SOSIAALITURVA. Henkilökohtaisen avustajan hankkiminen on työlästä. Riippumaton sosiaaliasiamies on kaikkien etu 4/03

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALITURVA. Henkilökohtaisen avustajan hankkiminen on työlästä. Riippumaton sosiaaliasiamies on kaikkien etu 4/03"

Transkriptio

1 SOSIAALITURVA Henkilökohtaisen avustajan hankkiminen on työlästä 4/03 Riippumaton sosiaaliasiamies on kaikkien etu

2 Pääkirjoitus 5. maaliskuuta 2003 Yhdellä pallilla istuva sosiaaliasiamies on kaikkien etu Vuonna 2001 voimaan tulleen asiakaslain (812/2000) mukaan kunnan oli nimettävä sosiaaliasiamies, joka neuvoo asiakkaita asiakaslain soveltamisessa, avustaa muistutusten tekemisessä, tiedottaa asiakkaan oikeuksista ja toimii niiden edistämiseksi sekä laatii vuosittain kunnanhallitukselle selvityksen asiakkaan aseman ja oikeuksien kehittymisestä kunnassa. Alussa asiamiestoiminta järjestettiin kunnissa mitenkuten. Järjestämistavat ovat yhä kirjavia, ja asiamiehen rooli usein epäselvä. Ei ole epätavallista, että kunnan johtava sosiaalityöntekijä toimii kunnan sivutoimisena sosiaaliasiamiehenä. Jos sama henkilö tekee asiakastyössä asiakasta koskevia päätöksiä ja toisessa roolissaan valvoo tämän oikeuksien toteutumista, on vaikea uskoa, että asiakas kokee asiamiehen uskottavaksi ja riippumattomaksi tahoksi. Työntekijänkin kannalta tilanne lienee ikävä. Sosiaaliasiamiehen mahdollisuudet puolueettomuuteen ja ammattitaidon ylläpitämiseen ovat usein paremmat, jos hän saa hoitaa tehtäväänsä päätoimisesti. Kuitenkin vain 10 prosenttia asiamiehistä on päätoimisia. Useimmiten he ovat suurten kaupunkien asiamiehiä tai toimivat useamman kunnan alueella, ja kunnat ostavat tai tuottavat palvelun yhdessä. Stakesin ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton tekemässä tuoreessa sosiaalimiestoiminnan alkuvaiheen arvioinnissa todetaankin, että sivutoimista asiamiestä parempi ratkaisu voisi olla palvelujen hankkiminen päätoimiselta asiamieheltä, vaikka tämä ei fyysisesti olisi yhtä lähellä kuin oma sivutoiminen asiamies. Tässä lehdessä kuvataan tuonnempana päätoimisten ja myös useamman kunnan alueella toimivien asiamiesten kokemuksia. Arviointiraportista ilmenee myös, että vain noin puolella asiamiehistä on tehtävään soveltuva koulutustausta. Asiamiesten tulisi olla perehtyneitä sosiaalilainsäädäntöön, asiakkaan oikeusasemaan ja yleensä sosiaalihuollon vastuu- ja oikeusturvakysymyksiin.vaativaa neuvontatyötä ei voi tehdä pystymetsästä. Silti on hyvä muistaa, että tehtävän vaatiman perehtyneisyyden voi hankkia myös ilman sosiaalialan koulutusta ja muun alan koulutus voi tuoda työhön tarvittavaa objektiivisuutta. Toiminnan käynnistymisongelmista huolimatta on ilmeistä, että asiamiehiä tarvitaan.yhteydenottoja he ovat saaneet paljon. Useimmiten ne koskevat toimeentulotukiasioita. Asiakas on pettynyt siihen, ettei hänen tilannettaan ole tarkasteltu kokonaisvaltaisesti vaan päätös on tehty kaavamaisesti. Usein asiakas ei myöskään ymmärrä päätöstään: asiamies toimii byrokratian tulkkina asiakkaalle. Myös vammaispalveluihin liittyvät kysymykset ovat yleisiä. Esimerkiksi henkilökohtaisen avustajan palkanneita rasittavat usein monimutkaiset työoikeudelliset kysymykset. Niistä kerrotaan lisää tässä lehdessä. Sosiaaliasiamiehillä onkin aitiopaikka palvelujärjestelmän pulmiin. Kunnan on syytä hyödyntää asiamiehen vuosittain antama selvitys asiakkaan oikeuksien ja aseman kehityksestä kunnassa. Vaikka asiamiesten esiin tuomat pulmat usein liittyvät työntekijöiden kiireeseen, vähäisyyteen tai muuhun resurssipulaan, asiamiehet voivat nähdä palveluissa myös sellaisia varjon paikkoja, joita sosiaalitoimessa ei itse huomata ja joiden korjaamiseen ei huikeita lisäresursseja tarvita. Kati Pitkänen SOSIAALITURVA 4/ vsk Perustettu 1912 Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2003 Julkaisija Huoltaja-säätiö talouspäällikkö Yrjö Saarinen p , Säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistus- ja tiedotustoimintaa. Isännistön pj. Jaakko Tuomi varapj. Elli Aaltonen Hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho, varapj. Päivi Ahonen Leena Niemi Riitta Pihlaja Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki p , fax päätoimittaja Merja Moilanen p toimitussihteeri Arja Jokinen-Virta p toimitussihteeri Kati Pitkänen p toimitussihteeri Erja Saarinen (vap.) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö (vap.) Taitto: Tanja Varonen,Vihreä Peto Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset Internet: toimistosihteeri Minna Nieminen p , fax Tilaushinnat ,50 /vuosi, kestotilaus 45 /vuosi, opiskelijatilaus 24,75 /vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 4,20 /kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 %. Koulutus- ja työpaikkailmoitukset tekstin jälkeen, hinta 3,42 palstamm:ltä, palstan leveys 90 mm. Hintaan lisätään alv. 22 %. p , fax Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Mainosilmoitukset Julkaisu Bookers Oy Sanna Laaksonen p Aikakauslehtien liiton jäsen Painotalo Auranen Oy Forssa - ISO ISSN SOSIAALITURVA 4/2003

3 Tässä numerossa Kynnys ry:n lakimies Elina Akaan-Penttilä opastaa henkilökohtaisen avustajan palkanneita vammaisia työoikeudellisissa kysymyksissä. s. 4. KATI PITKÄNEN Helsingin sosiaaliasiamies Lilli Autti (vas.) ja Pohjois-Karjalassa työskentelevä potilas- ja sosiaaliasiamies Pia Sorsa ovat asiamiehinä harvinaisuuksia: he hoitavat tehtävää päätoimisesti. s. 12. KATI PITKÄNEN Keravan sosiaali- ja terveysjohtajat kolmessa polvessa.pekka Saarenmaa (vas.), Varpu-Leena Aalto ja Sulo Aho tapasivat sosiaali- ja terveyslautakunnan yhdistämisen 30-vuotisjuhlassa. s. 16. MERJA MOILANEN 2 Yhdellä pallilla istuva sosiaaliasiamies on kaikkien etu Kati Pitkänen 4 Työnantajana ei ole helppo olla Kati Pitkänen 6 Haasteena yksilöllinen ja nopea avustajavälitys Kati Pitkänen 9 Suuntaviivoja seuraavan hallituksen ohjelmaan Kolumni Rahatonta sosiaalityötä Kati Peltola 10 Toimintarajoitteisten asiat eivät kuulu vain sosiaalitoimelle Päivi Nurmi-Koikkalainen 12 Sosiaaliasiamiehistä 90 prosenttia on sivutoimisia Kati Pitkänen 14 Järjestöt kehittävät päihdepalveluja vammaisille Eija Kilgast 15 Rikoksen uhrilta jäävät usein korvaukset hakematta Pirjo Kemppainen Näkökulma Vammaisten vuonna kuulukoon vammaisten oma ääni Leena Saari 16 Kun sosiaalityöntekijästä tulee asiakas Suvi Raitakari & Tarja Pösö 19 Näkökulma Kunnan tiedettävä, mitä ostaa Unto Matinlompolo 20 Kunnat tuntevat huonosti pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen Arja Jokinen-Virta 22 Keravan lautakuntien yhdistämisestä 30 vuotta Merja Moilanen 24 Uusiin tehtäviin Väitöksiä 25 Kansalaistoimintaa ja reumatietoa Viroon Merja Moilanen 26 Uutta lainsäädäntöä Lasten päivähoitoon määräaikainen kokeilulaki Seuraava Sosiaaliturva 5/03 postitetaan lukijoille 20.maaliskuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään 13.maaliskuuta SOSIAALITURVA 4/2003 3

4 Työnantajana ei ole helppo olla Vammaisen henkilön oikeudesta valita itse avustajansa seuraa liuta työoikeudellisia velvoitteita. Sosiaalitoimen tulisi opastaa ja neuvoa vammaisia avustajan palkkauksessa, mutta siihen ei sosiaalitoimen tietotaito aina riitä. Vammaisten perus- ja ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry:n juridinen neuvontapalvelu sai viime vuonna yhteydenottoa. Niistä noin puolet koski henkilökohtaista avustajajärjestelmää. Avustajajärjestelmä on vuonna 1988 voimaantulleen vammaispalvelulain määrittelemä taloudellinen tukitoimi, jonka avulla vammainen palkkaa työntekijän avustamaan itseään päivittäisissä toimissa. Tavoitteena on ehkäistä ja vähentää laitoshuollon tarvetta, mahdollistaa palveluasumisen järjestäminen tai tarjota joissakin tapauksissa vaihtoehto palveluasumiselle. Kunta korvaa vammaiselle palkkauksesta aiheutuvat kustannukset. Silmiinpistävintä on, että suurin osa kysymyksistä koskee henkilökohtaisen avustajan ja työnantajan työoikeudellista suhdetta. Sitä kysyvät niin avustajaa tarvitsevat kuin myös sosiaalityöntekijät ja sosiaalijohtajat, kertoo Kynnys ry:n lakimies Elina Akaan-Penttilä. Sosiaalitoimen tulisi neuvoa ja opastaa vammaisia avustajan palkkauksessa, mutta näyttää siltä, että tämä tietotaito on kunnissa heikoissa kantimissa. Toisaalta on positiivista, että sosiaalitoimen edustajat ottavat meihin yhteyttä. He tavallaan myöntävät etteivät tunne aluetta, mutta haluavat ottaa selvää. Työsuhteita rasittaa työoikeuden tuntemuksen puute Avustajajärjestelmän luomisessa tärkeätä oli vammaisen itsemääräämisoikeus: hän valitsee itse avustajan ja toimii tämän työnantajana. Tällainen työsuhde on niin Työoikeudellisten kysymysten lisäksi Kynnys ry:n lakimies Elina Akaan-Penttilältä kysytään usein, mitä tehdä, kun päätöstä avustajan saamisesta ei kuulu. Uutta asiakaslakia ei sosiaalitoimessa vielä ole sisäistetty. Päätökset venyvät kohtuuttomasti. intiimi ja muista työsuhteista poikkeava, että sen perustana itsemääräämisoikeus on ehdoton, painottaa Akaan-Penttilä. Oikeudesta valita avustaja seuraa kuitenkin iso määrä velvoitteita, koska avustajan palkanneesta vammaisesta tulee työnantaja. Työnantajana toimiminen on aikaa vievää kenelle tahansa. Työoikeudelliset kysymykset ovat monimutkaisia ja niissä pitää soveltaa useita eri lakeja. Aloitetaan työsuojelusta, työajoista, vuosilomista ja palkanmaksusta. Vammaisille jo päivittäinen selviytyminen on usein työlästä. On aika kohtuutonta, että sen lisäksi pitäisi vielä tuntea työoikeus. Vammainen ei usein itse ole ollut työelämässä. Avustajatkin ovat usein koulunpenkiltä tulleita nuoria. Monenlaisia ristiriitoja voi syntyä, kun ei ymmärretä, mikä on kenenkin velvollisuus ja mikä oikeus. KATI PITKÄNEN Ei tiedetä, mitä pitää laittaa työsopimukseen tai mitkä ovat työsuhteen päättämisperusteet. Työsuhde saattaa päättyä ilman irtisanomisaikaa tai työnantajan puolelta muutoin lainvastaisesti. Usein syntyy ihan inhimillisiä laiminlyöntejä, ja vammainen joutuu oikeudessa vastaamaan jostakin työoikeudellisesta rikkomuksesta. Työsuhteet jäävät usein lyhyiksi. Osin se selittyy sillä, että avustajat ovat nuoria, jotka lähtevät esimerkiksi opiskelemaan. Osa on kuitenkin jo aikuisia, ja heidän työsuhteitaan voitaisiin varmasti pidentää, jos EEVA MEHTO 4 SOSIAALITURVA 4/2003

5 käytännön pulmat eivät rasittaisi työsuhdetta. Kynnys ry tarjoaa työnantajakoulutusta vammaisille, mutta he pystyvät kouluttamaan vain hyvin pienen osan työnantajista. Lyhytkurssilla ei myöskään voida kovin perusteellisesti käydä läpi kaikkia kysymyksiä. Palkanmaksu tuottaa eniten hankaluuksia Työoikeudelliset velvoitteet pelottavat monia, eivätkä he palkkaa avustajaa lainkaan. Toiset eivät edes kykene toimimaan työnantajina. Kehitysvammaiset esimerkiksi rajautuvat heti avustajajärjestelmän ulkopuolelle. Uskon myös, että moni järjestelmän piirissä oleva ei haluaisi olla työnantajan asemassa. Tukea siis tarvittaisiin. Akaan- Penttilästä järjestelmää voisikin kehittää. Työnantajan vastuun voisivat jatkossakin ottaa ne, jotka kokevat haluavansa ja voivansa sen tehdä. Niille, joille se ei syystä tai toisesta sovellu ja jotka kokevat oikeudellisen vastuun kohtuuttoman suureksi, avustaja järjestettäisiin toisin. He voisivat valita avustajansa ja osallistua sopimuksen tekoon, mutta joku muu taho hoitaisi käytännön järjestelyt ja työnantajuudelliset velvoitteet. Palkanmaksu tuntuu käytännössä tuottavan eniten pulmia. Olen ehdottanut, että kuntien henkilöstöhallinnosta tilitettäisiin avustajien palkat. Se lyhentäisi myös rahojen matkaa. Tällä hetkellä kunta siirtää rahat vammaisen tilille, joka sitten siirtää ne avustajan tilille. Nyt rahat saataisiin suoraan maksajalta avustajalle. Esimerkiksi Helsingissä sosiaalivirasto on ottanut hoitaakseen avustajan palkanmaksun vammaisen puolesta. Siten ehkäistään monia turhia laiminlyöntejä ja virheitä. Joissakin kunnissa on myös otettu huomioon vammaispalvelulain kohta jossa sanotaan, että vammaiselle korvataan kohtuulliset avustajan palkkauksesta aiheutuvat kulut ja muut kohtuulliset kulut. Muiksi kohtuullisiksi kuluiksi on katsottu palkanmaksun ostaminen ulkopuoliselta kuten tilitoimistolta. Vammaisille henkilöille jokapäiväisestä arjesta selviytyminen on jo usein työlästä. Sen lisäksi pitäisi vielä hallita työoikeus kuukausittaisesta palkan maksusta alkaen, jos haluaa itselleen henkilökohtaisen avustajan. Jotkut kunnat tukevatkin vammaisia työnantajan velvoitteissa huolehtimalla avustajan palkan tilityksestä. Avustajajärjestelmä ei tarkoita vain kuluja Avustajajärjestelmää tarkastellaan Akaan-Penttilästä liian usein vain menoeränä. Henkilökohtainen avustaja vähentää huimasti avustajan palkkaa kalliimman laitoshoidon tarvetta ja lisää vammaisen henkilön mahdollisuuksia osallistua tuottavasti työelämään. Henkilökohtaisella avustajajärjestelmällä on myös työllistävä vaikutus: avustajina toimii monia sellaisia, joiden työllistyminen muuten voisi olla hankalaa. Usein he ovat kouluttamattomia tai esimerkiksi työelämään palaavia kotiäitejä. Henkilökohtaisen avustajan käyttö vähentää myös muiden sosiaalipalvelujen tarvetta. Avustaja kun tekee ruokaa, siivoustöitä ja hänen kanssaan voi liikkua julkisissa kulkuvälineissä. Jos vertailtaisiin, kuinka paljon maksaa se, että kotiin tulee erikseen kotipalvelu, ateriapalvelut ja vielä vaikkapa kuski ja kuinka paljon maksaa avustaja, niin luulen avustajan käytön tulevan edullisemmaksi. Inhimillisesti on tietysti myös mukavampaa, että mahdollisimman monet asiat hoitaa sama ihminen, oma avustaja. Kellotettu elämä Henkilökohtainen avustaja on määrärahasidonnainen tukitoimi, mutta muuttuu subjektiiviseksi oikeudeksi silloin, kun vammaisen palveluasuminen on järjestetty avustajan avulla.tällöin kunta ei voi hylätä hakemusta avustajasta määrärahasidonnaisuuteen vedoten.vuonna 1992 kuntien erityiseksi järjestämisvelvollisuudeksi tuli palveluasumisen järjestäminen vaikeavammaiselle, jotka tarvitsee vammansa tai sairautensa vuoksi toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluontoisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Avustajapalveluiden saajien määrä onkin 1990-luvulla kaksinkertaistunut. Suurin osa avustajista on järjestetty nimenomaan palveluasumisen puitteissa. Tässä pulmana on kuitenkin se, että avustaja voidaan kyllä saada neljän seinän sisälle, mutta kun vammainen haluaa lähteä ulos, niin avustajan tarve muuttuu määräraha- sidonnaiseksi.vammaispalvelu- laissa vaikeavammaisten palveluasumiseen kuuluvat nimittäin asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut. Tätä kohtaa luetaan usein kuin piru raamattua. Hakiessaan avustajaa vammaisen on perusteltava tunti tunnilta, mihin avustajaa tarvitsee. Vammainen voi kirjata tarvitsevansa aamulla apua pukeutumisessa ja peseytymisessä. Sitten vammainen haluaisi ulos muutamaksi tunniksi esimerkiksi kaupungille tai vaikka kunnallisvaltuuston kokoukseen. Voidaan ajatella, että se ei enää olekaan asumista ja nuo kodin ulkopuolella vietetyt tunnit vähennetään tuntipäätöksestä. Jos vammainen haki apua 20 tunnille viikossa, hän saakin sitä nyt vain 10 tuntia. Palveluasumisessa on tekaistuja määritelmiä siitä, mikä on koti ja mikä asumista. Kyllä palveluasumisen pitäisi kattaa koko arkipäivä, koska monet arjen tapahtumat sijoittuvat fyysisen kodin ulkopuolelle. Kovin inhimilliseltä ei kuulosta myöskään se, että vammaisen on ajoitettava etukäteen koko elämänsä. EEVA MEHTO SOSIAALITURVA 4/2003 5

6 Tarvittavia tunteja ei saada Asiakkaan oikeusasemaa tarkasteltaessa tärkein kysymys on se, saako avustajatunteja tarvetta vastaavasti. Usein ei saa. Avustajan saa viikossa neljästä tunnista neljäänkymmeneen, joka on käytännössä maksimi. Hyvin harva saa enemmän. Tässäkin kohden Akaan-Penttilä haluaa muistuttaa kuluista: Jos asiakas jää vaille muutamaa kriittistä tarvitsemaansa avustajatuntia, niin ne usein joudutaan korvaamaan jollakin muulla sosiaalipalvelulla. Henkilökohtaista avustajajärjestelmää on pitkään yritetty saada subjektiiviseksi oikeudeksi, jolloin avustajan järjestämisen kiemurat palveluasumisen puitteissa kenties poistuisivat. Akaan-Penttilästä puhe määrärahasidonnaisista palveluista tai subjektiivista oikeuksista on kuitenkin vanhanaikaista. Vammaispalvelulaissa säädetään, että palveluiden on oltava sisällöltään sellaiset kuin tarpeet kunnassa edellyttävät. Kunnan tulee nuo palvelut hoitaa. Ei siinä ole mitään mukisemista. Pitäisi muistaa, miksi vammaispalvelulaki säädettiin. Sillä pyritään ehkäisemään vammaisuudesta aiheutuvia haittoja ja esteitä sekä saamaan vammainen henkilö täysimääräiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Palveluja pitäisi toteuttaa tuon tausta-ajatuksen mukaisesti. Palvelujen saatavuus vaihtelee Vuonna 2001 Suomen kunnista 25 prosenttia ei ollut järjestänyt yhtäkään henkilökohtaista avustajaa. Pitäisikö tämä nyt tulkita niin, että näissä kunnissa avustajille ei ole tarvetta? Palvelujen saatavuus kunnissa vaihtelee. Jos palvelu on määrärahasidonnainen, niin sellaisten tukitoimien tarve pitää kartoittaa ja asiakkaalle tehdä palvelusuunnitelma. Tarpeen perusteella varataan määrärahat. Mutta jos kunta ei kartoita tarvetta, niin tällä logiikalla palveluihin ei ole tarvetta eikä määrärahaakaan tarvitse varata.tämän ovat monet kyllä oikein oivaltaneet. Sosiaalitoimesta kerrotaan kirkkain silmin, että kartoittamiseen ei ole voimavaroja. En jaksa uskoa, että olisi niin ylivoimaista tavata vammainen henkilö, keskustella, havainnoida ja laatia palvelusuunnitelma. Kustannusten tasausjärjestelmää tarvitaan Akaan-Penttilän mukaan palvelun saaminen ei kuitenkaan korreloi sen kanssa, onko kunta varakas vai ei. On monia varakkaita kuntia ja kaupunkeja, jotka eivät järjestä henkilökohtaisia avustajia. Poliittinen tahto puuttuu. Hän kuitenkin myöntää, että erityisesti pienille kunnille henkilökohtaisten avustajien kustantaminen voi olla hyvin raskasta. Jonkinlaista tasausjärjestelmää tässä kaivattaisiin. Vammaisille henkilöille voi joissakin pienissä kunnissa tulla sellainen olo kylänraitilla mennessään, että ihmiset pitävät pelkkänä menoeränä. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime keväänä työryhmän kehittämään henkilökohtaista avustajajärjestelmää. Avustajan saamista subjektiiviseksi oikeudeksi työryhmä ei tällä hetkellä pitänyt realistisena. Työryhmä keskittyi siihen, että avustajajärjestelmän kunnille aiheuttamia suuria kustannuksia pitäisi tasoittaa. Se ehdotti, että vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avustajapalvelun kustannuksista kunnille korvattaisiin 20 tuntia ylittävältä osalta 70 prosenttia. Kunnat hakisivat tämän korvauksen Kansaneläkelaitokselta, joka suorittaisi korvauksen sille osoitetusta määrärahasta. Kelan toimimista maksun suorittajana puoltaa työryhmän mielestä se, että tällä tavoin turvattaisiin tasoituskäytännön yhtenäisyys koko maassa. Ruotsissa vastaavanlainen järjestelmä on jo käytössä. Se olisi myös muuten järkevää, koska Kelalla on jo tieto henkilökohtaisia avustajia käyttävistä, lisää Akaan-Penttilä. Työryhmän ehdotus ei kuitenkaan ole vielä edennyt minnekään. Uudistuksia vammaispalvelulakiin saataneen aikaisintaan vuonna Kati Pitkänen Haasteena Avustajavälityksessä otetaan huomioon henkilökohtaista avustajaa hakevien yksilölliset tarpeet. Seppo Pihnalalla on kiireinen aamu.yksi asiakas on juuri soittanut Helsingin Koskelassa sijaitsevaan avustajavälitykseen: oma avustaja on sairastunut, ja sijainen pitäisi saada nopeasti. Pihnala käy läpi keikkatyötä tekevien avustajien rekisteriä. Sijaista hakiessa ei osapuolten yksilöllisiä tarpeita voi ottaa huomioon. Tärkeintä on, että sijainen löytyy nopeasti. Muutoin vammainen henkilö voi pahimmillaan jäädä vuoteeseensa koko päiväksi. Mutta silloin kun etsitään vakituista henkilökohtaista avustajaa, avustajavälityksen tavoitteena on mahdollisimman yksilöllinen työ. Suurin osa työsuhteista päättyy sen vuoksi, että henkilökemiat eivät toimi avustajan ja hänen työnantajanaan olevan vammaisen ihmisen välillä. On vaikeaa työskennellä kahdeksan tuntia päivässä toisen kanssa, jos ei tule toimeen. Vaikkä kukaan ei voi ennakoida, miten työ lopulta lähtee sujumaan, niin jotakin täällä välityksessä sentään voi aavistella, Pihnala kertoo. Avustajaa hakevien määrä on kasvanut Helsingin Invalidien Yhdistyksen ylläpitämä avustajavälitys aloitti toimintansa jo 1980-luvun lopulla vammaispalvelulain tultua voimaan. Silloin huomattiin, että vammaisten ihmisten ei ollut helppo löytää avustajaa. Aluksi työnvälitys oli melko hiljaista, koska myönteisiä avustajapäätöksiä tehtiin vähän luvun puolivälistä lähtien avustajapäätösten määrä on koko ajan kasvanut. Se on osin johtunut siitä, että kunnille tuli vuonna 1992 erityinen velvoite järjestää palveluasumista sitä tarvitseville henkilöille. Henkilökohtaisesta avustajasta tuli yksi tapa toteuttaa palveluasumista. Seppo Pihnala tuli yhdistykseen töihin vuonna 1997 ja siirtyi avustajavälityksen kokopäiväiseksi työntekijäksi vuonna Raha-automaattiyhdistys myönsi yhdistyksellemme projektiavustusta vuosille toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen. Vuoden 2002 alusta olemme saaneet pysyvää toiminta-avustusta. Avustajavälitys palvelee Helsingin lisäksi Espoota ja Vantaata. Viime vuonna saimme uusia työnantajia 70 ja työnhakijoita tuli 100. Kaikkiaan Pihnalan rekisteriin on viimeisen kolmen vuoden aikana kertynyt 350 työnantajan ja lähemmäs 450 avustajan tiedot. Kuukaudessa onnistuneita välityksiä on noin 15. Osa niistä on sijaisuuksia, osa vakituisia työsuhteita. Vuonna 2000 vajaa kolmisen tuhatta vammaista henkilöä käytti Suomessa henkilökohtaista avustajaa. Toiveiden sovittelua Avustajavälitys toimii siten, että avustajaa hakeva ottaa yhteyttä välitykseen. Hän on saanut vinkin avustajavälityksestä jo sosiaalivirastosta saatuaan myönteisen päätöksen henkilökohtaisen avustajan palkkaamiseksi. Puskaradio toimii myös. Puhelimessa käydään läpi avustajaa hakevan tiedot, avun tarve, viikoittainen tuntimäärä, työnantajan mahdolliset allergiat, toivotut työajat, mitä avustajan on osattava ja millaista avustajaa oikein etsitään. 6 SOSIAALITURVA 4/2003

7 yksilöllinen ja nopea avustajavälitys Helsingin seudulla henkilökohtaisen avustajan palkka on tällä hetkellä noin 1290 euroa kuukaudessa. Alhainen palkka tuo alalle paljon vaihtuvuutta,kertoo Seppo Pihnala Helsingin Invalidien Yhdistyksen avustajavälityksestä. Avustajavälitystä on eri tahojen järjestämänä myös ainakin Mikkelissä, Turussa ja Tampereella. KATI PITKÄNEN saisi olla myös miehiä, koska suurin osa avustajista on naisia. Iso osa avustajiksi hakevista karsiutuu alkuhaastattelun jälkeen monista eri syistä.toisilla on epärealistisia odotuksia. Joku luulee, että avustaminen tarkoittaa pyörätuolin työntämistä puistossa. Eniten hakijoita hämmentää se, että avustajan työhön kuuluu henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvät avustamiset kuten katetrointi. Siihen ei kaikilla ole valmiuksia. Toisten soveltuvuus taas näyttää muuten heikolta. Jos hakija haisee viinalle, ei sellaista avustajaksi voi ottaa. Koulutusta avustajille Helsingin Invalidien Yhdistys on myös järjestänyt koulutusta avustajille. Kursseja pidetään noin 4-5 vuodessa. Niillä opetellaan muun muassa nostotekniikoita, tutustutaan apuvälineisiin ja henkilökohtaisessa hygieniassa avustamiseen sekä pohditaan vammaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Koulutuksessa korostetaan myös sitä, että työtä tehdään nimenomaan työnantajan ehdoilla ja kunnioitetaan hänen itsemääräämisoikeuttaan. Joskus avustajilla on liian vahva näkemys siitä, miten heidän mielestään työtä pitäisi tehdä. Aika ajoin keskustellaan siitä, pitäisikö avustajilla olla selkeämmin määritelty koulutus tai jopa erityinen avustajakoulutus. Tämä kuitenkin jakaa myös työnantajien mielipiteitä. Joku avustajaa hakeva on ehdottomasti sitä mieltä, ettei avustajalla saa olla vaikkapa lähihoitajan koulutusta. Vaarana on, että avustaja hoitaa kuten sairasta. Pihnala yrittää neuvoa myös työnantajia työsuhteen solmimisessa. Tähän ei kuitenkaan aika aina riitä. Yritän toki kertoa kaiken minkä tiedän.työnantajana toimiminen on vaikeaa ja monimutkaista eikä kaikilla aina ole valmiutta siihen. Sitä sitten oppii mutkien kautta. Jos avustajat vaihtuvat usein, homman oppii väistämättä. Kati Pitkänen Avustajaa hakevien ikähaitari on Pieni osa asiakkaista on omaisia, jotka hakevat esimerkiksi koulunkäyntiavustajaa lapselleen. Tarpeiden ja toiveiden kartoituksen jälkeen Seppo Pihnala käy läpi rekisteriä. Joskus sieltä löytyy heti oikeanlainen ehdokas. Toisinaan etsiminen vie kauemmin. Avustajan ja hänen työnantajansa välinen työsuhde on siksi erikoinen, että on käytävä monet asiat läpi. Avustajalla voi olla kotieläin ja työnantajalla allergia.työnantajalla voi olla jokin uskonnollinen vakaumus, jota avustaja ei hyväksy. Joku polttaa ja toinen ei siedä tupakansavua. Pihnalalla on ilmoituksia vapaista työpaikoista koko ajan muun muassa työvoimahallinnon sivuilla, oppilaitosten ilmoitustauluilla ja lehdissä. Niiden perusteella hakijat tulevat noin tunnin mittaiseen haastatteluun. Hakijoissa on monenlaisia ihmisiä, paljon opiskelijoita tai opiskelemaan aikovia. Opiskelijat toivovat keikka-, ilta- tai viikonlopputyötä sekä kesälomasijaisuuksia.työtä hakevat myös vanhemmat ihmiset, jotka ovat jääneet työttömiksi esimerkiksi sosiaalialalta. Sen lisäksi on kotiäitejä, jotka hakevat lisätyötä. Moni työnantaja arvostaakin nimenomaan ikää ja kokemusta. Iäkkäämpiä työnhakijoita, saisi olla enemmän. Enemmän T Ä Y D E N N Y S K O U L U T U S T A Voimavarakeskeinen työnohjaajakoulutus 40 ov , Helsinki Tavoitteena on perehdyttää osallistujat voimavarakeskeisen työskentelyn filosofiaan, teoriaan ja käytäntöön työnohjauksessa sekä antaa osallistujille valmiuden toimia itsenäisinä työnohjaajina. Koulutus sopii kasvatus- ja opetussekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, joilla on vähintään opistotasoinen peruskoulutus ja omakohtaista kokemusta työnohjaukseen osallistumisesta. Koulutuksen johtajana toimii ve-perheterapautti Pekka Holm. Koulutuksen hinta on 5900 e, lukukaudessa 1180 e. Lisätietoja koulutuksen johtaja Pekka Holm, p , tai suunnittelija Mari Juote-Pesonen (09) , H ELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS PALMENIA SOSIAALITURVA 4/2003 7

8

9 Kolumni Suuntaviivoja seuraavan hallituksen ohjelmaan Kati Peltola Rahatonta sosiaalityötä Sosiaali- ja terveysministeriö on koonnut raporttiin Lähivuosien sosiaali- ja terveyspoliittisia avainkysymyksiä ministeriön näkemyksen keskeisistä sosiaali- ja terveyspoliittisista kysymyksistä käytettäväksi seuraavaa hallitusohjelmaa laadittaessa. Ministeriön näkemyksen mukaan seuraavan hallituskauden sosiaalija terveyspoliittisia ydinkysymyksiä ovat: Sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävän saatavuuden turvaaminen maan eri osissa ja ikääntyvän väestön kotona selviytymisen tukeminen. Kansallisen terveysprojektin hankkeiden toimeenpano, niiden edellyttämien voimavarojen varmistaminen sekä Terveys kansanterveysohjelman toimeenpano. Sosiaalihuollon kehittäminen valmisteilla olevan kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen ehdotusten perusteella. Ehdotukset valmistuvat maaliskuun loppuun mennessä. Varautuminen vuoden 2004 alkoholipoliittisen ympäristön muutokseen ja kansanterveysperustaisen alkoholipolitiikan vahvistaminen kansallisella alkoholiohjelmalla Lasten, nuorten ja lapsiperheiden aseman parantaminen Perhepoliittinen strategia asiakirjan kehittämistoimenpiteiden mukaisesti. Köyhyyttä ja syrjäytymistä ehkäistään ja vähennetään EU:lle laadittavan, kansallisen suunnitelman mukaisesti. Suunnitelma valmistellaan STM:n asettamassa työryhmässä kevään 2003 aikana. Lisävoimavaroja edellyttävät toimet tulisi sopia hallitusohjelman yhteydessä. Työelämän hyvinvoinnin parantaminen työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain pohjalta edistämällä työpaikkatason hyvää johtamista, vähentämällä työn haitallista kuormitusta sekä sovittamalla nykyistä paremmin yhteen työ ja perhe-elämä. Työttömyysturva-, eläke- ja kuntoutuslainsäädännön uudistusten tehokas toimeenpano sekä sosiaaliturvalainsäädännön selkeyttämisen jatkaminen. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen pureutumalla rakenteelliseen työttömyyteen poistamalla vaikeasti työllistettävien työllistymisen esteitä (räätälöity koulutus, sosiaaliset yritykset, työpankki, työnantajamaksut, työnantajabyrokratia). Vahvistetaan naisten ja miesten tasa-arvoa. Toteutetaan tasaarvolain kokonaisuudistus sekä ehkäistään naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Raportti nojaa vuosina 2001 ja 2002 julkaistuihin sosiaaliturvan tulevaisuutta linjaaviin ministeriön julkaisuihin: Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2010 kohti sosiaalisesti kestävää ja taloudellisesti elinvoimaista yhteiskuntaa (STM:n julkaisuja 2001:3) Sosiaalimenojen rahoitusvaihtoehtoja selvittäneen SOMERAtoimikunnan mietintö (Komiteanmietintö 2002:4, Sosiaali- ja terveysministeriö) Sosiaalimenojen kehitys pitkällä aikavälillä. SOMERA-toimikunnan taustaraportti. (STM:n julkaisuja 2002:21). Helsingissä näytti 1980-luvun lopussa siltä, että sosiaalityöntekijät voisivat ruveta sosiaalityöhön ja jättää rahan jakamisen Kelalle. Työttömyyttä oli vähän, ja toimeentulotuen asiakkaat huvenneet. No, se oli yksi kupla valtavan pörssikeinottelun vaahdosta. Kohta sosiaalityöntekijät ohjasivat ennennäkemätöntä toimeentulotukijonoa, ja väkeä palkattiin lisääkin huolehtimaan työmarkkinoiden äkkipudokkaista. Vuosituhannen taitteessa toimeentulotuen asiakkaiden väheneminen antoi tilaa sosiaalityön tehtävien arvioinnille ja uusille työtavoille. Tosin työmarkkinoilla ei ole laman jäljiltä syrjäytyneille käyttöä ja vankilat täyttyvät laittomien elämäntapojen markkinaväestä. Monet pitkäaikaiset sosiaalityön asiakkaat ovat kuitenkin saaneet jonkin verran tukea toiminnallisesta ja yhteisöllisestä työtavasta. Helsingin alueellisten sosiaalipalvelutoimistojen lapsiperhetyössä on jo lähes yhtä paljon perhetyöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia kuin sosiaalityöntekijöitäkin. Näillä uusilla ammattiryhmillä on sosiaalityöntekijöitä parempi mahdollisuus mennä mukaan perheiden ja asiakkaiden lähiyhteisöjen arkielämään. Nyt viraston johto yrittää saada lapsettomien aikuisten sosiaalityöhön samanlaista tehtävien jakamista sosiaalityöhön ja lähityöhön. Kaupungin pikaköyhtyminen vaikeuttaa muutosta. Uusia vakansseja ei ole tulossa. Aikuissosiaalityön asiakkaat sen sijaan näyttävät lisääntyvän ihan ilman keinohedelmöitystä maailmalla riehuvan talous- ja sotapolitiikan ansiosta.toimeentulotuki näyttää kuuluvan vaalien jälkeisenkin hallituksen päällimmäisiin työllistämiskeinoihin. Kuntouttavan työllistämisen laki on merkinnyt monien syyniin otettujen putoamista työttömyysturvalta pelkälle toimeentulotuelle. Kuntouttavasta sosiaalityöstä on vasta taimia siellä täällä. Aikuissosiaalityön nykyisillä työntekijämäärillä kasvusto jää pakosta vähäiseksi. Vakanssien vähäisyyttäkin suurempi este on työntekijöiden vaihtuvuus. Helsingin sosiaalityön palkat ja työn rasittavuus eivät houkuttele tulemaan eivätkä varsinkaan jäämään. Työntekijöiden vaihtuvuus myös ruokkii itseään. Sosiaalityön palkkoja on korjattava, mutta tehtäviäkin on rajattava.viraston johto esittää kolmasosaa aikuissosiaalityön vakansseista lähityöhön. Sosiaalityön tuloksellisuutta estää myös se, että työntekijä on asiakkaalle rahalähde. Asiakkaan kannattaa esitellä itsensä heikkona ja jatkuvaa apua tarvitsevana. Sosiaalityön onnistumiseksi työntekijän on kuitenkin saatava asiakas näyttämään vahvuutensa ja mahdollisuutensa. Siksi sosiaalityö pitäisi erottaa etuuksien myöntämisestä. Muutoksessa on vaikeutensa, kun sosiaalityöntekijän työnä luullaan olevan rahanjako osattomille. Hankalaksi homman tekee työntekijöidenkin vaikeus hyväksyä rahatonta sosiaalityötä. SOSIAALITURVA 4/2003 9

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa Katriina Kunttu 2.11.2016 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa käytössä kaikki 4 vaihtoehtoa: Työnantajamalli Ostopalvelu Palveluseteli Henkilökohtainen

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen Henkilökohtainen apu Pirjo Poikonen Henkilökohtaisen avun tarkoitus Vammaispalvelulain 8 c» Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:

Lisätiedot

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa l Inari Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Taustaa Vammaispalvelulain l l i ja sosiaalihuoltolain l l i velvoitteet: Kunnan

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 27.9.2016 Taltionumero 4075 Diaarinumero 1045/3/15 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus ja hallintoriita-asia A Päätös, jota valitus koskee

Lisätiedot

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen Soveltamisohje Sisällysluettelo Lainsäädäntö ja järjestämisvelvollisuus... 3 Menettely palveluasumista haettaessa... 3 Myöntämisen perusteet... 4 Palveluasumisen

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite-

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- Tavoitteenamme on edistää vammaisen henkilön itsenäistä selviytymistä ja vähentää vamman aiheuttamia rajoitteita tai esteitä asiakkaidemme

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Esteettömyys on asumisen kehittämistä Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus -seminaari, 4.11.2014, Lahti, Sibeliustalo Sari Hosionaho,FT,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.- 18.1.2013 Jaana Viemerö, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Käynnissä edelleen useita samanaikaisia uudistuksia Vammaislainsäädännön

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1

Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1 Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1 Vammaispalvelulaki Henkilökohtainen apu on subjektiivinen oikeus vaikeavammaisille henkilöille Henkilö, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden

Lisätiedot

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä Riitta Manninen 3.5.2013 Jaoston tehtävistä Lautakunta ja jaosto sosiaalihuoltolain 6 mukaisesti Sosiaalihuollon toimeenpanoon tämän lain mukaan kuuluvista tehtävistä sekä niistä tehtävistä, jotka muussa

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen 1. Yleistä... 2 1.1 Vammainen henkilö... 2 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 2 1.3 Palvelujen

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen toiminnan tilastoja vuonna 2015

Sosiaaliasiamiehen toiminnan tilastoja vuonna 2015 Sosiaaliasiamiehen toiminnan tilastoja vuonna 215 Palvelun tuottaja 213 214 215 Kunnan palvelu 541 423 452 Kuntayhtymän sosiaalipalvelu 3 3 Yksityinen kunnan ostopalveluna 2 28 22 Yksityinen sosiaalipalvelu

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KOKOUSAIKA Tiistai 27.05.2014 kello 17.00 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, Äyräpääntie 2, 72600 Keitele SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot