KESTÄVÄ KEHITYS SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESTÄVÄ KEHITYS SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUISSA"

Transkriptio

1 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu KESTÄVÄ KEHITYS SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUISSA SUDENET Suomen ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen verkostohanke - Polytechnic Network for Sustainable Development Loppuraportti Projektipäällikkö Arja Sinkko (toim.) Kotka 2007 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Nro 30. 1

2 Copyright Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kustantaja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Taitto Oy Kotkan Kirjapaino Ab, M. Sihvo Painopaikka Oy Kotkan Kirjapaino Ab, Hamina 1/2007 ISSN: ISBN:

3 SISÄLLYS JOHDANTO... 4 SUDENET-VERKOSTOHANKE... 5 Arja Sinkko, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu MITÄ TOIMENPITEITÄ KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ KANSALLINEN.. 8 STRATEGIA EDELLYTTÄÄ AMMATTIKORKEAKOULUILTA?... Liisa Rohweder, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖKRITEERIEN PILOTOINTI AMMATTIKORKEAKOULUISSA... Erkka Laininen, OKKA-säätiö KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMAN LAADINTA AMMATTIKORKEAKOULUUN TARKASTELUSSA LAUREA HYVINKÄÄ... Anne Virtanen, Laurea-ammattikorkeakoulu SOSIAALINEN KESTÄVYYS Leila Laitila-Özkoc, Oulun seudun ammattikorkeakoulu TAVOITTEENA RANNIKKOSEUDUN KESTÄVÄ KEHITYS Tove Holm, Yrkeshögskolan Sydväst YMPÄRISTÖSELVITYKSEN PÄÄMÄÄRÄNÄ KESTÄVÄ KEHITYS Stina Frejman, Svenska yrkeshögskolan KESTÄVÄN KEHITYKSEN VERKOSTOTOIMINTAAN OSALLISTUMISEN TULOKSIA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUSSA... Matti Jalkanen, Savonia-ammattikorkeakoulu SUDENET-VERKOSTO AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINNAN EDISTÄJÄNÄ... Liisa Rohweder, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINNAN KESTÄVYYDEN ARVIOINTI Esko Olkoniemi, Oulun seudun ammattikorkeakoulu KESTÄVÄN KEHITYKSEN VERKOSTON TULEVAISUUS Arja Sinkko, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Tove Holm, Yrkeshögskolan Sydväst YHTEENVETO Arja Sinkko, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 3

4 JOHDANTO Kestävän kehityksen näkökulma on keskeinen kaikessa koulutuksessa tulevina vuosina Opetusministeriö julkaisi helmikuussa 2006 kansallisen kestävää kehitystä edistävän koulutuksen strategian Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa Baltic 21E -ohjelman toimeenpano sekä kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä ( ) varten. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:6. (Luettavissa myös sähköisenä osoitteessa default/opm/julkaisut/2006/liitteet/opm_9_tr06.pdf?lang=fi). Strategian tavoitteiden mukaan kestävän kehityksen periaatteiden tulisi kolmen vuoden kuluessa näkyä integroituina kaikkien kouluasteiden - ensimmäisen, toisen ja yleissivistävän sekä myös korkeakoulujen arkipäivän toiminnoissa, opetussuunnitelmissa ja tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Myös opettajien kestävään kehitykseen liittyvä jatkokoulutus ja oppimateriaalien kehittäminen on tärkeää. Strategian taustana ovat YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen sekä Baltic 21E -toimintaohjelma Baltic 21E -toimintaohjelma on ensimmäinen ylikansallinen hanke kestävän kehityksen koulutuksen edistämiseksi. Sen ovat allekirjoittaneet kaikkien Itämeren maiden opetusministerit vuonna YK:n vuosikymmenen keskeiset tehtävät ovat - lisätä korkealaatuisen koulutuksen tarjontaa - muuntaa nykyistä koulutusta kestävän kehityksen suuntaan - lisätä kansalaisten tietoisuutta kestävästä kehityksestä - tarjota kestävää kehitystä edistävää koulutusta kaikilla yhteiskunnan aloilla. (Kaivola, T. & Rohweder, L., toim. Korkeakouluopetus kestäväksi. Opetushallitus 2006) 4

5 SUDENET-VERKOSTOHANKE Projektipäällikkö, DI Arja Sinkko Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Taustaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulu julkaisi oman kestävän kehityksen ohjelmansa keväällä Tämän prosessin jatkoksi luotiin hanke, Kestävän kehityksen ammattikorkeakouluverkosto (v ), tukemaan suomalaisten ammattikorkeakoulujen ympäristö- / kestävän kehityksen ohjelmatyötä ja hyödyntämään KyAMKin keräämää kokemusta. Opetusministeriön rahoittama kaksivuotiseksi suunniteltu hanke sai yhden jatkovuoden, joten verkoston työtä jatkettiin vuoden 2006 loppuun saakka. Ympäristön- / kestävän kehityksen hallintajärjestelmien (esim. ISO standardi 1 tai EMAS 2 -järjestelmä) avulla ammattikorkeakoulut pystyvät tuottamaan järjestelmällistä seurantatietoa ja dokumentointia johtamisen ja ympäristötyön tueksi sekä hyödyntämään tietoa myös ammattikorkeakoulun laadunvarmistustyössä. Hankkeen suunnittelun taustalla toimi opetusministeriön päätös, jolla suomalaiset oppilaitokset sitoutettiin Baltic 21E -toimenpideohjelman toteuttamiseen. Ohjelman vaatimusten mukaisesti kukin ammattikorkeakoulu valmistelee läpäisyperiaatteella oman kestävän kehityksen toimintaohjelmansa arvioiden jo toteutettuja käytänteitä sekä opetus-, tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyviä toimia mahdollisten puutteiden ja esteiden korjaamiseksi. (OPM-työryhmämuistio 36:2002). Tätä tavoitetta Kymenlaakson ammattikorkeakoulun hanke pyrki vahvistamaan luomalla noin 10 ammattikorkeakoulua käsittävän verkoston, jossa valmisteltiin ja jatkettiin kunkin ammattikorkeakoulun tavoitteisiin sopivan ympäristö- / kestävän kehityksen ohjelman luomista. Hanke sisälsi konsultaatioita ja yhteisiä workshopeja verkostopartnereiden työn tukemiseksi ja parhaiden käytänteiden löytämiseksi. Hankkeen alkuperäisenä tavoitteena oli luoda materiaalia myös pk-yritysten tarpeisiin, mutta käytännössä työn painopiste oli kuitenkin ammattikorkeakoulujen arkipäivän käytäntöjen ja opetuksen kehittämisessä kestävämpään suuntaan. SUDENET-hanketta vietiin alusta alkaen eteenpäin yhdessä Laurea-ammattikorkeakoulun ja sen Baltian alueen partneriverkoston kanssa. Laurean The Baltic Sea Sustainable Development Network -hanke vei kestävän kehityksen teemaa Itämeren alueen korkeakouluihin. SUDENET -verkoston partnereita olivat Haaga AMK, Helia AMK, Laurea AMK, Oulun Seudun AMK, Pohjois-Karjalan AMK, Savonia-AMK, Svenska yrkeshögskolan sekä Yrkeshögskolan Sydväst. Hankkeeseen osallistuivat lyhyemmän aikaa myös Vaasan ammattikorkeakoulu sekä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Tavoitteet SUDENET-hankkeen tavoitteena oli suomalaisten ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen työn tukeminen. Hankkeen käynnistyessä vuoden 2004 alussa ei ollut juurikaan saatavilla tietoa ammattikorkeakoulujen tilanteesta ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen koko- 1 ISO standardi; lisätietoja SFS, 2 EMAS Eco-Management and Audit Scheme, lisätietoja mm. Ympäristöhallinnon sivuilta 5

6 naisuuden kannalta katsottuna. Ensimmäisenä tehtävänä oli kartoittaa tilanne. Ammattikorkeakouluja lähestyttiin sähköisen kyselyn avulla, jonka pääasiallisena tarkoituksena oli selvittää halukkuus verkostoyhteistyöhön, sekä kunkin ammattikorkeakoulun tilanne ja käynnissä olevat, kestävään kehitykseen liittyvät toimenpiteet. Kevään 2004 aikana saatiin kasaan kymmenkunta ammattikorkeakoulua, jotka olivat kiinnostuneita verkottumaan ja kehittämään toimintaansa. Lähtökohdat ja tavoitteet olivat hyvin erilaisia: ISO ympäristöhallintajärjestelmän mukaista toimintaa toteutettiin muutamissa ammattikorkeakouluissa (mm. Yrkeshögskolan Sydväst ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu), kun taas joidenkin partnereiden järjestelmätyö oli vasta alkumetreillä. Pian todettiin, että myös opetustyön sisältöjen kehittämiseen on panostettava, mutta haasteena nähtiin se, miten määritellä kestävä kehitys opetuksessa mitä sillä tarkoitetaan yhteisissä perusopinnoissa, ammattiaineissa tai syventävissä opinnoissa? Toisen asteen koulutusta koskeva Opetushallituksen Ammatti- KEKE -hanke 1 ( ) antoi osviittaa myös ammattikorkeakouluja varten. Ensimmäisen ja toisen asteen koulutusta varten on tuotettu Opas oppilaitosten ympäristösertifiointiin 2 sekä Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerit, joiden avulla koulut ja oppilaitokset pystyvät rakentamaan itselleen ympäristöjärjestelmän. Kriteerit täyttävä organisaatio voi hakea Oppilaitosten ympäristösertifikaattia OKKA-säätiöltä 3, joka vastaa sertifiointijärjestelmän ylläpidosta. Oppilaitosten ympäristökriteerit olivat tuttuja myös SUDENETverkoston partnereille. Pian todettiin, että muokkaamalla hieman kriteereitä, niistä voitaisiin saada hyödyllinen työkalu myös korkeakoulutuksen tarpeisiin. Kriteerien avulla on mahdollista rakentaa ammattikorkeakouluille soveltuva kestävän kehityksen järjestelmä, joka ohjaa johtamisen, opetuksen ja ylläpitotoimintojen kehittämistä. Yhteistyöneuvottelut OKKA-säätiön kanssa olivat tuloksellisia ja näin verkoston yhdeksi toimintatavaksi muotoutui kriteereiden kehittäminen ja testaus yhteistyössä säätiön edustajan kanssa. Tulokset Kestävän kehityksen verkostohankkeen ajoitus oli mitä parhain: Itämeren alueen opetusministerit hyväksyivät vuonna 2002 kestävää kehitystä edistävän Baltic 21E -toimenpideohjelman, joka antoi erinomaisen pohjan ja suunnan verkoston toiminnalle. Samalla myös verkoston toimijoilla oli jotakin kättä pidempää käytössään viedessään asiaa eteenpäin omassa ammattikorkeakoulussaan. SUDENET-verkoston toimintatapa osoittautui käytännölliseksi ja hyödylliseksi: Vuosittain järjestettiin 4 5 yhteistä tapaamista, joissa käsiteltiin kunkin ammattikorkeakoulun tilannetta, keskusteltiin ongelmista ja mietittiin erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Kokoontumisissa todettiin erittäin tarpeelliseksi mahdollisuus tavata ja tutustua eri ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen työn aktiivisiin tekijöihin, joita valitettavasti ei aina löydy kovin montaa. Tapaamisten avulla vähäisiä henkilöresursseja voitiin käyttää tehokkaasti koko verkoston työn tukemiseen. Verkostoituminen onkin usein ainoa järkevä vaihtoehto kehitystyössä, jossa resursointi on hajanaista. Verkostopartnereilla oli myös mahdollisuus ammattikorkeakoulukohtaisiin 1 Lisätietoja: Ammatti-KEKE 2 Lisätietoja: Oppilaitosten ympäristösertifiointi 3 Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö 6

7 konsultaatioihin, joita hyödynnettiin erityisesti hankkeen alkuaikoina, kun koulukohtaisia toteutussuunnitelmia ryhdyttiin käynnistämään. Myös sähköiset viestintävälineet (sähköposti, puhelin) olivat ahkerassa käytössä. Verkostolla oli myös selkeä tehtävä: Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteereiden kehittäminen ammattikorkeakoulutusta palvelevaksi työkaluksi erityisesti opetuksen kehittämisen näkökulmasta. OKKA-säätiön suunnittelupäällikön Erkka Lainisen asiantuntemus ja laaja-alainen näkemys koko koulutusjärjestelmän tilanteesta oli usein tarpeen asioiden eteenpäin viemisessä. Kehitystyön yhteydessä todettiin myös, että ympäristökriteereitä tulisi kehittää kohti kestävän kehityksen kriteereitä, ja lisäksi olisi huomioitava kestävän kehityksen näkökulman sisällyttäminen ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoimintaan. Näitä kohtia kehitettiinkin verkostopartnereiden toimesta, ja tuloksista raportoi kukin ammattikorkeakoulu omassa artikkelissaan. Artikkelit on pyritty järjestämään siten, että niistä muodostuu yhtenäinen kuvaus hankkeen eri osa-alueiden tuloksista: oppilaitosten ympäristökriteereiden kehittämisestä, ympäristöhallintajärjestelmien (ISO 14001) käyttökokemuksista sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan kestävyyden määrittelystä. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun lehtori, KTT Liisa Rohweder on toiminut Baltic 21E -toimenpideohjelman kansallisena koordinaattorina vuodesta 2005 lähtien. Hän aloittaa tämän loppuraportin artikkelien sarjan esittelemällä kestävän kehityksen työn vaatimuksia ammattikorkeakouluille. Suunnittelupäällikkö Erkka Laininen OKKA-säätiöstä valottaa omassa artikkelissaan Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerien sisältöä ja kokoaa yhteen ammattikorkeakoulujen kommentit niiden kehittämiseksi. Laurea-ammattikorkorkeakoulun artikkelissa kuvataan kestävän kehityksen ohjelman laadintaa ja sen integrointia opetukseen osana opetussuunnitelman juonteita. Sosiaalinen kestävyys ja sen huomioiminen ammattikorkeakoulun kaikissa toiminnoissa on tarkastelun kohteena Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan raportissa. Olemassa olevien laatujärjestelmien hyödyntäminen kestävän kehityksen ohjelman rakentamisessa on lähtökohtana Yrkeshögskola Sydvästin, Svenska yrkeshögskolanin ja Savonia-ammattikorkeakoulun artikkeleissa. Lopuksi tarkastellaan vielä ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoimintaa: HAAGA-HELIAn artikkeli kokoaa yhteen SUDENET-verkoston toiminnan ja jaetun asiantuntijuuden tuloksia ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu arvioi T&K -toiminnan kestävyyden arvioinnin mahdollisuuksia. 7

8 MITÄ TOIMENPITEITÄ KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ KANSALLINEN STRATEGIA EDELLYTTÄÄ AMMATTIKORKEAKOULUILTA? Lehtori, KTT Liisa Rohweder HAAGA-HELIA AMK Kirjoitus julkaistu myös Arenen verkkosivuilla: YK on julistanut vuosikymmenen kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmeneksi. Sen myötä YK:n ja sen jäsenvaltioiden yhteisenä tavoitteena on, että kestävän kehityksen periaatteet sisällytetään kansallisiin opetussuunnitelmiin koko koulutusjärjestelmän läpäisevästi. YK:n mukaan kestävää kehitystä edistävän koulutuksen tavoitteet tulee asettaa alueen paikallisista sosiaalisista, kulttuurisista, taloudellisista ja ympäristöllisistä oloista käsin, mutta samalla on myös tärkeää ottaa huomioon globaalit ulottuvuudet. Näistä lähtökohdista opetusministeriön asettama työryhmä on valmistellut kestävää kehitystä edistävän koulutuksen kansallisen vuosikymmenstrategian (ks. Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa 2006). Strategia tukeutuu kansallisiin ja alueellisiin kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen toimeenpanoa koskeviin asiakirjoihin. Keskeisin näistä on YK:n Euroopan alueen kestävää kehitystä edistävän koulutuksen strategia ja sen taustana oleva Baltic 21E -ohjelma. Käsittelen tässä artikkelissa ensin Suomen kestävää kehitystä edistävän koulutuksen strategian taustaa ja sen jälkeen helmikuussa 2006 valmistuneen strategian keskeisimpiä linjauksia ja sitä, millaisia haasteita ne asettavat ammattikorkeakouluille. Taustaa Suomen kestävää kehitystä edistävän koulutuksen strategialle Itämeren alue on maailmanlaajuisesti mallikelpoinen esimerkki siitä, miten kestävää kehitystä voidaan edistää määrätietoisesti alueellisella tasolla. Alueen kestävää kehitystä edistävän koulutuksen poliittisena perustana voidaan pitää Itämeren maiden opetusministereiden vuonna 2002 hyväksymää kestävän kehityksen ohjelmaa An Agenda 21 for Education in the Baltic Sea Region Baltic 21E ( joka on maailman ensimmäinen alueellinen kestävää kehitystä edistävän koulutuksen toimintaohjelma. Ohjelman tavoitteena on toteuttaa koulutuksen osalta vuonna 1992 Rio de Janeiron ympäristö ja kehityskonferenssissa hyväksyttyä maailmanlaajuista Agenda 21 -toimintaohjelmaa sekä Johannesburgin toimintaohjelmaa, joka hyväksyttiin vuonna Baltic 21E -ohjelmalla pyritään siihen, että kestävän kehityksen näkökohdista muodostuu Itämeren maiden koulutusjärjestelmiin luonteva ja pysyvä osa. Ohjelma ei siis ole lyhytkestoinen projekti, vaan sitoumus muuttaa koulutusjärjestelmiä pysyvästi. Ohjelmassa on määritelty yhteiseksi yleistavoitteeksi kaikille koulutussektoreille: Kaikkien yksilöiden tulee kyetä tukemaan kestävää kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken väestön tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia tyydyttää omat tarpeensa. Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa tulee perustaa kokonaisvaltaiseen näkemykseen taloudellisesta ja sosiaalis-kulttuurisesta sekä ympäristön huomioon ottavasta kehityksestä. Lisäksi ohjelmassa määritellään omat tavoitteet kolmelle koulutusjärjestelmän osa-alueelle: koulut (esiopetus, perusopetus, lukio ja ammatillinen koulutus), korkea-asteen koulutus (mukaan lukien tutkimus) sekä vapaa sivistystyö. 8

9 Koska Baltic 21E -ohjelma on kaikkien Itämeren ympärysmaiden kompromissi ja siitä syystä kirjoitettu hyvin yleiselle tasolle, laati Suomen opetusministeriö Baltic 21E -ohjelman perusteella kansallisen kestävän kehityksen koulutuksen käynnistyssuunnitelman (Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa 2002), jota on toteutettu vuosina Käynnistyssuunnitelman puitteissa kaikkien koulutussektoreiden on ollut mahdollista toteuttaa koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen sekä verkostoitumiseen liittyviä kehittämishankkeita Suomessa ja Itämeren alueella. Saatujen kokemusten perusteella opetusministeriön nimittämä työryhmä laati kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenstrategian, joka on samalla Baltic 21E -ohjelman kansallinen toimeenpanosuunnitelma YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä ( ) varten. Strategia julkaistiin helmikuussa Tässä asiakirjassa korkeakouluille suunnatun vision mukaisesti Korkeakoulututkinnon suorittaneella on perustiedot ja taidot ammatissa ja asiantuntijana toimimiseen, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon sekä ammatti- ja osaamisalansa seuraamiseen ja tutkimukseen pohjautuvaan kehittämiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Vision suuntaan etenemistä varten työryhmä laati Suomen kestävää kehitystä edistävän koulutuksen yleisstrategian sekä koulutussektorikohtaisia konkreettisia linjauksia vuosille Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen strategiset linjaukset ammattikorkeakoulujen osalta sekä haasteita tulevaan Ammattikorkeakoulujen osalta kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenstrategiassa esitetään, että vuoden 2009 loppuun mennessä tulee ammattikorkeakouluissa rakentaa koulutuksen kaikki erilaiset toiminnot kestävän kehityksen perusteelle siten, että opiskelijat ja henkilöstö pystyvät tietoisesti toteuttamaan yhteisesti sovittuja periaatteita. Ammattikorkeakoulujen tulee kehittää kestävään kehitykseen liittyvää osaamista muun muassa integroimalla kestävän kehityksen näkökulmaa opetussuunnitelmiin ja kehittämällä opetus- ja oppimamateriaalia. Opettajien koulutusta tulee muistion mukaan täydentää. Työharjoittelussa ja opinnäytetöissä tulee opiskelijoiden mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon kestävän kehityksen vaikutus tarkastelukohteeseensa. Ammattikorkeakoulujen tulee sisällyttää entistä painavammin kestävän kehityksen edistäminen sekä tutkimus- ja kehitystyö oman toimintansa tavoitteeksi. Kestävän kehityksen näkökulmaa tulisi myös ottaa huomioon aluekehitystyössä. Kansainvälistä tutkimukseen ja opetukseen liittyvää yhteistyötä tulee lisätä Itämeren alueella. Tässä työssä ammattikorkeakoulujen toivotaan verkostoituvan myös yliopistosektorin kanssa. Sen lisäksi, että kestävän kehityksen toivotaan toteutuvan läpäisyperiaatteella kaikessa ammattikorkeakoulujen toiminnassa, strategiassa edellytetään myös, että kestävään kehitykseen liittyvää erityisosaamista lisätään erillisten ammattitaitoa kehittävien opintojen sekä alueellisesti vaikuttavan tutkimus- ja kehitystyön puitteissa. Siksi muistiossa ehdotetaan, että ammattikorkeakoulut nimittävät vastuutahoja, joiden aktiivisin toimin varmistetaan strategian toteutuminen koko korkeakoulun tasolla. Tähän liittyvänä konkreettisena toimenpiteenä esitetään, että vuoteen 2012 mennessä jokaisessa ammattikorkeakoulussa tulee olla yliopettaja, jonka tehtäviin kuuluu kestävän kehityksen opetuksen, tutkimus- ja kehitystyön sekä ammattikorkeakoulujen välisen yhteistoiminnan edistäminen koko ammattikorkeakoulun tasolla. Ammattikorkeakoulut etenevät tällä hetkellä edellä käsiteltyjen keskeisten strategisten tavoitteiden osalta (ks. tarkemmin Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa 2006) eri vaiheissa. Anna seuraavaksi joitakin esimerkkejä strategian etenemisestä eri ammattikorkeakouluissa. 9

10 Toimintastrategiat Toimintastrategioiden kehittämistyöhön tulisi panostaa, sillä se on alkanut hitaasti Baltic 21E -ohjelman käynnistyssuunnitelmavaiheen aikana vuosina Toistaiseksi Suomessa on suhteellisen vähän ammattikorkeakouluja, jotka ovat laatineet ympäristö- ja kestävän kehityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmiä. Ammattikorkeakoulut ovat kuitenkin pyrkineet verkottumalla ja siten toisiltaan oppien kehittämään niille soveltuvia toimintastrategioita Kymenlaakson ammattikorkeakoulun käynnistämässä SUDENET -verkostossa (ks. tarkemmin Sinkko 2006, 25). Osaamisen edistäminen Osaamisen edistäminen vaihtelee ammattikorkeakouluittain. Opetussuunnitelmia on systemaattisesti selkiytetty kestävän kehityksen ammatillisten tavoitteiden mukaisesti lähinnä ammattikorkeakouluissa, joissa on kestävän kehityksen tai ympäristöohjelma (esim. Yrkeshögskolan Sydväst). Näissä ammattikorkeakouluissa on pyritty siihen, että koko opetus- ja tutkimushenkilöstö perehtyy kestävän kehityksen haasteisiin omasta ammatillisesta näkökulmastaan. Useimmissa ammattikorkeakouluissa on yksittäisiä opettajia ja tutkijoita, jotka ovat kannustaneet kouluja toteuttamaan ammatillisten tavoitteiden mukaisia opintokokonaisuuksia ja irrallisia opintojaksoja. Kolmessa ammattikorkeakoulussa (Laurea-ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Sydväst) on kestävän kehityksen koulutusohjelma, jonka tavoitteena on kouluttaa laaja-alaisia ympäristösaajia elinkeinoelämän, julkishallinnon ja järjestöjen palvelukseen. Opiskelijoita on kiinnostanut kestävän kehityksen näkökulma osana ammatillista osaamista, sillä tältä alalta on tehty runsaasti työelämää kehittäviä opinnäytetöitä osana koulujen toteuttamia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Useat ammattikorkeakoulut ovat osallistuneet korkeakouluopettajien ja tutkijoiden osaamisen kehittämiseen tuottamalla julkaisun Korkeakouluopetus kestäväksi -opas YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten (toim. Taina Kaivola ja Liisa Rohweder). Kirjahankkeen toteutukseen osallistui 14 kirjoittajaa ammattikorkeakouluista, 10 kirjoittajaa yliopistoista, opetusministeriön ylijohtaja, Opetushallituksen opetusneuvos sekä kaksi Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun opiskelijaa. Opetus- ja oppimateriaalien kehittäminen Useissa ammattikorkeakouluissa on kehitetty oppimateriaalia sekä virtuaalisessa muodossa että perinteisinä painettuina oppikirjoina. Tyypillisesti materiaalia on tuotettu hankepohjalta ja toteutuksessa on ollut mukana useita eri kouluja. Esimerkiksi Lahden ammattikorkeakoulussa on kehitetty yhdessä yliopistosektorin kanssa Ympäristöasioiden hallinnan verkkokurssikokonaisuus Lahdessa toimivien korkeakoulujen käyttöön. Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu, Arcada Svenska Yrkeshögskolan sekä Haaga-Instituutin ammattikorkeakoulu ovat toteuttaneet verkkopedagogisen kokeilun kestävän matkailun edistämiseksi. Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulussa on lisäksi tuotettu liiketalouden koulutukseen tarkoitettu kirja Yritysvastuu kestävää kehitystä organisaatiotasolla (Rohweder 2004). Kirjan lähtökohtana oli opetusministeriön asettama koulutuksen yleistavoite, jonka mukaan kestävää kehitystä edistävän koulutuksen tulee perus- 10

11 tua taloudellisiin, ympäristöön liittyviin ja sosiaalisiin näkökohtiin sekä siihen, että yksittäisen oppijan tulee omaksua tulevassa ammatissaan tarvitsemansa kestävään kehitykseen liittyvät tiedot, taidot ja pätevyys. Tutkimus- ja kehitystyö Ammattikorkeakoulujen toiminnalle tärkeä alueelliseen kehittämistyöhön liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta on käynnistynyt ammattikorkeakouluissa hyvin. Tutkimus- ja kehityshankkeita on käynnistetty vuosina yli 130 kappaletta. Tyypillistä hankkeille on, että niiden rahoitukseen on osallistunut useita alueellisia toimijoita ja että niiden tavoitteet ovat nousseet alueellisesta kehittämistarpeesta. Esimerkkeinä tutkimus- ja kehityshankkeista mainittakoon Kymenlaakson ammattikorkeakoulun hanke Koulutussimulaattori merenkulun ympäristöturvallisuuden lisäämiseksi, Lahden ammattikorkeakoulun hanke Ympäristöalan huippuosaaminen tiede- ja yritystoiminnan sillanrakentajana, Oulun seudun ammattikorkeakoulun hanke Ihmisen hyvinvointi ja ympäristö sekä Mikkelin ammattikorkeakoulussa toteutettu hanke Etelä-Savon maaseutuyritysten ympäristö- ja elintarviketurvallisuuden kehittäminen. Täydennyskoulutus ja opettajankoulutus Opettajien koulutukseen tulee jatkossa suunnata voimavaroja. Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa ei ole toteutettu kestävää kehitystä edistävää täydennyskoulutusta vuosina Opettajien koulutuksessa ammattikorkeakoulujen opettajat ovat voineet perehtyä kestävän kehityksen pedagogiikkaan omista lähtökohdistaan, mikäli se on heitä itseään kiinnostanut. Ammattikorkeakoulujen opettajien koulutukseen ei sen sijaan ole sisällytetty systemaattisesti kestävän kehityksen teoriaa ja käytänteitä eri opetusaloilta siten, että merkitys myös yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja opiskelijoiden asenteisiin tulee ymmärretyksi. Ainoastaan Oulun seudun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa on ollut tarjolla kestävän kehityksen ammatilliseen osaamiseen liittyvä opintojakso. Kansainvälinen yhteistyö Baltic 21E -ohjelman käynnistyssuunnitelmavaiheen aikana ammattikorkeakoulut ovat verkostoituneet Itämeren kestävän kehityksen verkostoksi, jonka koordinaattorina on toiminut Laurea-ammattikorkeakoulu. Verkoston tavoitteena on edistää kestävään kehitykseen liittyvää koulutusta sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Verkoston puitteissa on vuosina järjestetty partneripäivät Tallinnassa (Viro), Kaunasissa (Liettua), Szczecinissä (Puola) ja Pskovissa (Venäjä). Jatkossa ammattikorkeakouluja kehotetaan verkostoitumaan Itämeren alueen yhteistyön osalta myös Suomen yliopistosektorin kanssa. Lopuksi Opetusministeriön Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen -työryhmä luovutti kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenstrategian sekä Baltic 21E -ohjelman toimeenpanosuunnitelman opetusministeri Antti Kalliomäelle 15. helmikuuta 2006 pidetyssä seminaarissa. Seminaarissa eri koulutussektoreiden edustajat esittivät näkemyksiään strategian sisällöstä. Ammattikorkeakoulujen puheenvuoron käytti Arenen puheenjohtaja Pentti Rauhala Laurea-ammattikorkeakoulusta. Rauhalan mukaan ammattikorkeakoulujen toteutettavaksi esitetyt toimenpiteet ovat pääosin perusteltuja ja toteutettavissa ja hän ehdotti, että ammattikorkeakoulut voisivat ottaa kestävän kehityksen osaksi strategioitaan. Rauhala sanoi puheen- 11

12 vuorossaan uskovansa, että ammattikorkeakoulut hoitavat osuutensa kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen toteuttamisessa (Rauhala 2006). Myös yliopistojen rehtorien neuvoston puheenjohtajana toimiva Ilkka Niiniluoto suhtautui strategiaan myötämielisesti ja sanoi puheenvuorossaan muun muassa, että kestävä kehitys on välttämätön tavoite ja että yliopistot ovat halukkaita ottamaan strategian asettamat haasteet vastaan (Niiniluoto 2006). Hän korosti, että koska kestävä kehitys ei ole toistaiseksi itsenäinen tieteenala tai oppiaine yliopistojen koulutusohjelmissa, on yliopistoissa selkeästi määriteltävä tämän aihepiirin osalta vastuuhenkilöitä ja -tahoja, joiden erilaisin aktiivisin toimin tutkimusta ja koulutusta suunnitellaan ja tarjotaan. Asian kuittaaminen pelkällä läpäisyperiaatteella opetuksessa ja tutkimuksessa saattaisi hänen mukaansa johtaa huonoon lopputulokseen. Vaikka opetusministeriö pyrkii strategialla kannustamaan ammattikorkeakouluja integroimaan kestävän kehityksen näkökulmaa kaikkeen toimintaan osoittamalla sitä edistävälle työlle selkeämmän statuksen ja priorisoimalla sitä edistäviä hankkeita myös rahoituspäätösten kautta, on vastuu strategian toteutumisesta korkeakoulujen autonomisesta asemasta johtuen niillä itsellään. Ammattikorkeakoulujen kannattaisikin nähdä strategian nostattamat haasteet ennen kaikkea koulutuksen ja tutkimustoiminnan positiivisina kehittämismahdollisuuksina, osana eettisesti korkeatasoista ja laadukasta toimintaa. Lähteet Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa/ Baltic 21E-ohjelma. Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa työryhmän ehdotus ohjelman käynnistyssuunnitelmaksi. (2002). Opetusministeriön työryhmän muistioita 6:2002. < Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa Baltic 21E ohjelman toimeenpano sekä kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä ( ) varten (2006). Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:6. < Niiniluoto, I. (2006). Kestävä kehitys yliopistojen haasteena. Puheenvuoro opetusministeriön ja Suomen Unescotoimikunnan Kestävän kehityksen seminaarissa < niiniluoto.html> Rauhala, P. (2006). Kestävä kehitys ja ammattikorkeakoulut. Puheenvuoro opetusministeriön ja Suomen Unescotoimikunnan Kestävän kehityksen seminaarissa Rohweder, L. (2004). Yritysvastuu kestävää kehitystä organisaatiotasolla. WSOY. 255s. Sinkko, A. (2006). Kirjassa Kaivola, T. & L. Rohweder (2006 toim.) Korkeakouluopetus kestäväksi. Opas YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten. Opetusministeriön julkaisuja 2006:4 ss

13 Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerien pilotointi ammattikorkeakouluissa Suunnittelupäällikkö Erkka Laininen Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerit Oppilaitosten ympäristösertifiointi käynnistyi maaliskuussa Sertifioinnin perustana ovat koulujen ja oppilaitosten tarpeisiin räätälöidyt ympäristökriteerit, joissa toimintaa tarkastellaan kokonaisuutena johtamisen, opetuksen ja ylläpitotoimintojen näkökulmasta. Sertifiointi ja kriteerien käyttö on vapaaehtoista. Ne soveltuvat peruskoulujen ja lukioiden sekä ammatillisten ja muiden oppilaitosten käyttöön. SUDENET-hankkeen yhtenä tavoitteena oli testata ympäristökriteereitä ammattikorkeakouluissa sekä tunnistaa niihin liittyviä kehittämistarpeita korkeakoulutuksen näkökulmasta. Tarkoituksena on, että kriteereihin perustuva Oppilaitosten ympäristösertifiointi laajennetaan vuosina kattamaan myös ammattikorkeakoulut. Samalla ympäristökriteerit päivittyvät kestävän kehityksen kriteereiksi, jotka sisältävät ekologisen kestävyyden lisäksi sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmat oppilaitosten johtamisessa, opetuksessa ja toimintakulttuurissa. Sertifiointimahdollisuuden ohella kriteereistä kehitetään työkaluja, jotka soveltuvat käytettäviksi osana koulujen, oppilaitosten ja korkeakoulujen laadunarviointia. Oppilaitosten ympäristösertifiointi Oppilaitosten ympäristösertifioinnin järjestelmä on kokonaisuus, joka sisältää ympäristökriteerit, laajan materiaalin oppilaitosten kestävän kehityksen työn tueksi sekä valtakunnallisen auditoijaverkoston, jonka avulla toteutetaan toiminnan arviointia ja kehittämistä. Lisäksi oppilaitoksille tarjotaan neuvontaa ja järjestetään ympäristöjärjestelmien rakentamista tukevaa opettajien täydennyskoulutusta. Oppilaitosten ympäristösertifiointi on syntynyt koulujen ja oppilaitosten tarpeista saada toimivia työvälineitä, joilla kestävä kehitys voidaan maastouttaa osaksi oppilaitosyhteisön arkea. Sertifioinnin taustalla ovat ympäristöjohtamisen periaatteet ja standardit, mutta niitä on sovellettu oppilaitosten tarpeita vastaaviksi. Ympäristökriteerien mukaan toimivalla oppilaitoksella on ympäristöjärjestelmä, joka kattaa samat peruselementit kuin EMAS tai ISO (kuva 1). Tämä antaa myös opiskelijoille mahdollisuuden oppia tuntemaan ympäristöjärjestelmiä jo opiskelun aikana. Kriteerit täyttävä oppilaitos voi hakea Oppilaitosten ympäristösertifikaattia Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiöltä, joka on vastannut vuoden 2005 alusta sertifiointijärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä. Lisätietoa oppilaitosten ympäristösertifioinnista saa osoitteesta 13

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa

Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa Tove Holm, Ympäristövastaava Kestävä kehitys Turun alueen

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa 4.11.2013 Kestävä kehitys korkeakoulujen laatujärjestelmissä sekä sisällyttäminen opintoihin Tove Holm, vastaan ammattikorkeakoulutasolla

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

Kestävä kehitys oppilaitoksissa

Kestävä kehitys oppilaitoksissa Kestävä kehitys oppilaitoksissa Ammatilliset opettajapäivät Naantali 21.9.2013 Erkka Laininen OKKA-säätiö Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki Kuva: http://www.footprintnetwork.org Living Planet Report 2008

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivilla kohti kestävää autoalaa Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivin tekijät Suomen ympäristöopisto SYKLI HELTECH Helsingin tekniikan alan oppilaitos HYRIA koulutus Oy

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Erkka Laininen, OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Peruskoulut ja lukiot Ammatilliset oppilaitokset Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI

OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI ENVEDU HANKE Oppilaitosten ympäristöarvioinnin järjestelmä Sertifioinnin taustalla on Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen koordinoima Envedu hanke 2001-2004.

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

Koulut ja päiväkodit ympäristökasvattamaan!

Koulut ja päiväkodit ympäristökasvattamaan! Koulut ja päiväkodit ympäristökasvattamaan! Suunnitelma kestävän kehityksen kasvatuksen strategioiden toteuttamiseksi päiväkodeissa, koulussa ja oppilaitoksissa Keski-Suomessa Keski-Suomen ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 2008

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 2008 KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin Saara Susiluoma 2008 Esityksen rakenne Osa 1. Kyselyn taustat ja toteutus Osa 2. Tulevaisuuden suunnitelmat

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 11.11. 2009

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 11.11. 2009 KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin Saara Susiluoma 11.11. 2009 Tavoitteena ympäristökasvatuksen edistäminen Lähtökohtana kyselylle keke kasvatuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen OKKA-säätiö

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu 1997 Ammattikoulutussäätiön ja Opetusalan koulutussäätiön yhdistymisen myötä Taustayhteisöinä Opetusalan

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

Työn opinnollistamisen vertaisarviointi

Työn opinnollistamisen vertaisarviointi Työn opinnollistamisen vertaisarviointi Alustavia tuloksia, Oamk 1 Etunimi Sukunimi Opinnollistamisen tavoitteiden toteutuminen Opinnollistamisen tarkoitus ja tavoitteet on joissakin ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Kestävä kehitys haastaa vapaan sivistystyön pedagogiikan Vapaan sivistystyön päivät Varkaus

Kestävä kehitys haastaa vapaan sivistystyön pedagogiikan Vapaan sivistystyön päivät Varkaus Kestävä kehitys haastaa vapaan sivistystyön pedagogiikan Vapaan sivistystyön päivät Varkaus 28.8.2014 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu 1997 Ammattikoulutussäätiön ja Opetusalan koulutussäätiön yhdistymisen

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Opinto-ohjaus ja työelämätaidot

Opinto-ohjaus ja työelämätaidot Opinto-ohjaus ja työelämätaidot Aikuisten perusopetus 2018 Lisää ohjausta luku- ja kirjoitustaidon koulutus, aikuisten perusopetukseen valmistava koulutus, nykyinen aikuisten perusopetus yhdistyvät oppivelvollisuusiän

Lisätiedot

Jaana Muttonen, HAMK Opettajankoulutusfoorumi

Jaana Muttonen, HAMK Opettajankoulutusfoorumi Rahoittaja: #OPEKE OPEKE AMMATILLISEN OPETTAJANKOULUTUKSEN UUDISTAMINEN Jaana Muttonen, HAMK Opettajankoulutusfoorumi 27.9.2017 Mikä OPEKE on? Valtakunnallinen kehittämishanke, jossa kehitetään ja uudistetaan

Lisätiedot

Sosiaalinen kestävyys osana kestävää kehitystä Tiina Laurila gsm

Sosiaalinen kestävyys osana kestävää kehitystä Tiina Laurila gsm Sosiaalinen kestävyys osana kestävää kehitystä 3.11.2009 Tiina Laurila tiina.laurila@sykli.fi gsm 050-330 0298 YK:n Ympäristö- ja kehityskonferenssi Rio 1992 Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Työpajassa esitellään opinnäytetöiden kehittämishankkeen nykyvaihetta ja keskustellaan kriittisistä kohdista opinnäytetyöskentelyn aloitusvaiheessa,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 Kestävän kehityksen asiantuntijaseminaari Leena Saloheimo 17.4.2015 VASTAAJAT, edustavuus - vastaajia 117 (*) osa vastasi

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava

Lisätiedot

Kestävä kehitys. ja ammatillinen koulutus

Kestävä kehitys. ja ammatillinen koulutus 1 Kestävä kehitys ja ammatillinen koulutus 2 Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Sen kolmeksi peruselementiksi

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis

KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis MIKÄ ON OPINTOJAKSOMALLI? Kyse on järjestön koulutuksesta, jonka osaamistavoitteet, sisältö ja laajuus ovat samat toteuttajasta

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus 15.3.2016 Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen tavoite 2025

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Ammatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit

Ammatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit Ammatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit Opettajankoulutusfoorumin seminaari 16.4.2019 Anu Lyytinen, Johanna Liljeroos, Elias Pekkola, Jonna Kosonen, Mikko Mykkänen ja

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö

Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-ohjelma 2010-2017 lyhyt tausta Kolmas osa opettajista ilmoitti

Lisätiedot

5.11.2015. Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 4.11.2015 Lappeenranta Leila Arponen, Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto

5.11.2015. Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 4.11.2015 Lappeenranta Leila Arponen, Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto 5.11.2015 Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 4.11.2015 Lappeenranta Leila Arponen, 1 2 ORIVEDEN OPISTOYKSIKKÖ Koulutie 5 35300 Orivesi TAMPEREEN YKSIKKÖ Hallilantie 24 33820

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA. ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo Mervi Friman HAMK

TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA. ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo Mervi Friman HAMK TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo 15.3.2017 Mervi Friman HAMK AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEHTÄVÄ Ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaan ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Kaakkois-Suomen ELO seminaari 26.3.2015 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus uudistuu Kyamkissa Periaatteena

Lisätiedot

SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET

SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET Jyväskylän kommentit Kevätseminaari 15-16.5.2017 Mikä yliopistomme koulutuksessa on kuvauksen mukaista? Sosiaalityön ops 2017-2020 hyväksytty huhtikuussa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Mikä on ajankohtaista kulttuurihyvinvointialan koulutuksen kehittämisessä juuri nyt?

Mikä on ajankohtaista kulttuurihyvinvointialan koulutuksen kehittämisessä juuri nyt? Mikä on ajankohtaista kulttuurihyvinvointialan koulutuksen kehittämisessä juuri nyt? Anna-Mari Rosenlöf, projektipäällikkö Kuva: Itä-Suomen Hyvinvointivoimala, JiiPee Photography, 2016. Taiteesta ja kulttuurista

Lisätiedot

SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014

SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014 SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014 Kunnille ja kuntayhtymille on tullut vuoden 2014 alusta alkaen velvoite koulutussuunnitelman laadinnasta. Koulutussuunnitelmaa säätelevien lakien

Lisätiedot