KESTÄVÄ KEHITYS SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESTÄVÄ KEHITYS SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUISSA"

Transkriptio

1 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu KESTÄVÄ KEHITYS SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUISSA SUDENET Suomen ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen verkostohanke - Polytechnic Network for Sustainable Development Loppuraportti Projektipäällikkö Arja Sinkko (toim.) Kotka 2007 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Nro 30. 1

2 Copyright Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kustantaja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Taitto Oy Kotkan Kirjapaino Ab, M. Sihvo Painopaikka Oy Kotkan Kirjapaino Ab, Hamina 1/2007 ISSN: ISBN:

3 SISÄLLYS JOHDANTO... 4 SUDENET-VERKOSTOHANKE... 5 Arja Sinkko, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu MITÄ TOIMENPITEITÄ KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ KANSALLINEN.. 8 STRATEGIA EDELLYTTÄÄ AMMATTIKORKEAKOULUILTA?... Liisa Rohweder, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖKRITEERIEN PILOTOINTI AMMATTIKORKEAKOULUISSA... Erkka Laininen, OKKA-säätiö KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMAN LAADINTA AMMATTIKORKEAKOULUUN TARKASTELUSSA LAUREA HYVINKÄÄ... Anne Virtanen, Laurea-ammattikorkeakoulu SOSIAALINEN KESTÄVYYS Leila Laitila-Özkoc, Oulun seudun ammattikorkeakoulu TAVOITTEENA RANNIKKOSEUDUN KESTÄVÄ KEHITYS Tove Holm, Yrkeshögskolan Sydväst YMPÄRISTÖSELVITYKSEN PÄÄMÄÄRÄNÄ KESTÄVÄ KEHITYS Stina Frejman, Svenska yrkeshögskolan KESTÄVÄN KEHITYKSEN VERKOSTOTOIMINTAAN OSALLISTUMISEN TULOKSIA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUSSA... Matti Jalkanen, Savonia-ammattikorkeakoulu SUDENET-VERKOSTO AMMATTIKORKEAKOULUJEN TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINNAN EDISTÄJÄNÄ... Liisa Rohweder, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINNAN KESTÄVYYDEN ARVIOINTI Esko Olkoniemi, Oulun seudun ammattikorkeakoulu KESTÄVÄN KEHITYKSEN VERKOSTON TULEVAISUUS Arja Sinkko, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Tove Holm, Yrkeshögskolan Sydväst YHTEENVETO Arja Sinkko, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 3

4 JOHDANTO Kestävän kehityksen näkökulma on keskeinen kaikessa koulutuksessa tulevina vuosina Opetusministeriö julkaisi helmikuussa 2006 kansallisen kestävää kehitystä edistävän koulutuksen strategian Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa Baltic 21E -ohjelman toimeenpano sekä kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä ( ) varten. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:6. (Luettavissa myös sähköisenä osoitteessa default/opm/julkaisut/2006/liitteet/opm_9_tr06.pdf?lang=fi). Strategian tavoitteiden mukaan kestävän kehityksen periaatteiden tulisi kolmen vuoden kuluessa näkyä integroituina kaikkien kouluasteiden - ensimmäisen, toisen ja yleissivistävän sekä myös korkeakoulujen arkipäivän toiminnoissa, opetussuunnitelmissa ja tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Myös opettajien kestävään kehitykseen liittyvä jatkokoulutus ja oppimateriaalien kehittäminen on tärkeää. Strategian taustana ovat YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen sekä Baltic 21E -toimintaohjelma Baltic 21E -toimintaohjelma on ensimmäinen ylikansallinen hanke kestävän kehityksen koulutuksen edistämiseksi. Sen ovat allekirjoittaneet kaikkien Itämeren maiden opetusministerit vuonna YK:n vuosikymmenen keskeiset tehtävät ovat - lisätä korkealaatuisen koulutuksen tarjontaa - muuntaa nykyistä koulutusta kestävän kehityksen suuntaan - lisätä kansalaisten tietoisuutta kestävästä kehityksestä - tarjota kestävää kehitystä edistävää koulutusta kaikilla yhteiskunnan aloilla. (Kaivola, T. & Rohweder, L., toim. Korkeakouluopetus kestäväksi. Opetushallitus 2006) 4

5 SUDENET-VERKOSTOHANKE Projektipäällikkö, DI Arja Sinkko Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Taustaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulu julkaisi oman kestävän kehityksen ohjelmansa keväällä Tämän prosessin jatkoksi luotiin hanke, Kestävän kehityksen ammattikorkeakouluverkosto (v ), tukemaan suomalaisten ammattikorkeakoulujen ympäristö- / kestävän kehityksen ohjelmatyötä ja hyödyntämään KyAMKin keräämää kokemusta. Opetusministeriön rahoittama kaksivuotiseksi suunniteltu hanke sai yhden jatkovuoden, joten verkoston työtä jatkettiin vuoden 2006 loppuun saakka. Ympäristön- / kestävän kehityksen hallintajärjestelmien (esim. ISO standardi 1 tai EMAS 2 -järjestelmä) avulla ammattikorkeakoulut pystyvät tuottamaan järjestelmällistä seurantatietoa ja dokumentointia johtamisen ja ympäristötyön tueksi sekä hyödyntämään tietoa myös ammattikorkeakoulun laadunvarmistustyössä. Hankkeen suunnittelun taustalla toimi opetusministeriön päätös, jolla suomalaiset oppilaitokset sitoutettiin Baltic 21E -toimenpideohjelman toteuttamiseen. Ohjelman vaatimusten mukaisesti kukin ammattikorkeakoulu valmistelee läpäisyperiaatteella oman kestävän kehityksen toimintaohjelmansa arvioiden jo toteutettuja käytänteitä sekä opetus-, tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyviä toimia mahdollisten puutteiden ja esteiden korjaamiseksi. (OPM-työryhmämuistio 36:2002). Tätä tavoitetta Kymenlaakson ammattikorkeakoulun hanke pyrki vahvistamaan luomalla noin 10 ammattikorkeakoulua käsittävän verkoston, jossa valmisteltiin ja jatkettiin kunkin ammattikorkeakoulun tavoitteisiin sopivan ympäristö- / kestävän kehityksen ohjelman luomista. Hanke sisälsi konsultaatioita ja yhteisiä workshopeja verkostopartnereiden työn tukemiseksi ja parhaiden käytänteiden löytämiseksi. Hankkeen alkuperäisenä tavoitteena oli luoda materiaalia myös pk-yritysten tarpeisiin, mutta käytännössä työn painopiste oli kuitenkin ammattikorkeakoulujen arkipäivän käytäntöjen ja opetuksen kehittämisessä kestävämpään suuntaan. SUDENET-hanketta vietiin alusta alkaen eteenpäin yhdessä Laurea-ammattikorkeakoulun ja sen Baltian alueen partneriverkoston kanssa. Laurean The Baltic Sea Sustainable Development Network -hanke vei kestävän kehityksen teemaa Itämeren alueen korkeakouluihin. SUDENET -verkoston partnereita olivat Haaga AMK, Helia AMK, Laurea AMK, Oulun Seudun AMK, Pohjois-Karjalan AMK, Savonia-AMK, Svenska yrkeshögskolan sekä Yrkeshögskolan Sydväst. Hankkeeseen osallistuivat lyhyemmän aikaa myös Vaasan ammattikorkeakoulu sekä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Tavoitteet SUDENET-hankkeen tavoitteena oli suomalaisten ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen työn tukeminen. Hankkeen käynnistyessä vuoden 2004 alussa ei ollut juurikaan saatavilla tietoa ammattikorkeakoulujen tilanteesta ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen koko- 1 ISO standardi; lisätietoja SFS, 2 EMAS Eco-Management and Audit Scheme, lisätietoja mm. Ympäristöhallinnon sivuilta 5

6 naisuuden kannalta katsottuna. Ensimmäisenä tehtävänä oli kartoittaa tilanne. Ammattikorkeakouluja lähestyttiin sähköisen kyselyn avulla, jonka pääasiallisena tarkoituksena oli selvittää halukkuus verkostoyhteistyöhön, sekä kunkin ammattikorkeakoulun tilanne ja käynnissä olevat, kestävään kehitykseen liittyvät toimenpiteet. Kevään 2004 aikana saatiin kasaan kymmenkunta ammattikorkeakoulua, jotka olivat kiinnostuneita verkottumaan ja kehittämään toimintaansa. Lähtökohdat ja tavoitteet olivat hyvin erilaisia: ISO ympäristöhallintajärjestelmän mukaista toimintaa toteutettiin muutamissa ammattikorkeakouluissa (mm. Yrkeshögskolan Sydväst ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu), kun taas joidenkin partnereiden järjestelmätyö oli vasta alkumetreillä. Pian todettiin, että myös opetustyön sisältöjen kehittämiseen on panostettava, mutta haasteena nähtiin se, miten määritellä kestävä kehitys opetuksessa mitä sillä tarkoitetaan yhteisissä perusopinnoissa, ammattiaineissa tai syventävissä opinnoissa? Toisen asteen koulutusta koskeva Opetushallituksen Ammatti- KEKE -hanke 1 ( ) antoi osviittaa myös ammattikorkeakouluja varten. Ensimmäisen ja toisen asteen koulutusta varten on tuotettu Opas oppilaitosten ympäristösertifiointiin 2 sekä Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerit, joiden avulla koulut ja oppilaitokset pystyvät rakentamaan itselleen ympäristöjärjestelmän. Kriteerit täyttävä organisaatio voi hakea Oppilaitosten ympäristösertifikaattia OKKA-säätiöltä 3, joka vastaa sertifiointijärjestelmän ylläpidosta. Oppilaitosten ympäristökriteerit olivat tuttuja myös SUDENETverkoston partnereille. Pian todettiin, että muokkaamalla hieman kriteereitä, niistä voitaisiin saada hyödyllinen työkalu myös korkeakoulutuksen tarpeisiin. Kriteerien avulla on mahdollista rakentaa ammattikorkeakouluille soveltuva kestävän kehityksen järjestelmä, joka ohjaa johtamisen, opetuksen ja ylläpitotoimintojen kehittämistä. Yhteistyöneuvottelut OKKA-säätiön kanssa olivat tuloksellisia ja näin verkoston yhdeksi toimintatavaksi muotoutui kriteereiden kehittäminen ja testaus yhteistyössä säätiön edustajan kanssa. Tulokset Kestävän kehityksen verkostohankkeen ajoitus oli mitä parhain: Itämeren alueen opetusministerit hyväksyivät vuonna 2002 kestävää kehitystä edistävän Baltic 21E -toimenpideohjelman, joka antoi erinomaisen pohjan ja suunnan verkoston toiminnalle. Samalla myös verkoston toimijoilla oli jotakin kättä pidempää käytössään viedessään asiaa eteenpäin omassa ammattikorkeakoulussaan. SUDENET-verkoston toimintatapa osoittautui käytännölliseksi ja hyödylliseksi: Vuosittain järjestettiin 4 5 yhteistä tapaamista, joissa käsiteltiin kunkin ammattikorkeakoulun tilannetta, keskusteltiin ongelmista ja mietittiin erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Kokoontumisissa todettiin erittäin tarpeelliseksi mahdollisuus tavata ja tutustua eri ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen työn aktiivisiin tekijöihin, joita valitettavasti ei aina löydy kovin montaa. Tapaamisten avulla vähäisiä henkilöresursseja voitiin käyttää tehokkaasti koko verkoston työn tukemiseen. Verkostoituminen onkin usein ainoa järkevä vaihtoehto kehitystyössä, jossa resursointi on hajanaista. Verkostopartnereilla oli myös mahdollisuus ammattikorkeakoulukohtaisiin 1 Lisätietoja: Ammatti-KEKE 2 Lisätietoja: Oppilaitosten ympäristösertifiointi 3 Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö 6

7 konsultaatioihin, joita hyödynnettiin erityisesti hankkeen alkuaikoina, kun koulukohtaisia toteutussuunnitelmia ryhdyttiin käynnistämään. Myös sähköiset viestintävälineet (sähköposti, puhelin) olivat ahkerassa käytössä. Verkostolla oli myös selkeä tehtävä: Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteereiden kehittäminen ammattikorkeakoulutusta palvelevaksi työkaluksi erityisesti opetuksen kehittämisen näkökulmasta. OKKA-säätiön suunnittelupäällikön Erkka Lainisen asiantuntemus ja laaja-alainen näkemys koko koulutusjärjestelmän tilanteesta oli usein tarpeen asioiden eteenpäin viemisessä. Kehitystyön yhteydessä todettiin myös, että ympäristökriteereitä tulisi kehittää kohti kestävän kehityksen kriteereitä, ja lisäksi olisi huomioitava kestävän kehityksen näkökulman sisällyttäminen ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoimintaan. Näitä kohtia kehitettiinkin verkostopartnereiden toimesta, ja tuloksista raportoi kukin ammattikorkeakoulu omassa artikkelissaan. Artikkelit on pyritty järjestämään siten, että niistä muodostuu yhtenäinen kuvaus hankkeen eri osa-alueiden tuloksista: oppilaitosten ympäristökriteereiden kehittämisestä, ympäristöhallintajärjestelmien (ISO 14001) käyttökokemuksista sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan kestävyyden määrittelystä. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun lehtori, KTT Liisa Rohweder on toiminut Baltic 21E -toimenpideohjelman kansallisena koordinaattorina vuodesta 2005 lähtien. Hän aloittaa tämän loppuraportin artikkelien sarjan esittelemällä kestävän kehityksen työn vaatimuksia ammattikorkeakouluille. Suunnittelupäällikkö Erkka Laininen OKKA-säätiöstä valottaa omassa artikkelissaan Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerien sisältöä ja kokoaa yhteen ammattikorkeakoulujen kommentit niiden kehittämiseksi. Laurea-ammattikorkorkeakoulun artikkelissa kuvataan kestävän kehityksen ohjelman laadintaa ja sen integrointia opetukseen osana opetussuunnitelman juonteita. Sosiaalinen kestävyys ja sen huomioiminen ammattikorkeakoulun kaikissa toiminnoissa on tarkastelun kohteena Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan raportissa. Olemassa olevien laatujärjestelmien hyödyntäminen kestävän kehityksen ohjelman rakentamisessa on lähtökohtana Yrkeshögskola Sydvästin, Svenska yrkeshögskolanin ja Savonia-ammattikorkeakoulun artikkeleissa. Lopuksi tarkastellaan vielä ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoimintaa: HAAGA-HELIAn artikkeli kokoaa yhteen SUDENET-verkoston toiminnan ja jaetun asiantuntijuuden tuloksia ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu arvioi T&K -toiminnan kestävyyden arvioinnin mahdollisuuksia. 7

8 MITÄ TOIMENPITEITÄ KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ KANSALLINEN STRATEGIA EDELLYTTÄÄ AMMATTIKORKEAKOULUILTA? Lehtori, KTT Liisa Rohweder HAAGA-HELIA AMK Kirjoitus julkaistu myös Arenen verkkosivuilla: YK on julistanut vuosikymmenen kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmeneksi. Sen myötä YK:n ja sen jäsenvaltioiden yhteisenä tavoitteena on, että kestävän kehityksen periaatteet sisällytetään kansallisiin opetussuunnitelmiin koko koulutusjärjestelmän läpäisevästi. YK:n mukaan kestävää kehitystä edistävän koulutuksen tavoitteet tulee asettaa alueen paikallisista sosiaalisista, kulttuurisista, taloudellisista ja ympäristöllisistä oloista käsin, mutta samalla on myös tärkeää ottaa huomioon globaalit ulottuvuudet. Näistä lähtökohdista opetusministeriön asettama työryhmä on valmistellut kestävää kehitystä edistävän koulutuksen kansallisen vuosikymmenstrategian (ks. Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa 2006). Strategia tukeutuu kansallisiin ja alueellisiin kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen toimeenpanoa koskeviin asiakirjoihin. Keskeisin näistä on YK:n Euroopan alueen kestävää kehitystä edistävän koulutuksen strategia ja sen taustana oleva Baltic 21E -ohjelma. Käsittelen tässä artikkelissa ensin Suomen kestävää kehitystä edistävän koulutuksen strategian taustaa ja sen jälkeen helmikuussa 2006 valmistuneen strategian keskeisimpiä linjauksia ja sitä, millaisia haasteita ne asettavat ammattikorkeakouluille. Taustaa Suomen kestävää kehitystä edistävän koulutuksen strategialle Itämeren alue on maailmanlaajuisesti mallikelpoinen esimerkki siitä, miten kestävää kehitystä voidaan edistää määrätietoisesti alueellisella tasolla. Alueen kestävää kehitystä edistävän koulutuksen poliittisena perustana voidaan pitää Itämeren maiden opetusministereiden vuonna 2002 hyväksymää kestävän kehityksen ohjelmaa An Agenda 21 for Education in the Baltic Sea Region Baltic 21E (http://www.ee/baltic21/publicat/r1_2002.pdf), joka on maailman ensimmäinen alueellinen kestävää kehitystä edistävän koulutuksen toimintaohjelma. Ohjelman tavoitteena on toteuttaa koulutuksen osalta vuonna 1992 Rio de Janeiron ympäristö ja kehityskonferenssissa hyväksyttyä maailmanlaajuista Agenda 21 -toimintaohjelmaa sekä Johannesburgin toimintaohjelmaa, joka hyväksyttiin vuonna Baltic 21E -ohjelmalla pyritään siihen, että kestävän kehityksen näkökohdista muodostuu Itämeren maiden koulutusjärjestelmiin luonteva ja pysyvä osa. Ohjelma ei siis ole lyhytkestoinen projekti, vaan sitoumus muuttaa koulutusjärjestelmiä pysyvästi. Ohjelmassa on määritelty yhteiseksi yleistavoitteeksi kaikille koulutussektoreille: Kaikkien yksilöiden tulee kyetä tukemaan kestävää kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken väestön tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia tyydyttää omat tarpeensa. Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa tulee perustaa kokonaisvaltaiseen näkemykseen taloudellisesta ja sosiaalis-kulttuurisesta sekä ympäristön huomioon ottavasta kehityksestä. Lisäksi ohjelmassa määritellään omat tavoitteet kolmelle koulutusjärjestelmän osa-alueelle: koulut (esiopetus, perusopetus, lukio ja ammatillinen koulutus), korkea-asteen koulutus (mukaan lukien tutkimus) sekä vapaa sivistystyö. 8

9 Koska Baltic 21E -ohjelma on kaikkien Itämeren ympärysmaiden kompromissi ja siitä syystä kirjoitettu hyvin yleiselle tasolle, laati Suomen opetusministeriö Baltic 21E -ohjelman perusteella kansallisen kestävän kehityksen koulutuksen käynnistyssuunnitelman (Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa 2002), jota on toteutettu vuosina Käynnistyssuunnitelman puitteissa kaikkien koulutussektoreiden on ollut mahdollista toteuttaa koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen sekä verkostoitumiseen liittyviä kehittämishankkeita Suomessa ja Itämeren alueella. Saatujen kokemusten perusteella opetusministeriön nimittämä työryhmä laati kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenstrategian, joka on samalla Baltic 21E -ohjelman kansallinen toimeenpanosuunnitelma YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä ( ) varten. Strategia julkaistiin helmikuussa Tässä asiakirjassa korkeakouluille suunnatun vision mukaisesti Korkeakoulututkinnon suorittaneella on perustiedot ja taidot ammatissa ja asiantuntijana toimimiseen, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon sekä ammatti- ja osaamisalansa seuraamiseen ja tutkimukseen pohjautuvaan kehittämiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Vision suuntaan etenemistä varten työryhmä laati Suomen kestävää kehitystä edistävän koulutuksen yleisstrategian sekä koulutussektorikohtaisia konkreettisia linjauksia vuosille Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen strategiset linjaukset ammattikorkeakoulujen osalta sekä haasteita tulevaan Ammattikorkeakoulujen osalta kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenstrategiassa esitetään, että vuoden 2009 loppuun mennessä tulee ammattikorkeakouluissa rakentaa koulutuksen kaikki erilaiset toiminnot kestävän kehityksen perusteelle siten, että opiskelijat ja henkilöstö pystyvät tietoisesti toteuttamaan yhteisesti sovittuja periaatteita. Ammattikorkeakoulujen tulee kehittää kestävään kehitykseen liittyvää osaamista muun muassa integroimalla kestävän kehityksen näkökulmaa opetussuunnitelmiin ja kehittämällä opetus- ja oppimamateriaalia. Opettajien koulutusta tulee muistion mukaan täydentää. Työharjoittelussa ja opinnäytetöissä tulee opiskelijoiden mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon kestävän kehityksen vaikutus tarkastelukohteeseensa. Ammattikorkeakoulujen tulee sisällyttää entistä painavammin kestävän kehityksen edistäminen sekä tutkimus- ja kehitystyö oman toimintansa tavoitteeksi. Kestävän kehityksen näkökulmaa tulisi myös ottaa huomioon aluekehitystyössä. Kansainvälistä tutkimukseen ja opetukseen liittyvää yhteistyötä tulee lisätä Itämeren alueella. Tässä työssä ammattikorkeakoulujen toivotaan verkostoituvan myös yliopistosektorin kanssa. Sen lisäksi, että kestävän kehityksen toivotaan toteutuvan läpäisyperiaatteella kaikessa ammattikorkeakoulujen toiminnassa, strategiassa edellytetään myös, että kestävään kehitykseen liittyvää erityisosaamista lisätään erillisten ammattitaitoa kehittävien opintojen sekä alueellisesti vaikuttavan tutkimus- ja kehitystyön puitteissa. Siksi muistiossa ehdotetaan, että ammattikorkeakoulut nimittävät vastuutahoja, joiden aktiivisin toimin varmistetaan strategian toteutuminen koko korkeakoulun tasolla. Tähän liittyvänä konkreettisena toimenpiteenä esitetään, että vuoteen 2012 mennessä jokaisessa ammattikorkeakoulussa tulee olla yliopettaja, jonka tehtäviin kuuluu kestävän kehityksen opetuksen, tutkimus- ja kehitystyön sekä ammattikorkeakoulujen välisen yhteistoiminnan edistäminen koko ammattikorkeakoulun tasolla. Ammattikorkeakoulut etenevät tällä hetkellä edellä käsiteltyjen keskeisten strategisten tavoitteiden osalta (ks. tarkemmin Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa 2006) eri vaiheissa. Anna seuraavaksi joitakin esimerkkejä strategian etenemisestä eri ammattikorkeakouluissa. 9

10 Toimintastrategiat Toimintastrategioiden kehittämistyöhön tulisi panostaa, sillä se on alkanut hitaasti Baltic 21E -ohjelman käynnistyssuunnitelmavaiheen aikana vuosina Toistaiseksi Suomessa on suhteellisen vähän ammattikorkeakouluja, jotka ovat laatineet ympäristö- ja kestävän kehityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmiä. Ammattikorkeakoulut ovat kuitenkin pyrkineet verkottumalla ja siten toisiltaan oppien kehittämään niille soveltuvia toimintastrategioita Kymenlaakson ammattikorkeakoulun käynnistämässä SUDENET -verkostossa (ks. tarkemmin Sinkko 2006, 25). Osaamisen edistäminen Osaamisen edistäminen vaihtelee ammattikorkeakouluittain. Opetussuunnitelmia on systemaattisesti selkiytetty kestävän kehityksen ammatillisten tavoitteiden mukaisesti lähinnä ammattikorkeakouluissa, joissa on kestävän kehityksen tai ympäristöohjelma (esim. Yrkeshögskolan Sydväst). Näissä ammattikorkeakouluissa on pyritty siihen, että koko opetus- ja tutkimushenkilöstö perehtyy kestävän kehityksen haasteisiin omasta ammatillisesta näkökulmastaan. Useimmissa ammattikorkeakouluissa on yksittäisiä opettajia ja tutkijoita, jotka ovat kannustaneet kouluja toteuttamaan ammatillisten tavoitteiden mukaisia opintokokonaisuuksia ja irrallisia opintojaksoja. Kolmessa ammattikorkeakoulussa (Laurea-ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Sydväst) on kestävän kehityksen koulutusohjelma, jonka tavoitteena on kouluttaa laaja-alaisia ympäristösaajia elinkeinoelämän, julkishallinnon ja järjestöjen palvelukseen. Opiskelijoita on kiinnostanut kestävän kehityksen näkökulma osana ammatillista osaamista, sillä tältä alalta on tehty runsaasti työelämää kehittäviä opinnäytetöitä osana koulujen toteuttamia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Useat ammattikorkeakoulut ovat osallistuneet korkeakouluopettajien ja tutkijoiden osaamisen kehittämiseen tuottamalla julkaisun Korkeakouluopetus kestäväksi -opas YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten (toim. Taina Kaivola ja Liisa Rohweder). Kirjahankkeen toteutukseen osallistui 14 kirjoittajaa ammattikorkeakouluista, 10 kirjoittajaa yliopistoista, opetusministeriön ylijohtaja, Opetushallituksen opetusneuvos sekä kaksi Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun opiskelijaa. Opetus- ja oppimateriaalien kehittäminen Useissa ammattikorkeakouluissa on kehitetty oppimateriaalia sekä virtuaalisessa muodossa että perinteisinä painettuina oppikirjoina. Tyypillisesti materiaalia on tuotettu hankepohjalta ja toteutuksessa on ollut mukana useita eri kouluja. Esimerkiksi Lahden ammattikorkeakoulussa on kehitetty yhdessä yliopistosektorin kanssa Ympäristöasioiden hallinnan verkkokurssikokonaisuus Lahdessa toimivien korkeakoulujen käyttöön. Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu, Arcada Svenska Yrkeshögskolan sekä Haaga-Instituutin ammattikorkeakoulu ovat toteuttaneet verkkopedagogisen kokeilun kestävän matkailun edistämiseksi. Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulussa on lisäksi tuotettu liiketalouden koulutukseen tarkoitettu kirja Yritysvastuu kestävää kehitystä organisaatiotasolla (Rohweder 2004). Kirjan lähtökohtana oli opetusministeriön asettama koulutuksen yleistavoite, jonka mukaan kestävää kehitystä edistävän koulutuksen tulee perus- 10

11 tua taloudellisiin, ympäristöön liittyviin ja sosiaalisiin näkökohtiin sekä siihen, että yksittäisen oppijan tulee omaksua tulevassa ammatissaan tarvitsemansa kestävään kehitykseen liittyvät tiedot, taidot ja pätevyys. Tutkimus- ja kehitystyö Ammattikorkeakoulujen toiminnalle tärkeä alueelliseen kehittämistyöhön liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta on käynnistynyt ammattikorkeakouluissa hyvin. Tutkimus- ja kehityshankkeita on käynnistetty vuosina yli 130 kappaletta. Tyypillistä hankkeille on, että niiden rahoitukseen on osallistunut useita alueellisia toimijoita ja että niiden tavoitteet ovat nousseet alueellisesta kehittämistarpeesta. Esimerkkeinä tutkimus- ja kehityshankkeista mainittakoon Kymenlaakson ammattikorkeakoulun hanke Koulutussimulaattori merenkulun ympäristöturvallisuuden lisäämiseksi, Lahden ammattikorkeakoulun hanke Ympäristöalan huippuosaaminen tiede- ja yritystoiminnan sillanrakentajana, Oulun seudun ammattikorkeakoulun hanke Ihmisen hyvinvointi ja ympäristö sekä Mikkelin ammattikorkeakoulussa toteutettu hanke Etelä-Savon maaseutuyritysten ympäristö- ja elintarviketurvallisuuden kehittäminen. Täydennyskoulutus ja opettajankoulutus Opettajien koulutukseen tulee jatkossa suunnata voimavaroja. Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa ei ole toteutettu kestävää kehitystä edistävää täydennyskoulutusta vuosina Opettajien koulutuksessa ammattikorkeakoulujen opettajat ovat voineet perehtyä kestävän kehityksen pedagogiikkaan omista lähtökohdistaan, mikäli se on heitä itseään kiinnostanut. Ammattikorkeakoulujen opettajien koulutukseen ei sen sijaan ole sisällytetty systemaattisesti kestävän kehityksen teoriaa ja käytänteitä eri opetusaloilta siten, että merkitys myös yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja opiskelijoiden asenteisiin tulee ymmärretyksi. Ainoastaan Oulun seudun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa on ollut tarjolla kestävän kehityksen ammatilliseen osaamiseen liittyvä opintojakso. Kansainvälinen yhteistyö Baltic 21E -ohjelman käynnistyssuunnitelmavaiheen aikana ammattikorkeakoulut ovat verkostoituneet Itämeren kestävän kehityksen verkostoksi, jonka koordinaattorina on toiminut Laurea-ammattikorkeakoulu. Verkoston tavoitteena on edistää kestävään kehitykseen liittyvää koulutusta sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Verkoston puitteissa on vuosina järjestetty partneripäivät Tallinnassa (Viro), Kaunasissa (Liettua), Szczecinissä (Puola) ja Pskovissa (Venäjä). Jatkossa ammattikorkeakouluja kehotetaan verkostoitumaan Itämeren alueen yhteistyön osalta myös Suomen yliopistosektorin kanssa. Lopuksi Opetusministeriön Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen -työryhmä luovutti kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenstrategian sekä Baltic 21E -ohjelman toimeenpanosuunnitelman opetusministeri Antti Kalliomäelle 15. helmikuuta 2006 pidetyssä seminaarissa. Seminaarissa eri koulutussektoreiden edustajat esittivät näkemyksiään strategian sisällöstä. Ammattikorkeakoulujen puheenvuoron käytti Arenen puheenjohtaja Pentti Rauhala Laurea-ammattikorkeakoulusta. Rauhalan mukaan ammattikorkeakoulujen toteutettavaksi esitetyt toimenpiteet ovat pääosin perusteltuja ja toteutettavissa ja hän ehdotti, että ammattikorkeakoulut voisivat ottaa kestävän kehityksen osaksi strategioitaan. Rauhala sanoi puheen- 11

12 vuorossaan uskovansa, että ammattikorkeakoulut hoitavat osuutensa kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen toteuttamisessa (Rauhala 2006). Myös yliopistojen rehtorien neuvoston puheenjohtajana toimiva Ilkka Niiniluoto suhtautui strategiaan myötämielisesti ja sanoi puheenvuorossaan muun muassa, että kestävä kehitys on välttämätön tavoite ja että yliopistot ovat halukkaita ottamaan strategian asettamat haasteet vastaan (Niiniluoto 2006). Hän korosti, että koska kestävä kehitys ei ole toistaiseksi itsenäinen tieteenala tai oppiaine yliopistojen koulutusohjelmissa, on yliopistoissa selkeästi määriteltävä tämän aihepiirin osalta vastuuhenkilöitä ja -tahoja, joiden erilaisin aktiivisin toimin tutkimusta ja koulutusta suunnitellaan ja tarjotaan. Asian kuittaaminen pelkällä läpäisyperiaatteella opetuksessa ja tutkimuksessa saattaisi hänen mukaansa johtaa huonoon lopputulokseen. Vaikka opetusministeriö pyrkii strategialla kannustamaan ammattikorkeakouluja integroimaan kestävän kehityksen näkökulmaa kaikkeen toimintaan osoittamalla sitä edistävälle työlle selkeämmän statuksen ja priorisoimalla sitä edistäviä hankkeita myös rahoituspäätösten kautta, on vastuu strategian toteutumisesta korkeakoulujen autonomisesta asemasta johtuen niillä itsellään. Ammattikorkeakoulujen kannattaisikin nähdä strategian nostattamat haasteet ennen kaikkea koulutuksen ja tutkimustoiminnan positiivisina kehittämismahdollisuuksina, osana eettisesti korkeatasoista ja laadukasta toimintaa. Lähteet Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa/ Baltic 21E-ohjelma. Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa työryhmän ehdotus ohjelman käynnistyssuunnitelmaksi. (2002). Opetusministeriön työryhmän muistioita 6:2002. <www.minedu.fi/minedu.fi/julkaisut/index.html> Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa Baltic 21E ohjelman toimeenpano sekä kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä ( ) varten (2006). Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:6. <www.minedu.fi/julkaisut/index.html> Niiniluoto, I. (2006). Kestävä kehitys yliopistojen haasteena. Puheenvuoro opetusministeriön ja Suomen Unescotoimikunnan Kestävän kehityksen seminaarissa <www.minedu.fi/etusivu/arksito/2006/0203/ niiniluoto.html> Rauhala, P. (2006). Kestävä kehitys ja ammattikorkeakoulut. Puheenvuoro opetusministeriön ja Suomen Unescotoimikunnan Kestävän kehityksen seminaarissa Rohweder, L. (2004). Yritysvastuu kestävää kehitystä organisaatiotasolla. WSOY. 255s. Sinkko, A. (2006). Kirjassa Kaivola, T. & L. Rohweder (2006 toim.) Korkeakouluopetus kestäväksi. Opas YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten. Opetusministeriön julkaisuja 2006:4 ss

13 Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerien pilotointi ammattikorkeakouluissa Suunnittelupäällikkö Erkka Laininen Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerit Oppilaitosten ympäristösertifiointi käynnistyi maaliskuussa Sertifioinnin perustana ovat koulujen ja oppilaitosten tarpeisiin räätälöidyt ympäristökriteerit, joissa toimintaa tarkastellaan kokonaisuutena johtamisen, opetuksen ja ylläpitotoimintojen näkökulmasta. Sertifiointi ja kriteerien käyttö on vapaaehtoista. Ne soveltuvat peruskoulujen ja lukioiden sekä ammatillisten ja muiden oppilaitosten käyttöön. SUDENET-hankkeen yhtenä tavoitteena oli testata ympäristökriteereitä ammattikorkeakouluissa sekä tunnistaa niihin liittyviä kehittämistarpeita korkeakoulutuksen näkökulmasta. Tarkoituksena on, että kriteereihin perustuva Oppilaitosten ympäristösertifiointi laajennetaan vuosina kattamaan myös ammattikorkeakoulut. Samalla ympäristökriteerit päivittyvät kestävän kehityksen kriteereiksi, jotka sisältävät ekologisen kestävyyden lisäksi sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmat oppilaitosten johtamisessa, opetuksessa ja toimintakulttuurissa. Sertifiointimahdollisuuden ohella kriteereistä kehitetään työkaluja, jotka soveltuvat käytettäviksi osana koulujen, oppilaitosten ja korkeakoulujen laadunarviointia. Oppilaitosten ympäristösertifiointi Oppilaitosten ympäristösertifioinnin järjestelmä on kokonaisuus, joka sisältää ympäristökriteerit, laajan materiaalin oppilaitosten kestävän kehityksen työn tueksi sekä valtakunnallisen auditoijaverkoston, jonka avulla toteutetaan toiminnan arviointia ja kehittämistä. Lisäksi oppilaitoksille tarjotaan neuvontaa ja järjestetään ympäristöjärjestelmien rakentamista tukevaa opettajien täydennyskoulutusta. Oppilaitosten ympäristösertifiointi on syntynyt koulujen ja oppilaitosten tarpeista saada toimivia työvälineitä, joilla kestävä kehitys voidaan maastouttaa osaksi oppilaitosyhteisön arkea. Sertifioinnin taustalla ovat ympäristöjohtamisen periaatteet ja standardit, mutta niitä on sovellettu oppilaitosten tarpeita vastaaviksi. Ympäristökriteerien mukaan toimivalla oppilaitoksella on ympäristöjärjestelmä, joka kattaa samat peruselementit kuin EMAS tai ISO (kuva 1). Tämä antaa myös opiskelijoille mahdollisuuden oppia tuntemaan ympäristöjärjestelmiä jo opiskelun aikana. Kriteerit täyttävä oppilaitos voi hakea Oppilaitosten ympäristösertifikaattia Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiöltä, joka on vastannut vuoden 2005 alusta sertifiointijärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä. Lisätietoa oppilaitosten ympäristösertifioinnista saa osoitteesta 13

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa 4.11.2013 Kestävä kehitys korkeakoulujen laatujärjestelmissä sekä sisällyttäminen opintoihin Tove Holm, vastaan ammattikorkeakoulutasolla

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Erkka Laininen, OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Peruskoulut ja lukiot Ammatilliset oppilaitokset Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 11.11. 2009

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 11.11. 2009 KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin Saara Susiluoma 11.11. 2009 Tavoitteena ympäristökasvatuksen edistäminen Lähtökohtana kyselylle keke kasvatuksen

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Kestävä kehitys haastaa vapaan sivistystyön pedagogiikan Vapaan sivistystyön päivät Varkaus

Kestävä kehitys haastaa vapaan sivistystyön pedagogiikan Vapaan sivistystyön päivät Varkaus Kestävä kehitys haastaa vapaan sivistystyön pedagogiikan Vapaan sivistystyön päivät Varkaus 28.8.2014 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu 1997 Ammattikoulutussäätiön ja Opetusalan koulutussäätiön yhdistymisen

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla?

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Kommenttipuheenvuoro viljelijälämpöyrittäjien työturvallisuusseminaarissa 10.11.2008 KT, tth, Ritva Kuoppamäki Terveiset SeAMK Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen valtakunnalliset linjaukset

Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen valtakunnalliset linjaukset Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen valtakunnalliset linjaukset Mistä tavoitteet, sisällöt ja menetelmät? Ops-perusteet, lukio 2003, perusopetus 2004 YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.2015 VN asetuksen 942/2014 valtakunnalliset tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS Riitta Karusaari Pedagogiset huiput Levillä 16.9.2016 Mikä on Tulevaisuuden opettajan opas? Lähtökohtana pohdintaa - Millaista opettajan työ on tulevaisuudessa? - että opetus

Lisätiedot

Maailman muuttamisen välineitv. lineitä tieto, taito ja asenne. Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa

Maailman muuttamisen välineitv. lineitä tieto, taito ja asenne. Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa Maailman muuttamisen välineitv lineitä tieto, taito ja asenne Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa Kestävän n kehityksen edistäminen on tärkeää,, sillä ihmiskunta käyttk yttää luonnonvaroja

Lisätiedot

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Stepit - projektissa STEPIT: n ASIAKAS osaprojekti: Johdolle yhteinen ymmärrys:

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen sopimusvalmistelu seminaari 16.2.2016, Helsinki Asiantuntija, KT Hannele Seppälä, Arene ry Seminaarin tarkoitus Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa OSAAMISEN TUNNISTAMINEN (muk. Jäntti 2007) OPPIMISTEOT JA OSAAMISTAVOITTEET: OPPIMISTULOKSINA ARVIOINTI opiskelija opettaja arvioija

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

Ammattillisen koulutuksen laadunhallinta

Ammattillisen koulutuksen laadunhallinta Alueellisen laatuverkoston LAMPPU2015 ensimmäinen tapaaminen 15.2.2013 Ammattillisen koulutuksen laadunhallinta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email:leena.koski@oph.fi Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Pienryhmätyöskentely

Pienryhmätyöskentely Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea FUAS Kielet ja viestintä Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea 2 Mikä on FUAS? Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laureaammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015 Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen AmKesu syksy 2015 Esa Karvinen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus 1 OPH KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KÄRKIHANKKEET 1. Uudet

Lisätiedot

Tervetuloa YVI-sirkukseen!

Tervetuloa YVI-sirkukseen! Tervetuloa YVI-sirkukseen! Henkekumppanien logot Jonna hoitaa tämän! YVIn tavoitteet suomalaisessa opettajankoulutuksessa: 1. Pedagogiset valmiudet, itsearviointimittariston kehittäminen 2. Verkostoyhteistyö

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA

KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA 29.4.2014 Suomen ympäristöopisto SYKLI / Kestävä kehitys rakennusalan koulutuksessa SISÄLLYSLUETTELO Kestävä rakentaminen käsitteenä Kestävän rakentamisen osatekijät

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot