Toimiiko harjoittelun palapeli? Korkea-asteen harjoittelun käytännöt ja kehittäminen -hankkeen loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimiiko harjoittelun palapeli? Korkea-asteen harjoittelun käytännöt ja kehittäminen -hankkeen loppuraportti"

Transkriptio

1 Toimiiko harjoittelun palapeli? Korkea-asteen harjoittelun käytännöt ja kehittäminen -hankkeen loppuraportti

2

3 Toimiiko harjoittelun palapeli? Korkea-asteen harjoittelun käytännöt ja kehittäminen -hankkeen loppuraportti toim. Jenni Iivonen, Mirva Keto ja Matias Erlund

4 JULKAISIJA: Turun yliopiston rekrytointipalvelut Kirjoittajat: Turun yliopisto: Jenni Iivonen, VTK Matias Erlund, VTK Mirva Keto, KTK Lahden ammattikorkeakoulu: Minna Porasmaa, KTM Hämeen ammattikorkeakoulu: Lauri Tenhunen KTT, dosentti Taitto ja ulkoasu: Janne Peltonen Painopaikka: Uniprint, Turku 2009 ISBN (nid.) ISBN (PDF)

5 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO HARJOITTELUN KEHITTÄMISHANKE Hankkeen toteutus rahoitus ja organisaatio Hankkeen tavoitteet Hankkeen tapahtumat ja toiminta Tiedottaminen... 4 OSIO I Kotimaisen harjoittelun käytännöt KORKEAKOULUHARJOITTELU SUOMESSA Yliopistojen harjoittelukäytännöt Ammattikorkeakoulujen harjoittelujärjestelmä Kotimainen harjoittelu työpajasarjan teemoja ja kehitysehdotuksia TYÖNANTAJAKYSELY Työnantajakyselyn taustaa Työnantajat, joilla ei ole ollut korkeakouluharjoittelijaa Työnantajat, joilla on ollut korkeakouluharjoittelija Kokemuksia korkeakouluharjoittelusta Yhteenveto työnantajakyselyn tuloksista HARJOITTELUN MONIMUOTOISUUS HAASTE VAI ARVO? KIRJAVAT KÄYTÄNNÖT JA TYÖNANTAJATAHO TYÖNANTAJAYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET Tiedotus Verkoston kehittäminen Työnantajayhteistyö OSIO II Kansainvälisen harjoittelun käytännöt ULKOMAALAISET TUTKINTO-OPISKELIJAT HARJOITTELUSSA SUOMESSA Tausta HAKE-hankkeen aikaiset toimenpiteet Työnantajien kokemuksia kansainvälisistä harjoittelijoista KORKEAKOULUOPISKELIJAN KANSAINVÄLINEN HARJOITTELU CIMOn ohjelmat CIMOn apurahat itse hankittuihin harjoittelupaikkoihin Muita ohjelmia Kansainvälisen harjoittelun ongelmia Analogian etsimistä suomalaisista harjoitteluorganisaatioista Kansainvälisen työharjoittelun kehittämismahdollisuuksia Esimerkkejä Metnet -verkoston esittämistä hankepohjaisista harjoittelumalleista Lähteet Liitteet 1-7

6 ESIPUHE Korkea-asteen harjoittelun käytännöt ja kehittäminen (HAKE) -hanke sai alkunsa lisärahoituksesta, jota tarjottiin harjoittelun ja työelämän ympärille tehtyjen aiempien hankehakujen pohjalta. Turun yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut lähti koordinoimaan hanketta kumppaneinaan Lahden ja Hämeen ammattikorkeakoulut. Hankkeen tarkoituksena oli kerätä tietoa harjoittelun järjestelmistä yliopisto- sekä ammattikorkeakoulusektorilla. Kummankin sektorin järjestelmäkartoitusta tehtiin osittain jo olemassa olevaa tietopohjaa hyödyntäen. Harjoittelun kehittämiseen etsittiin näkökulmia seminaarija työpajapäivillä. Lisäksi laaja työnantajakysely antoi arvokasta tietoa työnantajien näkemyksistä harjoittelun edistämiseksi. Lähtökohtana oli kartoittaa sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen osalta niitä osa-alueita, jotka vaativat toimenpiteitä harjoittelun kehittämiseksi. Hanketta toteutettiin siten, että Lahden ja Hämeen ammattikorkeakoulut käsittelivät kansainvälistä harjoittelua, Turun yliopiston puolestaan keskittyessä kotimaisen harjoittelun kenttään. Hankkeen kesto oli vain 2,5 kuukautta. Siksi voinkin luonnehtia erityisen onnistuneeksi sitä monimuotoista sidosryhmäyhteistyötä, jota hankkeen aikana tehtiin. Yhteistyö sujui erityisen hyvin muun muassa Elinkeinoelämän keskusliiton sekä eri yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Myös monet valtionhallinnon, kuntien ja järjestöjen toimijat osallistuivat hanketyöhön esimerkiksi seminaarien ja työpajojen puitteissa. Harjoittelun osalta hanke toi esille kummankin korkeakoulun oman erityisen aseman sekä niiden omat vahvuudet. Muun muassa työnantajapalautteet vahvistivat sitä, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen harjoittelujärjestelmiä on tulevaisuudessakin syytä kehittää erillisinä, mutta vahvasti yhteistyötä tehden. Tämä raportti antaa eväitä korkea-asteen harjoittelun käytäntöjen hahmottamiseen sekä visioi harjoittelun kehittämisteemoja. TURUSSA SANNA TUOMINEN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ

7 1. JOHDANTO Harjoittelu on tärkeä osa korkeakoulujen ja työnantajatahojen välistä yhteistyötä ja harjoittelulla on erittäin olennainen rooli sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen opiskelijoiden työelämätaitojen opetuksessa. Tämän vuoksi harjoittelujärjestelmiä onkin tärkeää kehittää yhä tasa-arvoisemmiksi ja pyrkiä saamaan ne yhä tehokkaammin edistämään opiskelijoiden työllistymistä. Hankkeen toteuttamisajankohtaan vahvasti liittynyt talouden taantuma on asettanut haasteita korkeakoulujen työelämäyhteistyölle ja harjoittelujaksojen toteutumiselle. Muun muassa ammattiyhdistysliikkeet ja työmarkkinajärjestöt korostivat yhteisessä kannanotossaan, että taantumasta huolimatta korkeakoulujen ja työantajatahojen yhteistyöhön täytyy panostaa; jotta talous saadaan nousuun, tarvitaan osaavia ja innovatiivisia työntekijöitä. Yhteydet työelämään tuleviin nuoriin tarjoavat työnantajille mahdollisuuden saada tulevina vuosina palvelukseensa ammattitaitoisia työntekijöitä 1. Harjoittelun rooli nähdään siis hyvin keskeisenä sekä ammattijärjestöjen että työnantajajärjestöjen tahoilla. Raportissa kartoitetaan harjoittelun eri osa-alueita. Turun yliopiston rekrytointipalveluiden kokoamassa osiossa I keskitytään kotimaisen harjoittelun kehittämisteemoihin ja työnantajayhteistyön parantamiseen. Osiossa II aiheena ovat sekä kansainvälisen harjoittelun että ulkomaalaisten opiskelijoiden Suomessa suorittaman harjoittelun teemat. Näistä osiosta ovat vastanneet Hämeen ja Lahden ammattikorkeakoulut. 1 Akavan, Elinkeinoelämän keskusliiton, Kirkon työmarkkinalaitoksen, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, SAK:n, STTK:n ja Valtion työmarkkinalaitoksen yhteinen kannanotto

8 2. HARJOITTELUN KEHITTÄMISHANKE 2.1 Hankkeen toteutus rahoitus ja organisaatio Korkea-asteen harjoittelun käytännöt ja kehittäminen (HAKE) -hanke toteutettiin ajalla Hanke sai rahoituksen Opetusministeriön kautta Euroopan rakennerahaston ohjelmakauden tavoite 3 -ohjelmasta. Projekti toteutettiin yhteistyössä Turun yliopiston, Lahden ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeen hallinnoivana tahona toimi Turun yliopisto ja koordinaatiovastuu oli Turun yliopiston ura- ja rekrytointipalveluilla. Tapahtumien järjestämiseen ja tiedonkeruuseen liittyen tehtiin yhteistyötä myös Åbo Akademin, Turun kauppakorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun yksiköiden kanssa. Yhteistyötä pyrittiin tekemään sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Hankkeen lyhyen keston huomioiden ohjausryhmä muodostettiin pelkästään kaikkien mukana olevien organisaatioiden edustajista. Rahoittajan edustajaa informoitiin kokouksista ja hänelle raportoitiin hankkeen toiminnasta. Temaattisena työnjakona hankkeen yhteistyöorganisaatioiden kesken toimi korkeakouluharjoittelun jakaminen kotimaiseen ja kansainväliseen harjoitteluun. Turun yliopisto keskittyi kotimaisen harjoittelun käytäntöihin, kun taas HAMK ja LAMK painottivat toiminnassaan ulkomaalaisten opiskelijoiden harjoittelua Suomessa ja harjoittelua ulkomailla. Hankkeen kohderyhmänä olivat ensisijaisesti sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen ura- ja rekrytointipalveluiden työntekijät ja muut harjoittelun, kansainvälistymisen ja opetuksen työelämäyhteyksien kanssa korkeakouluissa työskentelevät henkilöt. Muiden korkea-asteen harjoittelun toimijoiden ja osapuolien näkökulmaa nostettiin esiin hankkeen järjestämissä tapahtumissa. Tapahtumiin pyrittiin saamaan kattavasti ja valtakunnallisesti harjoittelun toimijoita mukaan. Esimerkiksi työnantajayhteistyötä tehtiin sekä valtakunnallisella tasolla (EK) että alueellisesti (Turun kaupunki harjoittelutyönantajana). 2.2 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli kerätä eri korkeakoulujen harjoittelujärjestelmiä koskevaa laadullista ja määrällistä tietoa. Lähtökohtana oli lisätä läpinäkyvyyttä siitä, mitä harjoittelukäytännöt ovat eri sektoreilla. Tämä oli tärkeä tavoite erityisesti, koska korkeakoulujen harjoittelukäytäntöjen hajanaisuus koulutusohjelmien ja alojen sisällä luo suuria haasteita harjoittelujärjestelmän kehittämiselle ja työnantajayhteistyölle. Harjoittelun sirpaleisuus asetti haasteita käytäntöjen keräämiselle ja hankkeen lyhyen keston huomioon ottaen päädyttiinkin lähinnä kartoittamaan jo olemassa olevien harjoittelufoorumeiden tietoa. Tavoitteena oli myös kartoittaa harjoittelun kehittämishaasteita sekä kotimaisen että kansainvälisen harjoittelun osalta. Korkeakoulut ovat autonomisia yksiköitä, joten yksiselitteisiä ja yhdenmukaisia kehittämistarpeita harjoittelujärjestelmistä on vaikeaa osoittaa. Harjoittelun suhteen ei voidakaan puhua yhdenmukaisista käytännöistä tai ongelmakohdista siksi hanke lähtikin niistä teemoista, jotka ovat kaikille harjoittelun toimijoille yhteisiä. Harjoittelukäytäntöjen eroavaisuuksien korostamisen sijaan nostettiin siis esille kaikille toimijoille yhteisiä tavoitteita ja luotiin niiden pohjalta suosituksia harjoittelun järjestämisestä riippumatta siitä, millaiset käytännöt ja toimintatavat taustalla vaikuttivat. 2

9 Toimiva työnantajayhteistyö on harjoittelun kehittämisen peruslähtökohtia yli korkeakoulurajojen, joten hanke pyrkikin nostamaan esiin myös työnantajien näkemyksiä harjoittelusta. Lisäksi pyrittiin ottamaan huomioon myös vallitsevan taloustilanteen vaikutuksia korkea-asteen harjoittelujärjestelmien kehittämiseen sekä hahmottamaan harjoittelun yhteiskunnallista roolia. Tiivistetysti hankkeen tavoitteena oli: 1. Lisätä keskustelua eri korkeakoulujen harjoittelusta vastaavien tahojen kesken ja synnyttää vuoropuhelua harjoittelujärjestelmän kehittämistarpeista ja hyvistä käytännöistä ja koota vuoropuhelun pohjalta järjestelmille kehittämisteemoja. 2. Arvioida ja kartoittaa sitä, onko harjoittelukäytännöistä tarpeeksi tietoa saatavilla keskitetysti ja esittää kehittämisideoita siihen, miten tiedon saatavuutta ja läpinäkyvyyttä voitaisiin parantaa. 3. Tuoda työnantajapuolen näkemyksiä ja kokemuksia harjoittelusta mukaan keskusteluun arvioida tiedon riittävyyttä ja harjoittelujärjestelmien haasteita erityisesti siltä kannalta, mitkä ovat työnantajien tarpeet. 4. Selvittää pääpiirteissään suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden kansainvälisen harjoittelun nykyiset kv-harjoittelun käytänteet, tehdä analyysiä työnantajien rekrytointipäätöksistä ja tyytyväisyydestä harjoitteluun sekä tuoda analyyttisesti esiin uusia mahdollisuuksia kansainvälisen harjoittelun kehittämiseksi. 5. Kartoittaa ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden Suomen harjoittelun kehittämisteemoja. 2.3 Hankkeen tapahtumat ja toiminta Hankkeen toteutukseen kuului sekä tiedonkeruuta että tapahtumien koordinoimista. Tässä kerätty tieto ja järjestetyt tapahtumat täydensivät toisiaan ja kehittämiskohteita ja käytäntöjä saatiin kerättyä kumulatiivisesti koko hankkeen läpi. Projektissa toteutettiin tiedonkeruuta harjoittelujärjestelmistä ja kehittämiskohteista seuraavin tavoin: Kerättiin ja päivitettiin valtakunnallisesti tietoa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen harjoittelujärjestelmistä. Tässä käytettiin apuna aiemmin toteutettujen hankkeiden harjoittelukäytäntöjen kartoituksia ja jo olemassa olleita harjoitteluasioiden foorumeita. Tehtiin kysely korkea-asteen harjoittelusta noin 2500 työnantajalle. Pyydettiin kannanottoja korkea-asteen harjoittelun eri tahoilta syventäen harjoittelujärjestelmän kehittämiskohteista saatuja tietoja. Haastattelu tehtiin seuraaville tahoille: Opetusministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen ylioppilaskuntien liitto, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto ja Turun kaupungin henkilöstöpalvelut. Haastateltavat tahot valittiin siten, että harjoittelun teemat tulisivat mahdollisimman monipuolisesti kommentoiduiksi eri näkökulmista. Projektin järjestämät tapahtumat ja toiminta ajalla (LIITE 1) Hankkeen aloituskokous mukana Turun yliopiston, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun edustajat Ensimmäinen ohjausryhmän kokous Harjoittelun käytännöt ja kehittäminen 1. seminaari ja työpajat Lahdessa 3

10 Taloustilanteen haasteet yrityksille ja korkeakouluyhteistyölle seminaari Turussa Korkeakoulujen ura ja rekrytointiverkostojen ja kunnallisen työmarkkinalaitoksen tapaaminen Helsingissä Harjoittelun käytännöt ja kehittäminen 2. seminaari ja työpajat Helsingissä Toinen ohjausryhmän kokous Hankkeen järjestämissä asiantuntijaseminaareissa korostui erityisesti työnantajatahojen näkökulma. Turussa järjestetyssä seminaarissa tarkasteltiin taloustilanteen vaikutuksia yritysten toimintaan ja korkeakouluyhteistyöhön. Tilaisuudessa kuultiin myös työnantajien näkemyksiä korkeakouluyhteistyön kehittämisestä ja vuoropuhelun lisäämisestä. Toinen Helsingissä järjestetty seminaari oli Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja korkeakoulujen ura- ja rekrytointiverkostojen tapaaminen. Tapaamisessa keskusteltiin työmarkkinoiden toimivuudesta eläköitymisen lisääntyessä ja esiteltiin muun muassa Kuntarekry-hanketta. Konkreettisemmin korkeakouluharjoittelun haasteita ja kehittämistarpeita kartoitettiin kahdessa työpaja- ja seminaarikokonaisuudessa. Hankkeen kaksi työpajakokonaisuutta ( Lahdessa ja Helsingissä) toimivat foorumeina, joissa korkeakoulujen harjoitteluasioista vastaavat henkilöt nostivat esiin harjoittelun ajankohtaisia teemoja. Puheenvuoroissa käsiteltiin myös muun muassa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tekemien sijoittumisseurantatutkimuksien tuloksia harjoittelun vaikutuksista työllistymiseen ja työelämätaitojen kehittymiseen. Myös kansainvälinen harjoittelu oli näkökulmana vahvasti esillä. Työpajojen teemoja ja tuloksia esitellään tarkemmin seuraavissa luvuissa, joissa käsitellään kotimaisen ja kansainvälisen harjoittelun käytäntöjä. 2.4 Tiedottaminen Hankkeen tiedottamisen kohderyhmänä olivat sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen ura- ja rekrytointipalveluiden työntekijät ja muut harjoittelun, kansainvälistymisen ja opetuksen työelämäyhteyksien kanssa korkeakouluissa työskentelevät henkilöt. Tiedottamisesta vastasivat projektikoordinaattorit. Hankkeesta tiedotettiin valtakunnallisesti. Hankkeen lyhyen toteutusajan vuoksi hankkeen tiedotusväylänä käytettiin pääasiassa erilaisia jo olemassa olleita sähköpostilistoja. Erityisesti käytettiin Aarresaari-verkoston sisäistä sähköpostillistaa ja ammattikorkeakoulujen ura- ja rekrytointipalvelujen yhteistä werkkosähköpostilistaa. Hankkeen järjestämien tapahtumien osallistumismahdollisuudesta tiedotettiin myös eri korkeakoulujen sisäisen viestinnän kautta. Lisäksi järjestetyissä seminaareissa pyrittiin aina tiedottamaan tulevista tapahtumista ja hankkeen toiminnasta. Kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelijoiden osalta tiedottaminen mahdollisille harjoittelutyönantajille koettiin hyvin tärkeäksi, jotta tietoa harjoittelun mahdollisuuksista saataisiin levitettyä. HAKE-projektin toteutusaikana julkaistiin kaksi artikkelia tähän liittyen. Artikkeleista ja Lahden ammattikorkeakoulun toteuttamasta tiedotustyöstä kerrotaan tarkemmin osion II luvussa 1. Hankkeen järjestämien työpajapäivien materiaalia ja loppuraporttia jaettiin sähköisesti Turun yliopiston rekrytointipalveluiden sivuston yhteyteen perustetun internetsivuston kautta. Työnantajakyselyn tuloksia tullaan levittämään myös Elinkeinoelämän keskusliiton valmisteilla olevan harjoittelusivuston kautta. Näin kyselyn tulokset ja esiin nousseet teemat saavat laajempaa julkisuutta ja myös korkeakouluharjoittelun mahdollisuudet tulevat työnantajille paremmin esille. Loppuraportista otettiin myös pieni painos paperiversiona. Tätä paperiversiota jaettiin kunkin organisaation omien väylien kautta harjoitteluasioista korkeakouluissa vastaaville henkilöille. 4

11 OSIO I Kotimaisen harjoittelun käytännöt Jenni Iivonen, Mirva Keto ja Matias Erlund, Turun yliopisto 3. KORKEAKOULUHARJOITTELU SUOMESSA 3.1 Yliopistojen harjoittelukäytännöt Korkeakoulujen harjoittelukäytäntöjä ja kehittämiskohteita kartoitettiin yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektoreilta pääasiassa päivittämällä jo olemassa olleiden foorumeiden tietoja. Yliopistoja pyydettiin päivittämään tiedot harjoittelukäytännöistään Suomen akateemisten rekrytointipalvelujen muodostaman Aarresaari-verkoston intranetiin. Yhteisiä säännöksiä tai ohjeistuksia ei yliopistoilla ole, joten harjoittelukäytännöt ja -määrärahat eroavat paikoin kovasti toisistaan. Valtioneuvoston asetuksessa yliopistotutkinnosta (715/2004) on säädetty, että alempaan korkeakoulututkintoon voi kuulua asiantuntijuutta kehittävää (9 ) ja ylempään korkeakoulututkintoon asiantuntijuutta syventävää harjoittelua (15 ). Pakollinen harjoittelu kuuluu ainoastaan lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoihin, yhteiskuntatieteellisen alan tutkintoon kuuluvaan sosiaalityön koulutukseen, proviisorin tutkintoon sekä psykologian maisterin tutkintoon. Kaiken kaikkiaan Aarresaaren intranetiin päivitetyt harjoittelukäytännöt osoittivat suurta vaihtelua eri yliopistojen välillä niin harjoitteluun osoitettujen määrärahojen kuin tuettavien summien ja harjoittelukuukausienkin suhteen. Monialayliopistoissa harjoittelua koordinoivat hallinnollisesti yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut, jotka valmistelevat harjoittelun määrärahajaon ainelaitoksille, ohjeistavat ja neuvovat harjoitteluun liittyvissä asioissa sekä markkinoivat ja kehittävät harjoittelua. Ura- ja rekrytointipalvelut välittävät virastoilta ja yrityksiltä tulleet harjoittelupaikkatarjoukset ainelaitoksille, joissa harjoittelun yhdyshenkilöt valitsevat harjoittelupaikat ja tiedottavat niistä opiskelijoilleen. Harjoittelutuen saamiseen on olemassa vaihtelevia käytäntöjä, joita yliopistot saattavat käyttää myös rinnakkain: 1) Valitut harjoittelupaikat tiedotetaan kaikille opiskelijoille ja paikasta kiinnostuneet opiskelijat lähettävät hakemuksensa laitoksen harjoitteluyhdyshenkilölle, joka välittää ne eteenpäin, tai suoraan työnantajalle. 2) Opiskelijalle myönnetään harjoittelutuki ja hän etsii itse harjoittelupaikan. 3) Opiskelija etsii itse harjoittelupaikan ja hakee sen jälkeen tukea harjoitteluyhdyshenkilöltä. Kauppakorkeakouluissa, teknillisissä korkeakouluissa ja taidekorkeakouluissa harjoittelun yhdyshenkilönä toimii usein ura- ja rekrytointipalvelujen harjoittelusta vastaava henkilö. Teknillisissä korkeakouluissa opiskelijat keräävät tarvittavat harjoittelunsa pääasiassa tehdyistä kesätöistä. Harjoittelupaikkatarjoukset tulevat pääsääntöisesti Aarresaaren toimeksiantolomakkeiden kautta, ja suurin osa ilmoitetuista paikoista on valtionhallinnon harjoittelupaikkoja. Harjoittelupaikkojen markkinointi yritys-, kunta- ja kolmannen sektorin toimijoihin on niukkaa, vaikka joissakin yliopistoissa järjestetään myös pienimuotoisia markkinointikampanjoita em. tahoille. Ura- ja rekrytointipalvelut tiedottaa Aarresaaren kautta ilmoitetuista harjoittelupaikoista laitoksille, jotka valitsevat paikat ja tiedottavat niistä opiskelijoitaan. Osa yliopistoista järjestää lisäksi vuosittain harjoitteluinfon harjoittelusta kiinnostuneille opiskelijoille. Kukin yliopisto varaa vuosittain budjetistaan haluamansa summan harjoittelun tukemiseen. Määrärahat ja yksittäiselle opiskelijalle myönnetty harjoittelutuki vaihtelevat yliopistojen välillä. Harjoittelutukea maksetaan työnantajille yliopistosta riippuen 700 eurosta 1450 euroon kuukaudessa. Jotkut yliopistot maksavat tukea ainoastaan valtionhallinnon harjoittelupaikkoihin kun taas toiset maksavat tukea kaikille työnantajasektoreille mukaan lukien ulkomailla olevat 5

12 harjoittelupaikat. Yliopistojen työnantajalle maksamat tukikuukaudet vaihtelevat pääsääntöisesti yhden ja kolmen kuukauden välillä. Usein tuen saamisen edellytyksenä on, että työnantaja osallistuu palkkakustannuksiin maksamalla itse vähintään yhden kuukauden palkan harjoittelijalle. Poikkeuksena on Ulkoasiainministeriö, joka ei osallistu harjoittelijoidensa palkkakustannuksiin, ja jolle näin ollen korvataan yleensä harjoittelija koko kolmen kuukauden palkka. Tuki maksetaan aina harjoitteluorganisaatiolle, eikä opiskelijalle. Harjoittelu on pääaineesta ja yliopistosta riippuen opiskelijalle joko pakollista tai vapaaehtoista. Yleisimmin harjoittelu ajoittuu opintojen keski- tai loppuvaiheeseen. Joissakin oppiaineissa harjoittelu kuuluu maisteriopintoihin ja toisaalta työnantajat myös luonnollisesti valitsevat mielellään jo pidemmälle opinnoissaan ehtineitä harjoittelijoita. Joissain yliopistoissa tuettu harjoittelu on mahdollista suorittaa kaksi kertaa eri kalenterivuosien aikana, kun taas toiset yliopistot ovat rajoittaneet harjoittelun tukemisen vain yhteen kertaan jokaisen opiskelijan kohdalla. Harjoittelumäärärahoilla tuetaan joko tasapuolisesti kaikkien pääaineiden opiskelijoita tai niiden alojen opiskelijoita, joiden työllistymismahdollisuudet ovat muita aloja heikommat. Opetusharjoittelu sekä lääkärien kliinisen vaiheen koulutukseen kuuluva harjoittelu on rajattu yliopiston harjoittelumäärärahan ulkopuolelle. Harjoittelumäärärahoilla tuetaan ainoastaan perustutkintoopiskelijoita, ei jatkotutkinto- eikä vaihto-opiskelijoiden harjoittelua. Jokaisen harjoittelijan harjoittelusta tehdään erillinen harjoittelijakohtainen sopimus. Harjoittelusopimus laaditaan harjoittelutyönantajan sekä opiskelijan ainelaitoksen tai tiedekunnan kesken. Yliopistoilla ja tiedekunnilla on myös sopimusten teossa toisistaan eroavia käytäntöjä. Kansainvälisistä harjoitteluasioista ovat yliopistoissa vastuussa Ura- ja rekrytointipalvelut yksin tai yhdessä kansainvälisten opiskelijapalveluiden kanssa. Kansainvälistä harjoittelua käsitellään tarkemmin osion II luvussa Ammattikorkeakoulujen harjoittelujärjestelmä Harjoittelu on ammattikorkeakouluissa opintokokonaisuus muiden tutkintoon kuuluvien opintokokonaisuuksien tavoin. Harjoittelu kuuluu pakollisena kaikkiin koulutusohjelmiin ja yliopistoihin verrattuna harjoittelun rooli on opinnoissa huomattavasti keskeisempi. Ammattikorkeakoulujen harjoittelusta on säädetty valtioneuvoston asetuksella (352/2003) ja 7 :n mukaan Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Valtioneuvoston asetuksella päätetään myös harjoittelun laajuudesta (asetus 497/ ). Ammattikorkeakoulututkintojen laajuus on opintopistettä ja opintoihin sisälle mitoitettua harjoittelua kuuluu tutkintoihin opintopisteen verran. Harjoittelu on siis kaikkein laajin yksittäinen opintojakso. Taulukossa 2 on eritelty harjoittelun laajuus eri koulutusaloissa. Yhdellä opintopisteellä tarkoitetaan keskimääräistä 27 tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi. Laajuus vaihtelee koulutusohjelmasta riippuen ja eniten harjoittelua on sosiaali- ja terveysalalla, jossa harjoittelua saattaa olla jopa puolet opinnoista. 6

13 Koulutusala Harjoittelun laajuus (op) Humanistinen ja kasvatusala 30 Kulttuuriala 30 Luonnontieteidenala 30 Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 30 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Taulukko 1. Ammattikorkeakoulujen harjoittelun mitoitus koulutusaloittain 2 Vaikka järjestelmän perusteet ovat yhtenäiset, on eri aloilla kuitenkin paljon eroavaisuuksia harjoittelun käytäntöjen suhteen. Kuten yliopistosektorillakin, sirpaleisuus ja hajanaisuus luovat haasteita yhteistyölle työnantajaorganisaatioiden kanssa ja asettavat myös opiskelijat eriarvoiseen asemaan. Harjoittelusta käytetään erilaisia nimikkeitä ja sen tavoitteet vaihtelevat. Myös harjoittelun ohjauksen käytännöistä ja korvauskäytännöistä on hyvin erilaisia malleja eri koulutusaloilla. Lähtökohtaisesti harjoittelun korvausten katsotaan olevan työnantajan ja harjoittelijan välinen asia, eivätkä korkeakoulut myönnä harjoittelutukea. Esimerkiksi tekniikan alalla lähes kaikki harjoittelut tehdään palkallisina, kun taas sosiaali- ja terveysalalla palkattomuus on harjoittelussa yleistä. Sosiaali- ja terveysalalla on käytössä myös malleja, joissa harjoittelutyönantajille maksetaan tukea siitä, että he ottavat harjoittelijoita (ns. koulutuskorvauskäytäntö). Kaiken kaikkiaan käytännöt ovat siis hyvin alakohtaisia ja kirjavia. Ammattikorkeakouluissa on tehty paljon harjoittelun kehittämistyötä sekä yksikkökohtaisesti että yhteisesti koulujen kesken. Pirstaloituneiden käytäntöjen yhtenäistämiseksi on toteutettu myös erilaisia hankkeita, joilla on pyritty kehittämään koko harjoittelujärjestelmää. Esimerkiksi vuosina toteutettu HARKE-hanke pyrki korostamaan harjoittelun statusta ammattikorkeakouluopinnoissa ja työ- ja elinkeinosuhteiden kehittämisessä. 3 HARKE-hankkeen tuloksena annettiin sisällöllis-toiminnallisia ja resursointiin liittyviä yhteisiä suosituksia harjoittelun järjestämisestä. Autonomiset ammattikorkeakoulut saavat kuitenkin itse päättää siitä, millaisia käytänteitä he soveltavat, eikä ulkoapäin tulevien hankkeiden avulla ole saatu tehtyä yhtenäistämistyötä kokonaisvaltaisesti. Hanke levitti kuitenkin hyviä käytäntöjä ja nosti harjoittelun statusta opintojen osana. Hanke sai myös jatkoa INTO-hankkeesta, jossa keskitytään ammattikorkeakoulujen työelämäyhteistyön kehittämiseen. 2 Lähde: 3 Paula Salonen (2007): Harjoittelusta AMK-opintojen kuningas, Harjoittelun kehittämishankkeen loppuraportti 7

14 3.3 Kotimainen harjoittelu työpajasarjan teemoja ja kehitysehdotuksia Kotimaisen harjoittelun ajankohtaisia haasteita kartoitettiin hankkeen järjestämissä työpajoissa. Seuraavassa ovat yhteenvedot työpajasarjan teemoista ja kehitysehdotuksista. Lahdessa järjestetyssä Miten sitouttaa palkattu harjoittelu osaksi opintoja? -työpajassa vetäjinä toimivat Sanna Tuominen Turun yliopistosta ja Erik Lund Åbo Akademista. Työpajassa pyrittiin herättämään keskustelua ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen harjoittelujärjestelmien eroista ja erityisesti harjoittelun korvauskäytännöistä. Korkeakouluissa on hyvin erilaisia käytäntöjä harjoittelutuen ja palkallisuuden suhteen. Yliopistossa palkallisuus on kynnyskysymys harjoittelun järjestämiselle (ts. tuettu harjoittelu), kun taas ammattikorkeakoulussa tärkeintä on, että harjoittelu on opinnoissa sisällä ja siitä maksettu palkka nähdään täysin opiskelijan ja työnantajan välisenä asiana. Työpajassa nousikin jälleen vahvasti esiin se, että käytäntöjen vaihtelevuus ja harjoitteluun liittyvien ohjeiden sirpaleisuus luo ongelmia vuoropuhelulle. Koska sirpaleisuus luo haasteita korkeakoulujen sisälläkin, varmasti myös työnantajat ovat ymmällään muun muassa erilaisten korvaus- ja ohjauskäytäntöjen kanssa. Työpajassa nähtiinkin, että yhteistä tiedotusta ja työelämäyhteistyötä tulisi lisätä. Työpajasta nousi esiin seuraavia kehittämisteemoja, joihin erityisesti tulisi kiinnittää huomiota; Tiedotus tulisi lisätä tiedotusta kunkin tahon toimintamalleista eri korkeakoulujen ja koulutusohjelmien välille. Korvauskäytännöt Tulisi luoda alakohtaiset suositukset korvauskäytännöistä Ohjaus tulisi luoda yhteiset suositukset ohjauksen järjestämisestä Harjoittelun laatu ja tavoitteet tulisi luoda yhteiset suositukset harjoittelun laadun ja tavoitteiden suhteen Erilaiset korvauskäytännöt nousivat esiin myös Työharjoittelijoiden rooli yrityksissä palkattoman harjoittelun hyvät käytännöt ja kehittämishaasteet (Lahti ) -työpajassa, jossa vetäjänä toimi Susanna Ihanus Tampereen ammattikorkeakoulusta. Seuraavat kolme ongelmakohtaa nousivat työpajassa keskeisimmiksi: Oppilaitoksen valvonta harjoittelupaikoilla: Harjoittelun ohjauksessa on hyvinkin kirjavia käytäntöjä. Pidettiin tärkeänä, että harjoittelussa saa kokeilla monenlaisia tehtäviä ja myös oppia uusia käytännön taitoja, kaikkialla tämä ei toteudu. Ratkaisuiksi esitettiin lyhyesti seuraavaa; o Toimialakohtainen laatukriteeristö harjoitteluyrityksen toiminnalle o Syvempi työelämäyhteistyö o Harjoittelun aikainen yhteydenpito opiskelijan ja ohjaajan välillä. Nykyajan tekniikkaa tulee hyödyntää tässä. o Opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet harjoittelulle Toimialakohtaiset harjoittelusäännöt: Ongelmana ovat liian kirjavat harjoittelukäytännöt, jotka antavat työnantajille sekalaisen kuvan korkeakouluharjoittelusta. o Käytäntöjä tulisi kehittää toimialakohtaisesti niin, että mukana kehittämistyössä olisivat yliopistot, ammattikorkeakoulut, yritykset, kuntasektori ja opiskelijajärjestöt. Kehittämistyöhön tulisi suunnata riittävästi resursseja. o Kehittämisen painopisteitä voisivat olla esimerkiksi; yhteiset pelisäännöt harjoittelusta moniammatillisille työyhteisöille, korkeakouluharjoitelun statuksen. nostaminen ja harjoittelijan kompetenssin huomioiminen sen mukaan, kuinka pitkällä hän on opinnoissa. 8 Palkattomat harjoittelujaksot syövät työllistymismahdollisuuksia: Joillakin aloilla on se ongelma, että ammattitaitoisilla harjoittelijoilla teetetään paljon vakituisia työtehtäviä, vuoden ympäri. Moni työpaikka ei koskaan pääse avoimille työmarkkinoille, kun työt hoidetaan jatkuvasti harjoittelijoilla. o Harjoittelussa tehtävien on oltava oikean tasoisia o Toimialakohtaisesti huomioidut jaksotukset harjoittelussa o Tietyillä aloilla on liian suuret sisäänottoryhmät, ylikoulutusta

15 Kolmannessa kotimaiseen harjoitteluun liittyneessä työpajassa (Lahti ) vetäjänä toimi Kimmo Greis Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta. Työpajassa heräteltiin keskustelua otsikolla Maailma täytyy keskivertomaistereista keskustelunavauksia harjoittelupedagogiikkaan. Harjoittelua lähestyttiin teoreettisesta näkökulmasta ottaen keskusteluun mukaan koulutuksen työelämävastaavuuden haasteita. Harjoittelu on tärkeä koulutuksen osa-alue, jonka avulla teoreettista tietoa voidaan todella soveltaa käytännössä. Harjoittelulla nähtiin olevan tärkeä arvo muun muassa oman osaamisen reflektoinnin, verkostoitumisen ja työnhakutaitojen kannalta. Kehittämiskohteeksi nostettiin tarve luoda ns. harjoittelulehtori-verkosto. Jokaisessa koulutusohjelmassa ja laitoksella tulisi olla nimettynä henkilö, jonka työnkuvaan kuuluisi harjoittelun organisointi ja työnhakutaitojen ohjaaminen. Tämän verkoston luomisessa nähtiin korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalveluilla olevan tärkeä rooli. Verkosto-kehitysidean syventämistä jatkettiin Helsingissä järjestetyssä työpajassa, jonka vetäjänä toimi koordinaattori Laura Kopu Turun yliopiston viestintäyksiköstä. Työelämäyhteyshenkilöiden verkoston luominen korkeakoulujen sisälle kohti parempaa tiedonkulkua -työpaja käsitteli korkeakoulujen sidosryhmäyhteistyön koordinointia sekä kehittämistä. Haasteena nähtiin tiedon välittyminen olemassa olevista yrityskontakteista korkeakoulun sisällä ja tiedonkulun jatkuvuus määräaikaisen työntekijän lopettaessa työnsä korkeakoulun palveluksessa. Tavoitteena on, että tietoa yrityskontakteista kerättäisiin yliopistossa keskitetysti synergiaetujen saavuttamiseksi. Kuten kuviosta 1. voidaan huomata, työelämäyhteistyöverkosto koostuu monista eri toiminnoista korkeakoulun sisällä. Näiden toimintojen yhteistyö on tärkeää muiden toimijoiden osaamisen ja kontaktien hyödyntämiseksi. Kuvio 1. Työelämäyhteistyöverkosto 4 Työpajan vetäjä ehdottikin työelämäyhteistyön toimintojen yhdistämistä oppiainetasolla yhden työelämäyhteyshenkilön tehtäväkokonaisuudeksi. Näin esimerkiksi harjoittelu, alumnitoiminta ja opetuksen kehittäminen tukisivat toisiaan ja syntyneitä yrityskontakteja voitaisiin käyttää toiminnassa hyväksi tehokkaammin. Työpajassa tultiin siihen tulokseen, että työelämäyhteistyön verkostoitumisella on synergiaetuja. Esimerkiksi harjoittelu tulisi kytkeä opetuksen työelämävastaavuuteen ja sitä kautta opetuksen kehittämiseen käymällä palautekeskusteluja opiskelijoiden kanssa harjoittelun jälkeen. Työpajassa tuotiin myös esille yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen eroja siinä, miten yritysyhteistyö on integroitu osaksi opintoja. Helsingissä järjestettiin myös harjoittelun laatuun liittyvä työpaja, jossa vetäjänä toimi Hannele Tiittanen Lahden ammattikorkeakoulusta. Liitteenä olevassa työpajaraportissa on purettu työpajan tuloksia tarkemmin (LIITE 2). Lisäksi hankkeen puitteissa järjestettiin yksi työpaja, jossa keskusteltiin työnantajayhteistyön kehittämisestä työnantajakyselyn tuloksien pohjalta. Työpajan tuloksia on hyödynnetty tämän raportin johtopäätöksiä kirjoittaessa. 4 Turun yliopiston viestintä, koordinaattori Laura Kopu, seminaarialustus

16 4. TYÖNANTAJAKYSELY 4.1 Työnantajakyselyn taustaa 4. TYÖNANTAJAKYSELY 4.1 Työnantajakyselyn taustaa Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa työnantajien näkemyksiä korkeakouluharjoittelusta. Kyselyssä tiedusteltiin työnantajien kokemuksia harjoittelun ohjauksesta, palkasta sekä rekrytointikanavista Kyselyn (ks. kysymykset tavoitteena LIITE oli kartoittaa 3). Lisäksi työnantajien työnantajilta näkemyksiä kysyttiin muun korkeakouluharjoittelusta. muassa minkä kanavien Kyselyssä kautta he tiedusteltiin toivoisivat saavansa työnantajien tietoa kokemuksia eri korkeakoulujen harjoittelun harjoittelukäytännöistä. ohjauksesta, palkasta Tavoitteena sekä rekrytointikanavista oli kuulla myös (ks. niiden kysymykset työnantajien LIITEmielipiteitä, 3). Lisäksi joilla työnantajilta ei ole ollut kysyttiin korkeakouluharjoittelijaa muun muassa minkä lähivuosien kanavien aikana. kautta he toivoisivat saavansa tietoa eri korkeakoulujen harjoittelukäytännöistä. Tavoitteena oli kuulla myös niiden Työnantajakysely työnantajien toteutettiin mielipiteitä, sähköisesti, joilla ei ole ollut Webropol-kyselylomakkeella. korkeakouluharjoittelijaa lähivuosien Linkki kyselylomakkeeseen aikana. lähetettiin sähköpostitse 2512 henkilöstöpäättäjälle ympäri Suomen. Pieniksi luokitellut eli alle Työnantajakysely toteutettiin sähköisesti, Webropol-kyselylomakkeella. Linkki 50 työntekijän yritykset rajattiin pois kyselyn kohderyhmästä. 160 sähköpostia palasi heti takaisin kyselylomakkeeseen lähetettiin sähköpostitse 2512 henkilöstöpäättäjälle ympäri Suomen. toimimattomien sähköpostiosoitteiden vuoksi. Vastaanottajille annettiin mahdollisuus lähettää Pieniksi luokitellut eli alle 50 työntekijän yritykset rajattiin pois kyselyn kohderyhmästä. 160 kyselyn linkkiä edelleen talon sisällä muiden osastojen henkilöstövastaaville. Kyselyyn oli lisäksi sähköpostia palasi heti takaisin toimimattomien sähköpostiosoitteiden vuoksi. Vastaanottajille annettiin mahdollista mahdollisuus vastata joko lähettää suomen kyselyn tai ruotsin linkkiä kielellä. edelleen Tavoitteena talon sisällä oli luoda muiden vastaamisen osastojen kannalta henkilöstövastaaville. mahdollisimman helppo Kyselyyn ja nopea oli lisäksi kysely, mahdollista joten kyselyssä vastata käytettiin joko suomen paljon monivalintakysymyksiä tai ruotsin kielellä. Tavoitteena ja avoimia kysymyksiä oli luoda vastaamisen puolestaan kannalta vältettiin. mahdollisimman Ne vastaajat, joilla helppo ei ollut ja nopea kokemuksia kysely, harjoittelusta, joten kyselyssä siirrettiin automaattisesti käytettiin paljon tiettyjen monivalintakysymyksiä kysymysten yli. ja Lisäksi avoimia ne työnantajat, kysymyksiä puolestaan joilla oli kokemusta vältettiin. Ne vastaajat, kansainvälisestä joilla ei ollut harjoittelijasta, kokemuksia saivat harjoittelusta, omat lisäkysymykset, siirrettiin automaattisesti jotka analysoidaan tiettyjen tämän kysymysten raportin yli. kansainvälisessä Lisäksi ne työnantajat, osassa. joilla oli kokemusta kansainvälisestä harjoittelijasta, saivat omat lisäkysymykset, jotka analysoidaan tämän raportin kansainvälisessä osassa. Työnantajakyselyyn tuli 377 vastausta ja vastausprosentti oli näin ollen 16 %. Luku on tyydyttävä, Työnantajakyselyyn sillä työnantajakyselyt tuli joutuvat 377 vastausta usein tyytymään ja vastausprosentti alhaiseen oli vastausprosenttiin. näin ollen 16 %. Luku Kyselyssä on tyydyttävä, ei ollut sillä seurantaa työnantajakyselyt vastaajien joutuvat alkuperästä usein eli tyytymään sen perusteella alhaiseen ei pystytä vastausprosenttiin. seuraaman miltä Kyselyssä yritykseltä ei ollut tietty seurantaa vastaus on vastaajien peräisin. alkuperästä Taustakysymysten eli sen perusteella avulla on kuitenkin ei pystytä mahdollista seuraaman ryhmittää miltä yritykseltä vastaukset. tietty vastaus Taustakysymyksinä on peräisin. Taustakysymysten kysytyt muuttujat olivat avulla organisaation on kuitenkin toimiala, mahdollista päätoimipaikka ryhmittää vastaukset. maakunnittain Taustakysymyksinä sekä jaottelu julkisen, kysytyt yritys- muuttujat muiden olivat sektoreiden organisaation toimijoihin. toimiala, päätoimipaikka maakunnittain sekä jaottelu julkisen, yritys- ja muiden sektoreiden toimijoihin. Puolella kyselyyn vastanneista organisaatioista oli päätoimipaikka Uudellamaalla ja lähes neljä Puolella viidesosaa kyselyyn kyselyn vastanneista vastaajista organisaatioista edusti yrityssektorin oli päätoimipaikka toimijoita. Vastauksia Uudellamaalla yrityksiltä ja lähes tuli yhteensä neljä viidesosaa 295 kappaletta, kyselyn toiseksi vastaajista suurin edusti vastaajaryhmä yrityssektorin puolestaan toimijoita. oli Vastauksia valtiotyönantajat yrityksiltä 37 vastauksella. tuli yhteensä 295 Kuntatyönantajilta kappaletta, toiseksi vastauksia suurin vastaajaryhmä saatiin 29 järjestöiltä puolestaan 11 kappaletta. oli valtiotyönantajat Vastanneista 37 vastauksella. yrityksistä Kuntatyönantajilta suuryrityksiä oli 157, vastauksia keskisuuria saatiin ( ja järjestöiltä työntekijää) kappaletta. ja pieniä Vastanneista yrityksiä kymmenen. yrityksistä Suurin suuryrityksiä yksittäinen toimiala oli 157, vastaajien keskisuuria keskuudessa ( työntekijää) oli teollisuusala, 138 ja pieniä jolta vastauksia yrityksiä kymmenen. tuli 42 prosenttia. Suurin yksittäinen Julkista hallintoa toimiala edusti vastaajien 14 prosenttia keskuudessa ja palvelualalla oli teollisuusala, toimi 11 jolta prosenttia vastauksia vastaajista. tuli 42 prosenttia. Julkista hallintoa edusti 14 prosenttia ja palvelualalla toimi 11 prosenttia vastaajista Yritys Kuntatyönantaja Valtiosektorin toimija Järjestö Kuvio 2. Kyselyyn vastanneiden organisaatioiden jakautuminen sektoreittain Kuvio 2. Kyselyyn vastanneiden organisaatioiden jakautuminen sektoreittain 10 15

17 Työnantajakyselyn tuloksista päätelmiä tehtäessä tulee siis huomioida, että suuri osa vastauksista tulee teollisuusyrityksiltä Uudeltamaalta. Tämä näkyy erityisen vahvasti esimerkiksi kysymyksissä, joissa käsitellään harjoittelijoille maksettua palkkaa. Monet teollisuusyritykset maksavat palkkaa kaikille harjoittelijoillensa, kun taas toisilla aloilla harjoittelusta ei makseta lainkaan palkkaa. Vastanneista suurimmalla osalla oli ollut korkeakouluharjoittelija viimeisen viiden vuoden aikana. Vain 18 prosenttia eli 65 työnantajaa vastasi, ettei heillä ole ollut korkeakouluharjoittelijaa viimevuosina. Niillä työnantajilla, joilla oli ollut palveluksessaan korkeakouluharjoittelijoita, oli valtaosalla kokemusta sekä yliopistoharjoittelijasta että ammattikorkeakouluharjoittelijasta (Kuvio 3). Vain kolmanneksella vastaajista oli kokemusta ainoastaan toisen korkeakoulun harjoittelijasta. Kyselyn vastausten analysoinnissa on täten ongelmallista se, ettei vastaajia voida yksiselitteisesti erotella sen perusteella, onko työnantajalla ollut palveluksessaan yliopisto- vai ammattikorkeakouluharjoittelija. 21 % 11 % 68 % Ammattikorkeakoulusta Yliopistosta Molemmista Kuvio 3. Harjoittelijoiden koulutusaste 4.2 Työnantajat, joilla ei ole ollut korkeakouluharjoittelijaa Työnantajille (18 prosenttia vastaajista eli 66 kappaletta), joilla ei ole ollut harjoittelijaa viimeisen viiden vuoden aikana annettiin kyselyssä omat lisäkysymykset. Vastauksista kävi ilmi, että monelta työnantajalta puuttui käytännön tietoja korkeakouluharjoittelusta. Suurin osa ei tiennyt millaisiin tehtäviin harjoittelijan voi ottaa. Suurin este korkeakouluharjoittelijan ottamiselle oli vastaajien mielestä sopivien työtehtävien puute omassa organisaatiossa (Kuvio 4). Vain seitsemän vastaajan mielestä riittämättömät taloudelliset resurssit olivat esteenä harjoittelijan ottamiselle. Kymmenen vastaajaa valitti tiedon tai osittain kysynnän puutteen olevan syynä siihen, ettei heillä ole ollut korkeakouluharjoittelijaa. 33 vastaajaa, eli puolet niistä, joilla ei ole ollut korkeakouluharjoittelijaa viimeisen viiden vuoden aikana, olisi kuitenkin kiinnostunut ottamaan harjoittelijan, jos heillä olisi enemmän tietoa rekrytointiprosessista. Lisäksi suurimmalle osalle ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen harjoittelukäytäntöjen väliset erot ovat epäselviä. Kaiken kaikkiaan siis osaa työnantajista kiinnostaisi harjoittelijan ottaminen, jos he saisivat lisää tietoa rekrytointiprosessista sekä siitä, millaisiin tehtäviin harjoittelijan voi ottaa. 11

18 Muu syy, mikä? 7 Meillä ei ole resursseja perehdyttää harjoittelijaa 13 Meillä ei ole taloudellisia resursseja harjoittelijan palkkaamiseen 7 Koemme ettei meillä ole tarvetta harjoittelijalle/organisaatiossamme ei ole harjoittelijoille sopivia työtehtäviä 34 Liian vähäinen tieto harjoittelijoiden osaamisesta ja rekrytointimahdollisuuksista Kuvio 4. Esteet korkeakouluharjoittelijan ottamiseksi organisaatioon 4.3 Työnantajat, joilla on ollut korkeakouluharjoittelija Niiden työnantajien mielestä, joilla on ollut korkeakouluharjoittelija viimeisen viiden vuoden aikana, harjoittelulla on pitkäaikaisia positiivisia vaikutuksia. Kysyttäessä harjoittelun hyödyistä suurin osa vastasi saavansa harjoittelijasta hyvän tulevaisuuden työntekijän (Kuvio 5). Lyhyemmän tähtäimen hyötynä valtaosa vastanneista kertoi saavansa harjoittelijasta loma-aikojen tuurausapua. Jotkut työnantajat painottivat avoimissa vastauksissa sitä, että harjoittelu on edullinen tapa perehdyttää uusi työntekijä työhönsä, sillä harjoittelijat oppivat paljon harjoittelunsa aikana ja moni heistä jatkaa myöhemmin työskentelyä saman organisaation palveluksessa. 12

19 Saimme harjoittelijasta hyvän tulevaisuuden työntekijän Loma-aikojen tuurausapua Osaavaa työvoimaa, joka helpottaa organisaation muiden henkilöiden työtaakkaa Loimme tärkeitä kontakteja tulevaisuutta varten Uusia näkemyksiä ja taitoja organisaation työtapoihin Selvityksen tai tutkimuksentekoapua harjoittelija teki organisaatiollemme opinnäytetyön gradutyön /Pro Tietoa korkeakoulujen opetuksen sisällöstä Muuta, mitä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % Kuvio 5. Harjoittelijoiden hyödyt Korkeakouluharjoittelijoita palkanneilta työnantajilta kysyttiin, oliko harjoittelijan työsuhde jatkunut harjoitteluajan jälkeen. Noin kahdeksan prosenttia työnantajista vastasi kyllä, ja noin 77 prosenttia kertoi työsuhteen jatkuneen joidenkin harjoittelijoiden kohdalla (Kuvio 6.). Yhteensä 85 prosenttia työnantajista siis oli palkannut jonkun harjoittelijoistaan jatkotyösuhteeseen ja vain 15 prosenttia ilmoitti, ettei työsuhdetta oltu kertaakaan jatkettu. Jatkuiko harjoittelijan/harjoittelijoiden työsuhde harjoitteluajan jälkeen? Joissakin tapauksissa Ei Kyllä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Kuvio 6. Työsuhteen jatkuminen 13

20 Työsuhdetta jatkettiin useammin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Yksityisellä sektorilla harjoittelijan työsuhdetta oli jatkanut 90 prosenttia kysymykseen vastanneista, kun taas julkisella puolella vastaava luku oli 69 %. Ammattikorkeakoulu- ja yliopistoharjoittelijoiden välillä ei kuitenkaan jatkotyöllistymisessä ollut merkittävää eroa. Palkallisessa harjoittelussa olleet työllistyivät harjoittelun jälkeen samaan organisaatioon useammin kuin palkattomassa harjoittelussa olleet ja myös pitkä harjoittelujakso ennusti todennäköisempää jatkotyöllistymistä. Kysyttäessä syitä siihen, ettei työsuhdetta oltu jatkettu, 26 prosenttia työnantajista ilmoitti, ettei harjoittelijan palkkaaminen jatkotyösuhteeseen ollut taloudellisesti mahdollista. Työnantajat saivat kertoa vapaamuotoisesti antamansa perehdytyksen sekä harjoittelun ohjauksen laadusta. Useimmat vastasivat antamalla harjoittelijalle aluksi yleisperehdytystä organisaation toimintaan sekä lisäksi työhönopastuksen. Tehtäväkohtaista opastusta annettiin tämän jälkeen tarvittaessa. Jotkut vastaavat antoivat harjoittelijalle aluksi helpompia tehtäviä, lisäsivät tehtävien vaativuutta taitojen kasvaessa ja luottivat perehtymisen tapahtuvan näin itsestään. Toisaalta joissain organisaatioissa harjoittelun alussa tehtiin hyvinkin tarkka suunnitelma harjoittelun etenemisestä ja sen tavoitteista, ja tavoitteiden toteutumista seurattiin ajoittain pitämällä työnseurantapalavereja. Myös harjoittelijalle nimetty henkilökohtainen ohjaaja tai tutor oli monella työnantajalla käytössä. Harjoittelun päättyessä osa työnantajista järjesti loppukeskustelun, jossa harjoittelun tavoitteiden toteutumista käytiin läpi. Noin neljä viidesosaa kyselyyn vastanneista eli kaiken kaikkiaan 244 työnantajaa oli maksanut palkkaa harjoittelijoilleen (Kuvio 7). Kyselyn mukaan yksityisen ja julkisen sektorin työnantajat maksavat harjoittelijoilleen yhtä usein palkkaa. Yliopisto-opiskelijoille oli maksettu harjoittelustaan palkkaa lähes kaikissa tapauksissa. Yliopisto- ja ammattikorkeakouluharjoittelijoiden palkkausta on tehdyn kyselyn perusteella kuitenkin hieman ongelmallista vertailla, sillä 68 prosentilla vastanneista työnantajista oli ollut harjoittelijoita molemmista korkeakouluista. Ammattikorkeakoulusektorilla tehdyn HARKE-projektin perusteella kuitenkin kaksi kolmasosaa työnantajista oli maksanut ammattikorkeakouluharjoittelijalleen palkkaa 5. Palkkaa harjoittelijoille maksavien työnantajien suurta määrää selittää osittain se, että yli 40 prosenttia vastanneista yrityksistä toimii teollisuusalalla. Teollisuus- ja rakennusaloilla palkkaa maksoi 90 % kyselyyn vastanneista työnantajista. 18 % 82 % Ei Kyllä Kuvio 7. Maksoitteko harjoittelijoille palkkaa? Palkkaa maksaneilta harjoittelutyönantajilta kysyttiin palkan suuruutta. 63 prosenttia vastanneista kertoi maksavansa harjoittelijoilleen palkkaa yli 1200 euroa kuukaudessa, kun taas noin 30 prosenttia vastasi maksavansa euroa kuukaudessa (Kuvio 8). Vain noin kuusi prosenttia ilmoitti palkan olevan kuukaudessa 900 euroa tai vähemmän. Suurin osa julkisen sektorin toimijoista oli maksanut euroa kuukaudessa, sillä he rekrytoivat paljon harjoittelijoita, jotka ovat yliopistojen palkkatuen piirissä. Teollisuus- ja rakennusalalla harjoittelupalkat olivat korkeimpia ja ne asettuivat useimmin 1200 euron yläpuolelle. Koska kyselyyn ovat vastanneet enimmäkseen suuryritykset, vastaukset eivät kuitenkaan anna kattavaa kuvaa keskimääräisistä harjoittelupalkoista. 5 Lähde HARKE-hanke; Salonen, P. (toim.) Harjoittelusta helpotusta rekrytointiin 14

Työnantajan opas. Harjoittelijan palkkaaminen

Työnantajan opas. Harjoittelijan palkkaaminen Työnantajan opas Harjoittelijan palkkaaminen Mitä hyötyä harjoittelijan palkkaamisesta on? Turun yliopiston opiskelijoiden opintoihin liittyy pakollinen tai vapaavalintainen harjoittelu, jonka tavoitteet

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Missä menet työelämäyhteistyö? Valtakunnallisen korkeakoulukyselyn tuloksia

Missä menet työelämäyhteistyö? Valtakunnallisen korkeakoulukyselyn tuloksia Missä menet työelämäyhteistyö? Valtakunnallisen korkeakoulukyselyn tuloksia Lähde työelämään -hanke toteutti marraskuussa 2010 kyselyn työelämäyhteistyöstä korkeakoulujen henkilökunnalle. Tarkoituksena

Lisätiedot

Kansainvälinen työharjoittelu. Kansainvälisty. kätevästi palkkaamalla. harjoittelija

Kansainvälinen työharjoittelu. Kansainvälisty. kätevästi palkkaamalla. harjoittelija Kansainvälinen työharjoittelu Kansainvälisty kätevästi palkkaamalla ulkomainen harjoittelija Hyvä työnantaja! CIMO järjestää yhdessä oppilaitosten, opiskelijajärjestöjen ja työhallinnon kanssa ulkomaisille

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Opiskelijatiedote - Studerande info 5.

Opiskelijatiedote - Studerande info 5. Metsäalan Asiantuntijat Skogsbranschens Experter 23. helmikuuta / 23. februari 2016 Opiskelijatiedote - Studerande info 5. HAAPA 2015 HAAPA eli metsäalan opiskelijoiden harjoittelupalkkauskysely tehtiin

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

HARJOITTELUINFO 2016 5.2.2016 klo 12 Paavo Arvola, harjoitteluasioista vastaava

HARJOITTELUINFO 2016 5.2.2016 klo 12 Paavo Arvola, harjoitteluasioista vastaava HARJOITTELUINFO 2016 5.2.2016 klo 12 Paavo Arvola, harjoitteluasioista vastaava Työssäoppiminen (ITIA02) 10 op Harjoittelu (~8op) 3 kk kokoaikaista työskentelyä harjoittelupaikalla Palkallinen harjoittelutuki

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Tämä päätös kumoaa 11.10.2013 tehdyn harjoittelua koskevan päätöksen ja ohjeen (Dnro 1027/12.01/2013).

Tämä päätös kumoaa 11.10.2013 tehdyn harjoittelua koskevan päätöksen ja ohjeen (Dnro 1027/12.01/2013). 1528/12.02.02.00/2015 1 (6) YLIOPISTON RAHOITTAMAA HARJOITTELUA KOSKEVA PÄÄTÖS JA OHJE Tämä päätös kumoaa 11.10.2013 tehdyn harjoittelua koskevan päätöksen ja ohjeen ( 1027/12.01/2013). Päätän yliopiston

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Yliopisto-opiskelijoiden työelämäyhteydet Tari Rantasuo Opopatio 11.10.2013

Yliopisto-opiskelijoiden työelämäyhteydet Tari Rantasuo Opopatio 11.10.2013 Yliopisto-opiskelijoiden työelämäyhteydet Tari Rantasuo Opopatio 11.10.2013 Yliopisto-opiskelijoiden työelämäyhteydett Harjoittelu Opinnäyte- ja projektityöt Muita esimerkkejä ja palaute Työelämäopinnot

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö PROJEKTISTA TIEDOTTAMINEN Kuusi yksikköä (15.4 Raahen tekniikan

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA ON YRITTÄJÄKSI Suomalaisnuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä

Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Katja Kurasto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu - Konsortiokoordinaattori, Oulun Erasmus-konsortio - Kansainvälisten asioiden

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Kesäksi harjoitteluun ulkomaille? Urapalveluiden kesätyöinfot tammikuu 2012

Kesäksi harjoitteluun ulkomaille? Urapalveluiden kesätyöinfot tammikuu 2012 Kesäksi harjoitteluun ulkomaille? Urapalveluiden kesätyöinfot tammikuu 2012 27.1.2012 1 Miksi työharjoitteluun ulkomaille? Kielitaito kehittyy Kulttuuri tutuksi Kontakteja & verkostoja Kansainvälistä kokemusta

Lisätiedot

INFIM-harjoittelu. Infotilaisuus 14.2.2013. Harjoitteluinfon sisältö

INFIM-harjoittelu. Infotilaisuus 14.2.2013. Harjoitteluinfon sisältö INFIM-harjoittelu Infotilaisuus 14.2.2013 Harjoitteluinfon sisältö Harjoittelutuki ja harjoittelusopimus Harjoittelun tavoitteet ja sisältö Harjoittelun suorittaminen Harjoittelupaikan hakeminen Vinkkejä

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Janne Parri Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 5 Palautteiden tiivistelmä... 6 5. Mitä mieltä olet saamastasi

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Tieto työnantajayhteistyöstä kulkemaan. Sanna Putila 10.11.11

Tieto työnantajayhteistyöstä kulkemaan. Sanna Putila 10.11.11 Tieto työnantajayhteistyöstä kulkemaan Sanna Putila 10.11.11 Haussa tulevaisuuden osaajia, oikeanlaista osaamista, kumppaneita (tutkimus)yhteistyöhön Haussa tulevaisuuden työnantajia, oikeanlaista osaamista,

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Opiskelijalähettiläät ja vertaistutorit presents Opiskelemaan korkeakouluun Opiskelu yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa on joissain suhteissa erilaista.

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media -kyselyn tausta Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 % 1 Lahden ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Jenni Ruokonen 13.3.2014 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 27 jäsenliittoa 16 000 jäsenyritystä, joista

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen KOULUTUSRAHASTO 2012 Saana Siekkinen 1 lyhyesti Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+ ECVET ja Erasmus+ Mika Saarinen CIMO Ammatillinen koulutus Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Yhdistyksen jäsenkysely 2013

Yhdistyksen jäsenkysely 2013 Yhdistyksen jäsenkysely 13 Yhdistys järjesti jäsenkyselyn loka marraskuussa 13. Kysely toteutettiin Googlella ja linkki välitettiin Uutiskirjeen kautta. Kysely toteutettiin myös ruotsinkielisenä. Ensimmäisen

Lisätiedot

CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS

CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS 1.12.2011 Milja Tuomaala Valmis tutkinto työelämävalttina - hankkeen päätösseminaari VALOA valmennuksella kansainvälisiä osaajia

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

HARJOITTELUINFO 21.2.2013

HARJOITTELUINFO 21.2.2013 1 HARJOITTELUINFO 21.2.2013 Englantilainen filologia HARJOITTELU YLEISESTI 2 1. Harjoittelupaikka, jonka työnantaja maksaa kokonaan; kannattaa yrittää hakea näitäkin, koska niistä voi löytyä työpaikka

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen SEURANTA Seurannan kehittäminen aloitettu syksyllä 2011 Ensimmäinen julkistus 2013 Hankkeita käynnissä v. 2014 24 kpl 55 koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Ohjelman tavoitteena on vähentää koulutuksen

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

2012 TYÖHARJOITTELUOPAS

2012 TYÖHARJOITTELUOPAS 2012 TYÖHARJOITTELUOPAS Sisällys Harjoittelu FM-tutkinnossa 3 Mistä harjoittelupaikka 3 Harjoittelijan työtehtävät 4 2 Esimerkkejä harjoittelupaikoista 5 Laitoksen tukema työharjoittelu 6 Työnantajan kokonaan

Lisätiedot

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Työpajassa esitellään opinnäytetöiden kehittämishankkeen nykyvaihetta ja keskustellaan kriittisistä kohdista opinnäytetyöskentelyn aloitusvaiheessa,

Lisätiedot

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Vastuullinen kesäduuni 2011 kysely toteutettiin työnantajille keväällä 2011. Kyselyssä selvitettiin

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

TAKAISIN SATEESEEN Onnistunut palaaminen oman koulutusohjelman opintoihin kv-vaihdon jälkeen. Janne Hopeela Riitta Vihuri

TAKAISIN SATEESEEN Onnistunut palaaminen oman koulutusohjelman opintoihin kv-vaihdon jälkeen. Janne Hopeela Riitta Vihuri TAKAISIN SATEESEEN Onnistunut palaaminen oman koulutusohjelman opintoihin kv-vaihdon jälkeen Janne Hopeela Riitta Vihuri Taustaa Oma ja opiskelijoiden kokemus siitä, että vaihdon jälkeen oman koulutusohjelman

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen

AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen Mira Pihlaja Kouvolan SVAyhteyshenkilöpäivät Ma 19.3.2007 AMK-kartoitus Tavoitteista: - Selvittää yhteneväisyyksiä opinnoissa (perus&ammatilliset)

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008 TURUN YLIOPISTO Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.8 Peda-forumin valtakunnalliset opetuksen kehittämispäivät järjestettiin tänä keväänä

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen raportti Niina Lampi & Juha Salmi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO 10TUSISÄLLYSLUETTELOU10T... 2 10TUJohdantoU10T...

Lisätiedot

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11. KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden

Lisätiedot

Suvi-verkoston kuulumisia

Suvi-verkoston kuulumisia Suvi-verkoston kuulumisia Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät Kajaanissa 10. 11.2.2015 Tarja Ahopelto, JAMK Kypsyysnäyte (ja opinnäytetyö) Uhkana kielentarkastuksen loppuminen

Lisätiedot

Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op

Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op Harjoittelun koordinaattori: Tiina Kemppainen Opintojakso Kuvaus Toteutus Kandidaatin

Lisätiedot