KOTKAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOTKAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2004-2008 TALOUSARVIO"

Transkriptio

1 KOTKAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2004

2 1 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1(3) Tulosalueet on rasteroitu YLEISPERUSTELUT 1 1. Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana Strategian kytkentä talousarvioon ja taloussuunnitelmaan Toimialakohtaiset strategiat Kotkan kehityksen puitteet Taloudelliset mahdollisuudet Kotkan kaupungin tuloperusteet Kotka-konserni Toimielinten menokehykset Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Kaupungin sijoitustoiminnan periaatteet Talouden ja toiminnan seuranta sekä raportointi TOIMIALAKOHTAISET TALOUSSUUNNITELMAT JA TALOUSARVIOT KESKUSHALLINTO Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Yleinen luottamushenkilöhallinto Tarkastustoimisto Kaupunginkanslia Matkailupalvelu Henkilöstöpalvelut Työllistäminen ATK-palvelut Materiaalikeskus Kotkan Ruokapalvelu Yhteisöt ja yhtiöt Jäsenmaksut ja vastaavat Yhteisöavustukset Korttelikodit Kotkan osuus kehittämishankkeisiin Orkesteri Teatteri Meripäivät Tutkimusapurahat Suunnittelu- ja rahoitusvirasto EU-projektit

3 2 2(3) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Sosiaali- ja terveyslautakunta Yhteiset palvelut ja hallinto Avoterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Mielenterveystyö Koti- ja laitoshoito Päivähoito Sosiaalihuolto SIVISTYSTOIMI Koulutuslautakunta Sivistystoimen palvelukeskus Opetustoimen vuosiavustukset Kaupunginkirjasto Museotoimi Kotikuntakorvaukset Peruskoulu Lukio Ammatillinen koulutus Ammatillinen peruskoulutus Oppisopimuskoulutus Aikuiskoulutus Ammatillinen lisäkoulutus Kotkan opisto Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Kulttuuritoimi Liikuntatoimi Nuorisotoimi Kansainväliset taideprojektit TEKNINEN TOIMI Tekninen lautakunta Hallintoyksikkö Maankäyttöosasto Kunnallistekninen osasto Talo-osasto Tilapalveluosasto Pelastustoimi Ympäristölautakunta Hallinto Ympäristöterveydenhuolto/Suojelu Rakennusvalvonta

4 3 INVESTOINTITOIMINTA Aineeton käyttöomaisuus Irtain omaisuus Kiinteä omaisuus Talonrakennus Julkinen käyttöomaisuus Sivu 3(3) RAHOITUSOSA LASKELMAT JA KAAVIOT (ilman liikelaitoksia) Tuloslaskelmat Rahoituslaskelma Tulotalous Toimintatuotot Menotalous Toimintakulut Käyttötulot ja menot Tulotalous Menotalous Käyttötalous, ulkoinen toimintakate (ilman liikelaitoksia) Käyttötalous, ulkoinen toimintakate (mukana liikelaitokset) LIIKELAITOKSET Kymenlaakson Pelastuslaitos Kotkan Vesi Kymijoen Työterveys Investoinnit Tuloslaskelmat - Kaupunki + Liikelaitokset Rahoituslaskelma - Kaupunki + Liikelaitokset Talousarvion 2004 täytäntöönpanomääräykset

5 1 1. Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana Kaupunkistrategian toteuttaminen 2004 Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan Kotkan kaupunkistrategian Meiän Kotka. Valtuuston asettama kaupunkistrategian laadintaryhmä on toiminut strategian toteuttamisen ja seurannan ohjausryhmänä. Se on ohjannut ja koordinoinut toimialastrategioiden valmistelutyötä. Kaupunginvaltuusto on arvioinut ja tarkistanut kriittiset menestystekijät ja arviointikriteerit uudelleen Kaupunginhallitus on antanut ne toimielimille taloussuunnittelun ja talousarvion laadinnan perustaksi. Valtuusto on tiivistänyt kriittisten menestystekijöiden määrän 16:sta 7:ään. Arviointikriteereitä (mittareita) menestystekijöiden toteuttamiseksi on valittu 23 kpl. Toimielinten on tullut laatia em. menestystekijöille ja arviointikriteereille tavoitetasot vuodelle 2004 valtuuston tahdon toteuttamiseksi omissa taloussuunnitelmissaan ja budjettiesityksissään. Kotkan Visio 2010 MEIÄN KOTKA Merikaupunki Kotka on aloitteellinen kansainvälisen, alueellisen ja seudullisen yhteistyön edistäjä. Kotkalaisuus perustuu, aktiiviseen osallistumiseen, yrittäjyyteen, omaan vastuuseen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Kotka käyttää kaikissa toiminnoissaan uusinta tietämystä väestön ja ympäristön hyvinvoinnin kehittämisessä. Yhteenveto valtuuston hyväksymistä kriittisistä menestystekijöistä: Vaikuttavuus Osaaminen ja uudistuminen Kuntalaisten hyvinvoinnin laatu Elinkeinotoiminta Johtaminen ja henkilöstö Seutuyhteistyö Prosessit ja rakenteet Kaupungin toimintaympäristö ja tehtävät Resurssit Talous Ympäristö ja ilmapiiri Valtuusto on vahvistanut kullekin menestystekijälle arviointikriteerit (mittarit). Toimielimiä on pyydetty esittämään ja määrittelemään arviointikriteereille tavoitetasot oman toimialansa kannalta.

6 Seuraavassa esitetään näkökulmittain arviointikriteerit (23) perusteluineen ja selityksineen. 2 Vaikuttavuus Kuntalaisten hyvinvoinnin laatu Arviointikriteeri/mittarit Tavoitetaso 2004 Hyvinvointitase Kehitetään hyvinvointia kuvaavia mittareita osana Kymenlaakson hyvinvointistrategiaprosessia Väestön odotettavissa oleva elinikä Elinikää kasvatetaan kaupungin käytössä olevin keinoin ja resurssein Asiakaslähtöinen palvelutuotanto Edistetään asiakaslähtöisyyttä hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti Kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet Kehitetään uusia osallistumismuotoja (ml. sähköinen asiointi) Hyvinvointitase Kotkan kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia parantamalla ihmisten edellytyksiä toimia vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Hyvinvointiin kuuluvat lisäksi mm. työllisyys, toimeentulo, asumisolosuhteet, yhdyskunnan infrastruktuuri, kulttuuriympäristö, sosiaalinen turvallisuus ja terveydellisten olojen edistäminen. Sen lisäksi siihen kuuluvat elinoloihin liittyvä ihmisten oma subjektiivinen kokemus elämänsä hallinnasta ja siinä onnistumisesta. Kaupunkistrategiaprosessin yhteydessä kehitetään hyvinvointitasetta kuvaavia indikaattoreita (mittareita). Väestön odotettavissa oleva elinikä Kotkalaisten elinajanodote on keskimääräistä alhaisempi (erityisesti miesten keskuudessa) koko maahan verrattuna. Tavoitteena on kasvattaa elinajan odotetta kaupungin käytettävissä olevin keinoin. Asiakaslähtöinen palvelutuotanto Kaupunki edistää asukkaidensa mahdollisuuksia turvalliseen ja viihtyisään asumiseen, työntekoon, virikkeelliseen ympäristöön ja vapaa-aikaan. Se turvaa palveluiden saatavuuden ja laadun asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Palvelujärjestelmä painottaa ennaltaehkäisyä, sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyä, ja se tarjoaa riittävät ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti kohdentuvat palvelut, edistää asukkaidensa omaa aktiivisuutta ja toimintamahdollisuuksia ja etsii yhteistoimintahyötyjä sekä seudullisesti että ns. kolmannen sektorin ja yksityisten palvelutuottajien kanssa. Palvelujen kehittämisen lähtökohtana ovat kuntalaisten ja asiakkaiden todelliset tarpeet, väestön ikärakenne ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaate. Palvelut organisoidaan niin, että kullekin asiakasryhmälle tarjotaan hänen lähtökohtiinsa soveltuva selkeästi määriteltävä palvelukokonaisuus. Erityisesti lasten ja nuorten palvelut kootaan samaan palveluryppääseen. Palveluja tuottavat kunnan lisäksi kolmas sektori, yksityiset yritykset ja seutukunnalliset toimijat. Vastuu palvelujen järjestämisestä on kunnalla, riippumatta siitä, kuka ne tuottaa. Palvelujen kehittäminen on jatkuvasti uusiutuva prosessi. Uusin tietämys ja innovaatiot otetaan suunnittelussa huomioon. Palvelujen kehittäminen tukeutuu kaupungin ja kuntalaisten väliseen vuorovaikutukseen.

7 3 Kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet Palvelujen tarjontaperiaatteisiin kuuluu, että asiakaslähtöinen palvelutuotanto sisältää tiedottamisen palveluista, ja että palvelut kohdennetaan asiakkaiden tarpeen mukaisesti. Palautejärjestelmän avulla seurataan palvelujen vaikuttavuutta. Asukkaille luodaan mahdollisuus vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon sen valmistelusta lähtien. Kaikilla asukkailla tulee olla mahdollisuus osallistua aktiivisena toimijana kotkalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Kunnan toiminnan läpinäkyvyyttä parannetaan riittävällä ja avoimella tiedottamisella. Äänestysaktiivisuus on alhainen. Eräs keino äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi on saada nuoret mukaan. Kotkaan on perustettu nuorisovaltuusto, jolle annetaan riittävät toimintaedellytykset. Samoin kaupungin organisaatiossa olevia vammais- ja vanhusneuvostoja sekä korttelikotitoimintaa tuetaan. Verkkopalvelulla ja sähköisellä asioinnilla edistetään osallistumista. Eri viranomaisten välisellä yhteispalvelulla palvellaan asiakkaita niin, että erilaisten tietojen hankinta voi tapahtua keskitetysti viranomaisten eikä asiakkaiden toimesta. Elinkeinotoiminta Arviointikriteeri/mittarit Tavoitetaso 2004 Kotka lentoon ohjelma 130 uutta ja uudistettua (säilytettyä) työpaikkaa Elinkeinostrategia Kotkan Haminan seudulle 500 työpaikkaa/vuosi Työpaikkakehitys Kotkaan yli 300 työpaikkaa/vuosi (Tavoitteeseen sisältyy K. lentoon ohjelman työpaikat.) Elinkeinoelämää tukeva koulutustoiminta Ammatillinen koulutuskeskus määrittelee tavoitetason. Innovatiivisuusaste ja osaamisverkostot Professorit ja tutkimusjohtajat ovat käynnistäneet uusia elinkeinoihin liittyviä selvityksiä, tutkimuksia ja hankkeita. Strategian painopistealoille on muodostunut toimivia osaamisverkostoja. Kotka lentoon Ko. ohjelma toteutetaan kaupunginhallituksen asettamien ehtojen ja periaatteiden mukaisesti. Ohjelmalla on tarkoitus lisätä uusia työpaikkoja. Kotka lentoon ohjelmaan on varattu 1 M seuraaviin käyttötalouskohteisiin: - lahjoitusprofessuurit ja tutkimusjohtajat - metsäklusterin koneenrakennus, kärkihankkeet - Kala -Kotka projekti - osallisuushankkeet (kulttuuriteollisuus, liikunta) - orkideatalon suunnittelu - akuutit yrityshankkeet Pääomataloushankkeeseen Juha Vainio Instituutti on varattu 0,1 M vuodelle Elinkeinostrategia Kaupungin elinkeinostrategian tavoitteena on päästä myönteiseen työpaikka- ja väestökehitykseen viimeistään vuonna Lisäksi tavoitteena on tiiviin vuorovaikutuksen aikaansaaminen elinkeinoelämän ja kaupungin välille.

8 4 Työpaikkakehitys Tavoitteena on turvata olevat työpaikat ja luoda edellytyksiä uusien työpaikkojen synnylle. Elinkeinoelämää tukeva koulutustoiminta Kehitetään uusia toimintamalleja oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyölle. Kehitetään alueellista osaamista vastaamaan riittävän nopeasti elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin. Tällä toiminnalla ehkäistään myös koulutetun työvoiman poismuuttoa kaupungista. Samalla luodaan uudentyyppistä koulutuskysyntää paikkakunnalle. Innovatiivisuusaste ja osaamisverkostot Kotkan kaupunki panostaa julkiseen ja yksityiseen tutkimus- sekä kehitystyöhön. Seudun elinkeinostrategiaan valittujen osaamisalojen mukaisesti Kotkan kaupunki panostaa logistiikkaan, prosessiteollisuuteen ja metalliteollisuuteen verkostoineen, teknologia- ja innovaatiopuistoon, matkailuun, IT-alaan, energia- ja ympäristötekniikkaan, korjausrakentamiseen, kalatalouteen ja hyvinvointipalveluihin. Työnjakoa mm. osaamiskeskusohjelman kanssa edistetään. Työvoiman saanti alueelle turvataan. Taataan maankäytölliset valmiudet ottaa uusia yrityksiä ja asukkaita Kotkaan ja seudulle. Kotkan kaupunki järjestää palvelut yritysten perustamiselle, rahoitusneuvonnalle, yritysten kehittämiselle, sijoittumisneuvonnalle sekä seudun ja yritysten kehittämisprojekteille. Seutuyhteistyö Arviointikriteeri/mittarit Tavoitetaso 2004 Sopimukset Laaditaan uusia yhteistyösopimuksia, sopimusten määrää lisätään Ylikunnalliset palvelut Edistetään uusien ylikunnallisten palvelujen järjestämistä Seutuyhteistyö Kotkalla on vetovastuu seudun kehittämisessä. Kotka kaupunki sitoutuu osaltaan yhteisiin seudullisiin tavoitteisiin. Kotkan-Haminan seutu muodostaa kilpailukykyisen vaihtoehdon pääkaupunkiseudun kasvulle ja laajenemiselle mm. nopeutuneiden liikenneyhteyksien ja valmiin palvelurakenteen myötä. Seudun erityisosaaminen hyödynnetään ja kuntien keskinäistä yhteistyötä lisätään. Peruskuntien erikoisosaamisen ja välineistön yhteiskäyttöä tehostetaan ja erilaisten päivystysorganisaatioiden yhdistäminen selvitetään. Toimialat selvittävät osaltaan yhteistyön käynnistymismahdollisuudet mm. seuraavissa toiminnoissa: - liikunta- ja vapaa-aikapalvelut sekä kulttuurin toimialue - seudulliset matkailu- ja vapaa-aikapalvelut - toisen asteen koulutuksen yhteistyö - yhteisesti hoidettavat hyvinvointipalvelut - teknisen toimialan yhteispalvelut sekä mahdolliset viranomaispalvelut Ylikunnalliset palvelut Keskuskaupunki Kotkan edunvalvontaa seutuasioissa vahvistetaan kaupunkistrategian mukaisesti. Kotka järjestää omaan organisaatioonsa riittävän vahvan osaamisen ylikunnallisissa asioissa sekä

9 5 aluekeskusohjelmaan liittyvien projektien edistämisessä. Seutuasioiden tehostamiseksi toteutetaan tilaaja-tuottaja mallia, jossa määritellään sopimuksin sekä tilaajan että tuottajien intressit ja edunvalvonta. Seutuyhteistyön kehittäminen ja tavoitteet Seutuyhteistyötä jatketaan kaupunkistrategiassa hyväksyttyjen linjausten ja tavoitteiden mukaisesti. Seutuyhteistyöhön kuuluvien tehtävien hoito on organisoitu kaupungin hallintoon siten, että seutuvaltuusto toimii kaupungin organisaatiossa lautakuntana, jolle on hyväksytty oma johtosääntö. Seutuyhteistyössä noudatetaan v hyväksyn seutusopimuksen periaatteita. Kotkan Haminan seutu muodostaa varteenotettavan vaihtoehdon pääkaupunkiseudun kasvulle ja laajenemiselle nopeutuneiden liikenneyhteyksien myötä. Edunvalvontaa seutuasioissa vahvistetaan. Maakunnan sisällä varmistetaan riittävä yhteistyö Kouvolan seutukunnan kanssa. Aluekeskusohjelman visioksi ja tavoitteeksi on täsmentynyt, että AKO muokkaa yksittäisistä kunnista yhtenäistä seutukuntaa. Aluekeskusohjelma keskittyy seudun kokonaiskehitykseen, kuntien yhteistyöhön sekä muihin kuin puhtaasti elinkeinopoliittisiin elinvoimatekijöihin. Ympäristö ja ilmapiiri Arviointikriteeri/mittarit Tavoitetaso 2004 Kaupunkiympäristön viihtyisyys Panostetaan kaupunkiympäristöön ja viihtyvyyteen Ympäristöraportti Laaditaan vuosittainen ympäristöraportti Luovuusaste ja kotkalainen identiteetti Edistetään kaupungin käytössä olevin keinoin luovuutta ja vahvistetaan Kotkan identiteettiä Kaupunkiympäristön viihtyisyys Kunnan perustehtävä on asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen kestävällä tavalla alueellaan. Tämä merkitsee vaatimusta ympäristöllisten arvojen edistämistä koko Kotkan yhdyskunnan alueella. Ympäristöasiat koskevat kaikkia kunnan asukkaita. Ympäristötekijät vaikuttavat mm. asukkaiden työllisyyteen, toimeentuloon, viihtyisyyteen, turvallisuuteen ja terveyden edistämiseen. Ympäristöasiat huomioon ottavalla suunnittelulla luodaan hyvät lähtökohdat kestävälle kaupunkikehitykselle, jossa rakennettu miljöö, virkistys- ja vapaa-aika-alueet, esteettiset ja kulttuuriset arvot, luonnon ja kaupunkihistorian monimuotoisuus lomittuvat harmoniseksi elinympäristöksi. Vihreää puistokaupunki-ilmettä kehitetään ympäristöarvot huomioon ottavalla kaavoituksella ja infrastruktuurin rakentamisella. Rakennettuja viheralueita pidetään vähintään nykyisellään ja kulttuurimaiseman ja luonnon-aluekokonaisuuksia säilytetään niin, että niitä voidaan käyttää kuntalaisten virkistykseen. Ympäristöriskien tunnistamista ja ennaltaehkäisyä tehostetaan sekä varaudutaan mahdollisiin torjuntatoimenpiteisiin. Kestävää kehitystä edistetään toimenpidetasolla kannustamalla omaehtoisiin toimiin ja uusien teknologisten ratkaisujen etsimiseen. Päiväkodeissa ja kouluissa opiskellaan kestävään kehitykseen ja ympäristöön liittyviä asioita. Kotkan kaupungin ympäristöperiaatteisiin kuuluu se, että ympäristöasiat otetaan huomioon osana koko konsernin johtamis- ja kehittämistoimintaa kannustamalla henkilöstöä ympäristöosaamisen ja -vastuullisuuden vahvistamiseen sekä luovuuteen ja innovatiivisuuteen. Tavoitteena on edistää ekologisen, taloudellisen ja sosiokulttuurisen näkökulman tasapainottamista koko kaupungin toiminnassa. Ympäristötoiminnan kehittämisessä otetaan huomioon paikalliset, kansalliset ja globaalit ympäristötavoitteet kestävän yhdyskuntakehityksen tavoitteet sekä kuntalaisten ja muiden sidosryhmien tarpeet.

10 6 Ympäristöraportti Kestävän kehityksen ja ympäristöindikaattorien avulla kaupunki seuraa kaupunkipolitiikan onnistumista ja paikallisuuden omaleimaista kehittymistä. Kuntalaisia aktivoidaan osallistumaan uusilla tavoilla palvelujen kehittämiseen. Osaamisperustan rakentuminen aloitetaan kodeissa, päiväkodeissa ja peruskouluissa. Tietoyhteiskuntavalmiuksia tuetaan kaikilla tasoilla ja eri yhteiskuntaryhmissä. Ympäristölaskenta ja -raportointi ovat osa kaupungin strategista johtamisjärjestelmää. Vuosittain laaditaan ympäristö- ja yhteiskuntavastuun raportti. Kotkaan syntyy jätteiden hyötykäytön osaamiskeskus. Luovuustase ja kotkalainen identiteetti Kotka on luovan kulttuurin ja innovaatioiden kaupunki. Sitä osoittaa perinteisesti vahva musiikki-, teatteri-, kirjallisuus- ja muu taide-elämä. Tämän perinteen vahvistamiseksi kaupunki edistää kuntalaisten ja yhteisöjen kulttuurista sekä henkistä vireyttä ja syventää moniarvoisuuden, erilaisuuden hyväksymisen ja kansainvälisyyden periaatteita. Kotka on kestävällä ja tasa-arvoisella tavalla avoimeen vuorovaikutukseen perustuva kansalaisten yhteiskunta. Kotka tiivistää yhteistyötään elinkeinoelämän, yliopistojen ja oppilaitosten kanssa osaamisperustan vahvistamiseksi ja innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi tukemaan prosesseja tietopääomasta yritystoiminnaksi. Osaaminen ja uudistaminen Johtaminen ja henkilöstö Arviointikriteeri/mittarit Tavoitetaso 2004 Strateginen ja poliittinen johtaminen Käytetään strategista johtamis-, suunnittelu- ja seurantajärjestelmää Operatiivinen johtaminen Konsernin johtamisen perustana BSC- johtamistyyli ja viitekehys Henkilöstöstrategia ja -raportointi Toteutetaan hyväksyttyä henkilöstöstrategiaa Strateginen ja poliittinen johtaminen Kotkan johtamisjärjestelmä tukeutuu strategiseen johtamiseen. Johtamisjärjestelmä perustuu kannustavuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Johtamisessa kannustetaan työn vaativuuden edellyttämää osaamista. Kaikissa hallintokunnissa on käytössä strategiseen johtamiseen kuuluvat tulos- ja kehityskeskustelut (strategian ja oman työn yhteys). Operatiivinen johtaminen Kaupunkistrategian suuntaiset tavoitteet luodaan yhdessä. Huolehditaan toimivasta tiedonkulusta. Tuetaan itsensä jatkuvaa kehittämistä. Otetaan huomioon joustavuus ja yksilöllisyys. Edistetään työpaikan hyviä ihmissuhteita. Työtehtävien kierrätyksellä luodaan uutta työmotivaatiota. Jaetaan tehtävät ja vastuu oikeudenmukaisesti sekä kehitetään palkitsemisjärjestelmää. Selvitetään työnkuormitus, työnohjaus ja koulutustarpeet. Pidetään huoli henkilöstön työkyvystä ja virkistyksestä. Kehitetään työterveyshuoltoa. Henkilöstöstrategia ja raportointi Henkilöstön fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi turvataan. Henkilöstön osaamista kehitetään jatkuvasti. Tuetaan henkilöstön uusia jatkokoulutusmahdollisuuksia ja uuden oppimista.

11 7 Kotkan kaupunki soveltaa samoja menetelmiä myös tytäryhtiöihin. Kaupunginjohto käy tarvittavat tulos- ja kehittämiskeskustelut valtuuston hyväksymän kaupunkistrategian pohjalta. Siirretään osaamista eri tasoille strategiakoulutuksen perustalta ja varmistetaan riittävät tietoyhteiskuntavalmiudet. Tuetaan henkilöstön tieto-taidollisia valmiuksia. Kehitetään tietotekniikan ja tietojärjestelmien hyväksikäyttöä. Otetaan huomion kohteeksi työhyvinvointi. Henkilöstön määrä mitoitetaan hallitusti palveluiden turvaamiseksi. Henkilöstön koulutus, ammattitaidon säilyttäminen ja kehittäminen tehdään suunnitelmallisesti. Työkulttuurille luodaan yhtenäiset ja yhdessä sovitut tavoitteet. Henkilöstö Kaupungin henkilöstöön kohdistuvat kehittämistavoitteet on linjattu henkilöstöstrategiassa sekä siihen liittyvässä järjestöjen ja työnantajan tekemässä sopimuksessa sekä hyväksytyssä kaupunkistrategiassa. Konkreettiset vuosittaiset tavoitteet määritellään talousarvion yhteydessä. Talousarviovuonna ja sitä seuraavina vuosina kaupungin haasteena on henkilöstöpoliittisten toimenpiteiden toteuttaminen niin, että nykyinen henkilöstö on motivoitunut ja jaksaa työssään. Kaupungin tulee turvata myös uuden henkilöstön saanti ja varautua eläköitymiskehitykseen. Palkkausta kehitetään valtakunnallisten linjausten mukaisesti. Sisäisiä kehittämistoimenpiteitä ovat henkilöstöhallinnon, raportoinnin ja rekrytoinnin sekä sähköisen asioinnin kehittäminen, niin että ne mahdollisimman hyvin palvelevat kaupungin sisäisiä että ulkoisia asiakkaita. Vuodelle 2004 ajoittuu kaupungin henkilöstö- ja palkkahallinnon keskittämisen käytännön toteutus, joka edellyttää toiminnallisia, fyysisiä tilamuutoksia sekä johtosääntömuutoksia. Yhteistoiminta rekrytoinnissa käynnistyy Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kanssa. Vuonna 2003 pääosin päättyneen esimiesvalmennuksen jatkoksi on suunniteltu uusille esimiehille suunnattu valmennus. Joidenkin valmennuksessa mukana olleiden esimiesten lopputyöt ajoittuvat vuoden 2004 osalle. Työyhteisöille on suunnitteilla heidän tarpeistaan lähteviä tilauskoulutuksia. Henkilöstön motivaatiosta ja työhyvinvoinnista pidetään huolta. Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa tiivistetään. Henkilöstön kasvaneisiin poissaoloihin kiinnitetään huomiota ja niitä seurataan tehostetusti. Kunnalliset sopimukset ovat voimassa vuoden Sopimuksiin sisältyy useita järjestelyvaraeriä, joilla paikallisesti voidaan oikaista palkkauksessa olevia epäkohtia. Prosessit ja rakenteet Kaupungin toimintaympäristö ja tehtävät Arviointikriteeri/mittarit Tavoitetaso 2004 Sijainti ja rakenne Hyödynnetään sijaintia idän ja lännen vuorovaikutusalueella Asiakkuuksiin perustuvat toimintamallit Asiakkuuteen perustuva malli käytössä Päätöksentekojärjestelmän toimivuus Edistetään päätösten laadullista valmistelua Sijainti ja rakenne Hyödynnetään Kotkan maantieteellistä ja merellistä sijaintia, satamaa sekä itärajan läheisyyttä ja toimivaa infrastruktuuria ja palveluvarustusta. Tuetaan viihtyisien asuinympäristöjen rakentamista.

12 8 Asiakkuuksiin perustuvat toimintamallit Kaupunki järjestää kotkalaisten tarpeisiin perustuvan palvelutuotantonsa tehokkaasti ja taloudellisesti ottaen huomioon toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Kaupungin tehtävät ja organisaatio arvioidaan uudelleen. Toimintojen tuloksellisuutta parannetaan asiakkuuksiin perustuvilla toimintamalleilla ja konsernin sisäistä yhteistyötä tiivistämällä. Yhteyksiä alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin laajennetaan. Palveluprosesseja kehitetään asiakkuuksien perusteella ja palvelut tuotteistetaan kilpailukyvyn parantamiseksi ja palvelutarjonnan monipuolistamiseksi. Toimintamallien kehittämisessä varaudutaan myös eläköitymiskehitykseen sekä uuden henkilöstön tarpeeseen. Päätöksentekojärjestelmän toimivuus Demokratian toimivuutta edistetään parantamalla kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Uusilla toimintamalleilla kehitetään asukkaiden, luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden keskinäistä yhteistyötä. Tehostetaan konsernin sisäistä yhteistyötä ja hallintoa. Valtuuston ja kaupunginhallituksen asemaa vahvistetaan mm. strategisessa johtamisessa, konserniohjauksessa ja omistajapolitiikan toteuttamisessa. Resurssien hallinta Talous Arviointikriteeri/mittarit Tavoitetaso 2004 Vuosikate ja vakavaraisuuden parantaminen tavoitteena on vuosikatteen ja poistojen vastaavuus Tuloveroprosentti ja maksupolitiikka tulovero on 18 %, maksut ovat vertailukaupunkien keskitasossa Omistajastrategia uusi omistajastrategia valmis ja käytössä Vuosikate ja vakavaraisuuden parantaminen Talousarvio 2004 ja taloussuunnitelma on laadittu sille perustalle, että asukkaiden peruspalvelut voidaan järjestää. Tavoitteena on vakaan talouden turvaaminen. Taloussuunnitelmaan sisältyvää ja palvelurakenteisiin liittyvää sopeuttamisprosessia jatketaan niin, että tavoitteena on vuosikatteen ja poistojen vastaavuus. Vuosikatteen kasvattaminen antaa yhä paremmat mahdollisuudet lisätä investointien toteuttamista. Investointitason pitäminen riittävällä tasolla mahdollistaa kaupungin säilyttämisen dynaamisena. Tällöin turvataan myös infrastruktuurin toimivuus. Tuloveroprosentti ja maksupolitiikka Palvelujen järjestetään niin, että kaupungin tuloveroprosentti ja keskeiset maksut säilyvät kuntien keskimääräisellä tasolla. Tuloveroprosentin nostoa ei ole esitetty tässä talousarviossa. Vesimaksuja lukuunottamatta muita maksuja ei ole korotettu. Omistajastrategia Rakennetaan aktiivinen omistajapolitiikka ja konsernin omistajastrategia. Kaupunki seuraa konsernin liikelaitosten, tytäryhteisöjen ja osakkuusyhtiöiden kehitystä ja tavoitteiden toteutumista sekä huolehtii siitä, että päätökset näissä konsernin yhteisöissä tukevat koko konsernin etua.

13 2. Strategian kytkentä talousarvioon ja taloussuunnitelmaan 9 Kriittiset menestystekijät on johdettu visiosta. Ne vastaavat kysymykseen, missä asioissa Kotkan kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta se etenee visionsa suuntaan. Kotkan kaupungin strategiassa on neljä näkökulmaa ja 7 kriittistä menestystekijää. Arviointikriteerien määrittelyn tavoitteena on etsiä mittari, väline tai keino, joka kuvaa parhaiten kaupungin tai sen yksikön onnistumista kriittisessä menestystekijässä. Arviointikriteerille asetettu tavoite voi olla määrällinen tai laadullinen kuvaus tarkasteltavan asian ominaisuuksista, joiden perusteella voidaan erottaa onnistuminen epäonnistumisesta. Yhdellä menestystekijällä voi olla useampi (1-5) arviointikriteeri, jolla onnistumista kuvataan. Arviointikriteerin tehtävänä on osoittaa, eteneekö kaupunki strategian mukaisesti. Kaupunginvaltuusto on tarkistanut kaupunkistrategiaan liittyvät kriittiset menestystekijät päätyen seitsemään (7). Se on asettanut ko. menestystekijöille talousarviovuotta 2004 koskevat arviointikriteerit. Toimielimen on tullut laatia kriittisille menestystekijöille ja arviointikriteereille tavoitetasot valtuuston tahdon toteuttamiseksi omissa taloussuunnitelmissaan ja budjettiesityksissään. Tulevien vuosien taloussuunnitelmissa asetetaan arviointikriteereille tavoitearvot kullekin vuodelle erikseen. 3. Toimialakohtaiset strategiat Toimialat ovat arvioineet ja päivittäneet omat toimialakohtaiset strategiansa valtuuston keväällä 2003 hyväksymän kaupunkistrategian linjausten ja tavoitteiden mukaisesti. Toimialat ovat kytkeneet strategiatavoitteensa laadintaohjeiden mukaisesti talousarvion tavoitetasomäärityksiin. 4. Kotkan kehityksen puitteet Väestö ja työpaikat Kotkan kaupungin tavoitteena on kasvattaa nykyistä väestömäärää :ään v (lisäys 78 henk.) Kotkan viime vuosien väestökehitys on ollut seuraava (tilanne vuodenvaihteessa): Väestökehitys Kotkan väestöstä nuorten osuus on vähentynyt ja vanhusväestön osuus on kasvanut. Syntyvyys on ollut jatkuvasti pienempi kuin kuolleisuus. Maahanmuutto on kääntänyt kotkan väestön kasvuun v ( henk. netto).

14 Tilastokeskuksen ennusteen ( ) mukaan väestön ikärakenne muuttuu seuraavasti: 10 Väestön ikärakenteen tuleva kehitys Työpaikkakehitys on ollut seuraavaa: Työpaikkakehitys Tuoreimpien työpaikkatietojen perusteella työpaikkakehitys on ollut vuonna 2002 positiivista Kotkan - Haminan seudulla. Työttömyysaste oli vuoden 2002 lopussa 16,0 % (vuonna ,2 %, 18.2 % vuonna 2000, 19,3 % vuonna 1999). Vuoden 2003 syyskuussa Kotkan työttömyysaste oli 13,6 %. Elinkeinopoliittiset tavoitteet Kotka osallistuu vahvasti Kotkan Haminan seudun kuntien kanssa seudullisen elinkeinostrategian mukaiseen elinkeinotoiminnan edistämiseen. Kotkalle tärkeitä osaamisaloja strategiassa ovat logistiikka, prosessi- ja metalliteollisuuden verkostot, informaatioteknologia, energia- ja ympäristötekniikka sekä matkailu. Tavoitteena on lisätä seudun työpaikkamäärää 500:lla vuodessa, josta Kotkan osuus on 300. Kaupunki ostaa yritysneuvonnan ja muut elinkeinojen edistämistoiminnot Kotkan Haminan seudun Yrityspalvelu Oy:ltä ja panostaa lisäksi tarpeen mukaan tämän emoyhtiöön, kehittämisyhtiö Kotkan Haminan seudun Porttiin. Kotkan omistus kehittämisyhtiössä on 87,93 %. Yrityspalvelun toimintamaksut kunnilta määräytyvät asukasluvun perusteella. Vuoden 2003 maksu/asukas on ollut perustoimintaan (yritysneuvonta, seudun markkinointi) 6,0 euroa ja projektitoimintaan 11,22 euroa, yhteensä 17,22 euroa. Maksuun on esitetty korotusta EU:n jäljellä olevaksi ohjelmakaudeksi siten, että perustoiminnan maksu olisi 10 euroa ja projektitoiminnan 20 euroa/asukas.

15 11 Talousarvioon 2004 on varattu elinkeinopalveluihin yhteensä 2,648 M (Kotka lentoon ohjelman panostus 1 M sisältyy tähän). Kotka lentoon panostuksen lisäksi yritystoiminnan tukemiseen ja projektitoimintaan (elinkeinojen asiantuntijapalvelut) on varattu 22,5 /asukas (väkiluvun mukainen osuus on Kotkalle yhteensä 1, ). Kotkan tavoitteena on tehostaa elinkeinopolitiikkaansa ja panostaa seudullisen toiminnan lisäksi oman kunnan alueelle kohdistuviin elinkeino- ja osaamispohjan vahvistamishankkeisiin. Kotka lentoon hankeohjelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa ohjeellisena hankekohtaisen valmistelun pohjaksi. Hankekohtaiset päätökset rahoituksineen tehdään erikseen. Talousarvioon esitetyt Kotka lentoon hankkeet on koottu omaksi toimintoryhmäksi, jota koordinoi kaupunginjohtajan asettama elinkeinopoliittinen työryhmä. Asuntopoliittiset tavoitteet Kotkan asuntopoliittisena strategiana on, että kaupunkia kehitetään kestävän kehityksen periaatteeseen tukeutuvana viihtyisänä asuinkaupunkina. Asuntopolitiikan painopisteitä vuosina ovat : - vapaarahoitteisen rakentamisen edellytysten luominen keskustojen tuntumaan kuitenkin ulkoilu- ja viheralueet huomioiden - omakotitonttien kaavoituksen lisääminen - vanhan kerrostalokannan peruskorjaus. Kotkan asuntotuotantotavoitteena on, että kaupunkiin rakennetaan 200 asuntoa vuodessa, joista vähintään 80 on vuokra- tai palveluasuntoja. Vuokra-asuntotuotantotavoitteena on täydentää muuta asuntokantaa. Strategiassa painotetaan kaupunkirakenteen eheyttä ja tiivistämistä, väestörakenteen tasapainoisuutta ja kokonaistaloudellisuutta. Asuntojen perusparantamisen määrällisenä tavoitteena on 150 asuntoa/v. Pääosa vuokrataloasuntojen tuottamiseksi tapahtuu valtakunnallisten yleishyödyllisten vuokrataloomistajien ja sijoittajien kautta. Kotkan Vuokratalot Oy keskittyy pääosin peruskorjausrakentamiseen. Kotka pyrkii vaikuttamaan siihen, että rakennettavien asuntojen varustetaso täyttää tietoyhteiskunnan verkkovaatimukset. 5. Taloudelliset mahdollisuudet Yleinen taloudellinen kehitys Suomen bruttokansantuotteen kasvun arvioidaan kuluvana vuonna yleisesti jäävän keväällä ennustettua heikommaksi. Vuoden 2002 talouskasvu oli ennakoitua suurempi. Se päätyi 2,2 %:n talouskasvuun. Vuoden 2003 alkujakso syksyyn asti oli odotetusti vähäisen kasvun sävyttämää, kun maailmantalouden heikkous painoi vientiä ja investoinnit supistuivat. Suomen Pankin arvion mukaan pitkittyneen vientitaantuman vaikutukset alkoivat näkyä erityisesti teollisuuden mahdollisuuksissa pitää kiinni työvoimastaan. Keväällä 2003 odotettiin melko yleisesti, että maailmantalouden kasvu alkaa kesän aikana elpyä. Nämä arviot ovat käytössä olevan ennakoivan indikaattoritiedon perusteella toteutumassa. Kasvun merkkejä on näkyvissä nyt erityisesti Yhdysvalloissa, jonka vanavedessä myös euroalueen kasvun odotetaan voimistuvan. Näkymien parantumisen arvioidaan heijastuvan loppuvuoden kasvuun myös Suomessa.

16 12 Vuoden 2003 kasvu jää kuitenkin kokonaisuudessaan Suomen Pankin ennusteen mukaan selvästi jälkeen viimevuotisesta. BKT:n vuosikasvuksi ennustetaan kuluvana vuonna 1,3 %. BKT:n kasvun ennakoidaan yltävän Suomessa vajaaseen 3 prosenttiin vuosina 2004 ja Talouskasvu on em. vuosina laaja-alaista, kun viennin veto paranee, investoinnit alkavat lisääntyä ja kotitalouksien kulutuksen kasvu jatkuu vakaana. Kasvun nopeutumisesta huolimatta Suomen työttömyysaste laskee varsin hitaasti. Yksityisellä sektorilla reaalipalkkojen odotettua suurempi nousu rajoittaa työvoiman kysyntää. Palkkakustannusten nopea nousu yhdistyneenä vaatimattomaan tuottavuuden kasvuun vähentää myös kuntien kykyä lisätä työvoimaa. Työllisyysaste on kohonnut odotettua hitaammin ja jää ennusteessa vajaaseen 68 %:iin. Toistaiseksi ei ole kyetty toteuttamaan sellaisia rakenteellisia toimenpiteitä, jotka tukisivat työllisyyskehitystä. Rakennetyöttömyyden osuus on Suomessa suuri ja työttömät ovat vaikeasti työllistyviä. Inflaatio on vuoden 2003 aikana hidastunut odotettua nopeammin. Yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä mitattuna hintojen nousu näyttää jäävän 1,4 %:iin. Inflaatiota ovat hidastaneet euron vahvistuminen, tuontihintojen maltillinen kehitys sekä kotimaiset erityistekijät kuten esim. autoveron lasku. Tilapäiset tekijät hallitsevat myös vuoden 2004 inflaatiokuvaa. Kotimaisen kustannuskehityksen ja kysynnän voimistumisen myötä levenevät hinnoittelumarginaalit nostavat kuitenkin kuluttajahintoja viimeistään vuonna 2005 siten, että vuoden lopussa hintojen nousuvauhti ylittää 2 %. Kunnallistalouden kehitys Kunnallistaloutta ja sen kehityksen arviointia ovat viime vuosina vaikeuttaneet kovin suuret muutokset. Kuntien verotulojen kirjaamisessa tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet kuntien talouden kehityksen arviointiin heikentävästi. Ongelma tunnettiin nimellä kunnallistalouden rytmihäiriö. Kunnille tilitettiin vain 92 % maksetuista kunnallisveroista. Vuonna 2002 kunnille tilitettiin enemmän kuin kunnallisveroa maksettiin. Tämä vuorostaan heijastui vuoteen Vuoden 2002 tilinpäätökset antoivatkin liian hyvän kuvan kuntatalouden kehityksestä. Koko maan tasolla kunnallistalous vahvistui selvästi nimenomaan vuonna Myönteinen kehitys johtui erityisesti poikkeuksellisista, usealta vuodelta kohdistuneista verotilityksistä. Lisäksi useimpien kuntien talous vahvistui vuoden 2002 alusta toteutetun kunnallistalouden vakauttamispaketin johdosta. Koko maan tasolla kuntien tuloslaskelman mukainen tilikausi oli 0,8 mrd. euroa ylijäämäinen vuonna Vuonna 2004 toimintamenojen arvioidaan kohoavan 24,7 mrd. euroon. Kuluvaan vuoteen verrattuna toimintamenojen kasvu hieman hidastuu. Toimintatulot kohoavat 7,7 mrd. euroon, jolloin toimintakate on jäämässä 17,1 mrd. euroa negatiiviseksi. Kuntien työntekijöiden ansioiden arvioidaan kohoavan runsaat 3 prosenttia. Yleisen ansiotason arvioidaan kohoavan vain muutaman kymmenyksen nopeammin. Kun kuntien henkilökunnan määrän arvioidaan lisääntyvän noin yhdellä prosentilla, kasvaa kuntien palkkasumma 4 prosentilla eli lähes saman verran kuin kuluvana vuonna. Kuntien palkkasumman arvioidaan kohoavan 11,9 mrd. euroon. Kuntatyönantajan välillisiä työvoimakustannuksia nostaa ainoastaan eläkemaksun korotus 0,34 prosenttiyksiköllä. Kuntien ostot nousevat 7,4 mrd. euroon, jossa on edelleen nopeahko 5 prosentin kasvu. Taloustilanteen kohentuminen parantaa työllisyyttä ja vähentää toimeentulotuen tarvetta, jolloin avustusten kasvun arvioidaan taittuvan. Valtion toimenpiteiden arvioidaan lisäävän kunnallistalouden menoja yhteensä noin 157 M verrattuna vuoteen Vanhustenhuollon kehittämisen arvioidaan lisäävän kuntien menoja 44 M ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen 40 M. Palvelusetelin käyttöönotto kotipalveluissa lisää kuntien menoja 31 M. Lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan osavuotinen käynnistyminen lisää menoja 35 M ja esiopetuksen koulumatkaetu osavuotisena 9 M. Lisäksi kuntouttava työtoiminta ja osittaisen hoitorahan korotus ja laajennus lisäävät kuntien menoja. Käyttöomaisuusinvestointien arvioidaan alenevan 2,5 mrd. euroon. Myönnettyjen rakennuslupien voimakas alentuminen yhdessä rahoitustilanteen kireyden jatkumisen kanssa vaikuttavat

17 13 myös vuoden 2004 investointeihin alentavalla tavalla. Kaikkiaan kuntien kokonaismenojen arvioidaan vuonna 2004 kasvavan noin 3 prosenttia. Taloustilanne Suomen Kuntaliiton arvion mukaan kunnallistalouden rahoitustilanne heikkenee selvästi vuonna 2003 ja edelleen hieman vuonna Tämän jälkeen kuntien vuosikatteen arvioidaan vahvistuvan hitaasti vuoteen 2007 mennessä ja olevan keskimäärin 1,5 mrd. euroa. Vuosina kuntien vuosikate ei koko maan tasolla riitä arvioituihin noin 1,8 mrd. euron nettoinvestointeihin, ei edes käyttöomaisuuden poistojen rahoittamiseen. Kunnallistalouden rahoitustilanteen heikkeneminen vuonna 2003 näkyi selvästi myös Kotkassa. Kesäkuussa tehdyt talousarviomuutokset heikensivät alkuperäisen talousarvion n. 12 M vuosikatteen vajaaseen 10 M. Lähes koko lainamäärä, mikä on merkitty talousarvioon, joudutaan nostamaan. Budjettivuoden 2004 lainataso on n. 25 M korkean investointitason vuoksi. Vuosi 2004 merkitsee Kotkan osalta vuosikatteen osalta heikennystä. Uutta velkaa joudutaan ottamaan suurten investointien rahoittamiseen. Nettovelkamäärä kasvaa n. 8,4 M (vajaa 150 euroa/asukas). Jos Kotkan käyttömenot pystyttäisiin kustannustason noususta huolimatta säilyttämään vuosina talousarviovuoden 2004 tasolla, päästäisiin vuosikate nostamaan suunnitteluvuosina tasapainoisen talouden edellyttämälle tasolle. Nykyisen lainakannan mukaan lainojen lyhennyksien määrä on 15,6 M vuonna Kun otetaan huomioon vuonna 2003 ja talousarviovuonna 2004 nostettavat lainat, lyhennykset ovat 16,7 M. Merkittävä menoja lisäävä tekijä kaupungin käyttötaloudessa tulevina vuosina on sosiaali- ja terveystoimen menojen kasvupaineet. Toimialan menot kasvavat vuoden 2003 alkuperäisestä talousarviosta tuntuvasti uusien valtionosuuslisäysten myötä. Sosiaali- ja terveystoimen osuus koko kaupungin toimintamenoista on talousarviovuonna 2004 yli puolet. Toimialan suhteellinen osuus käyttötalouden menoista kasvaa edellisvuodesta. Kotkan investointitarpeet tulevina vuosina ovat suuret. Uusinvestointien lisäksi olemassa oleva kiinteistökanta vaatii huomattavaa peruskorjauspanostusta. Taloussuunnitelmassa nettoinvestointitaso on varsin korkea, talousarviovuonna 2004 se on 26,3 M. Vuonna 2005 se on hiukan alempi ja vuonna 2006 investointien nettotaso nousee yli 30 M. Tämä merkitsee lainoituksen tason nostamista ja korkokulujen lisääntymistä. Kuntien ja valtion rahoitusjärjestelmä on uudistumassa vuonna Tällä hetkellä ei ole tarkkaa tietoa uudistuksen vaikutuksista kuntien talous- ja rahoitusjärjestelmiin. Uudistus merkitsee tuntuvia muutoksia kuntien valtionosuusjärjestelmään ja rahoitukseen. Samanaikaisesti harkitaan kuntien aiemmin saaman yhteisövero-osuuden siirtämistä kokonaan valtiolle osittain jaettavaksi lisääntyvinä valtionosuuksina. Kuntien verotulojen kehitys Kuntien verotulojen kasvu pysähtyi vuonna 2002 aiempien vuosien voimakkaan kasvun jälkeen. Verotulojen arvioidaan alenevan yli 4 prosenttia vuonna Vuonna 2004 verotulojen arvioidaan pysyvän lähes edellisen vuoden tasolla, jonka jälkeen verotulojen odotetaan jälleen lähtevän nousuun. Kunnallisveron tilitykset kasvoivat huomattavasti vuosina 2001 ja Tähän vaikutti verovuosien 1999 ja 2000 ennätyksellisen korkeat työsuhdeoptiotulot, joista kertyneet verot tilitettiin kunnille vuosina 2001 ja Kunnallisveron kassakertymän arvioidaan laskevan 1,7 prosenttia vuodesta 2002 vuoteen 2003 johtuen lähinnä kunnallisverotuksen vähennysten korotuksista. Kunnallisveron tilitysten arvioidaan edelleen laskevan jonkin verran vuonna Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismäärään ehdotettu korotus alentaa verotuloja vuonna Verotulojen menetys kompensoidaan kunnille korottamalla valtionosuuksia. Vuonna 2002 kuntien yhteisövero-

18 14 tulot pienenivät johtuen sekä yhteisöveron alentuneesta tuotosta että kuntien yhteisöveron jakoosuuden alentumisesta. Yhteisöverotuloja alentaa yhteisöveron kokonaistuoton väheneminen sekä kuntien jako-osuuden alentuminen. Yhteisöverotulojen alenemiseen vuonna 2003 suhteessa vuoteen 2002 vaikuttaa myös vuoden 2002 kertymää nostanut yritysjärjestely, joka siirsi runsaat 200 M kuntien verovuoden 2001 yhteisöverosta kertyväksi vasta vuoden 2002 puolella. Vuonna 2004 kuntien yhteisöverotulojen odotetaan olevan M, mikä on 2 prosenttia korkeampi kuin vuonna Yritysten tulosnäkymät saattavat hieman kohentua, ja maksuunpantavan yhteisöveron arvioidaan nousevan hieman vuoden 2003 tasosta. Maaliskuun alussa 2003 voimaanastuneen vuosia koskevan virka- ja työehtosopimuksen kustannusvaikutus vuoden 2003 talousarvioon on keskimäärin 2,7 % ja voimaanastuvan korotuksen kustannusvaikutus 2,3 %. Vuoden 2004 talousarvioon on huhtikuussa 2003 lisätty 2,5 % palkkakustannuksiin. Syyskuussa on palkkakustannustaso arvioitu uudelleen ja palkkatasoon on lisätty 2,5 % syyskuun tilanteessa vuoden 2004 palkkaratkaisuja varten. Talousarvion rahoitusosaan on varattu 1 M keskitetty palkkavaraus mahdollisten tulevien järjestelyvara- yms. palkkaerien lisärahoitukseen. 6. Kotkan kaupungin tuloperusteet Valtionosuudet ja verotulotasaus Kuntien valtionavut ovat viime vuosina kohonneet kansantuotteen arvoa nopeammin. Vuoden 2004 jälkeen kasvun oletetaan hidastuvan ja jäävän kansantuotteen kasvun tasolle. Valtionapuja ovat lisänneet valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus vuosina 2001 ja 2002 sekä vähentäneet arvonlisäveron takaisinperintäjärjestelmän uudistamiseen liittyvä arvonlisäveron poistuminen valtionosuuksien kustannuspohjista vuonna Valtionapuja lisää vuonna 2003 ja 2004 verokevennysten aiheuttamien verotuottomenetysten kompensointi kunnille sekä peruspalvelujen parantamiseen osoitetut lisäpanostukset. Kotka sai valtionosuuksia käyttötalouteensa 49,8 M vuonna Vuoden 2003 talousarvioon tehdyn muutoksen jälkeen valtionosuuksia odotetaan saatavan 50,2 M. Kaupunginhallituksen kehykseen merkittiin valtionosuuksia 52,82 M. Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuus nousee v valtion ansiotulojen verovähennysten lisäyksestä johtuen kompensaationa n. 6 M päätyen verotulotasauksen jälkeen 40,400 M :oon. Verotulotasauksen tarkka määrä vahvistuu vuoden 2003 lopussa. Vuoden 2004 valtionosuusarvio kokonaisuudessaan on 56 M. Sivistystoimen valtionosuus on tasauksen jälkeen 14 M ja yleinen valtionosuus on 1,6 M. Sisäasiainministeriön kuntaosaston laskelman mukaan ( ) Kotkan ansiotulo- ja tulonhankkimisvähennysten korotusten vaikutus Kotkan tuloihin on seuraava: v vähennysten korotusten vaikutus STM:n valtionosuuden muutos netto v vähennysten korotusten vaikutus STM:n valtionosuuden muutos netto v vähennysten korotusten vaikutus STM:n valtionosuuden muutos netto Valtionosuuksia tasataan laskennallisten verotulojen perusteella kahden vuoden viiveellä. Siten vuoden 2003 valtionosuudet tasataan verovuoden 2001 verotustietojen perusteella, vuoden 2004

19 15 valtionosuudet tasataan verovuoden 2002 tietojen perusteella jne. Vuoden 2002 alustavia verotietoja on tilastoitu valmisteluvaiheessa Näiden tietojen mukaiset arviot kuntien verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta on laskettu verohallituksen julkaisemien verotietojen perusteella (SM ). Perusteet ovat seuraavat: - keskimääräinen tuloveroprosentti 17,79 % - laskennallinen verotulo 2548 euroa/asukas - tasausraja 2293,22 euroa/asukas Edellä olevat perusteet saattavat vielä muuttua valmistelutilanteen edetessä. Lopullinen tieto vuoden 2002 laskennallisesta kunnallisverosta ja maksettavasta yhteisöverosta saadaan, kun vuoden 2002 verotus valmistuu Maksatuksessa verotulotasaus jaetaan niin, että yleiseen valtionosuuteen kohdistetaan 6 %, sosiaali- ja terveystoimeen 57 % sekä opetus- ja kulttuuritoimeen 37 %. Verotulot Talousarviovalmistelun lähtökohtana on nykyinen tuloveroprosentti eli 18,00. Vuonna 2002 tehtiin ns. kuntatalouden vakautusratkaisu. Siinä mm. valtio luopui arvonlisäperinnän takaisinperinnästä ja kuittasi vastaavan määrän kuntien yhteisövero-osuudesta. Samanaikaisesti muutettiin verotulotasausjärjestelmää, jossa Kotka oli yksi muutaman kaupungin kanssa maksajan joukossa. Kuntien saatavat valtiolta verovuosilta 2000 ja 2001 on tilitetty vuonna 2002 ja kuntien ennakot vuodelta 2002 on oikaistu joulukuussa Vuonna 2003 ei ole odotettavissa vastaavanlaisia ylimääräisiä tilityksiä. Verotilitykset tulevat supistumaan vuonna Vuodesta 2003 alkaen on lähdetty siitä, että maksettava kunnallisvero ja verotilitykset vastaavat toisiaan. Talousarvion 2004 perustana on, että verotulot kasvavat vuoden 2003 tasosta 3,2 %. Kotkassa kunnallisveroja arvioidaan v kertyvän , kiinteistöveroja ja yhteisöveroja Koiraveron osuus on Kotkan verotuloja on merkitty v talousarvion tulopohjaksi yhteensä (v lopun ennuste on ). Talousarviossa 2003 verotuloiksi arvioitiin Tilinpäätöksen 2002 mukaan verotuloja kertyi yhteensä Maksettavan yhteisöveron määrä koko yhteisöveron tuoton kehityksestä muotoutuu vasta loppuvuodesta 2003, joten tasauksen laskennassa käytettävä määrä on avoin. Vuoden 2002 yhteisöveron kuntaryhmän osuus oli 23,22 %. Nyt se on 19,75 %. Sen tarkistaminen on mahdollista vuoden 2003 lopussa. Kiinteistöveroja ei ole nostettu tässä talousarviossa. Maksut ja taksat Kotkan Veden taksaa on viimeksi korotettu vuoden 1995 alusta alkaen, jolloin käyttömaksuiksi sekä talousvedelle että jätevedelle määrättiin 1,14 euroa/m 3 (6,80 mk/m 3, alv 0 %). Nykyinen taksa tuli voimaan Silloin maksuja ei korotettu vaan ainoastaan tehtiin taksarakenteen muutos, eli otettiin käyttöön liittymismaksut ja talousvedelle myös perusmaksu. Samalla alennettiin talousveden käyttömaksua. Tässä muutoksessa Kotkan Veden käyttötulorahoitus pysyi ennallaan. Nykyisin voimassa olevat taksat ovat (alv 0 %): - talousveden käyttömaksu 1,01 euroa/m 3 - perusmaksuyksikkö 1,68 euroa/kk - jäteveden käyttömaksu 1,14 euroa/m 3

20 16 Kotkan Veden johtokunta on hyväksynyt omalta osaltaan perustamissopimuksen muutoksen ( ). Perustamissopimuksen muutoksen käsittely on valmistelussa kaupunginhallituksessa. Voimassa oleva perustamissopimus ja vesihuoltolaki edellyttävät, että vesihuoltolaitos kattaa toimintansa tulorahoituksellaan, jossa kustannusmuodostus on läpinäkyvää. Kotkan Vesi teki vuonna 2002 tappiollisen tilinpäätöksen ja vuoden 2003 talousarvio valmisteltiin myös alijäämäisenä. Tämä alijäämä voidaan osittain kattaa taseessa olevalla ylijäämällä, mutta vuoden 2003 arvioidun tuloksen kattamiseen se ei riitä. Perustamissopimus velvoittaa vesihuoltolaitoksen kattamaan alijäämänsä kolmen vuoden kuluessa. Alijäämän syntymiseen on johtanut ennen kaikkea liikelaitoksen perustamisvaiheessa arvioitua suurempi investointivolyymi. Arvio oli 2,5-3 M /v. Viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana investoinnit toteutuivat keskimäärin 4 M /v. Tämä on johtanut vuosipoistojen kasvamiseen vuoden 1998 arvosta 2,3 M /v. vuoden 2004 talousarvioesityksen arvoon 3,5 M /v. Kun myös vuosittainen sijoitetun peruspääoman tuottovaatimus pidetään valtuuston päätöksellä perustamissopimuksen 4 %:n ( euroa/v) sijasta tasolla 6 % ( euroa/v) ja kun jätevesien käsittelyn osalta käyttökulut ovat lisääntyneet (kompostointialueen kustannukset), on Kotkan Vesi pakotettu esittämään taksankorotuksen. Taksankorotus on tarkoitus kohdentaa sekä talousveden että jäteveden käyttömaksuihin. Lisäksi jäteveden osalta esitetään otettavaksi käyttöön samansuuruinen vesimittarin kokoon perustuva perusmaksu kuin nykyisin on talousvedessä. Taksankorotuksen laskennallinen kokonaisvaikutus on 35 snt/m 3. Kotkan Vesi on päättänyt uudet talous- ja jäteveden käyttö- ja perusmaksut seuraavasti (hinnat euroa/m 3 ): Nykyinen Uusi Muutos Talousvesi - käyttömaksu 1,01 1,16 + 0,15 alv 0 % 1,23 1,42 + 0,19 alv 22 % Jätevesi - käyttömaksu 1,14 1,20 + 0,06 alv 0 % 1,39 1,46 + 0,07 alv 22 % Lisäksi otetaan käyttöön jäteveden osalta uusi vesimittarin kokoon perustuva perusmaksu. Perusmaksu on samansuuruinen kuin voimassa olevan taksan talousveden perusmaksu. Se on omakotitalon osalta 1,68 /kk (alv 0 %) (2,05 /kk, alv 22 %). Määräytymisperusteet ovat samat. Voimassa olevien Kotkan Veden sopimusehtojen sekä vesihuoltolain mukaan asiakkaille täytyy tiedottaa taksa muutoksesta vähintään 1 kuukautta ennen sen voimaan tuloa, joten taksaa on esitetty tulevaksi voimaan alkaen. Muut tuotot Kotkan Veden tuloutus peruspääoman tuottona on n. 1,211 M vuonna Perustamissopimuksen muutos on vireillä.

KOTKAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2005-2009

KOTKAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2005-2009 KOTKAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2005-2009 TALOUSARVIO 2005 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1(3) Tulosalueet on rasteroitu YLEISPERUSTELUT...................................................... 1 1. Kaupunkistrategia

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Juha Majalahti Hallinto- ja talousjohtaja Annu Kalliaisenaho Hallintopäällikkö Jarkko Luukkonen Kehittämispäällikkö Satu

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut.

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut. Kaupunginhallitus 217 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 44 10.11.2014 Kaupunginhallitus 243 24.11.2014 Kaupunginhallitus 256 08.12.2014 Kaupunginvaltuusto 54 15.12.2014 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Kotkan Haminan seutusopimus

Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seudun seutuvaltuusto 19.8.2013 Kotkan kaupunginvaltuusto 12.11.2013 Haminan kaupunginvaltuusto 15.10.2013 Miehikkälän kunnanvaltuusto 30.9.2013 Pyhtään kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 1 Hankkeen tausta ja organisoituminen Mäntsälän kunnanvaltuusto 20.6.2012 hyväksyi kuntastrategian tarkennuksen, jossa asetettiin tavoitteet 2012. Strategiassa

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 832/02.03.01/2014 331 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 66 :n mukaan "viimeistään talousarvion hyväksymisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot