Puolan maaraportti 2 (26) Juha Wilén. Sisällysluettelo
|
|
- Maija-Liisa Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Puola
2 Puolan maaraportti 2 (26) Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 4 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 5 Liiketoiminta... 6 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 7 Myynti ja markkinointi... 8 Rahoitus ja takuut... 9 Talous Makrotalous BKT Työttömyys Inflaatio Vaihtotase Talouspolitiikka Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Teollisuus ja rakentaminen Kaivostoiminta ja louhinta Valmistusteollisuus Energia Rakentaminen... 22
3 Puolan maaraportti 3 (26) Palvelusektori Vähittäiskauppa Tukkukauppa Leasing Pankkitoiminta ja pörssi Tapakulttuuri Linkkejä... 26
4 Puolan maaraportti 4 (26) Maaprofiili Maa ja väestö Luonnonvarat: maailman rikkaimmat esiintymät korkealuokkaista kalkkia, paljon hyvää viljelymaata, kivihiiltä, ruskohiiltä, kuparia ja liitua, lisäksi sinkkiä, lyijyä, rikkiä, suolaa ja hopeaa Kokonaispinta-ala: neliökilometriä (käsittää maa-alan, sisävedet ja aluevedet) Maa-ala (ml. joet ja järvet): neliökilometriä Rajanaapurit: Saksa, Tšekin tasavalta, Slovakia, Ukraina, Valko-Venäjä, Venäjä, Liettua Aika: Keski-Euroopan aika (CET): UTC+1 talvisin, UTC+2 kesäisin (UTC = koordinoitu yleisaika) Asukasluku: 38,12 miljoonaa Suurimmat kaupungit: Varsova 1,708 milj., Lodz [wuutsch] , Krakova , Wroclaw , Poznan ja Gdansk asukasta vuoden 2008 puolivälissä Etniset ryhmät: puolalaiset 96,7 %, saksalaiset 0,4 %, ukrainalaiset 0,1 %, valkovenäläiset 0,1 %, muut 2,7 % vuoden 2002 väestölaskennan mukaan Virallinen kieli: puola Uskonnot: Roomalaiskatolilaisia 89,8 %, ortodokseja 1,3 %, protestantteja 0,3 % vuoden 2002 väestölaskennan mukaan Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 48, kaupungit: Varsova (22), Lodz (42), Krakova (129), Wroclaw (71), Poznan (61), Gdansk (58) Matkapuhelinstandardi: GSM 900/1800, 3G Sähköverkko: 230V / 50 Hz Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 27,1 % vuonna 2008 (ITU) Matkapuhelintiheys: 108,5 % vuonna 2008 (ITU) Internet-yhteyksiä 100 asukasta kohti: 10,5 vuonna 2008 (ITU) Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 43,9 vuonna 2008 (ITU) Tieverkosto: km päällystettyjä teitä vuonna 2006 (CIA) Rautatieverkosto: km vuonna Standardi (1,435 m) raideleveys kilometrillä. Näistä km sähköistetty. (CIA) Lentokenttiä: 125, joista 84:llä päällystetty kiitotie vuonna 2009 (CIA) Tärkeimmät satamat: Gdansk, Gdynia, Swinoujscie, Szczecin
5 Puolan maaraportti 5 (26) Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Rzeczpospolita Polska, Puolan tasavalta, Republic of Poland Valtion päämies: virkaatekevä presidentti Bronislaw Komorowski (Kansalaisfoorumi) Hallituspuolueet: Kansalaisfoorumi (Platforma Obywatelska, kannattaa taloudellista liberalismia) ja Puolan kansanpuolue (Polskie Stronnictwo Ludowe, maanviljelijöiden ja maaseudun asukkaiden puolue) Pääministeri: Donald Tusk, Kansalaisfoorumi Seuraavat vaalit: presidentinvaalit 2010 kesäkuussa (ensimmäinen kierros) ja heinäkuussa (toinen kierros), parlamenttivaalit 2011 syksyllä Alue- ja paikallishallinto: 16 maakuntaa, 314 piirikuntaa, 65 kaupunkia, joilla piirikunnan oikeudet sekä 2478 kuntaa vuoden 2008 alussa Merkittäviä vuosilukuja: 1918 Puola julistautui itsenäiseksi, 1939 Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Puolan, 1989 solidaarisuus-ammattiliitto laillistettiin, 1990 sosialismin sortumisen jälkeen ensimmäiset vapaat kunnallisvaalit, 1991 ensimmäiset vapaat parlamenttivaalit, 1992 Keski-Euroopan vapaakauppasopimus (CEFTA), 1994 Puolasta EU:n liitännäisjäsen, EU:n täysjäsenyyshakemuksen jättö, rauhankumppanuus NATO:n kanssa, 1999 NATO:n jäsen, EU:n jäseneksi Kansallispäivä: 3.5. Talouden avaintiedot Rahayksikkö: zloty (PLN)=100 groszy Valuuttakurssi: 1 EUR oli 4,3276 PLN ja 1 USD oli 3,12 PLN vuonna 2009 Bruttokansantuote käyvin hinnoin: 1342,6 mrd. zlotya = 310,2 mrd. euroa v BKT henkeä kohti käyvin hinnoin: noin 8140 euroa vuonna 2009 (38,13 miljoonan keskiväkilukuarviolla) Verotus: yhtiötuloverokanta 19 %, yleinen arvonlisäverokanta 22 % v Pääteollisuustuotteet: elintarvikkeet, metallit, koneet, laitteet, autot, kemikaalit Päätuontituotteet: koneet ja kuljetustarvikkeet, puolivalmisteet, kemikaalit, elintarvikkeet, polttoaineet Tärkeimmät vientikohteet: Saksa, Ranska ja Italia v Tärkeimmät tuontimaat: Saksa, Venäjä ja Kiina v Kauppa Suomen kanssa: Suomen vienti oli 1423,3 miljoonaa euroa ja tuonti 887,3 miljoonaa euroa vuonna Kauppatase oli Suomelle 535,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ulkomaiset suorat sijoitukset Puolaan: 8,25 miljardia euroa vuonna 2009 Suomalaiset suorat sijoitukset Puolaan: arviolta 133 miljoonaa euroa v ja miinus 257 miljoonaa euroa vuonna 2009 Puolan bruttokansantuote henkeä kohti ostovoimakorjattuna oli Eurostatin arvioiden mukaan 56,4 prosenttia EU27:n keskiarvosta vuonna Suomen luku, 116,9 prosenttia, oli kaksi kertaa korkeampi.
6 Puolan maaraportti 6 (26) Puolan kilpailukyvyssä on parantamisen varaa. WEF:n syksyn 2009 vertailussa Puolan yleinen kilpailukykyindeksi oli 46. korkein 133 maan joukossa. IMD:n kevään 2010 vertailussa Puola oli 32. sijalla 58 maan joukossa. Puola nousi jälkimmäisessä peräti kaksitoista sijaa edellisvuodesta. Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet n Varsovan-vientikeskuksen arviot Puolasta: Positiiviset piirteet Puola on poliittisesti vakaa ja taloudellisesti hyvin kehittyvä markkinatalousmaa, joka tarjoaa suotuisan liiketoimintaympäristön ulkomaisille vientiyrityksille ja investoijille. Puola liittyi EU:n jäseneksi EU-jäsenyys on tuonut Puolaan uuden ulkomaisten sijoitusten aallon ja vakaan talouskasvun. Monet Puolaan jo aiemmin etabloituneet yritykset ovat myös avanneet uusia sivukonttoreita ja laajentaneet toimintaansa kattamaan paremmin koko maan. Puolan kansantalous on yksinään yhtä suuri kuin yhdeksän muun uuden jäsenmaan talous yhdessä. Väkiluvulla mitattuna Puolan merkitys on jopa yli puolet; Puolassa asuu noin 38 miljoonaa ihmistä. Useita julkisia infrastruktuurihankkeita on lähtenyt käyntiin EU:n rakennerahastojen ja koheesiorahaston tuella. Rahat ohjautuvat etenkin teiden rakentamiseen ja ympäristöinvestointeihin, joissa hankkeita riittää vuodeksi. Puola sijaitsee keskeisesti lännen (Saksa) ja idän (Venäjä, Ukraina, Baltia) välissä. Suomen kannalta Puola on tärkeä väylä etelään sekä maantie- että meriyhteyksiensä ansiosta. Hangon ja Gdanskin välille avattiin uusi nopea laivareitti Puolassa on saatavana hyvin koulutettua työvoimaa, tuotantokustannukset ovat edelleen alhaiset ja työvoiman tuottavuus on korkea. Monet ulkomaiset yritykset ovat siirtäneet tuotantoaan Puolaan maan hyvän kilpailukyvyn vuoksi. Kauppakielenä englanti on yleistymässä, mutta puolan kielen merkitys on suuri. Länsi-Puolassa voi pärjätä myös saksalla. Monet yritykset käyttävät Puolaa sillanpääasemana Ukrainan markkinoille. Negatiiviset piirteet Luotettavan markkinatiedon saaminen on vaikeaa, ja myös viralliset luvut kannattaa aina tarkistaa parista eri lähteestä tai haastatteluin. Kaupunkien ja maaseudun välillä on suuret tuloerot, ja maaseudulla on vielä alhainen elintaso. Reaalinen BKT henkeä kohti on vielä alle 60 prosenttia EU-maiden keskiarvosta (, mikä toisaalta tarjoaa huiman kasvupotentiaalin). Liiketoimintaa koskeva lainsäädäntö kehittyy koko ajan. Liikkeenjohdon velvollisuudet ja vastuut on syytä tuntea, ja paikallista asiantuntijaa kannattaa käyttää. Puolan maanteiden kunto on huono, mikä hidastaa logistiikkapalveluiden kehittymistä, ennen kuin suuret tiehankkeet ovat valmiit. Byrokratia vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.
7 Puolan maaraportti 7 (26) Potentiaalisia toimialoja Alat, joilla suomalaisilla on vientikeskuksen mielestä erityisen hyviä mahdollisuuksia: Rakentaminen ja EU-rahoitteiset julkiset hankinnat: pääurakat menevät usein suurille kansainvälisille urakoitsijoille ja konsortioille, mutta julkiset hankinnat tarjoavat myös paljon mahdollisuuksia mm. laitetoimittajille, aliurakoitsijoille, suunnittelijoille ja konsulteille. Ympäristöteknologia, mm. kiinteän jätteen käsittely: seuraavan 8 vuoden aikana Puolassa suljetaan satoja vanhoja kaatopaikkoja. Samalla perustetaan parisataa uutta, EU:n ympäristönormit täyttävää kaatopaikkaa, joissa tarvitaan tekniikkaa mm. jätteiden lajitteluun, kierrätykseen, kompostointiin ja biokaasujen talteenottoon. Konepajatuotanto ja metalliteollisuuden alihankinnat, myös asennusurakointi: Puolan ammattitaitoinen työvoima, alhaiset työvoimakustannukset ja keskeinen logistinen sijainti tarjoavat erinomaisia alihankintamahdollisuuksia. Tietoliikenne ja tietotekniikka: mm. pankit, vakuutuslaitokset ja valtion ja kunnan virastot tekevät investointeja atk-laitteisiin, järjestelmiin ja uusiin ohjelmistoihin. Puolassa on paljon ohjelmointiosaamista, ja tietyt alueet ovat houkuttelevia kohteita alihankintaa ajatellen. Elintarviketeollisuus on Puolan suurin yksittäinen teollisuusala, ja tullien poistaminen on avannut tien viennille EU-maihin. Alan yrityksillä menee hyvin, ja ne investoivat vahvasti tuotannon tehostamiseen, tuotteiden laatuun ja turvallisuuteen (hygienia, kylmäketju) sekä ympäristöasioihin turvatakseen toimilupansa EU:n sisämarkkinoilla. Maatalouden koneet ja laitteet: Puolassa on yli 1,5 miljoonaa maanviljelijää, jotka saavat EU-tukia. Nämä tuet nostavat yksittäisen viljelijän tulotasoa n. 35 prosenttia, ja etenkin suurtilat käyttävät tämän lisärahan investointeihin. Mitä suomalaiset yritykset ovat oppineet virheistään Puolan markkinoille tultaessa - Mitä ohjeita markkinoilla jo toimivat yritykset antavat uusille tulokkaille? Tee markkinaselvitys ja suunnitelmat huolella, älä hätiköi. Oikotien käyttäminen suunnitteluvaiheessa voi johtaa helposti vääriin oletuksiin ja huonoihin ratkaisuihin. Suurilla markkinoilla asiakassegmentointi ja kilpailijoiden tunteminen on tärkeää. Markkinointiviestin ja myyntiargumenttien tulee olla kristallinkirkkaat. Kaikki päämiehet kilpailevat parhaista jakelijoista, ja tuotteen myyminen on tehtävä heille houkuttelevaksi. Markkinointiin kannattaa panostaa. Puola on suuri maa, jota ei voi kattaa kokonaan yhdestä paikasta. Kannattaa harkita, mistä aloittaa ja varautua laajentamaan peittoa tarpeen tullen nopeastikin. Varaudu siihen, että hanke vie enemmän aikaa ja rahaa kuin suunnittelet. Esimerkiksi byrokratia ja luottamuksen rakentaminen paikallisen partnerin kanssa vievät aikaa. Toisaalta myös tulokset voivat olla tavoiteltua paremmat.
8 Puolan maaraportti 8 (26) Myynti ja markkinointi n Varsovan-vientikeskus: Hinnoittelu Hinnoittelu on erittäin tärkeä osa myyntiä Puolassa. Puolalaisten reaalitulot ovat alle puolet suomalaisten tuloista, ja jopa suurilla yrityksillä on pulaa käteisestä. Puolalaiset yritykset ostavat tuotteita ja palveluita usein pitkän harkinnan jälkeen, ja hinnasta joudutaan tavallisesti neuvottelemaan useammin kuin kerran. On tärkeää pitää Puolaan tuotavien tuotteiden tuontikustannukset mahdollisimman alhaisina. Hinnat tulee ilmoittaa Puolan zlotyissä. Vaihdettavista valuutoista käytetään entistä enemmän euroa. Asiakastuki Puolalaiset asiakkaat vaativat myynnin jälkeisiä palveluita. Jos laite menee rikki, nopeasta korjaamisesta halutaan olla varmoja, ja korjaamisen pitäisi tapahtua paikan päällä. Parasta olisi, jos korjaamisesta vastaisi oma tytäryhtiö tai edustaja, jonka työntekijät on erityiskoulutettu. Mainostaminen Mainostaminen ja tuotemarkkinointi ovat Puolassa erittäin tärkeitä. TV-kanavista suosituin on TVP1 (katsojaosuus on noin 25 %), jota seuraavat TVP2, Polsat ja TVN. Radio on myös tärkeä väline; Puolassa on kaksi kansallista asemaa ja yli 200 paikallisradiota. Suurimmat valtakunnalliset päivälehdet ovat Gazeta Wyborcza, Fakty, Rzeczpospolita, Zycie ja Trybuna. Markkinointiviestin läpimeno vaatii myös Puolassa hyvin mietittyjä ja selkeitä myyntiargumentteja. Yleensä suomalaisten sanoma on teknisesti vahva, mutta loppuasiakkaan saamat edut jäävät hämäräksi. Puolassa viestintä ja kirjeenvaihto tulee käydä puolaksi. Myynti julkiselle sektorille Puolan julkisten hankintojen laki on nyt harmonisoitu EU-lain kanssa ja koskee lähes kaikkia keskus- ja paikallishallinnon yksikköjä, julkisia säätiöitä, yhdistyksiä ja osuustoimintayrityksiä. Laki säätelee sekä tavaroiden ja palveluiden ostoa että rakentamishankkeita. Lain noudattamista valvoo puolueeton valvontaorganisaatio sekä pistokokein että tarkastaen kaikki suuret hankinnat yksityiskohtaisesti. Tämän uskotaan vähentävän oleellisesti julkisissa hankinnoissa aiemmin vallinnutta korruptiota. Partneriverkosto Paikallinen partneriverkosto on myös Puolassa erittäin tärkeä. Varsovassa toimii aktiivinen suomalaisten liikemiesten kauppakilta (Finnish Trade Guild), joka on osa Pohjoismaista kauppakamaria (Scandinavian Polish Chamber of Commerce). n
9 Puolan maaraportti 9 (26) Varsovan-vientikeskus pitää yllä listaa suomalaisista yrityksistä Puolassa sekä partnerilistaa, jolla on suomalaisten yritysten luotettaviksi ja hyviksi havaitsemien palveluntarjoajien, kuten laki- ja kirjanpitotoimistojen, tilintarkastajien, rekrytoijien jne. yhteystietoja. Rahoitus ja takuut Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Yksityiskohtaiset maittaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internetsivuilta Finnvera luokittelee Puolan hyvän maksukyvyn maaksi, maaluokka 2/7. Euroopan unionin tiedonannon mukaisesti julkiset vientitakuulaitokset eivät voi taata ns. markkinariskejä, minkä seurauksena Finnvera ei voi taata alle 2 vuoden riskiajalla (=valmistusaika + takaisinmaksuaika) toteutettavia vientikauppoja mm. EUjäsenmaihin. Finnvera voi harkita taattavaksi tasan 2 vuotta tai pidemmän riskiajan omaavia vientikauppoja Puolaan. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen ottaen kuitenkin huomioon, että takuukelpoinen takaisinmaksuaika on Puolan kohdalla tavallisesti enintään 5 vuotta. Lisätietoja antaa aluepäällikkö Liisa Tolvanen, puh , sähköposti: liisa.tolvanen@finnvera.fi
10 Puolan maaraportti 10 (26) Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut e 2011e BKT, muutos (%) 3,6 6,2 6,8 5,0 1,8 2,8 3,2 Yksityinen kulutus, muutos (%) 2,1 5,0 4,9 5,9 2,3 1,0 2,3 Kiinteään omaisuuteen tehtävät investoinnit, muutos (%) 6,5 14,9 17,6 8,2-0,4 4,5 5,7 Työttömyysaste (%) 18,2 16,2 12,7 9,8 11,0 12,5 11,0 Kuluttajahinnat, muutos (%) 2,1 1,0 2,5 4,2 3,5 2,7 2,4 Vaihtotase (miljardia EUR) -3,0-7,4-14,7-18,3-5,0-11,5-12,4 Valuuttakurssi: PLN/ 1 USD 3,23 3,10 2,77 2,41 3,12 2,88 2,80 Valuuttakurssi: PLN/ 1 EUR 4,02 3,90 3,78 3,51 4,33 3,92 3,90 BKT Lähteet: Puolan päätilastovirasto GUS, Puolan keskuspankki NBP ja Economist Intelligence Unit (e = ennuste) Puolan bruttokansantuote oli käyvin hinnoin 310,2 miljardia euroa vuonna BKT henkeä kohti oli n euroa. Bruttokansantuote kasvoi nopeasti vuodesta 2004 vuoteen Vuonna 2009 vauhti hidastui 1,8 prosenttiin. Puola oli kuitenkin ainoa EU-maa, jonka kokonaistuotanto kasvoi yleisenä lamavuonna. Economist Intelligence Unit (EIU) ennusti toukokuussa, että Puolan BKT kasvaa 2,8 prosenttia vuonna Kokonaistuotannon kasvua edistävät etenkin kiinteään omaisuuteen tehtävien investointien (4,5 %) sekä tavara- ja palveluviennin (4,8 %) kasvu. EIU ennusti samalla, että BKT kasvaa 3,2 prosenttia vuonna Työttömyys Puolassa oli siirtymän alussa vuonna 1989 lähes täystyöllisyys, mikä oli saatu aikaan julkisen hallinnon ja yritysten ylityöllistämisellä. Työttömyys kasvoi nopeasti luvun alussa bruttokansantuotteen supistumisen takia, mutta väheni toisaalta vuosikymmenen jälkipuoliskolla korkeasuhdanteen aikana luvulla tilanne jälleen heikkeni. Työttömyysaste oli lähes 20 prosenttia vuodesta 2002 vuoteen Tä-
11 Puolan maaraportti 11 (26) män jälkeen nopea BKT:n kasvu laski työttömyysasteen 9,8 prosenttiin vuonna Osuus nousi 11,0 prosenttiin vuonna 2009 ja nousee EIU:n ennusteen mukaan 12,5 prosenttiin vuonna 2010, mutta laskee seuraavina vuosina tasaisesti. Heikoin työllisyystilanne on Kaliningradin vastaisessa Warmia-Masurian maakunnassa. Suhteellisesti vähiten työttömiä on Masovian maakunnassa, jossa sijaitsee pääkaupunki Varsova, ja Vähä-Puolassa (Malopolska), jossa sijaitsee Krakova. Inflaatio Puolan kuluttajahinnat nousivat 2000-luvulla pitkään maltillisesti. Inflaatio kiihtyi kuitenkin 4,2 prosenttiin vuonna 2008 ja oli 3,5 prosenttia vuonna Economist Intelligence Unit ennusti toukokuussa, että inflaatio hidastuu 2,7 prosenttiin vuonna 2010 ja 2,4 prosenttiin vuonna Vaihtotase Kansantalouden ulkoista tasapainoa mittaava vaihtotase on ollut pitkään alijäämäinen. Alijäämät olivat absoluuttisin luvuin melko pieniä vuoteen 1996 asti, mutta sen jälkeen tilanne heikentyi. Alijäämää kertyi 18,3 miljardia euroa vuonna 2008 ja 5,0 miljardia euroa vuonna Vaihtotaseen vajeesta voidaan syyttää kauppataseen ja tuotannontekijäkorvausten taseen alijäämiä. Economist Intelligence Unit ennusti toukokuussa, että vaihtotaseen vaje on 11,5 miljardia euroa vuonna Suuret vaihtotaseen vajeet tyhjentäisivät maan valuuttareservit, ellei rahaa saapuisi maahan rahoitustaseen kautta. Puolan onneksi näin on käynyt. Ulkomailta on tullut huomattavia summia sekä tuotannolliseen toimintaan että arvopapereihin (ks. Ulkomaiset investoinnit). Vuoden 2009 joulukuussa Puolan keskuspankilla oli 55,22 miljardin euron viralliset reservivarat, josta 48,39 miljardia euroa oli ulkomaanvaluuttareservejä. Talouspolitiikka Rahapolitiikka Rahapolitiikasta vastaa itsenäinen keskuspankki, Puolan kansallispankki (NBP). Pankin päätavoite on ylläpitää hintavakautta. Tavoite pyritään saavuttamaan inflaatiotavoitestrategian avulla. Hintojen nousu halutaan pitää 2,5 prosentissa. Sallittu vaihtelu on +/ 1 prosenttiyksikkö. Koroista päättää Rahapolitiikkaneuvosto, jota johtaa pankin pääjohtaja. Finanssipolitiikka Puolan valtion tulot olivat alustavien laskelmien mukaan 274,37 miljardia zlotya ja menot 298,16 miljardia zlotya vuonna Valtiontalous oli 23,79 miljardia zlotya alijäämäinen. Vajeen osuus bruttokansantuotteesta oli 1,8 prosenttia. Koko julkisen sek-
12 Puolan maaraportti 12 (26) torin alijäämä muodosti 7,1 prosenttia BKT:stä. Puola siis ylitti 3,0 prosentin EMUrajan selvästi. Valtio on budjetoinut 249,01 miljardin zlotyn tulot, 301,22 miljardin zlotyn menot ja 52,21 miljardin zlotyn alijäämän vuodelle Tammi-huhtikuussa valtiontalous (budjetin toteuma) oli 27,04 miljardia alijäämäinen. Koko vuoden alijäämästä tämä on 51,8 prosenttia, mikä on huolestuttavan korkea osuus. Economist Intelligence Unit ennusti toukokuussa, että valtiontalouden alijäämä on 3,0 prosenttia ja koko julkisen sektorin alijäämä 6,7 prosenttia BKT:sta vuonna Suuret alijäämät vaivaavat tosin monta muutakin valtiota kuluvana vuonna. Valtion ja julkisen sektorin budjettitase (toteutuma), prosenttia BKT:stä e 2011e Valtio -2,9-2,4-1,4-1,9-1,8-3,0-2,8 Julkinen sektori -4,1-3,6-1,9-3,7-7,1-6,7-5,6 Lähde: Economist Intelligence Unit (e=ennuste) Yksityistäminen Puolan hallitus alkoi yksityistää valtionyrityksiä virallisesti vuoden 1990 heinäkuussa. Valtio omisti tällöin 8441 suurta ja keskisuurta yritystä, kun maatiloja ei oteta huomioon. Valtionomaisuusministeriön (Ministerstwo Skarbu Panstwa, Ministry of the State Treasury, Suomessa vastine Valtiokonttori) mukaan vuoden 2008 loppuun mennessä yksityistäminen oli aloitettu 5909 yrityksessä. Suoraa (välitöntä) menetelmää käyttäen oli yksityistetty 2210 yritystä ja epäsuoraa (välillistä) menetelmää käyttäen 387 yritystä. Likvidointimenetelmää käyttäen oli poistettu yritysrekisteristä 1106 yritystä ja julistettu konkurssiin 682 yritystä. Lisäksi oli kaupallistettu (yhtiöitetty) 1697 yritystä. Suuryritysten yksityistämismenetelmiä ovat olleet myynti ulkopuolisille sijoittajille, myynti johtajille ja työntekijöille, pääomayksityistäminen, likvidointi sekä kuponkeihin perustuva joukkoyksityistäminen. Joukkoyksityistämisohjelmassa luotiin 15 Kansallista Investointirahastoa (National Investment Funds, NIF), joista tuli enemmistöomistajia noin 500 valtionyritykseen. Kaikki täysi-ikäiset Puolan kansalaiset saivat luvun puolivälissä investointirahastosertifikaatit, jotka myöhemmin vaihdettiin investointirahastojen osakkeisiin. Jokainen kansalainen sai yhden osakkeen jokaisesta investointirahastosta. Osa Puolan taloudesta oli yksityisessä omistuksessa jo kommunismivallan aikana. Oli muutamia pienyrittäjiä sekä palveluissa että teollisuudessa. Suurin osa maatalousmaasta kuului yksityisille, koska kommunistinen puolue jätti maatalouden lähes täysin kollektivisoimatta. Toimintaa ja hintoja tosin säänneltiin voimakkaasti. Vuonna 1989,
13 Puolan maaraportti 13 (26) viimeisenä vuonna ennen markkinatalousuudistusten toimeenpanoa, yksityinen sektori työllisti kolmanneksen työvoimasta ja tuotti neljänneksen BKT:stä. Yksityistämisten ja etenkin uuden liiketoiminnan käynnistämisen ansiosta yksityisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut melko nopeasti vuoden 1989 jälkeen. Osuus on tosin vielä pienempi kuin vanhoissa EU-maissa keskimäärin. Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Puolassa oli 31,51 miljoonaa työikäistä (yli 14-vuotiasta). Heistä työvoimaan kuului 17,36 miljoonaa. Työvoimaan osallistumisaste oli 55,1 prosenttia vuotiaiden osallistumisaste (Eurostatin käyttämät ikärajat) oli 64,9 prosenttia. Työvoimasta oli työllisiä 15,89 miljoonaa. Työllisyysaste oli 50,4 prosenttia vuotiaiden työllisyysaste (Eurostatin käyttämät ikärajat) oli 59,4 prosenttia. Työllisistä toimi yksityisellä sektorilla 11,73 miljoonaa ja julkisella sektorilla 4,6 miljoonaa henkeä. Vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä toimi maa- ja metsätaloudessa sekä kalastuksessa keskimäärin 2,05 miljoonaa henkeä, teollisuudessa ja rakentamisessa 4,90 miljoonaa henkeä ja palvelusektorilla 8,93 miljoonaa henkeä. Puolalaiset työntekijät ovat hyvin koulutettuja. Puutteita ilmenee lähinnä vain kielitaidossa. Puolan väestö on melko nuorta, työvoimaa on hyvin saatavilla sekä nyt että jatkossa. Keskimääräinen kuukausiansio kansantaloudessa oli 3102,96 zlotya (n. 717 euroa) vuonna 2009 Keskimääräinen kuukausiansio yrityssektorilla (kansantalous miinus budjettisektori) oli 3324,91 zlotya (n. 768 euroa) ilman osuuksia yritysten voitoista vuonna Päteville työntekijöille on maksettava hyvin. Kokeneet ja kielitaitoiset toimitusjohtajat ja johtokuntien jäsenet ansaitsevat Suomeenkin verrattuna paljon. Puolan ulkomaankauppa vuosina (miljardia EUR) e 2011e Vienti, fob 77,56 93,41 105,89 120,89 100,22 114,6 123,9 Tuonti, fob 79,80 98,95 118,26 138,61 103,40 123,1 136,2 Kauppatase -2,24-5,54-12,37-17,72-3,18-8,5-12,3 Lähteet: Puolan kansallispankki (NBP), Economist Intelligence Unit (e=ennuste)
14 Puolan maaraportti 14 (26) Puolan kauppatase on ollut alijäämäinen vuodesta 1992 lähtien. Alijäämää kertyi 17,7 miljardia euroa vuonna 2008 ja 3,2 miljardia euroa vuonna Tavaratuonti pysyy vientiä suurempana parista syystä. Kotimainen kulutus ja etenkin investoinnit kasvavat melko nopeasti nykyisen taantuman jälkeen. Vientituotteiden keskimääräinen jalostusaste on noussut, mutta on vielä alhaisempi kuin Länsi-Euroopassa. Puolalaiset yritykset eivät pysty valmistamaan riittäviä määriä korkean teknologian tuotteita, joten ne joudutaan tuomaan. Tuontia ovat kasvattaneet myös tuontitullien lasku ja poistuminen (EU-maiden väliltä) ja muiden tuontiesteiden poisto. Ulkomaankaupan rakenne Ulkomaankaupan rakennetta koskevat luvut perustuvat maksutasetilastojen sijaan tullitilastoihin. Tullitilastojen mukaan Puolan viennin arvo oli 169,54 miljardia dollaria ja tuonnin 206,08 miljardia dollaria vuonna Puolan viennin ja tuonnin rakenne vuonna 2008, miljoonaa dollaria Vienti Tuonti Yhteensä Elintarvikkeet ja elävät eläimet Juomat ja tupakkatuotteet Raaka-aineet, pl. polttoaineet Poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta Eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat Kemialliset aineet ja tuotteet Valmistetut tavarat Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet Erinäiset valmiit tavarat Luokittelemattomat tavarat Lähde: Puolan päätilastovirasto GUS V Puolan suurimmat vientitavararyhmät olivat 1) koneet, laitteet ja kuljetusvälineet, 2) valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan ja 3) erinäiset valmiit tavarat. Puolan suurimmat tuontitavararyhmät olivat 1) koneet, laitteet ja kuljetusvälineet, 2) valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan ja 3) kemialliset aineet ja tuotteet.
15 Puolan maaraportti 15 (26) Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Puolan tärkeimmät vientikohteet v Maa Osuus, % Saksa 25,0 Ranska 6,2 Italia 6,0 Yhdistynyt kuningaskunta 5,7 Tšekin tasavalta 5,7 Lähde: Puolan päätilastovirasto GUS Puolan tärkeimmät tuontimaat vuonna 2008 Maa Osuus, % Saksa 22,8 Venäjä 9,9 Kiina 8,1 Italia 6,4 Ranska 4,7 Lähde: Puolan päätilastovirasto GUS Suomen Puolan-kauppa v , miljoonaa euroa vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus
16 Puolan maaraportti 16 (26) Suomen Puolan-kauppa vuonna 2009 Vienti, milj. e Muutos % Osuus % Tuonti, milj. e Muutos, % Osuus, % Tase, milj. e 1423,3-33 3,2 887,3-17 2,1 535,9 Lähde: Tullihallitus (muutos edellisvuodesta, osuus Suomen koko v. ja t.) Suomen vienti Suomen vienti Puolaan 2009 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 24,7 % Valmiit tavarat 5,2 % Elintarvikkeet ja juomat 3,1 % Raaka-aineet, polttoaineet 27,8 % Valmistetut tavarat 28,7 % Kemialliset aineet ja tuotteet 10,6 % Lähde: Tullihallitus Suomen tärkeimmät vientituoteryhmät Puolaan vuonna 2009 SITC-nimike milj. Osuus % Muutos % EUR 1 33 Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 374, Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 260, Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet 143, Eri toimialojen erikoiskoneet 88, Rauta ja teräs 87, Muovit, valmistetut 54, Yleiskäyttöiset teoll. koneet ja laitteet 49, Muovit, valmistamattomat 33, Muut sähkökoneet ja -laitteet 29, Muut valmiit tavarat 27, tärkeintä yhteensä 1147,0 81 Suomen koko vienti 1423, Lähde: Tullihallitus (osuus koko viennistä, muutos edellisvuodesta) Vientiä Puolaan harjoitti 1047 suomalaista yritystä vuonna 2009.
17 Puolan maaraportti 17 (26) Suomen tuonti Suomen tuonti Puolasta 2009 Valmiit tavarat 13,4 % Elintarvikkeet ja juomat 10,9 % Raaka-aineet, polttoaineet 16,6 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 28,6 % Kemialliset aineet ja tuotteet 5,6 % Valmistetut tavarat 24,8 % Lähde: Tullihallitus Suomen tärkeimmät tuontituoteryhmät Puolasta vuonna 2009 SITC-nimike milj. Osuus % Muutos % EUR 1 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 71, Muut metallit 65, Tuotteet epäjalosta metallista 64, Muut sähkökoneet ja -laitteet 59, Muut valmiit tavarat 42, Malmit ja metalliromu 41, Yleiskäyttöiset teoll. koneet ja laitteet 40, Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 35, Moottoriajoneuvot 33, Kivihiili, koksi, briketit yms. 32, Ulkomaiset investoinnit 10 tärkeintä yhteensä 486,4 55 Suomen koko tuonti 887, Lähde: Tullihallitus (osuus koko tuonnista, muutos edellisvuodesta) Ulkomaisten sijoitusten kanta Puolassa oli 299,20 miljardia euroa vuoden 2009 lopussa. Suorien sijoitusten kanta oli 126,83 miljardia euroa, arvopaperisijoitusten kanta 71,45 miljardia, muiden sijoitusten 99,97 miljardia ja rahoitusinstrumenttien kanta 0,95 miljardia euroa.
18 Puolan maaraportti 18 (26) Puola on Keski- ja Itä-Euroopan suosituin suorien investointien kohde. Maahan tuli ulkomaisia suoria sijoituksia 10,03 miljardin euron arvosta vuonna 2008 ja 8,25 miljardin euron arvosta vuonna Suomalaiset investoinnit Suomalaiset yritykset tekivät Puolaan suoria sijoituksia arviolta 133 miljoonan euron arvosta vuonna 2008 ja miinus 257 miljoonan euron arvosta vuonna Luvut perustuvat yritysten vapaaehtoisiin ilmoituksiin Suomen Pankille. Ne ovat epätäydellisiä ja mahdollisesti harhaanjohtavia. Suuria suomalaissijoittajia Puolassa ovat Fortum, HK Ruokatalo, Huhtamäki, KWH Pipe, Metsä-Tissue, Neste Oil, Nordkalk, Onninen, Paroc, Raisio, Rautaruukki, Sanitec, Stora Enso ja Uponor.
19 Puolan maaraportti 19 (26) Maa- ja metsätalous Maatalouden bruttotuotannon arvo oli 82,96 miljardia zlotya (23,6 miljardia euroa) ja markkinoille suunnatun tuotannon arvo 56,34 miljardia zlotya (16,1 mrd. euroa) vuonna Yksityistilojen osuus bruttotuotannosta oli 88 prosenttia. Maatalousmaata oli neliökilometriä kesäkuussa Osuus Puolan pintaalasta oli 51,7 prosenttia. Viljelymaata oli , puutarhoja 3290, niittyjä ja laitumia 7340 neliökilometriä kesäkuussa Yksityistilojen kokonaispinta-ala oli neliökilometriä vuoden 2008 kesäkuussa. Maatalousmaan osuus oli neliökilometriä. Yhden yksityistilan kokonaispinta-ala oli keskimäärin 8,8 hehtaaria. Maatalousmaata oli keskimäärin 7,8 hehtaaria. Puolassa tuotetaan hyvin paljon perunaa, vehnää ja muita viljoja, sokerijuurikasta, eläinrehua, omenoita, kaalia, marjoja ja porkkanoita. Lihaa ja maitoa tuotetaan myös paljon. Metsien pinta-ala oli n neliökilometriä kesäkuussa Puolan kommunistinen puolue kansallisti vain pienen osan maaomaisuudesta toisen maailmansodan jälkeen. Suurin osa maatalousmaasta ja tiloista jäi yksityisten käsiin. Maanomistussuhteet ovat selkiintyneet vuoden 1990 jälkeen, mutta niissä on vielä ongelmia. Teollisuus ja rakentaminen Puolassa on hyvät fyysiset edellytykset maatalouden harjoittamiselle, koska maa on tasainen (75 prosenttia pinta-alasta alle 200 metriä merenpinnan yläpuolella) ja ilmasto on suotuisa. Vanhentunut teknologia sekä vähäiset investoinnit hillitsivät kuitenkin pitkään tuotannon kasvua. Tilanne on muuttunut EU-jäsenyyden myötä. EU:n rakennerahastoista saatavat tuet mahdollistavat suuret investoinnit tilojen laajentamiseen ja tuotannon tehostamiseen. Puolan teollisuuden myydyn tuotannon arvo oli 942,13 miljardia zlotya (268,4 mrd. euroa) vuonna Tuotannon arvo on kasvanut nopeasti 1990-luvun alun jälkeen. Kasvusta voidaan kiittää massiivisia investointeja tuotantokoneistoon, muita rakenneuudistuksia sekä uudistusten aikaansaamaa tuottavuuden kasvua. Valtio on osallistunut rakenneuudistuksiin joko suoraan (muuttamalla omistamiaan yrityksiä itse) tai myymällä tehtaansa yksityisille sijoittajille. Teollisuuden yksityistäminen on saatu lähes täysin päätökseen. Joitain omistusosuuksia on jätetty valtion haltuun. Kaivostoiminta ja louhinta Kaivostoiminnan ja louhinnan myydyn tuotannon arvo oli 44,32 miljardia zlotya (12,6 mrd. euroa) vuonna Tästä kivihiilen, ligniitin (ruskohiilen) ja turpeen myynnin arvo oli 26,20 miljardia zlotya. Puola on maailman kymmenen suurimman kivihiilen tuottajan joukossa ja maailman neljänneksi suurin ligniitin tuottaja. Puolassa tuotettiin 84,3 miljoonaa tonnia kivihiiltä ja 59,4 miljoonaa tonnia ligniittiä vuonna Raaka-
20 Puolan maaraportti 20 (26) öljyä ja öljyjä bitumimineraaleista tuotettiin tonnia. Maakaasua eri muodoissa tuotettiin 5353 kuutiohehtometriä (hehto = 10²). Muita mineraaleja, kuten uraania, toriummalmia ja metallimalmeja kaivetaan melko vähän kuparia ja hopeaa lukuun ottamatta. Kuparia ja hopeaa tuottaa Puolassa vain yksi yritys, KGHM Polska Miedz. Vuonna 2009 yhtiö tuotti elektrolyyttistä kuparia tonnia ja hopeaa 1203 tonnia. Valmistusteollisuus Valmistusteollisuuden myydyn tuotannon arvo v. 2008, miljardia zlotya Valmistusteollisuus yhteensä 809,15 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 155,94 Tupakkatuotteiden valmistus 2,88 Tekstiilien valmistus 10,45 Vaatteiden ja turkisten valmistus 8,14 Nahkatuotteiden valmistus 3,44 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 26,24 Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus 18,45 Painaminen, kustantaminen ja äänittäminen 25,74 Koksin ja öljytuotteiden valmistus 57,88 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 51,33 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 47,00 Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 44,31 Metallien jalostus 41,48 Metallituotteiden valmistus 63,51 Koneiden ja laitteiden valmistus 56,38 Toimistokoneiden ja tietokoneiden valmistus 2,45 Muiden sähkökoneiden ja laitteiden valmistus 28,85 Radio-, tv- ja viestintälaitteiden valmistus 19,18 Lääketieteellisten, tarkkuus- ja optisten laitteiden ja kellojen valmistus 9,96 Autojen ja perävaunujen valmistus 83,86 Muiden kulkuneuvojen valmistus 14,06 Huonekalujen valmistus ja muu valmistus 32,74 Kierrätys 4,89 Lähde: Puolan päätilastovirasto GUS (1 EUR oli 3,51 PLN v. 2008)
Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007
-tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen
LisätiedotKääntyykö Venäjä itään?
Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %
LisätiedotVenäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa
Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti
LisätiedotVIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa
28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia
LisätiedotLaskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)
Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2011
Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;
LisätiedotSuomen talouden tila ja lähitulevaisuus
Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2012
Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
LisätiedotMiten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?
Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5
LisätiedotAlue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014
Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan
LisätiedotVenäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:
Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2020 19.6.2018 11:00 EURO & TALOUS 3/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2020 kesäkuussa 2018. Kesäkuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-7) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 28.9.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-5) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.7.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-1) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 29.3.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-3) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-2) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-10) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.12.2018 1/23 SUOMEN
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-2) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2019 1/23 SUOMEN
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-3) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2019 1/23 SUOMEN
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 217 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-217 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2017 2 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-6) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.8.2017 2 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2017 2 SUOMEN
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2021 18.12.2018 11:00 EURO & TALOUS 5/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2021. Joulukuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin,
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217
LisätiedotSuomen ja Kiinan välinen kauppa
Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2001-2012 (1-8) 5000 Milj. e 4000 3000 2000 1000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
LisätiedotTOIMIALAKATSAUS 2010
TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan
LisätiedotTalouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010
Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus
LisätiedotVATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas
VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN
LisätiedotTavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014
Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2020 18.12.2017 11:00 EURO & TALOUS 5/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2020 joulukuussa 2017. Tässä esitetyt luvut voivat poiketa hieman
LisätiedotEnnuste vuosille (kesäkuu 2019)
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2019 2021 (kesäkuu 2019) 11.6.2019 11:00 EURO & TALOUS 3/2019 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2019 2021 kesäkuussa 2019. Kesäkuu 2019 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotVIENNIN VOLYYMI KASVOI 9,4 PROSENTTIA VUONNA 2017 Vientihinnat nousivat yli viisi prosenttia
Tulli tiedottaa Tullen informerar Customs Information 27.4.218 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI KASVOI 9,4 PROSENTTIA VUONNA 217 Vientihinnat nousivat yli viisi prosenttia Suomen
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2005 2007 Ennusteen taulukkoliite 30.3.2005 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2005 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 13.6.2017 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2019 kesäkuussa 2017. Eurojatalous.fi Suomen Pankin ajankohtaisia
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017 2019 (kesäkuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 EILEN 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT
LisätiedotSuomen ja Venäjän välinen kauppa
Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2002-2012 (1-3) Milj. e 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2002 2003
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.12.2015 11:00 EURO & TALOUS 5/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote
LisätiedotSuomen ja Ranskan välinen kauppa
Kauppa 212 Handel Trade Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ranskan välinen kauppa v. 22-211 2 1 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Tuonti Vienti Helsinki 26.3.212 Tietoja lainattaessa lähteenä
LisätiedotMITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016
MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n
LisätiedotVuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006
Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2016 2018 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 3/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2016 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2014
Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;
LisätiedotVenäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009
Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite
Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotVienti osana kansantaloutta Teknologiateollisuus
Vienti osana kansantaloutta 1 Mistä vienti koostuu nykyään? Mikä on viennin rooli kansantaloudessamme? Onko Suomi riippuvainen viennistä? Miksi vientisektorille on tärkeää miten muiden toimialojen työvoimakustannukset
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti
LisätiedotTalouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät
Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011
LisätiedotSuomen ja Saksan välinen kauppa
Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Saksan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Saksan välinen kauppa v. 2002-2012(1-9) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2011 (1-9)
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kevät 2018 Tiedotustilaisuus 13.4.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 13.4.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Kasvu jatkuu yli 2 prosentin vuosivauhdilla. Maailmantaloudessa
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT
LisätiedotMiten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa
Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys
LisätiedotSuomen ja Kiinan välinen kauppa
Kauppa 211 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-211 (1-8) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 21 (1-8) Tuonti Vienti 211 (1-8) Helsinki
LisätiedotSuomen talous korkeasuhdanteessa
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talous korkeasuhdanteessa Euro & talous 3/2018 19.6.2018 1 E & t -julkaisu 3/2018 Pääkirjoitus Suhdanne-ennuste 2018 2020 Kehikot Ennusteen oletukset,
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2000
SVT Ulkomaankauppa 2001:M08 Utrikeshandel Foreign Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2000 TUONTI Rautatiekulj. (11,7 milj. t) 20,4 % Muut kulj. (3,3 milj. t) 5,7 % Maantiekulj. (3,7 milj. t) 6,4 % Laivakulj.
LisätiedotPelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotLIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:
Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka
LisätiedotOleg ostaa, jos Matti osaa myydä
Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen
LisätiedotVenäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät
Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;
LisätiedotTalouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013
5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.6.2015 11:00 EURO & TALOUS 3/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote
LisätiedotUusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista
Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2002
Ulkomaankauppa 2003:M11 Utrikeshandel Foreign Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2002 Maantiekulj. (2,5 milj. t) 6,4 % Rautatiekulj. (0,6 milj. t) 1,6 % Muut kulj. (0,2 milj. t) 0,5 % VIENTI Laivakulj. (36,1
LisätiedotTalouden näkymät vuosina
Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)
LisätiedotEnnustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun Huoltotase, hinnat
Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,1 3,9 2,7 2,5 17,6 2,6 4,2 6,1 7,0 20,1 5,1 7,4 5,9 6,5 2,1 2,6 2,9 2,4 2,0 1,0 0,4 1,2 0,5 0,8
LisätiedotAasian taloudellinen nousu
Aasian taloudellinen nousu Iikka Korhonen Suomen Pankki 27.4.2011 Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Japanin ja myöhemmin Etelä-Korean taloudellinen nousu antoi ensisysäyksen modernin Aasian taloudelliselle
LisätiedotSuomen ja Kanadan välinen kauppa
Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti
LisätiedotMETSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ
METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta
LisätiedotKansantalouden tilinpito
Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3
LisätiedotPellervon Päivä Talousennusteet mitä yritysjohto voi niistä oppia. Raija Volk Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT
Pellervon Päivä 2007 Talousennusteet mitä yritysjohto voi niistä oppia Raija Volk Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Talouden tila ja uhkat keskipitkällä aikavälillä Julkisen talouden liikkumavara
LisätiedotSuomen ja Viron välinen kauppa
Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)
LisätiedotVIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 2016 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen
Tulli tiedottaa Tullen informerar Customs Information 2.3.217 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 216 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen Suomen tavaraviennin
LisätiedotTalouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014
Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta
LisätiedotNoususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet
Juha Kilponen Suomen Pankki Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet 18.12.2017 18.12.2017 Julkinen 1 Talouden yleiskuva Kasvu laajentunut vientiin, ja tuottavuuden kasvu
LisätiedotSuhdannekatsaus. Pasi Kuoppamäki
Suhdannekatsaus Pasi Kuoppamäki 6.10.2015 2 Maailmantalous kasvaa keskiarvovauhtia mutta hitaampaa, mihin ennen kriisiä totuttiin Ennusteita Kehittyvät maat heikko lenkki kaikki on tosin suhteellista 3
LisätiedotKaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät
Kaupan näkymät 11-12 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan työlliset 1 298 henkilöä 14 % Autokauppa Tukkukauppa ja agentuuritoiminta 55 % 31 % Vähittäiskauppa Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.
LisätiedotTalouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013
3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen
LisätiedotAlankomaat. Marraskuu 2010
Alankomaat Marraskuu 2010 2 (15) Alankomaiden Sisällysluettelo Maaprofiili... 3 Maa ja väestö... 3 Infrastruktuuri... 3 Politiikka ja hallinto... 4 Talouden avaintiedot... 4 Liiketoiminta... 5 Maan vahvuudet
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2019 2020 10.4.2019 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Hannu Karhunen Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Elina Pylkkänen Heikki Taimio ENNUSTEEN KESKEISIÄ
LisätiedotSuhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat
LisätiedotSuomen ja Turkin välinen kauppa
Kauppa 2010 Handel Trade Suomen ja Turkin välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Turkin välinen kauppa v. 2000-2010 (tammikuu) 800 Milj. e 700 600 500 400 300 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007
LisätiedotAluetilinpito
Aluetilinpito 2000-2016 - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan - kotitalouksien käytettävissä oleva tulo
Lisätiedot