ENNAKOINTISELVITYS METSÄTEOLLISUUDEN JA KEMIANTEOLLISUUDEN LAADULLISISTA OSAAMISTARPEISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENNAKOINTISELVITYS METSÄTEOLLISUUDEN JA KEMIANTEOLLISUUDEN LAADULLISISTA OSAAMISTARPEISTA"

Transkriptio

1 ENNAKOINTISELVITYS METSÄTEOLLISUUDEN JA KEMIANTEOLLISUUDEN LAADULLISISTA OSAAMISTARPEISTA Maija Pohjakallio, Katme Consulting Oy Opetushallitus 2012

2 Tiivistelmä Selvityksessä tarkastellaan kemianteollisuuden ja metsäteollisuuden henkilöstön laadullisia osaamistarpeita 5-10 vuoden ennakointinäkökulmasta. Tavoitteena on koota tietoa kemian sekä paperi- ja puualan ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen kehittämiseen. Peruskemikaalien ja öljytuotteiden lisäksi muovi- ja kumiteollisuus sekä lääketeollisuus ovat tärkeitä ja omaleimaisia kemianteollisuuden osa-alueita. Näitä sekä kemianteollisuuteen läheisesti liittyvää bioteollisuutta tarkastellaan tässä tutkimuksessa omina alatoimialoinaan. Metsäteollisuuden osalta tarkastellaan erikseen kemiallista ja mekaanista metsäteollisuutta. Alatoimialoista on pyritty kuvaamaan kasvavia liiketoiminta-alueita, tärkeitä teknologioita sekä henkilöstön osaamistarpeita koulutustasokohtaisesti. Kemianteollisuuden ja metsäteollisuuden osaamistarpeet laajenevat. Luonnontieteellinen ja teknologinen osaaminen ovat edelleen menestyksen perusta, mutta muiden osaamisalueiden, kuten liiketoimintaosaamisen, kestävän kehityksen vaateiden ymmärtämisen, yleisten työelämätaitojen ja ryhmätyötaitojen, painoarvo työelämässä tarvittavan substanssiosaamisen lisänä on kasvanut. Työelämän ja oppilaitosten välisen yhteistyön merkitys korostuu. Kehitystä ja muutoksia tapahtuu jatkuvasti, joten työelämässä ei menesty ilman uuden oppimiskykyä ja halua. Tulevaisuuden työntekijä on oma-aloitteinen, itseään ja työtään kehittävä ammattilainen, joka on yhteistyökykyinen, kantaa vastuun työstään, työturvallisuusosaamisestaan ja työympäristöstään sekä on ylpeä työstään ja sen tuloksista. Elämänhallinnan taidot ja stressinsietokyky nousevat. keskeisimpien osaamisalueiden joukkoon, koska ne ovat edellytyksiä kaiken muun osaamisen käytölle ja jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä menestymiselle. Työyhteisöt ovat yhä kansainvälisempiä. Kielitaito ja vieraiden kulttuurien ymmärtäminen ovat tärkeitä työelämätaitoja organisaation kaikilla tasoilla. Metsäteollisuus ja kemianteollisuus ovat vientivetoisia aloja, joten kansainvälisen kaupan erityisosaaminen on keskeistä. Globalisoituneessa taloudessa kilpailu kiristyy ja yritykset tarvitsevat innovaatioita toimintansa kaikilla tasoilla. Kaivataan rohkeita visionäärejä, jotka ovat moniosaajia ja joilla on valmiuksia jatkuvasti päivittää osaamistaan. Ympäristövaatimukset tiukentuvat ja tarkentuvat. Cleantech eli ekologisesti kestävän kehityksen saavuttamiseksi käytettävä tekniikka on tärkeä tulevaisuuden osaamisalue. Näkymissä on, että cleantech saa rinnalleen cleanservicen. Puulle ja sen ainesosille etsitään uusia käyttömuotoja entistä enemmän myös biokemian ja kemian keinoin. Materiaaliteknologia kehittyy, ja erilaiset uudet komposiitit, kuten puun ja muovin yhdistelmät, valtaavat alaa. Verkostomainen toimintatapa yli toimialojen ja tieteen rajojen lisääntyy, minkä vuoksi yhteistyötä tulisi lisätä eri alojen koulutuksen suunnittelussa. Myös eri alojen opiskelijoiden väliset yhteiset projektit ovat toivottavia. Pienessä maassa koulutuksen tiivis sitominen osaksi innovaatiojärjestelmää on tärkeää. Korkeakoulutusta tulisi suunnata valtakunnallisesti ja alueellisesti tärkeille osaamisalueille, joita on määritelty mm. strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) ja osaamiskeskusohjelman (OSKE) klusterien kautta. Avainasemassa on, että opetushenkilökunta on tietoinen näistä painopistealueista. Jatkotutkimusehdotuksena on selvittää tuotantotöiden (teollisuustöiden) kehitysnäkymiä: miten ammatillisen koulutuksen asema muuttuu automaation lisääntyessä ja työtehtävien monimutkaistuessa? Suomi ei ole erillinen saareke koulutuksellisestikaan, vaikka koulutus vielä pitkälti nähdäänkin kansallisena kysymyksenä. Monet oppilaitokset ovat rakentamassa kansainvälisiä yhteyksiä. Myös osaamistarpeiden ennakointia tulisi tulevaisuudessa tehdä entistä enemmän kansainväliseltä pohjalta. 2

3 Keskeiset tulokset Elinvoimaisten metsäteollisuuden ja kemianteollisuuden avulla Suomella on edellytykset menestyä biotalouden edelläkävijänä. Metsä- ja kemian sektoreiden merkitys on suuri etsittäessä ratkaisuja globaaleihin kysymyksiin kuten ilmastonmuutokseen, tehokkaaseen sekä puhtaaseen energian- ja materiaalientuotantoon sekä veden ja ruoan riittävyyteen. Metsäteollisuudella ja kemianteollisuudella on laajoja rajapintoja paitsi keskenään myös muiden toimialojen kanssa. Monien toimialojen kehityksessä materiaalien kehitys on avainasemassa, mikä liittää ne läheisesti mm. biojalostamoihin, puutuoteklusteriin sekä muoviteollisuuteen. Materiaaleja pystytään räätälöimään nanotasolla, mikä mahdollistaa niille uusia käyttösovelluksia Toimialarajat ovat ehkä häviämässä kokonaan. Esimerkiksi metsäteollisuus, raskas kemia ja energiantuotanto ovat käytännössä jo yhtä prosessiteollisuutta toimintatavoiltaan ja henkilöstön osaamisvaatimuksiltaan. Näiden tuotteissakin on päällekkäisyyksiä mm. biodieselin myötä. Tulevaisuuden kehityssuuntia Tulevaisuudessa lisääntyy paine huomioida yhteiskunnalliset ja kaupalliset näkökulmat teknologisen kehitystyön peruslähtökohtina. Täten yhteiskunnan ja liike-elämän osaaminen korostuvat teknologia-alojen kilpailutekijöinä. Myös viestintä on yhä tärkeämmässä roolissa, koska uusille teknologioille, tehtaille ja tuotteille pitää saada sosiaalinen hyväksyntä. Monet tulevaisuuden teknologioista kehitetään asiakaslähtöisesti korostaen ihmislähtöistä suunnittelua, prototyyppejä, kokeilua ja testaamista (design-thinking). Teknologioihin myös liittyy yhä useammin palvelutoimintaa, jopa palveluinnovaatioita. Yksittäisten tuotteiden sijaan kysyntä kohdistuu valmiisiin ratkaisuihin siten, että palvelu on tiivis osa tuotetta. Yrityksillä on oltava tehokas koneisto tiedonlouhintaan. Organisaation kaikilla tasoilla henkilöstöllä tulee olla valmiudet käyttää tietokoneita ja tietojärjestelmiä. Materiaalivirtojen lisäksi on hallittava myös tietovirtoja ja tunnettava IPR-alaa (intellectual property rights). Globalisoituneessa taloudessa kilpailu kiristyy. Tämä pakottaa yritykset leikkaamaan kustannuksia ja kehittämään jatkuvasti uusia tuotteita, jotka ovat entistä parempia tai täysin uudenlaisia. Yritykset tarvitsevat innovaatioita toimintansa kaikilla tasoilla. Sekä kemianteollisuudessa että metsäteollisuudessa kaivataan rohkeita visionäärejä, jotka ovat moniosaajia ja joilla on valmiuksia jatkuvasti päivittää osaamistaan. Puhutaan niin sanotuista T-tyypin osaajista, joilla on laaja osaamispohja, mutta samalla jonkun alueen syvällinen asiantuntemus. 3

4 Suomi ei ole erillinen saareke koulutuksellisestikaan, vaikka koulutus vielä pitkälti nähdäänkin kansallisena kysymyksenä. Monet oppilaitokset ovat rakentamassa tiiviitä kansainvälisiä yhteyksiä. Myös osaamistarpeiden ennakointia tulisi tehdä tulevaisuudessa entistä enemmän kansainväliseltä pohjalta. Tulevaisuuden työyhteisö on yhä kansainvälisempi. Kielitaito ja vieraiden kulttuurien ymmärtäminen ovat keskeisiä työelämätaitoja organisaation kaikilla tasoilla. Metsäteollisuus ja kemianteollisuus ovat vientivetoisia aloja, joten kansainvälisen kaupan erityisosaaminen on keskeistä. Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen niukkeneminen ovat tulevaisuutta muokkaavia megatrendejä. Ympäristövaatimukset tiukentuvat ja tarkentuvat jatkuvasti. Esimerkiksi tuotteiden alkuperä ja elinkaaritiedot on dokumentoitava entistä tarkemmin. Yrityksille tulee merkittävää lisäarvoa kyvystä kehittää tuotteiden ja prosessien energia- ja materiaalitehokkuutta. Ympäristön huomioimisesta voidaan kehittää ympäristöliiketoimintaa. Tunnettuja suomalaisia tuotteita ovat muun muassa puhtaat liikennepolttoaineet, vedenpuhdistuskemikaalit sekä jätehuoltojärjestelmät. Cleantech eli ekologisesti kestävän kehityksen saavuttamiseksi käytettävä tekniikka on tärkeä tulevaisuuden osaamisalue. Näkymissä on, että cleantech saa rinnalleen cleanservicen. Osaamistarpeet laajenevat Yrittäjämäistä asennetta tarvitaan kaikilla organisaation tasoilla. Se tarkoittaa sitä, että tulevaisuuden työntekijä on oma-aloitteinen, itseään ja työtään kehittävä ammattilainen, joka on yhteistyökykyinen, kantaa vastuun työstään, työturvallisuusosaamisestaan ja työympäristöstään sekä on ylpeä työstään ja sen tuloksista. Elämänhallinnan taidot ja stressinsietokyky nousevat. keskeisimpien osaamisalueiden joukkoon, koska ne ovat edellytyksiä kaiken muun osaamisen käytölle ja jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä menestymiselle. Nuoren sukupolven uusien työtapojen, tiimityön lisääntymisen sekä jatkuvan muutoksen tilan vuoksi esimiestyö on muuttumassa. Tarvitaan taitoja muutosjohtamiseen sekä ihmisten ja osaamisen johtamista asioiden johtamisen sijaan. Johtaminen muuttuu enemmän dialogiseksi, suorasta johtamisesta tiimejä valmentavaan suuntaan. Tulevaisuuden työssä jokainen johtaa, vähintään itseään, usein myös osaamista, verkostoja ja muita ihmisiä. Verkostomainen toimintatapa yli toimialojen ja tieteen rajojen lisääntyy ja innovaatioita syntyykin usein rajapinnoilla. Verkostoituminen edellyttää kykyä kansainväliseen yhteistyöhön, myös muiden kuin oman alan ihmisten kanssa. Jo opiskeluaikana eri alojen opiskelijoiden tulisi kommunikoida enemmän keskenään, ja opiskelijoilla pitäisi olla parempi mahdollisuus opiskella joustavasti eri opintoalojen osia. 4

5 Kemianteollisuus ja metsäteollisuus muutoksessa Suomen kemianteollisuudessa on viime vuosikymmeninä tapahtunut selkeä rakennemuutos. Muutoksen keskeisenä trendinä on erikoistuminen: yritykset toimivat entistä enemmän kapeilla niche-alueilla. Erikoiskemikaalien sekä muovien ja komposiittien osuus tuotannosta on kasvanut, samalla kun peruskemikaalien tuotanto on vähentynyt. Erikoiskemikaalit ovat korkean lisäarvon tuotteita, joiden kysynnän kasvu on nopeaa. Tuotteita ovat muun muassa elektroniikassa käytettävät kemikaalit (mm. orgaaninen elektroniikka, painettu elektroniikka, sähköautojen ladattavat akut), teollisuuskaasut, liimat ja tiivisteet sekä pinnoitteet, puhdistuskemikaalit ja katalyytit sekä maalit, musteet, väriaineet ja pigmentit. Erikoiskemikaalien tuotannon menestymistä Suomessa puoltavat tehtaiden korkea automaatioaste, tuotannon ja tuotteiden korkea laatu ja toimitusvarmuus. Myös hyvä työturvallisuus on osa prosessin laatua. Metsäteollisuus on maailmanlaajuisessa murroksessa, jonka seurauksena myös Suomen metsäteollisuuden toimintaedellytykset ovat muuttuneet. Yksi keskeisistä tavoitteista on entistä monipuolisempi metsien, puun ja puun ainesosien käyttö. Puupohjaiset tuotteet, jotka on valmistettu uudistuvasta raaka-aineesta, voidaan kierrättää ja käyttää elinkaarensa päätteeksi bioenergian tuotantoon. Biojalostamon integrointi metsäteollisuuden arvoketjuun tarjoaa mahdollisuuksia liiketoiminnan laajentamiseen. Puubiomassaa voidaan hyödyntää esimerkiksi erikoiskemikaalien, lääkeaineiden, terveysvaikutteisten kemikaalien ja biomuovien raaka-aineiden valmistuksessa. Korkeakoulutuksessa tulisi painottaa uusia osaamisalueita kuten älyn yhdistäminen painotuotteisiin ja pakkaamiseen, komposiittimateriaalit (esim. puumuoviyhdistelmämateriaalit), älykkäät tuotteet sekä biojalostamot. Puurakentamisen opetusta tulisi lisätä kaikilla rakentamisen koulutusasteilla ja täydennyskoulutuksessa. Ehdotukset koulutuksen kehittämiseen Luonnontieteellinen ja teknologinen osaaminen ovat edelleen kemianteollisuuden ja metsäteollisuuden menestyksen perusta, mutta substanssiosaaminen ei enää yksinään riitä millään koulutusasteella. Muiden osaamisalueiden, kuten liiketoimintaosaamisen, kansainvälisen toiminnan ja kestävän kehityksen vaateiden ymmärtämisen, yleisten työelämätaitojen, innovatiivisuuden ja ryhmätyötaitojen, painoarvo työelämässä tarvittavan substanssiosaamisen lisänä on kasvanut. Osaamisvaatimusten laajentuminen edellyttää oppisisältöjen priorisointia. Kaikista taidoista ei tarvita erillisiä kursseja vaan niitä voidaan oppia läpäisyperiaatteella monipuolisten opetusmenetelmien avulla. 5

6 Kaikilla koulutusasteilla tulisi vahvistaa opettajien pedagogista osaamista ja pedagogisen johtajuuden kulttuuria. Tämä on keskeinen tekijä, jolla voidaan parantaa muun muassa koulutuksen läpäisyastetta. Työssäoppiminen ja yhteistyö yritysten kanssa on keskeistä kaikilla koulutusasteilla. Systemaattista työssäoppimista tulisi tehostaa ammatillisen koulutuksen lisäksi myös korkea-asteella. T&K-toiminnan poikkitieteellisyys, toimialojen rajapintojen leveneminen ja yhteistyön lisääntyminen toimialojen välillä edellyttää entistä enemmän yhteistyötä eri alojen koulutuksen suunnittelussa. Oppilaitosten tulisi profiloitua osaamisalueilleen ja verkostoitua keskenään. Myös koulutuksen alakohtaista valtakunnallista koordinointia tulisi lisätä. Korkeakoulutusta tulisi suunnata valtakunnallisesti ja alueellisesti tärkeille osaamisalueille, joita on määritelty mm. strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) ja osaamiskeskusohjelman (OSKE) klusterien ja alakohtaisten tutkimustrategioiden kautta. Koulutuksen, ei pelkästään tutkimuksen, sitominen osaksi innovaatiojärjestelmää on tärkeää. Strategia- ja ennakointitietoa tulisi hyödyntää enemmän oppilaitoksissa. Opetushenkilökunnan tulisi saada riittävästi tietoa määritellyistä painopistealueista (esim. SHOKit, OSKE, tutkimusstrategiat), jotta he osaisivat suunnata opetustaan näiden mukaisesti. Mikään koulutus ei voi antaa kaikkia työuran aikana tarvittavia tietoja ja taitoja. Työelämässä tapahtuu jatkuvasti kehitystä ja muutoksia, joten elinikäisen oppimisen asenne on keskeinen. Useampia oppilaitosten kursseja voisi kehittää palvelemaan myös työelämän täydennyskoulutustarpeita. Koulutuksen vetovoimaisuuteen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Laadullisten tavoitteiden toteutumisen edellytyksenä on, että alojen eri asteen koulutuksilla on riittävästi vetovoimaa. Tulevaisuuden tuotantotöiden (teollisuustöiden) kehitysnäkymiä ja laadullisia sekä määrällisiä osaamistarpeita tulisi selvittää systemaattisesti. Miten ammatillisen koulutuksen asema muuttuu automaation lisääntyessä ja työtehtävien monimutkaistuessa? 6

7 Sisällys Tiivistelmä... 2 Keskeiset tulokset Selvityksen tausta ja tavoitteet sekä menetelmät Metsäteollisuus ja kemianteollisuus Suomessa Metsäteollisuuden rakenne ja tunnuslukuja Kemianteollisuuden rakenne ja tunnuslukuja Toimialojen rajapinnat Liiketoiminnan toimintaympäristö ja siitä nousevat osaamistarpeet Luonnonvarat Yksilöt ja työyhteisö Informaatio ja tieto Tiede ja teknologia Yhteiskunta Kansainväliset verkostot Opiskelijoiden ja työvoiman liikkuvuus, opintojen kansainvälinen suunnittelu ja vastaavuus Tutkimusyhteistyö ja regulaatio Yritysten kansainvälistyminen Kemianteollisuuden osaamistarpeet Kemian perus- ja tuoteteollisuus Muoviteollisuus Kumiteollisuus Lääketeollisuus Bioteollisuus Metsäteollisuuden osaamistarpeet Kemiallinen metsäteollisuus Mekaaninen metsäteollisuus Tutkintokohtaista tarkastelua Laboratorioalan tutkinnot Insinööritutkinnot Yhteenveto ja johtopäätökset...70 Lähteet...74 LIITE: AINEISTOMATRIISIT

8 1 Selvityksen tausta ja tavoitteet sekä menetelmät Tämä Opetushallituksen rahoittama selvitys on tehty opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämän kemian alan ja paperi- ja puualan koulutustoimikunnan toimeksiannosta. Työssä on tehty osaamistarpeiden laadullisen ennakoinnin näkökulmasta ko. alojen yleisten ja ammatillisten osaamistarpeiden kuvaus rajapintojen tarkastelu suhteessa muihin aloihin Ennakoinnin aikajänne on 5-10 vuotta. Selvityksen alkuosassa on kuvattu niiden toimintaympäristöjen muutoksia, joista uudistuvat osaamistarpeet kumpuavat. Tavoitteena on koota tietoa kemian sekä paperi- ja puualan ammatillisen koulutuksen sekä AMK- ja yliopistoasteen koulutuksen kehittämiseen. Ongelmana on ollut, että monet ilmiöt tunnistetaan jo aikaisessa vaiheessa mutta niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ei analysoida riittävästi. Oppilaitosten ja muiden koulutusalan toimijoiden tulisi vahvistaa ennakointitiedon hyödyntämistä. Tutkimusmenetelmänä on meta-analyyttinen lähestymistapa. Tämä tarkoittaa tutkimusotetta, jossa kerätään tutkimuksen kohteena olevista teemoista kirjallinen aineisto, ja analysoidaan sen sisältöä. Kirjallista tutkimusaineistoa täydennettiin muutamilla toimialaliittojen ja yritysten asiantuntijoiden haastatteluilla. Tutkimuksessa käytettiin tuoreita, vuonna 2003 tai myöhemmin julkaistuja, tunnettujen asiantuntijatahojen tuottamia ja valtakunnallisesti kattavia ennakointeja. Aineistoon sisällytettiin myös muutama alueellisesti tehty ennakointi, joiden tulokset olivat yleistettävissä valtakunnallisesti. Erilaisista metsä- ja kemianteollisuuden alatoimialoista kerätty materiaali ei ollut homogeenistä. Osasta aloja oli saatavissa yksityiskohtaisempaa ennakointitietoa kuin toisista, mikä näkyy tämän selvityksen tuloksissa. Selvitys sisältää useita taulukoita, jotka on koottu aineistomatriiseissa ilmoitettujen lähteiden ja haastattelujen perusteella. Jos taulukon tiedot on otettu vain yhdestä lähteestä, lähde on mainittu taulukon yhteydessä. Tutkimuksen ohjausryhmään osallistuivat johtaja Riitta Juvonen (Kemianteollisuus ry), tutkimus- ja koulutusasiantuntija Anne Kettunen (Metsäteollisuus ry), opetusneuvos Pirkko Laurila (Opetushallitus) ja kehittämispäällikkö Hannu Siltala (TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry). Kyseessä on uusi kokonaisuus, sillä selvitystä, jossa kemian ja metsäsektorin osaamistarpeita tarkastellaan yhdessä, ei ole tehty aiemmin. 8

9 2 Metsäteollisuus ja kemianteollisuus Suomessa Metsäteollisuus ja kemianteollisuus kuuluvat Suomen suurimpiin teollisuuden toimialoihin (kuvat 1 ja 2). Henkilöstön osaaminen on molemmille yksi keskeinen kilpailukykytekijä. Alat panostavat voimakkaasti tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Toinen tärkeä kilpailukykytekijänä on keskittyminen omaan kapeaan erikoisalueeseen eli nichealueeseen, jolla voidaan saavuttaa merkittävä maailmanmarkkina-asema. Niche-markkinoilla toimiminen edellyttää asiakastarpeen mukaisia, teknisesti laadukkaita tuotteita, menetelmiä niiden valmistamiseksi ja palveluja markkinointiin ja myyntiin. Myös raaka-aineiden saatavuus ja kestävän kehityksen mukainen toiminta ovat keskeisiä. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 20,3 % Muu 0,6 % Elintarviketeollisuus vaatetus- ja Tekstiili-, 10,2 % nahkateollisuus 1,0 % Metsäteollisuus 19,2 % Metalliteollisuus 31,5 % Kemianteollisuus 17,2 % Kuva 1. Teollisuuden tuotannon bruttoarvon (yhteensä noin 106 mrd ) jakautuminen vuonna Lähde: Tilastokeskus. Elinvoimaisten metsäteollisuuden ja kemianteollisuuden avulla Suomella on edellytykset menestyä biotalouden edelläkävijänä. Biotaloudessa kulutuksen painopiste on hiiltä sitovissa ja biohajoavissa tuotteissa, jotka valmistetaan biomassasta esimerkiksi puusta tai maatalouden sivuvirroista. Tuotteet ja tuotannon sivutuotteet myös kierrätetään tehokkaasti sekä arvokkaita raaka-aineita käytetään säästeliäästi. Metsä- ja kemian sektorin merkitys on suuri etsittäessä ratkaisuja globaaleihin kysymyksiin kuten ilmastonmuutokseen, tehokkaaseen sekä puhtaaseen energian- ja materiaalientuotantoon sekä veden ja ruoan riittävyyteen. 9

10 2.1 Metsäteollisuuden rakenne ja tunnuslukuja Metsäteollisuuden tuotteita ovat sellu-, paperi- ja kartonkituotteet sekä paperin jatkojalosteet ja pakkaukset. Metsäteollisuuteen kuuluu myös puurakentaminen ja puutaloteollisuus, saha- ja levyteollisuus, puusepänteollisuus sekä puubiomassan ja biopolttoaineiden jalostus. Puuhun ja sen jalostamiseen perustuva osaaminen ja yritystoiminta ovat Suomessa laajempaa ja monipuolisempaa kuin missään muussa maassa. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus koko metsäteollisuuden liikevaihdosta on noin 15 prosenttia. Puutuoteteollisuudessa pk-yritysten osuus on selvästi suurempi, noin kolmannes liikevaihdosta. Massa- ja paperiteollisuus on puolestaan suurimittakaavaista prosessiteollisuutta. Metsäteollisuus työllistää suoraan noin henkilöä Suomessa, joista työskentelee paperiteollisuudessa ja puutuoteteollisuudessa. Lisäksi vajaa henkilöä saa toimeentulonsa huonekalujen valmistuksesta. Merkittäviä metsäsektoriin liittyviä työllistäjiä ovat alan kunnossapitoyritykset, kone- ja laitevalmistajat, puunkorjuu-urakoitsijat, energiasektori ja kemianteollisuus sekä alan tutkimuslaitokset. Kun välillinen työllistäminen huomioidaan, arvioidaan, että metsäklusteri antaa työtä jopa suomalaiselle. Metsäklusteriin kuuluu metsäteollisuuden ja metsätalouden lisäksi kemianteollisuutta, kone- ja laitetoimittajia, viestintäalaa, pakkaamista ja rakentamista Metsäklusteri on Suomen suurin klusteri ja sen arvioidaan pysyvän suurimpana myös tulevaisuudessa. Suomessa toimii 49 paperi-, kartonki- ja sellutehdasta sekä yli 240 teollista sahaa, levytehdasta tai muuta puutuotealan yritystä. Metsäteollisuuden tuotannon bruttoarvo Suomessa vuonna 2010 oli yhteensä noin 20,6 miljardia euroa, joka jakaantuu puutuoteteollisuuteen sisältäen huonekaluteollisuuden (6,6 miljardia euroa) sekä massa- ja paperiteollisuuteen (14 miljardia euroa). Metsäteollisuuden osuus Suomen kokonaisviennistä on noin 20 % (kuva 2). Puutuoteklusteri on puun mekaanisen jalostuksen ympärille keskittynyt kokonaisuus, osa metsäklusteria. Siihen kuuluu saha- ja puulevyteollisuuden, rakennus- ja puusepänteollisuuden sekä talo- ja huonekaluteollisuuden, koneiden ja laitteiden valmistuksen, kemianteollisuuden sekä metsätalouden osaamista ja liiketoimintaa 10

11 Kuva 2. Eri toimialojen tuotteiden osuus Suomen kokonaisviennistä vuosina Lähde: Tullihallitus 2.2 Kemianteollisuuden rakenne ja tunnuslukuja Kemianteollisuuteen kuuluvat kemian perusteollisuus, öljy-, kaasu- ja petrokemianteollisuus sekä muovi- ja kemiantuoteteollisuus. Tärkeitä tuotteita ovat muun muassa vesi- ja metsäkemikaalit, lääkkeet, maalit ja lakat sekä öljypohjaiset tuotteet. Suuri osa tuotteista menee muun teollisuuden ja tuotannon käyttöön, mutta osa myös suoraan kuluttajalle. Muihin toimialoihin verrattuna ulkomaalaisomistuksen osuus on suuri kemianteollisuudessa. Esimerkiksi metsäteollisuudessa ja rakentamisessa omistus on pysynyt huomattavasti enemmän kotimaassa. Merkittävä osa kemianteollisuuden tuotannosta menee vientiin joko suoraan tai vientituotteisiin käytettyinä raaka- ja tarveaineina. Vastaavasti tuodaan sekä tuotannon raaka-aineita että erikoistuotteita. Kemianteollisuuden osuus Suomen kokonaisviennistä on noin 20 % (kuva 2). Ala työllisti vuonna 2010 noin henkilöä ja sen tuotannon bruttoarvo oli 17,3 miljardia euroa. 11

12 Kumituotteet 3 % Muovituotteet 13 % Öljytuotteet 47 % Muut 5 % Peruskemikaalit 20 % Maalit ja lakat 3 % Lääkkeet 8 % Pesuaineet ja kosmetiikka 1 % Kuva 3.. Kemianteollisuuden tuotannon bruttoarvon (yhteensä 17,3 mrd ) jakautuminen alatoimialoittain vuonna Lähde: Tilastokeskus. Peruskemikaalien ja öljytuotteiden lisäksi muovi- ja kumiteollisuus sekä lääketeollisuus ovat tärkeitä ja omaleimaisia kemianteollisuuden osa-alueita (kuvat 3 ja 4). Niitä sekä kemianteollisuuteen läheisesti liittyvää bioteollisuutta tarkastellaan tässä tutkimuksessa omina alatoimialoinaan. Muoviteollisuuteen kuuluu muovituotteiden ja pakkausten valmistus, esimerkiksi muovilevyjen, - kalvojen, -putkien ja -profiilien valmistus sekä rakentajien ja kuluttajien muovituotteiden valmistus. Kumiteollisuus käsittää kumituotteiden valmistuksen kuten renkaiden valmistuksen, renkaiden pinnoituksen sekä kuluttajien kumituotteiden valmistuksen. Lisäksi toimialoihin sisältyvät muoviaineiden ja synteettisen lateksin valmistus sekä muovien ja kumin kierrätys. Suomessa on noin 600 muovituotealan yritystä, joista 230:ssa työntekijöitä on vähintään viisi. Ala on kansainvälinen: noin 300 yritystä vie tuotannostaan ulkomaille yli puolet. Suomen muovituotevalmistuksen liikevaihto on noin 2 miljardia euroa ja muoviaineen valmistuksen noin 1 miljardin. Muovialalla on tällä hetkellä noin työntekijää. Kumialan yrityksiä on noin 90, joista noin 20 on kumituotteiden valmistajia ja loput pääasiassa rengaspinnoitusalaa sekä rakentamiseen tarvittavien komponenttien valmistajia. Alalla työskentelee noin 2300 henkilöä. Vuonna 2010 kumituoteyritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 720 miljoonaa euroa. Kaksi kolmasosaa suomalaisesta kumituotteiden tuotannosta menee vientiin. 12

13 Kuva 4. Kemianteollisuuden henkilöstö alatoimialoittain vuonna Bioteknologialla eli biotekniikalla tarkoitetaan eliöiden elintoimintojen, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen hyödyntämiseen perustuvaa tekniikkaa. Bioteknologian avulla pyritään löytämään ratkaisuja sellaisiin kysymyksiin kuin viljelykasvien satomäärien kasvattaminen, lääkkeiden ja rokotteiden kehittäminen, ympäristön puhdistaminen ja elämän laadun parantaminen. Suomessa on noin 200 bioalalla toimivaa yritystä, joista yli puolet on bioteknologiaa tai siihen läheisesti liittyviä tekniikoita hyödyntäviä yrityksiä. Muut ovat toimintaa tukevia yrityksiä, pääasiassa alihankinta- tai konsulttiyrityksiä. Valtaosalla yrityksistä on omaa tutkimustoimintaa tai ne tekevät tutkimusta alihankintana muille. Kaupallista tai tutkimukseen tarvittavaa tuotantoa on noin kolmasosalla. Määrällisesti noin neljäsosa bioalan yrityksistä on lääkekehityssektorilla. Saman verran yrityksiä toimii diagnostiikan parissa. Biomateriaali-, elintarvike-, rehu- sekä entsyymisektoreille kuuluu kuhunkin noin 10 prosenttia kaikista yrityksistä. Bioinformatiikkayrityksiä on noin viisi prosenttia ja ympäristösovelluksiin keskittyviä yrityksiä alle viisi prosenttia. 3 Toimialojen rajapinnat Metsäteollisuudella, kemianteollisuudella ja bioteollisuudella on paljon rajapintoja keskenään sekä yhteyksiä muihin toimialoihin. Metsäteollisuuden rakennemuutoksen myötä puulle etsitään uusia käyttömuotoja entistä enemmän myös kemian ja biokemian keinoin. Metsä- ja kemianteollisuuden osaamistarpeiden yhteinen ennakointityö on siten erittäin perusteltua. Se parantaa tiedonkulkua sekä mahdollisuuksia vaikuttaa tulevaisuuden menestykseen oikeanlaista osaamista kehittämällä. 13

14 Kemianteollisuuden tärkeimpiä asiakkaita Suomessa ovat metsäteollisuus sekä liikenne ja rakentaminen. Myös metallien jalostamisessa tarvitaan paljon erilaisia kemikaaleja. Perusmetallien jalostus ja kaivospuoli on kasvanut viime aikoina paljon. Bioteollisuus puolestaan kytkeytyy läheisesti hyvinvointi- ja elintarvikesektoreihin ja muoviteollisuus tieto- ja viestintä, elintarvike- ja ympäristöaloihin. Monien toimialojen kehityksessä materiaalien kehitys on avainasemassa, mikä liittää ne läheisesti mm. biojalostamoihin, puutuoteklusteriin sekä muoviteollisuuteen. Kuva 5. Metsä-, kemian- ja bioteollisuuteen läheisesti liittyviä toimialoja. Ympäristöalan määritelmä on laaja, sillä se kattaa periaatteessa kaiken tuotannon, joka tavalla tai toisella vähentää ympäristöhaittoja. Ympäristöalan tuotanto voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat päästöjen hallinta (esimerkiksi puhdistimet ja jätevesihuolto), puhtaammat ja säästävät tuotteet ja teknologiat (esimerkiksi puhtaammat polttoaineet, sähköautot, veden kierrätys) sekä luonnonvarojen säästö ja kestävä tuotanto (esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden käyttö, energian säästö, uusiotuotteet). On ilmeistä, että varsinaisen ympäristötoimialan lisäksi ympäristöalaan liittyvää toimintaa harjoitetaan paljon erityisesti kemian-, bio- ja metsäteollisuuden piirissä. Metsä- ja kemianteollisuus ovat riippuvaisia monista muista toimialoista. Esimerkiksi energian saatavuus ja kustannukset ovat kriittisiä tekijöitä. Metsä- ja kemianteollisuus ovat suuria kuljetuspalvelujen ostajia, jotka tarvitsevat kilpailukykyiset ja kustannustehokkaat logistiikka- ja kuljetusratkaisut. Tuotteet on voitava toimittaa häiriöttä asiakkaille, jotka pääosin toimivat vientimarkkinoilla. Moni kemianteollisuuden yritys profiloituu asiakkaansa toimialaan. Esimerkiksi on useita muoviteollisuuden yrityksiä, jotka profiloituvat voimakkaammin elintarvike- tai ympäristöalaan kuin 14

15 muoviteollisuuteen. Asiakaslähtöisyys lisääntyy, ja esimerkiksi suuri osa tutkimus- ja kehitys- eli t&k-toiminnasta tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa. Myös metsäteollisuus pyrkii entistä voimakkaammin kytkeytymään asiakkaisiinsa, mikä merkitsee siirtymistä pois raaka-aine- ja tuotantolähtöisestä toimintamallista. Arvoketjuun kytkeytyminen merkitsee siirtymistä ja integroitumista uusille liiketoiminta-alueille, joiden toimintalogiikat ja liiketoimintamallit eroavat metsäteollisuuden tunnetuista toimintatavoista. Esimerkiksi sahateollisuudessa suuntaudutaan jaloste- ja järjestelmätuotteisiin kytkemällä liiketoiminta rakentamisen arvoketjuun. Bioenergiasta on tulossa Suomen sahateollisuudelle uusi menestyvä liiketoiminta-alue. Puutuoteklusterilla on erityisen kiinteä yhteys energiasektoriin, rakennus- ja kiinteistöalalle sekä sisustusalaan. Yleisenä globaalina trendinä on teollisuuden toimialojen rajapintojen leviäminen ja yhteistyön lisääntyminen eri toimialojen välillä. Tästä huolimatta eri alojen koulutusta suunnitellaan vielä pitkälti erikseen. Esimerkiksi puutuoteteollisuus ja talonrakennus liittyvät kiinteästi toisiinsa, mutta alojen koulutus tapahtuu erillään. Puun käytön ja puusta rakentamisen edistämiseksi näiden alojen koulutusta tulisi kehittää yhteistyössä. Toinen esimerkki on ympäristötekniikan yhteys kemianprosessi- ja energiatekniikkaan. Lahden ammattikorkeakoulun miljöösuunnittelun, ympäristötekniikan ja ympäristöbiotekniikan suuntautumisvaihtoehdoista valmistuneille suunnatussa vuonna 2007 toteutetussa kyselytutkimuksessa vastaajat peräänkuuluttivat tutkintoon enemmän kemian ja ympäristökemian opintoja, laboratorioharjoituksia sekä energiatekniikkaa. Toimialarajat ovat ehkä häviämässä kokonaan. Esimerkiksi metsäklusterin tarkka rajaaminen on hankalaa, koska metsäteollisuus, raskas kemia ja energiantuotanto ovat käytännössä jo yhtä prosessiteollisuutta toimintatavoiltaan ja henkilöstön osaamisvaatimuksiltaan. Niiden tuotteissakin on päällekkäisyyksiä mm. biodieselin myötä. 4 Liiketoiminnan toimintaympäristö ja siitä nousevat osaamistarpeet Osaamisen ja koulutuksen merkitys yritysten ja yhteiskunnan strategisena menestystekijänä on suuri. Ennakoimalla osaamistarpeita voidaan tuottaa tietoa, jonka avulla koulutusta voidaan kehittää vastaamaan entistä paremmin elinkeinoelämän tarpeita. Elinkeinoelämän toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tämä merkitsee, että myös osaamistarpeet muuttuvat. Jotta koulutus pysyy mukana kehityksessä, myös oppimisympäristöjä on kehitettävä. Liiketoiminnan toimintaympäristö on kuvassa 6 jaettu viiteen osaan. Osat eivät ole erillisiä vaan linkittyvä toisiinsa kansainvälisin verkostoin. Verkostoja on myös osien sisällä. Muutos on jatkuva 15

16 tila kaikissa toimintaympäristön osissa. Osa muutoksista, kuten ilmastonmuutos ja talouskehitys, ovat vaikeasti ennakoitavissa. Tämä edellyttää joustavuutta niin järjestelmiltä kuin yksittäisiltä ihmisiltä. Seuraavassa tarkastellaan eri osien tulevaisuuden näkymiä. Kuva 6. Liiketoiminnan toimintaympäristön osat. 4.1 Luonnonvarat Tarve ratkaista puhtaaseen ympäristöön ja luonnonvarojen riittävyyteen liittyvät haasteet kasvaa. Globaaleihin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen sekä energian ja puhtaan juomaveden riittävyyteen, etsitään globaaleja ratkaisuja. Ympäristön huomioimisesta voidaan kehittää ympäristöliiketoimintaa. Tunnettuja suomalaisia tuotteita ovat muun muassa puhtaat liikennepolttoaineet, vedenpuhdistuskemikaalit sekä jätehuoltojärjestelmät. Osaamisen kannalta suomalaisella teollisuudella on erinomaiset edellytykset olla edelläkävijä kansainvälisillä markkinoilla ympäristöliiketoiminnassa ja uusiutuvissa energianmuodoissa. Tekesin mukaan aloittavien yritysten ja kasvuyritysten tukemisen fokusta tullaan kohdentamaan ympäristöliiketoimintaan. Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen niukkeneminen ovat tulevaisuutta muokkaavia megatrendejä. Ympäristövaatimukset tiukentuvat ja tarkentuvat jatkuvasti. Esimerkiksi tuotteiden alkuperä ja elinkaaritiedot on dokumentoitava entistä tarkemmin. 16

17 Sekä yleistä että erityistä ympäristöosaamista tarvitaan kaikilla aloilla. Yleisosaamisella tarkoitetaan sitä, että kaikki toimivat niin, että vaikutukset ympäristöön ovat mahdollisimman pieniä ja erityisosaamisella lähinnä ympäristöpolitiikan, -vaikutusten ja -juridiikan asiantuntemusta. Materiaalien ja raaka-aineiden käyttö kasvaa, kun maailman väkirikkaat kansat vaurastuvat. Luonnonvaroista käytävä kilpailu kiristyy, ja energia kallistuu, mistä visioidaan puuraaka-aineelle kilpailuetua. Puutuotteiden etuna on, että niiden työstämisessä ja tuotannossa tarvitaan vain vähän prosessin ulkopuolista energiaa. Elinkaariajattelu, kierrätys ja uusiomateriaalien käyttö tehostuvat. Materiaalien tehokkaaseen käyttöön, jätteiden minimointiin, kierrätykseen ja hyödyntämiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Suomen talouden vahvuutena ovat perinteisesti olleet luonnonvarat: metsä, vesi ja kaivannaiset. Suomella on maine puhtaana, korkean teknologian maana. Puhdas vesi ja ilma, maa, metallit, energia ja uusiutuva kuitu ovat uuden vuosisadan valttikortteja. Vielä muutama vuosi sitten uskottiin voimakkaasti dematerialisaatioon. Vaikka tulevaisuudessa pyritään tuottamaan lisäarvoa vähemmällä materialla, on kuitenkin osittain siirrytty neokolonialismiin, eli ajattelemaan, että se, jolla on luonnonvaroja, hallitsee. Se, jolla on puhdasta vettä, puhdasta ilmaa, energiaa, viljelysmaata, uusiutuvia raaka-aineita ja metalleja, voi myös paremmin kehittää langatonta liiketoimintaansa. Keskeistä on, että pystytään yhtaikaa ohjaamaan sekä informaatio- että resurssivirtoja. Koulutuksella on tärkeä rooli työelämässä tarvittavan vihreän osaamisen aikaansaamisessa. Tulisi panostaa ympäristöosaamiseen ja elinkaariajatteluun sekä osaamiseen, jolla kehitetään ja jalostetaan uusiutuvia materiaaleja ja uusiutuvaa, paikallista energiantuotantoa kuten polttokennoja ja aurinkokennoja. Esimerkiksi puurakentamisen opetusta tulisi tehostaa, ja huomioida myös puun myönteinen vaikutus sisäilmaan sekä älykkäät puutuotteet. Yhä useamman tulisi myös tuntea ympäristöalan lainsäädäntö sekä kemikaalilainsäädäntö. Varsinaisen ympäristö- ja kemikaalitiedon lisäksi koulutuksen tulisi vaikuttaa asenteisiin, haastaa kyseenalaistamaan ja kannustaa innovoimaan. 4.2 Yksilöt ja työyhteisö 2020-luvun työelämää on hahmotettu Elinkeinoelämän keskusliiton koordinoimassa Oivallushankkeessa. Oivallus eli Oppivien verkostojen osaamistarpeet tulevaisuuden Suomessa alkoi vuonna 2008 ja päättyi elokuussa Yksi hankkeen lähtökohdista oli, että osaamistarpeet muuttuvat, koska tavat tehdä työtä muuttuvat. Hypoteesina on, että elinkeinoelämä on 2020-luvulla yhä verkostuneempi. Toimialat ja yritykset eivät menesty yksin, vaan tarvitaan prosessiajattelua, 17

18 laaja-alaista yhteistyötä ja verkostoitumista jopa niin pitkälle, että toimialat lähentyvät toisiaan muodostaen liiketoiminnan arvoketjuja. Teollisuusyhteiskunnasta on siirrytty tietoyhteiskuntaan. Työn tekemisen tulevaisuudennäkymistä käytetään kirjallisuudessa sellaisia käsitteitä kuten itseorganisoituva, itsejohdettu, voimaantunut, demokraattinen, ihmiskeskeinen, parvimainen ja vertaisverkostomainen. Työtehtävien uskotaan kehittyvän yksilöllisistä yhteisöllisiksi, rutiininomaisista vaihteleviksi ja konkreettisista abstraktimpaan suuntaan. Moni työ irtautuu rutiineista. Päämäärä tiedetään, mutta tarkat nuotit tavoitteen pääsemiseksi puuttuvat. Toinen trendi on, että harvoja töitä tehdään yksin. Työelämä perustuu tiimeihin, jotka työskentelevät yhdessä ratkoakseen ongelman tai luodakseen uutta. Organisaatiot muuttuvat hiearkisista kohti väljempiä rakenteita. Siirtyminen tiukoista linjaorganisaatioista löyhemmiksi matriiseiksi nähdään yhteistyötä vauhdittavaksi tekijäksi. Organisaation hierarkian madaltuminen hajauttaa päätöksentekoa. Työpaikoilla on entistä keskeisempää osata koota oikeanlaisia ryhmiä. Erilaisia osaamisia tuodaan yhteen sekä sisäisesti organisaatiota muokkaamalla tai tiimejä sekoittamalla että hankkimalla osaamista yrityksen ulkopuolelta. Nuoren sukupolven suhtautuminen työhön on erilaista kuin vanhemman. Nuorille on tärkeää löytää työstä henkilökohtainen merkitys jopa kutsumus. Myös jatkuva itsensä kehittäminen on monille nuorille tärkeää. Työssä suoriutuminen ei riitä motivaatioksi vaan kaivataan työn imua, mistä seuraa uudenlaisia osaamistarpeita johtamiseen. Tarvitaan ihmisten ja osaamisen johtamista asioiden johtamisen sijaan. Johtaminen muuttuu enemmän dialogiseksi, suorasta johtamisesta tiimejä valmentavaan suuntaan. Tulevaisuuden työssä jokainen johtaa, vähintään itseään, usein myös osaamista, verkostoja ja muita ihmisiä. Työyhteisötaidot kaikilla tasoilla korostuvat. Esimiesten on osattava vetää projekteja, mutta yhtä lailla kaikilla tasoilla tiimityötaidot ja projektin osallisena olemisen taidot ovat keskeisiä. Oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa tunteminen (esim. työsopimusasiat) työpaikalla on tärkeää. Individualistinen näkökulma lisääntyy. Toisaalta verkostoidutaan laajalti, mutta ei yhtä vahvasti kuin ennen sitouduta staattisiin yhteisöihin kuten työyhteisöön. Puhutaan yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden rinnakkaisesta kasvusta. Esteettinen ja elämysympäristö korostuvat. Yksilöt arvostavat käyttökokemuksia. Tuotteiden aistittavien ominaisuuksien ja muotoilun merkitys kasvavat. Vuosina syntyneet, eli niin sanottu Y-sukupolvi arvostaa vapaa-aikaa, mutta toisaalta on valmis viemään töitä kotiin. Toimistotyössä perinteiset työajat ovat jäämässä historiaan. Tulevaisuuden työntekijöitä, vuoden 1990 jälkeen syntyneitä, eli niin sanottua D-sukupolvea on 18

19 tutkittu vähemmän, mutta ainakin tietoteknisiltä ja verkostoitumistaidoiltaan he eroavat edukseen vanhemmista sukupolvista. On muistettava, että sukupolven lisäksi myös elämäntilanne vaikuttaa voimakkaasti yksilön suhtautumiseen työhönsä. Nuorella perheettömällä on elämässään enemmän vapausasteita kuin perheellisellä keski-ikäisellä. Tulevaisuuden työelämässä yhä useampi vaihtaa työtä monta kertaan. Oman osaamisen markkinointi, usko omiin kykyihin sekä elinikäisen oppimisen asenne nousevat keskeisiksi. Kyvystä nähdä suuremmat tavoitteet tekemisen taustalla on hyötyä. Yksilön ammatti-identiteetti korostuu, sillä yhdelle alalle yhtenäistä ammatti-identiteettiä on entistä vaikeampi luoda. Tulevaisuuden työyhteisö on yhä kansainvälisempi. Kielitaito ja vieraiden kulttuurien ymmärtäminen ovat keskeisiä työelämätaitoja organisaation kaikilla tasoilla. Tarvitaan ymmärrystä, ei vain tietoa siitä, miten muualla toimitaan ja ajatellaan. Myös tuotannossa työskentelevät lukevat entistä enemmän englanninkielisiä käyttöohjeita ja muuta materiaalia sekä työskentelevät yhteisöissä, joissa on eri maalaisia ihmisiä. Koulutus voi tukea kansainvälisyyden kehittymistä esimerkiksi opiskelija- ja opettajavaihdon avulla. Myös ammatillisen tutkinnon opiskelijoita tulisi kannustaa lähtemään ulkomaille opiskelun ja työuran aikana. Sekä kemian että metsäalalla kaivataan rohkeita visionäärejä, jotka ovat moniosaajia ja joilla on valmiuksia jatkuvasti päivittää osaamistaan. Puhutaan niin sanotuista T-tyypin osaajista, joilla on laaja osaamispohja, mutta samalla jonkun alueen syvällinen asiantuntemus. Myös tuotannossa työskentelevillä pitäisi olla riittävän laaja osaamispohja, jotta he selviävät tulevaisuuden haasteista. Ammattikoulutusta ei tulisi lyhentää vaan entistä enemmän tulisi kiinnittää huomiota perusteiden opettamiseen esimerkiksi luonnontieteiden ilmiöistä. Tämä luo perustan elinikäiselle oppimiselle, mahdolliselle alan vaihdolle sekä uralla etenemiselle. On visioitu, että ammatillinen sivistys ja yleissivistys lähestyvät toisiaan monilla alueilla. Tämän perusteella olisi perusteltua suorittaa ammatillinen ja lukiotutkinto yhtaikaisesti. Toisaalta syrjäytymisen ehkäisemisen näkökulmasta voisi olla tarpeen tarjota heikommin opinnoissa menestyville myös lyhytkestoista käytännönläheistä koulutusta, jolla he voisivat työllistyä. Yrittäjämäistä asennetta tarvitaan kaikilla organisaation tasoilla. Se tarkoittaa sitä, että tulevaisuuden työntekijä on oma-aloitteinen, itseään ja työtään kehittävä ammattilainen, joka on yhteistyökykyinen, kantaa vastuun työstään, työturvallisuusosaamisestaan ja työympäristöstään sekä on ylpeä työstään ja sen tuloksista. 19

20 4.3 Informaatio ja tieto Internetin ja muiden sähköisten verkostojen ansiosta informaatiota on paljon ja helposti saatavilla. On arvioitu, että suurimmat maailmaa mullistavat globaalit trendit ovat internet ja digitaalisuus. Digitaalisuuden on arvioitu 50-kertaistuvan seuraavan 10 vuoden aikana Informaatiota on kaikki fyysisesti tai digitaalisesti koodattu tieto: kirjat, lehdet, kuvat, tietokannat ja niin edelleen. Informaatiosta tulee tietoa, kun joku henkilö tulkitsee sen oman viitekehyksensä ja kokemustensa kautta. Tieto syntyy siis kontekstualisoimalla informaatio tarvittavaan käyttöyhteyteen. Tieto on aina persoonallista ja yksilöön sidottua. Tämä ei tarkoita, että tieto olisi subjektiivista; monilla ihmisillä voi olla runsaasti yhteistä tietoa Verkostoituminen on tulevaisuuden tapa toimia. Yksilöiden ja yritysten verkostoituminen johtaa parhaimmillaan informaatiovirtojen yhdistymiseen. Yhden ihmisen sijaan ryhmän ja verkoston pitää osata laajasti ja syvästi. Kemian- ja metsäteollisuuden haasteina on uuden tiedon luominen ja sen soveltaminen kokonaan uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Tässä prosessissa on toimittava globaalissa yhteistyössä uuden tiedon tuottajien kanssa toimipaikan sijainnista riippumatta. Henkilökohtainen työskentely ulkomailla on edelleen paras tapa päästä aidosti käsiksi muualla olevaan uuteen tietoon, niin tehokkaita kuin tietoverkot ovatkin. Innovaatiot kytkeytyvät monilla tavoilla tietoon ja sen käyttöön. Innovaatio on yksinkertaisesti ilmaisten uusi hyödyllinen asia, joka on otettu käyttöön. Innovaation kohteena voi olla uusi tuote tai palvelu, uusi toimintamalli tai prosessi. Asiantuntijoiden tiedosta osa on eksplisiittistä ja analyyttistä, ja osa taas on periaatteessa ilmaisematonta tietoa, joka paljastuu asiantuntijan toimintaa tarkkailtaessa. Tämä koskee kaikkia asiantuntijoita, niin koneenkäyttäjiä, suunnittelijoita kuin johtajiakin. Myös tieteen tekemisessä on hiljainen komponentti. Monen asiantuntijan tieto voidaan siten oppia vain tekemällä ja seuraamalla mestarin toimintaa. Tässä mielessä työssäoppiminen on erittäin tärkeä oppimisen tapa. Yrityksissä on oltava osaamista, jonka avulla tietoa pystytään etsimään ja omaksumaan. On keskeistä löytää taho (henkilö, yritys, tutkimuslaitos tai vastaava), jolla on tarjolla sellaista täydentävää erityisosaamista, jota yritys tarvitsee mutta jota sillä itsellään ei ole. Yhtä keskeistä on myös, että yritys kykenee yhdistämään saamansa uuden osaamisen olemassa olevaan osaamiseen niin, että tuloksena on aidosti uutta osaamista ja innovaatioita. Myös kyky muodostaa kytkentöjä eri ilmiöiden välillä on tärkeä osaamistarve 20

ENNAKOINTISELVITYS METSÄTEOLLISUUDEN JA KEMIANTEOLLISUUDEN LAADULLISISTA OSAAMISTARPEISTA

ENNAKOINTISELVITYS METSÄTEOLLISUUDEN JA KEMIANTEOLLISUUDEN LAADULLISISTA OSAAMISTARPEISTA ENNAKOINTISELVITYS METSÄTEOLLISUUDEN JA KEMIANTEOLLISUUDEN LAADULLISISTA OSAAMISTARPEISTA Maija Pohjakallio, Katme Consulting Oy Opetushallitus 2012 2 Tiivistelmä Selvityksessä tarkastellaan kemianteollisuuden

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Opetuksen tulevaisuuden haasteet ennakoinnin ongelmallisuus. Kumi-instituutin kevätseminaari 11.4.2014 Pirkko Laurila

Opetuksen tulevaisuuden haasteet ennakoinnin ongelmallisuus. Kumi-instituutin kevätseminaari 11.4.2014 Pirkko Laurila Opetuksen tulevaisuuden haasteet ennakoinnin ongelmallisuus Kumi-instituutin kevätseminaari 11.4.2014 Pirkko Laurila Kumialan tutkintojen kehittäminen Kumialan koulutus on verrattain nuorta, ammatillinen

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Metsäsektorin muutosajurit Teknologinen kehitys ja markkinoiden muutos (1) 2 Paperin ja sähköisen

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta Päättäjien metsäakatemia Majvik 15.9.2010 Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Maailmalla tapahtuu.. Perinteinen puunjalostus paperiksi

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Katme Consulting Oy 2013 Selvityksen tulokset 2 Selvityksen tausta Jo kauan ennen kuin varsinaista biotalouden käsitettä oli edes

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011 Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä Turku 30.8.2011 1 KOULUTUSTOIMIKUNTAJÄRJESTELMÄ Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä. Koulutustoimikuntajärjestelmä

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti?

Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti? Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti? 9.11.2016 Hyvää huomenta! Vesa Junttila, Kouvola Innovation Oy DI, kehittämispäällikkö, Biolaaksotiimi Kymenlaaksoon elinvoimaa bio- ja kiertotaloudella

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes on sitoutunut keskittymiin Tekes on auttanut keskittymien syntymistä kehittää niiden toiminnan edellytyksiä tukee niitä toiminnan kehittämisessä

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes

BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti 12.10.2016 Inkeri Huttu Tekes Palvelemme kasvuyrityksiä kansainvälisen liiketoiminnan eri vaiheissa Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoituksen määrä yrityksille Yritysten,

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla Osaamisen kehittäminen työpaikoilla 1 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, % Suhdannenäkymät ja BKT 90 70 50 0 - -0-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8 6 4 2 0-2 -4-6 -70-8 -90 - II/00

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen 23.11.2016 Uudistamistyön taustoja Liiketalouden uudet tutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2018 Osaamisalat poistuvat Esitys

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen 2007-2013 Klusterit kärkeen Veli-Pekka Päivänen 28.11.2007 Keski-Suomen klusteriperusteinen kehittäminen Klusteri (engl. cluster, suomeksi myös ryväs) yleisterminä

Lisätiedot