SOSIAALITURVA. Henkilökohtaisen avustajan hankkiminen on työlästä. Riippumaton sosiaaliasiamies on kaikkien etu 4/03

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALITURVA. Henkilökohtaisen avustajan hankkiminen on työlästä. Riippumaton sosiaaliasiamies on kaikkien etu 4/03"

Transkriptio

1 SOSIAALITURVA Henkilökohtaisen avustajan hankkiminen on työlästä 4/03 Riippumaton sosiaaliasiamies on kaikkien etu

2 Pääkirjoitus 5. maaliskuuta 2003 Yhdellä pallilla istuva sosiaaliasiamies on kaikkien etu Vuonna 2001 voimaan tulleen asiakaslain (812/2000) mukaan kunnan oli nimettävä sosiaaliasiamies, joka neuvoo asiakkaita asiakaslain soveltamisessa, avustaa muistutusten tekemisessä, tiedottaa asiakkaan oikeuksista ja toimii niiden edistämiseksi sekä laatii vuosittain kunnanhallitukselle selvityksen asiakkaan aseman ja oikeuksien kehittymisestä kunnassa. Alussa asiamiestoiminta järjestettiin kunnissa mitenkuten. Järjestämistavat ovat yhä kirjavia, ja asiamiehen rooli usein epäselvä. Ei ole epätavallista, että kunnan johtava sosiaalityöntekijä toimii kunnan sivutoimisena sosiaaliasiamiehenä. Jos sama henkilö tekee asiakastyössä asiakasta koskevia päätöksiä ja toisessa roolissaan valvoo tämän oikeuksien toteutumista, on vaikea uskoa, että asiakas kokee asiamiehen uskottavaksi ja riippumattomaksi tahoksi. Työntekijänkin kannalta tilanne lienee ikävä. Sosiaaliasiamiehen mahdollisuudet puolueettomuuteen ja ammattitaidon ylläpitämiseen ovat usein paremmat, jos hän saa hoitaa tehtäväänsä päätoimisesti. Kuitenkin vain 10 prosenttia asiamiehistä on päätoimisia. Useimmiten he ovat suurten kaupunkien asiamiehiä tai toimivat useamman kunnan alueella, ja kunnat ostavat tai tuottavat palvelun yhdessä. Stakesin ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton tekemässä tuoreessa sosiaalimiestoiminnan alkuvaiheen arvioinnissa todetaankin, että sivutoimista asiamiestä parempi ratkaisu voisi olla palvelujen hankkiminen päätoimiselta asiamieheltä, vaikka tämä ei fyysisesti olisi yhtä lähellä kuin oma sivutoiminen asiamies. Tässä lehdessä kuvataan tuonnempana päätoimisten ja myös useamman kunnan alueella toimivien asiamiesten kokemuksia. Arviointiraportista ilmenee myös, että vain noin puolella asiamiehistä on tehtävään soveltuva koulutustausta. Asiamiesten tulisi olla perehtyneitä sosiaalilainsäädäntöön, asiakkaan oikeusasemaan ja yleensä sosiaalihuollon vastuu- ja oikeusturvakysymyksiin.vaativaa neuvontatyötä ei voi tehdä pystymetsästä. Silti on hyvä muistaa, että tehtävän vaatiman perehtyneisyyden voi hankkia myös ilman sosiaalialan koulutusta ja muun alan koulutus voi tuoda työhön tarvittavaa objektiivisuutta. Toiminnan käynnistymisongelmista huolimatta on ilmeistä, että asiamiehiä tarvitaan.yhteydenottoja he ovat saaneet paljon. Useimmiten ne koskevat toimeentulotukiasioita. Asiakas on pettynyt siihen, ettei hänen tilannettaan ole tarkasteltu kokonaisvaltaisesti vaan päätös on tehty kaavamaisesti. Usein asiakas ei myöskään ymmärrä päätöstään: asiamies toimii byrokratian tulkkina asiakkaalle. Myös vammaispalveluihin liittyvät kysymykset ovat yleisiä. Esimerkiksi henkilökohtaisen avustajan palkanneita rasittavat usein monimutkaiset työoikeudelliset kysymykset. Niistä kerrotaan lisää tässä lehdessä. Sosiaaliasiamiehillä onkin aitiopaikka palvelujärjestelmän pulmiin. Kunnan on syytä hyödyntää asiamiehen vuosittain antama selvitys asiakkaan oikeuksien ja aseman kehityksestä kunnassa. Vaikka asiamiesten esiin tuomat pulmat usein liittyvät työntekijöiden kiireeseen, vähäisyyteen tai muuhun resurssipulaan, asiamiehet voivat nähdä palveluissa myös sellaisia varjon paikkoja, joita sosiaalitoimessa ei itse huomata ja joiden korjaamiseen ei huikeita lisäresursseja tarvita. Kati Pitkänen SOSIAALITURVA 4/ vsk Perustettu 1912 Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2003 Julkaisija Huoltaja-säätiö talouspäällikkö Yrjö Saarinen p , Säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistus- ja tiedotustoimintaa. Isännistön pj. Jaakko Tuomi varapj. Elli Aaltonen Hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho, varapj. Päivi Ahonen Leena Niemi Riitta Pihlaja Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki p , fax päätoimittaja Merja Moilanen p toimitussihteeri Arja Jokinen-Virta p toimitussihteeri Kati Pitkänen p toimitussihteeri Erja Saarinen (vap.) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö (vap.) Taitto: Tanja Varonen,Vihreä Peto Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset Internet: toimistosihteeri Minna Nieminen p , fax Tilaushinnat ,50 /vuosi, kestotilaus 45 /vuosi, opiskelijatilaus 24,75 /vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 4,20 /kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 %. Koulutus- ja työpaikkailmoitukset tekstin jälkeen, hinta 3,42 palstamm:ltä, palstan leveys 90 mm. Hintaan lisätään alv. 22 %. p , fax Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Mainosilmoitukset Julkaisu Bookers Oy Sanna Laaksonen p Aikakauslehtien liiton jäsen Painotalo Auranen Oy Forssa - ISO ISSN SOSIAALITURVA 4/2003

3 Tässä numerossa Kynnys ry:n lakimies Elina Akaan-Penttilä opastaa henkilökohtaisen avustajan palkanneita vammaisia työoikeudellisissa kysymyksissä. s. 4. KATI PITKÄNEN Helsingin sosiaaliasiamies Lilli Autti (vas.) ja Pohjois-Karjalassa työskentelevä potilas- ja sosiaaliasiamies Pia Sorsa ovat asiamiehinä harvinaisuuksia: he hoitavat tehtävää päätoimisesti. s. 12. KATI PITKÄNEN Keravan sosiaali- ja terveysjohtajat kolmessa polvessa.pekka Saarenmaa (vas.), Varpu-Leena Aalto ja Sulo Aho tapasivat sosiaali- ja terveyslautakunnan yhdistämisen 30-vuotisjuhlassa. s. 16. MERJA MOILANEN 2 Yhdellä pallilla istuva sosiaaliasiamies on kaikkien etu Kati Pitkänen 4 Työnantajana ei ole helppo olla Kati Pitkänen 6 Haasteena yksilöllinen ja nopea avustajavälitys Kati Pitkänen 9 Suuntaviivoja seuraavan hallituksen ohjelmaan Kolumni Rahatonta sosiaalityötä Kati Peltola 10 Toimintarajoitteisten asiat eivät kuulu vain sosiaalitoimelle Päivi Nurmi-Koikkalainen 12 Sosiaaliasiamiehistä 90 prosenttia on sivutoimisia Kati Pitkänen 14 Järjestöt kehittävät päihdepalveluja vammaisille Eija Kilgast 15 Rikoksen uhrilta jäävät usein korvaukset hakematta Pirjo Kemppainen Näkökulma Vammaisten vuonna kuulukoon vammaisten oma ääni Leena Saari 16 Kun sosiaalityöntekijästä tulee asiakas Suvi Raitakari & Tarja Pösö 19 Näkökulma Kunnan tiedettävä, mitä ostaa Unto Matinlompolo 20 Kunnat tuntevat huonosti pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen Arja Jokinen-Virta 22 Keravan lautakuntien yhdistämisestä 30 vuotta Merja Moilanen 24 Uusiin tehtäviin Väitöksiä 25 Kansalaistoimintaa ja reumatietoa Viroon Merja Moilanen 26 Uutta lainsäädäntöä Lasten päivähoitoon määräaikainen kokeilulaki Seuraava Sosiaaliturva 5/03 postitetaan lukijoille 20.maaliskuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään 13.maaliskuuta SOSIAALITURVA 4/2003 3

4 Työnantajana ei ole helppo olla Vammaisen henkilön oikeudesta valita itse avustajansa seuraa liuta työoikeudellisia velvoitteita. Sosiaalitoimen tulisi opastaa ja neuvoa vammaisia avustajan palkkauksessa, mutta siihen ei sosiaalitoimen tietotaito aina riitä. Vammaisten perus- ja ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry:n juridinen neuvontapalvelu sai viime vuonna yhteydenottoa. Niistä noin puolet koski henkilökohtaista avustajajärjestelmää. Avustajajärjestelmä on vuonna 1988 voimaantulleen vammaispalvelulain määrittelemä taloudellinen tukitoimi, jonka avulla vammainen palkkaa työntekijän avustamaan itseään päivittäisissä toimissa. Tavoitteena on ehkäistä ja vähentää laitoshuollon tarvetta, mahdollistaa palveluasumisen järjestäminen tai tarjota joissakin tapauksissa vaihtoehto palveluasumiselle. Kunta korvaa vammaiselle palkkauksesta aiheutuvat kustannukset. Silmiinpistävintä on, että suurin osa kysymyksistä koskee henkilökohtaisen avustajan ja työnantajan työoikeudellista suhdetta. Sitä kysyvät niin avustajaa tarvitsevat kuin myös sosiaalityöntekijät ja sosiaalijohtajat, kertoo Kynnys ry:n lakimies Elina Akaan-Penttilä. Sosiaalitoimen tulisi neuvoa ja opastaa vammaisia avustajan palkkauksessa, mutta näyttää siltä, että tämä tietotaito on kunnissa heikoissa kantimissa. Toisaalta on positiivista, että sosiaalitoimen edustajat ottavat meihin yhteyttä. He tavallaan myöntävät etteivät tunne aluetta, mutta haluavat ottaa selvää. Työsuhteita rasittaa työoikeuden tuntemuksen puute Avustajajärjestelmän luomisessa tärkeätä oli vammaisen itsemääräämisoikeus: hän valitsee itse avustajan ja toimii tämän työnantajana. Tällainen työsuhde on niin Työoikeudellisten kysymysten lisäksi Kynnys ry:n lakimies Elina Akaan-Penttilältä kysytään usein, mitä tehdä, kun päätöstä avustajan saamisesta ei kuulu. Uutta asiakaslakia ei sosiaalitoimessa vielä ole sisäistetty. Päätökset venyvät kohtuuttomasti. intiimi ja muista työsuhteista poikkeava, että sen perustana itsemääräämisoikeus on ehdoton, painottaa Akaan-Penttilä. Oikeudesta valita avustaja seuraa kuitenkin iso määrä velvoitteita, koska avustajan palkanneesta vammaisesta tulee työnantaja. Työnantajana toimiminen on aikaa vievää kenelle tahansa. Työoikeudelliset kysymykset ovat monimutkaisia ja niissä pitää soveltaa useita eri lakeja. Aloitetaan työsuojelusta, työajoista, vuosilomista ja palkanmaksusta. Vammaisille jo päivittäinen selviytyminen on usein työlästä. On aika kohtuutonta, että sen lisäksi pitäisi vielä tuntea työoikeus. Vammainen ei usein itse ole ollut työelämässä. Avustajatkin ovat usein koulunpenkiltä tulleita nuoria. Monenlaisia ristiriitoja voi syntyä, kun ei ymmärretä, mikä on kenenkin velvollisuus ja mikä oikeus. KATI PITKÄNEN Ei tiedetä, mitä pitää laittaa työsopimukseen tai mitkä ovat työsuhteen päättämisperusteet. Työsuhde saattaa päättyä ilman irtisanomisaikaa tai työnantajan puolelta muutoin lainvastaisesti. Usein syntyy ihan inhimillisiä laiminlyöntejä, ja vammainen joutuu oikeudessa vastaamaan jostakin työoikeudellisesta rikkomuksesta. Työsuhteet jäävät usein lyhyiksi. Osin se selittyy sillä, että avustajat ovat nuoria, jotka lähtevät esimerkiksi opiskelemaan. Osa on kuitenkin jo aikuisia, ja heidän työsuhteitaan voitaisiin varmasti pidentää, jos EEVA MEHTO 4 SOSIAALITURVA 4/2003

5 käytännön pulmat eivät rasittaisi työsuhdetta. Kynnys ry tarjoaa työnantajakoulutusta vammaisille, mutta he pystyvät kouluttamaan vain hyvin pienen osan työnantajista. Lyhytkurssilla ei myöskään voida kovin perusteellisesti käydä läpi kaikkia kysymyksiä. Palkanmaksu tuottaa eniten hankaluuksia Työoikeudelliset velvoitteet pelottavat monia, eivätkä he palkkaa avustajaa lainkaan. Toiset eivät edes kykene toimimaan työnantajina. Kehitysvammaiset esimerkiksi rajautuvat heti avustajajärjestelmän ulkopuolelle. Uskon myös, että moni järjestelmän piirissä oleva ei haluaisi olla työnantajan asemassa. Tukea siis tarvittaisiin. Akaan- Penttilästä järjestelmää voisikin kehittää. Työnantajan vastuun voisivat jatkossakin ottaa ne, jotka kokevat haluavansa ja voivansa sen tehdä. Niille, joille se ei syystä tai toisesta sovellu ja jotka kokevat oikeudellisen vastuun kohtuuttoman suureksi, avustaja järjestettäisiin toisin. He voisivat valita avustajansa ja osallistua sopimuksen tekoon, mutta joku muu taho hoitaisi käytännön järjestelyt ja työnantajuudelliset velvoitteet. Palkanmaksu tuntuu käytännössä tuottavan eniten pulmia. Olen ehdottanut, että kuntien henkilöstöhallinnosta tilitettäisiin avustajien palkat. Se lyhentäisi myös rahojen matkaa. Tällä hetkellä kunta siirtää rahat vammaisen tilille, joka sitten siirtää ne avustajan tilille. Nyt rahat saataisiin suoraan maksajalta avustajalle. Esimerkiksi Helsingissä sosiaalivirasto on ottanut hoitaakseen avustajan palkanmaksun vammaisen puolesta. Siten ehkäistään monia turhia laiminlyöntejä ja virheitä. Joissakin kunnissa on myös otettu huomioon vammaispalvelulain kohta jossa sanotaan, että vammaiselle korvataan kohtuulliset avustajan palkkauksesta aiheutuvat kulut ja muut kohtuulliset kulut. Muiksi kohtuullisiksi kuluiksi on katsottu palkanmaksun ostaminen ulkopuoliselta kuten tilitoimistolta. Vammaisille henkilöille jokapäiväisestä arjesta selviytyminen on jo usein työlästä. Sen lisäksi pitäisi vielä hallita työoikeus kuukausittaisesta palkan maksusta alkaen, jos haluaa itselleen henkilökohtaisen avustajan. Jotkut kunnat tukevatkin vammaisia työnantajan velvoitteissa huolehtimalla avustajan palkan tilityksestä. Avustajajärjestelmä ei tarkoita vain kuluja Avustajajärjestelmää tarkastellaan Akaan-Penttilästä liian usein vain menoeränä. Henkilökohtainen avustaja vähentää huimasti avustajan palkkaa kalliimman laitoshoidon tarvetta ja lisää vammaisen henkilön mahdollisuuksia osallistua tuottavasti työelämään. Henkilökohtaisella avustajajärjestelmällä on myös työllistävä vaikutus: avustajina toimii monia sellaisia, joiden työllistyminen muuten voisi olla hankalaa. Usein he ovat kouluttamattomia tai esimerkiksi työelämään palaavia kotiäitejä. Henkilökohtaisen avustajan käyttö vähentää myös muiden sosiaalipalvelujen tarvetta. Avustaja kun tekee ruokaa, siivoustöitä ja hänen kanssaan voi liikkua julkisissa kulkuvälineissä. Jos vertailtaisiin, kuinka paljon maksaa se, että kotiin tulee erikseen kotipalvelu, ateriapalvelut ja vielä vaikkapa kuski ja kuinka paljon maksaa avustaja, niin luulen avustajan käytön tulevan edullisemmaksi. Inhimillisesti on tietysti myös mukavampaa, että mahdollisimman monet asiat hoitaa sama ihminen, oma avustaja. Kellotettu elämä Henkilökohtainen avustaja on määrärahasidonnainen tukitoimi, mutta muuttuu subjektiiviseksi oikeudeksi silloin, kun vammaisen palveluasuminen on järjestetty avustajan avulla.tällöin kunta ei voi hylätä hakemusta avustajasta määrärahasidonnaisuuteen vedoten.vuonna 1992 kuntien erityiseksi järjestämisvelvollisuudeksi tuli palveluasumisen järjestäminen vaikeavammaiselle, jotka tarvitsee vammansa tai sairautensa vuoksi toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluontoisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Avustajapalveluiden saajien määrä onkin 1990-luvulla kaksinkertaistunut. Suurin osa avustajista on järjestetty nimenomaan palveluasumisen puitteissa. Tässä pulmana on kuitenkin se, että avustaja voidaan kyllä saada neljän seinän sisälle, mutta kun vammainen haluaa lähteä ulos, niin avustajan tarve muuttuu määräraha- sidonnaiseksi.vammaispalvelu- laissa vaikeavammaisten palveluasumiseen kuuluvat nimittäin asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut. Tätä kohtaa luetaan usein kuin piru raamattua. Hakiessaan avustajaa vammaisen on perusteltava tunti tunnilta, mihin avustajaa tarvitsee. Vammainen voi kirjata tarvitsevansa aamulla apua pukeutumisessa ja peseytymisessä. Sitten vammainen haluaisi ulos muutamaksi tunniksi esimerkiksi kaupungille tai vaikka kunnallisvaltuuston kokoukseen. Voidaan ajatella, että se ei enää olekaan asumista ja nuo kodin ulkopuolella vietetyt tunnit vähennetään tuntipäätöksestä. Jos vammainen haki apua 20 tunnille viikossa, hän saakin sitä nyt vain 10 tuntia. Palveluasumisessa on tekaistuja määritelmiä siitä, mikä on koti ja mikä asumista. Kyllä palveluasumisen pitäisi kattaa koko arkipäivä, koska monet arjen tapahtumat sijoittuvat fyysisen kodin ulkopuolelle. Kovin inhimilliseltä ei kuulosta myöskään se, että vammaisen on ajoitettava etukäteen koko elämänsä. EEVA MEHTO SOSIAALITURVA 4/2003 5

6 Tarvittavia tunteja ei saada Asiakkaan oikeusasemaa tarkasteltaessa tärkein kysymys on se, saako avustajatunteja tarvetta vastaavasti. Usein ei saa. Avustajan saa viikossa neljästä tunnista neljäänkymmeneen, joka on käytännössä maksimi. Hyvin harva saa enemmän. Tässäkin kohden Akaan-Penttilä haluaa muistuttaa kuluista: Jos asiakas jää vaille muutamaa kriittistä tarvitsemaansa avustajatuntia, niin ne usein joudutaan korvaamaan jollakin muulla sosiaalipalvelulla. Henkilökohtaista avustajajärjestelmää on pitkään yritetty saada subjektiiviseksi oikeudeksi, jolloin avustajan järjestämisen kiemurat palveluasumisen puitteissa kenties poistuisivat. Akaan-Penttilästä puhe määrärahasidonnaisista palveluista tai subjektiivista oikeuksista on kuitenkin vanhanaikaista. Vammaispalvelulaissa säädetään, että palveluiden on oltava sisällöltään sellaiset kuin tarpeet kunnassa edellyttävät. Kunnan tulee nuo palvelut hoitaa. Ei siinä ole mitään mukisemista. Pitäisi muistaa, miksi vammaispalvelulaki säädettiin. Sillä pyritään ehkäisemään vammaisuudesta aiheutuvia haittoja ja esteitä sekä saamaan vammainen henkilö täysimääräiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Palveluja pitäisi toteuttaa tuon tausta-ajatuksen mukaisesti. Palvelujen saatavuus vaihtelee Vuonna 2001 Suomen kunnista 25 prosenttia ei ollut järjestänyt yhtäkään henkilökohtaista avustajaa. Pitäisikö tämä nyt tulkita niin, että näissä kunnissa avustajille ei ole tarvetta? Palvelujen saatavuus kunnissa vaihtelee. Jos palvelu on määrärahasidonnainen, niin sellaisten tukitoimien tarve pitää kartoittaa ja asiakkaalle tehdä palvelusuunnitelma. Tarpeen perusteella varataan määrärahat. Mutta jos kunta ei kartoita tarvetta, niin tällä logiikalla palveluihin ei ole tarvetta eikä määrärahaakaan tarvitse varata.tämän ovat monet kyllä oikein oivaltaneet. Sosiaalitoimesta kerrotaan kirkkain silmin, että kartoittamiseen ei ole voimavaroja. En jaksa uskoa, että olisi niin ylivoimaista tavata vammainen henkilö, keskustella, havainnoida ja laatia palvelusuunnitelma. Kustannusten tasausjärjestelmää tarvitaan Akaan-Penttilän mukaan palvelun saaminen ei kuitenkaan korreloi sen kanssa, onko kunta varakas vai ei. On monia varakkaita kuntia ja kaupunkeja, jotka eivät järjestä henkilökohtaisia avustajia. Poliittinen tahto puuttuu. Hän kuitenkin myöntää, että erityisesti pienille kunnille henkilökohtaisten avustajien kustantaminen voi olla hyvin raskasta. Jonkinlaista tasausjärjestelmää tässä kaivattaisiin. Vammaisille henkilöille voi joissakin pienissä kunnissa tulla sellainen olo kylänraitilla mennessään, että ihmiset pitävät pelkkänä menoeränä. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime keväänä työryhmän kehittämään henkilökohtaista avustajajärjestelmää. Avustajan saamista subjektiiviseksi oikeudeksi työryhmä ei tällä hetkellä pitänyt realistisena. Työryhmä keskittyi siihen, että avustajajärjestelmän kunnille aiheuttamia suuria kustannuksia pitäisi tasoittaa. Se ehdotti, että vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avustajapalvelun kustannuksista kunnille korvattaisiin 20 tuntia ylittävältä osalta 70 prosenttia. Kunnat hakisivat tämän korvauksen Kansaneläkelaitokselta, joka suorittaisi korvauksen sille osoitetusta määrärahasta. Kelan toimimista maksun suorittajana puoltaa työryhmän mielestä se, että tällä tavoin turvattaisiin tasoituskäytännön yhtenäisyys koko maassa. Ruotsissa vastaavanlainen järjestelmä on jo käytössä. Se olisi myös muuten järkevää, koska Kelalla on jo tieto henkilökohtaisia avustajia käyttävistä, lisää Akaan-Penttilä. Työryhmän ehdotus ei kuitenkaan ole vielä edennyt minnekään. Uudistuksia vammaispalvelulakiin saataneen aikaisintaan vuonna Kati Pitkänen Haasteena Avustajavälityksessä otetaan huomioon henkilökohtaista avustajaa hakevien yksilölliset tarpeet. Seppo Pihnalalla on kiireinen aamu.yksi asiakas on juuri soittanut Helsingin Koskelassa sijaitsevaan avustajavälitykseen: oma avustaja on sairastunut, ja sijainen pitäisi saada nopeasti. Pihnala käy läpi keikkatyötä tekevien avustajien rekisteriä. Sijaista hakiessa ei osapuolten yksilöllisiä tarpeita voi ottaa huomioon. Tärkeintä on, että sijainen löytyy nopeasti. Muutoin vammainen henkilö voi pahimmillaan jäädä vuoteeseensa koko päiväksi. Mutta silloin kun etsitään vakituista henkilökohtaista avustajaa, avustajavälityksen tavoitteena on mahdollisimman yksilöllinen työ. Suurin osa työsuhteista päättyy sen vuoksi, että henkilökemiat eivät toimi avustajan ja hänen työnantajanaan olevan vammaisen ihmisen välillä. On vaikeaa työskennellä kahdeksan tuntia päivässä toisen kanssa, jos ei tule toimeen. Vaikkä kukaan ei voi ennakoida, miten työ lopulta lähtee sujumaan, niin jotakin täällä välityksessä sentään voi aavistella, Pihnala kertoo. Avustajaa hakevien määrä on kasvanut Helsingin Invalidien Yhdistyksen ylläpitämä avustajavälitys aloitti toimintansa jo 1980-luvun lopulla vammaispalvelulain tultua voimaan. Silloin huomattiin, että vammaisten ihmisten ei ollut helppo löytää avustajaa. Aluksi työnvälitys oli melko hiljaista, koska myönteisiä avustajapäätöksiä tehtiin vähän luvun puolivälistä lähtien avustajapäätösten määrä on koko ajan kasvanut. Se on osin johtunut siitä, että kunnille tuli vuonna 1992 erityinen velvoite järjestää palveluasumista sitä tarvitseville henkilöille. Henkilökohtaisesta avustajasta tuli yksi tapa toteuttaa palveluasumista. Seppo Pihnala tuli yhdistykseen töihin vuonna 1997 ja siirtyi avustajavälityksen kokopäiväiseksi työntekijäksi vuonna Raha-automaattiyhdistys myönsi yhdistyksellemme projektiavustusta vuosille toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen. Vuoden 2002 alusta olemme saaneet pysyvää toiminta-avustusta. Avustajavälitys palvelee Helsingin lisäksi Espoota ja Vantaata. Viime vuonna saimme uusia työnantajia 70 ja työnhakijoita tuli 100. Kaikkiaan Pihnalan rekisteriin on viimeisen kolmen vuoden aikana kertynyt 350 työnantajan ja lähemmäs 450 avustajan tiedot. Kuukaudessa onnistuneita välityksiä on noin 15. Osa niistä on sijaisuuksia, osa vakituisia työsuhteita. Vuonna 2000 vajaa kolmisen tuhatta vammaista henkilöä käytti Suomessa henkilökohtaista avustajaa. Toiveiden sovittelua Avustajavälitys toimii siten, että avustajaa hakeva ottaa yhteyttä välitykseen. Hän on saanut vinkin avustajavälityksestä jo sosiaalivirastosta saatuaan myönteisen päätöksen henkilökohtaisen avustajan palkkaamiseksi. Puskaradio toimii myös. Puhelimessa käydään läpi avustajaa hakevan tiedot, avun tarve, viikoittainen tuntimäärä, työnantajan mahdolliset allergiat, toivotut työajat, mitä avustajan on osattava ja millaista avustajaa oikein etsitään. 6 SOSIAALITURVA 4/2003

7 yksilöllinen ja nopea avustajavälitys Helsingin seudulla henkilökohtaisen avustajan palkka on tällä hetkellä noin 1290 euroa kuukaudessa. Alhainen palkka tuo alalle paljon vaihtuvuutta,kertoo Seppo Pihnala Helsingin Invalidien Yhdistyksen avustajavälityksestä. Avustajavälitystä on eri tahojen järjestämänä myös ainakin Mikkelissä, Turussa ja Tampereella. KATI PITKÄNEN saisi olla myös miehiä, koska suurin osa avustajista on naisia. Iso osa avustajiksi hakevista karsiutuu alkuhaastattelun jälkeen monista eri syistä.toisilla on epärealistisia odotuksia. Joku luulee, että avustaminen tarkoittaa pyörätuolin työntämistä puistossa. Eniten hakijoita hämmentää se, että avustajan työhön kuuluu henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvät avustamiset kuten katetrointi. Siihen ei kaikilla ole valmiuksia. Toisten soveltuvuus taas näyttää muuten heikolta. Jos hakija haisee viinalle, ei sellaista avustajaksi voi ottaa. Koulutusta avustajille Helsingin Invalidien Yhdistys on myös järjestänyt koulutusta avustajille. Kursseja pidetään noin 4-5 vuodessa. Niillä opetellaan muun muassa nostotekniikoita, tutustutaan apuvälineisiin ja henkilökohtaisessa hygieniassa avustamiseen sekä pohditaan vammaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Koulutuksessa korostetaan myös sitä, että työtä tehdään nimenomaan työnantajan ehdoilla ja kunnioitetaan hänen itsemääräämisoikeuttaan. Joskus avustajilla on liian vahva näkemys siitä, miten heidän mielestään työtä pitäisi tehdä. Aika ajoin keskustellaan siitä, pitäisikö avustajilla olla selkeämmin määritelty koulutus tai jopa erityinen avustajakoulutus. Tämä kuitenkin jakaa myös työnantajien mielipiteitä. Joku avustajaa hakeva on ehdottomasti sitä mieltä, ettei avustajalla saa olla vaikkapa lähihoitajan koulutusta. Vaarana on, että avustaja hoitaa kuten sairasta. Pihnala yrittää neuvoa myös työnantajia työsuhteen solmimisessa. Tähän ei kuitenkaan aika aina riitä. Yritän toki kertoa kaiken minkä tiedän.työnantajana toimiminen on vaikeaa ja monimutkaista eikä kaikilla aina ole valmiutta siihen. Sitä sitten oppii mutkien kautta. Jos avustajat vaihtuvat usein, homman oppii väistämättä. Kati Pitkänen Avustajaa hakevien ikähaitari on Pieni osa asiakkaista on omaisia, jotka hakevat esimerkiksi koulunkäyntiavustajaa lapselleen. Tarpeiden ja toiveiden kartoituksen jälkeen Seppo Pihnala käy läpi rekisteriä. Joskus sieltä löytyy heti oikeanlainen ehdokas. Toisinaan etsiminen vie kauemmin. Avustajan ja hänen työnantajansa välinen työsuhde on siksi erikoinen, että on käytävä monet asiat läpi. Avustajalla voi olla kotieläin ja työnantajalla allergia.työnantajalla voi olla jokin uskonnollinen vakaumus, jota avustaja ei hyväksy. Joku polttaa ja toinen ei siedä tupakansavua. Pihnalalla on ilmoituksia vapaista työpaikoista koko ajan muun muassa työvoimahallinnon sivuilla, oppilaitosten ilmoitustauluilla ja lehdissä. Niiden perusteella hakijat tulevat noin tunnin mittaiseen haastatteluun. Hakijoissa on monenlaisia ihmisiä, paljon opiskelijoita tai opiskelemaan aikovia. Opiskelijat toivovat keikka-, ilta- tai viikonlopputyötä sekä kesälomasijaisuuksia.työtä hakevat myös vanhemmat ihmiset, jotka ovat jääneet työttömiksi esimerkiksi sosiaalialalta. Sen lisäksi on kotiäitejä, jotka hakevat lisätyötä. Moni työnantaja arvostaakin nimenomaan ikää ja kokemusta. Iäkkäämpiä työnhakijoita, saisi olla enemmän. Enemmän T Ä Y D E N N Y S K O U L U T U S T A Voimavarakeskeinen työnohjaajakoulutus 40 ov , Helsinki Tavoitteena on perehdyttää osallistujat voimavarakeskeisen työskentelyn filosofiaan, teoriaan ja käytäntöön työnohjauksessa sekä antaa osallistujille valmiuden toimia itsenäisinä työnohjaajina. Koulutus sopii kasvatus- ja opetussekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, joilla on vähintään opistotasoinen peruskoulutus ja omakohtaista kokemusta työnohjaukseen osallistumisesta. Koulutuksen johtajana toimii ve-perheterapautti Pekka Holm. Koulutuksen hinta on 5900 e, lukukaudessa 1180 e. Lisätietoja koulutuksen johtaja Pekka Holm, p , tai suunnittelija Mari Juote-Pesonen (09) , H ELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS PALMENIA SOSIAALITURVA 4/2003 7

8

9 Kolumni Suuntaviivoja seuraavan hallituksen ohjelmaan Kati Peltola Rahatonta sosiaalityötä Sosiaali- ja terveysministeriö on koonnut raporttiin Lähivuosien sosiaali- ja terveyspoliittisia avainkysymyksiä ministeriön näkemyksen keskeisistä sosiaali- ja terveyspoliittisista kysymyksistä käytettäväksi seuraavaa hallitusohjelmaa laadittaessa. Ministeriön näkemyksen mukaan seuraavan hallituskauden sosiaalija terveyspoliittisia ydinkysymyksiä ovat: Sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävän saatavuuden turvaaminen maan eri osissa ja ikääntyvän väestön kotona selviytymisen tukeminen. Kansallisen terveysprojektin hankkeiden toimeenpano, niiden edellyttämien voimavarojen varmistaminen sekä Terveys kansanterveysohjelman toimeenpano. Sosiaalihuollon kehittäminen valmisteilla olevan kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen ehdotusten perusteella. Ehdotukset valmistuvat maaliskuun loppuun mennessä. Varautuminen vuoden 2004 alkoholipoliittisen ympäristön muutokseen ja kansanterveysperustaisen alkoholipolitiikan vahvistaminen kansallisella alkoholiohjelmalla Lasten, nuorten ja lapsiperheiden aseman parantaminen Perhepoliittinen strategia asiakirjan kehittämistoimenpiteiden mukaisesti. Köyhyyttä ja syrjäytymistä ehkäistään ja vähennetään EU:lle laadittavan, kansallisen suunnitelman mukaisesti. Suunnitelma valmistellaan STM:n asettamassa työryhmässä kevään 2003 aikana. Lisävoimavaroja edellyttävät toimet tulisi sopia hallitusohjelman yhteydessä. Työelämän hyvinvoinnin parantaminen työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain pohjalta edistämällä työpaikkatason hyvää johtamista, vähentämällä työn haitallista kuormitusta sekä sovittamalla nykyistä paremmin yhteen työ ja perhe-elämä. Työttömyysturva-, eläke- ja kuntoutuslainsäädännön uudistusten tehokas toimeenpano sekä sosiaaliturvalainsäädännön selkeyttämisen jatkaminen. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen pureutumalla rakenteelliseen työttömyyteen poistamalla vaikeasti työllistettävien työllistymisen esteitä (räätälöity koulutus, sosiaaliset yritykset, työpankki, työnantajamaksut, työnantajabyrokratia). Vahvistetaan naisten ja miesten tasa-arvoa. Toteutetaan tasaarvolain kokonaisuudistus sekä ehkäistään naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Raportti nojaa vuosina 2001 ja 2002 julkaistuihin sosiaaliturvan tulevaisuutta linjaaviin ministeriön julkaisuihin: Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2010 kohti sosiaalisesti kestävää ja taloudellisesti elinvoimaista yhteiskuntaa (STM:n julkaisuja 2001:3) Sosiaalimenojen rahoitusvaihtoehtoja selvittäneen SOMERAtoimikunnan mietintö (Komiteanmietintö 2002:4, Sosiaali- ja terveysministeriö) Sosiaalimenojen kehitys pitkällä aikavälillä. SOMERA-toimikunnan taustaraportti. (STM:n julkaisuja 2002:21). Helsingissä näytti 1980-luvun lopussa siltä, että sosiaalityöntekijät voisivat ruveta sosiaalityöhön ja jättää rahan jakamisen Kelalle. Työttömyyttä oli vähän, ja toimeentulotuen asiakkaat huvenneet. No, se oli yksi kupla valtavan pörssikeinottelun vaahdosta. Kohta sosiaalityöntekijät ohjasivat ennennäkemätöntä toimeentulotukijonoa, ja väkeä palkattiin lisääkin huolehtimaan työmarkkinoiden äkkipudokkaista. Vuosituhannen taitteessa toimeentulotuen asiakkaiden väheneminen antoi tilaa sosiaalityön tehtävien arvioinnille ja uusille työtavoille. Tosin työmarkkinoilla ei ole laman jäljiltä syrjäytyneille käyttöä ja vankilat täyttyvät laittomien elämäntapojen markkinaväestä. Monet pitkäaikaiset sosiaalityön asiakkaat ovat kuitenkin saaneet jonkin verran tukea toiminnallisesta ja yhteisöllisestä työtavasta. Helsingin alueellisten sosiaalipalvelutoimistojen lapsiperhetyössä on jo lähes yhtä paljon perhetyöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia kuin sosiaalityöntekijöitäkin. Näillä uusilla ammattiryhmillä on sosiaalityöntekijöitä parempi mahdollisuus mennä mukaan perheiden ja asiakkaiden lähiyhteisöjen arkielämään. Nyt viraston johto yrittää saada lapsettomien aikuisten sosiaalityöhön samanlaista tehtävien jakamista sosiaalityöhön ja lähityöhön. Kaupungin pikaköyhtyminen vaikeuttaa muutosta. Uusia vakansseja ei ole tulossa. Aikuissosiaalityön asiakkaat sen sijaan näyttävät lisääntyvän ihan ilman keinohedelmöitystä maailmalla riehuvan talous- ja sotapolitiikan ansiosta.toimeentulotuki näyttää kuuluvan vaalien jälkeisenkin hallituksen päällimmäisiin työllistämiskeinoihin. Kuntouttavan työllistämisen laki on merkinnyt monien syyniin otettujen putoamista työttömyysturvalta pelkälle toimeentulotuelle. Kuntouttavasta sosiaalityöstä on vasta taimia siellä täällä. Aikuissosiaalityön nykyisillä työntekijämäärillä kasvusto jää pakosta vähäiseksi. Vakanssien vähäisyyttäkin suurempi este on työntekijöiden vaihtuvuus. Helsingin sosiaalityön palkat ja työn rasittavuus eivät houkuttele tulemaan eivätkä varsinkaan jäämään. Työntekijöiden vaihtuvuus myös ruokkii itseään. Sosiaalityön palkkoja on korjattava, mutta tehtäviäkin on rajattava.viraston johto esittää kolmasosaa aikuissosiaalityön vakansseista lähityöhön. Sosiaalityön tuloksellisuutta estää myös se, että työntekijä on asiakkaalle rahalähde. Asiakkaan kannattaa esitellä itsensä heikkona ja jatkuvaa apua tarvitsevana. Sosiaalityön onnistumiseksi työntekijän on kuitenkin saatava asiakas näyttämään vahvuutensa ja mahdollisuutensa. Siksi sosiaalityö pitäisi erottaa etuuksien myöntämisestä. Muutoksessa on vaikeutensa, kun sosiaalityöntekijän työnä luullaan olevan rahanjako osattomille. Hankalaksi homman tekee työntekijöidenkin vaikeus hyväksyä rahatonta sosiaalityötä. SOSIAALITURVA 4/2003 9

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Elokuu 2014 1. Sosiaaliasiamiehen tehtävät Säädetty laissa: Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, myöh. asiakaslaki) 24 :ssä sosiaaliasiamiehelle

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA 1. PALVELUN ASIAKKAAT Palvelun ostaja: sopimuskunnat, kuntayhtymä, yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkö Kuntalaiset: yksityishenkilöt, järjestöt/kolmas sektori,

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Lakimies Mika Välimaa, Kynnys ry Salo, 27.2.2014 1 Lait ja asetukset Sosiaalihuoltolaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus. 8.12.2015 Onnensilta, Hyvinkää

Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus. 8.12.2015 Onnensilta, Hyvinkää Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus Onnensilta, Hyvinkää Matti Suontausta Lakimies Heta-Liitossa Valmistunut Turun yliopistosta jouluna 2013 Aloittanut Heta-Liitossa syksyllä 2014 Työtehtävät liittyvät

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Palvelusuunnitelma prosessina. Päivi Nurmi-Koikkalainen

Palvelusuunnitelma prosessina. Päivi Nurmi-Koikkalainen Palvelusuunnitelma prosessina Päivi Nurmi-Koikkalainen OIKEUDENMUKAISUUS = KÄYTÄNTÖ + NORMIT H.T.KLAMI 1990 2 Palvelusuunnittelu /palvelusuunnitelma Palvelusuunnittelu on prosessi, johon kuuluu palvelutarpeen

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen Ensisijainen Sosiaalihuoltolaki esim. sosiaalityö kotipalvelut asumispalvelut laitoshuolto vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta Ensisijainen Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

aluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006

aluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006 aluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006 sitten tuli assistentti.info Valtakunnallinen henkilökohtaisen avun verkostohanke, assistentti.info tuottaa TIETOA, TUKEA, NEUVONTAA, OPASTUSTA, KOULUTUSTA, ARVIOINTIA,

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA

KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA HENKILÖKOHTAISEN AVUN ALUETUKIKESKUS-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI Turku 14.11.2011 Raija Mansikkamäki Koordinaattori Assistentti.info Sisältö Esittelyssä Assistentti.info

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA Hanna Hiljanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan oppilaitos, sosionomin koulutusohjelma 28.8.2008 Taustatietoa kyselystä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto

Siilinjärven kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto Siilinjärven kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto 2014-2016 Siilinjärven kunta Vanhus- ja vammaisneuvosto Käyntiosoite: Kasurilantie 1 Postitusosoite: PL 5, 71801 Siilinjärvi Puhelin: 017 401 111, faksi:

Lisätiedot

KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana?

KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana? KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana? Lähteet: verohallinnon ohjeistus, Valviran ohjeistus, www.elias.fi (Taija Härkki), Sosiaalihuoltolaki, Arvonlisäverolaki,

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 1. YLEISET PERUSTEET Vammaispalvelulain soveltamisen tavoitteena on a) edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Asumista Keski-Suomessa Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Metsätähden asukkaiden toiveet asumisesta Ulkopuolinen outo ihminen ei saa päästä sisälle - paitsi talonmies - paitsi nokikolari Pistokkeita myös

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA TAUSTATIEDOT

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA TAUSTATIEDOT KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA 1/7 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli mies nainen 2. Syntymävuosi 3. Asumismuoto itsenäisesti omassa asunnossa (esim. vuokralla) vanhempien luona

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen 1. Yleistä... 2 1.1 Vammainen henkilö... 2 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 2 1.3 Palvelujen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot