Kiipulasäätiö. Kiipula. Perustamisvuosi: 1945 Päätoimipaikka: Janakkala Vuosivaihto: n. 28,4 milj. euroa Henkilöstö: 409

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiipulasäätiö. Kiipula. Perustamisvuosi: 1945 Päätoimipaikka: Janakkala Vuosivaihto: n. 28,4 milj. euroa Henkilöstö: 409"

Transkriptio

1

2 Kiipulasäätiö Kiipula Perustamisvuosi: 1945 Päätoimipaikka: Janakkala Vuosivaihto: n. 28,4 milj. euroa Henkilöstö: 409 2

3 Sisältö Kiipulasäätiö...2 Sisältö...3 Muutoksesta voimaa uuteen kasvuun...4 Työtä tekemällä eteenpäin...6 Henkilöstövoimavarat...8 Koulutus...9 Tavoitteiden ja kehittämishankkeiden toteutuminen...9 Keskeiset tavoitteet...9 Toimivat verkostot, kumppanuudet ja oppimisympäristöt...10 Ammatillinen erityisopetus...11 Perustutkintokoulutus...13 Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus...14 Erityisopetuksen kehittämis- ja palvelukeskustoiminta...15 Ammatillinen aikuiskoulutus...17 Työvoimakoulutus...18 Ammatillinen lisäkoulutus...18 Ammatilliset kuntoutuskurssit...18 Työelämäpalvelut...19 Kuntoutus...20 Tavoitteiden ja kehittämishankkeiden toteutuminen...20 Kuntoutuspalvelut...21 Urasuuntapalvelut...22 Puutarha...24 Talous...25 Rahoitus ja investoinnit...27 Tilikauden jälkeiset tapahtumat ja vuoden 2012 näkymät...27 Organisaatio...28 Valtuuskunta...28 Hallitus...28 Tilintarkastajat...29 Sisäinen tarkastaja...29 Ammattiopiston johtokunta...29 Kiipulasäätiön johtoryhmä...29 Huomionosoitukset...29 Julkaisut...30 Tuloslaskelma...31 Tase...32 Tilinpäätöksen liitetiedot...34 Tilintarkastuskertomus...38 Kiipulan arvot

4 Muutoksesta voimaa uuteen kasvuun Kansantalouden ja yritysten toimintaympäristö nähtiin vielä vuoden 2011 alkaessa varsin suotuisana. Euroopan velkakriisin paheneminen kasasi kuitenkin jo keväällä tummia pilviä talouskehitykselle, ja kesään tultaessa markkinoiden epäluottamus politiikkojen kykyyn ratkaista erityisesti Välimeren maiden pahentuvat velkaongelmat johti vuoden toisella puoliskolla talouden kasvun hiipumiseen ja yleiseen epävarmuuteen. Hyvän alkuvuoden ansiosta koko vuoden BKT kasvoi kuitenkin vielä 2,9 prosenttia. Talouden käänne näkyi epävarmana tulevaisuuskuvana myös yrityksissä ja työpaikoilla, mikä osaltaan lykkäsi työpaikkojen investointeja henkilöstönsä hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämiseen. Työttömyys ei kuitenkaan kääntynyt kasvuun, sillä ensiksikin sopeutustoimia työpaikoilla toteutettiin pääasiassa lomautusten avulla ja toiseksi monet suuriin ikäluokkiin kuuluvat työntekijät siirtyivät vanhuuseläkkeelle. Eläkkeelle siirtyvien määrä kasvoikin huomattavasti. Talouden epävarmat näkymät vaikuttivat merkittävästi taustalla myös eduskuntavaalien jälkeen käynnistyneissä hallitusohjelmaneuvotteluissa. Hallitusohjelmassa päätettiin toteuttaa uusia sopeuttamis- ja säästötoimia, ja valtion menojen leikkaukset kohdistuvat useille hallinnonaloille mm. ammatilliseen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ilmeistä on, että näitä sopeuttamistoimia joudutaan vielä lisäämään, kun kevään 2012 aikana päätetään valtion talousarvion tulevien vuosien kehyksistä. Näillä toimilla on merkittävä vaikutus myös Kiipulan toimintaympäristöön. Toisaalta hallitusohjelmassa sovittiin myös monista tärkeistä uudistuksista ja kehittämistoimista, joita rahoitetaan menoja uudelleen kohdentamalla. Kiipulasäätiön kannalta näistä merkittävimpiä ovat nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuun toteuttamiseen, pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen torjuntaan, osatyökykyisten työllistymiseen sekä kuntoutuksen vaikuttavuuden ja prosessien toimivuuden parantamiseen liittyvät toimet. Hallitusohjelman mukaan koulutuksen työelämäyhteyksiä vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla. Työttömien, erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien osallistumista koulutukseen, palkkatuettuun työhön ja muihin palveluihin lisätään. Nuorten kiinnittymistä työelämään parannetaan uusilla, koulutusta ja työtä yhdistävillä toimintamalleilla. Työvoimakoulutuksen hankintamenettelyä uudistetaan huomioi- 4

5 maan nykyistä paremmin koulutuksen laatu ja vaikuttavuus sekä uudenlaiset toimintamallit. Työurien pidentämiseksi hallitusohjelmassa myös parannetaan monialaisen kuntoutuksen (mm. ammatillisen, sosiaalisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen) asiakaslähtöisyyttä ja varmistetaan oikea-aikaisen ja viivytyksettömän kuntoutuksen toteutuminen. Kuntoutus otetaan osaksi hoito- ja työhönpaluuprosessia. Työurien pidentämiseen liittyvät toimet olivat keskeisesti esillä myös työmarkkinoiden keskusjärjestöjen yhteisissä neuvotteluissa syksyn aikana. Lokakuussa syntyneessä ns. raamisopimuksessa osapuolet sopivat yhteisistä toimista mm. osatyökykyisten työmarkkinoiden ja työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämiseksi. Sopimuksen mukaan selvitetään myös verotuksellisia toimenpiteitä, joilla kannustetaan yrityksiä investoimaan työntekijöidensä koulutukseen. Kiipulasäätiössä vuosi 2011 ei toteutunut tavoitellulla tavalla. Koko säätiön osalta taloudellinen tulos jäi poistojen jälkeen yli euroa tappiolliseksi, kun vuoden 2011 talousarvion tulostavoite oli lähes euroa korkeampi. Ammattiopisto, kuntoutuskeskus ja puutarha jäivät kaikki kokonaisuutena miinukselle. Keskeinen syy tappiolliseen tulokseen oli, ettei säätiön kuluja onnistuttu kaikilla osa-alueilla sopeuttamaan samassa määrin kuin valtion osuuksien ja muiden tuottojen aleneminen olisi edellyttänyt. Myös kilpailutilanne markkinoilla on aiempaa tiukempi, mikä vaikeutti markkinaosuuksien ja tulovirran kasvattamista. Toimintaympäristön muutosta ja Kiipulan toimintaedellytyksiä on hallituksessa seurattu tarkoin vuoden aikana. Strategiset ja rakenteelliset uudistukset on nähty välttämättömiksi, jotta Kiipula voi edelleen tarjota laadukkaita ja vaikuttavia palveluja ja menestyä yhä kovenevassa kilpailussa koulutus- ja kuntoutusmarkkinoilla. Keväällä käynnistettiin toimitilastrategia ja sen seurauksena hallinnossa päätettiin loppuvuodesta Perttulan toimipaikan toimintojen uudelleen järjestelyistä. Toimipaikkaverkostoa on muiltakin osin käytävä läpi kriittisesti. Myös säätiön yleiskulujen kustannusrakenteeseen on edelleen kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta kulurakennetta pystytään keventämään, tuottavuutta nostamaan ja kilpailukykyä parantamaan palvelujen laadusta ja vaikuttavuudesta tinkimättä. Säätiön hallituksen tehtävänä on huolehtia, että säätiön varat on sijoitettu turvaavasti ja tuloa tuottavasti. Rahamarkkinakorkojen pitkäaikainen lasku on merkinnyt, ettei perinteisillä korkosijoituksilla ole enää saavutettavissa tuottoa, joka nyt vallitsevalla inflaatiotasolla turvaisi säätiön varojen reaaliarvon säilymisen. Tästä syystä hallitus päätti vuonna 2011 lähteä varovaisesti muuttamaan säätiön sijoitusstrategiaa suuntaan, jossa vähäisellä sijoitusriskin lisäämisellä varoille kokonaisuutena saadaan pitemmällä aikavälillä aiempaa parempi tuotto. Menestyksellinen tulevaisuus rakennetaan uusilla innovaatioilla ja palvelukonsepteilla, jotka lähtevät työpaikkojen ja asiakkaiden tarpeista. Monet uuteen hallitusohjelmaan kirjatut toimet työurien pidentämisestä, nuorten koulutukseen pääsystä, pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen torjunnasta sekä entistä toimivammasta ja vaikuttavammasta kuntoutustoiminnasta avaavat uusia mahdollisuuksia myös Kiipulasäätiön tarjoamille palveluille. Kiipulassa kehitetyistä koulutusta, kuntoutusta ja työelämäyhteistyötä yhdistävistä toimintatavoista löytyy ratkaisuja hallitusohjelmassa perään kuulutettuihin uudenlaisiin toimintamalleihin. Kiipulan on rohkeasti ja aktiivisesti tarjottava palvelujaan ja tuotava laaja-alainen ammatillinen osaamisensa esille. Visionsa mukaisesti Kiipulan on nyt aika ottaa paikkansa edelläkävijänä työelämävalmiuksien tukemisessa. Markku Koponen hallituksen puheenjohtaja 5

6 Työtä tekemällä eteenpäin Vuoden 2011 käynnistyessä oli vielä optimismia yleisen talouskehityksen tervehtymisestä taantuman jälkeen. Uuden ja ennen kaikkea euromaita koskettavan talouskriisin ennusmerkkejä ja uhkia oli kuitenkin pian nähtävillä. Oli käynyt selväksi, että epävakaa talous ja kasvun hiipuminen vaikuttaisivat julkiseen talouteen ja sitä kautta myös Kiipulasäätiön toimintaan ja rahoitukseen. Kiipulasäätiön talousarvio vuodelle 2011 oli laadittu tiukaksi, sillä ammatillisen erityisopetuksen valtionosuusleikkaukset toimintavuodelle olivat todella merkittäviä. Tiukka talouskuri jatkui pitkin vuotta kaikissa prosesseissa ja yhteispalveluissa. Tulevaisuutta tarkasteltaessa kävi ilmi, että pelkkä kulukuri ei riitä, vaan on turvauduttava myös rakenteellisiin muutoksiin kilpailukykyisen, laadukkaan ja asiakkaiden tarpeisiin vastaavan palvelutuotannon turvaamiseksi. Vuonna 2011 kiinnitettiin erityistä huomiota asiakkuuksien hallintaan mm. analysoimalla valmistuneen sidosryhmätutkimuksen tuloksia. Kiipulasäätiön toimintastrategiassa valittiin yhteisiksi painopistealueiksi viisi asiakokonaisuutta, jotka olivat ohjenuorana myös vuoden 2011 toimintasuunnitelmassa: Toiminnan kannattavuudesta ja kilpailukyvystä huolehtiminen Asiakkaiden tarpeita palveleva uudistuva palvelutarjonta Osaavasta henkilöstöstä huolehtiminen ja henkilöstön kehittävän panoksen hyödyntäminen Yhtenäisen Kiipulan toimintaa tukevat rakenteet Vaikuttavuus ja vaikuttaminen Kaikilla viidellä osa-alueella tapahtui myönteistä kehitystä. Toimintavuotta tarkastellessa on otettava huomioon kahden edeltävän vuoden merkittävä kasvu ja toiminnan huomattava monipuolistuminen ja laajentuminen useille paikkakunnille. Vuonna 2011 vahva painopiste oli organisaation vakiinnuttamisessa ja toiminnan laadun varmistuksessa. Sidosryhmätutkimuksen tulokset osoittivat, että Kiipulan tunnettuutta ja positiivista mielikuvaa voidaan vahvistaa ennen kaikkea laadukkaan ja asiakkaiden tarpeisiin vastaavan palvelutarjonnan kautta. Monipuolinen ammatillisen koulutuksen ja kuntoutuksen palveluarsenaali ja kattava toimipaikkaverkosto ovat Kiipulalle merkittäviä strategisia vahvuuksia ja erityisiä mahdollisuuksia vaikuttavan ammatillisen kuntoutuksen toteuttamiseen. Aktiivityövoiman ulkopuolella on huomattava kansanosa, joka tarvitsee ammatillista ohjausta ja kuntoutuksellista tukea elämäntilanteensa ja toimeentulonsa parantamiseksi. Työtä tekemällä Suomi saadaan nousuun. On rohkaisevaa, että maan hallitus otti ohjelmaansa konkreettisia toimenpiteitä syrjäytymisen ehkäisyyn, työelämän kehittämiseen ja työurien pidentämiseen. Kiipulassa tehtävä asiakastyö tarvitseekin tukevan yhteiskunnallisen ja lainsäädäntöpohjaisen selkänojan. Kiipula haluaa visionsa mukaisesti olla edelläkävijä työelämävalmiuksien tukemisessa. 6 Vuonna 2011 Kiipulan verkostoituminen ja vaikuttamistoiminta olivat aktiivista ja päämäärätietoista. Verkostoituminen ammatillisen koulutuksen järjestäjien kesken on kehittämisen kannalta järkevä suuntaus, mutta samalla toivottu kehityspiirre OKM:n ammattiopistostrategian toteutumisen kannalta. Kiipula oli aktiivisesti mukana sekä ammatillisten erityisoppilaitosten verkostossa että Väli-Suomen ammatillisten oppilaitosten Välkky -verkostossa.

7 Kuntoutuksen palveluntuottajat ovat kantaneet useita vuosia huolta kuntoutuksen asemasta osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa samoin kuin tavoitelleet entistä vahvempaa asemaa työhallinnon ja työterveyshuollon kumppanina. Vuonna 2011 kaksitoista merkittävää kuntoutuksen järjestäjää perusti Kiipulassa Kuntoutuksen toimialayhdistys ry:n, jonka keskeiseksi tavoitteeksi otettiin asiakaslähtöinen vaikuttaminen ja toiminta erilaisilla foorumeilla kuntoutusjärjestelmän toimivuuden parantamiseksi. Tavoitteena on samalla edistää hyviä kuntoutuskäytäntöjä kuntoutuksen vaikuttavuuden parantamiseksi. Kiipulasäätiö päätti liittyä myös SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:hyn, joka muodostui kolmesta vanhasta keskusjärjestöstä. Uuden järjestön tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja säätiöiden vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnassa. Verkostoituminen on nähtävissä myös Kiipulan kehittämishankkeissa, jotka toimivat entistä enemmän verkostopohjalta. Hanketoiminnassa toimintavuosi oli huomattavan vilkas ja tuloksellisesti onnistunut. Toiminnallisesti ja taloudellisesti vuosi 2011 oli erittäin haasteellinen rahoitusleikkausten ja kovan kilpailutilanteen vuoksi. Voimakkaista ponnisteluista huolimatta tilikauden tulos jäi noin euroa tappiolliseksi. Ammatillisessa erityisopetuksessa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa ei ylletty asiakastavoitteisiin ja taloudellinen tulos jäi tappiolliseksi. Kuntoutuksessa ja urasuuntapalveluissa toiminnan ja talouden tasapaino on vähitellen löytymässä haastavasta kilpailutilanteesta huolimatta. Asiakasmäärä kasvoi erityisesti urasuuntapalveluissa. Vuonna 2011 järjestetyissä kuntoutuksen tarjouskilpailuissa onnistuttiin myös kohtalaisen hyvin. Puutarhan toiminta ei yltänyt tavoitteeseensa ja tulos jäi tappiolliseksi onnistuneesta viljelytoiminnasta huolimatta. Talouden näkökulmasta koko säätiön taloutta rasitti monien keskeisten tuotantopanosten kallistuminen samalla, kun rahoitus ja tulovirrat pysyivät vakiintuneella tasolla tai supistuivat. On ollut ilo havaita, että haasteiden edessä sekä koko henkilöstö että Kiipulasäätiön hallintoelimet etsivät ratkaisuja näköpiirissä olevien vaikeuksien voittamiseksi. Yhteen hiileen puhaltaminen, luovuus ja tulevaisuuteen suuntaava ote luovat vahvaa uskoa tulevaan. Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksen strategia vastaa yhteiskunnallisiin haasteisiin ja asiakaskuntamme tarpeisiin. Julkisen talouden säästöpaineista huolimatta toiminnan volyymin ennustetaan pysyvän vuonna 2012 likipitäen vuoden 2011 tasolla. Kustannustehokkuuden parantaminen on kuitenkin tulevaisuudessa välttämätöntä. Vuoteen 2011 on sisältänyt voimakkaita muutoksen tuulia, kovia arjen ponnistuksia ja innovatiivista pohdintaa tulevaisuudesta. Kiipulan henkilöstö on suoriutunut tehtävistään kiitettävästi ja antanut osaavan, sitoutuneen panoksensa toiminnan kehittämiseen ja uudistamiseen. Työ jatkuu entistä määrätietoisemmin tulevien haasteiden voittamiseksi. Kiipulasäätiön hallintoelimet, valtuuskunta, hallitus ja ammattiopiston johtokunta ovat hoitaneet oman tehtäväkenttänsä kiitettävällä tavalla ja antaneet tukensa tärkeille päätöksille. Haluan lausua parhaimmat kiitokset myös tärkeälle ja kasvavalle yhteistyökumppanien joukolle. Juhani Törmä toimitusjohtaja Toimintavuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla havaittu tulostason heikentyminen ja todennäköisten rahoitusleikkausten jatkuminen käynnistivät suunnittelutoimet kilpailukyvyn määrätietoiseksi kehittämiseksi ja Kiipulan vahvan taloudellisen ja toiminnallisen aseman säilyttämiseksi. Merkittävänä rakenteellisena ratkaisuna säätiön hallitus päätti loppuvuonna Perttulan kampusalueella vuokratiloissa järjestettävän kehitysvammaisten koulutuksen uudelleenjärjestelystä. Vuosille ajoittuva muutos- ja kehittämisprojekti nimettiin Proomu-hankkeeksi. Sen tehtävänä on turvata laadukkaan, asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioivan kehitysvammaisten koulutuksen jatkuminen Kiipulan toimitiloissa ja Koulutuskeskus Tavastialta vuokrattavissa tiloissa Hämeenlinnassa. Tavastia-koulutuskonsernin kanssa tehtävällä yhteistyöllä pyritään edistämään mm. kehitysvammaisten asiakkaiden inkluusiokehitystä. Uutta luovat toimintamallit ja rohkeus tulevaisuutta turvaaviin avauksiin osoittavat mielestäni organisaation muutosvalmiutta ja samalla säätiön hallinnon kykyä tehdä strategisia päätöksiä. 7

8 Henkilöstövoimavarat Kiipulassa teki työtä vuoden 2011 kuluessa yhteensä 572 työsuhteista ihmistä. Toimintavuoden lopussa palvelussuhteita oli 472, joista työssäolevia 439. Henkilötyövuosia kertyi yhteensä 409. Työssäolevien keski-ikä oli noin 47 vuotta. Naisia heistä oli 72 % ja miehiä 28 %. Vähintään alempi korkeakoulututkinto oli 41 prosentilla. Työsuhteista 27 % oli määräaikaisesti ja 73 % toistaiseksi solmittuja. Henkilöstöstä 59 % työskenteli ensisijaisesti Kiipulan päätoimipaikassa, 17 % Perttulan toimipaikassa ja 24 % muissa toimipaikoissa. Henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin hallintaan ja edistämiseen pyrittiin monin toimenpitein. Määrällisesti osaamisen kehittämiseen panostettiin yhteensä 7,8 päivää/henkilötyövuosi mm. ulkoisen ja sisäisen henkilöstökoulutuksen, opintojen tukemisen, työnohjauksen ja hanketyöskentelyn keinoin. Henkilöstön kehittämisessä lisättiin alueellista yhteistyötä ja toteutettiin mm. yhteistä täydennyskoulutusta ja jaksoja muissa oppilaitoksissa. Kiipulan omassa esimieskoulutuksessa perehdyttiin mm. ryhmäilmiöiden johtamiseen, varhaisen tuen menettelytapoihin ja rekrytointiasioihin. Lisäksi useat esimiehet opiskelivat johtamisen erikoisammattitutkintoa. Henkilökohtaisia kehityskeskusteluja käytiin edellisvuotta hieman kattavammin (86 %), mutta 95 prosentin tavoitetta ei saavutettu. Kiipulan omana toimintana laadittu osaamiskartoitus otettiin käyttöön koulutuksen toimialalla. Eri toimialojen ja prosessien toimintatapoja yhteisten henkilöstöresurssien käytössä ja rekrytoinnissa parannettiin mm. ammatillisen avokuntoutuksen ohjausryhmän toimin. Käytäntöjä tehostettiin myös sähköisen rekrytoinnin käyttöönotolla. Koko henkilöstön kiipulaosaamista kasvatettiin yhteisissä henkilöstötilaisuuksissa, jossa työryhmät esittelivät palvelutarjontaansa mieleenpainuvilla tavoilla. Työhyvinvointisuunnitelmien linjausten mukaisesti jatkettiin omasta kunnosta huolehtimisen teemaa, johon liittyen toteutui mm. opetus- ja ohjaustyötä tekevien ASLAK-kurssi, toimistotyötä tekevien niska-selkä -ryhmä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, treeniryhmä KiipFIT-tapahtumaan valmentautuville ja Esimies iskussa -hanke yhteistyössä oman kuntoutuskeskuksen kanssa. Lisäksi henkilökuntayhdistyksen ja toimialojen tyhyrinkien organisoimina sekä pienillä toimipaikoilla toteutettiin kuntoa kohentavia ja virkistäviä ryhmätoimintoja. Liikuntaseteleitä käytti yhteensä 67 % kiipulalaisista. Työhyvinvointisuunnitelmien toteutumisprosentiksi arvioitiin 89 %. Työsuojelutoiminnan ja työterveyshuollon yhteistyönä tehtiin suunnitelman mukaiset neljä työpaikkaselvityskäyntiä (Åkerlundinkatu/Tampere, Kantola/Hämeenlinna, Kouvola ja Vantaa). Yhteistyö työterveyshuollon kanssa työolosuhteiden terveellisyyden ja sairauspoissolojen hallinnan osalta jatkui tiiviinä. Myönteistä oli se, että toimintavuoden alussa käyttöön otettu lyhyiden poissaolojen omailmoitusmenettely ei lisännyt poissaolojen määrää. Sen sijaan pitkät sairauspoissaolot ja pysyvä työkyvyn alentuminen olivat haasteina. Tätä tilannetta kuvaavat myös luvut, joiden mukaan palkallisten sairauspoissaolojen määrä pysyi alhaisena (2,9 % kalenteripäivistä), mutta sairauspoissaolojen kokonaismäärä nousi 4,2 %:iin. Suurella osalla henkilöstöstä (38 %) ei ollut lainkaan sairauspoissaoloja. Työtapaturmien määrä kääntyi laskuun. Loppuvuodesta 2011 toteutetun henkilöstökyselyn tulokset kertoivat mm., että henkilöstö koki työn hallinnan olevan samalla hyvällä tasolla kuin edellisessä kaksi vuotta sitten toteutetussa mittauksessa. Keskimääräinen tyytyväisyys esimiestyöhön ja organisaatiokulttuuriin aleni kahden vuoden takaisesta ollen silti viitearvoja parempi. Henkilöstön kokemus omasta työhyvinvoinnistaan koheni hieman (ka 3,7 asteikolla 1-5). 8 Tunnusluku Henkilöstömäärä (htv) Palkat ja palkkiot (milj. euroa) 13,1 14,7 15,5 Kehityskeskustelujen kattavuus, % Osaamisen kehittäminen, pv/htv 8,3 7,8 7,8 Sairauspoissaolot, % kalenteripäivistä 4,4 3,2 4,2 Tyhysuunnitelmien toteutuminen (%) 73 x 89 Koettu työhyvinvointi (asteikko 1-5) 3,6 x 3,7

9 Koulutus Tavoitteiden ja kehittämishankkeiden toteutuminen Koulutuksen kentällä tapahtui vuoden aikana paljon: Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistui ja hallitus hyväksyi koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille (KESU), joka pitkälti on kesällä muodostetun hallituksen ohjelman toimeenpanoa. Ohjelmassa näkyvät monet Kiipulassa keskeisesti kehittämisen kohteena olevat teemat, kuten työvaltainen koulutus, joustavat opinpolut ja työelämäyhteistyö. Toisaalta ohjelmassa on tulossa lisää leikkauksia myös ammatilliseen koulutukseen. Toimintavuonna rahoituksen leikkaus näkyi erityisesti valmentavan koulutuksen yksikköhinnan laskuna. Yhteistyötä tehtiin eri sidosryhmien, viranomaistahojen ja oppilaitosten kanssa erityisopetuksen ja aikuiskoulutuksen kehitystyössä monilla foorumeilla vuoden aikana. Muiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa solmittuja alueellisia ja valtakunnallisia kumppanuussopimuksia kyettiin hyödyntämään sekä vaikuttamistyössä että arjen toimintojen kehittämisessä. Verkostojen toimivuuden varmistamiseksi ammattiopiston johtoryhmän jäsenten toimiminen kumppanuusverkostoissa kartoitettiin ja työnjakoa selkiytettiin. Rahoituksen muutokset edellyttivät taloudellista toimintatapaa, tuottavuutta ja tuloksellisuutta. Tässä suhteessa edettiin mm. tiivistämällä sisäistä yhteistyötä eri prosessien välillä ja kehittämällä toimintatapoja ennakointi-, seuranta- ja raportointijärjestelmien ja muiden palvelujen parantamiseksi. Perustehtävän, opiskelijan polun toteuttamisessa keskityttiin moniammatillisen yhteistyön ja ohjauksen syventämiseen uudistettuihin opetussuunnitelmiin kirjattujen tavoitteiden ja toimintatapojen mukaisesti. Tiimityöskentelyä ja yhteistoiminnallista työotetta vahvistettiin edelleen. Osaamisen kehittymistä tuettiin sisäisissä koulutuksissa ja yhteisissä kehittämispäivissä ja -hankkeissa. Henkilökuntaa perehdytettiin mm. sosiaalisen median käyttömahdollisuuksiin. Ammattiopiston johtamisjärjestelmää ja esimiestyötä kehitettiin mm. esimieskoulutuksen avulla. HEKSprosessi on keskeisellä sijalla henkilöstövoimavarojen hallinnassa ja siksi henkilökohtaisten kehittymissuunnitelmien laatimisen ja kehityskeskustelujen toimintatapojen hiomista jatkettiin. Pätevöitymiskoulutuksissa olevien opettajien opintoihin liittyviä kehittämishankkeita ohjattiin keskitetysti. Keskeiset tavoitteet Toimintavuotta sävytti edelleen tuore yhdistyminen ja organisaatiomuutos. Oppilaitoksen yhteisten, uudistettujen opetussuunnitelmien myötä vuosi oli uuden organisaation ja laajentuneen toiminnan vakiinnuttamisen aikaa. Toimintavuoden tärkeimpiä painopistealueita olivat: muutoksessa mukanaolo ja aktiivinen vaikuttaminen kumppanuuksien konkretisoiminen käytännön toiminnaksi koulutustarjonnan kehittäminen ja hyvä käyttöaste vaikuttavuus ja tuloksellisuus 9

10 Kaikilla painopistealueilla lukuun ottamatta aikuiskoulutuksen käyttöastetta asetettuja tavoitteita kohti edettiin. Erityisopetuksen opiskelijamäärä oli järjestämisluvan mukainen noin 590 opiskelijaa. Aikuiskoulutuksessa jäätiin reilusti tavoitteena olleen noin asiakastyöpäivän alapuolelle. Henkilökunnan määrä pysytteli suurin piirtein vuoden 2010 tasolla. Toimintaa kehitettiin erityisesti hankkeissa, jotka tukivat strategisten painopisteiden (työelämäyhteistyön, yksilöllisen ohjauksen, koulutustarjonnan kehittämisen, kumppanuuksien ja yhteistoiminnallisen työotteen) vahvistamista. Tiukentuvassa taloustilanteessa oli samanaikaisesti vastattava joustavasti ja nopeasti muuttuviin koulutuksen markkinoihin ja asiakkaiden tarpeisiin. Ammattiopiston koulutusten markkinointia ja yhteistyötä opiskelijoita lähettäviin tahoihin tehostettiin järjestelmällisesti kehittämällä tutustumispäiviä ja opiskelijavalintaa. Tavoitteena ollut hakijoiden määrä suhteessa valittuihin saavutettiin. Negatiivisten keskeyttämisten määrä erityisopetuksessa oli 2,5 %. Vuonna 2010 hyväksytyt ammattiopiston oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman A- ja B-osat sekä koulutusalojen uudistuneet toteutussuunnitelmat ohjasivat opetus- ja koulutustoimintaa. Painopiste oli uusien opetus- ja toteutussuunnitelmien täysimääräisessä käyttöönotossa. Opetussuunnitelmat ja niiden toimivuus arvioitiin kesäkuussa. Arvioinnissa hyödynnettiin keväällä toteutetun opetussuunnitelmiin, oppimiseen ja opettamiseen kohdistuneen vertaisarvioinnin tuloksia. Arviointien perusteella käynnistettiin syksyllä opetussuunnitelman tarkistustyö. Aikuiskoulutuksen ja erityisopetuksen prosessinomistajien tukena prosessien laadun kehittämistyössä toimi laaturinki. Opiskelun tukipalvelujen toiminnan painopisteenä vuonna 2011 olivat kuntoutusyhteistyön vakiinnuttaminen ammattiopistossa, tukipalvelujen ulottaminen kaikille toimipaikoille, asumispalvelujen kehittäminen entistä asiakaslähtöisemmiksi ja niiden kuvaaminen osana ammatillista kuntoutusta. Asumispalvelujen kehittämistyö, jonka tavoitteena on palvelujen organisointi vastaamaan asiakkaiden erilaisia tarpeita vahvasti tuetusta asumisesta itsenäiseen asumiseen, käynnistettiin ja se kestää vuoteen Opiskelijahallintaohjelma Primus otettiin täysimääräisesti käyttöön koko ammattiopistossa, ja sen käyttöä laajennettiin verkkopohjaiseksi opiskelijoiden ja kotien työkaluksi. Toimivat verkostot, kumppanuudet ja oppimisympäristöt Toimintatapoja sekä sisällöllistä ja alueellista työnjakoa kehitettiin yhteistyössä muiden oppilaitosten, ammatillisten erityisoppilaitosten ja aikuiskoulutuksen toimijoiden kanssa kumppanuushankkeissa ja projekteissa. Hankkeiden, sisäisen kehittämistyön ja jatkuvan parantamisen avulla tuotteistetaan koulutus- ja konsultointipalveluja tarjottaviksi Kiipulan ulkopuolelle. Koulutuksen järjestämisluvan mukaisia erityisopetuksen ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtäviä toteutettiin suunnitellulla tavalla. Työelämäyhteyksiä vahvistettiin, työelämäverkoston luomista systematisoitiin ja kumppanuuksia syvennettiin hyödyntämällä erityisesti projekteja. Henkilöstölle tarjottiin projektirahalla mahdollisuuksia ammattitaitonsa päivittämiseen työelämäjaksoilla, työpaikkaohjaajia koulutettiin ja työssäoppimisen käytänteitä parannettiin. Tavoitteena oli luoda malleja toteuttaa em. toimintoja jatkossa ilman erillistä projektirahoitusta. Työvaltaista koulutusta, työssäoppimista, työhönvalmennusta ja näyttöjä kehitettiin hyvien käytänteiden pohjalta. Seutukunnallista yhteistyötä tehtiin erityisesti peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheessa, erityisopetuksessa ja opintojen ohjauksessa. Vuoden lopussa oli viimeistelyvaiheessa yhteinen Opiskelijantuki.fi -portaali, joka palvelee Hämeenlinnan seutukunnalla peruskoulunsa päättäviä erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Laajemmassa, seitsemän koulutuksen järjestäjää kattavassa kumppanuusverkostossa, kehitettiin oppilaitosten erityisopetusta Kiipulan vetovastuulla. Muita painopistealueita tässä kumppanuusverkostossa olivat mm. työelämälähtöinen 10

11 koulutus, yhteiset verkkokurssit ja kansainvälisyys. Pirkanmaalla toteutettavassa Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus -hankkeessa tiivistettiin toisen asteen koulutuksen järjestäjien ja muiden yhteistyökumppaneiden verkoston toimintaa sekä kehitettiin erityisen tuen ja erityisopetuksen järjestämistä. Aikuiskoulutuksen yhteistyötä jatkettiin Kiipulan strategisten painopisteiden ja vahvojen alueiden mukaisissa hankkeissa. Toiminnan laajeneminen ja monipuolistuminen usealla paikkakunnalla edellytti Kiipulan prosessien välisen yhteistyön ja johtamisen edelleen hiomista. Kaupunkitoimipaikkoja vahvistettiin erityisesti täyttämään avomuotoisen ammatillisen kuntoutuksen, valmentavan ja työammattikoulutuksen tarpeet. Painopisteinä olivat Lahden, Vantaan ja Tampereen toimipaikat. Ammatillinen erityisopetus Toimintavuonna olivat täysimääräisesti käytössä vuonna 2010 laaditut opetussuunnitelman yhteiset osat ja kaikkien koulutusalojen toteutussuunnitelmat. Kevätlukukaudella toteutettiin opetussuunnitelmiin kohdistuvat arvioinnit, joiden tuloksia hyödynnetään opetussuunnitelman B-osan edelleen kehittämisessä. Tavoitteena on saada uudistettu suunnitelma käyttöön lukuvuoden alusta. Valmentavassa ja perustutkintokoulutuksessa tiivistettiin moniammatillista yhteistyötä sekä organisaation sisällä opiskelijahuollon erityistyöntekijöiden ja asuntola- ja vapaa-ajantoimintojen kanssa että opiskelijoiden kotipaikkakuntien verkostoissa. Yhteistyöllä opiskelijoiden kokonaiskasvun tuki, osallisuuden tunne ja erilaiset opiskelijaa tukevat verkostot vahvistuivat. Henkilökohtaisiin opetuksen järjestämistä koskeviin suunnitelmiin (HOJKS) kirjattujen tukitoimien toteutumista seurattiin erityisen tarkasti. Näin varmistettiin rahoittajan vaatimus osoittaa tukitoimien ja niihin liittyvien resurssien tarpeellisuus. Koulutukset järjestettiin toiminnallisesti, työvaltaisesti ja työelämälähtöisesti mahdollisimman todenmukaisissa oppimisympäristöissä hyödyntäen yhteistyötä työelämän ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tavoitteena on itsensä kokoiseen ammattiin kasvaminen ja kouluttautuminen, mikä toteutettiin yksilöllisesti suunnitelluilla oppimispoluilla. Henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien kehittämisessä hyödynnettiin vuoropuhelua aikuiskoulutuksen toimijoiden kanssa ja heidän kokemuksiaan aikuisopiskelijoiden opintojen henkilökohtaistamisesta. Opintojen keston lyhentämiseksi tavoitteet asetettiin realistisesti, siirtymät toteutettiin joustavasti ja aiemmin hankittu osaaminen tunnistettiin ja tunnustettiin täysimääräisesti. Sosiaali- ja terveysalalla aloitettiin suunnitelmallinen yhteistyö valmentavan koulutuksen kanssa, mikä näkyi joustavina siirtoina perustutkintokoulutukseen, koulutuskokeiluina ja yhteisenä opiskelijavalintaprosessina. Keskeisiä kehittämishankkeita olivat erityisoppilaitosten yhteistyöhankkeet, joista kansainvälisessä Dream College -hankkeessa painopiste oli oppimisympäristöjen kehittämisessä ja esteettömyyden vahvistamisessa. Hankkeessa toteutui neljä asiantuntijavierailua, joiden kohdemaina olivat Itävalta, Norja, Saksa ja Ruotsi. Yksilölliset opintopolut Euroopassa -hankkeessa keskityttiin eurooppalaiseen opetussuunnitelmatyöhön ja yksilöllisten opintopolkujen toteuttamiseen benchmarking-vierailujen avulla. Oppilaitoksen kansainvälisyysstrategiaa ja toimintasuunnitelmaa työstettiin Hollantiin ja Englantiin suuntautuvilla asiantuntijavaihdoilla. Kansainvälisyyskasvatukseen keskittyneen Student Tunnusluku Ammatillinen erityisopetus opiskelijamäärä hakijamäärä/valitut 1,9 1,79 2,3 negatiiviset keskeytykset % 2,0 1,5 2,5 erityisen tuen tarve % 99,0 99,6 100 opiskelijoista Ammatillinen aikuiskoulutus koulutuksen volyymi otp* asiakasmäärä * 2 355* palvelujen uudistumisaste % yhteishankintakoulutuksia * Aikuiskoulutuksen lukuihin on sisällytetty työelämäpalvelut, jotka vuonna 2009 on tilastoitu erikseen Ammatillisen erityisopetuksen opiskelijamäärät Tekniikka ja liikenne Luonnonvara- ja ympäristöala Aikuiskoulutuksen prosessissa opiskelevat Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Muu Liiketalous koulutus ja tietojenkäsittely Valmentava koulutus Kulttuuriala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekniikka ja liikenne Liiketalous ja tietojenkäsittely Luonnonvara- ja ympäristöala Valmentava koulutus Aikuiskoulutuksen prosessissa opiskelevat Kulttuuriala Sosiaali- terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemisja talousala Yhteensä

12 Integration -hankkeen päätösseminaari järjestettiin Kiipulassa maaliskuussa. Siihen osallistui noin 40 osanottajaa kuudesta hankkeessa mukana olleesta maasta. Sosiaalisen median käyttöönottoa tuettiin ammattiopiston yhteisten henkilöstöpäivien yhteydessä sisäisissä koulutuksissa ja erityisoppilaitosten yhteistyöhankkeella Sulautuva erityisopetus. Koulutuskeskus Tavastian kanssa toteutettiin yhteisiä kansainvälisyyshankkeita, joissa Tavastia toimi koordinaattorina. Mobility, Care and Sense of Empowerment -hankkeessa kaksi sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa olivat työssäoppimisjaksolla Virossa. Hanke jatkuu edelleen vuonna Toinen yhteishanke puolestaan suuntautui sähköalalle ja ko. alan työssäoppimisjaksoja järjestettiin Tallinnassa. Toimintavuonna saatiin Leonardo da Vinci -ohjelmasta rahoitus Work Oriented Business and Profession Learners -hankkeelle. Sen kansainväliseen verkostoon kuuluu kumppaneita Itävallasta, Unkarista ja Ranskasta. Kotimaisena yhteistyökumppanina toimii Hämeen ammatti-instituutti (Lepaan yksikkö). Hankkeesta on toteutunut puutarhatalouden Unkariin suuntautunut työssäoppimisjakso ja se jatkuu vuonna 2012, jolloin puutarhatalouden kohdemaana on Ranska ja liiketalouden kohdemaana Itävalta. Näyttötoimikunnan toimikausi päättyi ja uusi toimikunta nimitettiin kaksivuotiskaudeksi alkaen. Osa työelämän ja oppilaitoksen edustajista vaihtui ja mukaan tuli myös uusien alojen edustusta. Marraskuussa pidetyssä kokouksessaan toimikunta hyväksyi koulutusalojen näyttösuunnitelmat käyttöön otettaviksi. Esimerkkipalautteita Kiipulan ammattiopistosta valmistuneille tehdystä seurantakyselystä Hyvä koulu. Opin paljon uusia asioita. Nopeasti kolme vuotta meni. Kiipula antoi hyvän peruspohjan tulevalle ammatille. Elämä on ikuista kehittymistä. Hyvät opettajat ja hyvä ryhmä! Ruoka oli hyvää, sitä on ikävä. Opintoihin olisi voinut keskittyä paremminkin. Opiskelu oli joustavaa ja soveltui aikuiselle hyvin. Erityisesti työssäoppiminen mahdollisti työllistymisen. Kolmivuotisen työelämäyhteistyön syventämiseen keskittyneen Kumppanit työssä -hankkeen varsinainen toiminta päättyi. Koko hankkeen aikana työelämäjaksoja järjestettiin 52 (tavoite 25) ja koulutettiin 94 työpaikkaohjaajaa (tavoite 75). Työpaikkaohjaajien täydennyskoulutuksessa jäätiin tavoitteeksi asetetusta 90 koulutetusta selvästi, koulutukseen osallistui vain 21 ohjaajaa. Hankkeen tuloksia levitetään ja kuntarahaosuutta täydennetään vielä myönnetyn puolen vuoden jatkoajan kuluessa. Syyslukukaudella käynnistyi yhteistyössä Koulutuskeskus Salpauksen ja Jyväskylän ammattiopiston kanssa TOP-koutsi -hanke, jossa kehitetään työpaikkaohjaajien koulutuksen toimintamallia siten, että se voidaan toteuttaa taloudellisesti ilman ulkopuolista rahoitusta lähinnä opiskelijoiden työssäoppimisen ohjauskäyntien yhteydessä. Hankkeeseen liittyy myös osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen sekä vertaisarvioijien koulutus. Niiden toteuttamisesta vastaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Taitaja-kisoihin osallistuttiin aikaisempien vuosien tapaan. Kuopiossa toukokuussa järjestettyjen kilpailujen TaitajaPLUS-lajeina olivat puhdistuspalvelu, cateringkokki ja kiinteistönhoito. Kiipulan joukkueessa oli kaikkiaan viisi opiskelijaa ja kolme valmentajaa. Mitalisaaliiksi joukkueelle tuli kulta puhdistuspalvelussa ja pronssi kiinteistönhoidossa. Kansainväliset Abilympicskisat järjestettiin syyskuussa Soulissa Etelä-Koreassa. Kisoissa oli mukana 12

13 Kiipulan edustaja floristiikka-lajissa ja hänen valmentajansa, joka toimi kisoissa myös tuomarina. Matkalla oli mukana myös ammattiopiston rehtori, joka toimi Suomen delegaation johtajana. Erityisoppilaitosten yhteistyötä jatkettiin lokakuussa 2010 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen linjausten mukaisesti verkoston johtoryhmässä ja työryhmissä, joiden vastuualueet ovat pedagogiikka, viestintä, laatu ja kansainvälisyys. Toimintavuonna ryhmät keskittyivät mm. opetussuunnitelmatyöhön ja oppilaitosten ulkoiseen arviointiin eurooppalaisen vertaisarvioinnin viitekehyksen mukaisesti. Vertaisarviointien yhteydessä koulutettiin uusia vertaisarvioinnin osaajia oppilaitosten yhteisessä Vertti-hankkeessa (Vertaisarviointi erityisopetuksessa). Arvioinnit laajenivat erityisopetuksen lisäksi aikuiskoulutukseen syyslukukaudella toteutetussa pilottiarvioinnissa, jossa Kiipulan lisäksi olivat mukana Ammattiopisto Luovi ja Keskuspuiston ammattiopisto. Vertaisarviointien lisäksi laatutyöryhmä jatkoi aiemmin aloitettua yhteisten vaikuttavuuden mittareiden kehittämistyötä. Perustutkintokoulutus Perustutkintokoulutuksesta valmistui toimintavuonna yhteensä 111 opiskelijaa. Koulutuksen toteutuksessa keskeistä oli perustaitojen oppiminen. Työelämässä tarvittaviin taitoihin harjaannuttiin entistä enemmän työpaikoilla aidoissa oppimisympäristöissä. Kiinteistönhoidon ja puutarhatalouden koulutuksissa hyödynnettiin työtaitojen oppimisessa oppilaitoksen toimintaympäristöjä. Kiipulan toimipaikan logistiikan koulutukseen tuotiin uusia todellisia työtehtäviä alihankintatöiden muodossa. Niiden tekemiseen osallistuivat myös valmentavan koulutuksen opiskelijat. Liiketalouden koulutuksessa käynnistettiin uusien tutkinnon perusteiden toteuttamiseksi kirpputori ja verkkokauppa. Vantaalla järjestettiin työvaltaista kiinteistönhoidon ja puutarhatalouden koulutusta entisestään laajentuneelle opiskelijaryhmälle. Lahdessa järjestettiin työvaltaista liiketalouden koulutusta. Perustutkintokoulutusta järjestettiin vuonna 2011 seuraavasti: Kulttuuriala Käsi- ja taideteollisalan perustutkinto (Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma), artesaani Luonnontieteiden ala Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto (Käytön tuen koulutusohjelma), datanomi Luonnonvara- ja ympäristöala Metsäalan perustutkinto (Metsätalouden koulutusohjelma), metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Puutarhatalouden perustutkinto (Kukka- ja puutarhakaupan, Puutarhatuotannon, Viheralan -koulutusohjelmat), puutarhuri Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto (Kokin koulutusohjelma), kokki Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto (Puhdistuspalvelujen koulutusohjelma), toimitilahuoltaja Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (Vanhustyön, Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen -koulutusohjelmat), lähihoitaja (opiskellaan tutkinnon osia ja valmistutaan avustaviin tehtäviin) Tekniikan ja liikenteen ala Autoalan perustutkinto (Autotekniikan koulutusohjelma), ajoneuvoasentaja Perttulan toimipaikka Kiipulan toimipaikka Perttulan toimipaikka Kiipulan ja Vantaan toimipaikat Perttulan toimipaikka Perttulan toimipaikka Perttulan/ Hämeenlinnan toimipaikka Perttulan toimipaikka Logistiikan perustutkinto (Varastopalvelujen koulutusohjelma), varastonhoitaja Kiinteistöpalvelujen perustutkinto (Kiinteistönhoidon koulutusohjelma), kiinteistönhoitaja Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto (Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma), elektroniikka-asentaja Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto (Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma), ICT-asentaja Kiipulan ja Perttulan toimipaikat Kiipulan, Perttulan ja Vantaan toimipaikat Kiipulan toimipaikka Kiipulan toimipaikka Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalouden perustutkinto (Asiakaspalvelun ja myynnin, Talous- ja toimistopalvelujen -koulutusohjelmat), merkonomi Kiipulan ja Lahden toimipaikat 13

14 Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta järjestettiin ammatilliseen perustutkintokoulutukseen valmentavana koulutuksena ja työhön ja itsenäiseen elämään valmentavana koulutuksena. Koulutuksen suoritti toimintavuonna yhteensä 143 opiskelijaa. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta (valmentava I, AVA) järjestettiin seuraavasti: Valmentava I / AVA Valmentava I / AVA (Strukturoitu opetus) Valmentava I / AVA (Liiketalouden valmentava) Valmentava I / AVA (Luonnonvara-alan valmentava) Valmentava I / AVA (Tekniikan alan valmentava) Valmentava I / AVA (Sosiaali- ja terveysalan valmentava) Valmentava I / AVA Kiipulan, Lahden, Perttulan, Riihimäen ja Tampereen toimipaikat Kiipulan toimipaikka Kiipulan ja Perttulan toimipaikat Perttulan toimipaikka Kiipulan toimipaikka Perttulan toimipaikka Hämeenlinnan vankila Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta (valmentava II / TYVA) järjestettiin seuraavasti: Valmentava II / TYVA Valmentava II / TYVA Valmentava II / TYVA (Taidepainotteinen) Valmentava II / TYVA (Ryhmät vaikeimmin vammaisille ja strukturoitua opetusta tarvitseville) Valmentava II / TYVA (Ryhmät vaikeimmin vammaisille ja strukturoitua opetusta tarvitseville) Valmentava II / TYVA (Vaikeimmin vammaisille) Valmentava II / TYVA Forssan toimipaikka Perttulan toimipaikka Perttulan toimipaikka Kouvolan toimipaikka Lahden toimipaikka Tampereen toimipaikka Virvelinranta/Hämeenlinna 14

15 Valmentavan koulutuksen kehittämistoiminnan painopisteinä olivat eri toimintakäytänteiden yhtenäistäminen ja toisaalta toimintojen vakiinnuttaminen ottamalla käyttöön yhteinen vuosikello ja kiinnittämällä erityistä huomiota uuden toteutussuunnitelman käyttöönottoon. Myös sisäisten siirtojen toimintamenettelyä vakiinnutettiin ja kehitettiin entistä tarkemman aikataulutuksen myötä. Valmentavan koulutuksen arviointityöryhmä työskenteli yhtenäisten arviointikäytänteiden luomiseksi tavoitteena saada koottua opiskelija-arvioinnin arviointisalkku. Tämän lisäksi toimintakäytänteitä yhtenäistettiin ottamalla käyttöön työelämään valmentautumisen ja sisäisten kokeilujen uudet arviointilomakkeet. Kiipulan päätoimipaikassa jatkettiin asuntoloissa tapahtuvan itsenäistymiskasvatuksen kehittämistyötä. Valmentavan koulutuksen työelämään valmentautumispaikkojen työpaikkaohjaajia koulutettiin TOP-koutsi -hankkeessa. Kehittämistyö Strategiaa arjessa valmentavassa koulutuksessa käynnistettiin. Kehittämisen tavoitteena on vahvistaa strategian toteutusta tasalaatuiseksi ja yhdenmukaiseksi arkitoiminnaksi eri toimipaikoissa. Vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen opetussuunnitelman perusteiden toteuttamista tukevan materiaalin laatiminen ja koostaminen -hanke päättyi syksyllä. Valmentavan koulutuksen Tampereen Tuomikallion toimipiste muutti uusiin toimitiloihin Teräskadulle Tampereen Hervantaan. Erityisopetuksen kehittämisja palvelukeskustoiminta Erityisopetuksen kehittämis- ja palvelukeskustoiminnan tavoitteena on vahvistaa kehittämiskumppanuuksia ja tarjota oppilaitosten arkeen erilaisia asiantuntijapalveluja, koulutusta ja konsultaatiota. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän erityisopetuksen kehittämis- ja palvelutehtävän roolia selkiytettiin ja näkyvyyttä lisättiin sekä paikallisesti, alueellisesti että kansallisesti. Kansallinen ammatil- 15

16 Miten minusta tuli Suomen Mestari? Minä olin päättänyt jo viime vuoden Taitaja -kisojen jälkeen, että jos mahdollisuus annetaan, niin minä menen uudestaan. Sitten minua kysyttiin, että haluatko lähteä ja mä sanoin joo. Koska oli toinenkin lähtijä meidän koulusta, niin piti karsia, kun yksi paikka oli varattu jo, kun kaksi kilpailijaa sai lähettää per koulu. Sitten oli koulun sisäinen karsinta Pupalla. Se karsintatehtävä oli ylläpitosiivous taukotilassa ja siihen kuului pölynimurin käyttö. Tuomareina olivat Susanna ja Minna täältä koululta. Se oli hyvin tasaväkinen kilpailu. Voitin vain pisteellä sen kanssa kilpailijan. Karsinnan jälkeen tunnelmat olivat helpottuneet, kun ennen karsintaa ne olivat jännittyneet. Karsintojen jälkeen alkoi tiukka harjoittelu Niinan kanssa semifinaaleja varten. Semifinaali oli Bovallius ammattiopisto, Laukaa Tehtävä oli keittiön ja olohuoneen ylläpitosiivous ja siihenkin tehtävään kuulu pölynimurin käyttö. Se meni ihan hyvin, mutta olisin tehnyt muutaman asian toisin. Suoritus riitti vitoseksi ja Niina oli kutonen. Kuusi parasta pääsi finaaliin Kuopioon. Tunnelmat olivat aivan huikeat. Mä en voinut heti uskoo todeksi sitä, että pääsin finaaliin Kuopioon. :) Finaali oli Kuopiossa Paikkana oli Kuopio-halli. Siellä oli paljon nähtävää ja koettavaa. Ekana kilpailupäivänä tuli Kiipulaan jo pronssia kiinteistönhoidosta. Toisena kilpailupäivä oli vuorossa cateringkokki ja siinä kilpaili Kalle ja Inka. Heidän tehtävä oli tehdä äitienpäiväkahvitus ja he tulivat nelosiksi. Kolmantena kilpailupäivänä oli sitten puhdistuspalvelun vuoro ja siinä kilpailutehtävänä oli ylläpitosiivous kodinomaisessa ympäristössä käsityövälineitä käyttäen. Kilpailutehtävään oli varattu aikaa 20 minuuttia. Kilpailutehtävässä piti imuroida matto pyyhkiä tasopinnat ja kosketuskohdat ja imuroida haitallinen lika pois. Kilpailu oli hyvin tiukka 1. ja 2. ero oli vaan kaksi pistettä. 1. Iris Rasi Kiipulan ammattiopistosta 2. Anu Pitkänen Koulutus Keskus Salpauksesta ja 3. Sallamari Rantala Keskuspuiston Amattiopisto. Päättäjäiset olivat Kuopion Jäähallissa Päättäjäisissä oli hienoja esityksiä ja siellä sain mitalin, kun palkintorahat olin saanut kilpailun päätyessä. Kyllä sitä kotona juhlittiinkin kakkukahvien merkeissä. Mitalikahvit oli Kiipulassa. Sinne kokoontui kaikki, jotka olivat taitajakisoissa mukana Kiipulasta. :) Hieno reissu oli eikä unohdu kovin helpolla tämä reissu. Iris Rasi lisen erityisopetuksen kehittämis- ja palvelukeskustoiminnan kehittäminen -hanke yhteistyössä muiden ammatillisten erityisoppilaitosten kanssa jatkui vielä kevätlukukauden ajan. Hankkeessa luotiin kansallinen kehittämis- ja palvelukeskusstrategia. Samalla vahvistettiin oppilaitosten toimintaa kohti alueellista kattavuutta ja laadukasta kehittämis- ja palvelutoimintaa. Yhteistyössä muiden ammatillisten erityisoppilaitosten kanssa käynnistettiin Esteetön amis -hanke. Kiipulan ammattiopiston kumppanina hankkeessa on Koulutuskeskus Tavastia. Hankkeen tavoitteena on selvittää ja kehittää esteettömiä oppimisympäristöjä ammatillisissa oppilaitoksissa, edistää siten inkluusion toteutumista sekä selkiyttää ja konkretisoida esteettömyyden eri osa-alueita ammatillisessa koulutuksessa. 16 Taitaja-kisojen menestyksestä riemuitsevat Niina Kiretti ja Iris Rasi (oik.). Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke ammatillisten erityisoppilaitosten palvelu- ja kehittämiskeskustoiminnan vahvistamiseksi käynnistettiin. Hankkeen tavoitteena on erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa. Hankkeessa kehitetään ammatillisten erityisoppilaitosten palvelu- ja kehittämiskeskuksia alueellisiksi ja seudullisiksi palveluntarjoajiksi, vahvistetaan yhteistyötä ja verkostoitumista ja edistetään inklusiivista koulutusta.

17 Ammatillinen aikuiskoulutus Vuosi 2011 oli aikuiskoulutuksessa monella tapaa edellisvuoden kaltainen. Vuoteen sisältyi paljon myönteisiä avauksia ja kehitystä, mutta osassa toimintaa ongelmat edelleen kasvoivat. Koulutus- ja kuntoutuspalvelujen toteutuksessa onnistuttiin ennen kaikkea opintojen yksilöllistämisprosessin kehittämisessä. Samoin toiminnan laatua saatiin parannettua niin koulutuksissa kuin avomuotoisten ammatillisten kuntoutuskurssien toteutuksessakin. Aikuiskoulutuksen hallinnoimissa hankkeissa ja projekteissa tehtiin hyvää ja tuloksellista kehitystyötä tulevan toiminnan eteen. Näistä esimerkkeinä ovat seuraavana kolme ESR-hanketta. Akaan Verkko -hanke on kolmivuotinen, välityömarkkinoilla toimiva valtakunnallinen ESR-hanke, jota ammattiopiston aikuiskoulutus hallinnoi. Hankkeen rahoittajana ja kumppanina on Sosiaali- ja terveysministeriö. Ministeriön kanssa yhteistyö on kehittynyt hankeen aikana erittäin toimivaksi. Kärkituotteiksi on nostettu osuuskuntayrittäjyyskoulutus ja osuuskuntatoiminta työllistämiskeinoina. Kolmas merkittävä tuote on koulutus, jossa vahvistetaan kunnan työntekijöiden ohjaus- ja vuorovaikutusvalmiuksia palkkatuella työllistettyjen ohjaamisessa. Tavoitteena on voida markkinoida ja toteuttaa näitä tuotteita kansallisella rahoituksella hankkeen päätyttyä. Aikuiskoulutuksen hallinnoimassa KoutsiHäme-hankkeessa (ESR, Hämeen ELY-keskus) on kehitetty mm. työvoimapoliittisiin koulutuksiin uutta valintamallia yhteistyössä paikallisten TE-toimistojen kanssa. Lisäksi on mallinnettu työparityötä (vastuukouluttaja-työhönvalmentaja) ammatillisten ja ohjaavien koulutusten toteuttamistapana. KoutsiHämeen tuotteina on myös synnytetty työnhakuklubi Forssan seudulle, toteutettu tuettua oppisopimuskoulutusta Riihimäen alueella, luotu Ohjaamo-tukipalvelu opiskeluun ja työllistymiseen liittyvissä asioissa sekä analysoitu työhönvalmennusta. Hankkeen partnereina ovat Hyria Oy, Faktia Oy, Vates-säätiö ja alueen oppisopimustoimistot sekä Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen TE-toimistot Ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäivät Työvoimapoliittinen koulutus Muu koulutus ESR (ml. työvoimapoliittinen) Ammatillinen Muu koulutus lisäkoulutus Ammatilliset kuntoutuskurssit Työelämäpalvelut Koulutuksia Opiskelijoita Opiskelijatyöpäiviä Työelämäpalveluiden koulutukset (opiskelijamäärät ja -päivät) on tilastoitu v Työelämäpalvelut-prosessissa. Muina vuosina nämä koulutukset on tilastoitu ammatillisen aikuiskoulutuksen prosessissa. Tekemällä oppii -hankkeen (Kaakkois-Suomen ELY-keskus, valtakunnallinen ESR-projekti) tavoitteena on luoda kattava yhteistyöverkosto ohjaamaan vankia vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työhön mm. opinnollistamalla vankeusaikaista työtoimintaa Hämeenlinnan seudulla. Vuoden 2011 aikana työtoiminnan kohteissa kartoitettiin vankien työtehtäviä ja selvitettiin, mitä tutkintoja tai niiden osia työn ohessa olisi mahdollista suorittaa. Kartoituksen avuksi muokattiin aiemman Mast-hankkeen pajatoiminnan opinnollistamisen työvälineitä, joita voidaan jatkossa hyödyntää minkä tahansa työn opinnollistamiseen. Vanajan vankilan, Metsähallituksen ja Hämeenlinnan kaupungin työtoiminnassa aloitti seitsemän vankia työvaltaiset opinnot. Lisäksi vankeja ohjaaville henkilöille järjestettiin koulutuksia, tapaamisia ja yhteistyöpäiviä. Partnerina hankkeessa on Koulutuskeskus Tavastia ja yhteistyökumppaneina Vanajan vankila ja Metsähallitus. Merkittävä uuden palvelun avaus oli myös ohjaavassa koulutuksessa aloitettu Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittama ja yhdessä Vantaan TE-toimiston kanssa toteutettava Työllistyjän polku -hanke. Siinä aikuiskoulutuksen ohjaavat kouluttajat antavat tehostettua ja syvennettyä ohjauspalve- 17

18 lua TE-toimiston vajaakuntoisille, pitkäaikaistyöttömille asiakkaille. Hankkeessa selvitetään asiakkaan elämäntilannetta ja työllistymisen esteitä sekä haetaan ratkaisuja niiden purkamiseksi. Tavoitteena on tukea ja nopeuttaa vajaakuntoisen pitkäaikaistyöttömän sijoittumista työmarkkinoille. Myös aikuiskoulutuksen järjestämissä työelämäpalveluissa tehtiin hyvää työtä palveluja monipuolistamalla ja uusia asiakkuuksia hankkimalla. Verkostoyhteistyön tiivistämisessä ja kehittämisessä edistyttiin merkittävästi. Tästä esimerkkinä mainittakoon erityisesti avoin ja hyvin käyntiin lähtenyt ammatillisten erityisoppilaitosten aikuiskoulutustoimijoiden välinen yhteistyö. Suurin ongelma aikuiskoulutuksessa oli toiminnan kannattavuuden edelleen heikkeneminen. Merkittävä yksittäinen syy siihen on työvoimakoulutuksista saatu hinta. Tällä hetkellä perinteisten, oppilaitosmuotoisten koulutuksenjärjestäjien on vaikea järjestää koulutusta kannattavasti. Tilanne näyttää huolestuttavalta työvoimakoulutuksen tulevaisuutta ajatellen. Toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen saattaa loppua ja työvoimakoulutus eriytyä muusta ammatillisesta koulutuksesta omaksi irralliseksi kokonaisuudekseen. Myöskään avomuotoisissa ammatillisissa kuntoutuskursseissa ei saavutettu asetettuja määrällisiä tavoitteita. Huomionarvoista kuitenkin on, että toiminnan kannattavuuden osalta kehitys käännettiin myönteiseen suuntaan. Tosin toiminnan saattaminen kokonaisuudessaan kannattavaksi vaatii edelleen voimakasta panostusta mm. verkostoihin ja markkinointiin asiakashankinnan parantamiseksi. Kokonaisuutena aikuiskoulutuksessa jäätiin huomattavasti toimintavuodelle asetetuista määrällisistä ja taloudellisista tavoitteista. Aikuiskoulutuksessa toteutui yhteensä suoritepäivää vuonna Työvoimakoulutus Koulutusta järjestettiin kysyntälähtöisesti aikuiskoulutuksen vahvoilla osaamisalueilla ohjaavassa koulutuksessa, liiketaloudessa ja muilla palvelualoilla sekä hyvinvointialalla. Koulutustarjonnan kehittämisessä panostettiin mm. hanketyön avulla maahanmuuttajille suunnattuihin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Koulutusten järjestämisessä huomioitiin erityisesti sekä syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien että työvoimapulasta kärsivien alojen tarpeet. Työvoimakoulutuksessa saavutettiin suoritepäivää. Ammatillinen lisäkoulutus Ammatillisen lisäkoulutuksen avulla aikuiskoulutus tarjosi mahdollisuuden toiminta-alueensa työikäiselle aikuisväestölle osaamisensa lisäämiseen tai ammatin vaihtoon. Lisäkoulutusta suunnattiin sekä erityisen tuen tarpeessa olevien kanssa työskenteleville ammattiryhmille että itse kohderyhmälle. Ensimmäinen kehitysvamma-alan ammattitutkintoryhmä valmistui marraskuussa Koulutustarjontaa kehitettiin edelleen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattien suuntaan mm. käynnistämällä työvalmentajan erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu yhteistyössä muiden erityisoppilaitosten aikuiskoulutustoimijoiden kanssa. Lisäkoulutusta järjestettiin ensimmäistä kertaa myös työelämäpalvelujen henkilöstökoulutuksena. Lisäkoulutuksina toteutui suoritepäivää. Ammatilliset kuntoutuskurssit Ammatillisia avomuotoisia kuntoutuskursseja järjestettiin kuudella paikkakunnalla. Hämeenlinnassa, Lahdessa, Tampereella ja Vantaalla toteutettiin kaikkia neljää Kelan uuden standardin mukaista, ammatillisena kuntoutuksena järjestettyä kurssia. Espoossa ja Riihimäellä kurssitarjonta oli näitä suppeampaa. Kurssit olivat aikuisille ja nuorille suunnattuja, kohderyhmästä riippuen erimittaisia ja -sisältöisiä ammatillisia kuntoutuskursseja sekä pitkäaikaistyöttömien Takaisin työelämään -kuntoutuskursseja. Toimintavuoden aikana vahvistettiin kurssien onnistuneen järjestämisen edellyttämiä yhteyksiä ja markkinointia eri sidosryhmien suuntaan. Samoin kurssien toteuttamisessa tehtyä, eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä ja työnjakoa kehitettiin. Erityisen tärkeää oli huolehtia standardin puitteissa ideoitujen hyvien käytäntöjen välittämisestä toimintapaikkakuntien kesken. Työtä tehtiin järjestämällä yhteisiä kehittämispäivä kuntoutuskurssien henkilöstölle sekä yhteisesti että ammattialakohtaisesti. Ammatillisena kuntoutuksena järjestetyissä kursseissa toteutettiin suoritepäivää. 18

19 Vuonna 2011 Tyke-hankkeita oli yhteensä seitsemän, joista kolme päättyi vuoden lopussa ja neljä jatkuu vielä v MONIKULTTUURISTUVA TYÖELÄMÄ ENO Ennakoiva ohjaus työelämässä TUOTE 2 tuotekehitysosaamista työelämään PALMU Palveluratkaisut muuttuvissa ympäristöissä TUOMO Tuottavuutta ja tulosta monimuotoisuudella TOIVEESTA TOTTA Yhdessä työelämäosallisuutta kehittämään KONKARI Kokemus kiertoon hankkeella tuettiin paikallisten maahanmuuttajien työelämään integroitumista ja lisäkouluttautumista työelämän tarpeisiin hankkeessa kehitettiin yritysten tarpeisiin ohjaamisen koulutustuotteita ja välineitä ammatillisen osaamisen tarpeiden tunnistamiseksi hankkeessa kehitettiin oman organisaation tuotekehitys- ja tuotteistamisosaamista erilaisin koulutuksin ja työpajoin, tuotekehitystä tehtiin useiden yritysten kanssa Lahden seudulla hankkeen tavoitteena on koulutusten uudelleenmuotoilu työelämän tarpeeseen, lisäksi hankkeessa tutkitaan aikuiskoulutuksen uudistumismahdollisuuksia uudelleenmuotoilun avulla hankkeen tavoitteina ovat yritysten ja muiden työyhteisöjen kehittäminen ja kouluttaminen entistä monimuotoisemmiksi erityyppisten mittarien, välineiden ja mallien avulla hankkeen tavoitteena on työllistää vajaakuntoisia opiskelijoita palvelualojen, sosiaali- ja terveysalan, kulttuurialan, tekniikan ja liikenteen alan sekä luonnontieteiden alan työtehtäviin hankkeen tavoitteena on tuottaa malleja hiljaisen tiedon näkyväksi tekemiseen, siirtämiseen ja jakamiseen, nostaa esiin ja tehdä näkyväksi organisaation sisällä olevaa hiljaista tietoa, tuotteistaa hiljaisen osaamisen mallittaminen koulutustuotteeksi alueelle ja sitä kautta työelämän kehittämisen välineeksi päättynyt 2011 päättynyt 2011 päättynyt 2011 jatkuu 2012 jatkuu 2012 jatkuu 2012 jatkuu 2012 Työelämäpalvelut Kiipulan työelämäpalvelut tarjosivat yrityksille ja työyhteisöille kumppanuusperiaatteella palveluja, joilla vahvistettiin ja tuettiin yritysten ja työyhteisöjen ammatillista osaamista, työhyvinvoinnin kehittämistä ja liiketoiminnan kehitystä. Asiakkaat tulivat ensisijaisesti julkishallinnosta ja pk-sektorilta. Palvelujen kustannustehokkuutta parannettiin kehittämällä tarjousprosessia, Kiipulan eri prosessien saumatonta yhteistyötä ja tehokasta henkilöstöresurssin käyttöä. Syksyllä perustettiin yhteinen foorumi Kiipulan eri prosessien tuottamien työelämäpalvelujen koordinoimiseksi ja kehittämiseksi. Yhteistyöryhmän tehtävänä on kehittää työelämäpalveluja, kirkastaa toiminnan identiteettiä, koota tietoa palveluista työelämälle ja toimia tuotekehitysfoorumina. Tunnusluku yhteisöasiakkaiden määrä (organisaatioiden lkm) asiakasmäärä (henkilöiden lkm) asiakastyöpäivät tarjousten läpimeno (%) 79, ,5 Jo olemassa olevia, hyviksi havaittuja tuotteita ja palveluja myytiin sekä ennestään tutuille että uusille asiakkaille. Eniten kysyntää oli työnohjaus- ja coachingpalveluilla sekä työyhteisö- ja muutosvalmennuksilla. Toimintavuonna myytiin uutena palveluna myös konsultointia yrityksen työhyvinvointisuunnitelman tekemiseen. Tämä tuote kehitettiin MUKAVA-hankkeessa (Tyke-hanke). Lupakorttikoulutuksia järjestettiin tasaisen säännöllisesti vuoden aikana. Yhteishankintakoulutuksia toteutui yksi TäsmäKoulutus Akaassa. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä on antanut Kiipulalle mahdollisuuden Opetushallituksen rahoittamien hankkeiden avulla kehittää ja kokeilla yhdessä työelämän kanssa uusia toimintoja, tuotteita ja toimintamalleja. 19

20 Kuntoutus Tavoitteiden ja kehittämishankkeiden toteutuminen Kuntoutuksen toimintavuoteen liittyivät toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ja haasteet. Kuntoutuksen palveluntuottajien kireä hintakilpailu ja halu pärjätä näkyi keväällä toteutetussa Kelan ASLAK-, TYK- ja TULES-kurssien tarjouskilpailussa. Kiipula sai sopimuksen kaikissa hakemissaan kurssimuodoissa, mutta kurssimäärät jäivät alle tavoitellun tason. Tarjousten valmistelu tapahtui hyvin ja kustannuslaskentaan paneuduttiin huolella, sillä sopimuskausi kestää neljä vuotta. Valtakunnallinen haaste työurien pidentämiseen avasi kuntoutukselle uusia mahdollisuuksia tarjota kuntoutuspalveluja työuran eri taitekohtiin. Urasuuntapalveluihin kuuluva työhönvalmennus on yksi toimiva esimerkki Kiipulan hyvistä tuotteista. Kuntoutuksen toimialan keskeiset tavoitteet vuodelle 2011 olivat: mukanaolo kuntoutustoiminnan edunvalvonnassa ja sidosryhmäyhteistyössä asiakkuuksista kumppanuuksiin työprosessien kehittäminen vastaamaan kuntoutustoiminnan haasteita kustannusseurannan ja raportoinnin kehittäminen henkilöstön osaamisen vahvistaminen vastaamaan kuntoutuksen muutoksiin kurssien täyttöasteen parantaminen ja onnistuminen kilpailutuksissa urasuunta- ja avomuotoisten palvelujen vakiinnuttaminen kaupunkitoimipaikoissa Kuntoutuksen palveluntuottajien yhteiseen edunvalvontaan perustettiin Kuntoutuksen toimialayhdistys ry. Yhdistyksen perustamiskokous pidettiin Kiipulassa Toimintavuoden aikana vahvistettiin myös asiakkuusajattelussa kumppanuusnäkökulmaa. Yhteistyö Hämeenlinnan kaupungin kanssa on esimerkki koko Kiipulaa koskevasta kumppanuudesta. Vuoden aikana luotiin mahdollisuuksia entistä tiiviimpään yhteistyöhön työterveyshuoltojen ja työeläkeyhtiöiden kanssa. Työprosessien kehittäminen ja selkiyttäminen oli tärkeä sisäinen kehityskohde. Kurssien viikko-ohjelman laadinta keskitettiin kurssikoordinaattorille. Kursseissa siirryttiin kiinteisiin tiimeihin, mutta siirtymäaika muodostui suunniteltua pidemmäksi ja uusi tiimijako ei päässyt kunnolla käyntiin toimintavuoden aikana. Työmäärä vaihtelee kuntoutuskursseilla vuoden aikana ja näin myös työ kuormittuu eri tavoin eri kuukausina. Työkuormituksen pienentämiseen etsittiin uusia ratkaisuja mm. tietotekniikasta. Tietoteknisiä ratkaisuja kehitettiin suoritteiden raportoinnissa ja kuntoutustyöntekijöiden kirjaamiskäytännöissä. Myös tiedon siirto eri toimipaikkojen välillä nopeutui. Yhtenäisen Kiipulan vahvuus on laaja ammattilaisten joukko. Työntekijöiden työn yhteensovittaminen yli prosessirajojen ei ole aina aikataulullisista syistä helppoa. Toimintavuoden aikana kehitettiin toimintakäytäntöjä koulutuksen sekä hallinnon ja tukiprosessien kanssa, jotta tuotettu palvelu on mahdollisimman laadukasta. Taloudelliseen ajatteluun kiinnitettiin huomiota ja etsittiin toimivia työkaluja entistä tarkempaan talous- ja palvelukohtaiseen kustannusseurantaan. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehittäminen on erittäin tärkeä menestystekijä. Sisäisiä koulutuksia jatkettiin SISKOtapaamisissa, joiden suunnittelusta vastasi kuntoutuskeskuksen tyhy-rinki. Syksyllä määriteltiin osaamiskartoitukseen kuntoutuksen yhteisen osaamisen osuus. Osaamiskartoitukset tehdään ensimmäisen kerran vuonna 2012 kehityskeskustelujen yhteydessä. Kokous- ja majoituspalveluissa tapahtui selkeää kasvua. Lisämyyntiä haettiin ajankohtiin, jolloin majoituskapasiteettia oli vapaana. Yhteistyömahdollisuuksia etsittiin erityisesti järjestöjen kanssa, esim. Suomen Seuratanssiliitto järjesti kahtena viikonloppuna ohjaajakurssin Kiipulassa ja yhteistyö jatkuu myös vuonna Kuntoliikuntatapahtuma KiipFit järjestettiin yhteistyössä Janakkalan Janan ja Janakkalan kunnan kanssa Kiipulan maastoissa. 20

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 23.11.2010, Oulu

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus

Ammatillinen erityisopetus Ammatillinen erityisopetus Hakuaika syksyllä 2017 alkavaan koulutukseen on 15.3. 5.4.2017! Tutustu koulutuksiimme tarkemmin kotisivuillamme www.kiipula.fi! Mikä Kiipula? Kiipulan ammattiopisto on valtakunnallinen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetushallituksen (OKM) rahoittamien Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetusneuvos Leena Koski Selvitys tuloksista ja vaikuttavuudesta Selvitys liittyy Opetushallituksen

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Marjut Huttunen Erityisopetuksen kehittämispäivät 23.-24.4.2014, Rinnakkaisseminaari

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

YTY4-projektin toteutussuunnitelma Kiipulan alueellinen suunnitelma, (päivitetty )

YTY4-projektin toteutussuunnitelma Kiipulan alueellinen suunnitelma, (päivitetty ) YTY4-projektin toteutussuunnitelma Kiipulan alueellinen suunnitelma, 30.3.2015 (päivitetty 17.11.2015) 1.12.2014-30.6.2016 YTY 4 -hankkeessa tähdätään ammatillisten erityisoppilaitosten palvelu- ja kehittämistoiminnan

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten kansainvälisyystyöryhmä. Ammattikoulutuksen kansainvälisyyspäivät Tallinna

Ammatillisten erityisoppilaitosten kansainvälisyystyöryhmä. Ammattikoulutuksen kansainvälisyyspäivät Tallinna Ammatillisten erityisoppilaitosten kansainvälisyystyöryhmä Ammattikoulutuksen kansainvälisyyspäivät 7.11.2012 Tallinna Kansainvälisyystyöryhmä - Perustettu 2002 - Yhteinen tavoite ja tehtävät > toimintasuunnitelma

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke 2012 16.5.2013 Kai Ollila Mitä on TYKE-toiminta? Toiminnalla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa. Hämeen ELY-keskus

Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa. Hämeen ELY-keskus Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa 31.3.2016 Esityksen sisältö Kestävää kasvua ja työtä - ohjelman tavoitteet Hämeen alueella toteutettavat hankkeet Hankkeiden tavoitteita ja tuloksia

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, toteutus ja arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta 630 / 1998, 25 a : Ammattiosaamisen

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta Ylijohtaja Mika Tammilehto 16.2.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä. Poistetaan nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

NonStop malli aloittavat ja jatkavat opiskelijat opiskelevat ammattiin samassa ryhmässä

NonStop malli aloittavat ja jatkavat opiskelijat opiskelevat ammattiin samassa ryhmässä NonStop malli aloittavat ja jatkavat opiskelijat opiskelevat ammattiin samassa ryhmässä Ammatillisen koulutuksen parhaat käytännöt Hilton Helsinki Kalastajatorppa Ammattiopisto Nurmes Kaija Mattila NonStop

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY 2

Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY 2 Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY 2 Väliraportti 1.12.2012 30.8.2013 1 Tiivistelmä Väliraportissa kuvataan Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä -jatkohankkeen (YTY2)

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2015 TIEDOTUSTILAISUUS 6.2.2015 Ryhmä 2 Opetushallituksen valtionavustustoiminta Ammatillisen koulutuksen valtionavustushankkeet tukevat kansallisen

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali.

TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali. TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali http://www.topirkka.fi 29.11.2011 Topias projekti Topias projekti on Pirkanmaalaisten oppilaitosten vastaus työelämäyhteyksien kehittämishaasteeseen. TOPIAS on lisännyt

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Koppi-kuntoutusseminaari 16.11.2016 Mikko Toivanen osaamiskeskuksen päällikkö, työ- ja toimintakykyetuudet 1 Kela kuntoutuksen kehittämistoiminnassa

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS- toimintayksikkö Johtaja Pasi Kankare Ennakointi yksikkö yksikön päällikkö Matti Kimari Tutkinnot yksikkö yksikön päällikkö Sirkka-Liisa

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Polkuja toisen asteen koulutukseen Perusopetuksen iltapäivä Kehitysvammaisten Tukiliitto Mari Hakola

Polkuja toisen asteen koulutukseen Perusopetuksen iltapäivä Kehitysvammaisten Tukiliitto Mari Hakola Polkuja toisen asteen koulutukseen 28.9.2016 Perusopetuksen iltapäivä Kehitysvammaisten Tukiliitto Mari Hakola Toisen asteen koulutus Toisen asteen oppilaitos on Suomen koulujärjestelmässä peruskoulun

Lisätiedot