ENNAKOINTISELVITYS METSÄTEOLLISUUDEN JA KEMIANTEOLLISUUDEN LAADULLISISTA OSAAMISTARPEISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENNAKOINTISELVITYS METSÄTEOLLISUUDEN JA KEMIANTEOLLISUUDEN LAADULLISISTA OSAAMISTARPEISTA"

Transkriptio

1 ENNAKOINTISELVITYS METSÄTEOLLISUUDEN JA KEMIANTEOLLISUUDEN LAADULLISISTA OSAAMISTARPEISTA Maija Pohjakallio, Katme Consulting Oy Opetushallitus 2012

2 Tiivistelmä Selvityksessä tarkastellaan kemianteollisuuden ja metsäteollisuuden henkilöstön laadullisia osaamistarpeita 5-10 vuoden ennakointinäkökulmasta. Tavoitteena on koota tietoa kemian sekä paperi- ja puualan ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen kehittämiseen. Peruskemikaalien ja öljytuotteiden lisäksi muovi- ja kumiteollisuus sekä lääketeollisuus ovat tärkeitä ja omaleimaisia kemianteollisuuden osa-alueita. Näitä sekä kemianteollisuuteen läheisesti liittyvää bioteollisuutta tarkastellaan tässä tutkimuksessa omina alatoimialoinaan. Metsäteollisuuden osalta tarkastellaan erikseen kemiallista ja mekaanista metsäteollisuutta. Alatoimialoista on pyritty kuvaamaan kasvavia liiketoiminta-alueita, tärkeitä teknologioita sekä henkilöstön osaamistarpeita koulutustasokohtaisesti. Kemianteollisuuden ja metsäteollisuuden osaamistarpeet laajenevat. Luonnontieteellinen ja teknologinen osaaminen ovat edelleen menestyksen perusta, mutta muiden osaamisalueiden, kuten liiketoimintaosaamisen, kestävän kehityksen vaateiden ymmärtämisen, yleisten työelämätaitojen ja ryhmätyötaitojen, painoarvo työelämässä tarvittavan substanssiosaamisen lisänä on kasvanut. Työelämän ja oppilaitosten välisen yhteistyön merkitys korostuu. Kehitystä ja muutoksia tapahtuu jatkuvasti, joten työelämässä ei menesty ilman uuden oppimiskykyä ja halua. Tulevaisuuden työntekijä on oma-aloitteinen, itseään ja työtään kehittävä ammattilainen, joka on yhteistyökykyinen, kantaa vastuun työstään, työturvallisuusosaamisestaan ja työympäristöstään sekä on ylpeä työstään ja sen tuloksista. Elämänhallinnan taidot ja stressinsietokyky nousevat. keskeisimpien osaamisalueiden joukkoon, koska ne ovat edellytyksiä kaiken muun osaamisen käytölle ja jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä menestymiselle. Työyhteisöt ovat yhä kansainvälisempiä. Kielitaito ja vieraiden kulttuurien ymmärtäminen ovat tärkeitä työelämätaitoja organisaation kaikilla tasoilla. Metsäteollisuus ja kemianteollisuus ovat vientivetoisia aloja, joten kansainvälisen kaupan erityisosaaminen on keskeistä. Globalisoituneessa taloudessa kilpailu kiristyy ja yritykset tarvitsevat innovaatioita toimintansa kaikilla tasoilla. Kaivataan rohkeita visionäärejä, jotka ovat moniosaajia ja joilla on valmiuksia jatkuvasti päivittää osaamistaan. Ympäristövaatimukset tiukentuvat ja tarkentuvat. Cleantech eli ekologisesti kestävän kehityksen saavuttamiseksi käytettävä tekniikka on tärkeä tulevaisuuden osaamisalue. Näkymissä on, että cleantech saa rinnalleen cleanservicen. Puulle ja sen ainesosille etsitään uusia käyttömuotoja entistä enemmän myös biokemian ja kemian keinoin. Materiaaliteknologia kehittyy, ja erilaiset uudet komposiitit, kuten puun ja muovin yhdistelmät, valtaavat alaa. Verkostomainen toimintatapa yli toimialojen ja tieteen rajojen lisääntyy, minkä vuoksi yhteistyötä tulisi lisätä eri alojen koulutuksen suunnittelussa. Myös eri alojen opiskelijoiden väliset yhteiset projektit ovat toivottavia. Pienessä maassa koulutuksen tiivis sitominen osaksi innovaatiojärjestelmää on tärkeää. Korkeakoulutusta tulisi suunnata valtakunnallisesti ja alueellisesti tärkeille osaamisalueille, joita on määritelty mm. strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) ja osaamiskeskusohjelman (OSKE) klusterien kautta. Avainasemassa on, että opetushenkilökunta on tietoinen näistä painopistealueista. Jatkotutkimusehdotuksena on selvittää tuotantotöiden (teollisuustöiden) kehitysnäkymiä: miten ammatillisen koulutuksen asema muuttuu automaation lisääntyessä ja työtehtävien monimutkaistuessa? Suomi ei ole erillinen saareke koulutuksellisestikaan, vaikka koulutus vielä pitkälti nähdäänkin kansallisena kysymyksenä. Monet oppilaitokset ovat rakentamassa kansainvälisiä yhteyksiä. Myös osaamistarpeiden ennakointia tulisi tulevaisuudessa tehdä entistä enemmän kansainväliseltä pohjalta. 2

3 Keskeiset tulokset Elinvoimaisten metsäteollisuuden ja kemianteollisuuden avulla Suomella on edellytykset menestyä biotalouden edelläkävijänä. Metsä- ja kemian sektoreiden merkitys on suuri etsittäessä ratkaisuja globaaleihin kysymyksiin kuten ilmastonmuutokseen, tehokkaaseen sekä puhtaaseen energian- ja materiaalientuotantoon sekä veden ja ruoan riittävyyteen. Metsäteollisuudella ja kemianteollisuudella on laajoja rajapintoja paitsi keskenään myös muiden toimialojen kanssa. Monien toimialojen kehityksessä materiaalien kehitys on avainasemassa, mikä liittää ne läheisesti mm. biojalostamoihin, puutuoteklusteriin sekä muoviteollisuuteen. Materiaaleja pystytään räätälöimään nanotasolla, mikä mahdollistaa niille uusia käyttösovelluksia Toimialarajat ovat ehkä häviämässä kokonaan. Esimerkiksi metsäteollisuus, raskas kemia ja energiantuotanto ovat käytännössä jo yhtä prosessiteollisuutta toimintatavoiltaan ja henkilöstön osaamisvaatimuksiltaan. Näiden tuotteissakin on päällekkäisyyksiä mm. biodieselin myötä. Tulevaisuuden kehityssuuntia Tulevaisuudessa lisääntyy paine huomioida yhteiskunnalliset ja kaupalliset näkökulmat teknologisen kehitystyön peruslähtökohtina. Täten yhteiskunnan ja liike-elämän osaaminen korostuvat teknologia-alojen kilpailutekijöinä. Myös viestintä on yhä tärkeämmässä roolissa, koska uusille teknologioille, tehtaille ja tuotteille pitää saada sosiaalinen hyväksyntä. Monet tulevaisuuden teknologioista kehitetään asiakaslähtöisesti korostaen ihmislähtöistä suunnittelua, prototyyppejä, kokeilua ja testaamista (design-thinking). Teknologioihin myös liittyy yhä useammin palvelutoimintaa, jopa palveluinnovaatioita. Yksittäisten tuotteiden sijaan kysyntä kohdistuu valmiisiin ratkaisuihin siten, että palvelu on tiivis osa tuotetta. Yrityksillä on oltava tehokas koneisto tiedonlouhintaan. Organisaation kaikilla tasoilla henkilöstöllä tulee olla valmiudet käyttää tietokoneita ja tietojärjestelmiä. Materiaalivirtojen lisäksi on hallittava myös tietovirtoja ja tunnettava IPR-alaa (intellectual property rights). Globalisoituneessa taloudessa kilpailu kiristyy. Tämä pakottaa yritykset leikkaamaan kustannuksia ja kehittämään jatkuvasti uusia tuotteita, jotka ovat entistä parempia tai täysin uudenlaisia. Yritykset tarvitsevat innovaatioita toimintansa kaikilla tasoilla. Sekä kemianteollisuudessa että metsäteollisuudessa kaivataan rohkeita visionäärejä, jotka ovat moniosaajia ja joilla on valmiuksia jatkuvasti päivittää osaamistaan. Puhutaan niin sanotuista T-tyypin osaajista, joilla on laaja osaamispohja, mutta samalla jonkun alueen syvällinen asiantuntemus. 3

4 Suomi ei ole erillinen saareke koulutuksellisestikaan, vaikka koulutus vielä pitkälti nähdäänkin kansallisena kysymyksenä. Monet oppilaitokset ovat rakentamassa tiiviitä kansainvälisiä yhteyksiä. Myös osaamistarpeiden ennakointia tulisi tehdä tulevaisuudessa entistä enemmän kansainväliseltä pohjalta. Tulevaisuuden työyhteisö on yhä kansainvälisempi. Kielitaito ja vieraiden kulttuurien ymmärtäminen ovat keskeisiä työelämätaitoja organisaation kaikilla tasoilla. Metsäteollisuus ja kemianteollisuus ovat vientivetoisia aloja, joten kansainvälisen kaupan erityisosaaminen on keskeistä. Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen niukkeneminen ovat tulevaisuutta muokkaavia megatrendejä. Ympäristövaatimukset tiukentuvat ja tarkentuvat jatkuvasti. Esimerkiksi tuotteiden alkuperä ja elinkaaritiedot on dokumentoitava entistä tarkemmin. Yrityksille tulee merkittävää lisäarvoa kyvystä kehittää tuotteiden ja prosessien energia- ja materiaalitehokkuutta. Ympäristön huomioimisesta voidaan kehittää ympäristöliiketoimintaa. Tunnettuja suomalaisia tuotteita ovat muun muassa puhtaat liikennepolttoaineet, vedenpuhdistuskemikaalit sekä jätehuoltojärjestelmät. Cleantech eli ekologisesti kestävän kehityksen saavuttamiseksi käytettävä tekniikka on tärkeä tulevaisuuden osaamisalue. Näkymissä on, että cleantech saa rinnalleen cleanservicen. Osaamistarpeet laajenevat Yrittäjämäistä asennetta tarvitaan kaikilla organisaation tasoilla. Se tarkoittaa sitä, että tulevaisuuden työntekijä on oma-aloitteinen, itseään ja työtään kehittävä ammattilainen, joka on yhteistyökykyinen, kantaa vastuun työstään, työturvallisuusosaamisestaan ja työympäristöstään sekä on ylpeä työstään ja sen tuloksista. Elämänhallinnan taidot ja stressinsietokyky nousevat. keskeisimpien osaamisalueiden joukkoon, koska ne ovat edellytyksiä kaiken muun osaamisen käytölle ja jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä menestymiselle. Nuoren sukupolven uusien työtapojen, tiimityön lisääntymisen sekä jatkuvan muutoksen tilan vuoksi esimiestyö on muuttumassa. Tarvitaan taitoja muutosjohtamiseen sekä ihmisten ja osaamisen johtamista asioiden johtamisen sijaan. Johtaminen muuttuu enemmän dialogiseksi, suorasta johtamisesta tiimejä valmentavaan suuntaan. Tulevaisuuden työssä jokainen johtaa, vähintään itseään, usein myös osaamista, verkostoja ja muita ihmisiä. Verkostomainen toimintatapa yli toimialojen ja tieteen rajojen lisääntyy ja innovaatioita syntyykin usein rajapinnoilla. Verkostoituminen edellyttää kykyä kansainväliseen yhteistyöhön, myös muiden kuin oman alan ihmisten kanssa. Jo opiskeluaikana eri alojen opiskelijoiden tulisi kommunikoida enemmän keskenään, ja opiskelijoilla pitäisi olla parempi mahdollisuus opiskella joustavasti eri opintoalojen osia. 4

5 Kemianteollisuus ja metsäteollisuus muutoksessa Suomen kemianteollisuudessa on viime vuosikymmeninä tapahtunut selkeä rakennemuutos. Muutoksen keskeisenä trendinä on erikoistuminen: yritykset toimivat entistä enemmän kapeilla niche-alueilla. Erikoiskemikaalien sekä muovien ja komposiittien osuus tuotannosta on kasvanut, samalla kun peruskemikaalien tuotanto on vähentynyt. Erikoiskemikaalit ovat korkean lisäarvon tuotteita, joiden kysynnän kasvu on nopeaa. Tuotteita ovat muun muassa elektroniikassa käytettävät kemikaalit (mm. orgaaninen elektroniikka, painettu elektroniikka, sähköautojen ladattavat akut), teollisuuskaasut, liimat ja tiivisteet sekä pinnoitteet, puhdistuskemikaalit ja katalyytit sekä maalit, musteet, väriaineet ja pigmentit. Erikoiskemikaalien tuotannon menestymistä Suomessa puoltavat tehtaiden korkea automaatioaste, tuotannon ja tuotteiden korkea laatu ja toimitusvarmuus. Myös hyvä työturvallisuus on osa prosessin laatua. Metsäteollisuus on maailmanlaajuisessa murroksessa, jonka seurauksena myös Suomen metsäteollisuuden toimintaedellytykset ovat muuttuneet. Yksi keskeisistä tavoitteista on entistä monipuolisempi metsien, puun ja puun ainesosien käyttö. Puupohjaiset tuotteet, jotka on valmistettu uudistuvasta raaka-aineesta, voidaan kierrättää ja käyttää elinkaarensa päätteeksi bioenergian tuotantoon. Biojalostamon integrointi metsäteollisuuden arvoketjuun tarjoaa mahdollisuuksia liiketoiminnan laajentamiseen. Puubiomassaa voidaan hyödyntää esimerkiksi erikoiskemikaalien, lääkeaineiden, terveysvaikutteisten kemikaalien ja biomuovien raaka-aineiden valmistuksessa. Korkeakoulutuksessa tulisi painottaa uusia osaamisalueita kuten älyn yhdistäminen painotuotteisiin ja pakkaamiseen, komposiittimateriaalit (esim. puumuoviyhdistelmämateriaalit), älykkäät tuotteet sekä biojalostamot. Puurakentamisen opetusta tulisi lisätä kaikilla rakentamisen koulutusasteilla ja täydennyskoulutuksessa. Ehdotukset koulutuksen kehittämiseen Luonnontieteellinen ja teknologinen osaaminen ovat edelleen kemianteollisuuden ja metsäteollisuuden menestyksen perusta, mutta substanssiosaaminen ei enää yksinään riitä millään koulutusasteella. Muiden osaamisalueiden, kuten liiketoimintaosaamisen, kansainvälisen toiminnan ja kestävän kehityksen vaateiden ymmärtämisen, yleisten työelämätaitojen, innovatiivisuuden ja ryhmätyötaitojen, painoarvo työelämässä tarvittavan substanssiosaamisen lisänä on kasvanut. Osaamisvaatimusten laajentuminen edellyttää oppisisältöjen priorisointia. Kaikista taidoista ei tarvita erillisiä kursseja vaan niitä voidaan oppia läpäisyperiaatteella monipuolisten opetusmenetelmien avulla. 5

6 Kaikilla koulutusasteilla tulisi vahvistaa opettajien pedagogista osaamista ja pedagogisen johtajuuden kulttuuria. Tämä on keskeinen tekijä, jolla voidaan parantaa muun muassa koulutuksen läpäisyastetta. Työssäoppiminen ja yhteistyö yritysten kanssa on keskeistä kaikilla koulutusasteilla. Systemaattista työssäoppimista tulisi tehostaa ammatillisen koulutuksen lisäksi myös korkea-asteella. T&K-toiminnan poikkitieteellisyys, toimialojen rajapintojen leveneminen ja yhteistyön lisääntyminen toimialojen välillä edellyttää entistä enemmän yhteistyötä eri alojen koulutuksen suunnittelussa. Oppilaitosten tulisi profiloitua osaamisalueilleen ja verkostoitua keskenään. Myös koulutuksen alakohtaista valtakunnallista koordinointia tulisi lisätä. Korkeakoulutusta tulisi suunnata valtakunnallisesti ja alueellisesti tärkeille osaamisalueille, joita on määritelty mm. strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) ja osaamiskeskusohjelman (OSKE) klusterien ja alakohtaisten tutkimustrategioiden kautta. Koulutuksen, ei pelkästään tutkimuksen, sitominen osaksi innovaatiojärjestelmää on tärkeää. Strategia- ja ennakointitietoa tulisi hyödyntää enemmän oppilaitoksissa. Opetushenkilökunnan tulisi saada riittävästi tietoa määritellyistä painopistealueista (esim. SHOKit, OSKE, tutkimusstrategiat), jotta he osaisivat suunnata opetustaan näiden mukaisesti. Mikään koulutus ei voi antaa kaikkia työuran aikana tarvittavia tietoja ja taitoja. Työelämässä tapahtuu jatkuvasti kehitystä ja muutoksia, joten elinikäisen oppimisen asenne on keskeinen. Useampia oppilaitosten kursseja voisi kehittää palvelemaan myös työelämän täydennyskoulutustarpeita. Koulutuksen vetovoimaisuuteen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Laadullisten tavoitteiden toteutumisen edellytyksenä on, että alojen eri asteen koulutuksilla on riittävästi vetovoimaa. Tulevaisuuden tuotantotöiden (teollisuustöiden) kehitysnäkymiä ja laadullisia sekä määrällisiä osaamistarpeita tulisi selvittää systemaattisesti. Miten ammatillisen koulutuksen asema muuttuu automaation lisääntyessä ja työtehtävien monimutkaistuessa? 6

7 Sisällys Tiivistelmä... 2 Keskeiset tulokset Selvityksen tausta ja tavoitteet sekä menetelmät Metsäteollisuus ja kemianteollisuus Suomessa Metsäteollisuuden rakenne ja tunnuslukuja Kemianteollisuuden rakenne ja tunnuslukuja Toimialojen rajapinnat Liiketoiminnan toimintaympäristö ja siitä nousevat osaamistarpeet Luonnonvarat Yksilöt ja työyhteisö Informaatio ja tieto Tiede ja teknologia Yhteiskunta Kansainväliset verkostot Opiskelijoiden ja työvoiman liikkuvuus, opintojen kansainvälinen suunnittelu ja vastaavuus Tutkimusyhteistyö ja regulaatio Yritysten kansainvälistyminen Kemianteollisuuden osaamistarpeet Kemian perus- ja tuoteteollisuus Muoviteollisuus Kumiteollisuus Lääketeollisuus Bioteollisuus Metsäteollisuuden osaamistarpeet Kemiallinen metsäteollisuus Mekaaninen metsäteollisuus Tutkintokohtaista tarkastelua Laboratorioalan tutkinnot Insinööritutkinnot Yhteenveto ja johtopäätökset...70 Lähteet...74 LIITE: AINEISTOMATRIISIT

8 1 Selvityksen tausta ja tavoitteet sekä menetelmät Tämä Opetushallituksen rahoittama selvitys on tehty opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämän kemian alan ja paperi- ja puualan koulutustoimikunnan toimeksiannosta. Työssä on tehty osaamistarpeiden laadullisen ennakoinnin näkökulmasta ko. alojen yleisten ja ammatillisten osaamistarpeiden kuvaus rajapintojen tarkastelu suhteessa muihin aloihin Ennakoinnin aikajänne on 5-10 vuotta. Selvityksen alkuosassa on kuvattu niiden toimintaympäristöjen muutoksia, joista uudistuvat osaamistarpeet kumpuavat. Tavoitteena on koota tietoa kemian sekä paperi- ja puualan ammatillisen koulutuksen sekä AMK- ja yliopistoasteen koulutuksen kehittämiseen. Ongelmana on ollut, että monet ilmiöt tunnistetaan jo aikaisessa vaiheessa mutta niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ei analysoida riittävästi. Oppilaitosten ja muiden koulutusalan toimijoiden tulisi vahvistaa ennakointitiedon hyödyntämistä. Tutkimusmenetelmänä on meta-analyyttinen lähestymistapa. Tämä tarkoittaa tutkimusotetta, jossa kerätään tutkimuksen kohteena olevista teemoista kirjallinen aineisto, ja analysoidaan sen sisältöä. Kirjallista tutkimusaineistoa täydennettiin muutamilla toimialaliittojen ja yritysten asiantuntijoiden haastatteluilla. Tutkimuksessa käytettiin tuoreita, vuonna 2003 tai myöhemmin julkaistuja, tunnettujen asiantuntijatahojen tuottamia ja valtakunnallisesti kattavia ennakointeja. Aineistoon sisällytettiin myös muutama alueellisesti tehty ennakointi, joiden tulokset olivat yleistettävissä valtakunnallisesti. Erilaisista metsä- ja kemianteollisuuden alatoimialoista kerätty materiaali ei ollut homogeenistä. Osasta aloja oli saatavissa yksityiskohtaisempaa ennakointitietoa kuin toisista, mikä näkyy tämän selvityksen tuloksissa. Selvitys sisältää useita taulukoita, jotka on koottu aineistomatriiseissa ilmoitettujen lähteiden ja haastattelujen perusteella. Jos taulukon tiedot on otettu vain yhdestä lähteestä, lähde on mainittu taulukon yhteydessä. Tutkimuksen ohjausryhmään osallistuivat johtaja Riitta Juvonen (Kemianteollisuus ry), tutkimus- ja koulutusasiantuntija Anne Kettunen (Metsäteollisuus ry), opetusneuvos Pirkko Laurila (Opetushallitus) ja kehittämispäällikkö Hannu Siltala (TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry). Kyseessä on uusi kokonaisuus, sillä selvitystä, jossa kemian ja metsäsektorin osaamistarpeita tarkastellaan yhdessä, ei ole tehty aiemmin. 8

9 2 Metsäteollisuus ja kemianteollisuus Suomessa Metsäteollisuus ja kemianteollisuus kuuluvat Suomen suurimpiin teollisuuden toimialoihin (kuvat 1 ja 2). Henkilöstön osaaminen on molemmille yksi keskeinen kilpailukykytekijä. Alat panostavat voimakkaasti tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Toinen tärkeä kilpailukykytekijänä on keskittyminen omaan kapeaan erikoisalueeseen eli nichealueeseen, jolla voidaan saavuttaa merkittävä maailmanmarkkina-asema. Niche-markkinoilla toimiminen edellyttää asiakastarpeen mukaisia, teknisesti laadukkaita tuotteita, menetelmiä niiden valmistamiseksi ja palveluja markkinointiin ja myyntiin. Myös raaka-aineiden saatavuus ja kestävän kehityksen mukainen toiminta ovat keskeisiä. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 20,3 % Muu 0,6 % Elintarviketeollisuus vaatetus- ja Tekstiili-, 10,2 % nahkateollisuus 1,0 % Metsäteollisuus 19,2 % Metalliteollisuus 31,5 % Kemianteollisuus 17,2 % Kuva 1. Teollisuuden tuotannon bruttoarvon (yhteensä noin 106 mrd ) jakautuminen vuonna Lähde: Tilastokeskus. Elinvoimaisten metsäteollisuuden ja kemianteollisuuden avulla Suomella on edellytykset menestyä biotalouden edelläkävijänä. Biotaloudessa kulutuksen painopiste on hiiltä sitovissa ja biohajoavissa tuotteissa, jotka valmistetaan biomassasta esimerkiksi puusta tai maatalouden sivuvirroista. Tuotteet ja tuotannon sivutuotteet myös kierrätetään tehokkaasti sekä arvokkaita raaka-aineita käytetään säästeliäästi. Metsä- ja kemian sektorin merkitys on suuri etsittäessä ratkaisuja globaaleihin kysymyksiin kuten ilmastonmuutokseen, tehokkaaseen sekä puhtaaseen energian- ja materiaalientuotantoon sekä veden ja ruoan riittävyyteen. 9

10 2.1 Metsäteollisuuden rakenne ja tunnuslukuja Metsäteollisuuden tuotteita ovat sellu-, paperi- ja kartonkituotteet sekä paperin jatkojalosteet ja pakkaukset. Metsäteollisuuteen kuuluu myös puurakentaminen ja puutaloteollisuus, saha- ja levyteollisuus, puusepänteollisuus sekä puubiomassan ja biopolttoaineiden jalostus. Puuhun ja sen jalostamiseen perustuva osaaminen ja yritystoiminta ovat Suomessa laajempaa ja monipuolisempaa kuin missään muussa maassa. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus koko metsäteollisuuden liikevaihdosta on noin 15 prosenttia. Puutuoteteollisuudessa pk-yritysten osuus on selvästi suurempi, noin kolmannes liikevaihdosta. Massa- ja paperiteollisuus on puolestaan suurimittakaavaista prosessiteollisuutta. Metsäteollisuus työllistää suoraan noin henkilöä Suomessa, joista työskentelee paperiteollisuudessa ja puutuoteteollisuudessa. Lisäksi vajaa henkilöä saa toimeentulonsa huonekalujen valmistuksesta. Merkittäviä metsäsektoriin liittyviä työllistäjiä ovat alan kunnossapitoyritykset, kone- ja laitevalmistajat, puunkorjuu-urakoitsijat, energiasektori ja kemianteollisuus sekä alan tutkimuslaitokset. Kun välillinen työllistäminen huomioidaan, arvioidaan, että metsäklusteri antaa työtä jopa suomalaiselle. Metsäklusteriin kuuluu metsäteollisuuden ja metsätalouden lisäksi kemianteollisuutta, kone- ja laitetoimittajia, viestintäalaa, pakkaamista ja rakentamista Metsäklusteri on Suomen suurin klusteri ja sen arvioidaan pysyvän suurimpana myös tulevaisuudessa. Suomessa toimii 49 paperi-, kartonki- ja sellutehdasta sekä yli 240 teollista sahaa, levytehdasta tai muuta puutuotealan yritystä. Metsäteollisuuden tuotannon bruttoarvo Suomessa vuonna 2010 oli yhteensä noin 20,6 miljardia euroa, joka jakaantuu puutuoteteollisuuteen sisältäen huonekaluteollisuuden (6,6 miljardia euroa) sekä massa- ja paperiteollisuuteen (14 miljardia euroa). Metsäteollisuuden osuus Suomen kokonaisviennistä on noin 20 % (kuva 2). Puutuoteklusteri on puun mekaanisen jalostuksen ympärille keskittynyt kokonaisuus, osa metsäklusteria. Siihen kuuluu saha- ja puulevyteollisuuden, rakennus- ja puusepänteollisuuden sekä talo- ja huonekaluteollisuuden, koneiden ja laitteiden valmistuksen, kemianteollisuuden sekä metsätalouden osaamista ja liiketoimintaa 10

11 Kuva 2. Eri toimialojen tuotteiden osuus Suomen kokonaisviennistä vuosina Lähde: Tullihallitus 2.2 Kemianteollisuuden rakenne ja tunnuslukuja Kemianteollisuuteen kuuluvat kemian perusteollisuus, öljy-, kaasu- ja petrokemianteollisuus sekä muovi- ja kemiantuoteteollisuus. Tärkeitä tuotteita ovat muun muassa vesi- ja metsäkemikaalit, lääkkeet, maalit ja lakat sekä öljypohjaiset tuotteet. Suuri osa tuotteista menee muun teollisuuden ja tuotannon käyttöön, mutta osa myös suoraan kuluttajalle. Muihin toimialoihin verrattuna ulkomaalaisomistuksen osuus on suuri kemianteollisuudessa. Esimerkiksi metsäteollisuudessa ja rakentamisessa omistus on pysynyt huomattavasti enemmän kotimaassa. Merkittävä osa kemianteollisuuden tuotannosta menee vientiin joko suoraan tai vientituotteisiin käytettyinä raaka- ja tarveaineina. Vastaavasti tuodaan sekä tuotannon raaka-aineita että erikoistuotteita. Kemianteollisuuden osuus Suomen kokonaisviennistä on noin 20 % (kuva 2). Ala työllisti vuonna 2010 noin henkilöä ja sen tuotannon bruttoarvo oli 17,3 miljardia euroa. 11

12 Kumituotteet 3 % Muovituotteet 13 % Öljytuotteet 47 % Muut 5 % Peruskemikaalit 20 % Maalit ja lakat 3 % Lääkkeet 8 % Pesuaineet ja kosmetiikka 1 % Kuva 3.. Kemianteollisuuden tuotannon bruttoarvon (yhteensä 17,3 mrd ) jakautuminen alatoimialoittain vuonna Lähde: Tilastokeskus. Peruskemikaalien ja öljytuotteiden lisäksi muovi- ja kumiteollisuus sekä lääketeollisuus ovat tärkeitä ja omaleimaisia kemianteollisuuden osa-alueita (kuvat 3 ja 4). Niitä sekä kemianteollisuuteen läheisesti liittyvää bioteollisuutta tarkastellaan tässä tutkimuksessa omina alatoimialoinaan. Muoviteollisuuteen kuuluu muovituotteiden ja pakkausten valmistus, esimerkiksi muovilevyjen, - kalvojen, -putkien ja -profiilien valmistus sekä rakentajien ja kuluttajien muovituotteiden valmistus. Kumiteollisuus käsittää kumituotteiden valmistuksen kuten renkaiden valmistuksen, renkaiden pinnoituksen sekä kuluttajien kumituotteiden valmistuksen. Lisäksi toimialoihin sisältyvät muoviaineiden ja synteettisen lateksin valmistus sekä muovien ja kumin kierrätys. Suomessa on noin 600 muovituotealan yritystä, joista 230:ssa työntekijöitä on vähintään viisi. Ala on kansainvälinen: noin 300 yritystä vie tuotannostaan ulkomaille yli puolet. Suomen muovituotevalmistuksen liikevaihto on noin 2 miljardia euroa ja muoviaineen valmistuksen noin 1 miljardin. Muovialalla on tällä hetkellä noin työntekijää. Kumialan yrityksiä on noin 90, joista noin 20 on kumituotteiden valmistajia ja loput pääasiassa rengaspinnoitusalaa sekä rakentamiseen tarvittavien komponenttien valmistajia. Alalla työskentelee noin 2300 henkilöä. Vuonna 2010 kumituoteyritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 720 miljoonaa euroa. Kaksi kolmasosaa suomalaisesta kumituotteiden tuotannosta menee vientiin. 12

13 Kuva 4. Kemianteollisuuden henkilöstö alatoimialoittain vuonna Bioteknologialla eli biotekniikalla tarkoitetaan eliöiden elintoimintojen, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen hyödyntämiseen perustuvaa tekniikkaa. Bioteknologian avulla pyritään löytämään ratkaisuja sellaisiin kysymyksiin kuin viljelykasvien satomäärien kasvattaminen, lääkkeiden ja rokotteiden kehittäminen, ympäristön puhdistaminen ja elämän laadun parantaminen. Suomessa on noin 200 bioalalla toimivaa yritystä, joista yli puolet on bioteknologiaa tai siihen läheisesti liittyviä tekniikoita hyödyntäviä yrityksiä. Muut ovat toimintaa tukevia yrityksiä, pääasiassa alihankinta- tai konsulttiyrityksiä. Valtaosalla yrityksistä on omaa tutkimustoimintaa tai ne tekevät tutkimusta alihankintana muille. Kaupallista tai tutkimukseen tarvittavaa tuotantoa on noin kolmasosalla. Määrällisesti noin neljäsosa bioalan yrityksistä on lääkekehityssektorilla. Saman verran yrityksiä toimii diagnostiikan parissa. Biomateriaali-, elintarvike-, rehu- sekä entsyymisektoreille kuuluu kuhunkin noin 10 prosenttia kaikista yrityksistä. Bioinformatiikkayrityksiä on noin viisi prosenttia ja ympäristösovelluksiin keskittyviä yrityksiä alle viisi prosenttia. 3 Toimialojen rajapinnat Metsäteollisuudella, kemianteollisuudella ja bioteollisuudella on paljon rajapintoja keskenään sekä yhteyksiä muihin toimialoihin. Metsäteollisuuden rakennemuutoksen myötä puulle etsitään uusia käyttömuotoja entistä enemmän myös kemian ja biokemian keinoin. Metsä- ja kemianteollisuuden osaamistarpeiden yhteinen ennakointityö on siten erittäin perusteltua. Se parantaa tiedonkulkua sekä mahdollisuuksia vaikuttaa tulevaisuuden menestykseen oikeanlaista osaamista kehittämällä. 13

14 Kemianteollisuuden tärkeimpiä asiakkaita Suomessa ovat metsäteollisuus sekä liikenne ja rakentaminen. Myös metallien jalostamisessa tarvitaan paljon erilaisia kemikaaleja. Perusmetallien jalostus ja kaivospuoli on kasvanut viime aikoina paljon. Bioteollisuus puolestaan kytkeytyy läheisesti hyvinvointi- ja elintarvikesektoreihin ja muoviteollisuus tieto- ja viestintä, elintarvike- ja ympäristöaloihin. Monien toimialojen kehityksessä materiaalien kehitys on avainasemassa, mikä liittää ne läheisesti mm. biojalostamoihin, puutuoteklusteriin sekä muoviteollisuuteen. Kuva 5. Metsä-, kemian- ja bioteollisuuteen läheisesti liittyviä toimialoja. Ympäristöalan määritelmä on laaja, sillä se kattaa periaatteessa kaiken tuotannon, joka tavalla tai toisella vähentää ympäristöhaittoja. Ympäristöalan tuotanto voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat päästöjen hallinta (esimerkiksi puhdistimet ja jätevesihuolto), puhtaammat ja säästävät tuotteet ja teknologiat (esimerkiksi puhtaammat polttoaineet, sähköautot, veden kierrätys) sekä luonnonvarojen säästö ja kestävä tuotanto (esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden käyttö, energian säästö, uusiotuotteet). On ilmeistä, että varsinaisen ympäristötoimialan lisäksi ympäristöalaan liittyvää toimintaa harjoitetaan paljon erityisesti kemian-, bio- ja metsäteollisuuden piirissä. Metsä- ja kemianteollisuus ovat riippuvaisia monista muista toimialoista. Esimerkiksi energian saatavuus ja kustannukset ovat kriittisiä tekijöitä. Metsä- ja kemianteollisuus ovat suuria kuljetuspalvelujen ostajia, jotka tarvitsevat kilpailukykyiset ja kustannustehokkaat logistiikka- ja kuljetusratkaisut. Tuotteet on voitava toimittaa häiriöttä asiakkaille, jotka pääosin toimivat vientimarkkinoilla. Moni kemianteollisuuden yritys profiloituu asiakkaansa toimialaan. Esimerkiksi on useita muoviteollisuuden yrityksiä, jotka profiloituvat voimakkaammin elintarvike- tai ympäristöalaan kuin 14

15 muoviteollisuuteen. Asiakaslähtöisyys lisääntyy, ja esimerkiksi suuri osa tutkimus- ja kehitys- eli t&k-toiminnasta tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa. Myös metsäteollisuus pyrkii entistä voimakkaammin kytkeytymään asiakkaisiinsa, mikä merkitsee siirtymistä pois raaka-aine- ja tuotantolähtöisestä toimintamallista. Arvoketjuun kytkeytyminen merkitsee siirtymistä ja integroitumista uusille liiketoiminta-alueille, joiden toimintalogiikat ja liiketoimintamallit eroavat metsäteollisuuden tunnetuista toimintatavoista. Esimerkiksi sahateollisuudessa suuntaudutaan jaloste- ja järjestelmätuotteisiin kytkemällä liiketoiminta rakentamisen arvoketjuun. Bioenergiasta on tulossa Suomen sahateollisuudelle uusi menestyvä liiketoiminta-alue. Puutuoteklusterilla on erityisen kiinteä yhteys energiasektoriin, rakennus- ja kiinteistöalalle sekä sisustusalaan. Yleisenä globaalina trendinä on teollisuuden toimialojen rajapintojen leviäminen ja yhteistyön lisääntyminen eri toimialojen välillä. Tästä huolimatta eri alojen koulutusta suunnitellaan vielä pitkälti erikseen. Esimerkiksi puutuoteteollisuus ja talonrakennus liittyvät kiinteästi toisiinsa, mutta alojen koulutus tapahtuu erillään. Puun käytön ja puusta rakentamisen edistämiseksi näiden alojen koulutusta tulisi kehittää yhteistyössä. Toinen esimerkki on ympäristötekniikan yhteys kemianprosessi- ja energiatekniikkaan. Lahden ammattikorkeakoulun miljöösuunnittelun, ympäristötekniikan ja ympäristöbiotekniikan suuntautumisvaihtoehdoista valmistuneille suunnatussa vuonna 2007 toteutetussa kyselytutkimuksessa vastaajat peräänkuuluttivat tutkintoon enemmän kemian ja ympäristökemian opintoja, laboratorioharjoituksia sekä energiatekniikkaa. Toimialarajat ovat ehkä häviämässä kokonaan. Esimerkiksi metsäklusterin tarkka rajaaminen on hankalaa, koska metsäteollisuus, raskas kemia ja energiantuotanto ovat käytännössä jo yhtä prosessiteollisuutta toimintatavoiltaan ja henkilöstön osaamisvaatimuksiltaan. Niiden tuotteissakin on päällekkäisyyksiä mm. biodieselin myötä. 4 Liiketoiminnan toimintaympäristö ja siitä nousevat osaamistarpeet Osaamisen ja koulutuksen merkitys yritysten ja yhteiskunnan strategisena menestystekijänä on suuri. Ennakoimalla osaamistarpeita voidaan tuottaa tietoa, jonka avulla koulutusta voidaan kehittää vastaamaan entistä paremmin elinkeinoelämän tarpeita. Elinkeinoelämän toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tämä merkitsee, että myös osaamistarpeet muuttuvat. Jotta koulutus pysyy mukana kehityksessä, myös oppimisympäristöjä on kehitettävä. Liiketoiminnan toimintaympäristö on kuvassa 6 jaettu viiteen osaan. Osat eivät ole erillisiä vaan linkittyvä toisiinsa kansainvälisin verkostoin. Verkostoja on myös osien sisällä. Muutos on jatkuva 15

16 tila kaikissa toimintaympäristön osissa. Osa muutoksista, kuten ilmastonmuutos ja talouskehitys, ovat vaikeasti ennakoitavissa. Tämä edellyttää joustavuutta niin järjestelmiltä kuin yksittäisiltä ihmisiltä. Seuraavassa tarkastellaan eri osien tulevaisuuden näkymiä. Kuva 6. Liiketoiminnan toimintaympäristön osat. 4.1 Luonnonvarat Tarve ratkaista puhtaaseen ympäristöön ja luonnonvarojen riittävyyteen liittyvät haasteet kasvaa. Globaaleihin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen sekä energian ja puhtaan juomaveden riittävyyteen, etsitään globaaleja ratkaisuja. Ympäristön huomioimisesta voidaan kehittää ympäristöliiketoimintaa. Tunnettuja suomalaisia tuotteita ovat muun muassa puhtaat liikennepolttoaineet, vedenpuhdistuskemikaalit sekä jätehuoltojärjestelmät. Osaamisen kannalta suomalaisella teollisuudella on erinomaiset edellytykset olla edelläkävijä kansainvälisillä markkinoilla ympäristöliiketoiminnassa ja uusiutuvissa energianmuodoissa. Tekesin mukaan aloittavien yritysten ja kasvuyritysten tukemisen fokusta tullaan kohdentamaan ympäristöliiketoimintaan. Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen niukkeneminen ovat tulevaisuutta muokkaavia megatrendejä. Ympäristövaatimukset tiukentuvat ja tarkentuvat jatkuvasti. Esimerkiksi tuotteiden alkuperä ja elinkaaritiedot on dokumentoitava entistä tarkemmin. 16

17 Sekä yleistä että erityistä ympäristöosaamista tarvitaan kaikilla aloilla. Yleisosaamisella tarkoitetaan sitä, että kaikki toimivat niin, että vaikutukset ympäristöön ovat mahdollisimman pieniä ja erityisosaamisella lähinnä ympäristöpolitiikan, -vaikutusten ja -juridiikan asiantuntemusta. Materiaalien ja raaka-aineiden käyttö kasvaa, kun maailman väkirikkaat kansat vaurastuvat. Luonnonvaroista käytävä kilpailu kiristyy, ja energia kallistuu, mistä visioidaan puuraaka-aineelle kilpailuetua. Puutuotteiden etuna on, että niiden työstämisessä ja tuotannossa tarvitaan vain vähän prosessin ulkopuolista energiaa. Elinkaariajattelu, kierrätys ja uusiomateriaalien käyttö tehostuvat. Materiaalien tehokkaaseen käyttöön, jätteiden minimointiin, kierrätykseen ja hyödyntämiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Suomen talouden vahvuutena ovat perinteisesti olleet luonnonvarat: metsä, vesi ja kaivannaiset. Suomella on maine puhtaana, korkean teknologian maana. Puhdas vesi ja ilma, maa, metallit, energia ja uusiutuva kuitu ovat uuden vuosisadan valttikortteja. Vielä muutama vuosi sitten uskottiin voimakkaasti dematerialisaatioon. Vaikka tulevaisuudessa pyritään tuottamaan lisäarvoa vähemmällä materialla, on kuitenkin osittain siirrytty neokolonialismiin, eli ajattelemaan, että se, jolla on luonnonvaroja, hallitsee. Se, jolla on puhdasta vettä, puhdasta ilmaa, energiaa, viljelysmaata, uusiutuvia raaka-aineita ja metalleja, voi myös paremmin kehittää langatonta liiketoimintaansa. Keskeistä on, että pystytään yhtaikaa ohjaamaan sekä informaatio- että resurssivirtoja. Koulutuksella on tärkeä rooli työelämässä tarvittavan vihreän osaamisen aikaansaamisessa. Tulisi panostaa ympäristöosaamiseen ja elinkaariajatteluun sekä osaamiseen, jolla kehitetään ja jalostetaan uusiutuvia materiaaleja ja uusiutuvaa, paikallista energiantuotantoa kuten polttokennoja ja aurinkokennoja. Esimerkiksi puurakentamisen opetusta tulisi tehostaa, ja huomioida myös puun myönteinen vaikutus sisäilmaan sekä älykkäät puutuotteet. Yhä useamman tulisi myös tuntea ympäristöalan lainsäädäntö sekä kemikaalilainsäädäntö. Varsinaisen ympäristö- ja kemikaalitiedon lisäksi koulutuksen tulisi vaikuttaa asenteisiin, haastaa kyseenalaistamaan ja kannustaa innovoimaan. 4.2 Yksilöt ja työyhteisö 2020-luvun työelämää on hahmotettu Elinkeinoelämän keskusliiton koordinoimassa Oivallushankkeessa. Oivallus eli Oppivien verkostojen osaamistarpeet tulevaisuuden Suomessa alkoi vuonna 2008 ja päättyi elokuussa Yksi hankkeen lähtökohdista oli, että osaamistarpeet muuttuvat, koska tavat tehdä työtä muuttuvat. Hypoteesina on, että elinkeinoelämä on 2020-luvulla yhä verkostuneempi. Toimialat ja yritykset eivät menesty yksin, vaan tarvitaan prosessiajattelua, 17

18 laaja-alaista yhteistyötä ja verkostoitumista jopa niin pitkälle, että toimialat lähentyvät toisiaan muodostaen liiketoiminnan arvoketjuja. Teollisuusyhteiskunnasta on siirrytty tietoyhteiskuntaan. Työn tekemisen tulevaisuudennäkymistä käytetään kirjallisuudessa sellaisia käsitteitä kuten itseorganisoituva, itsejohdettu, voimaantunut, demokraattinen, ihmiskeskeinen, parvimainen ja vertaisverkostomainen. Työtehtävien uskotaan kehittyvän yksilöllisistä yhteisöllisiksi, rutiininomaisista vaihteleviksi ja konkreettisista abstraktimpaan suuntaan. Moni työ irtautuu rutiineista. Päämäärä tiedetään, mutta tarkat nuotit tavoitteen pääsemiseksi puuttuvat. Toinen trendi on, että harvoja töitä tehdään yksin. Työelämä perustuu tiimeihin, jotka työskentelevät yhdessä ratkoakseen ongelman tai luodakseen uutta. Organisaatiot muuttuvat hiearkisista kohti väljempiä rakenteita. Siirtyminen tiukoista linjaorganisaatioista löyhemmiksi matriiseiksi nähdään yhteistyötä vauhdittavaksi tekijäksi. Organisaation hierarkian madaltuminen hajauttaa päätöksentekoa. Työpaikoilla on entistä keskeisempää osata koota oikeanlaisia ryhmiä. Erilaisia osaamisia tuodaan yhteen sekä sisäisesti organisaatiota muokkaamalla tai tiimejä sekoittamalla että hankkimalla osaamista yrityksen ulkopuolelta. Nuoren sukupolven suhtautuminen työhön on erilaista kuin vanhemman. Nuorille on tärkeää löytää työstä henkilökohtainen merkitys jopa kutsumus. Myös jatkuva itsensä kehittäminen on monille nuorille tärkeää. Työssä suoriutuminen ei riitä motivaatioksi vaan kaivataan työn imua, mistä seuraa uudenlaisia osaamistarpeita johtamiseen. Tarvitaan ihmisten ja osaamisen johtamista asioiden johtamisen sijaan. Johtaminen muuttuu enemmän dialogiseksi, suorasta johtamisesta tiimejä valmentavaan suuntaan. Tulevaisuuden työssä jokainen johtaa, vähintään itseään, usein myös osaamista, verkostoja ja muita ihmisiä. Työyhteisötaidot kaikilla tasoilla korostuvat. Esimiesten on osattava vetää projekteja, mutta yhtä lailla kaikilla tasoilla tiimityötaidot ja projektin osallisena olemisen taidot ovat keskeisiä. Oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa tunteminen (esim. työsopimusasiat) työpaikalla on tärkeää. Individualistinen näkökulma lisääntyy. Toisaalta verkostoidutaan laajalti, mutta ei yhtä vahvasti kuin ennen sitouduta staattisiin yhteisöihin kuten työyhteisöön. Puhutaan yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden rinnakkaisesta kasvusta. Esteettinen ja elämysympäristö korostuvat. Yksilöt arvostavat käyttökokemuksia. Tuotteiden aistittavien ominaisuuksien ja muotoilun merkitys kasvavat. Vuosina syntyneet, eli niin sanottu Y-sukupolvi arvostaa vapaa-aikaa, mutta toisaalta on valmis viemään töitä kotiin. Toimistotyössä perinteiset työajat ovat jäämässä historiaan. Tulevaisuuden työntekijöitä, vuoden 1990 jälkeen syntyneitä, eli niin sanottua D-sukupolvea on 18

19 tutkittu vähemmän, mutta ainakin tietoteknisiltä ja verkostoitumistaidoiltaan he eroavat edukseen vanhemmista sukupolvista. On muistettava, että sukupolven lisäksi myös elämäntilanne vaikuttaa voimakkaasti yksilön suhtautumiseen työhönsä. Nuorella perheettömällä on elämässään enemmän vapausasteita kuin perheellisellä keski-ikäisellä. Tulevaisuuden työelämässä yhä useampi vaihtaa työtä monta kertaan. Oman osaamisen markkinointi, usko omiin kykyihin sekä elinikäisen oppimisen asenne nousevat keskeisiksi. Kyvystä nähdä suuremmat tavoitteet tekemisen taustalla on hyötyä. Yksilön ammatti-identiteetti korostuu, sillä yhdelle alalle yhtenäistä ammatti-identiteettiä on entistä vaikeampi luoda. Tulevaisuuden työyhteisö on yhä kansainvälisempi. Kielitaito ja vieraiden kulttuurien ymmärtäminen ovat keskeisiä työelämätaitoja organisaation kaikilla tasoilla. Tarvitaan ymmärrystä, ei vain tietoa siitä, miten muualla toimitaan ja ajatellaan. Myös tuotannossa työskentelevät lukevat entistä enemmän englanninkielisiä käyttöohjeita ja muuta materiaalia sekä työskentelevät yhteisöissä, joissa on eri maalaisia ihmisiä. Koulutus voi tukea kansainvälisyyden kehittymistä esimerkiksi opiskelija- ja opettajavaihdon avulla. Myös ammatillisen tutkinnon opiskelijoita tulisi kannustaa lähtemään ulkomaille opiskelun ja työuran aikana. Sekä kemian että metsäalalla kaivataan rohkeita visionäärejä, jotka ovat moniosaajia ja joilla on valmiuksia jatkuvasti päivittää osaamistaan. Puhutaan niin sanotuista T-tyypin osaajista, joilla on laaja osaamispohja, mutta samalla jonkun alueen syvällinen asiantuntemus. Myös tuotannossa työskentelevillä pitäisi olla riittävän laaja osaamispohja, jotta he selviävät tulevaisuuden haasteista. Ammattikoulutusta ei tulisi lyhentää vaan entistä enemmän tulisi kiinnittää huomiota perusteiden opettamiseen esimerkiksi luonnontieteiden ilmiöistä. Tämä luo perustan elinikäiselle oppimiselle, mahdolliselle alan vaihdolle sekä uralla etenemiselle. On visioitu, että ammatillinen sivistys ja yleissivistys lähestyvät toisiaan monilla alueilla. Tämän perusteella olisi perusteltua suorittaa ammatillinen ja lukiotutkinto yhtaikaisesti. Toisaalta syrjäytymisen ehkäisemisen näkökulmasta voisi olla tarpeen tarjota heikommin opinnoissa menestyville myös lyhytkestoista käytännönläheistä koulutusta, jolla he voisivat työllistyä. Yrittäjämäistä asennetta tarvitaan kaikilla organisaation tasoilla. Se tarkoittaa sitä, että tulevaisuuden työntekijä on oma-aloitteinen, itseään ja työtään kehittävä ammattilainen, joka on yhteistyökykyinen, kantaa vastuun työstään, työturvallisuusosaamisestaan ja työympäristöstään sekä on ylpeä työstään ja sen tuloksista. 19

20 4.3 Informaatio ja tieto Internetin ja muiden sähköisten verkostojen ansiosta informaatiota on paljon ja helposti saatavilla. On arvioitu, että suurimmat maailmaa mullistavat globaalit trendit ovat internet ja digitaalisuus. Digitaalisuuden on arvioitu 50-kertaistuvan seuraavan 10 vuoden aikana Informaatiota on kaikki fyysisesti tai digitaalisesti koodattu tieto: kirjat, lehdet, kuvat, tietokannat ja niin edelleen. Informaatiosta tulee tietoa, kun joku henkilö tulkitsee sen oman viitekehyksensä ja kokemustensa kautta. Tieto syntyy siis kontekstualisoimalla informaatio tarvittavaan käyttöyhteyteen. Tieto on aina persoonallista ja yksilöön sidottua. Tämä ei tarkoita, että tieto olisi subjektiivista; monilla ihmisillä voi olla runsaasti yhteistä tietoa Verkostoituminen on tulevaisuuden tapa toimia. Yksilöiden ja yritysten verkostoituminen johtaa parhaimmillaan informaatiovirtojen yhdistymiseen. Yhden ihmisen sijaan ryhmän ja verkoston pitää osata laajasti ja syvästi. Kemian- ja metsäteollisuuden haasteina on uuden tiedon luominen ja sen soveltaminen kokonaan uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Tässä prosessissa on toimittava globaalissa yhteistyössä uuden tiedon tuottajien kanssa toimipaikan sijainnista riippumatta. Henkilökohtainen työskentely ulkomailla on edelleen paras tapa päästä aidosti käsiksi muualla olevaan uuteen tietoon, niin tehokkaita kuin tietoverkot ovatkin. Innovaatiot kytkeytyvät monilla tavoilla tietoon ja sen käyttöön. Innovaatio on yksinkertaisesti ilmaisten uusi hyödyllinen asia, joka on otettu käyttöön. Innovaation kohteena voi olla uusi tuote tai palvelu, uusi toimintamalli tai prosessi. Asiantuntijoiden tiedosta osa on eksplisiittistä ja analyyttistä, ja osa taas on periaatteessa ilmaisematonta tietoa, joka paljastuu asiantuntijan toimintaa tarkkailtaessa. Tämä koskee kaikkia asiantuntijoita, niin koneenkäyttäjiä, suunnittelijoita kuin johtajiakin. Myös tieteen tekemisessä on hiljainen komponentti. Monen asiantuntijan tieto voidaan siten oppia vain tekemällä ja seuraamalla mestarin toimintaa. Tässä mielessä työssäoppiminen on erittäin tärkeä oppimisen tapa. Yrityksissä on oltava osaamista, jonka avulla tietoa pystytään etsimään ja omaksumaan. On keskeistä löytää taho (henkilö, yritys, tutkimuslaitos tai vastaava), jolla on tarjolla sellaista täydentävää erityisosaamista, jota yritys tarvitsee mutta jota sillä itsellään ei ole. Yhtä keskeistä on myös, että yritys kykenee yhdistämään saamansa uuden osaamisen olemassa olevaan osaamiseen niin, että tuloksena on aidosti uutta osaamista ja innovaatioita. Myös kyky muodostaa kytkentöjä eri ilmiöiden välillä on tärkeä osaamistarve 20

ENNAKOINTISELVITYS METSÄTEOLLISUUDEN JA KEMIANTEOLLISUUDEN LAADULLISISTA OSAAMISTARPEISTA

ENNAKOINTISELVITYS METSÄTEOLLISUUDEN JA KEMIANTEOLLISUUDEN LAADULLISISTA OSAAMISTARPEISTA ENNAKOINTISELVITYS METSÄTEOLLISUUDEN JA KEMIANTEOLLISUUDEN LAADULLISISTA OSAAMISTARPEISTA Maija Pohjakallio, Katme Consulting Oy Opetushallitus 2012 2 Tiivistelmä Selvityksessä tarkastellaan kemianteollisuuden

Lisätiedot

15.11.2012 ProSuomi-projektin päätösseminaari Maija Pohjakallio, Katme Consulting Oy

15.11.2012 ProSuomi-projektin päätösseminaari Maija Pohjakallio, Katme Consulting Oy 15.11.2012 ProSuomi-projektin päätösseminaari Maija Pohjakallio, Katme Consulting Oy TAVOITTEET JA MENETELMÄT työssä tarkasteltu laadullisia osaamistarpeita ennakoinnin näkökulmasta (aikajänne 5-10 v)

Lisätiedot

Suomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin

Suomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin Metsäteollisuuden ja -klusterin tulevaisuuden osaajat Metsäalan koulutuksen tulevaisuusseminaari 5.5.2009 Helena Aatinen, Metsäteollisuus ry 2 Mistä metsäteollisuuden muutoksessa on kysymys? 3 Suomi on

Lisätiedot

28.05.2012/ KMO:n koulutustyöryhmä Maija Pohjakallio, Katme Consulting Oy Opetushallitus

28.05.2012/ KMO:n koulutustyöryhmä Maija Pohjakallio, Katme Consulting Oy Opetushallitus 28.05.2012/ KMO:n koulutustyöryhmä Maija Pohjakallio, Katme Consulting Oy Opetushallitus SISÄLLYS Tiivistelmä Keskeiset tulokset 1. Tausta, tavoitteet sekä menetelmät 2. Metsäteollisuus ja kemianteollisuus

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS

METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS METSÄTALOUDEN KOULUTUSTOIMIKUNNALLE KUULUVAT TUTKINNOT 28.5.2012/EL 1.Käytetty aineisto 1.1 Metsäalan ennakointiaineisto 1.Käytetty aineisto 1.1 Muu käytetty

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Ympäristö- ja luonnonvara-ala Mitä osaamista megatrendit edellyttävät? Asiantuntija Jouni Lind

Ympäristö- ja luonnonvara-ala Mitä osaamista megatrendit edellyttävät? Asiantuntija Jouni Lind Ympäristö- ja luonnonvara-ala Mitä osaamista megatrendit edellyttävät? Asiantuntija Jouni Lind Megatrendi Niukkenevat resurssit, kasvava kulutus väestön määrä kasvaa keskiluokka kasvaa kehittyvillä markkinoilla

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM

UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM Johdanto Metsäteollisuuden toimintaympäristö on pysyvästi muuttunut Viimeisen viiden vuoden aikana yritykset tehneet monia

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Metsäsektorin muutosajurit Teknologinen kehitys ja markkinoiden muutos (1) 2 Paperin ja sähköisen

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot

Opetuksen tulevaisuuden haasteet ennakoinnin ongelmallisuus. Kumi-instituutin kevätseminaari 11.4.2014 Pirkko Laurila

Opetuksen tulevaisuuden haasteet ennakoinnin ongelmallisuus. Kumi-instituutin kevätseminaari 11.4.2014 Pirkko Laurila Opetuksen tulevaisuuden haasteet ennakoinnin ongelmallisuus Kumi-instituutin kevätseminaari 11.4.2014 Pirkko Laurila Kumialan tutkintojen kehittäminen Kumialan koulutus on verrattain nuorta, ammatillinen

Lisätiedot

Resurssien globaali varmistaminen ja metsäklusterin koulutushankkeet. Esa Ojala Resurssijohtaja Stora Enso Oyj, Metsä

Resurssien globaali varmistaminen ja metsäklusterin koulutushankkeet. Esa Ojala Resurssijohtaja Stora Enso Oyj, Metsä Resurssien globaali varmistaminen ja metsäklusterin koulutushankkeet Esa Ojala Resurssijohtaja Stora Enso Oyj, Metsä Metsäteollisuus Suomelle elinehto Metsät Suomen ainoa merkittävä strateginen luonnonvara

Lisätiedot

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät, Kemianteollisuus ry Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet 2.9.2011, PIRKO, Tampere 2.9.2011 1 Esityksen sisältö 1990-luvun opit Ennakoinnin vaikeudesta

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014 Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014 Puutuoteteollisuuden tutkimuksen agenda - Edellinen tutkimusagenda on tehty 2008 - Hyvä, mutta edellyttää päivitystä

Lisätiedot

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Metsäalan tulevaisuusseminaari 1.11.2007 Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Christine Hagström-Näsi Metsäklusteri Oy Metsäklusterin keskeiset

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Visio suomalaisen laboratoriotoiminnan mahdollisuuksista

Visio suomalaisen laboratoriotoiminnan mahdollisuuksista Ympäristöanalytiikka: Visio suomalaisen laboratoriotoiminnan mahdollisuuksista Lauri Hietaniemi Green Net Finland ry Kemian päivät 28.05.2009 Green Net Finland ry ympäristöteknologian verkosto-organisaatio

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Katme Consulting Oy 2013 Selvityksen tulokset 2 Selvityksen tausta Jo kauan ennen kuin varsinaista biotalouden käsitettä oli edes

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Luonnonvarat ja kestävä talous

Luonnonvarat ja kestävä talous Luonnonvarat ja kestävä talous - Tekesin toimet jatkossa BioRefine ja Vesi loppuseminaari 26.11.2012 Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Tekesin sisällölliset painopisteet Liiketoiminta globaaleissa arvoverkoissa

Lisätiedot

Miksi töihin Metsäteollisuuteen?

Miksi töihin Metsäteollisuuteen? Miksi töihin Metsäteollisuuteen? 1 24.1.2008 Sari Rämö Kuka olen? Sari Rämö, KTM Tehnyt töitä insinöörien kanssa vuodesta 1990. Pakkausteollisuus SCA joulukuu 2000 SCA Packaging Suomen toimitusjohtaja

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen kautta

Lisätiedot

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät, Kemianteollisuus ry Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet 2.9.2011, PIRKO, Tampere 2.9.2011 1 Esityksen sisältö 1990-luvun opit Ennakoinnin vaikeudesta

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Autoalan koulutuksen kehittämistarpeiden selvittäminen vuosi 2011 Ennakointitiedon tuottaja OPH 2011:24 Koulutusaste (ammatillinen 2. aste, Ammatillinen

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013

Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013 Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013 Komposiitit ja älykkäät puurakenteet - Tommi Appelgren Mikä osaamiskeskusohjelma (=OSKE) on? Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämislain mukainen

Lisätiedot

Analytiikkapäivät 2010 20.4.2010 Pia Lahti

Analytiikkapäivät 2010 20.4.2010 Pia Lahti Analytiikkapäivät 2010 20.4.2010 Pia Lahti Biotuotetekniikka o Aalto-yliopiston uusi tutkinto-ohjelma o Aloittaa syksyllä 2010 o 40 aloituspaikkaa o Korvaa nykyisen Puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

Sisältä ketterä markkinoilla vahva

Sisältä ketterä markkinoilla vahva Sisältä ketterä markkinoilla vahva Strategiset yrityskumppanuudet vesi-, metsä- ja kemian alan tulevaisuuden kilpailuedun rakentajina Tulevaisuuden mahdollisuudet ja Tekesin rooli BioRefine- ja Vesi -loppuseminaari

Lisätiedot

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Pohjois Savon biotalousosaajat Projektin tavoitteet tunnistaa ja priorisoida biotalouden osaamistarpeita

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Metsäteollisuuden tulevaisuuden näkymät ja toisen asteen koulutus

Metsäteollisuuden tulevaisuuden näkymät ja toisen asteen koulutus Metsäteollisuuden tulevaisuuden näkymät ja toisen asteen koulutus Pirko, Tampere 2.9.2011 Jukka Kilpeläinen, svp Group R&D, Stora Enso Oyj 1 Metsäteollisuuden päätrendit Euroopan tilanne Hintojen lasku,

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Energia - ja sähköalan näkökulma - TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEISTA JA NÄKYMISTÄ ENNAKOINTIKAMARI LVIS

Energia - ja sähköalan näkökulma - TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEISTA JA NÄKYMISTÄ ENNAKOINTIKAMARI LVIS Energia - ja sähköalan näkökulma - TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEISTA JA NÄKYMISTÄ TO 17.11.2009 ENNAKOINTIKAMARI LVIS Johanna Aholainen HELEN KONSERNI esittely Helen konserni on energia-alan osaaja, joka

Lisätiedot

Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista osallistu ja vaikuta! Osaamiskeskusohjelmasta tukea kansainvälistymiseen. Joensuu, 5.11.

Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista osallistu ja vaikuta! Osaamiskeskusohjelmasta tukea kansainvälistymiseen. Joensuu, 5.11. Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista osallistu ja vaikuta! Osaamiskeskusohjelmasta tukea kansainvälistymiseen Joensuu, 5.11.2009 1 Tietoa, taitoa, tehoa, tuloksia! Joensuun Tiedepuisto

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011 Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä Turku 30.8.2011 1 KOULUTUSTOIMIKUNTAJÄRJESTELMÄ Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä. Koulutustoimikuntajärjestelmä

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA KTT, yritysfuturologi Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea 3.4.2014 Länsi-Uudenmaan sparrausfoorumi 4, Siuntio OLEMMEKO NYT TAITEKOHDASSA? Energiakriisit

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulu. Tekniikan ala

Lahden ammattikorkeakoulu. Tekniikan ala Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan ala 1 2. joulukuuta 2013 Polymeeri- ja kuitutekniikka Materiaalitekniikan toinen ydinosaamisvaihtoehto Laaja-alainen polymeeripohjaisten materiaalien opiskelukokonaisuus,

Lisätiedot

Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti

Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti Metsäteollisuus on tärkeää Suomelle - nyt ja tulevaisuudessa 50 sellu- ja paperitehdasta sekä noin 200 muuta jalostustehdasta

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Osaamisen kehittämisen merkitys organisaatiolle sekä tulevaisuuden osaamistarpeet

Osaamisen kehittämisen merkitys organisaatiolle sekä tulevaisuuden osaamistarpeet Osaamisen kehittämisen merkitys organisaatiolle sekä tulevaisuuden osaamistarpeet Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Loimaan oppisopimustoimiston seminaari 21.5.2011 Esityksen sisältö Miten

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET Kuhmon Metsäpäivän Ideaseminaari 26.3.2014 Janne Seilo Aluejohtaja UPM Metsä Pohjanmaan integraattialue UPM tänään UPM Plywood Vaneri- ja viilutuotteet UPM Biorefining

Lisätiedot

Metsäteollisuus. Nyt. Anne Brunila Innovaatioseminaari 22.9.2006

Metsäteollisuus. Nyt. Anne Brunila Innovaatioseminaari 22.9.2006 Metsäteollisuus. Nyt Anne Brunila Innovaatioseminaari 1 Metsäteollisuus. Nyt 2 Heikko kannattavuus, korkeat kustannukset ja laskevat hinnat Suomessa lähes kaikki kustannukset kilpailijoita korkeammat tuottavuusetumatka

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011 Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä Mika Tammilehto 12.5.2011 Ammattikoulutus myrskyn silmässä? Osaamistarpeet muuttuvat mikä muuttuu, miten ja millä aikajänteellä? uusien teknologioiden

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot