(opiskelijan nimi ja opiskelijanumero!) Liisa-Maija Sainio Antero Tervonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "(opiskelijan nimi ja opiskelijanumero!) Liisa-Maija Sainio Antero Tervonen"

Transkriptio

1 Kauppatieteellinen tiedekunta AA10A0000 Johdatus kauppatieteiden opiskeluun (kurssin vastuuopettajan nimi tähän!) HARJOITUSTYÖOHJE Ulkoasu ja lähdeviittaustekniikka (opiskelijan nimi ja opiskelijanumero!) Liisa-Maija Sainio Antero Tervonen

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO LÄHDEVIITTEET Käytön tarkoitus Lähdeviitteiden teko käytännössä Lähdeluettelon tekeminen Sähköiset dokumentit tekstissä ja lähdeluettelossa HARJOITUSTYÖN ULKOASU Harjoitustyön rakenne Kaaviot ja taulukot JOHTOPÄÄTÖKSET... 9 LÄHDELUETTELO LIITTEET Liite 1. Word-pikaohje

3 1 1. JOHDANTO Tämän harjoitustyöohjeen tarkoitus on opastaa yliopisto-opintoja aloittelevaa opiskelijaa akateemisen kirjoittamisen alkuun. Yliopisto-opintoihin sisältyy suuri määrä ryhmätöitä ja erilaisia raportteja, joten kirjoittamisen tyyliin ja ulkoasuun kannattaa paneutua heti opiskelun alussa. Tämä ohjeistus on kirjoitettu ulkoasultaan sellaiseen muotoon, mihin toivotaan että LUT:ssa tehdyt harjoitustyöt kirjoitetaan, ellei yksittäisen kurssin opettaja ole erikseen antanut täydentäviä tai toisenlaisia ohjeita, jotka tällöin pätevät kyseisellä kurssilla. Kandidaatintutkielmiin ja pro gradu -tutkielmiin annetaan myöskin tarkemmat ohjeet kirjoittamisen ja ulkoasun suhteen seminaareissa. 2. LÄHDEVIITTEET Lähdeviittaustekniikan omaksuminen on tärkeä osa akateemista kirjoittamista. Se on myös keskeinen osa minkä tahansa raportin arviointia. Arvostelussa kiinnitetään huomiota siihen, kuinka monipuolisesti lähteitä on etsitty, sekä miten lähteitä on käytetty sekä sisällön että huolellisen viittaustekniikan osalta. Lisäksi tarkastaja arvioi käytettyjen lähteiden laatua (ns. lähdekritiikki). Lähdeviittaustekniikoita on useampia; tässä ohjeessa esitetään tarkemmin ns. Harvardin menetelmä lähteiden merkitsemiseksi tekstiin ja lähdeluettelon tekemiseksi. Tämän käyttöä suositellaan, ellei yksittäisen kurssin opettaja anna erillisiä ohjeita Käytön tarkoitus Lähdeviitteiden merkitsemisessä on kysymys siitä, että annetaan kunnia asian ensimmäiselle esittäjälle ja noudatetaan tekijänoikeuslakia. Lähtökohtaisesti aina kun tarvitset kirjoittaessasi tekstiä jotakin lähdemateriaalia tekstin tuottamiseksi, tulee tämä lähde mainita sekä tekstissä että lähdeluettelossa. Viittaamisessa on siis kysymys siitä, että lukija erottaa, mikä on kirjoittajan omaa tekstiä, ja mitkä ajatukset hän on lainannut muilta. Jos toisen tekijän ideoita, tutkimustuloksia tai sanamuotoja

4 2 esitetään omana, on kyseessä plagiointi (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 122). Jos harjoitustyöstä löytyy pienikin määrä plagiointia, voidaan työ hylätä ja käynnistää yliopiston kurinpitomenettely. Toisaalta lukijalta voidaan edellyttää oman tieteenalan tuntemusta, joten yleisesti tiedossa olevia peruskäsitteitä, kuten markkinointi, liikevaihto ja katetuotto, ei tarvitse esittää viittauksin. Terveen järjen käyttö on sallittua ja suotavaa, kun mietitään mikä on erityistietoa ja siten viittausta vaativaa, ja mikä yleistietoa tieteenalalla. Lähdeviittausta tehdessä tulisi löytää käsiinsä alkuperäinen lähde, jossa asia on ensimmäisen kerran mainittu, eikä viitata toiseen lähteeseen, missä on viitattu alkuperäiseen (ns. läpilainaus) Lähdeviitteiden teko käytännössä Tekstissä olevan lähdeviittausmerkinnän pitää antaa lähteestä niin tarkat tiedot, että kyseinen teos voidaan löytää ja alkuperäinen tieto paikantaa (Hirsjärvi et al. 2009, 349). Lähteestä otettava tieto kirjoitetaan omin sanoin uusiksi, mutta lähdemerkintä laitetaan siltikin paikalleen lauseen tai kappaleen loppuun. Jos lainataan alkuperäisteosta sanasta sanaan, on ehdottomasti käytettävä lainausmerkkejä ; muuten kyseessä on plagiointi. Mikäli viitemerkintä koskee vain viitettä edeltävää lausetta, tulee se lauseen loppuun ennen pistettä. Jos taas koko kappale perustuu samaan lähteeseen, tulee lähdemerkintä kappaleen loppuun pisteen jälkeen. Jos samassa yhteydessä viitataan useampaan eri lähteeseen, merkinnät on erotettava toisistaan puolipisteellä tai pilkulla sulkujen sisällä. Aloitteleva kirjoittaja kirjoittaa tyypillisesti yhden kappaleen yhteen lähteeseen perustuen. Jos sellaisia kappaleita on useampi peräkkäin, teksti tuntuu ns. yksilähteiseltä, mitä pitäisi välttää. Tavoitteena lähteiden käytössä on pyrkiä syntetisoivaan kirjoitusotteeseen. Tämä tarkoittaa, että käytetään useampia lähteitä, joista pyritään antamaan lukijalle jonkinlainen kokonaiskuva. Oleellista on kuitenkin, että kirjoittajan oma ajatus näkyy tekstissä selkeästi: kirjoittajalla on langat käsissään, työn tavoitteet selvillä ja teksti kulkee tavoitteen kannalta oikeaan suuntaan. Tekstiviittaukset voi esittää kahdella tavalla. Ensinnäkin tekstin sisällä voidaan kirjoittaa sulkeisiin sukunimi/-nimet, vuosiluku, sivu(t). Jos tekijöitä on enintään kaksi, molempien nimet mainitaan ja-sanalla tai &-merkillä erotettuna (jälkimmäinen vain

5 3 suluissa olevassa viitteessä). Jos tekijöitä on useampia kuin kaksi, niin ensimmäisen kerran viitatessa mainitaan kaikkien sukunimet, mutta seuraavissa viittauksissa ensimmäisen nimen perään tulee vain et al. (tai ym.). Myös sähköisiin lähteisiin viittaukset tehdään tekstissä samassa muodossa, eikä käytetä kotisivun wwwosoitetta tekstin yhteydessä. Toiseksi, jos halutaan korostaa kirjoittajaa, voidaan hänen nimensä mainita tekstissä. Esimerkkeinä: Williamsson et al. (1995, 23-25) toteavat dynaamiset kyvykkyydet nousevat keskeiseen rooliin (Teece 1986b, 6). Leppiniemi et al. (2001, 44) mainitsevat käsiteanalyyttinen tutkimusote. (Neilimo & Näsi 1980, 19-22, 24) Jos haluat perehtyä lisää viittausten tekoon ja tekstin muotoiluun, suosittelemme Hirsjärvi, Remes & Sajavaaran (2009) teoksen (tiedot lähdeluettelossa) kappaletta Viittauskäytänteet ( ) Lähdeluettelon tekeminen Lähdeluetteloon on ehdottomasti merkittävä jokainen teos, teksti, haastattelu tai saatu tieto, johon tekstissä viitataan. Toisaalta lähdeluettelossa ei saa olla sellaisia lähteitä, mihin ei viitata. Lähdeluettelon järjestämiseen on useitakin vaihtoehtoja. Peruskäytäntö on tehdä yksi lähdeluettelo. Poikkeuksena voidaan mainita esim. haastatteluaineisto tai joku muu erikoisempi materiaali, jonka voi yksilöidä erilliseen listaan. Käytettäessä ns. Harvardin järjestelmää lähdeluettelo järjestetään aakkosjärjestykseen ensimmäisen kirjoittajan sukunimen mukaan. Mikäli käytössä on useampia lähteitä samalta tekijältä, esitetään vanhimmat lähteet ensin. Jos samalta tekijältä on useampia julkaisuja samalta vuodelta, järjestetään lähteet otsikon mukaiseen aakkosjärjestykseen sekä lisätään vuosiluvun perään pieniä kirjaimia a:sta alkaen. (esim. Sandström 2009a, Sandström 2009b) Lähdeluettelossa esitettävät asiat vaihtelevat lähdetyypeittäin. Kirjoista esitetään seuraavat tiedot järjestyksessä: tekijä(t)/toimittaja(t), julkaisuvuosi, otsikko, painos

6 4 (jos useita), kustantajan kotipaikka ja kustantaja/julkaisija. On lisäksi huomattava, että viitteessä käytetään nimenomaan kustantajaa tai julkaisijaa, eikä pelkästään kirjan painamisen hoitanutta tahoa. Esimerkiksi: Patton, M. Q. (1990) Qualitative evaluation and research methods. 2. p. London, Sage. Leino, A. & Leino, J. (1988) Kasvatustieteen perusteet. Jyväskylä, Gummerus. Viitattaessa kirjamuotoisten kokoomateosten osiin kirjoitetaan isäntäjulkaisun nimen eteen "In: tai "Teoksessa:, esimerkiksi: Rajala. T. (2000) Henkilöstö kunnan voimavarana. In: Hoikka, P. (toim.) Kunnat 2000-luvun kynnyksellä. 2. uud. p. Tampere, Tampereen yliopisto. Lehtiartikkeleihin viitattaessa luetellaan: tekijä(t), julkaisuvuosi, artikkelin nimi, lehden nimi (voidaan haluttaessa kursivoida), volyymi (vuosikerta), numero ja sivunumerot. Esimerkiksi: Porter, L. W., Steers, R. M., Mowday, R. T. & Boulian, P. V. (1974) Organizational commitment, job satisfaction, and turnover among psychiatric technicians. Journal of Applied Psychology 59, 4, Erilaisista sarjajulkaisuista mainitaan: tekijä(t), julkaisuvuosi, julkaisun nimi, vastuuyhteisö, kustannuspaikka, kustantaja sekä sarjan nimi ja numero. Esimerkiksi: Laiho, L. (toim.) (1984) Arctic technology research projects in Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT). Espoo, VTT. Tiedotteita 331. Opinnäytetöistä esitetään: tekijä, kirjoituksen päiväysvuosi, otsikko, opinnäytteen tyyppi (diplomityö, pro gradu jne.), oppilaitos (nimi julkaisuhetkellä) ja osasto sekä mahdollinen sarja. Tilli, S. (2002) Kirjanpidon luotettavuus. Pro gradu -tutkielma. Lappeenranta, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, kauppatieteiden osasto. Tervonen, A. (2001) Laadun kehittäminen suomalaisissa yrityksissä. Väitöskirja. Lappeenranta, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, tuotantotalouden osasto. Acta Universitatis Lappeenrantaensis 113.

7 5 Konferenssiesitelmistä ja vastaavista luetellaan soveltaen seuraavat tiedot: tekijä; julkaisuvuosi; esitelmän nimi; konferenssin nimi, paikka ja aika; julkaisupaikka, julkaisijan tai konferenssin järjestäjä; sivut. Esimerkkejä: Alhola, K. (2004) Tuote- ja asiakaskohtainen kannattavuus. Tili- ja veropäivät, Helsinki , Kirjanpitotoimistojen liitto, Sandström, J. (2001) How to reduce the complexity when formulating cost information for design engineers? 16th International Conference on Production Research (ICPR), July 23 - August 3, Prague, Czech. Standardeista esitetään Harvardin järjestelmässä: standardin tunnus ja numero, julkaisuvuosi, standardin nimi ja julkaisija. Esimerkiksi: SFS-EN ISO 9001 (2001) Laadunhallintajärjestelmät. Vaatimukset. Suomen Standardoimisliitto. Viitattaessa IFRS-standardeja sisältävään suomenkieliseen teokseen merkitään lähdeluetteloon seuraavat tiedot: KHT-Media (2003) IFRS-standardit Helsinki, KHT-Media. Muita yleisesti kauppatieteellisen tiedekunnan harjoitustöissä käytettäviä lähteitä ovat yritysten vuosikertomukset, missä on huomioita, että julkaisuvuosi on yleensä otsikossa mainittua vuotta seuraava. Esimerkkejä: Nokia. (2009) Nokia vuonna Espoo, Nokia Oyj. Elcoteq. (2009) Vuosikertomus Espoo, Elcoteq Oyj. Lakeihin ja asetuksiin viittaamisessa kannattaa kysyä ohjeita pääainekohtaisesti Sähköiset dokumentit tekstissä ja lähdeluettelossa Viime vuosina yleistyneisiin sähköisiin julkaisuihin viitataan SFS standardin mukaisesti. Lisätietoja ja esimerkkejä löytyy LUT:n kirjaston kotisivuilta (suora linkki tässä:http://www.lut.fi/fi/library/instructions/citing/sivut/default.aspx). Sen esimerkkejä hyödyntäessä on kuitenkin huomattava, että ne on laadittu kaikkien LUT:n

8 6 tieteenalojen avuksi. Jos muoto esimerkiksi vuosiluvun paikan osalta poikkeaa työssä käytettävästä Harvardin järjestelmästä, tulee sähköiset lähteet muotoilla vastaamaan työssä käytettävää käytäntöä. Sähköisiin dokumentteihin viittaamista suositellaan vain silloin, jos muuta alkuperäislähdettä ei ole. On lisäksi huomattava, että viitattaessa esimerkiksi saman yrityksen useisiin eri kotisivuihin, tulee niistä jokaisesta laatia erillinen lähdeviite, missä kussakin on ko. sivun tarkka internetosoite. Ellei kotisivun ajankohdasta ole muuta tietoa, voidaan ne kirjata lukemishetken vuoden perusteella. Oleellista sähköisiin dokumentteihin viittaamisessa on, että pitkiä www-osoitteita ei koskaan käytetä viitemerkinnässä tekstin seassa. Yksinkertaistettuna voi sähköisiin dokumentteihin viittaamisessa edetä seuraavasti: 1. Löytyykö dokumentille kirjoittajaa? Jos löytyy, viitataan tekstissä nimeen. Esim. (Lehtonen, 2002) 2. Löytyykö dokumentille selkeä nimi? Jos löytyy, tätä voi käyttää lähdemerkinnässä, esim. (Storaenso Press Release Oct. 20, 2004). Koska kaikissa internet-lähteissä ei ole selvää tekijää, voi tekstiin tulevassa viitteessä tekijän nimen paikalla käyttää esimerkiksi julkaisuorganisaation virallista lyhennettä (SFS, KTM jne.) ja kirjoittaa lähdeluetteloon julkaisijan kohdalle nimen pidemmässä muodossa. Jos tekijä on tuntematon, voidaan sen paikalle merkitä myös Anon.. 3. Jos viittaa esim. yrityksen kotisivuilta löytyvään tietoon eikä dokumentille ole käyttökelpoista otsikkoa, niin tekstiviitteeseen voi laittaa yrityksen nimen ja vuosiluvun, esim. (Stora Enso 2009). Jos viitataan eri osioihin samalla sivustolla, kannattaa viitteet eritellä toisistaan aakkosilla, esim. (Stora Enso 2009a). Laita kunkin osion tarkka www-osoite lähdeluetteloon! Kaikissa näissä tapauksissa lähdeluetteloon merkitään sitten tarkat tiedot sähköisestä lähteestä, sisältäen tarkan www-osoitteen sekä päivämäärän, jolloin tieto on otettu. Esimerkki Internet-lähteestä: Denning, P. (1996) Business Designs of the New University [verkkodokumentti]. [Viitattu ]. Saatavilla

9 7 Esimerkki sähköpostilähteestä: Bergman, S. (2009) The Iceland Teacher Training School in the field of biology, science education and development work in environmental education [sähköpostiviesti] Englanninkielisissä lähteissä otsikoiden kirjoitusasu vaihtelee siten, että usein sanat prepositioita ja artikkeleita lukuun ottamatta kirjoitetaan isoilla kirjaimilla. Kun kootaan omaa lähdeluetteloa, on syytä pyrkiä yhdenmukaiseen esitystapaan. Suositeltavaa on yhtenäisyyden vuoksi muuttaa isot kirjaimet pieniksi otsikon ensimmäistä sanaa ja erisnimiä lukuun ottamatta. Edellä esitetystä poiketen aikakauslehtien nimet viitteessä esitetään alkuperäisessä muodossaan. 3. HARJOITUSTYÖN ULKOASU Miksi muotoseikoilla on väliä harjoitustyössä? Työsi lukijalla, olipa hän sitten tutkijakoulutettava tai professori, on tyypillisesti iso pino harjoitustöitä luettavana. Kun muotoseikat ovat kunnossa, lukijan on helppo ottaa työ haltuun rakenteen osalta, ja keskittyä sisällön arviointiin. Huoliteltu kieliasu on myös tärkeä osa muotoilua, ja luo osaltaan mielikuvaa analyyttisesta ja osaavasta tai hutiloiden töitä tekevästä opiskelijasta. Yhdyssanasäännöt, pilkutus ja lauserakenteiden tarkistaminen ovat asioita, joita ei enää tiedekunnassa opeteta. Sen sijaan niiden osaaminen on työkalu, joka erottaa jyvät akanoista. Hyvän harjoitustyön kieliasuun pätee pro gradu - tutkielman kielestä annettu ohje: Tutkielman kielen tulee olla virheetöntä, ilmaisun selkeää, täsmällistä ja tiivistä. Sen on välitettävä asia lukijalle yksiselitteisesti ja ymmärrettävästi, ja asioiden on edettävä johdonmukaisesti ja eheästi. (LUT 2009, 141) Seuraavassa osiossa esitellään lyhyesti harjoitustyön muotoiluun vaikuttavia tekijöitä. Jos Wordin tai vastaavan tekstinkäsittelyohjelman käyttö ei ole vielä hallussa, suositellaan käytäväksi kurssia CS30A0100 Johdatus tietotekniikkaan ja toimisto-ohjelmiin. Perehdy tarvittaessa myös tämän dokumentin liitteeseen, jossa annetaan vinkkejä Wordin käyttöön harjoitustyön muotoilussa (Liite I). Harjoitustyön kirjasin eli fontti on tyypillisesti Times New Roman tai Arial, ja rivivälimäärityksenä on 1,5. (Format - Paragraph - Line spacing 1,5) Vältä

10 8 eksoottisempien fonttien käyttöä tekstissä. Jokainen uusi kappale alkaa vasemmasta reunasta, ja kappaleiden väliin jätetään tyhjä rivi. Teksti tasataan sekä vasempaan että oikeaan reunaan (Wordin pikakuvake justify ) kuten tässäkin ohjeessa on tehty. Muotoilujen täytyy olla yhtenäiset läpi työn. Harjoitustyön marginaaleiksi suositellaan 2,5 cm leveyttä joka reunaan. Tämä sama ohje pätee myös kandidaatintutkielmissa Harjoitustyön rakenne Harjoitustyöllä on oltava selkeä ja mietitty rakenne alusta loppuun saakka. Harjoitustyön ensimmäinen sivu on AINA kansilehti, johon voi ottaa mallia tämän ohjeen kansilehdestä. Kannesta pitää käydä ilmi yliopiston nimen ja kauppatieteellisen tiedekunnan lisäksi kurssin nimi, kurssin vastuuopettajan nimi, harjoitustyön nimi, palautuspäivämäärä sekä tekijöiden nimet ja opiskelijanumerot. Kansilehteä seuraavalla sivulla on sisällysluettelon paikka. Jos sisällysluettelon teko tuntuu Wordissa hankalalta, katso Word-pikaohjetta, joka on tämän harjoitustyöohjeen liitteenä. Tämän harjoitustyöohjeen sisällysluettelo toimii yleisenä mallina sisällysluetteloiden ulkoasulle. Työn sivunumerointi alkaa ensimmäiseltä tekstisivulta ja jatkuu lähdeluettelon viimeiselle sivulle asti. Huomaathan, että lähdeluettelon sivunumero mainitaan lähdeluettelossa, mutta liitteitä ei, vaan ne luetellaan nimeltä lähdeluettelon alla. Harjoitustyön juokseva sivunumerointi loppuu siis lähdeluettelon viimeiselle sivulle. Jokainen hyvä harjoitustyö alkaa johdannolla, ja päättyy johtopäätöksiin. Johdantoluvussa kuvataan lyhyesti, miksi työ on tehty ja mikä on sen keskeinen sisältö. Laajemmissa harjoitustöissä ja tutkielmissa johdantoluvussa myös perustellaan, miksi työ on tärkeä ja ajankohtainen; ts. työ myydään yleisölleen ja perustellaan, miksi se kannattaisi lukea. Johtopäätöksissä taas kerrataan lyhyesti työn keskeinen sisältö tai tulokset, ja laajemmissa töissä/tutkielmissa kuvataan mahdollisesti työn rajoitteita tai siitä kumpuavia uusia tutkimusaiheita. Itse tekstikappaleiden rakenne kannattaa miettiä ja jäsennellä tarkkaan. Suositus on, että alaotsikoinnissa vältetään enempää kuin kolmea otsikkotasoa (Esimerkki: 1.3.4

11 9 alakappale on vielä hyväksyttävissä, mutta alakappale on jo liian monipolvinen). Jos työssä on selkeä kirjallisuuteen perustuva osa ja ns. empiirinen osa (jossa käsitellään yrityshaastatteluja tai muita havaintoaineistoja), nämä on hyvä jakaa omiksi pääluvuikseen. Tekstissä olisi syytä välttää otsikoita, joiden alla ei ole tekstiä. Lyhyt johdatus kunkin pääluvun alussa kyseisen kappaleen sisältöön johdattaa lukijan hyvin aiheeseen. Päälukujen määrä riippuu aiheesta ja työn laajuudesta, mutta hyvät työt erottuvat huonommista myös loogisen rakenteen ja hyvän otsikoinnin ansiosta. Vältä kahden rivin tekstikappaleita ja luettelomaista raportointia (pitkiä listoja ranskalaisia viivoja). Älä myöskään sorru monisanaisuuteen ja mammuttimaisen pitkiin kappaleisiin! 3.2. Kaaviot ja taulukot Harjoitustyössä on hyvä käyttää kuvioita, kaavioita tai taulukoita tekstin seassa havainnollistamassa tekstin sisältöä. Näiden tulee liittyä keskeisesti aiheeseen ja tuoda lisäarvoa. Pelkkä harjoitustyön pituuden lisääminen kuvien avulla ei siis ole hyvä ajatus. Kuviot tai kaaviot otsikoidaan ja numeroidaan juoksevasti. Taulukon nimi tulee taulukon yläpuolelle, kun taas kuvion nimi sen alapuolelle. Taulukon tai kuvion keskeinen sisältö ja ajatus tulee myös kuvata tekstissä. Jos kuvio on otettu jostain lähteestä, pitää siihen myös viitata asianmukaisesti. Jos harjoitustyöhön sisältyy laajoja kaavioita, taulukoita tai muuta vastaavaa, joiden ei välttämättä tarvitse olla tekstin yhteydessä, voi ne laittaa työn liitteeksi, ja viitata niihin sitten tekstissä asianmukaisesti, esim. (Liite I). Pääsääntöisesti harjoitustöissä ei tarvitse tehdä erillistä kuvio- tai kaavioluetteloa, mutta kandidaatin- ja pro gradu -tutkielmissa tämäkin pitää jo osata. 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Tämän ohjeen tavoitteena on antaa lukijalle eväät harjoitustöiden kirjoittamiseen ulkoasun ja viittaustekniikan osalta. Harjoitustyön sisältö ja sen laatu riippuu kirjoittajasta itsestään, mutta kun viittaustekniikka ja ulkoasu ovat kuosissa, lukee arvostelijakin työtäsi asiasisältöön keskittyen!

12 10 LÄHDELUETTELO Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2009) Tutki ja kirjoita. 15.p. Helsinki, Tammi. LUT (2009a) Opinto-opas , Kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot. Lappeenranta, Lappeenrannan teknillinen yliopisto. LUT (2009b) Viittaaminen sähköiseen dokumenttiin. Lappeenrannan teknillisen yliopiston kirjasto. [verkkodokumentti]. [Viitattu ]. Saatavilla

13 Liite 1. Word-pikaohje Antero Tervonen Seuraavat ohjeet perustuvat versioon Word Muiden versioiden käyttäjien täytyy soveltaa ohjeita. Tässä Word-ohjelman käskyt ja näppäimet ovat seuraavassa alleviivattuja. Ne on esitetty niin englannin- kuin suomenkielisen version mukaisesti. Tässä ohjeessa on erilaisten asioiden esittämistä varten muodostettu ja muotoiltu tyylejä (styles) (mm. otsikoihin 1, listoihin 2, sisällysluetteloon ja alaviitteisiin). Tyylejä käyttämällä saadaan aikaiseksi mm. otsikoiden automaattinen numerointi. Näin valitettavan usein toistuva otsikoiden välistä puuttuvat numerot tai kaksi samalla numerolla numeroitua otsikkoa saadaan vältettyä. Tyylejä kannattaa hyödyntää työn yhtenäisyyden vuoksi. Käytetyt tyylit selviävät kulloisenkin rivin / kohdan osalta esimerkiksi tässä kohdassa olevan Normal-tyylin esittävästä pudotusvalikosta sivun ylälaidassa. Jokainen pääluku alkaa sivun yläreunasta. Pakotetun sivun aloituksen saa aikaiseksi näppäinyhdistelmällä <Ctrl> + <Enter>. Tällöin ei tarvitse tyhjien rivien avulla säädellä pääluvun aloituspaikkaa, vaan se alkaa aina sivun yläreunasta. Myös alaluvun otsikko pitäisi siirtää seuraavan sivun alkuun, jos sen alapuolelle jää enintään 2 tekstiriviä. Tässä raportissa on myös alun perin pyritty siihen, mutta jos tulostuksessasi ei näin ole käynyt, johtuu muutos erilaisista kirjoitinmäärittelyistä. Tutkimusraportin Header- (Ylätunniste) ja Footer- (Alatunniste) kenttiin (sivun ylä- ja alaosaan) ei tule muuta kuin sivunumero. Ei siis esimerkiksi mitään kaikilla sivuilla toistuvia tekijän tai raporttiotsikon tietoja. Ne eivät kuulu tieteelliseen raporttiin. Sivunumerointi aloitetaan ensimmäiseltä tekstisivulta. Käytännössä dokumentti kannattaa jakaa Wordin avulla useampaan sectioniin (osaan), jolloin osan sivuista saa pois numeroinnin piiristä ja joiden muutkin määrittelyt voivat poiketa toisistaan. Käytännössä kansilehti kannattaa erottaa omakseen, sitten sisällysluettelo ym. mahdolliset sivut ennen teksti omakseen. Kolmannen osan muodostaa teksti Heading 1; 1.1 Heading 2; Heading 3 Lista, bullet (ranskalaisia viivoja varten) ja Lista-num-1,5cm (numeroituja listoja varten)

14 lähdeluetteloineen ja viimeiseen osaan tulevat liitteet. Section-katko saadaan aikaan seuraavalla valinnalla: Insert (Lisää) - Break (Vaihto) - Section break types (Osanvaihdot) -kohtaan Next page (Seuraava sivu) ja <OK>. Tällöin uusi osio alkaa sivun ylälaidasta. Seuraavaksi kannattaa ottaa sisällysluettelo- ja tekstiosuuden välinen kytkentä pois toiminnasta: Valitse ensin esitysmuodoksi View (Näytä) - Print Layout (Esikatselu). Aktivoi tämän jälkeen ylätunniste View (Näytä) - Header and footer (Ylä- ja alatunniste). Kytke pois päältä kolmanneksi oikean puoleinen painike: Same as Previous (Sama kuin edellinen). Tämä katkaisee ylätunnistemäärittelyt ko. ja edellisen osion väliltä. Määrittele näiden toimenpiteiden jälkeen sivunumerointi sivun yläreunaan oikealle (Insert (Lisää) - Page numbers (Sivunumerot): Position: Top of the page (Header) (Sijainti: Sivun yläreuna) ja Alignment: Right (Tasaus: Oikea)). Sähköiseen muotoon kuvioita (Figure) voi tuottaa usealla eri tavalla. Lähdekirjallisuudesta voi skannata kuvion tai sen voi piirtää uudelleen esim. Powerpointin avulla, kuten myös itse kehitetyt kuviot. Yleisesti omien ajatusten pukeminen itse kehitetyiksi kuvioiksi luetaan ansioksi. Eri lähteistä lainatuista kuvioista on aina syytä mainita viitetiedot kuvio-otsikon lopuksi suluissa. Mikäli tekijä jalostaa tai yksinkertaistaa lähteessä esitettyä kuviota, on tästä mainittava kuviootsikon lähdeviittauksen yhteydessä esimerkiksi ilmaisuilla mukaillen. Kuvioiden tuomisessa muista tiedostoista on joskus Wordissä sellaisia ongelmia, että kuvio saattaa lähteä vaeltelemaan pitkin tekstiä. Tämä ongelma ratkeaa yleensä tuotaessa kuvio Wordiin seuraavin valinnoin: Insert (Lisää) - Object (Objekti) - Create from File (Luo tiedostosta) - Browse (Selaa) (hae haluamasi tiedosto; ei rukseja Link to File (Linkitä tiedostoon) tai Display as icon (Näytä kuvakkeena) -kohtiin) - <OK>. Kuvion tyyliksi kannattaa valita listalta kuvio. Kuvioiden ja taulukoiden otsikoiden numeroinnissa kannattaa hyödyntää Wordin automaattista numerointia. Tämä tapahtuu valitsemalla Insert (Lisää) - Reference () - Caption (Otsikko) Mikäli Options (Asetukset) Label (Otsikko) -listalta ei löydy valmiiksi Kuvio ja Taulukko voi ne luoda New Label (Uusi otsikkolaji) -toiminnolla. Kun esimerkiksi Kuvio on valittu listalta, tulee Caption-kohtaan näkyviin Kuvio A,

15 missä A on kuvion automaattinen järjestysnumero ko. tekstikohdassa. Kuvioiden numeroinnissa on suositeltava käyttää alusta asti juoksevaa numeroa, eikä liittää luvun numeroa kuvion numeroon. Hyväksy valinta lopulta painamalla <OK>. Kun kuvioon sitten viitataan tekstin yhteydessä, ei tuota automaattista otsikkonumerointi voi hyödyntää. Käytännön neuvona on se, että kaikki kuvioiden tekstiviittaukset kannattaa kirjoitusvaiheessa numeroida XX :ksi ja kun raportti on muuten ihan valmis, niin käydä kohdat läpi Edit (Muokkaa) - Find (Etsi) -toimintoa hyväksikäyttäen ja muutetaan numerot lopullisiksi. Tässä ohjeessa on kuvio-otsikko esitetty siten, että kuvio ja numero ovat lihavoiduilla ja kuvion nimi lihavoimattomana tapuloituna seuraavaan tabulaattorin kohtaan. Kuvio-otsikossa numeron perään laitetaan piste, mutta tekstiviittauksessa kuvioon piste jätetään pois. Perusperiaate otsikoinnissa on se, että kuvion otsikko tulee kuvion alapuolelle ja taulukon otsikko taulukon yläpuolelle. Taulukko pitää pyrkiä saamaan sopimaan samalle sivulle. Jos tämä ei onnistu, niin kannattaa harkita taulukon siirtämistä liitteeksi. Tekstiltään poikittaiset taulukot on hyvä siirtää liitteeksi. Kuviot ja taulukot pitää saada mahtumaan normaaleihin marginaaleihin sivusuunnassa. Kuviot ja taulukot pitäisi esittää pystysuunnassa. Kuviot ja taulukot kannattaa keskittää marginaaleihin sivusuunnassa, mutta otsikot alkavat aina vasemmasta marginaalista. Kuvioiden koon muuttelussa voi käyttää kahdenlaisia työkaluja. Ensiksikin, kuviota näpäyttämällä se aktivoituu sekä sen reunoille ja nurkkiin tulee pienet laatikot, joista hiiren kanssa vetämällä voi kuvaa suurentaa tai pienentää. Tämä kannattaa tehdä nimenomaan nurkkien laatikoiden avulla, jolloin muutos on samansuuruinen pysty- ja vaakasuunnassa. Eli kuvion elementtien suhteet säilyvät hyvinä. Kuvio 1. Crop (Rajaa) -symboli.

16 Toinen käyttökelpoinen muuntotyökalu on Crop, joka löytyy hieman hankalasti etsimällä. Esimerkiksi seuraavasti: View (Näytä) - Toolbars (Työkalurivit) - Drawing (Piirto), jolloin näkyviin tulee uusi rivistö painonappeja (toolbar; työkalupalkki). Mikäli kuviossa 7 esitetyn symbolin mukaista nappulaa ei ole valmiiksi Drawingtyökalupalkilla, joudutaan se hakemaan. Tämä tapahtuu avaamalla viimeisen nappulan jälkeisen pienen alaspäin osoittavan kolmion kohdalta hiiren vasemmalla näppäimellä ikkuna Add or remove buttons (Lisää tai poista painikkeita). Sen perässä olevasta kolmiosta saa esiin valinnan, mistä valitaan Customize (Mukauta) - Commands (Komennot; välilehti). Vasemmanpuolisesta Categories (Luokat) -listasta valitaan Drawing (Piirto), minkä jälkeen oikeanpuolisesta Commands (Komennot) - listalta etsitään Crop (Rajaa). Seuraavaksi vedetään tuo Crop hiiren vasen näppäin alhaalla pitäen Drawing-työkalupalkkiin. Tätä työkalua käytetään siten, että kuvio aktivoidaan hiirellä, minkä jälkeen painetaan Crop-näppäintä. Tällöin hiiren nuoleen tulee mukaan ko. symboli. Viemällä ko. nuoli kuvan reunan mustan laatikon päälle ja painamalla hiiren vasenta näppäintä voidaan kuvion alaa suurentaa tai pienentää ilman että kuvion koko muuttuu. Tällä työkalulla voi rajata kuviosta pois esimerkiksi turhia valkoisia alueita tai sitten lisätä kuvioon reunoille tyhjää valkoista. Kuviot voi näin halutessa reunustaa viivalla. Jos tämän esitystavan valitsee, on sitä syytä noudattaa kaikissa kuvioissa. Reunaviivat aikaan saadaan seuraavasti: Format (Muotoile) - Borders and Shading (Reunat ja sävytys) - Borders (Reunat) -välilehti. Viivan leveydeksi kannattaa muuttaa Width (Leveys) -kohdasta esim. 1 pt ja valita Settings (Asetus) -kohdasta Box (Kehys) sekä <OK>. Ideaalitilanteessa kuvio esitetään samalla sivulla heti siihen tapahtuvan tekstiviittauksen jälkeen. Koska kuvioiden paikka elää kirjoituksen aikana, kannattaa lopullinen kuvioiden tarkka sijoittaminen katso läpi muun tekstin viimeistelyn jälkeen. Viimeistään lopullinen, tulostettava versio olisi hyvä oikolukea. Wordin oikoluku kelpaa pohjaksi, mutta ei haittaisi työn luetuttaminen jollain muullakin. Mikäli mahdollista, niin tiedosto kannattaisi tavuttaa automaattisesti. Tavutus kannattaa kytkeä toimintaan jo kirjoituksen alussa. Se tapahtuu kohdasta: Tools (Työkalut) -

17 Language (Kieli) - Hyphenation (Tavutus) lisäämällä ruksi kohtaan Automatically hyphenate document (Tavuta asiakirja automaattisesti). Poista ruksi kohdasta Hyphenate word in CAPS (Tavuta ISOLLA kirjoitetut sanat), jolloin ohjelma ei tavuta otsikoita automaattisesti. Kielivalinta tapahtuu kohdasta Tools (Työkalut) - Language (Kieli) - Set language (Määritä kieli). Mikäli esim. suomenkieltä ei ole asennettu erillisestä kielipaketista, pitää tämä tehdä tai tavutus ei onnistu. Ellei automaattinen tavutus onnistu, on syytä käyttää ehdollista tavutusta ainakin suurimpien sanojen välisten rakojen pienentämiseksi. Tämä ohje on alun perin tavutettu suomenkielisen lisäpaketin avulla, mutta jos se puuttuu koneestasi, niin tavutuskaan ei näy. Wordin käyttöä haittaavat joskus automaattiset toiminnot. Mm. tavuviivan muuttuminen tarpeettomissa kohdissa ajatusviivaksi on häiritsevää. Tavuviiva käytetään mm. yhdyssanojen välissä. Tässä pitäisi pyrkiä yhtenäiseen esitysasuun. Automaattisia toimintoja voi muuttaa kohdasta: Format (Muotoile) - AutoFormat (Automaattinen muotoilu) - Options (Asetukset). Ehdollisen tavutuksen saa aikaan näppäinyhdistelmällä <Ctrl> + <->. Eli word tavuttaa sanan, jos se on tavutusvyöhykkeellä oikeassa reunassa, mutta jättää tavuviivan piiloon jos sana siirtyy keskemmällä riviä. Oikean reunan tasaus ei ole pakollinen, mutta useimmiten sitä käytetään. Siihen kannattaa yleensä siirtyä vasta viimeistelyvaiheessa. Työn sisällysluettelon luonnissa voi käyttää automaattista toimintoa, kunhan tekstissä olevissa otsikoissa on käyttänyt otsikkotyylejä. Toiminto on: Insert (Lisää) - Reference (Hakemisto ja luettelot) - välilehti Table of Contents (Sisällysluettelo) + <OK>. Viereiseltä välilehdeltä voi tarvittaessa muodostaa automaattisia kuvio- ja taulukkoluetteloita. Työtä on syytä silmäillä läpi tulostuksen jälkeen, koska tekstinkäsittelyohjelmat aiheuttavat joskus yllätyksiä. Tulostus voi poiketa näytöllä näkyneestä versiosta. Wordin sivutus muuttuu esimerkiksi valitun kirjoittimen mukaan. Eli omallakin koneella sivutus ym. toimivat kirjoittamisen aikana oletuskirjoittimen mukaisesti, mutta jos lopullinen tulostus tapahtuu esimerkiksi verkkokirjoittimella, saattavat

18 sivutukseen yms. vaikuttavat asetukset muuttua. Siten raportti kannattaa aina esikatsella viimeisen tulostinmäärittelyn jälkeen juuri ennen tulostusta.

SISÄLLYSLUETTELO, KUVIEN JA TAULUKOIDEN AUTOMAATTINEN NUMEROINTI

SISÄLLYSLUETTELO, KUVIEN JA TAULUKOIDEN AUTOMAATTINEN NUMEROINTI Word 2013 Sisällysluettelo, kuvien ja taulukoiden numerointi SISÄLLYSLUETTELO, KUVIEN JA TAULUKOIDEN AUTOMAATTINEN NUMEROINTI SISÄLLYSLUETTELO... 1 Otsikoiden merkitseminen... 1 Ylä- ja alatunnisteet:

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1

Lisätiedot

Word ohje Word2010. Jari Laru, yliopisto-opettaja. Asko Pekkarinen, lehtori

Word ohje Word2010. Jari Laru, yliopisto-opettaja. Asko Pekkarinen, lehtori Word ohje Word2010 Jari Laru, yliopisto-opettaja Asko Pekkarinen, lehtori Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto, 2012 Sisällys Sivuasetukset... 1 Marginaalit... 1 Osion luominen sisällysluetteloa

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

Opinnäytetyön mallipohjan ohje

Opinnäytetyön mallipohjan ohje Opinnäytetyön mallipohjan ohje Sisällys 1 Johdanto 1 2 Mallin käyttöönotto 1 3 Otsikot 2 3.1 Luvun otsikko 3 3.2 Alalukujen otsikot 5 4 Tekstikappaleet 5 5 Kuvat ja kuviot 6 6 Taulukot 6 7 Lainaus 7 8

Lisätiedot

Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki.

Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Asiakirjan valmistelu Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Tarkista, ettei dokumentissa ole peräkkäisiä

Lisätiedot

YLÄ JA ALATUNNISTE...

YLÄ JA ALATUNNISTE... Word 2013 Ylä- ja alatunniste YLÄ- JA ALATUNNISTE YLÄ JA ALATUNNISTE... 1 Ylätunnisteen tekeminen... 1 Oman ylätunnisteen tekeminen ja tallentaminen rakenneosaksi... 4 Alatunnisteen tekeminen... 4 Erilainen

Lisätiedot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot 1 1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä noudatetaan seuraavia graafisia ohjeita. Graafiset ohjeet on tehty Metropolian opinnäytetyöryhmässä. Näiden graafisten

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE

OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE Opinnäytetyö mallipohja Kajaanin ammattikorkeakoulu 2.12.2005 SISÄLLYS 1 MALLIPOHJAN KÄYTTÖÖNOTTO 1 2 TEKSTIN KIRJOITTAMINEN 2 2.1 Valmiin tekstin siirtäminen 2 2.2

Lisätiedot

WORD TYYLILLÄ. Tietohallintokeskus hannele.rajaniemi@jyu.fi. Miksi tyylit? Tyylien lisääminen: joko jälkikäteen tai etukäteen

WORD TYYLILLÄ. Tietohallintokeskus hannele.rajaniemi@jyu.fi. Miksi tyylit? Tyylien lisääminen: joko jälkikäteen tai etukäteen WORD TYYLILLÄ Tietohallintokeskus hannele.rajaniemi@jyu.fi Sisältö 2 h Miksi tyylit? Tyylien lisääminen: joko jälkikäteen tai etukäteen Tyylien muokkaaminen Asiakirjamallit * Sisällysluettelo otsikkotyylien

Lisätiedot

6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.)

6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.) 6. Tekstin muokkaaminen 6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.) Tekstin maalaaminen onnistuu vetämällä hiirellä haluamansa tekstialueen yli (eli osoita hiiren

Lisätiedot

Tekstinkäsittely ja opinnäytetyö I sisällysluettelo ja sivunumerointi. Word 2007

Tekstinkäsittely ja opinnäytetyö I sisällysluettelo ja sivunumerointi. Word 2007 Tekstinkäsittely ja opinnäytetyö I sisällysluettelo ja sivunumerointi Word 2007 Perttu Suhonen 2008 Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelon tekeminen...5 1.1 Monitasoinen numerointi...5 1.2 Otsikkotyylien

Lisätiedot

Tärkeimmät toiminnot. Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta. Tärkeimmät toiminnot jatkuu...

Tärkeimmät toiminnot. Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta. Tärkeimmät toiminnot jatkuu... Tärkeimmät toiminnot Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta Kun hiiren jättää kuvakkeen päälle vähäksi ajaksi Word selittää toiminnon Avaa tiedosto Tallenna Kumoa, nuolesta aiemmat

Lisätiedot

AA10A0000 Johdatus kauppatieteiden opiskeluun

AA10A0000 Johdatus kauppatieteiden opiskeluun To 27.8.2009 ohjelma: AA10A0000 Johdatus kauppatieteiden opiskeluun Liisa-Maija Sainio, tutkijaopettaja, huone 7480, p. 621 7233 Mailis Heinonen, opintoneuvoja, huone 7352.1, p. 621 7227 Kaija Huotari,

Lisätiedot

Kuva liikennemerkistä 1. Aleksanteri Numminen. aleksanteri.numminen@gmail.com ITKP101

Kuva liikennemerkistä 1. Aleksanteri Numminen. aleksanteri.numminen@gmail.com ITKP101 Kuva liikennemerkistä 1 Aleksanteri Numminen aleksanteri.numminen@gmail.com ITKP101 31.1.2016 1. Asiakirjan kieleen liittyvät työkalut... 1 1.1. Tyylien kielen valinta... 1 1.2. Oikeinkirjoituksen tarkastaminen...

Lisätiedot

Sen jälkeen Microsoft Office ja sen alta löytyy ohjelmat. Ensin käynnistä-valikosta kaikki ohjelmat

Sen jälkeen Microsoft Office ja sen alta löytyy ohjelmat. Ensin käynnistä-valikosta kaikki ohjelmat Microsoft Office 2010 löytyy tietokoneen käynnistävalikosta aivan kuin kaikki muutkin tietokoneelle asennetut ohjelmat. Microsoft kansion sisältä löytyy toimisto-ohjelmistopakettiin kuuluvat eri ohjelmat,

Lisätiedot

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Tämä dokumentti on tehty pohjaan Muistiopohja_logolla.ott

Tämä dokumentti on tehty pohjaan Muistiopohja_logolla.ott Muistio 1 (5) Asiakirjapohjien dokumentaatio Asiakirjapohjien tiedostot Tämä dokumentti kuvaa joukon SFS 2487 -standardin mukaisia OpenOfficeasiakirjapohjia. Pohjat on laatinut Martti Karjalainen oikeusministeriön

Lisätiedot

Väitöskirja -mallipohja

Väitöskirja -mallipohja JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Väitöskirja -mallipohja Word 2007/2010 IT-palvelut hannele.rajaniemi@jyu.fi https://koppa.jyu.fi/avoimet/thk/vaitoskirja sovellustuki@jyu.fi Sisältö Miten toimii väitöskirja/asiakirjamallipohja?

Lisätiedot

Tekstinkäsittelyn jatko KSAO Liiketalous 1. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana kaksoispisteviivarivinä ja keskellä riviä lukee osanvaihdon tyyppi

Tekstinkäsittelyn jatko KSAO Liiketalous 1. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana kaksoispisteviivarivinä ja keskellä riviä lukee osanvaihdon tyyppi KSAO Liiketalous 1 Osat Tiedosto voidaan jakaa osiin ja jokainen osa muotoilla erikseen. Osa voi olla miten pitkä tahansa, yhdestä kappaleesta kokonaiseen tiedostoon. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana

Lisätiedot

1. HARJOITUS harjoitus3_korjaus.doc

1. HARJOITUS harjoitus3_korjaus.doc Word - harjoitus 1 1. HARJOITUS harjoitus3_korjaus.doc Kopioi itsellesi harjoitus3_korjaus.doc niminen tiedosto Avaa näyttöön kopioimasi harjoitus. Harjoitus on kirjoitettu WordPerfet 5.1 (DOS) versiolla

Lisätiedot

KSAO Liiketalous 1. Asiakirjan ulkoasuun vaikuttavat tekstin muotoilut ja kappale muotoilut. Kappaleen ulkoasuun vaikuttavia tekijöitä:

KSAO Liiketalous 1. Asiakirjan ulkoasuun vaikuttavat tekstin muotoilut ja kappale muotoilut. Kappaleen ulkoasuun vaikuttavia tekijöitä: KSAO Liiketalous 1 Asiakirjan ulkoasuun vaikuttavat tekstin muotoilut ja kappale muotoilut. Kappaleen ulkoasuun vaikuttavia tekijöitä: tekstin tasaus sisennys riviväli; kappaleen sisäiset rivivälit kappaleiden

Lisätiedot

Työvälineohjelmistot KSAO Liiketalous 1

Työvälineohjelmistot KSAO Liiketalous 1 KSAO Liiketalous 1 Osat Tiedosto voidaan jakaa osiin ja jokainen osa muotoilla erikseen. Osa voi olla miten pitkä tahansa, yhdestä kappaleesta kokonaiseen tiedostoon. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana

Lisätiedot

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com Sisällys Editorin käyttöohje...

Lisätiedot

Tekstinkäsittelyn jatko. KSAO Liiketalous 1

Tekstinkäsittelyn jatko. KSAO Liiketalous 1 KSAO Liiketalous 1 Tyylien käyttö on keskeinen osa tehokasta tekstinkäsittelyä. Merkki- ja kappalemuotoilujen tallentaminen valmiiksi tyyleiksi nopeuttavat tekstinkäsittelyä; tekstin kirjoittamista ja

Lisätiedot

Acta-väitöskirjojen asetukset. Määritä ensin sivumääritykset ja sivunumerointi.

Acta-väitöskirjojen asetukset. Määritä ensin sivumääritykset ja sivunumerointi. Sisällys Acta-väitöskirjojen asetukset 2 Acta-väitöskirjojen tyylimäärittelyt 7 Acta-mallipohjan tyylien lataaminen 8 Kuviot, kuvat ja taulukot 9 Lähdeluettelon laatiminen 9 Väitöskirjan muuttaminen pdf:ksi

Lisätiedot

Opiskelun ja työelämän tietotekniikka (DTEK1043)

Opiskelun ja työelämän tietotekniikka (DTEK1043) Opiskelun ja työelämän tietotekniikka (DTEK1043) Asiakirjan rakenne ja sen esilletuominen tekstinkäsittelyohjelmassa Yleistä Harjoitusten tavoitteena on oppia käyttämään tekstinkäsittelyohjelmaa asiakirjan

Lisätiedot

Asiakirjan rakenne ja sen esilletuominen tekstinkäsittelyohjelmassa

Asiakirjan rakenne ja sen esilletuominen tekstinkäsittelyohjelmassa Asiakirjan rakenne ja sen esilletuominen tekstinkäsittelyohjelmassa Yleistä Demon tavoitteena on oppia käyttämään tekstinkäsittelyohjelmaa asiakirjan rakenteen luomiseen ja esittämiseen. Harjoitus on tehty

Lisätiedot

Käsikirjoituksesta kirjaksi

Käsikirjoituksesta kirjaksi Käsikirjoituksesta kirjaksi Tekijänoikeudet ja julkaisuluvat Kirjoittajan ja toimitetun teoksen toimittajan tulee varmistaa käsikirjoituksessa olevien lainauksien, kuvien, käännösten jne. tekijänoikeudet,

Lisätiedot

Anne-Mari Näsi 12.2.2010 PIKAOHJEITA OPINNÄYTETYÖN RAPORTTIPOHJAN LAATIMISEEN (WORD 2007)

Anne-Mari Näsi 12.2.2010 PIKAOHJEITA OPINNÄYTETYÖN RAPORTTIPOHJAN LAATIMISEEN (WORD 2007) Anne-Mari Näsi 12.2.2010 PIKAOHJEITA OPINNÄYTETYÖN RAPORTTIPOHJAN LAATIMISEEN (WORD 2007) ALUKSI ATK-ohjeet on laadittu Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Perhon yksikön opinnäytetyön raporttipohjan laatimisen

Lisätiedot

Matematiikan kirjoittamisesta

Matematiikan kirjoittamisesta Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla

Lisätiedot

Sini Jatta Suonio 7/1/2010

Sini Jatta Suonio 7/1/2010 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, FYSIIKAN LAITOS Microsoft Word 2007 Käyttöohje Sini Jatta Suonio 7/1/2010 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Wordin perusasetukset... 2 2.1 Tekstin ja kappaleiden asettelu...2 2.2

Lisätiedot

Vesa Ollikainen, päivitys Juha Haataja 3.8.2010

Vesa Ollikainen, päivitys Juha Haataja 3.8.2010 METROPOLIA Tekstinkäsittely1 Peruskäyttö Vesa Ollikainen, päivitys Juha Haataja 3.8.2010 Tavoitteet ja sisältö Tavoite Lyhyen asiakirjan kirjoitustaito Word-tekstinkäsittelyohjelmalla Sisältö Tekstinkäsittelyohjelman

Lisätiedot

9. Kappale -ryhmä - Kappalemuotoilut

9. Kappale -ryhmä - Kappalemuotoilut 9. Kappale -ryhmä - Kappalemuotoilut Aloitus -välilehdellä Kappale -ryhmästä löytyvät kaikki kappalemuotoilut. Huomaa, että kappalemuotoilut ovat aina voimassa seuraavaan kappalemerkkiin asti. Kappalemerkki

Lisätiedot

LibreOffice Writer perusteita

LibreOffice Writer perusteita LibreOffice Writer perusteita Käytetään Digabi-käyttöjärjestelmää (DigabiOS) ja harjoitellaan LibreOfficen käyttöä. 1. Ohjelman käynnistys Avaa Sovellusvalikko => Toimisto => LibreOffice Writer. Ohjelma

Lisätiedot

VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE

VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE 1. SISÄÄN KIRJAUTUMINEN Sisään kirjautuminen VerkkoVelho-ylläpitotyökaluun tapahtuu yrityksesi osoitteessa www.omaosoitteesi.fi/yllapito, esim. www.verkkovelho.fi/yllapito.

Lisätiedot

Marginaali: Sivujen asetukset säädetään kohdasta 2007+: Sivun asettelu > Marginaalit > Mukautetut reunukset (Page Layout > Margins

Marginaali: Sivujen asetukset säädetään kohdasta 2007+: Sivun asettelu > Marginaalit > Mukautetut reunukset (Page Layout > Margins WORD-OHJE HALLINTOTIETEELLISTEN TÖIDEN KIRJOITTAJILLE (päivitetty 9.12.2014) 1 Kaikki nämä asetukset on tehty hallintotieteiden Word-mallipohjaan http://www.uva.fi/fi/for/student/materials/writing_guidelines/administrative_sciences/,

Lisätiedot

Ylä- ja alatunniste. Tunnisteen kirjoittaminen. Tunnisteen muokkaaminen

Ylä- ja alatunniste. Tunnisteen kirjoittaminen. Tunnisteen muokkaaminen 1 Ylä- ja alatunniste Tunniste on tekstiä tai grafiikkaa, joka toistuu automaattisesti määritysten mukaan sivulta toiselle. View Print Layout näytössä ja esikatselussa tunnisteet näkyvät omilla paikoillaan.

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla. Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi

Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla. Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi Hannu Lehto Lahden Lyseon lukio 2010 2 Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelo...3 1.1 Sisällysluettelon luonti...3

Lisätiedot

Oppimistehtävän kirjoittaminen

Oppimistehtävän kirjoittaminen Ohje Päivi Klimenko 20.5.2008 Oppimistehtävän kirjoittaminen (SFS 2487 uusi standardisuositus, Laurean uusi brändi) Ohje Päivi Klimenko 20.5.2008 Sisällys 1 Perusasetukset... 3 2 Nimiösivu... 5 2.1 Yhden

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN MUUNTAMINEN PDF-MUOTOON. Päivi Toikkanen

OPINNÄYTETYÖN MUUNTAMINEN PDF-MUOTOON. Päivi Toikkanen OPINNÄYTETYÖN MUUNTAMINEN PDF-MUOTOON Päivi Toikkanen SISÄLTÖ Johdanto... 1 Erillisten tiedostojen yhdistäminen... 2 Tiedostojen yhdistäminen MS Word 2003 -ohjelmalla... 2 Tiedostojen yhdistäminen MS Word

Lisätiedot

Ohje tekstinkäsittelyharjoitus 10. Pöytäkirja, jossa käytetään ylätunnistetta. Tehtävän aloitus

Ohje tekstinkäsittelyharjoitus 10. Pöytäkirja, jossa käytetään ylätunnistetta. Tehtävän aloitus Ohje tekstinkäsittelyharjoitus 10 Pöytäkirja, jossa käytetään ylätunnistetta Standardiasiakirjan asettelut Microsoft Word 2007 ja 2010 versioissa Word ohjelman oletusasetukset ovat sellaiset, että suomalaisen

Lisätiedot

CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer)

CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) Casen palautus PVM CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008 Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) VAIN ESITTÄVÄN RYHMÄN TYÖSSÄ! (Opponoiva ryhmä XY, esim B6) (Esittävä) Ryhmä XY (esim. B2): 0222222

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Tekniikan toimiala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE 7/2010 jn SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS..

Lisätiedot

Ensimmäinen sivu, Oletus, Alaviite, Loppuviite, Hakemisto, HTML Marginaalit: vasen 2,0 cm; oikea 1,0 cm; ylä 1,0 cm; ala 1,0 cm.

Ensimmäinen sivu, Oletus, Alaviite, Loppuviite, Hakemisto, HTML Marginaalit: vasen 2,0 cm; oikea 1,0 cm; ylä 1,0 cm; ala 1,0 cm. - 1 - Tämä dokumentti on muokattu oikeusministeriön julkaisusta OpenOffice.org versio 3. Asennuskäsikirja. Julkaisu on ilmestynyt 10.3.2009 sarjassa Oikeusministeriön toiminta ja hallinto numerolla 2009:5.

Lisätiedot

Word 2003:n käyttötoimintojen muutokset Word 2010:ssä

Word 2003:n käyttötoimintojen muutokset Word 2010:ssä 1/6 Word 2003:n käyttötoimintojen muutokset Word 2010:ssä WORD 2003 TOIMINNOT TOIMINNOT WORD 2010:ssä Uusi tiedosto Avaa tiedosto Sivun asetukset valikosta painike ja avautuvasta valikosta valitse haluamasi

Lisätiedot

FrontPage 2000 - Näkymät

FrontPage 2000 - Näkymät FrontPage 2000 - Näkymät FrontPagessa on kuusi erilaista näkymää sivustoon. Sivunäkymä Tässä näkymässä luodaan sivut eli näkymä vastaa paljolti Wordin tekstinkäsittelyohjelman näkymää. Tässä on myös muokattava

Lisätiedot

ESIKATSELU, TULOSTAMINEN, TUNNISTEET

ESIKATSELU, TULOSTAMINEN, TUNNISTEET Excel 2013 Tulostaminen Sisällysluettelo ESIKATSELU, TULOSTAMINEN, TUNNISTEET TULOSTAMINEN JA TULOSTUSASETUKSET... 1 Esikatselu ja tulostaminen... 1 Reunuksien määrittäminen, keskittäminen... 2 Ylä- ja

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMISEN TEKSTINKÄSITTELYOHJE

OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMISEN TEKSTINKÄSITTELYOHJE SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Savonia Business OPINNÄYTETYÖN KIRJOITTAMISEN TEKSTINKÄSITTELYOHJE Mika Siiskonen & Anne Poutiainen Tradenomin opinnäytetyö Opiskelijan koulutusohjelma Opiskelijan suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

2. Aloitus -välilehti, leikepöytä- ja fontti -ryhmät

2. Aloitus -välilehti, leikepöytä- ja fontti -ryhmät 2. Aloitus -välilehti, leikepöytä- ja fontti -ryhmät Aloitus -välilehdelle on sijoitettu eniten käytetyt muotoiluihin liittyvät komennot. Välilehti sisältää viisi eri ryhmää, johon komennot on sijoitettu

Lisätiedot

Microsoft Word-tekstinkäsittelyohjelman

Microsoft Word-tekstinkäsittelyohjelman Microsoft Word-tekstinkäsittelyohjelman opas Tähän oppaaseen on koottu opiskelussa tarvittavia Word-ohjelman perustoimintoja. Pidemmälle vietyjä ohjeita löytyy opaskirjoista ja muista lähteistä. Tämä opas

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS.. 4

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Wordin perusteet. Office Word 2007. Aarno Hyvönen 21.8.2010

Wordin perusteet. Office Word 2007. Aarno Hyvönen 21.8.2010 Kotiope.com 1 Wordin perusteet Office Word 2007 Aarno Hyvönen 21.8.2010 Kotiope.com 2 Wordin perusteet Word-ohjelman käynnistäminen 1.napsauta windows-käynnistä painiketta ja valitse kaikki ohjelmat 2.

Lisätiedot

Wordin perusteet. Office Word 2010. Aarno Hyvönen 4.6.2014

Wordin perusteet. Office Word 2010. Aarno Hyvönen 4.6.2014 Kotiope.com 1 Wordin perusteet Office Word 2010 Aarno Hyvönen 4.6.2014 Kotiope.com 2 Word-ohjelman käynnistäminen Klikkaa käynnistä-kaikki ohjelmat-microsoft Office- Microsoft Office Word tai Klikkaa käynnistä

Lisätiedot

KUVAN TUOMINEN, MUOKKAAMINEN, KOON MUUTTAMINEN JA TALLENTAMINEN PAINTISSA

KUVAN TUOMINEN, MUOKKAAMINEN, KOON MUUTTAMINEN JA TALLENTAMINEN PAINTISSA KUVAN TUOMINEN, MUOKKAAMINEN, KOON MUUTTAMINEN JA TALLENTAMINEN PAINTISSA SISÄLLYS 1. KUVAN TUOMINEN PAINTIIN...1 1.1. TALLENNETUN KUVAN HAKEMINEN...1 1.2. KUVAN KOPIOIMINEN JA LIITTÄMINEN...1 1.1. PRINT

Lisätiedot

T e k s t i n k ä s i t t e l y ä s e l k o k i e l e l l ä WORD

T e k s t i n k ä s i t t e l y ä s e l k o k i e l e l l ä WORD 1 MICROSOFT T e k s t i n k ä s i t t e l y ä s e l k o k i e l e l l ä WORD Eero Seitsemän veljeksen Eero on vilkas, sukkelasanainen ja älykkäämpi kuin muut veljekset. Hän kiusoittelee ja pilkkaa puheillaan

Lisätiedot

Moodle-oppimisympäristö

Moodle-oppimisympäristö k5kcaptivate Moodle-oppimisympäristö Opiskelijan opas Sisältö 1. Mikä on Moodle? 2. Mistä löydän Moodlen? 3. Kuinka muokkaan käyttäjätietojani? 4. Kuinka ilmoittaudun kurssille? 5. Kuinka käytän Moodlen

Lisätiedot

Tekstinkäsittelyn jatko Error! Use the Home tab to apply Otsikko 1 to the text that you want to appear here. KSAO Liiketalous 1

Tekstinkäsittelyn jatko Error! Use the Home tab to apply Otsikko 1 to the text that you want to appear here. KSAO Liiketalous 1 KSAO Liiketalous 1 Lomakkeet Lomake on asiakirja, joka sisältää täyttämistä ohjaavia tietoja tai merkintöjä. Wordin lomakekenttä-toiminnolla luodaan näytöllä täytettäviä lomakkeita tai tulostettavia lomakepohjia.

Lisätiedot

Pikaopas. Microsoft Word 2013 näyttää erilaiselta aiempiin versioihin verrattuna, joten laadimme tämän oppaan avuksi uusien ominaisuuksien opetteluun.

Pikaopas. Microsoft Word 2013 näyttää erilaiselta aiempiin versioihin verrattuna, joten laadimme tämän oppaan avuksi uusien ominaisuuksien opetteluun. Pikaopas Microsoft Word 2013 näyttää erilaiselta aiempiin versioihin verrattuna, joten laadimme tämän oppaan avuksi uusien ominaisuuksien opetteluun. Pikatyökalurivi Nämä komennot ovat aina näkyvissä.

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

Posterin teko MS Publisherilla

Posterin teko MS Publisherilla Posterin teko MS Publisherilla Ensimmäisenä avaa MS Publisher 2010. Löydät sen Windows valikosta - All programs - Microsoft Office. Publisheriin avautuu allaolevan kuvan mukainen näkymä. Mikäli et näe

Lisätiedot

TIETOKONEEN ASETUKSILLA PARANNAT KÄYTETTÄVYYTTÄ

TIETOKONEEN ASETUKSILLA PARANNAT KÄYTETTÄVYYTTÄ TIETOKONEEN ASETUKSILLA PARANNAT KÄYTETTÄVYYTTÄ Windows XP-käyttöjärjestelmän asetuksilla sekä Word-asetuksilla voit vaikuttaa tietokoneen näytön ulkoasuun, selkeyteen ja helppokäyttöisyyteen.. 1) ASETUKSET

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

KÄYTTÖÖN. Koulukirjat tietokoneelle PIKAOHJEET PAPERPORT -OHJELMAN. Sisällysluettelo

KÄYTTÖÖN. Koulukirjat tietokoneelle PIKAOHJEET PAPERPORT -OHJELMAN. Sisällysluettelo Koulukirjat tietokoneelle PIKAOHJEET PAPERPORT -OHJELMAN KÄYTTÖÖN Sisällysluettelo ImageViewer ja PDF Viewer Plus -ohjelmien esittelyt 1 Käytön aloittaminen 1 Työpöydän hyödylliset työkalut 2 Image View

Lisätiedot

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21)

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21) Oppilaan opas Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy Versio 0.2 (2008-01-21) Versio Päivämäärä Kuvaus 0.1 2005-01-16 Ensimmäinen versio. 0.2 2008-01-21 Korjattu kuvatiedostojen maksimiresoluutio ja muutamia

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

Fonttimuotoilut. Fontin tyyppi ja fonttikoko

Fonttimuotoilut. Fontin tyyppi ja fonttikoko Fonttimuotoilut Kun haluat muotoilla jonkin sanan tai osan tekstistä, sinun pitää ensin "maalata" ko. alue. Maalaaminen tapahtuu vetämällä alueen yli hiiren ykköspainike alas painettuna. Maalattu alue

Lisätiedot

Mallipohja toimii parhaiten, jos aloitat kirjoittamisen suoraan pohjaan.

Mallipohja toimii parhaiten, jos aloitat kirjoittamisen suoraan pohjaan. Sisällys Yleistä 2 Tekstin kirjoittaminen suoraan mallipohjaan 3 Tekstin kopioiminen ja sijoittaminen mallipohjaan 3 Acta-mallipohjien tyylit ja käyttö 4 Kuviot, kuvat ja taulukot 5 Lähdeluettelon laatiminen

Lisätiedot

CMS Made Simple Perusteet

CMS Made Simple Perusteet CMS Made Simple Perusteet 1. Hallintaan kirjautuminen Kirjautumisruutuun pääset lisäämällä osakaskuntasi www-osoitteen perään liitteen /admin. Käyttäjätunnuksena toimii onkija ja salasanana postitse saamasi

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

1. Word 2007 käyttöliittymä

1. Word 2007 käyttöliittymä 1. Word 2007 käyttöliittymä Word -tekstinkäsittelyohjelman versiossa 2007 ulkoasu ja suurin osa toiminnoista on muuttunut radikaalisti verrattuna edellisiin versioihin. Toimintoja ei enää suoriteta valikoiden

Lisätiedot

Pikanäppäin Yhdistelmiä. Luku 6 Pikanäppäimet

Pikanäppäin Yhdistelmiä. Luku 6 Pikanäppäimet Luku 6 Pikanäppäimet Pikanäppäimet ovat näppäinyhdistelmiä, jotka mahdollistavt ZoomTextin komennot ilman ZoomTextin käyttäjäliittymän aktivointia. Pikanäppäin komentoja on melkein jokaisella ZoomTextin

Lisätiedot

Tekstinkäsittely 1. Peruskäyttö. Tietotekniikan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen

Tekstinkäsittely 1. Peruskäyttö. Tietotekniikan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen Tekstinkäsittely 1 Peruskäyttö Tavoitteet ja sisältö Tavoite Lyhyen asiakirjan kirjoitustaito Word-tekstinkäsittelyohjelmalla Sisältö Tekstinkäsittelyohjelman esittely Tekstinkäsittelyprosessi Tekstin

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: HELSINGIN

Lisätiedot

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet

Lisätiedot

Taulukot. 2002 Päivi Vartiainen 1

Taulukot. 2002 Päivi Vartiainen 1 Taulukot Taulukon lisääminen FrontPagessa tapahtuu samalla tavoin kuin Word tekstinkäsittelyohjelmassakin. Valitse vakiotyökaluriviltä Lisää taulukko painike. Kun olet napsauttanut painikkeen alas voit

Lisätiedot

BoD easyeditor -ohjeet

BoD easyeditor -ohjeet BoD easyeditor -ohjeet 1 Teksti 1.1 Sisällysluettelo ja luvut 1.2 Uuden luvun lisääminen ja muokkaaminen 1.3 Kirjoittaminen/tekstin lisääminen 1.4 Muotoilu 1.5 Muita toimintoja 2 kuvat 2.1 Kuvien lataaminen

Lisätiedot

MOODLE-KURSSIN LAATIMINEN /OPETTAJAN OHJEET

MOODLE-KURSSIN LAATIMINEN /OPETTAJAN OHJEET MOODLE-KURSSIN LAATIMINEN /OPETTAJAN OHJEET Jos haluat itsellesi tai jollekin ryhmälle uuden kurssipohjan, ota yhteyttä Virpi Järvenreunaan, Leena Kankaanpäähän, Mervi Lehtoseen, Konsta Ojaseen, Jarno

Lisätiedot

STS Uuden Tapahtuma-dokumentin teko

STS Uuden Tapahtuma-dokumentin teko STS Uuden Tapahtuma-dokumentin teko Valitse vasemmasta reunasta kohta Sisällöt. Sisällöt-näkymä Valitse painike Lisää uusi Tapahtuma 1 Valitse kieleksi Suomi Välilehti 1. Perustiedot Musta reunus kieliversioneliön

Lisätiedot

1 Yleistä Web-editorista... 3. 1.1 Web-editori -dokumentin luominen... 3. 2 Pikatoimintopainikkeet... 3. 2.1 Tallenna... 3

1 Yleistä Web-editorista... 3. 1.1 Web-editori -dokumentin luominen... 3. 2 Pikatoimintopainikkeet... 3. 2.1 Tallenna... 3 Web-editori 2 Optima Web-editori -ohje Sisällysluettelo 1 Yleistä Web-editorista... 3 1.1 Web-editori -dokumentin luominen... 3 2 Pikatoimintopainikkeet... 3 2.1 Tallenna... 3 2.2 Peru / Tee uudelleen...

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Sivu 1(16) Sisällysluettelo 1 Joomla! sivuston sisällöntuotanto... 2 2 Artikkeleiden julkaisu sivustolla... 4 3 Artikkelin julkaisemista

Lisätiedot

RAPORTOINTIOHJEET. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi*

RAPORTOINTIOHJEET. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* RAPORTOINTIOHJEET Lappeenrannassa 29.6.2007 0221700 Maija Meikäläinen Ymte J TIIVISTELMÄ Lappeenrannan

Lisätiedot

KOTISIVUKONE ULKOASUEDITORI

KOTISIVUKONE ULKOASUEDITORI KOTISIVUKONE ULKOASUEDITORI Kun olet luonut itsellesi kotisivut, voit aloittaa ulkoasun yksityiskohtaisemman räätälöimisen. Kotisivukone tarjoaa helppokäyttöisen ulkoasueditorin, jonka avulla saat sivujen

Lisätiedot

SeaMonkey pikaopas - 1

SeaMonkey pikaopas - 1 SeaMonkey pikaopas SeaMonkey on ilmainen ja yksinkertainen www-sivujen teko-ohjelma. Sillä on kätevää koostaa yksinkertaisia sivuja ilman, että täytyy tietää jotain HTML-koodista. Tämä opas esittelee sivuston

Lisätiedot

Vesa Ollikainen, päivitys Juha Haataja 12.8.2011

Vesa Ollikainen, päivitys Juha Haataja 12.8.2011 METROPOLIA Tekstinkäsittely1 Peruskäyttö Vesa Ollikainen, päivitys Juha Haataja 12.8.2011 Sisällys 1 Tekstinkäsittelyohjelma... 1 2 Tekstinkäsittelyprosessi... 2 3 Word-tekstinkäsittelyohjelman käyttöliittymä...

Lisätiedot

Pikaohje formaatin valmistamiseen

Pikaohje formaatin valmistamiseen Pikaohje formaatin valmistamiseen Esko Otava Oy ver.1.0 Pääikkunasta (tulostusikkunasta) valitaan Cards-Show cards manager Paina Add 2 Paina New Kortinsuunnitteluikkuna on jaettu kolmeen osaan: Vasemmalla

Lisätiedot

VIENET JULKAISUJÄRJESTELMÄLLÄ TOTEUTETTUJEN INTERNET-SIVUJEN YLLÄPITO-OHJE

VIENET JULKAISUJÄRJESTELMÄLLÄ TOTEUTETTUJEN INTERNET-SIVUJEN YLLÄPITO-OHJE VIENET JULKAISUJÄRJESTELMÄLLÄ TOTEUTETTUJEN INTERNET-SIVUJEN YLLÄPITO-OHJE JULKAISUJÄRJESTELMÄÄN KIRJAUTUMINEN. Osoitekenttään kirjoitetaan www.domain.fi/admin. Kirjoita käyttäjätunnus: xxxxxx. Salasana:

Lisätiedot

Jussi Heikkilä TUTKIELMANTEKIJÄN MICROSOFT OFFICE 2013 WORD -OHJE

Jussi Heikkilä TUTKIELMANTEKIJÄN MICROSOFT OFFICE 2013 WORD -OHJE OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU Jussi Heikkilä TUTKIELMANTEKIJÄN MICROSOFT OFFICE 2013 WORD -OHJE Syyskuu 2015 (Alkuperäinen opintomoniste Sanna Huikari, elokuu 2012) SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 6 2 OPINNÄYTE.DOTX

Lisätiedot

REUNUKSET, PIKANÄPPÄIMET, OIKEINKIRJOITUS JA TAVUTUS

REUNUKSET, PIKANÄPPÄIMET, OIKEINKIRJOITUS JA TAVUTUS Word 2013 Asiakirjan laatiminen ja muokkaaminen REUNUKSET, PIKANÄPPÄIMET, OIKEINKIRJOITUS JA TAVUTUS REUNUKSET, PIKANÄPPÄIMET, OIKEINKIRJOITUS, TAVUTUS... 1 Uuden asiakirjan avaaminen... 1 Asiakirjan reunusten

Lisätiedot

Ryhmäkirjeen hyödyntäminen

Ryhmäkirjeen hyödyntäminen Ryhmäkirjeen hyödyntäminen hannele.rajaniemi@jyu.fi konkkola@cc.jyu.fi Sisältö Joukkokirje-toiminnon (Wordin ja Excelin yhteiskäytön) periaatteet Excel tietolähteenä tutuksi (valmis harjoitustiedosto)

Lisätiedot

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET KIRJALLISEN TYÖN OHJEET Tiina Tomera, STAP xx Oppimispäiväkirja Hoito- ja huolenpito opettaja : Maija Mietteliäs SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJALLISTEN TÖIDEN RAKENNE JA ULKOASU... 3 2.1 Kansilehti...

Lisätiedot

Word 2007 käyttöliittymä

Word 2007 käyttöliittymä Word 2007 käyttöliittymä Word 2007n ulkoasu ja suurin osa toiminnoista on muuttunut radikaalisti verrattuna edellisiin Wordin versioihin. Toimintoja ei enää suoriteta valikoiden kautta, vaan valikot on

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):

Lisätiedot

OPINNÄYTEOHJEET Vararehtori hyväksynyt 9.6.2010, voimassa 1.8.2010 alkaen, päivitetty 16.6.2014

OPINNÄYTEOHJEET Vararehtori hyväksynyt 9.6.2010, voimassa 1.8.2010 alkaen, päivitetty 16.6.2014 1 OPINNÄYTEOHJEET Vararehtori hyväksynyt 9.6.2010, voimassa 1.8.2010 alkaen, päivitetty 16.6.2014 Johdanto Ohje on tarkoitettu pääosin sovellettavaksi kaikissa Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylempien

Lisätiedot

Oppimistehtävän kirjoittamisen Word-ohje (SFS 2487 uusi standardisuositus)

Oppimistehtävän kirjoittamisen Word-ohje (SFS 2487 uusi standardisuositus) Ohje Päivi Klimenko 1.9.2011 Oppimistehtävän kirjoittamisen Word-ohje (SFS 2487 uusi standardisuositus) Ohje Päivi Klimenko 1.9.2011 Sisällys 1 Käyttöliittymä ja asetukset... 4 2 Perusasetukset... 5 3

Lisätiedot

Ohjeet asiakirjan lisäämiseen arkistoon

Ohjeet asiakirjan lisäämiseen arkistoon Ohjeet asiakirjan lisäämiseen arkistoon 1. Jos koneellesi ei vielä ole asennettu Open Office ohjelmaa, voit ladata sen linkistä joka löytyy Arkisto => Asiakirjapohjat sivulta seuran kotisivuilta. Jos ohjelma

Lisätiedot