan ammatillisiin perusvalmiuksiin. Ihmisten kohtaamista heidän arjessaan, vuorovaikutukseen pääsemistä, erilaisten ryhmien vetämistä ja toiminnan organisointia on suhteellisen helppoa opiskella erilaisissa epämuodollisissa kohtaamissa ja ryhmätilanteissa muiden muassa vertaisryhmätoiminnassa. Haasteena on kuitenkin se, että ymmärrys sosiaali- ja terveysalan järjestötyöstä ja siihen kuuluvista valmiuksista ei rakennu opiskeluprosessissa kovin systemaattisesti. Pirita Jupin mukaan koskaan aikaisemmin yksittäisen ihmisen tai pienen kansalaisryhmän ei ole ollut mahdollista saada ääntään kuuluviin ainakin potentiaalisesti jopa miljoonille Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa

15 15 ihmisille kuin nykyisessä television ja internetin hallitsemassa maailmassa. Viime vuosina blogit ja wikit sekä Facebookin, MySpacen, YouTuben ja IRC Gallerian tapaiset palvelut mahdollistavat yhtälailla verkostoitumisen ja yhteydenpidon jo entuudestaan tuttuihin ihmisiin kuin myös uusien, esimerkiksi yhteisille intresseille, ideologioille, musiikkimaulle tai harrastuksille perustuvien yhteisöjen muodostamisen. Silti ruohonjuuritason kansalaistoimijoiden ei välttämättä ole helppoa saada läpi omia viestejään eliitin hallitsemassa julkisuudessa. Vaikka joukkoviestimissä on nykyään havaittavissa tietoista pyrkimystä tuoda esiin kansalaisten aiheita, näkökulmia ja ääniä, näyttävät oma-aloitteisesti aktivoituvat kansalaiset silti helposti leimautuvan mediajulkisuudessa aktivisteiksi ja äänekkääksi vähemmistöksi joksikin muuksi kuin tavallisiksi kansalaisiksi. Yksinkertaisimmillaan ammattikorkeakoulujen on mahdollista tukea kansalaistoimijoiden mediakompetenssin kehittymistä tarjoamalla opintojaksoja, joilla kansalaistoimijat saavat tiedollisia ja taidollisia perusvalmiuksia median hyödyntämiseen. Yhteistyö ammattikorkeakoulujen ja kansalaistoimijoiden välillä voi toteutua sekä opinnäytetyönä toteutettavissa kehittämishankkeissa että laajemmissa viestinnän tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Ammattikorkeakoulu voi palvella kansalaistoimijoita kouluttamalla perusopetuksessaan yhteiskunnallisesti ja eettisesti vastuullisia toimittajia, jotka tuntevat sekä kansalaisyhteiskunnan toimijat että kansalais- ja yhteisölähtöiset työtavat ja haluavat työssään tuoda esiin myös vaiennettujen ihmisryhmien äänet. Pekka Kaunismaa ja Kimmo Lind kysyvät, tarvitaanko järjestöissä generalisteja vai spesialisteja. Kirjoittajien mukaan järjestöalan osaamiskenttä muodostuu kaksoispoolista, jonka toisessa päässä on substanssialan osaaminen ja toisessa päässä yleisosaaminen. Artikkelia varten kerättiin empiirinen aineisto MOL:n sivuilta järjestötyönantajien rekrytointi-ilmoituksista. Järjestöihin rekrytointi hakuilmoituksissa tapahtuu varsin kirjavalta koulutuspohjalta. Varsinkin järjestöjen ja liittojen johtajien rekrytoinnissa koulutusedellytykset pidetään väljinä, peräti 40 prosentissa puuttui koulutusvaatimus. Kaunismaan ja Lindin mukaan järjestötyön ammattimaistuminen siltä osin kuin sillä viitataan erottautumiseen vapaaehtoistoiminnasta on selvä. Järjestötyö määrittyy selvästi ammattimaisin termein. Järjestötyö määrittyy säännöllisen ajankäytön, työn paikan, resurssien, edellytettävän tietotaidon, työn tehokkuuden ja laadun, vastuun ja toimivallan suhteen. Nämä ovat vapaaehtoistoiminnassa useimmiten määrittymättömiä. Aarno Lehmusto ja Tapio Mäkelä kysyvät artikkelissaan, kuinka hyvin edes tiedämme, millainen on oman kuntamme tai maakuntamme kolmas sektori ja millaisia yhteisöjä siellä toimii? Ammattikorkeakoulujen tulisi tunnistaa järjestöjen rooli omissa tutkimus- ja kehitystyön strategioissaan ja jäsentää roolinsa järjestöjen kehittämisessä. Yhteisiksi kehittämisalueiksi artikkelissa jäsentyy järjestöjen toimintakulttuurin ja toimintatapojen kehittäminen, sidosryhmäjohtaminen, taloushallinto ja rahoitus, tiedottaminen sekä kehittämistoiminta ja arviointi. Artikkelissa nostetaan esille heiveröinen toiminta. Monet järjestöt ovat pienen kokonsa, vähäisten voimavarojensa, vaikeiden toimintaolosuhteidensa tai muiden syiden johdosta talousyksikköinä erityisen haavoittuvia, mutta siksi ne ovat kehittämiskohteina erityisen kiitollisia. Lehmuston ja Mäkelän mukaan aivan oma kokonaisuutensa on kansainvälinen yhteistyö kolmannen sektorin kehittämiseksi. Tässäkin on otettu ensimmäiset askeleet ja kokemukset Toimittajien alkusanat

16 16 ovat olleet rohkaisevia. Euroopan Unionin sisällä on niin vanhoja kuin uusia jäsenmaita, jotka voivat oppia paljon toisiltaan. Etelä- ja Keski-Euroopassa on tunnetusti paljon pidemmät perinteet julkisen sektorin ja kolmannen sektorin kumppanuudesta ja myös yhteistyö yritysten ja yrittäjien kanssa on poikinut mielenkiintoisia yhteistoimintamalleja, joista ainakin osa on sellaisenaan siirrettävissä Suomeen. Esimerkkitapauksia ammattikorkeakoulujen ja järjestöjen yhteistyöstä Kirjan kolmannessa luvussa on lukuisia esimerkkejä ammattikorkeakoulujen ja järjestöjen yhteisistä hankkeista. Artikkeleissa on hanke-esittelyjen lisäksi tärkeitä linjauksia kansalaistoiminnan opetukseen ja kehitystyöhön ammattikorkeakouluissa. Rauni Leinonen ja Raila Arpala kuvaavat Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteistyötä Mielenterveyden Keskusliitto ry:n kanssa. Yhteistyökumppaneina ovat olleet muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Nimettömät Alkoholistit (AA-ryhmät), Suomen Mielenterveysseura ja Mielenterveyden Keskusliitto. Kirjoittajan mukaan uusien toimintatapojen ja -mallien kehittäminen edellyttää uudenlaisten työvälineiden luomista ja omaksumista. Tapio Myllymaa tarkastelee opettajan seikkailuja yhdistyssektorilla ja kantapään kautta saatujen kokemusten hyödyntämistä opetuksessa Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Artikkelissa esitellään Tukiranka ry:n perustamista ja toiminnan kehittymistä sekä Laadukasta kulttuuria vapaaehtoistyöhön (LAKU) -hanketta, jossa hallinnoijana oli Suomen Mielenterveysseura. Juhana Kokkonen kuvaa Metropolian aikoinaan Stadiassa alkanutta hanketta, jonka tavoite on tutkia online-videon käyttöä kansalaisvaikuttamisen välineenä. Kirjoittajan mukaan ammattikorkeakoulut voisivat hyödyntää avoimen lähdekoodin projekteja samanaikaisesti opetuksessaan ja oman toimintansa alustoina. Katja Komosen ja Sari Miettisen artikkelissa tarkastellaan nuorten kansalaisvaikuttamisen edistämistä Etelä-Savossa vuonna 2007 toteutetussa Osallistuva nuori Osaavampi Etelä-Savo -hankkeessa. Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoiman, Euroopan sosiaalirahaston ja Itä-Suomen lääninhallituksen rahoittaman hankkeen tavoitteena oli lisätä nuorten kansalaisvaikuttamista ja tuottaa osallistumis- ja vaikuttamiskokemuksia nuorten omassa elinympäristössä, erityisesti vapaa-aikana ja järjestöissä. Voitto Kuosmanen ja Tuula Huttunen-Koivumaa kuvaavat Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun toiminta-alueen Majakka-hanketta, joka on onnistunut kokoamaan hajanaisen, paljon erityisosaamista sisältävän, järjestökentän yhteistoimintaan. Majakka on edistänyt järjestöjen yhteistoimintaa ja me-hengen kasvua muun muassa määrätietoisen kehittämistyön, tapaamisten, neuvonnan, ohjauksen ja konsultaation keinoin. Kati Hinkkasen mukaan Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) on havainnut yhteistyön yhdistysten kanssa oivaksi toimintatavaksi kehitysyhteistyössä. Esimerkeiksi hän ottaa viimeisimmät TAMKin ja yhdistysten väliset tiedotusprojektit Kuivakäymälöitä ja kehitysyhteistyötä ja Kehitysmaat tutuiksi insinööreille. Vesa Nuorva tarkastelee, kuinka kansalaistoiminnasta syntyy kansanopisto ja sitä kautta ammattikorkeakoulun yksikkö. Tänä päivänä koulutus vastaa yhteiskunnassa ja työelämässä Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa

17 17 ilmenneeseen osaamistarpeeseen eikä enää palvele suoranaisesti kansalaisliikettä. Kuitenkin voidaan olettaa, että joitakin opiston syntyyn vaikuttaneen hengenliikkeen ja kansalaistoiminnan sydänäänistä välittyy nykyisenkin ajan ammattikorkeakouluopiskelijoille sosiaalialan tai humanistisen ja kasvatusalan koulutusohjelmissa. Sanna Pylkkänen kuvaa Preventiimiä, joka on opetusministeriön rahoittama ja Humanistisen ammattikorkeakoulun hallinnoima nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus, jonka toiminta käynnistyi Etelä-Suomen alueella vuonna 2003 ja laajentui vuonna 2008 valtakunnalliseksi nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskukseksi. Preventiimillä on lähes 40 kirjallisen sopimuksen tehnyttä kumppanuusorganisaatiota, jotka edustavat kuntien nuoriso- ja vapaa-aikatoimia, järjestöjä ja oppilaitoksia. Juha Majasaari ja Erja Turunen kuvaavat yhteistyössä toteutettua Yhteisöviestintä ja talousjohtaminen -pilottikoulutusta Keski-Suomen alueella sijaitsevien yhdistysten toimijoille. Pilottikoulutus järjestettiin Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun sekä alueen järjestöjä ja niiden koulutusta tukevien Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n ja Keski-Suomen Liiton kanssa yhteistyönä. Koulutuksen suunnittelussa, markkinoinnissa ja toteutuksessa yhdistyvät tuloksekkaalla ja tehokkaalla tavalla koulutustoiminnan erityisosaaminen, alueellisten verkostojen tunteminen ja koulutukseen osallistuvien järjestötoimijoiden tarpeiden ja taustayhteisöjen tuntemus. Leila Hoikkala, Terhi Taajamo ja Sanna Peltonen kuvaavat Lahden Perhe -hanketta, jonka tarkoituksena oli lapsiperheiden palvelujen moniammatillisen ja monitoimijaisen kumppanuuden kehittäminen ja toteuttaminen Lahden ammattikorkeakoulun hankkeen tavoitteena oli monella tavalla ylittää rajoja julkisten perhepalveluiden, koulutusorganisaatioiden ja kansalaisjärjestöjen välillä. Hankkeen tärkeimpiä kumppaneita olivat perheet, joita pyrittiin kannustamaan verkottumiseen ja osallisuuteen toiminnan kehittämiseksi. Mona Bischoff kuvaa Elävää Kirjastoa, joka on menetelmä, jonka tarkoituksena on edistää dialogisuutta ja moniarvoista yhteiskuntaa. Nuorisotyön kattojärjestö Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry. on valtakunnallinen nuorisotyön palvelu- ja vaikuttajajärjestö, joka on kehittänyt Elävä Kirjasto -konseptia. Ammattikorkeakoulu Sydvästin (nykyään ammattikorkeakoulu Novia) Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmassa on käytetty tätä menetelmää viime vuosina. Kirsi Hämäläinen kuvaa, kuinka Lahden ammattikorkeakoulussa erikoistumisopinnot laitettiin palvelemaan liikunnan ja urheilun järjestökoulutuksen tarpeita. Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämisestä Suomessa vastaa vuonna 2005 perustettu Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishanke (Vok). Hankkeessa toimivat yhdessä keskeiset valtakunnalliset urheilu- ja liikuntajärjestöt: Suomen Liikunta ja Urheilu, Olympiakomitea, Nuori Suomi, Suomen Kuntoliikuntaliitto ja Suomen Valmentajat. Tony Addy kuvaa Diakin kansainvälistä, kolmannen sektorin toimintaan ja sosiaalialaan liittyvää koulutusohjelmaa ja sen yhteiskunnallisesta toimintakontekstista lähtevää tarvetta. Kansalaisyhteiskunnan Addy näkee välttämättömänä kenttänä julkisen ja yksityisen sektorin välissä, koska se auttaa intressien yhteensovittamisessa ja yksilöiden osallistamisessa sekä toimii demokratian oppimisalustana. Diakin yhteisöjen kehittämiseen ja sosiaalialaan keskittyvä englanninkielinen koulutusohjelma painottaa yhteiskunnan moninaisuutta ja kehittää opiskelijoiden taitoja toimia moniarvoisissa yhteisöissä. Koulutus myös kartuttaa omaehtoisen organisoitumisen kykyä sekä johtamistaitoja. Toimittajien alkusanat

18 18 Käytännön esimerkit osoittavat, että kansalaistoiminta ei ole millään muotoa vierasta ammattikorkeakouluille. Päinvastoin: meneillään on nytkin laajoja kehittämis- ja koulutushankkeita. Kiitos kaikille kirjoittajille, jotka näin antavat merkittävän panoksen toiminnan seuraavaan kehittämisvaiheeseen. Lämmin kiitos myös Kim Lindbladille käännöksestä. Tunnustuksen ansaitsevat myös ne eri ammattikorkeakoulujen työntekijät, jotka ovat uutterasti osallistuneet hankkeen ohjausryhmän työhön. Ilman opetusministeriön ja oikeusministeriön tukea tätä hanketta eikä tätä kirjaa olisi syntynyt. Helsingissä Toimittajat Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa

19 19 Luku 1 Kansalaistoiminnan vahvistamisen perusteet

20

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2013. 702/2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2013. 702/2013 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2013 702/2013 Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö SINUSTAKO MARTTA HISTORIA Marttajärjestö syntyi vuonna 1899. Suomessa elettiin tuolloin kansallisen heräämisen, naisasialiikkeen ja kansanvalistustyön aikaa. Lucina Hagmanin aloitteesta perustettu naisyhdistys

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Mitä uuden kirjastolain pitäisi mahdollistaa? Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on turvata

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

13.1.2015. Järjestöt rakenteiden murroksessa. Esitykseni rakenne. Mikä muuttuu? Yhden päivän uutiset

13.1.2015. Järjestöt rakenteiden murroksessa. Esitykseni rakenne. Mikä muuttuu? Yhden päivän uutiset Järjestöt rakenteiden murroksessa Rehtori, dos. Jorma Niemelä KYT-juhla, Jyväskylä Esitykseni rakenne 1. Maailman muutos: Muutoksen ennakointia terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa ja koulutuksessa

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Maria Kaisa Aula 28.1.2016 Kirkollisen johtamisen forum - Vantaa Seurakuntien (hallinnollinen) toimintaympäristö

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K Yhteinen matka Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K maakuntaliitto Toimijaverkosto: Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu / Tutkinto Tutkintonimike Täsmennys

Ammattikorkeakoulu / Tutkinto Tutkintonimike Täsmennys KOULUTUSVASTUUT AMMATTIKORKEAKOULUITTAIN Ammattikorkeakoulu / Tutkinto Tutkintonimike Täsmennys Centria-ammattikorkeakoulu Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto yhteisöpedagogi (AMK) Liiketalouden

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Maa Tutkinto Koulu Pituus. Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta. Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta

Maa Tutkinto Koulu Pituus. Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta. Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta Liite 1/1 Sosionomi (AMK)- tutkintoa vastaavat tutkinnot Euroopassa Maa Tutkinto Koulu Pituus Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta 210 ECTS Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta 210

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ

PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ Tuula Antola, Kaipaus Finland Oy Tuula Colliander, Suomen Punainen Risti ry 17.9.2009 PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ PK-YRITYS & JÄRJESTÖ MIKSI MITÄ MITEN Kaipauksen kumppaneita! Logonet B2C!

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi

OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi 1 TULEVAISUUDEN OSAAMINEN Koulutuksen tehtävä on luoda tulevaisuuden valmiuksia ~ Ei riitä,

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osaksi oppilaitoksen arkea? yhteisöllinen opiskeluhuolto oppilaitosyhteisöissä

Ehkäisevä päihdetyö osaksi oppilaitoksen arkea? yhteisöllinen opiskeluhuolto oppilaitosyhteisöissä Ehkäisevä päihdetyö osaksi oppilaitoksen arkea? yhteisöllinen opiskeluhuolto oppilaitosyhteisöissä Marjo Kolehmainen Preventiimitapaaminen, Jyväskylä 21.5.2015 Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja (AMK) Nuorisokoulutuksessa opintojen kesto on

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä ArctiChildren InNet -seminaari, Rovaniemi 25.1.2012 projektisuunnittelija Anna-Laura Marjeta, Verke projektisuunnittelija Heikki Lauha,

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikka ja sivistystyö

Sosiaalipedagogiikka ja sivistystyö x Sosiaalipedagogiikan päivät x Sosiaalipedagogiikka ja sivistystyö Tampere 9. 4. 2015 FT Seppo Niemelä Pohjoismainen kansansivistys Alkoi Tanskassa 1840-luvulla Kansanopisto levisi koko Pohjolaan Opintoliitot

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Tuusulan järjestöfoorumi 16.02.2011 Hanna Falck & Mika Väisänen Taustaa Perustettu 23.04.2007 Järvenpäässä Kolme järjestöä perustamassa Kotipaikka Järvenpää ja toimialue

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ KOULUTUS TUTKIMUS "Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa

Lisätiedot