Harjoittelubarometri 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Harjoittelubarometri 2012"

Transkriptio

1 Harjoittelubarometri

2 3

3 4 Harjoittelubarometri Taustaa Korkeakouluopiskelijoiden demografiset tekijät Korkeakouluopiskelijoiden tulokset Korkeakoulujen henkilöstön demografiset tekijät Korkeakoulujen henkilöstön vastaukset Johtopäätökset Lähteet...65 Kannen kuvat: Samuli Siirala ISBN , pdf

4 5 1 Taustaa Akavan opiskelijoiden harjoittelubarometri toteutettiin nyt toista kertaa. Edellinen barometri toteutettiin vuonna Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa harjoitteluolosuhteita ja -käytäntöjä suomalaisissa korkeakouluissa. Barometri toteutettiin avoimena verkkokyselynä huhtikuun 2012 lopussa kahden viikon vastausajalla. Kyselyyn vastasi yhteensä 2620 korkeakouluopiskelijaa ja 180 henkilöstön edustajaa. Korkeakoulujen henkilöstölle ja opiskelijoille oli erilliset, mutta osittain yhtenäiset, kyselylomakkeet. Eri koulutusalojen rakenteet ja harjoittelukäytännöt ovat hyvin vaihtelevia: osalla tutkintoon ei voi sisällyttää harjoittelua edes vapaaehtoisena, toisilla pakollisia harjoittelujaksoja on useita. Kyselylomake pyrittiin laatimaan riittävän yleisluontoiseksi. Kyselyä joudutettiin hypyillä, jolloin vastaajan ei tarvinnut vastata hänelle epärelevantteihin kysymyksiin. Useita harjoittelujaksoja suorittaneet opiskelijat vastasivat joko viimeisimmän harjoittelunsa tai harjoitteluiden keskiarvon perusteella. Kysymysrungot ovat liitteenä tämän raportin lopussa. Korkeakoulujen henkilöstöön kuului ura- ja rekrytointipalveluiden henkilökuntaa sekä eri koulutusohjelmien harjoitteluasioiden parissa työskenteleviä henkilöitä, kuten harjoitteluvastaavia. Harjoitteluvastaavien toimenkuvat vaihtelivat korkeakoulu- ja koulutusohjelmakohtaisesti. Osa, erityisesti ammattikorkeakoulujen henkilöstön edustajista, työskentelee päätoimisesti harjoitteluasioiden parissa. Osa hoitaa harjoitteluasioita sivutoimisesti oman työnsä ohessa. Tyypillisintä sivutoiminen harjoitteluasioiden hoito on yliopistojen pienissä laitoksissa. Raportti jakaantuu kahteen pääosaan: korkeakouluopiskelijoiden sekä korkeakoulujen henkilöstön vastauksiin. Kaavioiden tueksi on kerätty poimintoja avovastauksista. Huolimatta siitä, että harjoittelu on valtaosalla positiivinen kokemus, raportissa nostetaan esille erityisesti harjoitteluun liittyviä ongelmakohtia. Raportin kaavioissa puolikkaat desimaalit on pyöristetty ylöspäin. Aineiston kvantitatiivinen osuus on käsitelty SPSS-tilasto-ohjelman versiolla 20. Helsingissä Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA Ville Kauppila Korkeakouluharjoitelija

5 6 2.1 Korkeakouluopiskelijoiden demografiset tekijät Sukupuolijakauma Naiset olivat selvästi miehiä innokkaampia vastaamaan kyselyyn sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Keskimäärin kaikista vastaajista lähes joka kolmas vastaaja oli nainen. Ammattikorkeakouluopiskelijoissa miesten suhteellinen osuus oli hieman yliopistovastaajia suurempi, johtuen lähinnä tekniikan ja liikenteen alan suuresta vastaajamäärästä. Aineiston vinoutunut sukupuolijakauma ei ole merkityksellistä tulosten yleistettävyyden kannalta, koska tuloksia ei ole tarkoitus tarkastella sukupuolen perusteella. Vastaajien naispainotteinen vinoutuneisuus on varsin yleistä korkeakouluopiskelijoille suunnatuissa kyselytutkimuksissa; Akavan opiskelijoiden vuoden 2010 harjoittelubarometrin sukupuolijakauma oli käytännössä sama (naiset 75 %, miehet 25 %). Opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttaman Opiskelijatutkimus 2010 mukaan suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 55 prosenttia on naisia ja 45 prosenttia miehiä. Vastaajien sukupuolijakauma Ikäjakauma Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden keski-ikä on kansainvälisesti verrattuna iäkästä. Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat keskimäärin hieman yliopisto-opiskelijoita nuorempia, opintojen mediaanialoitusikä on kuitenkin sama. Yliopisto-opiskelijoista 24 prosenttia on yli 30-vuotiaita, mutta ammattikorkeakouluopiskelijoista vain 12 prosenttia. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2010, s. 16.) Vastaajien ikäjakauma on varsin laaja, vastaajien iät vaihtelivat 18 ja 61 vuoden välillä. Selvä enemmistö kyselyyn vastanneista on nuoriso-opiskelijoita, mutta useita aikuisopiskelijoitakin on mukana. Tutkimuksen kannalta on jopa suotavaa, että kyselytutkimukseen vastaa kaikenikäisiä korkeakouluopiskelijoita. Kaikkien vastanneiden korkeakouluopiskelijoiden keski-ikä on 24,9 vuotta (keskihajonta 5,1 vuotta), mediaani-iän ollessa 24 vuotta. Keskiarvo on mediaania herkempi ääriarvoille. Opintojen aloitusiälle ei ole yläikärajaa, joten on mielekkäintä tarkastella mediaaneihin pohjautuvia arvoja. Alle joka kymmenes vastaaja on alle 21-vuotias ja vastaavasti vain joka kymmenes yli 30-vuotias. Alle 30-vuotiaat vastasivat kyselyyn suhteellisesti selvästi yli 30-vuotiaita aktiivisemmin.

6 7 Korkeakouluopintojen aloitusvuosi Valtaosa kyselyyn vastanneiden yliopisto-opiskelijoiden nykyisten opintojen aloitusvuosista jakaantuu tasaisesti välille Ammattikorkeakouluopiskelijoista neljä viidestä on aloittanut nykyiset opintonsa vuosien aikana. Yleisesti vastaajilla harjoitteluasiat olivat hyvinkin ajankohtaisia: vastanneista ammattikorkeakouluopiskelijoista ainakin yhden harjoittelujakson suorittaneiden osuus oli 85 prosenttia. Yliopistovastaajilla vastaava luku oli 55 prosenttia. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoittelun suorittaneiden korkeampi osuus johtuu pitkälti harjoittelun pakollisuudesta kaikissa koulutusohjelmissa. Nykyisten opintojen aloitusvuosi Vastaajien korkeakoulut Vastaaja-aines painottui vahvasti yliopisto-opiskelijoihin. Lähes kolme neljästä (74 %) vastaajasta opiskeli yliopistossa. Yhteensä kyselyyn vastasi 2620 opiskelijaa (AMK 689, yliopistot 1931). Vastaaja-ainesta voidaan pitää yliopisto-opiskelijoihin painottuneena, sillä suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 57 prosenttia opiskelee yliopistossa ja 43 prosenttia ammattikorkeakouluissa. (Opiskelijatutkimus, 2010, s. 13.) Kyselyn levitystapa ja toteutusajankohta saattoivat vaikuttaa vastaajien yliopistopainotteisuuteen. Todennäköisesti huhtikuun lopussa monet ammattikorkeakouluopiskelijat olivat jo harjoitteluissa, kun taas yliopistoissa kevätlukukausi oli vielä täysipainoisesti käynnissä. Lisäksi osa opiskelija- ja ylioppilaskunnista oli jo lopettanut aktiivisen tiedottamisen kevätlukukauden osalta, mikä vaikutti vastaajamääriin. Kyselyä levitettiin muun muassa sosiaalisen median ja ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien ja yliopistojen ylioppilaskuntien kautta. Lähtökohtaisesti ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat toimivat luottamustoimisen henkilöstön voimin, kun taas yliopistojen ylioppilaskunnissa on kokopäiväisiä työntekijöitä. Tästä johtuen yliopistojen tiedotuskanavat olivat hieman ammattikorkeakouluja tehokkaammin tavoitettavissa.

7 8 Vastaajien jakauma ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden kesken Vastaajilta kysyttiin taustatiedoksi, missä korkeakoulussa he pääasiassa opiskelevat. Kahden korkeakoulututkinnon suorittajat valitsivat oman valintansa mukaan jommankumman. Yliopistoista eniten vastauksia kertyi Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistoista. Ammattikorkeakouluissa vastaajien jakauma oli kirjavampi. Eniten vastauksia saatiin Rovaniemen ammattikorkeakoulusta. Yliopisto-opiskelijoiden jakauma Yliopisto Kappaletta Osuus prosentteina Helsingin yliopisto ,5 % Jyväskylän yliopisto ,1 % Oulun yliopisto ,5 % Tampereen yliopisto 200 7,6 % Itä-Suomen yliopisto 196 7,5 % Lappeenrannan teknillinen yliopisto 93 3,5 % Tampereen teknillinen yliopisto 86 3,3 % Vaasan yliopisto 83 3,2 % Lapin yliopisto 77 2,9 % Turun yliopisto 69 2,6 % Aalto-yliopisto 52 2,0 % Sibelius-Akatemia 31 1,2 % Åbo Akademi 17 0,6 % Kuvataideakatemia 1 0,0 % Maanpuolustuskorkeakoulu 1 0,0 % Svenska handelshögskolan 1 0,0 % Teatterikorkeakoulu 1 0,0 % Yhteensä ,7 %

8 9 Ammattikorkeakouluopiskelijoiden jakauma Amk Kappaletta Osuus prosentteina Rovaniemen ammattikorkeakoulu 187 7,1 % Humanistinen ammattikorkeakoulu 75 2,9 % Jyväskylän ammattikorkeakoulu 70 2,7 % Tampereen ammattikorkeakoulu 68 2,6 % Satakunnan ammattikorkeakoulu 58 2,2 % Turun ammattikorkeakoulu 44 1,7 % Metropolia Ammattikorkeakoulu 35 1,3 % Lahden ammattikorkeakoulu 26 1,0 % Savonia-ammattikorkeakoulu 26 1,0 % Hämeen ammattikorkeakoulu 16 0,6 % Diakonia-ammattikorkeakoulu 14 0,5 % Mikkelin ammattikorkeakoulu 11 0,4 % Vaasan ammattikorkeakoulu 10 0,4 % Seinäjoen ammattikorkeakoulu 9 0,3 % Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 7 0,3 % Oulun seudun ammattikorkeakoulu 6 0,2 % Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 5 0,2 % Laurea-ammattikorkeakoulu 5 0,2 % Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 4 0,2 % Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola 3 0,1 % Kajaanin ammattikorkeakoulu 3 0,1 % HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu 2 0,1 % Saimaan ammattikorkeakoulu 2 0,1 % Yrkeshögskolan Novia 2 0,1 % Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 1 0,0 % Poliisiammattikorkeakoulu 0 0,0 % Yhteensä ,3 % Vastaajien pääasialliset koulutusalat Eniten vastaajia kertyi suurimmilta koulutusaloilta: tekniikka ja liikenne (17 %), humanistinen (15 %), sosiaali, terveys ja liikunta (14 %) sekä yhteiskunta, hallinto ja laki (13 %). Jokin muu -vaihtoehdon vastanneet ilmeisesti kokivat hankalaksi sijoittaa alansa valmiisiin ryhmiin. Esimerkiksi tuotantotalouden ja farmasian opiskelijat olivat kaksi eniten jokin muu -kohtaan vastanneita. kuitenkin ensimmäiset voidaan sijoittaa tekniikan ja jälkimmäiset terveysalaan laveasti tulkittuna. Ammattikorkeakouluvastaajien yleisimmät alat olivat sosiaali, terveys ja liikunta sekä tekniikka ja liikenne. Yliopistovastaajia oli eniten humanistiselta alalta.

9 10 Vastaajien jakauma koulutusalan mukaan Koulutusala Kappaletta Osuus prosentteina Tekniikka ja liikenne ,2 % Humanistinen ,4 % Sosiaali, terveys ja liikunta ,6 % Yhteiskunta, hallinto ja laki ,9 % Luonnontieteet ,4 % Opetus ja kasvatus 234 8,9 % Kauppa ja liiketalous 214 8,2 % Jokin muu, mikä 123 4,7 % Ympäristö ja luonnonvara 75 2,9 % Kulttuuri ja taide 73 2,8 % Matkailu, ravintola ja talous 49 1,9 % Suojelu ja sotilasala 3 0,1 % Yhteensä ,0 % Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden jakauma koulutusalan mukaan

10 Korkeakouluopiskelijoiden tulokset Harjoittelun pakollisuus vaihtelee tutkintojen ja korkeakoulujen välillä Ammattikorkeakouluissa opintoihin pakollisena sisältyvää harjoittelua pidetään yhtenä tärkeimpänä koulutusta ja työelämää yhdistävänä opintojaksona. Ammattikorkeakoulututkinnoissa harjoittelu on huomattava osa opintoja: opintopisteen tutkintoon sisältyy opintopistettä harjoittelua (Opiskelijan amk, 2010, 76.). Koulutusohjelmasta ja -alasta riippuen suoritettavia harjoittelujaksoja on yksi tai useampi. Harjoittelun laajuus ja myönnettävät opintopistemäärät vaihtelevat koulutusaloittain. Yleisin käytäntö on, että kuukauden täysipäiväinen harjoittelu vastaa viittä opintopistettä. Yliopistojen tutkintoasetuksen mukaan yliopistotutkintoihin voi sisältyä asiantuntijuutta kehittävää tai syventävää harjoittelua. Yliopistoissa harjoittelu on määrätty pakolliseksi vain osaan, lähinnä professioon tähtääviin tutkintoihin. Tyypillisiä esimerkkejä pakollisen harjoittelun aloista ovat farmasian, psykologian, lääketieteen, sosiaalityön ja sosiaalityön koulutusohjelmat. Barometriin vastanneista yliopisto-opiskelijoista 61 prosenttia ilmoitti harjoittelun olevan pakollista ja 34 prosenttia vapaaehtoista. Viisi prosenttia ei tiennyt tai ollut varma, sisältyykö harjoittelu pakollisena osana tutkintoon. Kaksi prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista vastasi, ettei harjoittelu ole pakollista heidän suorittamassaan korkeakoulututkinnossa. Kyseiset vastaajat ovat todennäköisesti valinneet vahingossa väärän vaihtoehdon tai ovat esimerkiksi niin opintojen alkuvaiheessa, että eivät ole vielä saaneet tietoa pakollisesta harjoittelusta. Ammattikorkeakouluissa harjoittelu on määrätty osaksi korkeakoulututkintoa (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluopinnoista 352/2003). Korkeakouluopiskelijoiden käsitykset ja tiedot harjoitteluasioista ovat hyvin pitkälle sidoksissa siihen, kuuluuko harjoittelu pakollisena osana korkeakoulututkintoon/koulutusohjelmaan. Eräiden vastaajien kommentit kiteyttävät asian: Totuus on, etten ole edes herännyt ajattelemaan koko harjoitteluasiaa, koska siitä ei puhuta yliopistolla. Harjoittelua ei korosteta eikä sen tärkeydestä puhuta. Onko harjoittelu pakollinen osa suorittamaasi tutkintoa?

11 12 Opiskelijat vaativat palkallisia harjoitteluita Harjoitteluun liittyvissä palkkakäytännöissä on suuria ala- ja tutkintokohtaisia eroja: yliopistovastaajista 70 prosenttia sai harjoittelustaan palkkaa, ammattikorkeakouluvastaajista vain 41 prosenttia. Yleisintä palkaton harjoittelu on opetus- ja kasvatusaloilla sekä sosiaali-, terveys- ja liikuntaaloilla. Tekniikan ja liikenteen aloilla harjoittelu on sen sijaan palkallista yli yhdeksällä kymmenestä. Tekniikan ja liikenteen aloilla palkalliset harjoittelu selittyvät harjoittelukäytänteiden erilaisuudella: on tavallista, että harjoittelija on kesällä työsuhteessa kesätöissä, joka hyväksiluetaan myöhemmin syksyllä harjoitteluksi. Harjoittelupalkat ja erityisesti palkattomat harjoittelut puhuttavat sekä opiskelijoita että henkilökuntaa. Varsinkaan pakollisen harjoittelun ei pitäisi olla opiskelijan puun ja kuoren väliin ahdistava käytäntö, jolla yritykset saavat ilmaisia/puoli-ilmaisia palkkaorjia. Tunnen liian monta yliopisto-opiskelijaa, jotka harjoittelussaan tekivät alansa opintojen kannalta yhdentekeviä aputöitä ja keittivät kahvia toimeentulotuen perusosan suuruisella palkalla. Onhan se törkeää teettää pitkällä opinnoissaan olevilla, eli oikeasti ammattitaitoisilla ihmisillä ilmaista työtä! Opiskelijavastaajat kokivat palkkauksen liittyvän harjoittelun arvostukseen: palkaton työntekijä ei ole tasavertainen osa työyhteisöä: Kukaan ei arvosta harjoittelijaa, ketään ei kiinnosta onko hänellä ongelmia, eikä kukaan pääasiassa ole tietoinen hänen olemassaolostaan. Nykyään harjoittelijat ovat vain ilmaista työvoimaa. Opiskelijat vaativat yksimielisesti, korkeakoulujen henkilökuntaa useammin, palkallisia harjoitteluita (henkilökunnan näkemyksiä käsitellään luvussa 3.2). Yli 80 prosentin mielestä harjoittelusta tulisi maksaa aina tai useimmiten palkkaa. Avovastauksista nousi esiin huoli siitä, että yritykset käyttävät opiskelijoita systemaattisesti ilmaisena työvoimana. Palkattomalla harjoittelijalla voidaan teettää sellaisia hanttihommia, joita palkallisella ei teettäisi, kuten eräs vastaaja asian tiivistää: Ilmaiseksi työtä tekeviä harjoittelijoita kohdellaan roskatyön tekijöinä. Lisäksi palkallisuutta perusteltiin opiskelijan jo ennestään niukan toimeentulon turvaamisella; harjoittelun suorittamisesta syntyy usein ylimääräisiä matka-, asumis- ja ruokailukuluja. Useat vastaajat raportoivat yrityksistä, jotka pyörittävät tiettyjä toimintojaan vuodesta toiseen ilmaisten harjoittelijoiden voimin. Aidosti tuottavasta työstä olisi opiskelijoiden mielestä maksettava asiallista palkkaa. Ilmaisen opiskelijatyövoiman suunnitelmallista käyttöä luonnehdittiin muun muassa hyväksikäytöksi ja riistoksi. Edes valtio voisi maksaa harjoittelijoilleen palkkaa, muuten jää vain hyväksikäytetty olo. On työnantajia, jopa valtiolla, jotka käyttävät palkattomuutta härskisti hyväksi. Vain kolme prosenttia korkeakouluopiskelijoista oli täysin palkattomien harjoitteluiden kannalla. Useimmiten palkattomia harjoitteluita perusteltiin sillä, että palkalliset harjoittelut saattaisivat vaarantaa harjoittelupaikkojen saannin ja siten pitkittää opiskeluaikoja. Eräät vastaajat kokivat, että varsinkin aloilla, joilla harjoittelu on välttämätöntä sekä erittäin olennaista ammattitaidon kannalta, kuten sosiaali- ja terveysalalla, palkattomat harjoittelut ovat perusteltuja. Toisin sanottuna harjoittelu nähtiin enemmän opintoina kuin työnä.

12 13 Pitäisikö korkeakouluharjoittelun olla palkallinen? Poimintoja avovastauksista palkkaukseen liittyen: Aikuisopiskelijana on mielestäni aika turhauttavaa tehdä palkatonta työtä monta kuukautta; edes nimellinen palkka olisi mielestäni jonkinlaista korvausta tehdystä työstä ja osoittaisi arvostusta harjoittelijan tekemää työtä kohtaan. Jos yritys ottaa esim. neljä opiskelijaa 2-4 kuukaudeksi vuoden aikana, on heillä käytettävissä yksi miestyövuosi täysin ilmaiseksi. Harjoittelijoiden työteho on todennäköisesti parempi kuin yhden huonon työntekijän sen vuoden aikana. Lisäksi yritykset selvästikin kikailevat näillä ilmaisilla harjoittelijoilla esim. ottaessaan harjoittelijan kesän ajaksi saadaan ilmainen kesätyöntekijä, jolloin ei tarvitse palkata muita. Vaikka palkkaukseni oli työehtosopimuksen (KVTES) mukainen minimi harjoittelijan palkka, ei se vastannut millään tasolla työtehtäviäni, vaatimusta ja osaamistani eikä yleisesti psykologien palkkausta tai liiton suosituksia harjoittelijan palkasta. Toimin työyhteisössä lähes täysiveroisena psykologina 37h/vko ja palkkani oli noin 1500e/kk 5 kuukauden ajan. Samaa minimipalkkaa kuntapuolella saavat kaikki harjoittelijat oli ala mikä vain. Mielestäni KVTES pitäisi saada muutettua siihen suuntaan, että korkeakouluopiskelijoille maksettava palkka olisi huomattavasti parempi. Harjoittelu on vain ilmaisen työn käyttöä yrityksissä. Omalla kohdallani huolettaa tällä hetkellä miten pärjään taloudellisesti viimeisen harjoittelujakson aikana, koska silloin en saa enää opintotukea, eikä opetusharjoittelun aikana pysty käymään töissä, sillä harjoittelu itsessään on jo täyttä työtä. Opetusharjoitteluista kun ei saa minkäänlaista palkkaa tai apurahaa. Palkkaa olisi hyvä maksaa harjoittelijoille, sillä harjoittelijat tekevät yhtä hyvää työtä kuin vakituisessa työsuhteessa olevat. Harjoittelijan tulisi saada harjoittelusta palkkaa, jos hänellä on paikkaan riittävä osaaminen. Palkka määriteltäisiin osaamisen mukaan. Myös harjottelijan harjoitteluajan elämiskustannuksia pitäisi jotenkin korvata, vähintään ruokapalkalla. Harjoittelusta saatavasta korvauksesta haluan vain sanoa, että opiskelijan pitää pystyä elättämään itsensä jollain tavalla kun opintotuki tippuu pois. Palkaton harjoittelu ei ole todellakaan hyvä juttu - tällöin vain varakkailla opiskelijoilla on mahdollisuus saada kokemusta. On ymmärrettävää, että saatava korvaus on pienempi, mutta jonkinlainen säädyllinen korvaus on kuitenkin saatava. Kelan määrittelemä vahimmäispalkka (1071 e / kk vuonna 2011) ei mielestäni saisi olla automaattinen valinta harjoittelijan palkkaukselle, vaan palkkauksessa tulisi painottaa suoritettua opintopistemäärää sekä työkokemusta. Viidennen vuoden ja akateemisesti koulutetun opiskelijan, jolla on alalta jo runsaasti työkokemusta, palkan tulisi olla reilusti yli 1800 euroa. Valtiolla täysin naurettava palkkaus: noin 1000 e/kk. Sillä vaikea tulla toimeen, varsinkin kun monet joutuvat muuttamaan harjoittelupaikan perässä Mielestäni ilmaisen työvoiman käyttäminen ja sen perusteleminen tulevaisuudessa paremmin joka tapauksessa työllistymisellä on väärin ja moraalisesti epäilyttävää. Harjoittelun pitäisi aina olla palkallista. Palkaton harjoittelu on harmaata taloutta : mehän olemme työntekijöinä osa yhteiskuntaa ja veronmaksajia. Minusta palkattomuus on täysin perustelematonta. Harjoitteluapuraha voisi toimia taloudellisena tukena työnantajalle, mutta parhaiten työntekijä sitoutuu työhönsä, jos työnantaja maksaa hänelle myös palkkaa.

13 14 Harjoittelun pakollisuus jakaa opiskelijoiden mielipiteet Yliopisto-opiskelijoilta kysyttiin, pitäisikö harjoittelun olla pakollinen osa kaikkia yliopistotutkintoja, kuten ammattikorkeakouluissa. 61 prosentin mielestä harjoittelun pitäisi olla pakollista kaikissa tutkinnoissa, 24 prosentin mielestä ei ja 16 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa. Yleisimmin harjoittelun pakollisuutta perusteellaan työelämään tutustumisella ja työllistymismahdollisuuksien parantamisella: Monella alalla työharjoittelu on oleellisen tärkeä askel työllistymisen kannalta, joten mielestäni on sekä yksilön, oppilaitoksen että yhteiskunnan etu, että opiskelijat saavat mahdollisuuden suorittaa vähintään yhden työharjoittelujakson pakollisena osana opintojaan. Mielestäni harjoittelun tulisi olla pakollista, koska oman alan työkokemusta arvostetaan ihan liikaa ensimmäistä työpaikkaa haettaessa, ja jos kokemusta ei ole, on vaikea päästä edes työhaastatteluun. Pitäisikö harjoittelun olla pakollinen osa kaikkia yliopisto-tutkintoja? Myös muiden tahojen aiemmat kyselytutkimukset ovat antaneet samansuuntaisia viitteitä. Helsingin yliopiston kyselytutkimuksen tulokset vahvistavat harjoittelun tarpeellisuuden: yliopistoopiskelijoista yli 56 prosenttia piti pakollista harjoittelua erittäin tarpeellisena ja yli 27 prosenttia melko tarpeellisena. (Kunnari et al., 2012.) Alla on poimintoja avovastauksia sekä harjoittelun pakollisuuden puolesta että vastaan. Kommentteja harjoittelun pakollisuuden puolesta: Mielestäni olisi hienoa, jos yliopistoihinkin tulisi pakolliset pienet harjoittelut, jotta opiskelijat saisivat oikeasti tutustua oman alan töihinsä. Mielestäni harjoittelu on välttämätön tulevaisuuden kannalta, sillä pelkistä kirjoista ei opi millään käytäntöä. Mielestäni harjoittelu avaa hyvät mahdollisuudet nähdä käytännössä minkälaista tulevaisuuden työelämässä mahdollisesti on. Mielestäni harjoittelu oli erittäin hyödyllinen ja antoisa kokemus ja olen sitä mieltä, että harjoittelu pitäisi sisällyttää pakolliseksi osaksi opintoja Harjoittelu on todella tärkeä osa teoreettistakin yliopistotutkintoa! Kuukauden päästä valmistuvana ja ahkerasti oman alan töitä hakeneena olen havainnut, että valmistuessa KTM:ksi pitäisi olla jo oman alan työkokemusta. Sen vuoksi olisi hyvä, että harjoittelu kuuluisi pakollisena osana myös yliopiston kauppatieteellisiin opintoihin.

14 15 Mielestäni työharjoittelun pitäisi olla pakollinen osa jokaista tutkintoa. Harjoittelusta saisi hyvän kuvan siitä, opiskeleeko oikealla alalla. Harjoittelu selkeyttäisi oman ammatillisen erikoistumisen valintaa. Käytäntö toisi myös motivaatiota opiskella teoriaa. Ilman työkokemusta tutkinto jää sirpaleiseksi ja pintapuoliseksi, vaikka koulun penkillä istuisikin neljä tai jopa kuusi vuotta täysipäiväisesti. Ilman työkokemusta on vaikea saada töitä, ilman harjoittelua on vaikea saada työkokemusta. Ainakin näinä epävakaina taloudellisina aikoina. Harjoittelu myös edistäisi niiden työhönpääsymahdollisuuksia, jotka eivät pääse suhteiden kautta ensimmäisiin kesätöihin. Monella alalla työharjoittelu on oleellisen tärkeä askel työllistymisen kannalta, joten mielestäni on sekä yksilön, oppilaitoksen että yhteiskunnan etu, että opiskelijat saavat mahdollisuuden suorittaa vähintään yhden työharjoittelujakson pakollisena osana opintojaan. Työtä ei opi muuten kuin tekemällä, joten hyvät harjoittelupaikat ovat kultaakin kalliimpia! Kommentteja harjoittelun vapaaehtoisuuden puolesta: En kannata harjoittelun pakollisuutta. Erään ystäväni opinnot pitkittyivät, koska hän ei onnistunut saamaan harjoittelupaikkaa pakollista harjoittelua varten. --pakollisuus tarkoittaa käytännössä palkattomuutta. Harjoitteluiden sisällyttäminen yliopisto-opintoihin vaatii mielestäni erityisiä perusteluita. Yliopistossa kyse tulisi kai pääsääntöisesti kuitenkin olla teoria ja tutkimuspainotteisesta koulutuksesta ja nykyisellä viiden vuoden valmistumisvauhdilla aikaa riittävän teorian ja tutkimuksellisen näkemyksen omaksumiseen on niukasti. Harjoitteluilla on toki paikkansa, kun näiden opintojen tavoitteet ovat riittävän perusteellisesti mietitty. Yliopistojen harjoittelutukijärjestelmä epätasa-arvoinen Yksi voimakkaimmin esille nostettu aihe on yliopistojen harjoittelutukijärjestelmän toimimattomuus ja harjoittelutuen riittämättömyys. Harjoittelutuki on subventio, jonka yliopisto maksaa harjoittelupaikalle. Esimerkiksi kolmen kuukauden harjoittelusta yliopisto maksaa harjoittelupaikalle harjoittelijan kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen. Harjoittelutuki ei ole lähtökohtaisesti palkkatuki, vaan harjoittelutuen avulla pyritään varmistamaan laadukas ohjaus harjoittelijalle. Käytännössä harjoittelutuki kuitenkin koetaan usein palkkatukena, sillä se vähentää harjoittelijasta aiheutuvia kustannuksia harjoittelupaikalle. Harjoittelutukeen liittyviä ongelmakohtia käsitellään lisää korkeakoulujen henkilöstön vastauksien yhteydessä luvussa 3.2. Harjoittelutukeen liittyvät asiat ovat osalle yliopisto-opiskelijoista kovin tuntemattomia. Peräti 29 prosenttia vastanneista ei osannut sanoa, onko harjoittelutukea saatavissa heidän yliopistostaan. Vastauksien perusteella näyttää siltä, että harjoitteluasioista ei juuri puhuta opiskelujen alussa, vaan harjoitteluasioihin perehdytään vasta harjoittelun tullessa ajankohtaiseksi. Opiskelijoiden mukaan useimmissa yliopistoissa harjoittelutukea ei ole riittävästi saatavilla. 32 prosenttia vastanneista kertoi, että harjoittelutukea voi hakea, mutta se ei riitä kaikille. 24 prosenttia kertoi, että harjoittelutukea on saatavilla riittävästi. 15 prosenttia kertoi, ettei heidän yliopistossaan ole mahdollisuutta saada harjoittelutukea. Harjoittelutuen niukkuutta kommentoitiin muun muassa seuraavasti: Valtiotieteellisessä harjoitteluapurahoja riittää n. joka toiselle hakijalle. Julkiset harjoittelupaikat (jonne työllistymiseen sitä tukea siis tarvitsisi) taas vaativat tuen olemassaoloa. Yliopistosta voi hakea työharjoitteluajalle harjoittelurahaa, mutta sitä voi saada vasta kun kandidaatin tutkielma on suoritettuna. Meillä harjoittelu kuuluu kandidaatin opintoihin, joten ei ole mitään mahdollisuuksia saada rahallista tukea 3kk kestävään harjoitteluun.

15 16 Onko korkeakoulustasi mahdollista saada taloudellista tukea (harjoittelutuki) harjoittelun suorittamiseen? (yliopisto-opiskelijat) Muita kommentteja harjoittelutukeen liittyen: Apurahojen hakeminen pitäisi tehdä joustavammaksi. Monet hakudeadlinet sijoittuvat maalis-huhtikuulle, mutta jos harjoittelun haluaa aloittaa toukokuussa, rahoituksen varmistuminen olisi hyvä olla selvillä aiemmin. Mielestäni on myös epäreilua, jos kaikki apurahat jaetaan kerran vuodessa, tämä rajoittaa todella paljon opiskelijan mahdollisuuksia sovittaa harjoittelu omaan aikatauluunsa. Harjoitteluun pitäisi ehdottomasti rohkaista, uusien taitojen oppiminen ja työelämään integroituminen on ehdoton edellytys varsinkin kansainväliselle uralle tähtääville. Harjoittelutuen saaminen on tehty aivan liian vaikeaksi: nykyisen käytännön mukaan se olisi mahdollista vasta opintojen aivan loppuvaiheessa maisteriseminaari II jälkeen. Ilman harjoittelutukea on minkäänlaista harjoittelupaikkaa varsin vaikea saada. Harjoittelutukea on kuitenkin tarjolla liian harvoille ja nykyinenkin tuki on leikattu juuri puoleen. Opiskelija joutuu itse kustantamaan esim. seutuliput harjoittelupaikkaan, lounaat ym. Mielestäni tilanne on kohtuuton, varsinkin kun ottaa huomioon että muissa tiedekunnissa (esim. oikeustieteellinen) harjoittelut on itsestään selvästi palkallisia.. Miksi sosiaalityön opiskelijoita syrjitään? Yliopiston tarjoama harjoittelutuki on riittämätön opiskelijoiden määrään nähden. Vain muutama työnhakija saa tuen ja yliopiston tukema harjoittelupaikka on vain noin 30:lle opiskelijalle. Yliopistolla ei ole samanlaisia harjoittelusopimuksia kuin muilla oikeustieteellisillä tiedekunnilla. Suoraan sanottuna Lapin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan harjoittelumahdollisuudet ovat huonot. On erikoista, että saman yliopiston sisällä on hyvin suuret erot tiedekunnittain monelleko harjoitteluapurahan voi myöntää. Eri yliopistojen korvauskäytännöt harjoittelupaikoille aiheuttavat selkeää opiskelijoiden eriarvoisuutta silloin kun opiskelija joutuu hakemaan omaa opiskelupaikkakuntaansa laajemmalta alueelta pakollista harjoittelupaikkaa. Harjoittelutuet opiskelijoille ovat hyvin rajalliset laitoksellamme ja usea alamme harjoittelupaikka vaatii harjoittelijalta yliopiston myöntämää harjoittelutukea, jotta he voivat ottaa opiskelijan harjoittelijaksi. Tilanne on Helsingin valtiotieteellisessä katastrofaalinen. Ongelmia on kaksi: ensinnäkin harjoitteluapuraha arvotaan, joten esimerkiksi minä en viimeisen vuoden opiskelijana loistavilla arvosanoillakaan saanut apurahaa, vaan joku ensimmäisen vuoden opiskelija, jota ei edes kiinnosta. Toinen suuri ongelma on se, että melkein kaikki yhteiskunnallista harjoittelupaikkaa tarjoavat (valtio, esim. ministeriöt, kunnat, Väestöliitto, yms, järjestöt) vaativat apurahan yliopistolta. Harjoittelu olisi ollut todella tärkeä tutkintooni, ja säästin sitä varten rahaa työnteolla, koska en onnistunut arvonnassa. Kävikin ilmi, että en saa edes hakea miltei mitään tarjoituista harjoittelupaikoista, esim. Valtiotieteellisen harjoittelupaikat sivulta, sillä, kuten mainitsin, työnantajat vaativat apurahan. Jäin siis ilman harjoittelupaikkaa. Ymmärrän, että rahaa ei riitä kaikille eivätkä työnantajat halua maksaa kaikkea. Ainakin omalla laitoksellamme harjoittelutukea ei riitä läheskään kaikille. Alle puolet hakeneista saa tuen, tälle pitäisi tehdä jotain.

16 17 Toinen ongelma koski harjoittelutuen hakemista. Pitäisi ilmeisesti tietää 1/2-1 vuosi etukäteen koska on menossa harjoitteluun ja kuinka monelle kuukaudelle tarvitsee tukea, mikä on käytännössä mahdotonta. Harjoittelutukisysteemin pitäisi olla paljon joustavampi. Varsinkaan valtio, pysty maksamaan palkkaa harjoittelijalle. Mutta tällä hetkellä tilanne on erittäin epäreilu, siksi että apuraha vaaditaan. Valtio ei myöskään saa parhaita ja motivoituneimpia harjoittelijoita, vaan arvonnassa onnistuneet. On selvä juttu, että heillä on paras mahdollisuus työllistyä valtiolle jatkossa. Harjoitteluapurahaa on jaettavana liian vähän pääaineeni opiskelijoille. Harjoitteluvastaavien yleisyys Tavallisesti korkeakouluissa on harjoitteluasioita hoitava nimetty yhdyshenkilö, joka ohjaa opiskelijoiden harjoittelua ja hoitaa harjoitteluasioita. Nimikkeet vaihtelevat korkeakouluittain, esimerkkeinä harjoittelun yhdyshenkilö, harjoitteluinsinööri, harjoittelukoordinaattori sekä harjoitteluvastaava. Harjoitteluvastaava on tavallisesti yliopistoissa pääainekohtainen ja ammattikorkeakouluissa koulutusohjelmakohtainen. Yliopisto-opiskelijoiden tietous oman koulutusohjelman harjoitteluasioista on ammattikorkeakouluopiskelijoita heikompaa. Tuloksissa on erityisen silmiin pistävää yliopisto-opiskelijoiden kohdalla En osaa sanoa -vastaajien suuri, 40 prosentin osuus. Tulosten perusteella näyttää siltä, että useissa yliopistojen koulutusohjelmissa harjoitteluasiat ovat varsin tuntemattomia. Yliopistoopiskelijoista 49 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 76 prosenttia tiesi, että heidän yksikössään on nimetty harjoitteluasioita hoitava henkilö. Onko laitoksellasi / yksikössäsi / koulutusohjelmassasi nimetty harjoitteluvastaava, joka ohjaa harjoittelua? Harjoittelun tärkein tehtävä oman alan työkokemuksen kartuttaminen Korkeakouluopiskelijat kokevat harjoittelun tärkeimmäksi tehtäväksi oman alan työkokemuksen hankkimisen ja oman alan työtehtäviin tutustumisen. Eikä ihme, harjoittelupaikka on suurimmalle osalla korkeakouluopiskelijoista ensikosketus oman alan työpaikkaan. Kaikkein tärkeintä työharjoittelussa on työkokemuksen saaminen ja tutustuminen omaan alaan käytännössä. Tällainen tutustuminen voisi parantaa opiskelumotivaatiotakin, kun on saanut kokeilla minkälaista alan työelämä voi olla. Ensimmäisen vuoden opiskelijana en vielä oikein tiedä, mitä kaikkea ja missä kaikkialla voisin edes työskennellä. Työharjoittelu laajentaa tietämystä.

17 18 Pakollinen harjoittelu olisi oiva keino lisätä opiskelujen kiinnostavuutta. Usein yliopistotason opinnot keskittyvät liikaa teoriaan ja käytäntö unohtuu. Erittäin tärkeää olisi myös saada tietoa oman alan työllistymismahdollisuuksista. Näin ns. oikealla alalla olemisen voisi varmistaa. Vastaajat saivat valita valmiista vaihtoehdoista enintään kolme heidän mielestään tärkeintä harjoitteluun liittyvää tekijää. Sekä opiskelijat että korkeakoulujen henkilöstö pitävät harjoittelun tärkeimpänä tehtävänä työkokemuksen karttumista. Tärkeiksi koetaan myös uusien verkostojen ja kontaktien luominen sekä osaamista ja opintotaustaa vastaavat työtehtävät. Korkeakoulujen henkilöstä painottaa opiskelijoita enemmän näkökulmaa, että harjoittelun tarkoituksena on antaa uusinta tietoa koulutuksen sisällöstä ja laadusta. Yli puolet (56 %) henkilöstön edustajista vastasi opiskelijoiden oman ammatti-identiteetin syventämisen olevan tärkeimpiä harjoitteluun liittyviä seikkoja. Opiskelijoilla vastaavat luvut olivat selvästi pienempiä (YO 33 % ja AMK 40 %). Osaltaan näkemyseroa saattaa selittää ammatti-identiteetti -sanan abstraktius osalle opiskelijoista. Harjoittelun keskeisimmät hyötynäkökulmat luonnollisesti vaihtelevat sen mukaan, tarkastellaanko hyötyjä opiskelijan, työnantajan vai korkeakoulun näkökulmasta. Vastaajat saivat valita (enintään) kolme tärkeintä harjoitteluun liittyvää tekijää

18 19 Tulokset ovat samankaltaisia muiden tutkimustulosten kanssa. Helsingin yliopiston teettämän selvityksen mukaan harjoittelun keskeisimmät työelämähyödyt liittyvät opiskelijoiden mahdollisuuteen tutustua oman alan työtehtäviin ja organisaatioihin sekä oman alan työkokemuksen kartuttamiseen. (Kunnari et al., 2012.) Penttilän haastatteluissa korkeakouluopiskelijat nostivat esiin harjoittelun myönteisiä tekijöitä: oman alan työkokemuksen karttumisen, kokemuksen myötä muun työn saannin helpottumisen, käsityksen saamisen työelämän todellisuudesta, opintojen suuntaamisen työkokemuksen perusteella sekä verkostoitumisen. Negatiivisiksi tekijöiksi korkeakouluopiskelijat kokivat harjoittelutuen vaihtelun aloittain, palkattomuuden tai erisuuren tuen eriarvoistamisen, harjoittelupalkan pienuuden sekä harjoitteluun pääsyn epävarmuuden (ja tästä johtuvan mahdollisen opintojen viivästymisen). (Penttilä, 2009.) Muita kommentteja harjoittelun hyödyistä: Harjoittelu on tärkeä osa opintoja, koska tällöin opiskelija näkee konkreettisesti millaiseen ympäristöön hän mahdollisesti tulevaisuudessa työllistyy ja millaisia vaatimuksia häneen kohdistetaan ja mitä odotetaan. Jos aivan puhtaalta pöydältä lähtee työelämään siipiään availemaan, voi todellisuus tulla aika kovana vastaan. Kun osaa vähän valmistautua ja tietää mitä odottaa ja mitä itseltä odotetaan, koen ainakin itse että työelämään on huomattavasti helpompi astua. Työharjoittelu on äärettömän tärkeää, itse en voisi kuvitella opintoja ilman sitä! Loistava paikka verkostoitua ja tehdä itseään tunnetuksi sekä kartuttaa suosittelijoita. Harjoittelu on tärkeää oman osaamisen kannalta. Se myös mahdollistaa työllistymisen harjoittelupaikkaan tai kontaktit, joita voi hyödyntää työllistymisen ollessa ajankohtainen. Oman alan työkokemus antaa konkreettisen näkökulman opintoihin, antaa itsevarmuutta hakea töitä, auttaa verkostoitumaan ja suuntautumaan jo opiskeluvaiheessa. Ei ole oikein, että maisteriksi voi valmistua lähes kirjoja tenttimällä. Enemmistö korkeakouluopiskelijoista on harjoittelussa Korkeakouluopiskelijoiden harjoittelujaksot koostuvat joko yhdestä tai useasta harjoittelusta. Vastanneista ammattikorkeakouluopiskelijoista 85 prosenttia on suorittanut harjoittelujakson tai -jaksot joko osittain tai kokonaan. Vastaava luku on yliopisto-opiskelijoilla 55 prosenttia. Harjoittelujaksoon tai -jaksoihin liittyvät kysymykset on kysytty luonnollisesti vain harjoittelussa olleilta. Oletko suorittanut harjoittelun kokonaan tai osittain osana suorittamaasi korkeakoulututkintoa?

19 20 Yritykset ja julkisyhteisöt yleisimpiä harjoittelupaikkoja 36 prosenttia kyselyyn vastanneista korkeakouluopiskelijoista suoritti harjoittelunsa yrityksissä. Julkisyhteisöissä, kuten valtioilla ja kunnissa, tehtiin 40 prosenttia harjoitteluista. Koulutussektorilla harjoittelunsa suoritti 15 prosenttia ja järjestöissä, yhdistyksissä tai säätiöissä 9 prosenttia. Ammattikorkeakouluopiskelijat suorittavat harjoittelunsa koulutussektorilla yliopisto-opiskelijoita merkittävästi harvemmin, kun taas yrityssektori on heillä yliopisto-opiskelijoita yleisempi harjoittelupaikka. Missä harjoittelut suoritetaan vertailu ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden välillä Harjoittelupaikat hankitaan pääsääntöisesti itse Selvä enemmistö korkeakouluopiskelijoista hankkii harjoittelupaikkansa itse. Ammattikorkeakouluopiskelijoista 75 prosenttia on hankkinut harjoittelupaikan itse, yliopisto-opiskelijoista 68 prosenttia. Alakohtaiset käytännöt ovat varsin erilaisia. Erityisesti tekniikan ja liikenteen alalla harjoittelupaikat hankitaan 95 prosenttisesti aina itse. Sosiaali-, terveys- ja liikunta- sekä opetus- ja kasvatusaloilla korkeakoulun rooli harjoittelupaikkojen hankinnassa on suurempi. Opetus- ja kasvatusalalla korkeakoulun yksikkö tai laitos järjestää yli puolet harjoittelupaikoista. Hankitko harjoittelupaikan itse vai hankkiko laitos tai yksikkö sen?

20 21 Korkeakouluopiskelijoiden harjoittelupaikan hankkiminen koulutusalan mukaan Harjoittelupaikat löytyvät melko helposti Yliopisto-opiskelijat kokevat keskimäärin harjoittelupaikkojen saatavuuden ammattikorkeakouluopiskelijoita hieman helpommaksi. Yliopisto-opiskelijoista 82 prosenttia koki harjoittelupaikan löytymisen olleen helppoa tai melko helppoa. Ammattikorkeakouluopiskelijoista samoin kokee 76 prosenttia. Tuloksia tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että kysymykseen on vastannut vain harjoittelussa olleet. Henkilöt, jotka ovat kokeneet harjoittelupaikan löytämisen vaikeaksi ja eivät ole vielä suorittaneet harjoittelua, eivät ole luvuissa mukana. Vastaukset saattavat antaa liian optimistisen kuvan kaikkien korkeakouluopiskelijoiden tilanteesta ja harjoittelupaikkojen saatavuudesta. Harjoittelua en ole suorittanut, sillä en ole lukuisista, moninaisista ja mielestäni erinomaisista pyrinnöistä sitä saanut. Oman alan harjoittelupaikkoja on aivan liian vähän ja niistä kilpailee liian moni opiskelija ja vastavalmistunut. Toisaalta vastaukset olivat kaksijakoisia: osalle korkeakouluharjoittelupaikkoja on tultu tarjoamaan jopa puoliväkisin. Harjoittelupaikan pomo rekrytoi minut käytännössä kotoa harjoitteluun hakemalla. Yliopiston puolesta harjoittelun järjestäminen toimii erinomaisesti, jopa liian helposti kun paikka tuodaan tarjottimella suoraan opiskelijan eteen.

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2013 Tiedotustilaisuus ke 21.11.2012 klo 12.30-13.30 Harjoittelu osana opintoja KM-tutkintoon

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2017 Tiedotustilaisuus ke 23.11.2016 klo 10.00-11 (Virta 114) Harjoittelu osana opintoja KASELOHA

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Koonti terveydenhoitaja (AMK) koulutuksen tilastoista ammattikorkeakouluittain Vuonna 2010 tutkinnon suorittaneista työlliset 2011 Vuonna 2010 tutkinnon

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ti klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ti klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2016 Tiedotustilaisuus ti 1.12.2015 klo 13.00-14 (Virta 113) Harjoittelu osana opintoja KASELOHA

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen

Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen hyödyntäminen opinnoissa TAO-oppimisverkoston tapaaminen 29.4.2011 Jyväskylä Johanna Penttilä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Esityksen tavoite

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

HARJOITTELUINFO 2016 5.2.2016 klo 12 Paavo Arvola, harjoitteluasioista vastaava

HARJOITTELUINFO 2016 5.2.2016 klo 12 Paavo Arvola, harjoitteluasioista vastaava HARJOITTELUINFO 2016 5.2.2016 klo 12 Paavo Arvola, harjoitteluasioista vastaava Työssäoppiminen (ITIA02) 10 op Harjoittelu (~8op) 3 kk kokoaikaista työskentelyä harjoittelupaikalla Palkallinen harjoittelutuki

Lisätiedot

INFIM-harjoittelu. Infotilaisuus 14.2.2013. Harjoitteluinfon sisältö

INFIM-harjoittelu. Infotilaisuus 14.2.2013. Harjoitteluinfon sisältö INFIM-harjoittelu Infotilaisuus 14.2.2013 Harjoitteluinfon sisältö Harjoittelutuki ja harjoittelusopimus Harjoittelun tavoitteet ja sisältö Harjoittelun suorittaminen Harjoittelupaikan hakeminen Vinkkejä

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Tämä päätös kumoaa 11.10.2013 tehdyn harjoittelua koskevan päätöksen ja ohjeen (Dnro 1027/12.01/2013).

Tämä päätös kumoaa 11.10.2013 tehdyn harjoittelua koskevan päätöksen ja ohjeen (Dnro 1027/12.01/2013). 1528/12.02.02.00/2015 1 (6) YLIOPISTON RAHOITTAMAA HARJOITTELUA KOSKEVA PÄÄTÖS JA OHJE Tämä päätös kumoaa 11.10.2013 tehdyn harjoittelua koskevan päätöksen ja ohjeen ( 1027/12.01/2013). Päätän yliopiston

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Opiskelijatiedote - Studerande info 5.

Opiskelijatiedote - Studerande info 5. Metsäalan Asiantuntijat Skogsbranschens Experter 23. helmikuuta / 23. februari 2016 Opiskelijatiedote - Studerande info 5. HAAPA 2015 HAAPA eli metsäalan opiskelijoiden harjoittelupalkkauskysely tehtiin

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

ERASMUS OPISKELIJAVAIHDON APURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN

ERASMUS OPISKELIJAVAIHDON APURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN ERASMUS OPISKELIJAVAIHDON APURAHAT (SMS) 29604 Helsingin yliopisto 0 29617 Joensuun yliopisto 0 29542 Kuopion yliopisto 29314 Lapin yliopisto 29580 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 29479 Oulun yliopisto

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN Opetusneuvos Ari Saarinen 20.11.2008 KORKEAKOULUJEN OHJAUS JA RAHOITUS 2010 Sopimuskausi rytmitetään eduskunta/hallituskausiin siten, että tavoitteet sovitaan nelivuotiskaudelle

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Ennen kaikki oli paremmin?

Ennen kaikki oli paremmin? Ennen kaikki oli paremmin? tekniikan koulutus opiskelijanäkökulmasta ja TUPA-opiskelijakyselyn tulokset 2007 Ennen kaikki oli paremmin - miehet olivat rautaa - laivat puuta - presidentit olivat Kekkosia

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 203 Yliopistokoulutus 202 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 400 tutkintoa vuonna 202 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 202 yhteensä 29 400 tutkintoa.

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset Arttu Piri 1 Yleistä - Aineiston keruu sähköisesti 26.9. 14.10.12013 - Otos: Opiskelijajäsenet, poislukien 1.5.2013 jälkeen liittyneet - Otos

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille Opetus- ja kulttuuriministeriö Asemointitilastot 2015; yhteinen osio, tutkintojen jakautuminen alan sisällä ammattikorkeakouluittain Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007-2011 Erasmus-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Country 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 AT - Austria 239 242 230 264 BE - Belgium 88 102 109 124 BG - Bulgaria 8 15

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 8) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 8) Koko maa 13 / S 14.02.13 1( 8) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Degree Programme in Plastics Technology 75 75 4 167 17 368 244 67 398 428 4 84 766 446 381 7 0 282 245 1127 1046 663 5 14 12.23 12. 4. 10.21

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2013 Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00

Lisätiedot

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia EUROSTUDENT VI - SEMINAARI Petri Haltia 1.3.2016 Eurostudent FI = Opiskelijatutkimus 2014 Relevanssi kansalliselle koulutuspolitiikalle, Euroopan komissiolle, Bolognan prosessiin Suomen osuus Eurostudent

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa 12 / S 0.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 2 61 9 104 9 1 6 3 99

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Taulukko 103b/1. Rahojen riittävyys opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO)

Taulukko 103b/1. Rahojen riittävyys opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO) Tauluo 103b/1. Rahojen riittävyys opiskelun keston, opiskelupaiakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO) erittäin hyvin tulin hyvin toimeen tulin toimeen, kun elin säästäväisesti toimeentuloni oli erittäin

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot.

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen 1 Kyselylomakkeen on laatinut HELA:n tohtorikoulutettava Kirsi-Maria Hytönen (kianhyto@jyu.fi). Apuna on käytetty lähteenä eri yliopistoissa tehtyjä selvityksiä: Hänninen, Kirsi 2005. Turun yliopiston

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Inkubion opintokysely 2015 * Required

Inkubion opintokysely 2015 * Required Inkubion opintokysely 2015 * Required 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Vuosikurssi * 1 After the last question in this section, skip to question 5. 2 After the last question in this section, skip to question

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

ABIEN VANHEMPAINILTA 20.1.2016. Jatko-opinnot Opinto-ohjaajat Terhi Kurri ja Noora Ranta

ABIEN VANHEMPAINILTA 20.1.2016. Jatko-opinnot Opinto-ohjaajat Terhi Kurri ja Noora Ranta ABIEN VANHEMPAINILTA 20.1.2016 Jatko-opinnot Opinto-ohjaajat Terhi Kurri ja Noora Ranta Ajankohtaista abien ohjauksessa OP1-kurssin abivuoden opotunnit ovat olleet 1. ja 3. jaksossa. Hakuinfo järjestetään

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Kansainvälisen työharjoittelun monet mahdollisuudet. Urapalvelujen kesätyöinfo tiistaina

Kansainvälisen työharjoittelun monet mahdollisuudet. Urapalvelujen kesätyöinfo tiistaina Kansainvälisen työharjoittelun monet mahdollisuudet Urapalvelujen kesätyöinfo tiistaina 8.2.2011 8.2.2011 1 Miksi työharjoitteluun ulkomaille? Kielitaito kehittyy Kulttuuri tutuksi Kontakteja & verkostoja

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT Nina Harjulehto 1 ARVIOINTI TAPAHTUU VUOROVAIKUTUSTILANTEENA, JOHON VAIKUTTAA MONET ASIAT 2 TUTKINNON SUORITTAJA Kaikenikäisiä (yli 18v.), kaiken kokoisia ja kaikennäköisiä kaikenlaisissa

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

VAIHTOON KTK

VAIHTOON KTK VAIHTOON 2016-2017 KTK 17.11.2015 Päivi Martin, International Coordinator paivi.martin@ulapland.fi MISTÄ ALOITAN? Tutustu tutkintorakenteeseesi ja opinto-oppaaseen Tarkista opintosuoritusotteesi: mitä

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat November 16, 2011 Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat Näyttötutkintomestarin koulutusohjelma 25 op Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu 1 2 Tavoitteena laadukkaat

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 28 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % 115 % 22 % -3 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 28 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % 115 % 22 % -3 % ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 Valtak. Valtak. Ammattikorkeakoulututkinnot,

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014

Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014 1. Maisteriohjelman nimi Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014 Kauppatieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 2. Maisteriohjelman yleiskuvaus Maisteritason erillisessä

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot