SOSIAALITURVA. Henkilökohtaisen avustajan hankkiminen on työlästä. Riippumaton sosiaaliasiamies on kaikkien etu 4/03
|
|
- Helinä Toivonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SOSIAALITURVA Henkilökohtaisen avustajan hankkiminen on työlästä 4/03 Riippumaton sosiaaliasiamies on kaikkien etu
2 Pääkirjoitus 5. maaliskuuta 2003 Yhdellä pallilla istuva sosiaaliasiamies on kaikkien etu Vuonna 2001 voimaan tulleen asiakaslain (812/2000) mukaan kunnan oli nimettävä sosiaaliasiamies, joka neuvoo asiakkaita asiakaslain soveltamisessa, avustaa muistutusten tekemisessä, tiedottaa asiakkaan oikeuksista ja toimii niiden edistämiseksi sekä laatii vuosittain kunnanhallitukselle selvityksen asiakkaan aseman ja oikeuksien kehittymisestä kunnassa. Alussa asiamiestoiminta järjestettiin kunnissa mitenkuten. Järjestämistavat ovat yhä kirjavia, ja asiamiehen rooli usein epäselvä. Ei ole epätavallista, että kunnan johtava sosiaalityöntekijä toimii kunnan sivutoimisena sosiaaliasiamiehenä. Jos sama henkilö tekee asiakastyössä asiakasta koskevia päätöksiä ja toisessa roolissaan valvoo tämän oikeuksien toteutumista, on vaikea uskoa, että asiakas kokee asiamiehen uskottavaksi ja riippumattomaksi tahoksi. Työntekijänkin kannalta tilanne lienee ikävä. Sosiaaliasiamiehen mahdollisuudet puolueettomuuteen ja ammattitaidon ylläpitämiseen ovat usein paremmat, jos hän saa hoitaa tehtäväänsä päätoimisesti. Kuitenkin vain 10 prosenttia asiamiehistä on päätoimisia. Useimmiten he ovat suurten kaupunkien asiamiehiä tai toimivat useamman kunnan alueella, ja kunnat ostavat tai tuottavat palvelun yhdessä. Stakesin ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton tekemässä tuoreessa sosiaalimiestoiminnan alkuvaiheen arvioinnissa todetaankin, että sivutoimista asiamiestä parempi ratkaisu voisi olla palvelujen hankkiminen päätoimiselta asiamieheltä, vaikka tämä ei fyysisesti olisi yhtä lähellä kuin oma sivutoiminen asiamies. Tässä lehdessä kuvataan tuonnempana päätoimisten ja myös useamman kunnan alueella toimivien asiamiesten kokemuksia. Arviointiraportista ilmenee myös, että vain noin puolella asiamiehistä on tehtävään soveltuva koulutustausta. Asiamiesten tulisi olla perehtyneitä sosiaalilainsäädäntöön, asiakkaan oikeusasemaan ja yleensä sosiaalihuollon vastuu- ja oikeusturvakysymyksiin.vaativaa neuvontatyötä ei voi tehdä pystymetsästä. Silti on hyvä muistaa, että tehtävän vaatiman perehtyneisyyden voi hankkia myös ilman sosiaalialan koulutusta ja muun alan koulutus voi tuoda työhön tarvittavaa objektiivisuutta. Toiminnan käynnistymisongelmista huolimatta on ilmeistä, että asiamiehiä tarvitaan.yhteydenottoja he ovat saaneet paljon. Useimmiten ne koskevat toimeentulotukiasioita. Asiakas on pettynyt siihen, ettei hänen tilannettaan ole tarkasteltu kokonaisvaltaisesti vaan päätös on tehty kaavamaisesti. Usein asiakas ei myöskään ymmärrä päätöstään: asiamies toimii byrokratian tulkkina asiakkaalle. Myös vammaispalveluihin liittyvät kysymykset ovat yleisiä. Esimerkiksi henkilökohtaisen avustajan palkanneita rasittavat usein monimutkaiset työoikeudelliset kysymykset. Niistä kerrotaan lisää tässä lehdessä. Sosiaaliasiamiehillä onkin aitiopaikka palvelujärjestelmän pulmiin. Kunnan on syytä hyödyntää asiamiehen vuosittain antama selvitys asiakkaan oikeuksien ja aseman kehityksestä kunnassa. Vaikka asiamiesten esiin tuomat pulmat usein liittyvät työntekijöiden kiireeseen, vähäisyyteen tai muuhun resurssipulaan, asiamiehet voivat nähdä palveluissa myös sellaisia varjon paikkoja, joita sosiaalitoimessa ei itse huomata ja joiden korjaamiseen ei huikeita lisäresursseja tarvita. Kati Pitkänen SOSIAALITURVA 4/ vsk Perustettu 1912 Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2003 Julkaisija Huoltaja-säätiö talouspäällikkö Yrjö Saarinen p , Säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistus- ja tiedotustoimintaa. Isännistön pj. Jaakko Tuomi varapj. Elli Aaltonen Hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho, varapj. Päivi Ahonen Leena Niemi Riitta Pihlaja Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki p , fax päätoimittaja Merja Moilanen p merja.moilanen@sosiaaliturva-lehti.fi toimitussihteeri Arja Jokinen-Virta p arja.jokinen-virta@sosiaaliturva-lehti.fi toimitussihteeri Kati Pitkänen p kati.pitkanen@sosiaaliturva-lehti.fi toimitussihteeri Erja Saarinen (vap.) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö (vap.) Taitto: Tanja Varonen,Vihreä Peto Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset Internet: toimistosihteeri Minna Nieminen p , fax Tilaushinnat ,50 /vuosi, kestotilaus 45 /vuosi, opiskelijatilaus 24,75 /vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 4,20 /kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 %. Koulutus- ja työpaikkailmoitukset tekstin jälkeen, hinta 3,42 palstamm:ltä, palstan leveys 90 mm. Hintaan lisätään alv. 22 %. p , fax toimisto@sosiaaliturva-lehti.fi Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Mainosilmoitukset Julkaisu Bookers Oy Sanna Laaksonen p sanna.laaksonen@bookers.fi Aikakauslehtien liiton jäsen Painotalo Auranen Oy Forssa - ISO ISSN SOSIAALITURVA 4/2003
3 Tässä numerossa Kynnys ry:n lakimies Elina Akaan-Penttilä opastaa henkilökohtaisen avustajan palkanneita vammaisia työoikeudellisissa kysymyksissä. s. 4. KATI PITKÄNEN Helsingin sosiaaliasiamies Lilli Autti (vas.) ja Pohjois-Karjalassa työskentelevä potilas- ja sosiaaliasiamies Pia Sorsa ovat asiamiehinä harvinaisuuksia: he hoitavat tehtävää päätoimisesti. s. 12. KATI PITKÄNEN Keravan sosiaali- ja terveysjohtajat kolmessa polvessa.pekka Saarenmaa (vas.), Varpu-Leena Aalto ja Sulo Aho tapasivat sosiaali- ja terveyslautakunnan yhdistämisen 30-vuotisjuhlassa. s. 16. MERJA MOILANEN 2 Yhdellä pallilla istuva sosiaaliasiamies on kaikkien etu Kati Pitkänen 4 Työnantajana ei ole helppo olla Kati Pitkänen 6 Haasteena yksilöllinen ja nopea avustajavälitys Kati Pitkänen 9 Suuntaviivoja seuraavan hallituksen ohjelmaan Kolumni Rahatonta sosiaalityötä Kati Peltola 10 Toimintarajoitteisten asiat eivät kuulu vain sosiaalitoimelle Päivi Nurmi-Koikkalainen 12 Sosiaaliasiamiehistä 90 prosenttia on sivutoimisia Kati Pitkänen 14 Järjestöt kehittävät päihdepalveluja vammaisille Eija Kilgast 15 Rikoksen uhrilta jäävät usein korvaukset hakematta Pirjo Kemppainen Näkökulma Vammaisten vuonna kuulukoon vammaisten oma ääni Leena Saari 16 Kun sosiaalityöntekijästä tulee asiakas Suvi Raitakari & Tarja Pösö 19 Näkökulma Kunnan tiedettävä, mitä ostaa Unto Matinlompolo 20 Kunnat tuntevat huonosti pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen Arja Jokinen-Virta 22 Keravan lautakuntien yhdistämisestä 30 vuotta Merja Moilanen 24 Uusiin tehtäviin Väitöksiä 25 Kansalaistoimintaa ja reumatietoa Viroon Merja Moilanen 26 Uutta lainsäädäntöä Lasten päivähoitoon määräaikainen kokeilulaki Seuraava Sosiaaliturva 5/03 postitetaan lukijoille 20.maaliskuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään 13.maaliskuuta SOSIAALITURVA 4/2003 3
4 Työnantajana ei ole helppo olla Vammaisen henkilön oikeudesta valita itse avustajansa seuraa liuta työoikeudellisia velvoitteita. Sosiaalitoimen tulisi opastaa ja neuvoa vammaisia avustajan palkkauksessa, mutta siihen ei sosiaalitoimen tietotaito aina riitä. Vammaisten perus- ja ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry:n juridinen neuvontapalvelu sai viime vuonna yhteydenottoa. Niistä noin puolet koski henkilökohtaista avustajajärjestelmää. Avustajajärjestelmä on vuonna 1988 voimaantulleen vammaispalvelulain määrittelemä taloudellinen tukitoimi, jonka avulla vammainen palkkaa työntekijän avustamaan itseään päivittäisissä toimissa. Tavoitteena on ehkäistä ja vähentää laitoshuollon tarvetta, mahdollistaa palveluasumisen järjestäminen tai tarjota joissakin tapauksissa vaihtoehto palveluasumiselle. Kunta korvaa vammaiselle palkkauksesta aiheutuvat kustannukset. Silmiinpistävintä on, että suurin osa kysymyksistä koskee henkilökohtaisen avustajan ja työnantajan työoikeudellista suhdetta. Sitä kysyvät niin avustajaa tarvitsevat kuin myös sosiaalityöntekijät ja sosiaalijohtajat, kertoo Kynnys ry:n lakimies Elina Akaan-Penttilä. Sosiaalitoimen tulisi neuvoa ja opastaa vammaisia avustajan palkkauksessa, mutta näyttää siltä, että tämä tietotaito on kunnissa heikoissa kantimissa. Toisaalta on positiivista, että sosiaalitoimen edustajat ottavat meihin yhteyttä. He tavallaan myöntävät etteivät tunne aluetta, mutta haluavat ottaa selvää. Työsuhteita rasittaa työoikeuden tuntemuksen puute Avustajajärjestelmän luomisessa tärkeätä oli vammaisen itsemääräämisoikeus: hän valitsee itse avustajan ja toimii tämän työnantajana. Tällainen työsuhde on niin Työoikeudellisten kysymysten lisäksi Kynnys ry:n lakimies Elina Akaan-Penttilältä kysytään usein, mitä tehdä, kun päätöstä avustajan saamisesta ei kuulu. Uutta asiakaslakia ei sosiaalitoimessa vielä ole sisäistetty. Päätökset venyvät kohtuuttomasti. intiimi ja muista työsuhteista poikkeava, että sen perustana itsemääräämisoikeus on ehdoton, painottaa Akaan-Penttilä. Oikeudesta valita avustaja seuraa kuitenkin iso määrä velvoitteita, koska avustajan palkanneesta vammaisesta tulee työnantaja. Työnantajana toimiminen on aikaa vievää kenelle tahansa. Työoikeudelliset kysymykset ovat monimutkaisia ja niissä pitää soveltaa useita eri lakeja. Aloitetaan työsuojelusta, työajoista, vuosilomista ja palkanmaksusta. Vammaisille jo päivittäinen selviytyminen on usein työlästä. On aika kohtuutonta, että sen lisäksi pitäisi vielä tuntea työoikeus. Vammainen ei usein itse ole ollut työelämässä. Avustajatkin ovat usein koulunpenkiltä tulleita nuoria. Monenlaisia ristiriitoja voi syntyä, kun ei ymmärretä, mikä on kenenkin velvollisuus ja mikä oikeus. KATI PITKÄNEN Ei tiedetä, mitä pitää laittaa työsopimukseen tai mitkä ovat työsuhteen päättämisperusteet. Työsuhde saattaa päättyä ilman irtisanomisaikaa tai työnantajan puolelta muutoin lainvastaisesti. Usein syntyy ihan inhimillisiä laiminlyöntejä, ja vammainen joutuu oikeudessa vastaamaan jostakin työoikeudellisesta rikkomuksesta. Työsuhteet jäävät usein lyhyiksi. Osin se selittyy sillä, että avustajat ovat nuoria, jotka lähtevät esimerkiksi opiskelemaan. Osa on kuitenkin jo aikuisia, ja heidän työsuhteitaan voitaisiin varmasti pidentää, jos EEVA MEHTO 4 SOSIAALITURVA 4/2003
5 käytännön pulmat eivät rasittaisi työsuhdetta. Kynnys ry tarjoaa työnantajakoulutusta vammaisille, mutta he pystyvät kouluttamaan vain hyvin pienen osan työnantajista. Lyhytkurssilla ei myöskään voida kovin perusteellisesti käydä läpi kaikkia kysymyksiä. Palkanmaksu tuottaa eniten hankaluuksia Työoikeudelliset velvoitteet pelottavat monia, eivätkä he palkkaa avustajaa lainkaan. Toiset eivät edes kykene toimimaan työnantajina. Kehitysvammaiset esimerkiksi rajautuvat heti avustajajärjestelmän ulkopuolelle. Uskon myös, että moni järjestelmän piirissä oleva ei haluaisi olla työnantajan asemassa. Tukea siis tarvittaisiin. Akaan- Penttilästä järjestelmää voisikin kehittää. Työnantajan vastuun voisivat jatkossakin ottaa ne, jotka kokevat haluavansa ja voivansa sen tehdä. Niille, joille se ei syystä tai toisesta sovellu ja jotka kokevat oikeudellisen vastuun kohtuuttoman suureksi, avustaja järjestettäisiin toisin. He voisivat valita avustajansa ja osallistua sopimuksen tekoon, mutta joku muu taho hoitaisi käytännön järjestelyt ja työnantajuudelliset velvoitteet. Palkanmaksu tuntuu käytännössä tuottavan eniten pulmia. Olen ehdottanut, että kuntien henkilöstöhallinnosta tilitettäisiin avustajien palkat. Se lyhentäisi myös rahojen matkaa. Tällä hetkellä kunta siirtää rahat vammaisen tilille, joka sitten siirtää ne avustajan tilille. Nyt rahat saataisiin suoraan maksajalta avustajalle. Esimerkiksi Helsingissä sosiaalivirasto on ottanut hoitaakseen avustajan palkanmaksun vammaisen puolesta. Siten ehkäistään monia turhia laiminlyöntejä ja virheitä. Joissakin kunnissa on myös otettu huomioon vammaispalvelulain kohta jossa sanotaan, että vammaiselle korvataan kohtuulliset avustajan palkkauksesta aiheutuvat kulut ja muut kohtuulliset kulut. Muiksi kohtuullisiksi kuluiksi on katsottu palkanmaksun ostaminen ulkopuoliselta kuten tilitoimistolta. Vammaisille henkilöille jokapäiväisestä arjesta selviytyminen on jo usein työlästä. Sen lisäksi pitäisi vielä hallita työoikeus kuukausittaisesta palkan maksusta alkaen, jos haluaa itselleen henkilökohtaisen avustajan. Jotkut kunnat tukevatkin vammaisia työnantajan velvoitteissa huolehtimalla avustajan palkan tilityksestä. Avustajajärjestelmä ei tarkoita vain kuluja Avustajajärjestelmää tarkastellaan Akaan-Penttilästä liian usein vain menoeränä. Henkilökohtainen avustaja vähentää huimasti avustajan palkkaa kalliimman laitoshoidon tarvetta ja lisää vammaisen henkilön mahdollisuuksia osallistua tuottavasti työelämään. Henkilökohtaisella avustajajärjestelmällä on myös työllistävä vaikutus: avustajina toimii monia sellaisia, joiden työllistyminen muuten voisi olla hankalaa. Usein he ovat kouluttamattomia tai esimerkiksi työelämään palaavia kotiäitejä. Henkilökohtaisen avustajan käyttö vähentää myös muiden sosiaalipalvelujen tarvetta. Avustaja kun tekee ruokaa, siivoustöitä ja hänen kanssaan voi liikkua julkisissa kulkuvälineissä. Jos vertailtaisiin, kuinka paljon maksaa se, että kotiin tulee erikseen kotipalvelu, ateriapalvelut ja vielä vaikkapa kuski ja kuinka paljon maksaa avustaja, niin luulen avustajan käytön tulevan edullisemmaksi. Inhimillisesti on tietysti myös mukavampaa, että mahdollisimman monet asiat hoitaa sama ihminen, oma avustaja. Kellotettu elämä Henkilökohtainen avustaja on määrärahasidonnainen tukitoimi, mutta muuttuu subjektiiviseksi oikeudeksi silloin, kun vammaisen palveluasuminen on järjestetty avustajan avulla.tällöin kunta ei voi hylätä hakemusta avustajasta määrärahasidonnaisuuteen vedoten.vuonna 1992 kuntien erityiseksi järjestämisvelvollisuudeksi tuli palveluasumisen järjestäminen vaikeavammaiselle, jotka tarvitsee vammansa tai sairautensa vuoksi toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluontoisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Avustajapalveluiden saajien määrä onkin 1990-luvulla kaksinkertaistunut. Suurin osa avustajista on järjestetty nimenomaan palveluasumisen puitteissa. Tässä pulmana on kuitenkin se, että avustaja voidaan kyllä saada neljän seinän sisälle, mutta kun vammainen haluaa lähteä ulos, niin avustajan tarve muuttuu määräraha- sidonnaiseksi.vammaispalvelu- laissa vaikeavammaisten palveluasumiseen kuuluvat nimittäin asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut. Tätä kohtaa luetaan usein kuin piru raamattua. Hakiessaan avustajaa vammaisen on perusteltava tunti tunnilta, mihin avustajaa tarvitsee. Vammainen voi kirjata tarvitsevansa aamulla apua pukeutumisessa ja peseytymisessä. Sitten vammainen haluaisi ulos muutamaksi tunniksi esimerkiksi kaupungille tai vaikka kunnallisvaltuuston kokoukseen. Voidaan ajatella, että se ei enää olekaan asumista ja nuo kodin ulkopuolella vietetyt tunnit vähennetään tuntipäätöksestä. Jos vammainen haki apua 20 tunnille viikossa, hän saakin sitä nyt vain 10 tuntia. Palveluasumisessa on tekaistuja määritelmiä siitä, mikä on koti ja mikä asumista. Kyllä palveluasumisen pitäisi kattaa koko arkipäivä, koska monet arjen tapahtumat sijoittuvat fyysisen kodin ulkopuolelle. Kovin inhimilliseltä ei kuulosta myöskään se, että vammaisen on ajoitettava etukäteen koko elämänsä. EEVA MEHTO SOSIAALITURVA 4/2003 5
6 Tarvittavia tunteja ei saada Asiakkaan oikeusasemaa tarkasteltaessa tärkein kysymys on se, saako avustajatunteja tarvetta vastaavasti. Usein ei saa. Avustajan saa viikossa neljästä tunnista neljäänkymmeneen, joka on käytännössä maksimi. Hyvin harva saa enemmän. Tässäkin kohden Akaan-Penttilä haluaa muistuttaa kuluista: Jos asiakas jää vaille muutamaa kriittistä tarvitsemaansa avustajatuntia, niin ne usein joudutaan korvaamaan jollakin muulla sosiaalipalvelulla. Henkilökohtaista avustajajärjestelmää on pitkään yritetty saada subjektiiviseksi oikeudeksi, jolloin avustajan järjestämisen kiemurat palveluasumisen puitteissa kenties poistuisivat. Akaan-Penttilästä puhe määrärahasidonnaisista palveluista tai subjektiivista oikeuksista on kuitenkin vanhanaikaista. Vammaispalvelulaissa säädetään, että palveluiden on oltava sisällöltään sellaiset kuin tarpeet kunnassa edellyttävät. Kunnan tulee nuo palvelut hoitaa. Ei siinä ole mitään mukisemista. Pitäisi muistaa, miksi vammaispalvelulaki säädettiin. Sillä pyritään ehkäisemään vammaisuudesta aiheutuvia haittoja ja esteitä sekä saamaan vammainen henkilö täysimääräiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Palveluja pitäisi toteuttaa tuon tausta-ajatuksen mukaisesti. Palvelujen saatavuus vaihtelee Vuonna 2001 Suomen kunnista 25 prosenttia ei ollut järjestänyt yhtäkään henkilökohtaista avustajaa. Pitäisikö tämä nyt tulkita niin, että näissä kunnissa avustajille ei ole tarvetta? Palvelujen saatavuus kunnissa vaihtelee. Jos palvelu on määrärahasidonnainen, niin sellaisten tukitoimien tarve pitää kartoittaa ja asiakkaalle tehdä palvelusuunnitelma. Tarpeen perusteella varataan määrärahat. Mutta jos kunta ei kartoita tarvetta, niin tällä logiikalla palveluihin ei ole tarvetta eikä määrärahaakaan tarvitse varata.tämän ovat monet kyllä oikein oivaltaneet. Sosiaalitoimesta kerrotaan kirkkain silmin, että kartoittamiseen ei ole voimavaroja. En jaksa uskoa, että olisi niin ylivoimaista tavata vammainen henkilö, keskustella, havainnoida ja laatia palvelusuunnitelma. Kustannusten tasausjärjestelmää tarvitaan Akaan-Penttilän mukaan palvelun saaminen ei kuitenkaan korreloi sen kanssa, onko kunta varakas vai ei. On monia varakkaita kuntia ja kaupunkeja, jotka eivät järjestä henkilökohtaisia avustajia. Poliittinen tahto puuttuu. Hän kuitenkin myöntää, että erityisesti pienille kunnille henkilökohtaisten avustajien kustantaminen voi olla hyvin raskasta. Jonkinlaista tasausjärjestelmää tässä kaivattaisiin. Vammaisille henkilöille voi joissakin pienissä kunnissa tulla sellainen olo kylänraitilla mennessään, että ihmiset pitävät pelkkänä menoeränä. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime keväänä työryhmän kehittämään henkilökohtaista avustajajärjestelmää. Avustajan saamista subjektiiviseksi oikeudeksi työryhmä ei tällä hetkellä pitänyt realistisena. Työryhmä keskittyi siihen, että avustajajärjestelmän kunnille aiheuttamia suuria kustannuksia pitäisi tasoittaa. Se ehdotti, että vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avustajapalvelun kustannuksista kunnille korvattaisiin 20 tuntia ylittävältä osalta 70 prosenttia. Kunnat hakisivat tämän korvauksen Kansaneläkelaitokselta, joka suorittaisi korvauksen sille osoitetusta määrärahasta. Kelan toimimista maksun suorittajana puoltaa työryhmän mielestä se, että tällä tavoin turvattaisiin tasoituskäytännön yhtenäisyys koko maassa. Ruotsissa vastaavanlainen järjestelmä on jo käytössä. Se olisi myös muuten järkevää, koska Kelalla on jo tieto henkilökohtaisia avustajia käyttävistä, lisää Akaan-Penttilä. Työryhmän ehdotus ei kuitenkaan ole vielä edennyt minnekään. Uudistuksia vammaispalvelulakiin saataneen aikaisintaan vuonna Kati Pitkänen Haasteena Avustajavälityksessä otetaan huomioon henkilökohtaista avustajaa hakevien yksilölliset tarpeet. Seppo Pihnalalla on kiireinen aamu.yksi asiakas on juuri soittanut Helsingin Koskelassa sijaitsevaan avustajavälitykseen: oma avustaja on sairastunut, ja sijainen pitäisi saada nopeasti. Pihnala käy läpi keikkatyötä tekevien avustajien rekisteriä. Sijaista hakiessa ei osapuolten yksilöllisiä tarpeita voi ottaa huomioon. Tärkeintä on, että sijainen löytyy nopeasti. Muutoin vammainen henkilö voi pahimmillaan jäädä vuoteeseensa koko päiväksi. Mutta silloin kun etsitään vakituista henkilökohtaista avustajaa, avustajavälityksen tavoitteena on mahdollisimman yksilöllinen työ. Suurin osa työsuhteista päättyy sen vuoksi, että henkilökemiat eivät toimi avustajan ja hänen työnantajanaan olevan vammaisen ihmisen välillä. On vaikeaa työskennellä kahdeksan tuntia päivässä toisen kanssa, jos ei tule toimeen. Vaikkä kukaan ei voi ennakoida, miten työ lopulta lähtee sujumaan, niin jotakin täällä välityksessä sentään voi aavistella, Pihnala kertoo. Avustajaa hakevien määrä on kasvanut Helsingin Invalidien Yhdistyksen ylläpitämä avustajavälitys aloitti toimintansa jo 1980-luvun lopulla vammaispalvelulain tultua voimaan. Silloin huomattiin, että vammaisten ihmisten ei ollut helppo löytää avustajaa. Aluksi työnvälitys oli melko hiljaista, koska myönteisiä avustajapäätöksiä tehtiin vähän luvun puolivälistä lähtien avustajapäätösten määrä on koko ajan kasvanut. Se on osin johtunut siitä, että kunnille tuli vuonna 1992 erityinen velvoite järjestää palveluasumista sitä tarvitseville henkilöille. Henkilökohtaisesta avustajasta tuli yksi tapa toteuttaa palveluasumista. Seppo Pihnala tuli yhdistykseen töihin vuonna 1997 ja siirtyi avustajavälityksen kokopäiväiseksi työntekijäksi vuonna Raha-automaattiyhdistys myönsi yhdistyksellemme projektiavustusta vuosille toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen. Vuoden 2002 alusta olemme saaneet pysyvää toiminta-avustusta. Avustajavälitys palvelee Helsingin lisäksi Espoota ja Vantaata. Viime vuonna saimme uusia työnantajia 70 ja työnhakijoita tuli 100. Kaikkiaan Pihnalan rekisteriin on viimeisen kolmen vuoden aikana kertynyt 350 työnantajan ja lähemmäs 450 avustajan tiedot. Kuukaudessa onnistuneita välityksiä on noin 15. Osa niistä on sijaisuuksia, osa vakituisia työsuhteita. Vuonna 2000 vajaa kolmisen tuhatta vammaista henkilöä käytti Suomessa henkilökohtaista avustajaa. Toiveiden sovittelua Avustajavälitys toimii siten, että avustajaa hakeva ottaa yhteyttä välitykseen. Hän on saanut vinkin avustajavälityksestä jo sosiaalivirastosta saatuaan myönteisen päätöksen henkilökohtaisen avustajan palkkaamiseksi. Puskaradio toimii myös. Puhelimessa käydään läpi avustajaa hakevan tiedot, avun tarve, viikoittainen tuntimäärä, työnantajan mahdolliset allergiat, toivotut työajat, mitä avustajan on osattava ja millaista avustajaa oikein etsitään. 6 SOSIAALITURVA 4/2003
7 yksilöllinen ja nopea avustajavälitys Helsingin seudulla henkilökohtaisen avustajan palkka on tällä hetkellä noin 1290 euroa kuukaudessa. Alhainen palkka tuo alalle paljon vaihtuvuutta,kertoo Seppo Pihnala Helsingin Invalidien Yhdistyksen avustajavälityksestä. Avustajavälitystä on eri tahojen järjestämänä myös ainakin Mikkelissä, Turussa ja Tampereella. KATI PITKÄNEN saisi olla myös miehiä, koska suurin osa avustajista on naisia. Iso osa avustajiksi hakevista karsiutuu alkuhaastattelun jälkeen monista eri syistä.toisilla on epärealistisia odotuksia. Joku luulee, että avustaminen tarkoittaa pyörätuolin työntämistä puistossa. Eniten hakijoita hämmentää se, että avustajan työhön kuuluu henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvät avustamiset kuten katetrointi. Siihen ei kaikilla ole valmiuksia. Toisten soveltuvuus taas näyttää muuten heikolta. Jos hakija haisee viinalle, ei sellaista avustajaksi voi ottaa. Koulutusta avustajille Helsingin Invalidien Yhdistys on myös järjestänyt koulutusta avustajille. Kursseja pidetään noin 4-5 vuodessa. Niillä opetellaan muun muassa nostotekniikoita, tutustutaan apuvälineisiin ja henkilökohtaisessa hygieniassa avustamiseen sekä pohditaan vammaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Koulutuksessa korostetaan myös sitä, että työtä tehdään nimenomaan työnantajan ehdoilla ja kunnioitetaan hänen itsemääräämisoikeuttaan. Joskus avustajilla on liian vahva näkemys siitä, miten heidän mielestään työtä pitäisi tehdä. Aika ajoin keskustellaan siitä, pitäisikö avustajilla olla selkeämmin määritelty koulutus tai jopa erityinen avustajakoulutus. Tämä kuitenkin jakaa myös työnantajien mielipiteitä. Joku avustajaa hakeva on ehdottomasti sitä mieltä, ettei avustajalla saa olla vaikkapa lähihoitajan koulutusta. Vaarana on, että avustaja hoitaa kuten sairasta. Pihnala yrittää neuvoa myös työnantajia työsuhteen solmimisessa. Tähän ei kuitenkaan aika aina riitä. Yritän toki kertoa kaiken minkä tiedän.työnantajana toimiminen on vaikeaa ja monimutkaista eikä kaikilla aina ole valmiutta siihen. Sitä sitten oppii mutkien kautta. Jos avustajat vaihtuvat usein, homman oppii väistämättä. Kati Pitkänen Avustajaa hakevien ikähaitari on Pieni osa asiakkaista on omaisia, jotka hakevat esimerkiksi koulunkäyntiavustajaa lapselleen. Tarpeiden ja toiveiden kartoituksen jälkeen Seppo Pihnala käy läpi rekisteriä. Joskus sieltä löytyy heti oikeanlainen ehdokas. Toisinaan etsiminen vie kauemmin. Avustajan ja hänen työnantajansa välinen työsuhde on siksi erikoinen, että on käytävä monet asiat läpi. Avustajalla voi olla kotieläin ja työnantajalla allergia.työnantajalla voi olla jokin uskonnollinen vakaumus, jota avustaja ei hyväksy. Joku polttaa ja toinen ei siedä tupakansavua. Pihnalalla on ilmoituksia vapaista työpaikoista koko ajan muun muassa työvoimahallinnon sivuilla, oppilaitosten ilmoitustauluilla ja lehdissä. Niiden perusteella hakijat tulevat noin tunnin mittaiseen haastatteluun. Hakijoissa on monenlaisia ihmisiä, paljon opiskelijoita tai opiskelemaan aikovia. Opiskelijat toivovat keikka-, ilta- tai viikonlopputyötä sekä kesälomasijaisuuksia.työtä hakevat myös vanhemmat ihmiset, jotka ovat jääneet työttömiksi esimerkiksi sosiaalialalta. Sen lisäksi on kotiäitejä, jotka hakevat lisätyötä. Moni työnantaja arvostaakin nimenomaan ikää ja kokemusta. Iäkkäämpiä työnhakijoita, saisi olla enemmän. Enemmän T Ä Y D E N N Y S K O U L U T U S T A Voimavarakeskeinen työnohjaajakoulutus 40 ov , Helsinki Tavoitteena on perehdyttää osallistujat voimavarakeskeisen työskentelyn filosofiaan, teoriaan ja käytäntöön työnohjauksessa sekä antaa osallistujille valmiuden toimia itsenäisinä työnohjaajina. Koulutus sopii kasvatus- ja opetussekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, joilla on vähintään opistotasoinen peruskoulutus ja omakohtaista kokemusta työnohjaukseen osallistumisesta. Koulutuksen johtajana toimii ve-perheterapautti Pekka Holm. Koulutuksen hinta on 5900 e, lukukaudessa 1180 e. Lisätietoja koulutuksen johtaja Pekka Holm, p , pekka.holm@ofw.fi, tai suunnittelija Mari Juote-Pesonen (09) , mari.juote@helsinki.fi, H ELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS PALMENIA SOSIAALITURVA 4/2003 7
8
9 Kolumni Suuntaviivoja seuraavan hallituksen ohjelmaan Kati Peltola Rahatonta sosiaalityötä Sosiaali- ja terveysministeriö on koonnut raporttiin Lähivuosien sosiaali- ja terveyspoliittisia avainkysymyksiä ministeriön näkemyksen keskeisistä sosiaali- ja terveyspoliittisista kysymyksistä käytettäväksi seuraavaa hallitusohjelmaa laadittaessa. Ministeriön näkemyksen mukaan seuraavan hallituskauden sosiaalija terveyspoliittisia ydinkysymyksiä ovat: Sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävän saatavuuden turvaaminen maan eri osissa ja ikääntyvän väestön kotona selviytymisen tukeminen. Kansallisen terveysprojektin hankkeiden toimeenpano, niiden edellyttämien voimavarojen varmistaminen sekä Terveys kansanterveysohjelman toimeenpano. Sosiaalihuollon kehittäminen valmisteilla olevan kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen ehdotusten perusteella. Ehdotukset valmistuvat maaliskuun loppuun mennessä. Varautuminen vuoden 2004 alkoholipoliittisen ympäristön muutokseen ja kansanterveysperustaisen alkoholipolitiikan vahvistaminen kansallisella alkoholiohjelmalla Lasten, nuorten ja lapsiperheiden aseman parantaminen Perhepoliittinen strategia asiakirjan kehittämistoimenpiteiden mukaisesti. Köyhyyttä ja syrjäytymistä ehkäistään ja vähennetään EU:lle laadittavan, kansallisen suunnitelman mukaisesti. Suunnitelma valmistellaan STM:n asettamassa työryhmässä kevään 2003 aikana. Lisävoimavaroja edellyttävät toimet tulisi sopia hallitusohjelman yhteydessä. Työelämän hyvinvoinnin parantaminen työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain pohjalta edistämällä työpaikkatason hyvää johtamista, vähentämällä työn haitallista kuormitusta sekä sovittamalla nykyistä paremmin yhteen työ ja perhe-elämä. Työttömyysturva-, eläke- ja kuntoutuslainsäädännön uudistusten tehokas toimeenpano sekä sosiaaliturvalainsäädännön selkeyttämisen jatkaminen. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen pureutumalla rakenteelliseen työttömyyteen poistamalla vaikeasti työllistettävien työllistymisen esteitä (räätälöity koulutus, sosiaaliset yritykset, työpankki, työnantajamaksut, työnantajabyrokratia). Vahvistetaan naisten ja miesten tasa-arvoa. Toteutetaan tasaarvolain kokonaisuudistus sekä ehkäistään naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Raportti nojaa vuosina 2001 ja 2002 julkaistuihin sosiaaliturvan tulevaisuutta linjaaviin ministeriön julkaisuihin: Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2010 kohti sosiaalisesti kestävää ja taloudellisesti elinvoimaista yhteiskuntaa (STM:n julkaisuja 2001:3) Sosiaalimenojen rahoitusvaihtoehtoja selvittäneen SOMERAtoimikunnan mietintö (Komiteanmietintö 2002:4, Sosiaali- ja terveysministeriö) Sosiaalimenojen kehitys pitkällä aikavälillä. SOMERA-toimikunnan taustaraportti. (STM:n julkaisuja 2002:21). Helsingissä näytti 1980-luvun lopussa siltä, että sosiaalityöntekijät voisivat ruveta sosiaalityöhön ja jättää rahan jakamisen Kelalle. Työttömyyttä oli vähän, ja toimeentulotuen asiakkaat huvenneet. No, se oli yksi kupla valtavan pörssikeinottelun vaahdosta. Kohta sosiaalityöntekijät ohjasivat ennennäkemätöntä toimeentulotukijonoa, ja väkeä palkattiin lisääkin huolehtimaan työmarkkinoiden äkkipudokkaista. Vuosituhannen taitteessa toimeentulotuen asiakkaiden väheneminen antoi tilaa sosiaalityön tehtävien arvioinnille ja uusille työtavoille. Tosin työmarkkinoilla ei ole laman jäljiltä syrjäytyneille käyttöä ja vankilat täyttyvät laittomien elämäntapojen markkinaväestä. Monet pitkäaikaiset sosiaalityön asiakkaat ovat kuitenkin saaneet jonkin verran tukea toiminnallisesta ja yhteisöllisestä työtavasta. Helsingin alueellisten sosiaalipalvelutoimistojen lapsiperhetyössä on jo lähes yhtä paljon perhetyöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia kuin sosiaalityöntekijöitäkin. Näillä uusilla ammattiryhmillä on sosiaalityöntekijöitä parempi mahdollisuus mennä mukaan perheiden ja asiakkaiden lähiyhteisöjen arkielämään. Nyt viraston johto yrittää saada lapsettomien aikuisten sosiaalityöhön samanlaista tehtävien jakamista sosiaalityöhön ja lähityöhön. Kaupungin pikaköyhtyminen vaikeuttaa muutosta. Uusia vakansseja ei ole tulossa. Aikuissosiaalityön asiakkaat sen sijaan näyttävät lisääntyvän ihan ilman keinohedelmöitystä maailmalla riehuvan talous- ja sotapolitiikan ansiosta.toimeentulotuki näyttää kuuluvan vaalien jälkeisenkin hallituksen päällimmäisiin työllistämiskeinoihin. Kuntouttavan työllistämisen laki on merkinnyt monien syyniin otettujen putoamista työttömyysturvalta pelkälle toimeentulotuelle. Kuntouttavasta sosiaalityöstä on vasta taimia siellä täällä. Aikuissosiaalityön nykyisillä työntekijämäärillä kasvusto jää pakosta vähäiseksi. Vakanssien vähäisyyttäkin suurempi este on työntekijöiden vaihtuvuus. Helsingin sosiaalityön palkat ja työn rasittavuus eivät houkuttele tulemaan eivätkä varsinkaan jäämään. Työntekijöiden vaihtuvuus myös ruokkii itseään. Sosiaalityön palkkoja on korjattava, mutta tehtäviäkin on rajattava.viraston johto esittää kolmasosaa aikuissosiaalityön vakansseista lähityöhön. Sosiaalityön tuloksellisuutta estää myös se, että työntekijä on asiakkaalle rahalähde. Asiakkaan kannattaa esitellä itsensä heikkona ja jatkuvaa apua tarvitsevana. Sosiaalityön onnistumiseksi työntekijän on kuitenkin saatava asiakas näyttämään vahvuutensa ja mahdollisuutensa. Siksi sosiaalityö pitäisi erottaa etuuksien myöntämisestä. Muutoksessa on vaikeutensa, kun sosiaalityöntekijän työnä luullaan olevan rahanjako osattomille. Hankalaksi homman tekee työntekijöidenkin vaikeus hyväksyä rahatonta sosiaalityötä. SOSIAALITURVA 4/2003 9
Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen
Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja
LisätiedotHenkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta
Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon
LisätiedotTAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina
2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden
LisätiedotHenkilökohtainen apu käytännössä
Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 12.7.2017 Taltionumero 3515 Diaarinumero 3492/2/16 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
LisätiedotHENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN
Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotAjankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi
Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990
LisätiedotALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut
ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut Sosiaaliohjaaja Porin perusturva Vammaispalvelut LAINSÄÄDÄNTÖ Perustuslaki : 6 yhdenvertaisuus, 19 oikeus sosiaaliturvaan Sosiaalihuoltolaki: 1 yksityisen henkilön,
Lisätiedotasema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli
Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.
LisätiedotInfo- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult
Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 14.6.2011 Taltionumero 1601 Diaarinumero 1543/3/10 1 (5) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
LisätiedotLapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto
Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere 22.5.2017 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Ulos kuplasta Asiakassuunnittelu Arvio Suunnitelma Päätös Toteutus 3 Lapsen osallisuus
LisätiedotHenkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja
Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta
LisätiedotTyö kuuluu kaikille!
Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten
LisätiedotVammaispalvelulaki uudistuu
1 Uusi vammaispalvelulaki Selkokielinen teksti, 27.9.2018 Vammaispalvelulaki uudistuu Vammaispalvelulaki muuttuu. Vanha vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki yhdistetään yhdeksi laiksi, joka koskee kaikkia
LisätiedotAsuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
LisätiedotUUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI
UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN
LisätiedotHenkilökohtainen apu matkoilla Tanja Alatainio, lakimies Heta-Liitto
Henkilökohtainen apu matkoilla 29.4.2017 Tanja Alatainio, lakimies Heta-Liitto Taustaa Vammaispalvelulaki Henkilökohtaista apua myönnetään päivittäisiin toimiin, työhön ja opiskeluun, harrastuksiin, yhteiskunnalliseen
LisätiedotVAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN
POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja
LisätiedotVäestön näkökulmia vammaispalveluihin
Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa
LisätiedotHenkilökohtainen budjetointi Mitä se on?
Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA
LisätiedotPoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite
Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n
LisätiedotSOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA
SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Elokuu 2014 1. Sosiaaliasiamiehen tehtävät Säädetty laissa: Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, myöh. asiakaslaki) 24 :ssä sosiaaliasiamiehelle
LisätiedotPeruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman
LisätiedotVammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille
Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille
LisätiedotVAMMAISPALVELUHAKEMUS
VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä
LisätiedotVammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä Vammaisten sosiaalityö 1
Vammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä 4.4.2018 Vammaisten sosiaalityö 1 Tehtävien jako Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee palvelujen kehittämisen suuntaviivat, valmistelee
LisätiedotToimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet
Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki
LisätiedotEri järjestämistapojen valintaprosessit (miten se oikeasti Espoossa tapahtuu)
Eri järjestämistapojen valintaprosessit (miten se oikeasti Espoossa tapahtuu) Anu Autio, asiantuntija Espoon kaupunki, Vammaispalvelut Henkilökohtaisen avun asiakasmäärä sekä nettokustannukset Kuusikossa
LisätiedotVAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve
VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista.. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Riitta Jolanki riitta.jolanki@hiy.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Helsingin
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Eija Koskela eija.koskela@uusikaupunk
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Heli Sahala heli.sahala@kotka.fi
LisätiedotSosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille
Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotKuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma
Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden
LisätiedotTHL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumiseen varautuminen kunnissa THL 12.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja
LisätiedotOsallisuus ja palvelusuunnittelu
Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä
LisätiedotPalvelusuunnitelma prosessina. Päivi Nurmi-Koikkalainen
Palvelusuunnitelma prosessina Päivi Nurmi-Koikkalainen OIKEUDENMUKAISUUS = KÄYTÄNTÖ + NORMIT H.T.KLAMI 1990 2 Palvelusuunnittelu /palvelusuunnitelma Palvelusuunnittelu on prosessi, johon kuuluu palvelutarpeen
LisätiedotSosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016
Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:
LisätiedotVammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön
LisätiedotVammaispalvelut ja vaikeavammaisuus
Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Lakimies Mika Välimaa, Kynnys ry Salo, 27.2.2014 1 Lait ja asetukset Sosiaalihuoltolaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380
LisätiedotHAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA
HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi
LisätiedotVammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus
Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai
LisätiedotV a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a
V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää
LisätiedotHenkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus. 8.12.2015 Onnensilta, Hyvinkää
Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus Onnensilta, Hyvinkää Matti Suontausta Lakimies Heta-Liitossa Valmistunut Turun yliopistosta jouluna 2013 Aloittanut Heta-Liitossa syksyllä 2014 Työtehtävät liittyvät
LisätiedotEnsisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen
Ensisijainen Sosiaalihuoltolaki esim. sosiaalityö kotipalvelut asumispalvelut laitoshuolto vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta Ensisijainen Vammaispalvelulaki
LisätiedotVanhuspalvelut vastuutyöntekijä
Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen
LisätiedotHE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista
LisätiedotSOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA
SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA 1. PALVELUN ASIAKKAAT Palvelun ostaja: sopimuskunnat, kuntayhtymä, yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkö Kuntalaiset: yksityishenkilöt, järjestöt/kolmas sektori,
LisätiedotMarita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten
LisätiedotOMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä
OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Waltteri Siirala Waltteri.siirala@tyks.fi
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Päivi Lauri paivi.lauri@ppshp.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotOmaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan
OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon
LisätiedotLapin aluehallintoviraston strateginen tulossopimus ja Kuntakysely kevät 2012
Lapin aluehallintoviraston strateginen tulossopimus 2012 2015 ja Kuntakysely kevät 2012 SOSIAALIHUOLTO 1 Tavoitteen arviointi: Aluehallintovirasto on valvonut seuraavia kuntien toimia: Vammaisen henkilön
LisätiedotKehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano
Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen
LisätiedotKoske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö
Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa
LisätiedotANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos
ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Pyry-Matti Niemelä pyry.niemela@iki.fi
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.
LisätiedotVammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski
Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli
LisätiedotLähemmäs. Marjo Lavikainen
Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella
LisätiedotKunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet
Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista
LisätiedotAjankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl
Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen
LisätiedotAjankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl
Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus sirkka Myllys sirkka.myllys@hotmail.co
LisätiedotAmmattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto
Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011
Lisätiedot11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan
LisätiedotTEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
LisätiedotHenkilökohtainen apu mitä se on? Kaisa Pesonen
Henkilökohtainen apu mitä se on? Kaisa Pesonen 21.10.2015 VAMMAISPALVELUT Vammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden palveluiden tavoitteena on mahdollistaa vammaiselle henkilölle mielekäs ja muihin asukkaisiin
LisätiedotEspoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.05.2017 Sivu 1 / 1 47/2016 00.01.01 15 Päätöksiä ja kirjelmiä Valmistelijat / lisätiedot: Mauri Hämäläinen, puh. 043 826 5237 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja
LisätiedotLainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl
Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön
LisätiedotAjankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä
Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan
LisätiedotAjankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä
Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto
LisätiedotKESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA
KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA HENKILÖKOHTAISEN AVUN ALUETUKIKESKUS-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI Turku 14.11.2011 Raija Mansikkamäki Koordinaattori Assistentti.info Sisältö Esittelyssä Assistentti.info
LisätiedotVAMMAISPALVELUT PALVELUPAKETTIA JA SOTEA. Tarja Hallikainen
VAMMAISPALVELUT PALVELUPAKETTIA JA SOTEA Tarja Hallikainen 26.4.2016 ALUEELLINEN ULOTTUVUUS VAMMAISPALVELU ASIAKKAAT - Kehitysvammaisia noin 1 480 - Vpl- kuljetuspalvelun saajia noin 2 400 - Erityistä
LisätiedotAjankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl
Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve
LisätiedotLIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI
LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI Asukkailla on todellinen mahdollisuus valita itse asuinpaikkansa. Asumisyksikön pitää olla esteetön, ja asukkailla on oltava mahdollisuus liikkua paikasta toiseen
LisätiedotLapuan kaupungin lausunto Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintojen kehittämisestä vuodelle 2019
1 Lapuan kaupunki Lausunto Kaupunginhallitus 3.9.2018 Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Eskoontie 47 60280 Seinäjoki kirjaamo@eskoo.fi Viite: Perussopimuksen 13 :n mukaiset esitykset Lapuan kaupungin
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista.. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Aino Närkki aino.narkki@hyvinvointial
LisätiedotOma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin
Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotVammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009
Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Satu Syrjälä satu.syrjala@avi.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Itä-Suomen
LisätiedotAvustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011
Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa
LisätiedotTehostettu palveluasuminen
Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa
LisätiedotOnni on yksilöllinen, sujuva arki ja turvallinen verkosto
Onni on yksilöllinen, sujuva arki ja turvallinen verkosto OPAS HENKILÖKOHTAISEN AVUN HAKIJALLE Henkilökohtainen apu mahdollistaa yhdenvertaisuuden muiden kanssa Vammaispalvelulaki oikeuttaa henkilökohtaisen
LisätiedotHenkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015
Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 22.11.2016 Taltionumero 4949 Diaarinumero 4302/3/15 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 9.9.2016 Taltionumero 3790 Diaarinumero 1816/3/15 1 (8) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
Lisätiedot