SYÖVÄNTORJUNTA LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYÖVÄNTORJUNTA LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI"

Transkriptio

1 LOUNAIS SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA SANOMAT LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI N:O 2/2009 2/2004 1/2005 Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. toivoo voivansa jatkaa neljännesvuosisadan jatkunutta syöpäpotilaiden kotisaattohoitotoimintaansa. Saattohoitopotilas voi olla turvallisesti kotonaan, kun hänellä on käytössään ammattitaitoista apua ja erikoistekniikoihin perustuva kivunhoito. Kotisaattohoidon tulevaisuus riippuu nyt keräystuotoista Raha-automaattiyhdistyksen toiminta-avustus Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kotisaattohoitotoiminnalle katkeaa vuoden 2010 alusta. Tuki on kattanut runsaan kolmanneksen yhdistyksen kotisaattotoiminnan kuluista. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. pyrkii täyttämään syntyneen rahoitusvajeen jatkossa keräystuotoilla. Raha-automaattiyhdistyksen avustusosaston valmistelupäällikkö Hilppa Tervonen kertoo, että RAY poistaa ensi vuoden alusta avustuksensa niiltä syöpäpotilaiden kotipalvelu- ja kriisitoimintaa tarjoavilta toimijoilta, jotka ylläpitävät saattohoitokoteja. - Niillä on kuntien kanssa sopimukset kotiin annettavan saattohoidon osuudesta ja ne nähdään palveluntuottajina. Kotiin annettavat palvelut eivät ensisijaisesti ole kansalaisjärjestötoimintaa, vaan päävastuu kotipalvelusta ja muusta kotiin annettavasta tuesta kuuluu kunnille, Tervonen toteaa. - Jaettava avustusmääräraha pienenee selkeästi edellisiin vuosiin verrattuna, joten avustamisen sisältöjä ja rajapintoja muihin toimintoihin katsotaan entistä tarkemmin. Päätös koskettaa Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen ohella Syöpäpotilaiden hoitokotisäätiötä Tampereella sekä Koivikkosäätiötä Hämeenlinnassa. Tervonen sanoo, että pelituottojen vähetessä vaihtoehtoja ei yksinkertaisesti ole. Valtioneuvosto vahvistaa päätöksen vasta, kun vuoden 2010 toiminta-avustusten hakuprosessi on saatu päätökseen. Tervonen pitää tuen loppumista kuitenkin hyvin todennäköisenä. Yhteistyölle kaupungin kanssa toivotaan jatkoa Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on saanut Raha-automaattiyhdistyksen tukea syöpäpotilaiden kotihoito- ja kriisipalvelutoimintaan vuodesta 1988 saakka. Avustuksen lakkaaminen merkitsee sitä, että kotisaattohoidon vuotuisesta rahoituksesta katoaa euroa. Lopun yhdistys on kattanut puoliksi Turun kaupungin kanssa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojalan mukaan yhdistys pyrkii järjestämään puuttuvan osan rahoituksesta kokoon keräystuotoilla. Hän toivoo, että kotisaattohoidon yhteistyötä Turun kaupungin terveydenhuollon kanssa voidaan edelleen jatkaa. Turun kaupungin geriatrisen sairaanhoidon johtaja, ylilääkäri Heikki Alanko on samoilla linjoilla. Alangon mukaan kaupunki on hyötynyt oleellisesti yhdistyksen pitkäjänteisestä kotisaattohoitotoiminnasta. - Yhdistys on meille tarpeellinen yhteistyökumppani. Sen kahden-kolmen hoitajan henkilökohtainen tuntemus täydentää inhimillisesti kunnallista kotisairaanhoitoa varsinkin virka-ajan ulkopuolella, jolloin tietysti hoitajakontaktit vaihtelevat melkoisesti. Syöpäyhdistyksellä on lisäetuna oma asiaan paneutunut lääkärinsä, sekä yhteydet erikoissairaanhoitoon, Alanko sanoo. - Turun kaupungin perusturvalautakunnan ja Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen välistä sopimusta pyritään jatkamaan vuodenvaihteen jälkeenkin. Joudumme kuitenkin todennäköisesti tämänkin asian jatkossa kilpailuttamaan direktiivien mukaan. Pitkät perinteet kotikuolemien hoidosta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kotisaattohoidon ryhmään kuuluu kaksi täyspäiväistä hoitajaa, yksi osa-aikainen hoitaja sekä kotikäyntejä tekevä lääkäri. Ryhmä täydentää kaupungin kotisairaanhoidon, kotipalvelun ja kotisairaalan palveluja syöpäpotilaiden oireiden ja kivunhoidon erityisosaamisella. Ryhmä aloitti toimintansa vuonna 1984, aluksi vapaaehtoistyönä. Lähes alusta asti mukana ollut erikoissairaanhoitaja Marja Kotiranta, ryhmän ensimmäinen kokopäivätoiminen työntekijä ja vastaava hoitaja 19 vuoden ajalta mainitsee, että hoidettavia oli toiminnan alkumetreillä vain parikymmentä. - Kesti pari vuotta ennen kuin kotisaattohoito otettiin vastaan. Kotona kuoleminen oli ihmisille vierasta, mutta ammatillistumisen myötä ja syöpälääkärien tuella asenteet lähtivät muuttumaan. Kun resursseja lisättiin, potilasmäärät monikymmenkertaistuivat saman tien, kertoo Kotiranta. Kokemuksen ja yhteistyökanavien kehittyessä pieni ryhmä on voinut laajentaa potilaskuntaansa niin, että se on viime vuosina osallistunut potilaan palliatiiviseen eli oireita lievittävään hoitoon ja loppuvaiheen kotisaattohoitoon. - Määrä saattaa kuulostaa pieneltä, mutta koetamme varata käynteihin riittävästi aikaa, jotta potilaiden henkinen huoli ja omaisten jaksaminenkin pystyttäisiin ottamaan huomioon. Hoitovuorokausia kertyy vuoden aikana noin Se on paljon näin pienelle työryhmälle, sanoo lähihoitaja Elisa Lehtonen, joka on toiminut kotisaattohoidon ryhmässä jo kymmenen vuoden ajan. Kuva: Jarna Lindroos Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kotisaattohoitoryhmässä toimivat erikoissairaanhoitaja Marja Kotiranta(vas.), lähihoitaja Elisa Lehtonen, sairaanhoitaja Nina Tallavaara ja lääkäri Mira Huhtala Kotiranta ja Lehtonen kertovat, että ryhmän ympärille on kehittynyt vuosien saatossa tehokas ja laaja yhteistyöverkosto. Ryhmän tukena on Tyksin anestesiaylilääkäri sekä sairaalan anestesiayksikön erikoislääkäreiden konsultaatiopalvelut tarpeen mukaan. Yhteistyötä tehdään paljon myös Tyksin syöpätautien osastojen ja palliatiivisen poliklinikan kanssa. Lisäksi joukko vapaaehtoistukihenkilöitä on koulutettu saattohoitoryhmän tueksi. - Olemme kehittäneet ajan myötä toimivan ja ammattitaitoisen yhteistyöjärjestelmän. Olisi sääli potilaiden kannalta, jos näin selkeä ja potilaalle maksuton systeemi jouduttaisiin lakkauttamaan, Kotiranta toteaa. Osaavissa käsissä kotisaattohoito vastaa sairaalan tasoa Osastonylilääkäri, dosentti Kalevi Pihlajamäki Tyksin kirurgisen sairaalan anestesiologian ja tehohoidon klinikalta kertoo, että monet potilaat haluaisivat kuolla kotona, mutta pelkäävät esimerkiksi kovia kipuja. - Niiden hoito on nykyisin mahdollista kotona aivan yhtä Hoito käsittää palliatiivisen eli oireenmukaisen ja saattohoidon potilailla, joiden parantavat syöpähoidot on lopetettu. Palliatiivinen hoito kohdistuu etenevän taudin aiheuttamiin fyysisiin, psyykkisiin ja henkisiin tarpeisiin, jotta potilas pystyy elämään sairaudestaan huolimatta. Saattohoidossa valmistaudutaan kohtaamaan lähestyvä kuolema Potilaat ovat pääosin turkulaisia syöpäpotilaita, mutta myös ympäristökunnista on jonkin verran potilaita Valtaosa potilaista on syntynyt vuosina hyvin kuin sairaalassa, mutta hoito ei onnistu ilman riittävän usein tapahtuvaa asiansa osaavan sairaanhoitohenkilön käyntiä potilaan luona. Lisäturvaa antaa vielä se, että potilas tai hänen omaisensa voi soittaa milloin vain ongelmista samalle tutulle henkilölle, toteaa Pihlajamäki, joka on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kotisaattohoidon käytettävissä kivunhoidon erikoistekniikoita koskevissa kysymyksissä. - On helppo laskea, paljonko syntyy säästöä siitä, että näin turvallisesti kotona hoidettu potilas ei sido sairaalan kallista vuodepaikkaa. Potilaan elämänlaadun parantumiselle sen sijaan on mahdoton asettaa mitään hintaa, Pihlajamäki pohtii. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. pystyy vastaamaan kotisaattohoitopotilaitten tarpeisiin myös öisin, sillä päivystystapauksille on varattu hoitopaikka saattohoitokoti Karinakodista. - Harvalla kilpailijalla on mahdollisuutta tarjota kotihoidossa oleville saattohoitopotilaille vastaavaa, Kari Ojala huomauttaa. Teksti: Kuva: Jarna Lindroos Vesa-Matti Väärä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kotisaattohoito pähkinänkuoressa Enemmistö hoitoon lähetettävistä tulee Tyksin syöpätautien osastojen, syöpätautien poliklinikan ja palliatiivisen poliklinikan lähettäminä. Myös Tyksin muut osastot, ja esimerkiksi Turun kaupunginsairaalan osastot ja kotisairaanhoito lähettävät potilaita kotihoitoon. Osa potilaista hakeutuu hoitoon itse tai omaisten aloitteesta Läheisensä menettäneille omaisille tarjotaan vuodessa kaksi tukikurssia Kotisaattohoito on ollut tähän saakka potilaille maksuton

2 N:o 2 Tuula Vainikainen, lääketieteen toimittaja, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen viestintäneuvoston puheenjohtaja. Ledare Tuula Vainikainen, medicinsk redaktör, ordförande för cancerbekämpningstidningen Lounais- Suomen Syöväntorjuntasanomats kommunikationsråd. Syöpää ei selätetä yksin lääkkeillä Media antaa säännöllisin aikavälein lupauksia uusista merkittävistä syöpälääkkeistä, joita maailman tutkimuslaboratorioissa ollaan tuottamassa. Hyvä niin. Syöpä ja sen synty on pitkään ollutkin tutkijoille arvoitus, joka vasta vähitellen on pala palalta avautumassa uusien syöpälääkkeiden kehittämisen pohjaksi. Lääketieteen tutkijan työn ymmärtäminen on meille maallikoille usein hyvin haastavaa. Kehitettävä uusi lääke tuntuu pelastavan jutuntekijän pulasta. Kun syövän monimutkaisten perusmekanismien ymmärtäminen tuntuu hankalalta, on aina houkuttelevaa kertoa uudesta lääkkeestä, joka joskus vuosien kuluessa voi olla hoitovaihtoehtona tutkijan työn tuloksena. Syövän ja sen syntymekanismien ymmärtämisessä on kuitenkin vielä paljon avattavia ovia ennen kuin kykenemme laajemmin taltuttamaan taudin sen omin asein. Syöpätutkimusta ja erityisesti syövän perustutkimusta tarvitaan kaiken syövänhoidon monipuoliseksi kehittämiseksi. Paitsi lääkkeitä tarvitsemme myös tietoa syövän diagnosoimisesta, kuvantamisesta tai ihmisen selviämistä tukevista psykososiaalisista hoidoista. Syövän laadukasta perustutkimusta tehdään myös turkulaisissa laboratorioissa. Syöpätutkimus on paljon muutakin kuin syöpälääkkeiden kehittämistä. Se on kallista, mutta siihen kannattaa satsata. Voimme itsekin tukea sitä monin tavoin. Syöpäpotilaat tarvitsevat sairastuttuaan monenlaista tukea arjessa selviämiseksi, myös taudin voittamisen jälkeen. Psykososiaalisen tuen antajana Lounais- Suomen Syöpäyhdistys r.y. toimii merkittävällä tavalla syöpäpotilaiden tukena. Myös yhdistyksen toiminnan tukeminen auttaa selättämään syövän. Cancer kan inte besegras endast med medicin Medierna ger med jämna mellanrum löften om nya betydelsefulla cancermediciner, som utvecklas på forskningslaboratorier runtom i världen. Det är bra att det är så. För forskarna har cancern och dess uppkomst ju länge varit en gåta, som äntligen småningom bit för bit har börjat klarna så att nya läkemedel kan utvecklas. För oss lekmän är det ofta mycket utmanande att försöka förstå en medicinforskares arbete. Ett nytt läkemedel som är under utveckling känns som en lättnad för en skribent. När det känns jobbigt att förstå cancerns komplicerade grundmekanismer, är det alltid lockande att berätta om ett nytt läkemedel, som utvecklats av en forskare och som om några år kan användas för att bota cancer. Det är emellertid ännu många dörrar som ska öppnas innan vi lär oss förstå cancern och dess uppkomst och i större utsträckning kan besegra den med dess egna medel. Forskning och i synnerhet grundforskning av cancer behövs för mångsidig utveckling av all cancervård. Förutom läkemedel behöver vi även kunskap om diagnostisering och skanning av cancer samt psykosociala vårdformer som hjälper människan att klara sig. Laboratorierna i Åbo ägnar sig åt värdefull grundforskning av cancer. Cancerforskning är mycket annat än utveckling av cancermediciner. Det är dyrt, men det lönar sig att satsa på cancerforskning. Var och en kan själv stödja forskningen på många sätt. När man insjuknat i cancer - och även när man återhämtat sig - behöver man många typer av stöd för att klara vardagen. Sydvästra Finlands Cancerförening r.f. ger psykosocialt stöd åt cancerpatienter. För att besegra cancern lönar det sig att stödja föreningens betydelsefulla verksamhet. Mammografia mahdollistaa rintasyövän varhaisen toteamisen Pulssissa vastaanottavat syöpälääkärit: Suvi Heikkilä Riikka Huovinen Minna Kankuri-Tammilehto Heikki Minn Outi Paija Seppo Pyrhönen Lääkärit ja röntgen: ma-pe 8 20, la 9 17, su Laboratorio: ma-pe 7 20, la 9 17, su Ajanvaraus puh Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat eli kun suomalaiset ihastuivat Säästöpankin tapaan hoitaa pankkiasiat. Piipahda konttorissamme kokeilemassa miltä maan paras asiakaspalvelu* tuntuu tai liity iloiseen joukkoon osoitteessa vaihdapankkia.fi * Taloustutkimuksen Kansallinen Asiakaspalvelupalaute -tutkimuksessa Säästöpankki sai parhaan arvosanan vuonna Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Seiskarinkatu Turku puhelin (02) telefax (02) Sähköposti: Päätoimittaja: Kari Ojala Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. - Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f. Painos: Painopaikka: Turun Sanomat Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa 2010 Kaarina Lieto Loimaa Naantali Oripää Paimio Raisio Turku

3 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o Ei tarvitse puhua nenästä, kun kaikilla on nenä päässä Meri-Karinassa ei säälitty eikä selitelty, kun joukko syöpäpotilaita omaisineen kokoontui kesällä kurssille. Vantaalaiset Johanna ja Henkka saivat uutta tietoa, ystäviä ja unohtumattoman lomaviikon. Henrik Krause ja Johanna Pylkkönen viettivät iloisen viikon vakavan asian äärellä hematologisen syövän sairastaneiden ja heidän läheistensä sopeutumisvalmennuskurssilla Meri- Karinassa viime kesänä. Alun perin Henrik lupautui kurssille vain ollakseen puolisonsa rinnalla: - Autoa pakatessani tuskailin, kuinka jaksaisin edessä olevat viisi päivää, hän tunnustaa. Mieli muuttui viikon mittaan. Kurssin hyvä henki, inspiroiva opetus ja sujuvat järjestelyt saavat heiltä täydet pisteet. Oma parisuhde lujittui taas hiukan. He saivat uusia samanhenkisiä ystäviä. Rakkaus syttyi bändiharjoituksissa Johannalla ja Henkalla on takanaan neljätoista yhteistä vuotta. He työskentelivät aikanaan matkailualalla saman yrityksen palveluksessa, urheilullinen Henkka tosin kohdepäällikkönä hiihtokeskuksessa ulkomailla ja sympaattinen Johanna toimistossa myyntitiskin takana. Oikeastaan he tutustuivat henkilökunnan bändissä. - Siihen haalittiin kaikki, joilla oli laulu- tai soittohaluja ja sävelkorva vähän parempi kuin ihmisillä keskimäärin. Laatu korvattiin määrällä, Henkka vitsailee. Henkka soitti ja lauloi ja Johanna lauloi taustakuorossa. Siinä sivussa sitten alkoi lälläily, kuten Henkka asian ilmaisee. - Jossain vaiheessa alettiin kulkea metron rullaportaita samaan osoitteeseen. Musiikki on ollut pariskunnan yhteinen harrastus kautta vuosien. Nyt siitä on tullut Henkalle myös työ. Tällä haavaa hän on osakkaana musiikkialan yrityksessä Vantaalla ja myy soittimia. Johanna on siirtynyt media-alalle markkinointiin. Myös matkailusta on tullut harrastus nyt, kun se ei enää ole arkityötä. - Halusin ehdottomasti reissata, kun selvisin kantasoluhoidoista. Tein neljä ulkomaanmatkaa vuoden sisällä, Johanna kertoo. Nyt influenssan aikaan hän taas joutuu varomaan infektioita. Mutta eipä pääsisi nyt Henkkakaan matkalle: hänen lonkkansa on äskettäin korjattu ja hän konkkaa kainalosauvoilla. Diagnoosi kahden sattuman kautta Johanna Pylkkönen sairastui myeloomaan neljä vuotta sitten. Tauti oli muhinut hänen elimistössään vuosia ennen kuin diagnoosi maaliskuussa 2006 sattumien ansiosta selvisi. Jälkeenpäin on helppo yhdistellä sairautta ennakoivia oireita: Johannan senkan kohoaminen ja lievä anemia oli huomattu terveyskeskuksessa jo kymmenisen vuotta aikaisemmin. Mutta niihin voi olla monia eri syitä. Myeloomaa ei osattu epäillä myöskään silloin, kun Johannaa alkoi vaivata luustosärky; sitä epäiltiin reumaksi. Siitepölysiedätyshoidossa vuonna 2005 Johannan laskoarvo oli hypännyt 60:een, mikä pysäytti allergialääkärin. Hän vaati asian selvittämistä. Johannaa alettiin tutkia Helsingissä Herttoniemen sairaalassa ja Meilahdessa. Myelooman jäljille päästiin veren paraproteiiniarvon niin sanotun M- komponentin perusteella. Diagnoosi varmistettiin luuydinnäytteellä, joka paljasti taudille ominaisen plasmasolujen lisääntymisen. Samoihin aikoihin talvella 2006 Johanna liukastui pihalla ja loukkasi niskansa. Magneettikuvauksessa havaittiin kaularangan nikaman poikkeama. Johanna leikattiin ja luhistunut nikama korvattiin titaanilieriöllä. Kaularangan ympärille oli kehittynyt outoa kasvainta, jonka patologi totesi myelooman aiheuttamaksi. Myelooma on tyypillisesti veritauti, joka vaikuttaa luuytimessä. Joskus plasmasolut kuitenkin muodostavat kasvaimia luustoon tai pehmytkudoksiin. Diagnoosin selviämisen aikaan Henrik oli ulkomailla. Johanna varoi pilaamasta tämän matkaa ja viestitti varovasti: - Nyt taidettiin löytää jotakin - Enhän edes tiennyt, että mitään etsittiin, Henkka tokaisee. Kantasoluhoito voi parantaa Johanna oli sairastuessaan 38-vuotias, hän oli hyväkuntoinen ja täynnä elämänhalua. -Päätimme yhdessä Henkan kanssa, että periksi ei anneta, Johanna kertoo. Henrik elikin täysillä mukana rankassa hoitorumbassa: - Johannalla oli lääkettä luun murtumien estoon, veren kalsiumpitoisuuden alentamiseen ja särkyihin. mies luettelee. Seuraavaksi, toivon mukaan parantavaksi hoidoksi Johannalle ehdotettiin kantasolusiirtoa. Kantasolukoordinaattori selvitti onnistumisen mahdollisuudet ja vaarat ja jätti ratkaisun Johannalle. - Henrikin tuella tein päätöksen ja otin riskin. Onhan lääkkeilläkin vaaransa ja haittavaikutuksensa. Johannalle tehtiin allogeeninen kantasolusiirto eli hänelle haettiin sopiva luovuttaja kantasolurekisteristä joulukuussa Toimenpidettä edelsi sytostaattikäsittely, jolla osa syöpäsoluista saatiin jo ennalta tuhottua. Johannan aikaisempien sädetysten takia esihoitoa muunnettiin sädehoidon osalta keuhkojen säästämiseksi. Hoito onnistui, mutta runsaan vuoden perästä Johannan vartalolle ilmestyi tummia kuivia läiskiä, jotka todettiin Henrik Krause ja Johanna Pylkkönen osallistuivat kesällä hematologisten syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä sopeutumisvalmennuskurssille Meri-Karinassa. Kurssin hyvä henki, inspiroiva opetus ja sujuvat järjestelyt saavat heiltä täydet pisteet. Oma parisuhde lujittui ja uudet samanhenkiset ihmiset lisäsivät ystäväpiiriä. käänteishyljinnäksi. Siirteen valkosolut vierastivat Johannan kudosrakennetta ja kehittivät immuunivasteen niitä kohtaan. Nyt ongelma on hallinnassa. Johanna palasi työhön vuonna 2007 elokuussa aluksi Kelan osasairauspäivärahalla. Hän kiittelee työpaikkaansa, jossa hänen työkykynsä väliaikaiset rajoitukset ymmärrettiin hyvin. RS-virus ja keuhkokuume verottivat hänen voimiaan vielä kuluvan vuoden alussa. Vertaistukea tarvitaan Ymmärtävät kanssaihmiset ovat Johannalle ja Henkalle yhtä tärkeitä kuin ammattitaitoiset lääkärit ja hoitajat. Sairaalasta potilaille annetaan lista vertaistukihenkilöistä, mutta Johannalle vertaisia on kertynyt spontaanisti odotushuoneessa. - Olen ujo, mutta tarjouduin avuksi rouvalle, joka oli saanut saman diagnoosin kuin minä puolta vuotta aikaisemmin, Johanna kertoo. Odotushuoneessa hän tapasi myös ikäisensä Kirsin, joka kertoi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen sopeutumisvalmennuskurssista. Sinne Kirsi ja Johanna sitten lähtivät heinäkuussa miehineen. Kaikilla neljällä synkkasi ja ympärille kertyi lisää samanhenkistä joukkoa. - Ymmärsimme toisiamme ja pidimme hauskaa, Johanna kertoo. Kurssin asiantuntijoiden luennot ja kyselytunnit olivat Henkan mielestä havainnollisimpia, mitä hän koskaan on kuullut. Johanna ajattelee, että olisi hyötynyt vielä enemmän, jos olisi osallistunut aikaisemmassa vaiheessa. Molemmat pitivät paljon pienryhmäkeskusteluista, joissa taitavat ohjaajat virittivät vuorovaikutuksen keinoin yhteishenkeä kurssilaisten keskuuteen. Myös yksityiset keskustelut psykolgin kanssa olivat heidän mielestään antoisia. Hyödyllistä oli myös kuulla potilaan sosiaalietuuksista ja lakiasioista. Kurssilla oli heidän mielestään vapautunut tunnelma. Saman kokeneet eivät hosu turhia eivätkä taputtele säälivästi selkään. Potilaan kotoisessa ystäväpiirissä joku saattaa kesken illanvieton vaikkapa alkaa pelätä, että menuussa on kantasolusiirtopotilaalle vaarallisia raaka-aineita. Silloin tunnelma muuttuu väkinäiseksi. - Ei tarvitse puhua nenästä, kun kaikilla on nenä päässä, Henkka kiteyttää vertaisten vuorovaikutuksen. Teksti ja kuva: Marjatta Karvinen Tulossa uusia, laadukkaita kerrostaloja Aurajokirantaan PROTEESI- ASIAKAS As Oy Amanuenssinranta ja As Oy Dosentinranta rakennetaan erinomaiselle paikalle Nummenrantaan, kävelymatkan päähän niin Turun keskustasta, korkeakouluista, TYKS:sta kuin Science Parkistakin. Talot ovat viimeiset kaksi alueelle rakennettavaa. AS OY AMANUENSSINRANTA AS OY DOSENTINRANTA MYYNTI- VELATON HUONEISTOT HINTA ALK. HINTA ALK. 2h+kk+s 45,5 m h+k+s 59,5 m h+k+s 60,5 m h+k+s 61,0 m h+k+s 76,0 m OSOITE: Piispanpelto 7 ja 9, Turku Arkkitehtuuriltaan moderneihin taloihin on kumpaankin tulossa 23 laadukkaasti toteutettua, tilavalla lasitetulla parvekkeella varustettua kaksiota ja kolmiota. Myytävänä on myös autohalli- ja pihapaikkoja sekä varastoja. Ennakkomarkkinointi. MYYNTI: Hartela Kiinteistömyynti Oy Läntinen Rantakatu 53, Turku, puh * * matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh + 5,9 snt/min AS OY AMANUENSSINRANTA AS OY DOSENTINRANTA Aurajoki Helsinginkatu Piispanpelto Kairistenkaari Yliopistonmäki Turun Ylioppilaskylä Kongressija kylpylähotelli Caribia Inspehtorinkatu Pispalankatu Suntiontie Ostaessasi meiltä normaalihintaiset Rintaliivit, kokoliivit tai uima-asun Teemme valitsemaasi malliin taskun ILMAN LISÄVELOITUSTA! Eerikinkatu 6 Kristiinankatu 10 TURKU

4 N:o 2 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Syöväntorjuntatyön tekijöitä ja tukijoita Isovanhempien sydämissä säilyy syöpälasten asia Marjatta ja Jaakko Haavisto lahjoittivat Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:lle euroa lapsisyöpäpotilaitten kuntoutusvälineiden hankintaan. Haavistot ovat nähneet läheltä, mitä on pienen lapsen sairastuminen pelottavine oireineen, raskaine hoitoineen ja ikävine eristyksineen. Mutta ovatpa he nähneet senkin, miten hentoisesta pikkupotilaasta kasvaa terve ja reipas nuori neito, jonka tulevaisuus on täynnä suunnitelmia. Marjatta ja Jaakko Haavisto joutuivat isovanhempina keskelle syöpäperheen arkea, kun heidän poikansa ensimmäinen lapsi sairastui lasten leukemiaan 2,5-vuotiaana. - Niin pieni ei vielä ymmärrä sairautta. Hänelle selitettiin asiat lapsen kielellä, kuten että hiusten lähtiessä linnut hakivat ne pesätarpeiksi, Marjatta Haavisto muistelee. Hoidot kestivät pienen ikuisuuden - yhtä pitkään kuin mitä tyttöselle oli kertynyt elinpäiviä ennen vakavaa diagnoosia. Topakka potilas oli isovanhempien mukaan niin hyvin perillä hoidoistaan, että jakoi lääkärille ja hoitajille toimintaohjeita ystävällisellä mutta opettavaisella otteella. Joskus hoidot kuitenkin väsyttivät niin, ettei pikkuneiti jaksanut nostaa päätään sängystä, vaikka tuttu ja tykätty lastenlääkäri tuli häntä katsomaan. Isovanhemmat olivat tiiviisti apuna pojantyttären arjessa, sillä hänen vuotta nuorempi pikkuveljensä tarvitsi myös paljon vanhempiensa hoivaa ja huomiota. Tyksin lastenklinikalla vietetyt hetket elävät edelleen tarkkoina tuokiokuvina Haavistojen mielessä, vaikka tyttö on nyt 16-vuotias ja täysin terve. Syöpälasten asia tuntuu Haavistoista niin läheiseltä, että he haluavat olla yhä sitä tukemassa. Lahjoitus lapsisyöpäpotilaille oli heiltä jo toinen laatuaan. - Isovanhempina saimme aikanaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä ja Sykeröltä apua. Arvostimme sitä, että Sykerön vanhempia oli paikalla sairaalassa, ja Meri-Karinassa järjestetty isovanhempien kurssi oli mieleenpainuva, Jaakko Haavisto toteaa. Meri-Karinan oma ruusutarha sai taimensa Dragon-melonnalla tukea sairaille lapsille Pukumiehiä kravatit kaulassa ja juhla-avokkaisiin sonnustautuneita daameja: ei ehkä ensimmäisenä mieleen tuleva pukukoodi puutarhapuuhia silmällä pitäen, mutta eipä ollut tilaisuuskaan mikä tahansa istutushetki. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Puutarhakeskus Kauppilan nimikkoruusumaan istuttamistilaisuuteen osallistui Turun Hirvensalossa sijaitsevan Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen pihalla kolmisenkymmentä yhdistyksen yhteistyökumppania ja kutsuvierasta. Ensimmäisen taimen sai kunnian istuttaa yhdistyksen korkeimpana luottamushenkilönä yli 20 vuotta toiminut Pirkko Työläjärvi puolisonsa Markun kanssa. Syöpäyhdistyksen oma nimikkoruusu on Nostalgia-ruusuihin kuuluva Piano-lajike. Piano on kerrottukukkainen, näyttävä ruusu, joka kukkii pitkin kesää, kertoo ruusutarhan isä, Antti Kauppila. Vanhanajan ruusujen tunnelmaa henkivä Piano on väriltään tummanpunainen tietenkin, tuumaa Kauppila. Muistoruusun on oltava punainen, Kauppila hymyilee. Kauppiloille ruusutarhan perustaminen Meri-Karinaan on ollut tärkeä asia. Syöpä on ollut valitettavankin tuttu vieras perheessä, ja siitäkin syystä Antti Kauppila puhuu halusta tukea yhdistyksen työtä. Esimerkiksi jokaisesta Puutarhakeskuksen myymästä Piano-ruusupaketista lahjoitetaan kaksi euroa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tukemiseen. Meri-Karinan ruusutarhaan istutetaan yhteensä lähes sata eri kasvuvaiheessa olevaa tainta. Näin ruusutarha kukkii varmasti koko kesän ajan, ja ryhmästä saadaan tiivis ja näyttävä. Elokuussa Turun Aurajoessa järjestetty 19. Dragon-melonta Auran Aalloilla-tapahtuma kokosi yli 1000 osallistujaa. Lohikäärmemelonnan historia juontaa juurensa Kaukoitään yli 2000 vuoden päähän. Tuolloin lohikäärmeveneillä kilpaileminen aloitettiin itämaisten kansanjuhlien yhteydessä. Turussa tapahtumasta on syntynyt varsinainen kansanjuhla. Siitä on muodostunut myös eri yhteisöjen ja työpaikkojen henkilöstöjen leikkimielinen yhteinen voimanponnistus. Elämys on taattu kun lohikäärmeet kiitävät pitkin joen pintaa melojien pyrkiessä ylittämään itsensä. Melonta on erinomainen terveys- ja kuntoliikunnan laji. Lihaksisto vahvistuu ja verenkiertoelimistön kunto paranee. Hyväntekeväisyysmelonnalla on pitkät perinteet Turussa. Saaristomeren Melojat r.y.:n järjestämän melontatapahtuman osallistumismaksuista on kerätty yhdeksästoista vuoden Ruusu, niin kuin mikä tahansa muukin taimi, on muistettava istuttaa tarpeeksi syvään, jotta juuristo pääsee ujuttautumaan routarajan alapuolelle. Parhaan kasvupohjan tarjoaa hiekan ja saven sekoitus. Ruusun perusjuuri voi mennä jopa 1,5 metriin, jos maa on hyvää. Kovassa maassa juuristo jää puoleen metriin, minkä vuoksi se jäätyy talvisin ja pikku hiljaa kasvi näivettyy pois, Kauppila kertoo. Kasvun edellytyksiä lisää istutuskuopan hyvä kastelu etukäteen. Järkevä, maltilla varustettu puutarhuri kaivaakin istutuskuopan jo päivää ennen istutusurakkaa, kastelee kuoppaa reilusti ja antaa veden imeytyä rauhassa yön yli. Teksti: Kati Munkki/TS Kuva: Jori Liimatainen aikana yli euroa sairaiden lasten auttamiseksi. Tänä vuonna lahjoitettavat varat eli puolet osallistumismaksuista luovutetaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:lle sekä Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalle. Tänä vuonna tapahtuman suojelijana toimi Saaristomeren meripuolustusalueen komentaja, kommodori Tapio Maijala. Kuva: Kari Savola Marjatta ja Jaakko Haavisto viettivät elokuussa yhteistä 195-vuotismerkkipäivää juhlistaakseen pitkää elämäntaivaltaan ja vain vähän lyhyempää liittoaan. He pyysivät paikalle saapuvia ystäviään unohtamaan perinteiset lahjat ja muistamaan sen sijaan syöpäpotilaista kaikkein pienimpiä. Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen nimikkoruusumaan istuttamistilaisuudessa toimitusjohtaja Antti Kauppila(oik.) avusti emeritamaaherra Pirkko Työläjärveä, professori Pentti Seppälää(toinen oik.) ja toimitusjohtaja Kari Ojalaa tärkeässä tehtävässä.

5 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o Perustutkimus avaa mahdollisuuksia uusien syöpälääkkeiden kehitykselle Syövän perustutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä on solujen normaalin käyttäytymisen ja syövän ero. - Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana syöpätutkimus keskittyi pääasiassa selvittämään yksityiskohtaisesti, mitä solun sisällä tapahtuu sen muuttuessa syöpäsoluksi. Nykyään selvitetään laajemmin, millainen vuorovaikutus syöpäsolujen ja niitä ympäröivän kudoksen välillä on, kertoo molekulaarisen solubiologian professori Johanna Ivaska. Matka perustutkimuksen löydöksestä lääkkeeksi on pitkä Vaikka perustutkimus itsessään ei tähtää uusien syöpähoitojen kehittämiseen, sen merkitys lääkekehitykselle on ratkaiseva. - Ilman perustutkimusta ei ole lääkekehitystä, sillä kaikki uudet lääkkeet perustuvat perustutkimuksen löydöksiin, Ivaska korostaa. Ero perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välillä ei ole jyrkkä, sillä myös perustutkimuksen tekijät pohtivat havaintojensa merkitystä syöpälääkkeiden kehittämiselle. On kuitenkin harvinaista, että sama tutkimusryhmä tekee sekä soveltavaa että perustutkimusta. - Soveltavaa tutkimusta tekevät ryhmät tarttuvat perustutkimuksen avulla saatuihin löydöksiin ja alkavat etsiä niitä hyödyntävää käytännön sovellusta. Nykyään kuitenkin myös perustutkimuksen tulosten saaminen julkaistuksi jossain alan johtavassa lehdessä riippuu paljon siitä, pystyykö tutkijaryhmä osoittamaan löydöksellään olevan merkitystä lääkekehitykselle, Ivaska huomauttaa. Matka yksittäisestä tutkimusjulkaisusta lääkkeeksi on kuitenkin pitkä, hankala ja kallis. Ivaskan mukaan uuden lääkkeen kehitys kestää noin 15 vuotta ja vain yksi tuhannesta lääkkeestä päätyy lopulta käyttöön. Lääketutkimus on erittäin aikaa vievää, sillä pelkästään testien viimeinen vaihe, jossa lääkettä testataan potilailla, on kolmivaiheinen ja kestää useita vuosia. Tätä ennen lääkkeen tehoa ja turvallisuutta on jo tutkittu monin tavoin, esimerkiksi koe-eläintutkimuksissa. - Toisaalta, kun tehdään perustutkimuksen löydös, joka korreloi kliinisissä potilastutkimuksissa saatujen havaintojen kanssa, voi jokin uusi käytäntö tulla nopeasti osaksi syövän diagnosointia ja hoitoa. Esimerkki voisi olla tilanne, jossa on huomattu, että osa tiettyä syöpää sairastavista potilaista ei hyödy jostain tämän syövän hoitoon yleisesti käytetystä lääkkeestä. Jos näiden potilaiden syöpäsoluista löytyy geeni, joka aiheuttaa solujen vastustuskyvyn tälle lääkkeelle, voidaan heti syövän diagnosoinnin yhteydessä seulonnan avulla selvittää, hyötyykö potilas lääkkeestä vai ei. Perustutkimuksen tehtävä on uusien asioiden tunnistaminen, mutta tärkeää on myös selvittää, missä syövässä löydetty mekanismi esiintyy. Tämä on erityisen tärkeää siinä vaiheessa, kun löydöksen pohjalta kehitettyä lääkettä aletaan testata. - Jos lääkettä testataan potilaille, joiden syövässä löydettyä mekanismia ei esiinny, voi näyttää siltä, että lääke on lähes hyödytön, vaikka oikeaan syöpätyyppiin se saattaisi olla hyvin tehokas, Ivaska toteaa. Uudet havainnot muuttavat käsitystämme syövästä Johanna Ivaskan johtama VTT:n ja Turun yliopiston yhteinen tutkimusryhmä löysi keuhkosyövistä mekanismin, jota syöpäsolu käyttää levitessään etäpesäkkeinä muualle elimistöön. Ihmiskehon ulkoja sisäpintoja verhoaa epiteelikudos, joka muodostuu toisiinsa liittyneistä epiteelisoluista. Epiteelisolujen muutoksista syntyy 80 prosenttia kaikista syövistä. Normaalisti epiteelikudos on tasainen ja sitä muodostavia soluja pitää yhdessä ZO1-niminen proteiini. -Aikaisemmin ajateltiin, että syöpä lähtee leviämään, kun syöpäsolut hankkiutuvat eroon tästä tekijästä. Nyt kuitenkin havaitsimme, että ZO1- proteiini ei häviä solusta, vaan vaihtaa paikkaa solun etuosaan, jossa se yhdistyy solun liikkumisen mahdollistaviin tarttumisreseptoreihin. Yhdessä tarttumisreseptorien kanssa ZO1 alkaa edistää solun liikkumista ja muuttuu ikään kuin solun ankkurista sen moottoriksi. Jo aikaisemmin on tiedetty, että syöpäsolun kyky liikkua määrätietoisesti on suoraan yhteydessä sen kykyyn levitä, Ivaska kertoo. Yhteistyössä Heidelbergin yliopiston tutkijoiden kanssa Ivaskan tutkimusryhmä on löytänyt tekijän, joka säätelee syöpäsolun tarttumisreseptorien ilmentymistä useissa syöpätyypeissä. Tämä uusi proteiini on nimetty SCAI:ksi. Nimi tarkoittaa syövän leviämisen estäjää. Normaalissa kudoksessa SCAI:tä esiintyy runsaasti, mutta monet syövät onnistuvat hankkiutumaan eroon tästä estävästä tekijästä. Seurauksena on, että syöpä lisää tarttumisreseptorien määrää solujen pinnalla ja lähtee leviämään tehokkaasti. Kysymys siitä, miksi syöpä yleensä pyrkii leviämään, saa Ivaskan mietteliääksi. - On tietenkin selvää, että syöpäkasvaimen kasvaessa riittävän suureksi solut alkavat tilan puutteen vuoksi hakeutua muualle elimistöön. Syövän leviäminen liittyy kuitenkin myös syövän ja ympäröivän kudoksen vuorovaikutukseen. Ympäröivä kudos erittää aineita, jotka houkuttelevat syöpäsoluja puoleensa. Syöpäsolut pystyvät lisäksi tehostamaan näiden houkuttelevien aineiden eritystä ympäröivässä kudoksessa, jolloin syntyy leviämistä edistävä noidankehä. -On kuitenkin syytä muistaa, että eri syöpätyypit leviävät hyvin eri tavoin, esimerkiksi Professori Johanna Ivaska korostaa, että ilman perustutkimusta ei ole lääkekehitystä, sillä kaikki uudet lääkkeet perustuvat perustutkimuksen löydöksiin. rintasyövän alatyypit eivät leviä keskenään samalla tavalla. Tutkimus jatkuu Ivaskan johtama tutkimusryhmä jatkaa perustutkimusta tarttumisreseptorien käytöksestä solussa. Yksi tutkimuskohteista on tarttumisreseptorien merkitys solun jakautumisessa. Aiempien tähän liittyvien löydöstensä avulla tutkimusryhmä on pystynyt kokeellisesti tuottamaan syöpäsoluja, joita käytetään laboratoriotutkimuksissa. - Jatkamme tietenkin myös ZO1-proteiiniin liittyvää tutkimusta sekä muuta solun liikkumista selvittävää tutkimusta. Teksti: Marjaana Mäenpää Kuva: Vesa-Matti Väärä Ikääntyvän miehen yleinen ongelma on virtsaamisvaivoja aiheuttava eturauhasen liikakasvu tai pahanlaatuinen kasvain. TERVETULOA VÄRIDOKUMENTTIEN MAAILMAAN Katso tulostuksen, kopioinnin ja skannauksen tulevaisuuteen Urologian dosentti LKT Martti Nurmi suorittaa Medisonarissa eturauhasen tutkimuksia ultraäänitekniikalla. AJANTILAUS PUH. (02) ULTRAÄÄNIKESKUS MEDISONAR Linnankatu 18 A Turku

6 N:o 2 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat OP-bonuksilla ei ole ylärajaa. Kodin ja perheen vakuutukset OP-bonusasiakkaana saat OP-bonusta ihan tavallisesta pankkiasioinnista, kuten lainoista, säästöistä ja OP-Visalla maksamisesta. Jos asioit kanssamme paljon, saat paljon bonusta. OP-bonuksilla ei ole mitään ylärajaa. OP-bonuksia voi käyttää vaikkapa Pohjolan vakuutusmaksujen maksamiseen. Keskittämällä voit säästää huomattavia summia. Lisätietoja ja bonuslaskurin löydät osoitteesta op.fi/bonus. OP-bonusasiakas on sellainen Osuuspankin omistajajäsen, jonka oma tai perheen yhteinen pankkiasiointi on vähintään euroa kuukaudessa.

7 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o Kärsimysnäytelmä Oberammergaussa, Bad Tölz ja Hall in Tirol Oberammergaussa esitetään joka 10. vuosi kärsimysnäytelmä, jonka perinne johtaa vuoteen Tällöin rutto saapui Oberammergaun kylään 30-vuotisen sodan aikana ja suuri osa kylän asukkaista menehtyi sen seurauksena. Kylän asukkaat tekivät pyhän lupauksen, että jos he selviävät kulkutaudilta, tulevat he esittämään Jeesuksen elämän viimeiset vaiheet kärsimysnäytelmänä joka 10. vuosi. Kyläläiset lapsesta vanhukseen esittävät näytelmän, joka on heille suuri kunnia. Matkaohjelma: Torstai Linja-autokuljetus Turusta Ortodoksisen kirkon luota klo 4.00 Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Finnairin lento lähtee Müncheniin klo Klo 9.30 saavutaan Müncheniin, jossa kaupunkikiertoajelulla nähdään mm. tämän miljoonakaupungin kuuluisat arkkitehtoniset helmet. Vieraillaan myös BMW -museossa, joka esittelee kattavasti koko BMW:n historian niin siviiliautoilun, sotakaluston kuin moottoriurheilun näkökulmista. Münchenistä matka jatkuu Bad Tölzin pieneen kylpyläkaupunkiin, jossa majoitutaan yhdeksi vuorokaudeksi neljän tähden Resort Hotel Jodquellenhof Alpamareen. Päivällinen hotellissa. Perjantai Aamiainen hotellissa. Aamupäivällä vapaata aikaa kuljeskella Bad Tölzin kaupungin kujilla. Matka jatkuu Alppimaisemissa Itävallan puolelle Hall in Tirolin vanhaan pikkukaupunkiin, jossa majoitutaan yhdeksi vuorokaudeksi neljän tähden Austria Classic Hotel Heligkreuziin. Hall in Tirolin alue on perinteistä vuorikristallialuetta ja iltapäivällä tutustutaan Swarovskin Kristallwelten -näyttelyyn sekä käydään katsomassa Alppimaisemia Innsbruckin kuulusta hyppyrimäestä käsin. Aikaa jää myös kävelyyn Innsbruckin kauniissa vanhassa kaupungissa. Päivällinen hotellissa. Lauantai Aamiainen hotellissa. Aamupäivällä matka jatkuu takaisin Saksan puolelle, jossa tutustutaan Linderhofiin, joka on yksi Baijerin kuninkaan, Ludwig II.n kuuluisista linnoista. Oberammergaussa majoitutaan kylän keskustassa sijaitseviin kolmen tähden hotelleihin, Ferienhaus Fux tai Landhaus Feldmeier, kahdeksi vuorokaudeksi. Päivällinen hotellissa. Sunnuntai Aamiainen hotellissa. Aamupäivällä vapaata aikaa tutustua kylään, sen kauniisti maalauksilla koristeltuihin taloihin sekä paikalliseen museoon. Lounas. Iltapäivällä seurataan kärsimysnäytelmää. Tauolla päivällinen. Näytelmä päättyy myöhään illalla. Maanantai Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen lähdetään paluumatkalle. Matkalla vieraillaan Wieskirchessä, kuuluisassa rokokoo -tyylin kirkossa. Täältä jatketaan Müncheniin, jossa tutustutaan Neue Pinakothek -taidemuseoon, jossa on esillä eurooppalaista taidetta 1700-luvulta 1900-luvun alkuun. Pääpaino on saksalaisissa taiteilijoissa. Näkemisen arvoinen on mm. Kuningas Ludvig I:n yksityiskokoelma. Finnairin lento Münchenistä Helsinkiin lähtee klo Helsinkiin saavutaan klo ja Turkuun noin klo Matkalle mukaan voimassaoleva ulkomaanpassi tai jälkeen myönnetty henkilökortti. Matkavakuutus peruutusturvalla on syytä tehdä heti matkavarauksen jälkeen ja huolehtia perusrokotusten voimassaolosta. Valuutaksi euroja. Matkan hinta: jäsenet 1780 euroa ei-jäsenet 1802 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset Turku - Helsinki-Vantaa - Turku * lentomatkat Finnairin lennoilla Helsinki - München - Helsinki * linja-autokuljetukset Saksassa ja Itävallassa ohjelman mukaan * 4 vuorokauden majoitukset ohjelman mukaan 2 hengen huoneessa * Kärsimysnäytelmän 1. kategorian lippu * 4 aamiaista, lounas ja 4 päivällistä * sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan * matkanjohtajan palvelut Joulu Ruusuhovissa Tänä vuonna on mahdollisuus viettää tunnelmallinen joulu Rantasalmella Ruusuhovissa, jossa voi aistia entisaikojen aatelista henkeä. Kartanohotelli sijaitsee rauhallisessa ympäristössä kauniin Haukijärven maisemissa Rantasalmella. Matkaohjelma: Keskiviikko , Aatonaatto Lähtö klo 7.30 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Forssan ja Lahden kautta Rantasalmelle Ruusuhoviin, jonne majoitutaan kolmeksi vuorokaudeksi. Majoittumisen jälkeen päivällinen. Illalla pukeudutaan lämpimästi ja lähdetään myrskylyhtyjen valossa reilun kilometrin päässä olevalle laavulle, jossa osallistutaan jouluhartauteen ja nautitaan metsätonttujen keittämistä nokipannukahveista. Torstai , Jouluaatto Aamiainen Ruusuhovissa. Aamiaisen jälkeen halukkaat voivat lähteä hakemaan joulukuusta ja koristella sen. Ennen puoltapäivää kokoonnutaan juhlasaliin jouluglögiä nauttien kuuntelemaan ja katselemaan, kuinka Suomen Turku julistaa joulurauhan. Tämän jälkeen nautitaan joulupuuroa. Iltapäivällä lähdetään Rantasalmen kirkkoon jouluaaton hartauteen. Tämän jälkeen voi käydä sytyttämässä kynttilät omaisten muistelupaikassa. Palataan takaisin Ruusuhoviin, jossa on yhteislaulutilaisuus. Illalla nautitaan juhla-ateria Ruusuhovissa ja saunotaan rantasaunalla. Perjantai , Joulupäivä Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen on vapaata aikaa ulkoilla. Lounaan jälkeen voi osallistua rentoutushetkeen. Päivällisen jälkeen kuullaan joulutarinoita ja käydään savusaunassa. Lauantai , Tapaninpäivä Aamiainen Ruusuhovissa. Aamiaisen jälkeen sään salliessa tehdään rekiajelu. Ennen kotimatkalle lähtöä lounas. Ajo Mikkelin, Lahden ja Forssan kautta Turkuun, jonne saavutaan noin klo Matkan hinta: jäsenet 458 euroa ei-jäsenet 472 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 60 euroa. Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset ohjelman mukaan * 3 vuorokauden majoitus Ruusuhovissa 2 hengen huoneessa * 3 aamiaista, 2 lounasta ja puurotarjoilu, 2 päivällistä ja juhlaillallinen * glögitarjoilu * joulunajan ohjelma Ruusuhovissa * matkanjohtajan palvelut Elämyksiä ja kulttuuria uutena vuotena Helsingissä Picasso -näyttely, hotelli Kämp sekä Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas -balettiesitys Tuleva uusi vuosi vaihtuu pääkaupungissamme loisteliaissa puitteissa: ainutlaatuinen Picasso -näyttely, majoitus loisteliaassa hotelli Kämpissä ja aattoillan kruunaa Suomen Kansallisoopperassa Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas -balettiesitys. Matkaohjelma: Torstai, Uudenvuodenaatto Lähtö klo Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa tutustutaan Suomen Kansallisgalleria Ateneumissa esillä olevaan ainutlaatuiseen laajaan Pablo Picasson ( ) tuotantoa esittelevään näyttelyyn. Näyttelyn jälkeen majoitutaan hotelli Kämpiin Helsingin keskustassa. Ennen illan balettiesitystä ruokaillaan Kämp Cafeessa. Klo seurataan Suomen Kansallisoopperassa Tsaikovskin klassikkobalettia Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas, joka on nautinnollinen kokemus kaikenikäisille. Balettiesityksen jälkeen ehtii vielä seurata uuden vuoden vaihtumista Senaatintorilla. Perjantai, Uudenvuodenpäivä Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen omaa aikaa Helsingissä. Klo lähdetään paluumatkalle Turkuun, jonne saavutaan noin klo Matkan hinta: jäsenet 262 euroa ei-jäsenet 276 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku, puh. (02) Avoinna maaanantaisin klo , tiistaista - perjantaihin klo * sisäänpääsymaksu Picasso -näyttelyyn * vuorokauden majoitus Hotel Kämpissä 2 hengen huoneessa * kolmen ruokalajin päivällinen Kämp Cafeessa * balettiesityksen lippu * matkanjohtajan palvelut

8 N:o 2 Kuntoutuksen moniammatillinen kehittämistyöryhmä: Potilaan äänelle lisää painoa syöpäkuntoutuksessa Syöpä ei katoa siihen sairastuneen elämästä hoitojen myötä, vaan kulkee mukana loppuelämän. Kuntoutuminen on matka, jonka sairastunut kulkee opetellessaan elämään vakavan tautinsa kanssa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on asettanut kehittämistyöryhmän tukemaan syöpäpotilaan kuntoutumispolkua. Potilas kuntoutuu saadessaan asianmukaista tukea sekä ammattilaisilta että vertaisiltaan. Yhden perheenjäsenen syöpä koskettaa yleensä koko perhettä ja sairastunut hyötyy omalta lähipiiriltään saamastaan tuesta. Siksi perheen osallistuminen esim. kuntoutumista edistäville sopeutumisvalmennuskursseille on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen järjestämillä kursseilla yleistä. -Syöpäpotilas tarvitsee tautinsa kanssa muutakin kuin ammattilaisten suorittamia toimenpiteitä ja hoitoa. Kaikki asianmukainen tieto, joka auttaa potilasta tulemaan sairautensa kanssa toimeen, on hyödyllistä. Tietoa tulvii nykyisin eri puolilta syöpäpotilaan tajuntaan niin paljon, että sen sulattamisessa tarvitaan usein apua. On tärkeää, että tieto olisi luotettavaa ja tukisi sairastuneen kuntoutumista, pohtii osastonylilääkäri Arto Rantala Tyksin Kirurgian klinikasta. Hän on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kuntoutuksen kehittämistyöryhmän puheenjohtaja. Kuntoutuksella on Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksessä pitkät perinteet. Yhdistys on järjestänyt kauan sopeutumisvalmennuskursseja, joille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus tarjoaa nykyisin erinomaiset puitteet. Yhdistyksen kurssitoiminnalla on hyvä historia ja hakijoita kursseille on Osastoylilääkäri Arto Rantalan mukaan Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksesta on tavoitteena kehittää valtakunnallinen syöpäkuntoutuksen keskus. Tämän tavoitteen tukemiseksi on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimesta perustettu moniammatillinen kuntoutuksen kehittämistyöryhmä viime keväänä. Yliopettaja, terveystieteiden tohtori Raija Nurmisen mukaan ammatillisen koulutuksen aikana on tärkeää luoda ammattiin valmistuville valmiudet kohdata ja auttaa syöpään sairastuneita sekä heidän läheisiään erilaisissa elämäntilanteiden muutoksissa. riittänyt. Tavoitteena on kehittää Meri-Karinasta tulevaisuudessa valtakunnallinen syöpäkuntoutuksen keskus. Tämän tavoitteen tukemiseksi moniammatillinen kuntoutuksen kehittämistyöryhmä on aloittanut työnsä viime keväänä. Työryhmän tehtävänä on tukea Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kuntoutustoimintaa ja lisätä yhteistyötä syöpäpotilaita hoitavien yksiköiden kanssa, jotta kuntoutus toimisi järkevänä osana potilaan hoitopolkua Ṙantalalla on suolistosyöpään erikoistuneena gastrokirurgina omakohtaista kokemusta ruoansulatuskanavan syöpäpotilaiden sopeutumisvalmennuskursseilta luennoitsijana ja potilaiden kysymyksiin vastaajana. - Potilaiden tiedontarve on uudessa elämäntilanteessaan suuri. Syöpään sairastuminen on edelleen niin iso haaste, että sairastumiseen sopeutumiseen kuuluu välttämättä myös tietty torjunta. Siksi tiedon toistaminenkin on tarpeen. -Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä suolistosyövän kirurgista hoitoa on kehitetty niin, että peräsuolen syövän hoito, johon liittyy vaativaa kirurgiaa ja usein sädehoitoa, on viime vuosina keskitetty Tyksin Kirurgiseen sairaalaan niin, että meillä on valtakunnallisesti ja jopa eurooppalaisessa mittakaavassakin iso yksikkö. Hoidamme nykyisin radikaalisti n peräsuolen syöpää vuosittain. Paksusuolisyöpiä todetaan sairaanhoitopiirissämme vuosittain noin 70, niitä leikataan Kirurgisen sairaalan lisäksi myös Vakka-Suomessa, Loimaalla ja Salossa. Suolistosyöpien ja muidenkin ruuansulatuselimistön syöpien hoidossa yhteistyömme kirurgian klinikan, syöpätautien klinikan, radiologien ja patologien kanssa toimii nykyisin erinomaisesti. Erikoistuneessa yksikössä pystytään potilaiden informointiinkin kiinnittämään erityistä huomiota ja esimerkiksi avanteen käyttöön liittyviä asioita käsitellään avannehoitajien kanssa. Siitä huolimatta sopeutumisvalmennuskursseilla potilailta löytyy paljon kysymyksiä, joihin etsitään yhdessä vastauksia, kertoo Rantala. Rantala näkee tärkeäksi kuntoutuksen kehittämistyöryhmän työssä toimivien mittareiden kehittämisen kuntoutustoiminnan laadun mittaamiselle. - Potilaiden sopeutumisvalmennuskursseilta saamien kokemusten ja tarpeiden selvittäminen on arvokasta sekä toiminnan jatkuvan kehittämisen että rahoittajana toimivan Kelan kannalta, pohtii Rantala. Tärkeää hiljaista tietoa koottava ja kuunneltava Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja, terveystieteiden tohtori Raija Nurminen näkee tärkeänä tarjota ammattiin opiskeleville eri alojen hoitajille tietoa syövästä ja syöpäpotilaista. Kuntoutus on tärkeä osa syöpäyhdistyksen ja yhteistyökumppanien yhteistä toimikenttää. - Koulutusorganisaation näkökulmasta on tärkeää, että ammattiin opiskelevilla on mahdollisuus tutustua myös potilasjärjestöjen monipuoliseen toimintaan. Ne ovat tärkeitä oppimisympäristöjä sekä opiskelijoille että opettajille ja yhteistyö voi tarjota kehittämisideoita myös henkilökunnalle. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on mallikas esimerkki, koska se toimii laajasti sekä terveyden edistäjänä mm. tupakkavieroituksessa, vasta sairastuneiden ja pidempään sairastaneiden tukena ja lisäksi vielä saattohoidossa. Kuntoutustoiminta on tärkeä osa potilaan hoitopolkua ja sopeutumisvalmennuskurssit tärkeä osa kuntoutumisprosessia. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kursseilla potilaan läheisten mukanaolo on tärkeä peruslähtökohta, selvittää Nurminen. -Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Harri Vertio on todennut kansallisen syöpäsuunnitelman valmistelutyössään, että potilaan hoitopolku rakentuu edelleen pitkälti hoitavan järjestelmän näkökohdista ja että potilaan äänen kuulemisessa olisi edelleen kehittämisen varaa. Potilaan ja hänen läheistensä sairastumisen myötä syventyneen arvokkaan kokemustiedon keräämisessä on paljon haasteita. Tätä potilaan ja hänen läheistensä hiljaista kokemustietoa hoitavien ammattilaisten tulisi kyetä kuulemaan herkällä korvalla syöpäpotilaiden paremman arjen ymmärtämiseksi. Myös koko kuntoutumisprosessin näkyväksi tekeminen on tärkeää, painottaa yliopettaja Raija Nurminen, jonka oma, vuonna 2000 Kuopion yliopistossa valmistunut väitöskirja käsitteli juuri hiljaista tietoa hoitotyössä. Nurminen on ollut mukana myös Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kehittämisprojektissa, joka käsitteli saattohoitopotilaiden hoidon laatua. Tavoitteena paras mahdollinen tuki kuntoutumiselle Kuntoutuksessa tärkeää on parhaan mahdollisen avun löytäminen potilaan elämänhallinnan tukemiseksi juuri hänen senhetkisen tarpeensa mukaan. Potilaan on omista lähtökohdistaan löydettävä uusi merkitys elämälle, siinä haasteessa hänen on voitava vahvistaa omia voimavarojaan ammattilaisten tuella. Sopeutumisvalmennuksessa ei tunnetusti ole kyse alistumisesta, vaan sopeutumisesta syövän aiheuttamaan elämänmuutokseen. - Tämän prosessin kehittämisessä ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminta voi omalla panoksellaan olla mukana. Ja ylipäätään ammatillisen koulutuksen aikana on tärkeää luoda ammattiin valmistuville valmiudet kohdata ja auttaa syöpään sairastuneita sekä heidän läheisiään erilaisissa elämäntilanteiden muutoksissa. -Hiljaista tietoa on potilaiden ja heidän läheistensä lisäksi myös hoitotyön ja kuntoutuksen ammattilaisilla ja se on osa ammattitaitoa. Potilaan yksilöllisyyden kohtaaminen ja hänen ainutlaatuisen elämäntilanteensa ymmärtäminen ovat osa myös kuntoutukseen liittyvää ammattitaitoa, tiivistää Nurminen. Teksti: Kuvat: Tuula Vainikainen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kuva-arkisto Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat NYT SAMAN KATON ALTA KAIKKI TERVEYSPALVELUT Lääkäriasema Mehiläinen Linnan Apteekki, avoinna joka päivä ma-pe klo 8-20, la 9-18, su Pysäköinti P-louhi Linnan Apteekin lääkeneuvonta palvelee joka päivä klo 8-22 numerossa Lääkkeiden hintatiedot: TERVETULOA! Apteekkari ja koko henkilökunta peruukkiliike Avoinna joka päivä UUDET HIENOT, MUODIKKAAT PERUUKKIMALLIT Peruukin pohja muotoillaan asiakkaan päänmuotoon sopivaksi. Peruukin hiukset leikataan asiakkaan haluamaan malliin. Liikkeestämme saatavana kaikki Suomeen tuotavat peruukkimallistot. Hetitoimituksessa laaja varasto. Raquel Welch, Hairline, Revlon, Adolfo, Ellen Wille, Dimples, Henri Margu, Natural Image, Wig Eerikinkatu Turku puh Ma-to 10-17, pe 10-16, la sulj. Taina Niemelä Oy kirjanpitotoimisto Purokatu 25, Turku puh. (02) faksi (02) HAUTAUSJÄRJESTELY -VIHKO noudettavissa liikkeestämme veloituksetta. Avustamme myös vihkon täyttämisessä. HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Alkuperäinen, v perustettu perheyritys Linnankatu 3 (Brahenkadun kulma) Hämeenkatu 1 Puh Myös liikeajan jälkeen Puh

9 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o Tervetuloa sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen Syöpäjärjestöt toteuttavat syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen suunnattua sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssitoimintaa. Tavoitteena on, että jokainen syöpää sairastava ihminen saisi omaan elämäntilanteeseensa ja tarpeeseensa sopivaa kuntoutusta sekä helpotusta sairauden aiheuttamaan muutostilanteeseen. Tämä nopeuttaa paluuta terveen rooliin ja olosuhteisiin nähden parhaaseen mahdolliseen elämisen tasoon. Kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Hakuaika kursseille päättyy 3 kuukautta ennen kurssia, mutta mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysyä tämänkin jälkeen. Kursseja rahoittavat Kela, Raha-automaattiyhdistys ja Varsinais- Suomen Sairaanhoitopiiri. Vuoden 2010 kurssien osalta rahoitus on ilmoituksen julkaisuhetkellä avoin. Seuraavat kurssit järjestetään Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa. AIKUISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN PERHEKURSSIT: Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) Vanhemmuutta tukeva kurssi nuorille syöpäpotilaille ja heidän perheilleen (RAY) AIVO- JA SELKÄYDINKASVAINPOTILAAT: Aivo- ja selkäydinkasvainpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT: Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (LSSY, TYKS) Ikääntyvät eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) Ikääntyvät eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) GYNEKOLOGISET POTILAAT: Gynekologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi (KELA) HEMATOLOGISET POTILAAT: Ikääntyvät hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) Kantasolusiirtopotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Kantasolusiirtopotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (LSSY, TYKS) IHOSYÖPÄPOTILAAT: Ihosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi (KELA) KAIKKI SYÖPÄPOTILAAT: Parikurssi kaikille syöpäpotilaille (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) Parikurssi iäkkäille syöpäpotilaille (RAY) Parikurssi kaikille syöpäpotilaille (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) Pitkään syöpää sairastaneet ja heidän läheisensä (RAY) KEUHKOSYÖPÄPOTILAAT: Keuhkosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi (KELA) KILPIRAUHASSYÖPÄPOTILAAT: Kilpirauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET: Lapsisyöpäpotilasperheet ja isovanhemmat (RAY, LSSY, TYKS) Hoitojen päätyttyä perhekurssi / SYLVA (KELA) Lapsisyöpäpotilasperheiden sopeutumisvalmennuskurssi (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) Lapsisyöpäpotilasperheiden kurssi (LSSY) Lapsisyöpäpotilasperheet ja isovanhemmat (RAY, LSSY, TYKS) NUORET SYÖPÄPOTILAAT: Pärjää ilman vanhempia kurssi vuotiaille (KELA) Nuoret vuotiaat syöpäpotilaat (KELA) PÄÄN JA KAULAN ALUEEN SYÖPÄPOTILAAT: Pään ja kaulan alueen syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) MITEN PÄÄSET SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILLE MERI-KARINAAN? 1. Olet sairastunut syöpään ja sairastumisestasi on kulunut aikaa noin puolesta vuodesta viiteen vuoteen. Voit hakeutua Kansaneläkelaitoksen rahoittamalle sopeutumisvalmennuskurssille Meri- Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen, mikäli et ole aiemmin osallistunut vastaavalle kurssille. Myös syövän uusiutuessa tai sairastuessasi uuteen syöpään sinulla on mahdollisuus osallistua Kelan rahoittamalle kurssille. 2. Ota yhteyttä joko henkilökohtaisesti, puhelimitse tai sähköisesti oman paikkakunnan Kelan paikallistoimistoon tai Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, Turku, puhelin (kurssitoimisto) tai (keskus), 3. Tutustu kurssitarjontaan ja valitse itsellesi sopivin kurssiajankohta. Meri-Karinan kurssitoimisto palvelee tarvittaessa antaen lisätietoja kursseista, hakukriteereistä sekä kuntoutuksen tavoitteista. 4. Täytä Kelan hakemuslomake KU102. Hakemuslomakkeita on saatavana Kelan paikallistoimistoissa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimipisteissä sekä Kelan internet-sivuilta (www. kela.fi). Tarvittaessa Meri-Karinan kurssitoimiston henkilökunta auttaa hakemuslomakkeiden täyttämisessä. 5. Palauta hakemuslomakkeet liitteineen Meri-Karinan kurssitoimistoon kolme kuukautta ennen kurssin alkamisajankohtaa. Liitä hakemukseen epikriisi eli sairauskertomus tai lääkärin B-lausunto. Edellä mainituista asiakirjoista on käytävä ilmi diagnoosi (sairaus) sekä tämänhetkinen tilanne, joten epikriisi tai lääkärin lausunto tulisi olla kirjoitettu hakemusta edeltäneen vuoden aikana. 6. Noin kuukautta ennen kurssin alkua saat postitse päätöksen Kelalta. Jos olet tullut hyväksytyksi kurssille, saat postitse Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä kutsukirjeen, jossa on selvitetty mm. kuntoutuksen sisältö ja yleiset tavoitteet, tiedot vakuutusturvasta, ohjeet mukaan otettavista henkilökohtaisista varusteista, osallistumisvarmistuslomake sekä ennakkotietokysely. 7. Palauta osallistumisvarmistuksesi ja ennakkotietokysely Meri-Karinan kurssitoimistoon. Ennakkotietokyselyllä pyritään kartoittamaan osanottajien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet, jotta kurssiohjelma voitaisiin mahdollisimman pitkälle suunnitella näitä tarpeita ja tavoitteita vastaavaksi. RINTASYÖPÄPOTILAAT: Rintasyöpäpotilaat (LSSY, TYKS) Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi (KELA) Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat ja läheisineen (RAY) Ikääntyvät rintasyöpäpotilaat (RAY) RUUANSULATUSKANAVAN SYÖPÄPOTILAAT: Alle 65-v. ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja läheiset (KELA) sekä jatkokurssi (KELA) Yli 65-v. ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja läheiset (KELA) SILMÄSYÖPÄPOTILAAT: Silmäsyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) SUOLISTOSYÖPÄPOTILAAT: Avanneleikatut ja heidän läheisensä (LSSY, TYKS) Ikääntyvät suolistosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) Avanneleikatut ja heidän läheisensä (LSSY, TYKS) SUUNALUEEN SYÖPÄPOTILAAT: Suunalueen syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) UROLOGISET SYÖPÄPOTILAAT: Urologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) MUUT KURSSIT: Motivointikurssi syöpää sairastaville sinkkumiehille (RAY) Liikunnallisuuteen ohjaava kurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (RAY) Oikea ote melontaan ja elämään kurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (RAY) Taideterapiapainotteinen kurssi syöpäpotilaille (RAY) Virkistyskurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (LOMALIITTO) Virkistyskurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (LOMALIITTO) Yllämainittujen kurssien osalta työikäisille kurssilaisille maksetaan kurssin ajalta toimeentuloturvana kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja se on ensisijainen sairauspäivärahaan, erityisrahaan ja työttömyyspäivärahaan nähden. Kurssiin osallistuville omaisille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, jos omainen on estynyt tekemästä työtä. Omavastuuosuuden ylittävät matkakulut korvataan. KURSSI ROHKAISEE KYSELEMÄÄN Sopeutumisvalmennuskurssilla luennoi useita asiantuntijoita, mm. syöpätautien erikoislääkäri. Luentojen loppuun asiantuntijat varaavat yleensä aikaa kurssilaisten esittämille kysymyksille. Potilaan hoitoon luennoitsija ei voi ottaa suoraan kantaa, mutta hän voi rohkaista potilasta ottamaan yhteyttä omaan hoitoyksikköönsä. Yksi kurssien tärkeimmistä anneista on kurssilaisten keskinäinen kohtaaminen ja vertaistuki. Keskustelu muiden saman kokeneiden kanssa antaa rohkeutta sairauden käsittelyyn. Tällöin mieltä askarruttavia kysymyksiäkin on helpompi esittää. Sopiva ajankohta kurssille osallistumiseen on hyvin yksilöllinen. Heti diagnoosin saatuaan ei kuitenkaan kannata kurssille hakeutua, sillä tiedon vastaanottaminen onnistuu paremmin, kun akuutti sairastumisen kriisi on ohi. HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJA: Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, TURKU Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. toimisto, Itäinen Pitkäkatu 30, TURKU Puhelin (02) tai , telefax (02) ja

10 N:o 2 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Työperäisen syövän tunnistaminen on oikeusturva-asia Kun turvatoimet pettävät työmaalla ja kaveri putoaa rakennustelineeltä teloen itsensä, on kyseessä selkeä työtapaturma. Jos sen sijaan altistuu ammatissaan karsinogeeneille ja saa syöpädiagnoosin kolmekymmentä vuotta myöhemmin, ei yhteys syyn ja seurauksen välillä olekaan yhtä ilmeinen. Työterveyslaitoksen Turun aluejohtaja, professori Jyrki Liesivuori perää lisää koulutusta niin yrityksille kuin lääkäreillekin, jotta haitallisten kemikaalien parissa työskentelevien oikeudet toteutuisivat. Lyödäänpä aluksi kylmiä lukuja pöytään. Työterveyslaitoksen ylläpitämään, työnantajien ilmoitukseen perustuvaan ASA-rekisteriin, joka pitää lukua syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneista, kuuluu parhaillaankin noin ihmistä. Suomalaisen työntekijän on mahdollista altistua yhdelle tai useammalle niistä noin viidestäkymmenestä kemiallisesta yhdisteestä, joiden syövälle altistavuudesta tutkijat ovat yksimielisiä. Lääkärit puolestaan raportoivat työperäisten sairauksien TPSRrekisteriin vuosittain ammattitautiepäilyä ja -diagnoosia, joista 40 prosenttia on kemikaalien aiheuttamia. Työterveyslaitos arvioi työn aiheuttavan vuosittain noin 500 syöpätapausta. Vuosittain meillä korvataan kuitenkin vain noin sata ammattisyöpää, joista kaikki ovat asbestin aiheuttamia. Työterveyslaitoksen Turun aluejohtajan, Turun Yliopiston toksikologian professori Jyrki Liesivuoren mukaan hälytyskellojen pitäisi soida. - Suomi on asbestin osalta edelläkävijämaa, mutta se ei riitä, kun meillä on pitkä lista muitakin haitallisia kemikaaleja. Tässä ei ole kyse kauhukuvien luomisesta vaan siitä, että riskinarvio- ja korvausketju pitäisi saada kuntoon. Kyse on ihmisten oikeusturvasta, hän painottaa. Kemikaaliperäisen syövän kehitysperusteet on tunnettu jo puolen vuosisadan ajan, ja uudet saavutukset bioteknologian alueella antavat jatkuvasti yhä tarkempaa tietoa siitä, mitä kemikaalit soluissamme aiheuttavat. Kansainvälisen toksikologian liiton Eurotoxin puheenjohtajana toimiva Liesivuori on palannut edellisenä iltana liiton kongressista, jossa pinnalla olivat esimerkiksi muovin valmistuksessa käytettävien pehmentimien vaikutukset ihmiseen. Niitä ja muita syövälle altistavia, mutaatioita aiheuttavia ja lisääntymisterveyttä haittaavia CMRaineita tutkitaan Liesivuoren mukaan tällä hetkellä paljon. - Mutta viive siitä, että jotakin todetaan siihen, että lainsäädäntö muuttuu ja jotakin tapahtuu, on hirveän pitkä, hän toteaa. Esimerkiksi Liesivuori ottaa asbestin, jonka haittavaikutukset keuhkoille on tunnettu jo kokonaisen vuosisadan ajan. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) arvion mukaan pelkästään vauraissa länsimaissa tulee edelleen vuosittain ilmi sen aiheuttamaa keuhkosyöpää ja mesotelioomaa eli keuhkopussin tai vatsaontelon mesoteelisolukon syöpää. Ennaltaehkäisy työterveyshuollon painopisteeksi Haitallisille kemikaaleille altistunut tarvitsee osaavaa kohtelua, jotta mahdollinen sairastuminen havaittaisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja hoidoista saisi oikeutetun korvauksen. Professori näkee tässä paljon parantamisen varaa. - Näkemykseni on, että työterveyshuollon tietämys on sangen vähäistä, mikä johtuu yksinkertaisesti siitä, että näitä asioita ei opeteta lääkärien koulutuksessa, Liesivuori harmittelee. Hän lisää, ettei työterveyslääkärien kouluttaminen yksinään riitä, sillä työperäinen syöpä kehittyy yleensä vuosien tai jopa vuosikymmenten ajan ennen kuin se diagnosoidaan. Potilas on silloin jo eläkkeellä ja työterveyshuollon ulkopuolella. Liesivuori katsoo, että työterveyshuollon resurssit eivät riitä vaikeitten sairauksien ehkäisemiseen, koska niitä kuormittavat nykyisellään kohtuuttoman paljon hyvinvointiyhteiskunnan ongelmat, kuten liikalihavuus, ylimääräinen alkoholinkäyttö ja ihmisten vierottaminen tupakasta. Hän tahtoisi nähdä painopisteen siirtyvän vahinkojen korjaamisesta enemmän kohti ennaltaehkäisyä. - Työhön, työterveyteen ja -hyvinvointiin liittyvän toiminnan perustarkoitus on pitää ihmiset terveinä. Ollaan jo ikään kuin menetetty peli kun tutkitaan henkilöä, jolla on sairaus. Työterveyslaitoksen Turun aluejohtaja, professori Jyrki Liesivuori kaipaa lisää asiantuntemusta työperäisen syövän tunnistamiseen ja torjuntaan. Hän painottaa, että satsaaminen sairauksien ennaltaehkäisyyn olisi edullista paitsi työntekijöiden itsensä, myös kansantalouden kannalta. Pienyritykset tarvitsevat tukea riskinhallintaan Professori Liesivuori toteaa, että työturvallisuuslainsäädännön edellyttämä altistumisriskien arviointia tehdään työpaikoilla aivan liian vähän. Näin siitä huolimatta, että altistumisen mittareita ja riskinarviointimenetelmiä on kehitetty valtava määrä. Hän katsoo tilanteen johtuvan asiantuntemuksen puutteesta yrityksissä. - Jos yrityksessä jokin kone ei toimi, niin heti osataan soittaa huoltomies paikalle. Jos heidän kirjanpidossaan tai tietokonejärjestelmässään on jotakin kummallista, niin he valtavan äkkiä löytävät sopivan henkilön korjaamaan asiaa. Samoin pitäisi olla altistumisriskien tutkimisessa. Jos riskin selvittäminen on tarpeen, niin hyvä yrityshän tekee sen. Liesivuoren mukaan Suomeen mahtuu yhtiöitä, joiden riskinhallinta on hyvällä tolalla, mutta maan yli yrityksen joukosta löytyy liian paljon niitä, joissa työntekijä ei saa riittävää suojaa altistumista vastaan. - Varsinkaan pienimmissä yrityksissä taidot eivät valitettavan usein riitä. Ne tarvitsisivat ihan selkeästi yhteiskunnan apua, tulee se sitten tutkimuslaitosten tai jonkin muun järjestelmän kautta, hän pohtii. Sairastaminen on paitsi henkilökohtainen tragedia niille, joita se koskee, myös merkittävä kansantaloudellinen menoerä. Liesivuori huomauttaakin, että pienten yritysten tukeminen sairauden ennaltaehkäisemiseksi olisi yhteiskunnan kannalta kuin rahan laittamista pankkiin. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos Kemikaalit heikentävät yleistä puolustuskykyä Kemikaalit, jotka eivät suoraan altista sairauksille, voivat olla riski terveydelle, kun pitoisuudet kohoavat riittävän suuriksi. Professori Jyrki Liesivuoren mukaan kemikaalien vaikutukset ihmisen puolustusvasteeseen eivät ole saaneet tarpeeksi huomiota osakseen. - Monet kemikaalit laskevat puolustautumismahdollisuuksiamme erilaisia sairauksia vastaan. Puolustusvasteen laskiessa olemme alttiimpia virusten ja muiden mikrobien aiheuttamille sairauksille sekä myös sille, että syöpäsolut alkavat lisääntyä. Syövät ovat kuitenkin vain yksi osa-alue seurauksista, hän sanoo ja mainitsee flunssa-alttiuden kasvun tyypillisenä esimerkkinä alentuneen puolustusvasteen seurauksista. Liesivuori vertaa kemikaalien vaikutuksia stressiin, joka on yksi tärkeimmistä puolustusvastettamme kuormittavista tekijöistä. - Pieni stressi on ihmiselle hyväksi, mutta kun tietty raja ylittyy, se muuttuu taakaksi. Samoin on monille kemikaaleille altistumisen laita. Valitettavasti ei ole olemassa mittaria, jolla laskettaisiin kaikki pikkuasiat yhteen ja nähtäisiin, milloin niistä tulee kokonaiskuormitus, jota emme voi enää hallita. Kuvantamisen asiantuntija Kuvantamistutkimukset ovat tärkeä osa oikeaa diagnoosia ja hoitoa. Terveystalossa kuvantamistutkimukset tehdään uusinta teknologiaa käyttäen. Tutkimuksiin pääset nopeasti. Röntgentutkimukset Ultraäänitutkimukset Magneettitutkimukset Mammografiaseulonnat Mammografiatutkimukset Tietokonetomografiat Luuntiheysmittaukset Katso jäsenedut jäsenlehdestä! Ajanvaraus Terveystalo Turku Aninkaistenkatu 13 Ajo Tuureporinkadulta. Puhelun hinta lankaliittymästä 8,21 snt/puhelu +3,2 snt/min, matkapuhelinliittymästä 19 snt/min. Jonotus on maksullista.

11 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o Vuorotyökin voi altistaa syövälle. Ammattien syöpävaarat vaihtelevat suuresti Eri ammattien välillä on suuria eroja syöpävaarassa. Pohjoismainen tutkimus vahvistaa, että tupakka, asbesti ja alkoholi ja varsinkin näiden esiintyminen yhdessä on syöpävaarallisin yhdistelmä. Syöpiä on erityisen paljon miestarjoilijoilla. Valtava tutkimus tuo aivan uutta tietoa erityisesti ammatillisten altistumisten vaikutuksista harvinaisimpiin syöpätauteihin. Suomen Syöpärekisterin tilastojohtaja, professori Eero Pukkala on johtanut pohjoismaista ryhmää, joka keräsi 15 miljoonan ihmisen tiedot ammateittain. Tästä joukosta löytyi 2,8 miljoonaa syöpää. Työtiedot kerättiin väestölaskennoista 1960-luvulta 1990-luvulle Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa. Seuranta ulottuu vuoteen Tiedot julkaistiin kesäkuussa ilmestyneessä Acta Oncologica -lehdessä. Joissakin syövissä ammattien välinen vaihtelu on suurta. Miesten syövissä asbestialtistukseen liittyvä mesoteliooma on 20 kertaa yleisempää putkimiehillä kuin maanviljelijöillä. Puutyöntekijöiden vaara sairastua harvinaiseen nenäsyöpään on selvästi suurempi kuin muilla. Auringon ultraviolettisäteilylle altistuvat kalastajat saavat aika usein huulisyövän, joka on harvinainen syöpä sisätöitä tekevien, esimerkiksi lääkäreiden, keskuudessa. Miestarjoilijan riski muita suurempi Pohjoismaisittain suurimmat syöpävaarat miehillä löytyvät tarjoilijoilta. Miestarjoilijat pitivät kärkipaikkaa seitsemässä syöpätyypissä, jotka ovat kurkunpää-, suu-, maksa-, kieli-, keuhko-, virtsarakko- ja peräsuolisyöpä. Maanviljelijät puolestaan sairastuvat vähiten esimerkiksi keuhko-, maksa-, suu- ja kielisyöpiin. Naisilla keuhkosyöpä on kuutisen kertaa yleisempi koneenkäyttäjillä kuin maanviljelijöillä. Kemian teollisuudessa työskentelevät naiset sairastuvat muita herkemmin kielisyöpiin ja emätinsyöpiin. Graafisella alalla sekä miehillä ja naisilla on kohonnut riski sairastua melanoomiin ja muihinkin ihosyöpiin, samoin rintasyöpiin. Suomen Syöpärekisterin tilastojohtaja, professori Eero Pukkala on johtanut pohjoismaista ryhmää, joka keräsi 15 miljoonan ihmisen tiedot eri ammattiryhmittäin. Acta Oncologica -lehden pääkirjoituksessa ehdotetaan tulevaisuuden tutkimuskohteiksi vahvoja havaintoja, joille ei ole valmista selitystä. Tällainen löytö on esimerkiksi toimittajien ja autonkuljettajien kohonnut vaara sairastua penissyöpään ja naismaanviljelijöiden muita yleisemmät kilpirauhasen syövät. - Virtsarakon syöpää on perinteisesti pidetty tautina, joka johtuu todennäköisimmin työympäristön altisteista. Vaara oli suurin tarjoilijoilla ja tupakkateollisuuden työntekijöillä, mutta se oli selvästi kohonnut myös esimerkiksi nuohoojilla ja kampaajilla, kertoo professori Eero Pukkala. Nuohoojat altistuvat työssään mm. polysyklisille aromaattisille hiilivedyille eli PAH - yhdisteille, jotka ovat syöpävaarallisten aineiden listalla Maanviljelijöillä pienin vaara, myös papit pärjäävät - Pienimmän syöpävaaran ammatteja ovat maanviljelijä, puutarhuri, kalastaja ja metsuri. Myös papit, diakonit ja diakonissat, opettajat ja lääkärit ovat alhaisen syöpäriskin ammatteja. - Ammateissa, joissa on hyväksyttävämpää tupakoida ja nauttia alkoholia, on kohonnut vaara sairastua syöpään. Tarjoilijan on helpompi tupakoida kuin papin tai opettajan. Jos työpaikkana on ravintola, on helpompi nauttia alkoholia kuin jos työpaikkana on kirkko tai luokkahuone, professori Eero Pukkala ottaa esimerkiksi. - Maksasyövän vaarallisimpien ammattien listan kärjessä ovat tarjoilijat, kokit, juomateollisuuden työntekijät, toimittajat ja merimiehet. Tämä viittaa runsaaseen alkoholinkulutukseen. - Keuhkosyövän vaara on suurin tarjoilijoilla, joiden työympäristöä ei onnistuttu saamaan savuttomaksi ennen kuin 2000-luvulla. Myös tupakkateollisuuden työntekijöillä on ollut suuri keuhkosyövän vaara, nähtävästi johtuen siitä, että teollisuudessa jaettiin työsuhteen mukana ilmaisia savukkeita työntekijöille. - Vuorotyön merkitystä voi olla havaitsevinaan harvinaisessa miesten rintasyövässä. Suurimmassa vaarassa ovat toimittajat ja muihinkin suurimman sairastuvuuden ammatteihin sisältyy usein yötyö. Yötyöhön lisättiin hiljattain kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen (IARC) todennäköisesti syöpäriskiä lisäävien työolosuhteiden listalle. - Naisilla fyysisesti raskaat ammatit suojaavat hieman rintasyövältä. Naisten rintasyövän vaara on korkein hammaslääkäreillä ja muissa pitkää koulutusta vaativissa ammateissa, Pukkala kertoo. - Suomen osa-aineistossa korkeimman syöpäriskin ammatteja ovat kaivosmies ja merimies. Sekä elämäntapaan liittyvät tekijät että työpaikan altisteet voivat selittää riskiä. Kaivoksissa altistutaan mm. kivipölylle. Oli myös syöpiä, joiden yhteys ammattiin ei näytä olevan tärkeä. Esimerkiksi suolistosyöpien ja aivokasvainten ilmaantuvuus vaihteli vain vähän eri ammattien välillä. Aineiston yleisin syöpä Kuusi korkeimman syöpäriskin ammattia suomalaisilla miehillä ja naisilla Ammattiluokka oli eturauhasen syöpä, joita todettiin noin Ammattiin liittyvillä tekijöillä ei näyttäisi olevan vaikutusta eturauhasen syövän ilmaantuvuuteen. Pohjoismaat ovat korkean elintason maita, ja niitä pidetään yleensä tasa-arvoisina yhteiskuntina. - Tämän aineiston pohjalta voi kuitenkin päätellä, että tiettyihin syöpiin sairastumisella on edelleen hyvin voimakas yhteys henkilön yhteiskunnalliseen asemaan, Eero Pukkala toteaa. Aina ei sosiaalinen asema suojaa: esimerkiksi sisätöistä aurinkoon kirmaava opettaja tai itsensä toistuvasti etelänmatkoilla polttava lääkäri saa muita useammin ihomelanooman. Teksti: Kuva: Ylimäärä* Miehet 1. Kaivostyö % 2. Merimiehet % 3. Tarjoilijat % 4. Rakennusten sekätyömiehet % 4. Ammatissa toimimattomat % 6. Putkimiehet % Naiset 1. Sotilastyö % 2. Turvallisuustyö % 3. Hammaslääkärit % 4. Lääkärit % 5. Liikennetyö % 6. Johtajat % * Ero saman ikäisen samaa sukupuolta olevan suomalaisväestön keksimääräiseen syöpäilmaantuvuuteen verrattuna Lähde: Eero Pukkala et al. Occupation and cancer follow-up of 15 million people in five Nordic countries. Online Satu Lipponen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kuva-arkisto eq Turku Omaisuudenhoito Oy tekee yhteistyötä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa tukeakseen sen tärkeää ja arvokasta toimintaa. eq Turku Omaisuudenhoito Oy on turkulainen omaisuudenhoitoyhtiö, joka tarjoaa korkeatasoisia, yksilöllisiä omaisuudenhoitopalveluita yksityishenkilöille ja yhteisöille. Toimintamme perustuu asiakkaan kanssa tehtävään yksilölliseen sopimukseen asiakkaan varojen kokonaisvaltaisesta hoitamisesta. eq TURKU OMAISUUDENHOITO OY Hansa-kortteli Eerikinkatu 13 C, 3. krs. Puh

12 N:o 2 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Syövän kanssa on tultava toimeen Sairautta ei tarvitse pyydellä anteeksi Rankoista syöpähoidoista toipuminen laittaa vahvankin ihmisen koville, kun kivut valtaavat mielen ja töitäkin pitäisi paiskia. Joulukuun alussa lappilaiset Reijo Angeria ja Anne Tuokila olivat lähdössä Thaimaanmatkalle heti pariskunnan tyttären lakkiaisjuhlaa seuraavana päivänä. Vain kolme päivää ennen lähtöä Angerialla todettiin vakava anemia. Lääkäri langetti matkustuskiellon. Löydöksen taustat olisi ensin selvitettävä. Ennen kuin huomasikaan, hyvävointiseksi itsensä tuntenut mies joutui totuttautumaan elämään suolistosyövän kanssa. Nyt, vuotta myöhemmin pariskunta kuvailee, miten kuukaudet tuntuivat matelevan eteenpäin, vaikka jälkikäteen ajatellen hoitojen ketju eteni kuin juna. Jouluaattoon mennessä kaikki tautiin liittyvät selvitykset olivat valmiina. Uudenvuoden aattona tuli sädetyshoitosuunnitelma ja heti loppiaisen jälkeen sädetys aloitettiin - viiden viikon satsi viitenä perättäisenä päivänä. Tammikuun puolivälissä kasvain leikattiin ja seuraavat kaksi ja puoli kuukautta Angerialla oli avanne, joka poistettiin uudessa leikkauksessa maaliskuun lopulla. - Siihen aikaan mahtuu paljon kipua ja tuskaa ja vähän kyyneleitäkin. Lokakuun 27. päivä on ensimmäinen iso jälkitarkastus. Päällimmäisenä mielessä on ajatus, että onko syöpä lähtenyt laajenemaan, Angeria toteaa. Toipilasaikana särkylääkkeitä on kulunut ja paljon. Kipu on ollut niin lamaannuttavaa, että särkylääkkeillä sinnittelevä Angeria on tuskin muistanut ajatella koko syöpää kuin vasta viime aikoina. Henkisesti töissä toipilasaikanakin Vaikeasta paranemisprosessista huolimatta hotelli- ja ravintolayrittäjän on ollut käytännössä vaikea irrottautua työstään toipilasaikana, vaikka paperilla mies on ollut sairauslomalla hoitojen alkamisesta syyskuulle asti. Pariskunta pyörittää hotellia ja kolmea ravintolaa Ylläksellä ja Torniossa. Toiminta perustuu elävään musiikkiin, joka on aina ollut lähellä Angerian sydäntä. Mies on myös perustanut oman festaritapahtuman, Twin City Festivalsin. Vuosien varrella Angeria on kutsunut satoja artisteja ja yhtyeitä koti- ja ulkomaisilta lavoilta Suomen Lappiin Jari Sillanpäästä ja Maija Vilkkumaasta The Rasmukseen ja Foo Fightersiin, Samantha Foxia ja Bonnie Tyleria unohtamatta. - Hän on ollut fyysisesti poissa työpaikalta, mutta henkisesti ja puhelimitse läsnä koko ajan, Tuokila paljastaa. Jotakin kertoo sekin, että mies teki töitä tietokoneella sairaalasta käsin siinä määrin, että lääkäritkin hermostuivat Ȧngeria muistuttaa ensimmäisiä hoitoja seuranneesta shokkitilastaan, jonka aikana hän ei pystynyt työskentelemään. Vieläkin työ pakkaa tuntumaan toisarvoiselta elämän rajallisuutta vasten tarkasteltuna. - Olisin halunnut vetäytyä takavasemmalle koko yrittäjyydestä, mutta siitä ei voi niin vain luopua. Ei siksi, että se olisi niin rakasta vaan siksi, että se on teknisesti hyvin hankalaa. Muuten voisi nyt vain matkustella ja elää elämäänsä, hän tuumaa. Syöpä ei näy kasvoista Turkuun sopeutumisvalmennuskurssille tullut pariskunta yllättyi, kun muut osallistujat olivat yhtä paria lukuun ottamatta vähintään 20 vuotta heitä vanhempia ja monet kärsivät syövän ohella muistakin sairauksista. Ensijärkytyksen jälkeen Syöpäpotilaan nälkä katoaa nopeasti Mitä ihmettä? Seisooko tuossa tosiaan ravitsemusterapeutti, joka suosittelee syöpäpotilaille vähemmän raakaraastetta ja enemmän punaista lihaa? - Hoitojen jälkeen potilaan rautavarastot voivat olla vähissä, jolloin punainen liha on suositeltavaa. Runsas raakaraasteiden määrä ravinnossa puolestaan vie tilaa enemmän energiaa sisältäviltä raaka-aineilta, täsmentää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ruoansulatuskanavan syöpää sairastavien potilaiden sopeutumisvalmennuskurssille puhumaan tullut ravitsemusasiantuntija Asta Myyrinmaa Turun yliopistosta. Potilaan tarve energian ja ravintoaineiden saannille on korostunut samalla, kun ruokahalu on tavallisesti heikentynyt. Riittävästä ravinnonsaannista huolehtiminen vaatiikin vaivannäköä. - Syöpähoitojen jälkeen ruokahalu voi olla erilaista, mielen nälkää, joka katoaa nopeasti. Potilaan pitäisi saada vartissa sitä mitä toivoo, tai nälkä ehtii mennä ohitse. Myyrinmaa kehottaa toipilasperheitä miettimään, miten ruokailutilanteen saisi mukavaksi. Viihtyisä ja raikas ruokailuympäristö etäällä keittiön käryistä voi auttaa asiaa, samoin yllätysvieraat ruokapöydässä. Lapsuuden yksinkertaiset suosikkiruoat voivat maistua monta kertaa maukkaammilta kuin mausteiset erikoisuudet. Peräsuolisyövästä toipuva Reijo Angeria ja hänen puolisonsa Anne Tuokila matkustivat Torniosta Turkuun sopeutumisvalmennuskurssille. Liikunnasta on ollut toipumisessa apua sen jälkeen, kun leikkauskivut ovat hellittäneet. Angeria ja Tuokila huomasivat, että saman sairauden läpikäyneillä oli ikäerosta huolimatta kokemuksia samankaltaisista asioista, shokista, oireista ja käytännön hankaluuksista. - Oli hyvä huomata, ettei kurssilla näkynyt yhtään murtunutta ihmistä. Ja että nämä ihmiset ovat edelleen hengissä, vaikka syöpä olisi todettu jo vuosia aiemmin, Reijo Angeria summaa. Hän toteaa, ettei kurssin osallistujista pysty sanomaan ulospäin, kumpi on sairastunut ja kumpi hänen läheisensä. Syöpä ei näy päälle päin. Sairauden mukanaan tuomista käytännön vitsauksista Angeria mainitsee sen, että ruokailutottumuksilla on vaikutusta syöpäkipuihin. On muistettava syödä pieniä annoksia, mikä vaatii opettelemista. Ruoansulatuskanavan syöpää sairastava ei ole pikaruokailija Ruoansulatuskanavan syövissä potilaan on oltava tarkkana, koska vatsa ja suolisto reagoivat herkästi väärään kohteluun. Syödä täytyy siksi useammin kuin ennen sairautta ja aluksi vain pieniä annoksia kerrallaan. Jos jotakin pitää välttää niin siksi, että se nopeuttaa aineenvaihduntaa liikaa tai siksi, ettei se ole tarpeeksi sileää ja voi aiheuttaa suolistotukoksen vaaran. Perusteellinen pureskelu on aiempaa tärkeämpää. - Ruokailuun täytyy nyt löytyä aikaa. Ei voi vain hotkaista ja kulauttaa ruokaa nesteellä alas. Aterialla ei kannata juoda paljon, sillä se vähentää pureskelun määrää ja syljeneritystä, mikä on olennainen osa ruoansulatusta, Myyrinmaa opastaa Ṫestaamalla huomaa, mikä ei sovi omalle elimistölle. Myyrinmaa muistuttaa, että tilanne muuttuu kuitenkin ajan mittaan. - Jos jotain ruoka-ainetta pitää välttää nyt, niin kannattaa kokeilla varovasti uudestaan kolmen kuukauden päästä. Tilanne suolessa muuttuu ajan kanssa, ravitsemusterapeutti neuvoo. Kärsivällisyyttä tarvitaan, sillä aikaa hoidoista voi kulua mitä vain kolmen kuukauden ja kahden vuoden väliltä ennen kuin ruoansulatus ja ravintoaineiden imeytyminen palaavat normaalille tasolle. Teksti: Jarna Lindroos - Mistään ruoasta ei sinänsä ole tarvinnut luopua sen jälkeen kun avanne leikattiin. Ei meillä syödä pelkkiä rehuja ja juoda pillillä piimää, hän tokaisee Ṗariskunta on todennut, että joskus on vain hyväksyttävä Etuohjelman avainasiakkuudesta on sinulle paljon hyötyä Paras etusi on henkilökohtainen pankkineuvoja. Soita (pvm/mpm) ma pe 8 20 ja varaa aika, niin kerromme myös muista eduista. nordea.fi Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus Seiskarinkatu 35, Turku puh Itäinen Pitkäkatu 30, Turku puh Uusi toimipiste Karinankulmassa! Kakskerta, Keikkulantie 33, Turku puh lymfaterapia - veteraanikuntoutus - Kelan vaikeavammaisten kuntoutus - Kaupungin ja TYKS:n ostopalveluosoitukset - Syöpäyhdistyksen jäsenet -15% lähetehoidoista se, että sairaus vaatii erikoisjärjestelyjä. Ruoansulatuskanavan syövissä esimerkiksi vessassakäynnin tarve tihentyy, ja paljon aikaa lentokoneessa viettävä Angeria jäi aluksi miettimään, miten vierustoverit pitkillä lennoilla suhtautuisivat koneen käytävällä ramppaamiseen. Asia kuitenkin järjestyi kysymällä lippuja varatessa käytäväpaikkaa. Sairautta ei tarvitse pyydellä anteeksi. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos Teemme sen mahdolliseksi TÄLLÄ ILMOITUSKUPONGILLA LOKA-MARRASKUUN TARJOUS ILMAINEN HOITOKERTA 10-KERRAN HOITOSARJAN ALOITTANEILLE. Esko Hirvinen fysioterapeutti Juha Karppanen fysioterapeutti Pasi Vesa kuntohoitaja Nordea Pankki Suomi Oyj

13 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o Tervetuloa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Matkatoimisto Matkarin matkoille Tuomasmessu Turun Mikaelinkirkossa Yhdessä tekemisen iloa Turun Mikaelinkirkossa vietetään tuomasmessua sunnuntaina klo 18. Tuomasmessut ovat Suomen Liikemiesten Lähetysliiton ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteistä toimintaa. Marraskuun messussa on yhteistyökumppanina Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Valvomisen sunnuntai Kirkkovuoden lopussa puhutaan hyvin vakavista asioista. Tuomiosunnuntaita edeltävä kirkkovuoden viimeistä edellinen sunnuntai on valvomisen sunnuntai. Pyhäpäivän sanoma painottaa hengellistä valvomista ja Kristuksen paluun odotusta. Ihminen kotiutuu helposti tähän maailmaan ja unohtaa, ettei hän elä täällä pysyvästi. Kristityn tulisi olla joka hetki valmis lähtemään tästä elämästä, todetaan jumalanpalvelusten kirjan pyhäpäivän esittelytekstissä. Väsymisen ja välinpitämättömyyden vaara on suuri, jatketaan esittelyssä. Valvominen tuntuu näin kovin vakavalta ja rasittavalta. Tämä elämän lyhyyden ja väliaikaisuuden kokeminen tuntuu jo muutenkin riittävän raskaalta ja joskus ahdistavalta. Eikö valvomisen sunnuntaihin voisi sisältyä jotain, joka rohkaisee meitä kaiken elämän tuskan keskellä katsomaan luottavaisesti ja turvallisesti tulevaisuuteen ilman suuria hengellisiä ponnisteluita. Mitä siis valvominen voisi olla? Valvominen ei olekaan voimia kuluttavaa jännitystä, vaan se on turvallista luottamista siihen, että Jumala on aloittanut meissä hyvän työn ja saattaa sen päätökseen. Me teemme vain sen. mikä tehtäväksemme on annettu ja katsomme luottavaisesti tulevaisuuteen. Olemme uskollisia omalla paikallamme ja omassa kutsumuksessamme, mikä se sitten onkin. Jos tiedämme maailman huomenna loppuvan, istutamme tänään omenapuun. Tuomasmessuja Turussa 20 vuotta Tuomasmessuja on järjestetty Turussa noin 20 vuotta. Ensimmäiset messut vietettiin Varissuon seurakuntakeskuksessa ja myöhemmin siirryttiin Mikaelinkirkkoon. Toiminta perustui alusta lähtien vapaaehtoisten tekemiseen ja palvelemiseen erilaisissa tehtävissä messun suunnittelussa ja toteuttamisessa. Mukana on vuosien mittaan ollut satoja vapaaehtoisia, joista monet ovat olleet alusta saakka mukana. Messuihin osallistuu nykyisin henkeä. Parhaimmillaan kirkko on täyttynyt yli tuhannesta osallistujasta. Perusmessussa on mukana pari sataa henkeä. Ehtoollinen, musiikki, rukous ja hiljentyminen ovat keskeisiä elementtejä messussa. Ystävien tapaaminen ja ihmisten kohtaaminen ovat myös olennainen osa messua, joka jatkuu yleensä Sinitaivassalin teejatkoilla. Tuomasmessut yhdistävät ihmisiä eri puolilla maailmaa. Yhdysvalloissa vietetään tuhansien osallistujien tuomasmessuja. Messuja vietetään kymmenillä paikkakunnilla myös Ruotsissa, Norjassa, Islannissa, Tanskassa ja Saksassa, kerrotaan Helsingin tuomasmessujen kotisivuilla. Suomessa messuja vietetään myös kymmenillä paikkakunnilla, järjestyneimmin Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Yhdessä tekemisen iloa Marraskuun tuomasmessussa voidaan jälleen kokea yhdessä tekemisen iloa, kun yhteistyökumppanina on Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Messun suunnittelussa on mukana monia yhdistyksen edustajia ja toteuttamisessa useita tuttuja henkilöitä: juontajana Juhani Laven, saarnaajana Heikki Suominen ja esirukousjohtajana Risto Heikkilä. Muissa tehtävissä ovat mukana mm. Arto Arvonen, Kari Ojala sekä Marjo ja Rauno Sjöroos. Tule siis Sinäkin mukaan! Kolehti messussa kerätään Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:lle, käytettäväksi kotisaattohoidon kehittämiseen. Mikko Lännenpää Pastori, Suomen Liikemiesten Lähetysliiton toiminnanjohtaja Tasavallan ykköskohteet - Eduskuntatalo ja Ritarihuone perjantaina Päiväretkellä Helsinkiin tutustutaan juhlalliseen Eduskuntataloon, joka on itsenäisyyden ja suomalaisen päätöksenteon korkein monumentti sekä 200 kansanedustajan työpaikka. Eduskuntatalolta suunnataan Suomen kansallisgalleriaan Ateneumiin, jossa on esillä laaja Pablo Picasson ( ) tuotantoa esittelevä näyttely, ainoana Pohjoismaissa. Ritarihuoneen kierroksella kuullaan aatelissukujen taustoista ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä Ritarihuoneen nykyisistä tehtävistä. Matkaohjelma: Lähtö klo 7.30 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa ensimmäisenä tutustumiskohteena on Eduskuntatalo. Täältä siirrytään Ateneumiin Picasso -näyttelyyn. Lounas Scandic Grand Marinassa. Viimeisenä tutustumiskohteena on Ritarihuone. Turkuun palataan noin klo Matkan hinta: jäsenet 88 euroa ei-jäsenet 102 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * lounas * sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan * matkanjohtajan palvelut Salaa rakas - hyväntuulen komedia Helsingin Kaupunginteatterissa lauantaina Maija Poppasen tarina on lähellä tähtiä, lentäähän hän sateenvarjollaan luoksemme suoraan taivaasta. Lumoavan musiikin siivittämä musikaali on täynnä sadun ihmeitä ja taikuutta, joka tekee siitä kaikenikäisten esityksen. Matkaohjelma: Lähtö klo 8.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa vieraillaan Merimaailma Sea Lifessa. Altaiden joukosta löytyy kaikkea pienestä vuorovesialtaasta isoon valtamerialtaaseen, yhteensä yli 50 jännittävää ja mielenkiintoista näyttelyallasta. Salaa rakas on varsinaista ilotulitusta alusta loppuun. Farssikomedia, jossa kaikki ei tietenkään ole sitä miltä näyttää, ainakaan roolihenkilöiden näkökulmasta. Rooleissa mm. Santeri Kinnunen, Heidi Herala, Asko Sarkola, Vuokko Hovatta, Sampo Sarkola, Eppu Salminen, Jyrki Kovaleff. Matkaohjelma: Lähtö klo Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa Kaupunginteatterissa seurataan klo Salaa rakas -esitystä. Väliajalla kahvitarjoilu. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo Matkan hinta: jäsenet 72 euroa ei-jäsenet 86 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * teatterilippu * väliajan kahvitarjoilu * matkanjohtajan palvelut Mies, joka kieltäytyi käyttämästä hissiä -komedia Lilla Teaternissa keskiviikkona Mies, joka kieltäytyi käyttämästä hissiä -näytelmä kertoo vanhenevan miehen yksinäisyydestä ja töölöläisen kerrostalon hissistä. Esitys on yhtä aikaa hykerryttävän hauska ja itkettävän surullinen. Lasse Pöysti on alusta loppuun lavalla yksin, mutta hänen lavakarismansa ei herpaannu hetkeksikään. Matkaohjelma: Lähtö klo Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa Lilla Teaternissa seurataan klo Mies, joka kieltäytyi käyttämästä hissiä -komediaa. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo Matkan hinta: jäsenet 54 euroa ei-jäsenet 68 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * teatterilippu * matkanjohtajan palvelut Lucian päivän retki Liedon Vanhalinnaan ja Tuorlan planetaarioon sunnuntaina Matkaohjelma: Lähtö klo 9.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Liedon Vanhalinnaan, jossa aloitetaan Lucian päivän vietto nauttimalla glögiä kartanon tallissa. Seuraavaksi kuullaan Lucian tarinaa, tutustutaan Mauno ja Ester Wanhalinnan kotiin sekä juodaan kahvit. Vanhalinnan jälkeen tutustutaan Liedon keskiaikaiseen kirkkoon. Täältä jatketaan Tuorlan majataloon, jossa nautitaan noutopöydän antimista ennen kuin Joulutähden mysteeri avautuu silmien eteen Tuorlan planetaariossa. Planetaarioesityksen jälkeen palataan Turkuun noin klo Matkan hinta: jäsenet 62 euroa ei-jäsenet 76 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset ohjelman mukaan * glögi- ja kahvitarjoilu sekä lounas * sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan * matkanjohtajan palvelut Maija Poppanen -musikaali Helsingin Kaupunginteatterissa lauantaina Ennen musikaaliesitystä nautitaan kolmen ruokalajin lounas ravintola Juttutuvassa. Klo seurataan Kaupunginteatterissa Maija Poppanen -esitystä. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo Matkan hinta: jäsenet, aikuiset 125 euroa lapset alle 16 -v. 85 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * kolmen ruokalajin lounas * sisäänpääsymaksu Sea Lifeen * musikaalilippu * matkanjohtajan palvelut Ennakkotiedot seuraavista teatterimatkoista: Kvartetti Helsingin Kaupunginteatterissa perjantaina Ylivoimaisen suositun kvartetin esitykset jatkuvat Helsingin Kaupunginteatterissa vielä keväällä Valtakunnan häirikkö Helsingin Kaupunginteatterissa torstaina Valtakunnan häirikkö on hirtehinen komedia Vennamon ja Kekkosen sitkeästä, pitkästä painista. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku. Puhelin (02) Avoinna maanantaisin klo tiistaista perjantaihin klo

14 Li To Sih He Te - Pa h - H - A - K - A - K M - V - A L N:o 2 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Ajoitus on kaiken A ja O Meri-Karinan luonnonkauniille alueelle lisää tehostetun palvelun alueen asumis- ja asuntoja ja palveluvuokra-asuntoja ikääntyville kansalaisille neljästä Karinakoti saattohoitokodista. on yksi Suomen Se rauhassa on tarkoitettu potilaille, joiden mapiiristä, nauttien hyvästä paikasta, hoidosta il- ja tarkoitus, että potilas kuolee syöpä tai muu vakava sairaus omaisista ilman syöpähoitojen heti saavuttuaan. Olisi hyvä, jos olisi aikaa käydä läpi elettyä elämäänsä ja keskustella t esittäytyvät haittavaikutuksia, tiivistää on parantavan hoidon ulkopuolella. Lähettävä lääkäri te- Outi Hirvonen. sa, kun voimia on vielä jäljellä, syöpätautien erikoislääkäri omaisten kanssa siinä vaiheeskee päätöksen muutosta yhteisymmärryksessä potilaan ja saavat henkistä tukea ja apua Sairaalassakin työskentele- Lääkkeiden lisäksi potilaat Hirvonen sanoo. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on tehnyt Asumisen viisi. Rakennushankkeita to- Karinan alueella oli yhteensä omaisten kanssa, kun potilas ei käytännön asioissa. Lähtijällä vä Hirvonen arvostaa Karinakodin levollista ilmapiiriä. rahoitus- ja kehittämiskeskukselle (ARA) anomuksen varo- esittänyt yhdistyksen hallitukteuttamaan valittu työryhmä on enää selviydy kotona. saattaa olla paljonkin pohdittavaa ja järjesteltävää: Miten Lääkärin 20 viikkotyötuntia Hoidon tavoite on mahdollisimman hyvä kivun ja mui- esimerkiksi kertoa asiasta lap- antavat aikaa keskustella potijen saamiseksi vuokra-asuntojen rakentamiseen Meri-Karita nykyisen Meri-Karinan toiselle uusien tilojen rakentamisden oireiden lievitys. sille? Ja mitä tehdä asunnolle? laitten kanssa muustakin kuin nan alueelle. Yhdistyksellä on minta- ja palvelukeskuksen - Saattopotilaan pitää saada - Saattohoitopäätös tulisi akuuteimmista ongelmista. Turun kaupungilta vuokratulla yhteyteen. viettää jäljellä oleva aikansa tehdä riittävän ajoissa. Ei ole Paa- tontilla rakennusoikeutta jäljellä noin neliömetriä. ARA Yhdeksän tehostetun hie- mitä on tehnyt päätöksen, jonka mukaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle on 17 palveluvuokra- palvelun asuntoa ja sithurmyönnetty ehdollinen varaus asuntoa erityisryhmien investointiavustukseen, määrältään Rakennushanke käsittää yhdeksän tehostettua palvelu- euroa, ja vuokra-asuntojen rakentamisen korkotukilainaan asuntoa ja 17 palveluvuokraasuntoa ikääntyville henkilöil- 73, euroa. Yhdistyksen eljä oma rahoitusosuus hankkeesta le. Tehostetun palveluasunnon itajat on euroa. koko on m2 ja asunto sillä Rakennushanke käsittää käsittää tupakeittiön, makuualkovin sekä pesuhuoneen. i pa- asuinhuoneistojen lisäksi niihin liittyvien palvelutilojen Asukkaiden yhteisessä käytösijaiteluseksnan toiminta- ja palvelukestettujen palveluvuokra-asunto- rakentamisen. Palvelutilojen sä on ruokailu- ja askartelutila. osuuteen sisältyy Meri-Kari- Ikääntyville henkilöille tarkoi- yöurva palvelutilojen laajennus ja nyoitu vuokra on 12,50 euroa kuksessa toimivien keittiö- ja jen koko on m2, ja arvi- lleet kyaikaistaminen, sekä nykyisten asuntojen ja kuntoutuskursveluasumisen vuokra on asun- Iiro Harjunkoski (vas) ja Simo Koivisto arvostavat Karinakodin sijaintia luonnon hel- neliömetriltä. Tehostetun pal- miksilaisten - Olethan käytössä kanssani olevien vielä majoitustilojen kauan, non pinta-alasta lausahtaa riippuen Kaarina 412- Pöyhönen-Siimesmäki aviomiehelleen hellästi dän- massa. saneeraus. ja varmistaa, 587 että euroa tämän kuukaudessa, liivin vetoketjut hoitomaksu alkaen ovat kiinni. Takana on 40 hoi- eille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen uuden ja vanhan asunto-osan väliin jää noin 300m 2 :n suuruinen tila, vuotta yhdessäeloa, joista viimeiset 13 vuotta Meri-Karinan euroa palveluvuokra-asunnossa. Sijoituspaikkavaihtoehtoja yhteensä johon on tarkoitus rakentaa kävelyrata, Karinakodissa erilaisia kello pelejä, ja ka- pieni Harjunkoski puutarha toteaa, ja akvaario. että itsekin osaisin olla rauhallinen kuukaudessa riippuen asukkaan tarvitsemasta hoitohenki- Äitiä saattamassa assa kermin on 300 euroa kuukaudessa. lökunnan avusta ja ateriamaksu viisi Alkuperäisasukkaat arvostavat turvallisuutta lenteri menettävät merkityksensä. Saattokodin rauhaa varsia ja aktiivisia. ja suora, mutta samalla hellä, omaisten hyvä olla aloitteelli- ja antaa aikaa, olla rehellinen aikaetktyksemäki, 79, hallitus ja Seppo on kokoukses- Siimesmäsimaksut sisältyvät vuokraan. loin tällöin. syleilevät lehtipuut, meri kitä äiti saa sairaanhoidollisen Suorapuheisuus ei ole kai- Lounais-Suomen Kaarina Pöyhönen-Siimes- Syöpäyhdis- Turvahälyttimet, Tekemistä riittää sähkö- ja veteihin tulee lähdettyä aina siltioivat jykevät männyt ja valoa - Olen hyvin kiitollinen, et- Harjunkoski miettii. äisili apryhmän, vastavalmistuneelle jonka tehtävänä palvelu- on tista. minut Lisäksi naapuruston yksiköstä epäviral- löytykokemuksen myötä olohuotään potilaan aikaa, jossa keho rissä. Täällä ei ole vain lääkäri kaa on jäljellä rajallisesti, pelsaaki, 72, muuttivat nimennyt Meri-Karinan työ- Hoito Seppo on Siimesmäki ympärivuorokau- on toi- Risuja tulee pitkän asumismaltelee niiden takana. Ele- avun kodinomaisessa ilmapiikille helppoa. Kun yhteistä ainos- saattaa asuntoalueelle Meri-Karinan ennen vireillä kaikkia vät lisena lääkäripalvelut. puuseppänä Asumiseen ja huoltomiehenä asukkaiden alusta alkaen. ravinto-, Meri- kunalle. Pöyhönen-Siimesmäki Kun Iiro Harjunkoski ja hätaisivat äitiä numeroituna poti- mielen, voi olla melkoinen. neen mahdottomalle tuuletusik- sanelee päivän rytmin. X:ää ja hoitaja Y:tä, jotka hoiko siitä, että pahoittaa toisen lää- tkin suunnittelu aattona. loppuun. Työryh- siivous- Karinasta ja vaatehuoltopalvelu löytyy eläkkeelle näyttää kädestä pitäen, miten nen enonsa Simo Koivisto tulaana. Sairaan ei tarvitse piilo- Mieltä painavat asiat eivät kui- olevien muita, virallisen rakennushankkeiden muuttopäivän sisältyvät assa, män - Sairastuin puheenjohtajana vakavaan toimii astmaan eikä talossamme tohtori ollut h.c. rinan nikon keittiö loihtimia huolehtii astiakaappe- ravinto- avata se reumaattisin sormin. Harjunkosken äitiä, he karistasa taakaksi, vaan ihminen koh- että ne lakaistaan maton alle. sekä jääneen viriketoiminta. koneenrakennustek- Meri-Ka- mahdoton vanhan naisen on levat Karinakotiin tapaamaan tella tarpeitaan peläten olevantenkaan lakkaa olemasta sillä, kauppatieteiden siosiilla arkkitehti kantaa minua Eira ja Kejonen, kauppakasse- johpöytiä. Rivitaloja ympäröivä alkuperäisasukkailta kiitosta. sin. Eron hetki lähenee, nyt junkoski. omainen jää murheineen yk- Matti hissiä. Koivurinta, Hän ei jaksanut jäseninä enää palveluista. ja, lapsiportteja ja televisio- Asumisen turvallisuus saa vat harteiltaan kiireen ja stresdataan ihmisenä, huokaa Har- Harjunkoski kertoo, ettei uistaja yhtä Timo aikaa Lundstedt, portaita rakennusmestari Pöyhönen-Siimesmäki Toni Mattsson, sanoo ylös, Toiminnallinen pensasaita on miehen aikaansaannosta samoin kuin suurin hokkuus, sohvapöydälle sijoidessäoloonki ja Norjasta saapunut Koikea, jos puhuminen tuntuu vai- Sitä tuo kotisairaanhoidon te- keskitytään olennaiseen. Yh- Saksassa asuva Harjunkossin. Hoitajilta saa apua ja tualo- toimitusjohtaja Kari Ojala ja puisto erel- ja katsoo silmät nauraen osa pariskunnan kodikkaan tettu turvapuhelin ja Karinarannan ympärivuorokauti- kaikenlaisen hyvän keksimitä kaukaakin matkannut omairehtia kaikesta. - Mielikuvitusta saa käyttää visto ovat panneet merkille, etkealta. Ei tarvitse yksin muväri- arkkitehti omaishoitajamieheensä, Bo Wennerström, joka Rakennustyöt kaksion huonekaluista. tarkoitus Viime mo- ukat päällikkö lisesti. Outi Reuter. Lisäknyt jotta lopullisen Sepon päätöksen sydän saisi varo- jo välittävät naapurit. kauniin paikan, jossa sänkypo- niin paljon kuin itse kykenee. vaikkei se ole helppoa. Sekä sekä huitaisee sihteerinä kädellään suunnittelu- hyväntuu- aloittaa aikoina heti vaimo kun on ARA jarrutellut, on tehnen päivystys. Sekä tietenkin seen. Huomasin tuolla pihalla nen saa olla läheisensä tukena Lähdöstäkin keskustellaan, ruuänytjennustvanut ympärille, ja nykyaikaistamista omenapuu on jaaksi syntää. vuodeksi. Jos ei syty, niin selvitetään on- heti. Musiikki on äidilleni hy- onnistuu vierashuoneessa ja ihmistä. Lopulta sanat voivat si yhdistyksen - Alue oli pelkkää hallitus nimesi aukeaa jen hiukan myöntämisestä lepoa. Uusille hankkeelle. tekijöille olisi naapurustossa on arvioitu va- ky- katsoo syttyykö aamulla valot. ja ulkoilumahdollisuus järjestyi Karinan ruokala, yöpyminen pelätä loukkaavansa tärkeää - Naapuri vahtii naapuriaan, tilaskin voi nauttia luonnosta, Kivenheiton päässä on Meri- saattaja että saatettava voivat keittiö- kun tulimme. ja ravintolatilojen Luonto on laa- kas- Rakennusaika kun varten täyttänyt oman tontin, työryhmän, jatkaa Pöyhönen-Siimesmäki toimii mietteliäästi. kaup- palvelukeskuksen kuntapalvelujen käyttö uuden on jää- ja tuttu. Yleensä kaikki ilmoitta- myös mahdollisuus kuunnella tuoda ylimääräinen sänky, jos - Voi olla potilaalle suuri jonka Meri-Karinan toiminta- hoito- ja lii- ja ko siellä matkustettu vai sairasvin rakas asia, ja nyt hänellä on äidin huoneeseenkin voidaan kuitenkin vapauttaa. altopiepaneuvos Muutosta Arto on kulunut Arvonen, yli jäse- kol- vanhan nyt vähiin. asunto-osan Siinä missä väliin Siimes- jää vatkin matkoistaan, Siimesmä- huoneessaan lempimusiikki- haluaa tai on tarvetta olla läsnä helpotus, että tuntee saavansa puheenjohtajana luksi ninä metoista arkkitehti vuotta. Eira Kejonen, noin mäki 300 viihtyy m2:n verstaalla, suuruinen hänen toiminnallinen vaimonsa nauttii tila, johon kodin on rauhas- tar- On perjantai ja kello lähes- Kun äidin syöpä todettiin sa, omaisten luvalla. Minusta ki kuvailee rivitalon tapoja. aan, Harjunkoski hymyilee. yön tunteinakin. lähteä täältä eteenpäin rauhas- n. keittiöpäällikkö Meri-Karina Juha oli avioparille Laiho ja laiovanen-siimesmäki oli sairastu- isoisoäiti harrastaa lukemista, yhdessä pihan mustikkapuskia vitsi ympärivuorokautista hoilaalle, ettei tarvitse enää pon- rakennusmestari tuttu jo ennen muuttoa. Toni Mattsson, sekä sihteerinä toimitus- erilaisia pelejä, pieni puutarha Lupa lähteä on erittäin tärkeää sanoa poti- Pöyhökoituta. Entinen rakentaa myyjä kävelyrata, ja nykyinen tyy kolmea. Ihailemme vielä parantumattomaksi ja hän tar- ensa johtaja nut syöpään Kari Ojala. kaksikymmentä Arkkitehti ja kirjoittamista akvaario, sekä sekä sijoittaa kreikan alueelle kieltä. tuoleja Ruokailu- ja pöytiä ja kuntoutus- leväh- saunamajurin hommiin. tilaspaikka Raision kotisailut valtavan raskas, mutta olen sanoo. ja sitten on aika päästää Seppo vaa, järjestyi Karinakodin po- - Tämä prosessi on kyllä olnistella, jos ei jaksa, Koivisto Bo vuotta Wennerström aiemmin ja on hänen osallistunuhensä myös tunnettiin tämän Syöpäyhdis- työryhmän dystä mahdollisuuksia ja seurustelua varten. pariskunta raanhoidon ja Tyksin sosiaali- oppinut täällä paljon. Henkilö- - Parasta olisi, jos saisi näh- mie- toimintaan. tyksen vapaaehtoisten pitkäaikaisena Uusien talkoopäällikkönä. rakennusten sijoiluihin sijaitsevan vastaa toimitusjohtaja kappelin konsert- Kari Yhdeksän tehostetun palvelun asuntoa ja 17 palveluvuokra-asuntoa ikääntyville henkilöille käsittävät asunnot käyttää Hanketta toisinaan, koskeviin naapurissa tieduste- Teksti ja kuva: hoitajan sekä lääkärin avulla, kunnan toiminnasta huokuu dä toisen saavan rauhan, lisää Jarna Lindroos vaikka paikkoja on rajoitetusti. rauha ja välittäminen. Kunpa Harjunkoski. tuspaikkavaihtoehtoja Meri- Ojala, puhelin rakennetaan nykyisen Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen yhteyteen. Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus Karinakoti M ta Pa Se v Ka teh v - h - r - t Pa Ka pä riv ur Va ikk Ka vir toa hu toi läh hu M pa my M Ka sai lik tam Pa Lo ho av dä elä lou Ka sit ta Ta Ka om Ka ma ja kä As ma Pa Pa nu mu no ja

15 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Myötäelämisen tarve määrittää Meri-Karinan asukkaan elämää Siiri Taneli, 90, muutti Meri-Karinan palveluasuntoalueelle liki kaksikymmentä vuotta sitten. Sittemmin hän on ehtinyt toimia vapaaehtoistyössä niin pienten lasten kuin saattohoitopotilaidenkin parissa. Usko on ollut Tanelin elämää ohjaava tekijä pienestä pitäen. Siiri Tanelin tuntevat Meri- Karinassa lähes kaikki, sillä hän muutti aikanaan ensimmäisten joukossa rivitalokaksioon toiminta- ja palvelukeskuksen vastavalmistuneelle palveluasuntoalueelle. Silloin oltiin aivan kesän kynnyksellä. - Ei kestänyt kuin hetken kun huomasin, että tämä on minun paikkani. Sain asua yksin ja ovi avautui suoraan pihalle. Siksikin tämä talo on ollut minulle sopiva, että rakastan seurustella kaikenlaisten ihmisten kanssa. Täältä on aina löytynyt puhekavereita, kiittelee Taneli ja mainitsee vakiintuneeksi tavakseen keskiviikkoiset visiitit naapurin Mummonkammariin, jossa jutustellaan naapurien kesken kahvikupposen äärellä. Auttamisesta sisältöä eläkepäiviin Työntäyteiseen elämään tottunut maatalon emäntä, leskeksi jäänyt äiti ja isoäiti ei halunnut jäädä eläkepäivinään lepäämään laakereilleen, vaan kaipasi päiviinsä merkityksellistä toimintaa. Naapurin vinkistä Taneli hakeutui ensin lastenhoitajaksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton vapaaehtoisrenkaaseen. Pian hän kävi myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tukihenkilökurssin ja alkoi käydä lähistöllä sijaitsevassa saattohoitokoti Karinakodissa tapaamassa potilaita, Palvelurivitalohuoneistoja, Seiskarinkatu 35, Turku - 17 kpl yksiöitä (n. 40 m²) - 4 kpl kaksioita (n. 50 m²) - vuokra 8,72 e /m²/kk Karinaranta, tehostetun palvelun koti - 13 kpl kaksioita (39 m²) - 1 kpl kaksioita (51 m²) - vuokra 490 e /kk (39 m²) - hoitomaksu e /kk alkaen hoitoisuusluokituksen mukaan - ravintopalvelut 300,00 e /kk - turvapuhelin sisältyy vuokraan Karinaranta Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus tarjoaa asumis- ja hoitopalveluja: Nyt on aika hieman hengähtää. Siiri Taneli saavutti elokuussa kunnioitettavan 90 vuoden iän. Keinutuoli on lahja naapureilta ja toiminta- ja palvelukeskus Meri- Karinan työntekijöiltä. - Juhlin merkkipäivää lasteni perheiden kanssa jo aikaisemmin, enkä ollut suunnitellut mitään suurempaa. He kuitenkin sanoivat, että sinä et mene piiloon, ja järjestivät myös juhlat, hän hymyilee. Palvelurivitalohuoneistoja, Seiskarinkatu 30, Turku - 10 kpl yksiöitä (40 m²) - 6 kpl kaksioita (50 m²) - 4 kpl 3 h + k + s (81,5 m²) - vuokra 9,86 e / m²/kk Kenelle palvelut on tarkoitettu - syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen - pitkäaikaissairaille - vammaisille - terveydenhuollon, sosiaalihuollon tai muiden viranomaisten osoittamille palvelujen tarvitsijoille Palveluasunnot Karinaranta ja Meri-Karinan palveluasunnot sijaitsevat luonnonkauniissa ympäristössä meren rannalla Turun Hirvensalossa. Meri-Karinan palveluasunnot ovat rivitalohuoneistoja. Karinarannan asunnot sijaitsevat kahdessa kerroksessa ja suurimmassa osassa huoneistoja on merinäköala. Asukkaat sisustavat huoneistonsa itse. Varsinkin Karinarannan asuntoja suunniteltaessa on otettu huomioon esteetön liikkuminen apuvälineitä käytettäessäkin. Karinarannan yhteisiä tiloja ovat aulan seurustelu- ja ruokailutilat, takkahuone, virike- ja viherhuone, saunaosasto sekä luonnonkauniit ulkoterassit vapaa-ajan viettoa varten. Hoitohenkilökunnan antaman terveydenhoidon lisäksi Karinarannassa huolehditaan asukkaiden ravinto-, siivous- ja vaatehuoltopalveluista sekä viriketoiminnasta. Annettava hoito on ympärivuorokautista ja hoitohenkilökunta koostuu lähi- ja sairaanhoitajista. Myös lääkäripalveluja on saatavissa. Yleisestä siisteydestä huolehtii talon oma siistijä. Kaikissa huoneistoissa on invavarustettu wc/kylpyhuone tarvittavin tukikahvoin sekä baarikeittiö olohuoneen ja alkovin lisäksi. Meri-Karinan palveluasukkailla on käytettävissään toimintakeskuksen ravintolan palvelut sekä sauna- ja uima-allasosasto. Toimintakeskuksessa tarjoavat palveluitaan myös parturi-kampaaja, kosmetologi, jalkahoitaja sekä fysikaalinen kuntoutuslaitos. Meri-Karinan palveluasukkaille laaditaan tarvittaessa yksilöllinen hoitosuunnitelma. Karinarannan ja Meri-Karinan henkilökunta vastaavat myös Meri-Karinan palveluasukkaiden kotisairaanhoidosta. Alueen asukkaiden kotipalvelun hoitaa Turun kaupungin sosiaalikeskus. Myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. osallistuu näiden palveluiden tuottamiseen(mahdollisuus ostaa esimerkiksi siivous- tai ravintopalveluja). jotka kaipasivat keskusteluseuraa. Taneli selittää, että hänen vanhempansa ovat kumpikin menehtyneet syöpään ja lähipiirissä vuosikymmenten aikana muutenkin useasti vieraillut kuolema on ollut ajatuksissa paljon. Tuntui tärkeältä tukea ihmisiä näiden elämän viimeisillä metreillä. Saattohoitopotilaiden kanssa puhe kääntyi usein hengellisiin asioihin. - Kasvoin uskonnollisessa kodissa ja Jumalaan turvautuminen on ollut minulle luonnollinen asia. En ole kuitenkaan halunnut tyrkyttää uskoani, vaan myötäelää, kuvailee diakoniatoimikunnissakin pitkään vaikuttanut Taneli. Siiri Taneli selvitti hoitajien välityksellä, kuka Karinakodissa milloinkin kaipasi hänen seuraansa. Joskus yksinäinen potilas pyysi häntä valvomaan vierellään koko yön. Ja totta kai hän silloin valvoi. - Kysyin, että saanko rukoilla puolestasi ja vastaus oli aina, että kyllä. Puhuimme kuitenkin aivan kaikesta muustakin, kertoo Taneli. Automaattivastauksia ei anneta Kun on elänyt niin pitkään kuin Siiri Taneli ja omistaa iloisesti tuikkivat silmät ja levollisen olemuksen, tietää varmaankin, mikä on pitkän ja hyvän elämän salaisuus. - Ainakin olen nukkunut paljon, vanharouva tokaisee ilkikurisesti hymyillen. Myös liikkumisesta hän kertoo nauttineensa aina, harrastaneensa pyöräilyä yli kahdeksankymppiseksi, eikä ole kovin monta vuotta siitäkään, kun hän kävi kesäisin joka aamu talon nurkalta pilkottavassa Pitkäsalmessa uimassa. Mutta pohdiskelut sikseen, koska onhan Taneli niin monesti joutunut toteamaan, etteivät kaikki saa elää pitkää elämää terveistä elämäntavoista huolimatta. Hän ajatteleekin, että jokaisen elinpäivät on määrätty ennen kuin yhtäkään niistä on vielä eletty. Taneli muistuttaa, että elämässä tulee vastaan monenlaisia mutkia, ja vaikka hän on kokenut uskon tuovan niihin lohtua, on hän samalla oppinut tärkeän asian. - Jumala ei ole mikään automaatti. Kaikkiin rukouksiin ei tule vastausta lainkaan, ja joskus se voi tulla vasta vuosien päästä. Mutta hyvin moneen sellainen kuitenkin tulee, hän hymyilee. Teksti: Kuva: Jarna Lindroos Seppo Siimesmäki Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus tarjoaa asumis- ja hoitopalveluja: Palvelurivitalohuoneistoja, Seiskarinkatu 35, Turku - 17 kpl yksiöitä (n. 40 m²) - 4 kpl kaksioita (n. 50 m²) - vuokra 8,72 e /m²/kk Karinaranta, tehostetun palvelun koti - 13 kpl kaksioita (39 m²) - 1 kpl kaksioita (51 m²) - vuokra 490 e /kk (39 m²) - hoitomaksu e /kk alkaen hoitoisuusluokituksen mukaan - ravintopalvelut 300,00 e /kk - turvapuhelin sisältyy vuokraan Palvelurivitalohuoneistoja, Seiskarinkatu 30, Turku - 10 kpl yksiöitä (40 m²) - 6 kpl kaksioita (50 m²) - 4 kpl 3 h + k + s (81,5 m²) - vuokra 9,86 e / m²/kk Kenelle palvelut on tarkoitettu - syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen - pitkäaikaissairaille - vammaisille - terveydenhuollon, sosiaalihuollon tai muiden viranomaisten osoittamille palvelujen tarvitsijoille N:o Palveluasunnot Karinaranta ja Meri-Karinan palveluasunnot sijaitsevat luonnonkauniissa ympäristössä meren rannalla Turun Hirvensalossa. Meri-Karinan palveluasunnot ovat rivitalohuoneistoja. Karinarannan asunnot sijaitsevat kahdessa kerroksessa ja suurimmassa osassa huoneistoja on merinäköala. Asukkaat sisustavat huoneistonsa itse. Varsinkin Karinarannan asuntoja suunniteltaessa on otettu huomioon esteetön liikkuminen apuvälineitä käytettäessäkin. Karinarannan yhteisiä tiloja ovat aulan seurustelu- ja ruokailutilat, takkahuone, virike- ja viherhuone, saunaosasto sekä luonnonkauniit ulkoterassit vapaa-ajan viettoa varten. Hoitohenkilökunnan antaman terveydenhoidon lisäksi Karinarannassa huolehditaan asukkaiden ravinto-, siivous- ja vaatehuoltopalveluista sekä viriketoiminnasta. Annettava hoito on ympärivuorokautista ja hoitohenkilökunta koostuu lähi- ja sairaanhoitajista. Myös lääkäripalveluja on saatavissa. Yleisestä siisteydestä huolehtii talon oma siistijä. Kaikissa huoneistoissa on invavarustettu wc/kylpyhuone tarvittavin tukikahvoin sekä baarikeittiö olohuoneen ja alkovin lisäksi. Meri-Karinan palveluasukkailla on käytettävissään toimintakeskuksen ravintolan palvelut sekä sauna- ja uima-allasosasto. Toimintakeskuksessa tarjoavat palveluitaan myös parturi-kampaaja, kosmetologi, jalkahoitaja sekä fysikaalinen kuntoutuslaitos. Meri-Karinan palveluasukkaille laaditaan tarvittaessa yksilöllinen hoitosuunnitelma. Karinarannan ja Meri-Karinan henkilökunta vastaavat myös Meri-Karinan palveluasukkaiden kotisairaanhoidosta. Alueen asukkaiden kotipalvelun hoitaa Turun kaupungin sosiaalikeskus. Myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. osallistuu näiden palveluiden tuottamiseen(mahdollisuus ostaa esimerkiksi siivous- tai ravintopalveluja). Palveluideologia Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen palveluasunnoissa pyritään kokonaisvaltaiseen hoitoon, jonka tarkoituksena on luoda asukkaille olosuhteet elää hyvää elämää iän ja avuntarpeen kasvaessa. Asukkaita rohkaistaan omatoimisuuteen ja korostetaan heidän omaa osaamistaan. Lähtökohtana on aina asukkaiden omat toivomukset elämisen valinnoissa. Jokainen voi elää oman aikataulunsa mukaan silloin, kun se ei loukkaa talon muita asukkaita. Karinarannan tehostettu palveluasuminen tukee ja edistää itsenäistä selviytymistä siten, että ehkäistään asukkaan siirtymistä raskaampiin hoitomuotoihin. Henkilökunta pyrkii olemaan myös tiiviissä yhteistyössä omaisten kanssa. Talous ja maksukäytännöt Kaikkiin vuokriin sisältyy lämmitys, sähkö ja vesi sekä puhelimen perusmaksu. Hoitomaksu peritään erillisen hoitosuunnitelman mukaisesti. Karinarannan asukkaille ja niille asukkaille, joille on tehty erillinen hoitosuunnitelma, lähetetään lasku kuukausittain jälkikäteen. Laskuun on eritelty vuokran, hoidon ja ravintopalveluiden osuus. Lisäksi erikseen laskutetaan lääkkeet sekä puhelimen käytöstä aiheutuvat kulut. Asukkaan kotikunta tai Kansaneläkelaitos voivat osallistua asumiskustannuksiin maksamalla asukkaalle esimerkiksi asumis- tai hoitotukea. Palvelujen piiriin hakeutuminen Palvelujen piiriin haluava tai hänen läheisensä voi ottaa yhteyttä alla oleviin puhelinnumeroihin. Hänelle lähetetään asuntohakemus, jonka palautettuaan ohjeiden mukaisesti täytettynä ja liitteineen häneen tullaan ottamaan yhteyttä sopivan asunnon löydyttyä. Tarvittaessa yhdistyksen sairaanhoitaja kartoittaa asiakkaan tilanteen ja varmistaa oikean tasoiseen yksikköön sijoittumisen. Lisätietoja Toimitusjohtaja ja isännöitsijä Kari Ojala, puhelin Sihteeri Arja Mäkilä, puhelin Henkilöstö- ja hallintosihteeri Henje Hyppänen-Joutsa, puhelin Lähiesimies Satu Heino, puhelin Tehostetun palvelun koti Karinaranta - Palvelukodissa on 9 yksityispaikkaa sekä 5 Turun kaupungin ostopalvelupaikkaa terveydenhuollon, sosiaalihuollon tai muun viranomaisen osoittamille palveluntarvitsijoille. - Hoito on ympärivuorokautista. Lisäksi talosta löytyvät lääkäripalvelut. - Asukkaaksi otetaan myös muita pitkäaikaissairaita kuin syöpäpotilaita. - Kaikki Karinarannan huoneistot ovat kaksioita, joissa on huomioitu esteettömyys. - Asumiseen sisältyvät asukkaiden ravinto-, siivous- ja vaatehuoltopalvelu sekä viriketoiminta. - Karinarannan oma keittiötyöntekijä valmistaa aamupalan ja kahvipullat, pääateriat tehdään Meri-Karinan keittiössä. - Kaikissa tiloissa on turvahälyttimet ja lisäksi asukkailla on käytössään turvarannekkeet - Asukaspaikkaa voi hakea täyttämällä asuntohakemuksen liitteineen. Palveluideologia Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen palveluasunnoissa pyritään kokonaisvaltaiseen hoitoon, jonka tarkoituksena on luoda asukkaille olosuhteet elää hyvää elämää iän ja avuntarpeen kasvaessa. Asukkaita rohkaistaan omatoimisuuteen ja korostetaan

16 N:o 2 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Emme tuo leikkauskuvia jokaiseen illanviettoon Puheenjohtaja Terttu Yli-Tolppa-Kerrola pitää lääkärien luentoja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Turun seudun paikallisosaston toiminnan keskeisenä antina. Muukin kuin syöpätietous kuitenkin kiinnostaa laajaa jäsenistöä, jota paikallisosasto haluaa palvella kokonaisvaltaisesti. Turun seudun paikallisosaston syksyn ensimmäiseen jäseniltaan on kutsuttu asiantuntijavieraaksi geriatri Ismo Räihä puhumaan vanhuuden haasteista. Meri-Karinaan on kokoontunut satakunta jäsentä, syöpäpotilaita, heidän läheisiään sekä muita aiheesta kiinnostuneita. Arvat käyvät kaupaksi, tuolinjalat kolisevat kongressisalin lattiaa vasten ja tulijat tähyilevät yleisön joukosta tuttuja kasvoja. Uusiakin on mukana, mutta harva rohkenee ihan ensimmäiseen illanviettoon ilman perheenjäsentä tai ystävää. Geriatri Räihä puhuu siitä, miten tärkeää toimintakyvyn ylläpitäminen on myöhäisellä iällä. Hän tähdentää, että perusasioilla, siis säännöllisellä liikunnalla, monipuolisella ravitsemuksella ja sosiaalisia suhteita vaalimalla luodaan hyvinvointia, joka vaikuttaa suoraan siihen, missä määrin ihminen joutuu vanhetessaan riippuvaiseksi toisten avusta. Kun perusta on kunnossa, on sairaudesta toipuminenkin helpompaa Ḋieetille Räihä ei senioreja sen sijaan kannusta. - Jos on ollut keski-iästä lähtien liikapainoinen, ei tule 80-vuotiaana ryhtyä laihduttamaan. Laihdutettaessa menetetään herkästi lihasmassaa ja toimintakyky heikkenee, Räihä opastaa ja sanoo, että on iäkkäälle aivan suositeltava painoindeksin arvo, vaikka nuorelle se merkitsisi lievää liikapainoa. Luennon jälkeen kahvitellaan ja vaihdetaan kuulumisia, pidetään arpajaiset ja kuunnellaan Anne Haapalan lausumia runoja. Hyvinvointia keholle ja mielelle Puheenjohtaja Yli-Tolppa-Kerrola ja varapuheenjohtaja Leila Leino kertovat, että monipuolisuus on paikallisosaston ohjelman punainen lanka. Kukapa haluaisi ajatella itseään yksiulotteisesti vain syöpäpotilaana. Siksi noin kerran kuukaudessa järjestettävissä jäsenilloissa käsitellään muutakin kuin sairautta, hoitoja ja lääkitystä, vaikka tarpeellisia asioita ovat nekin. - Jos puhutaan pelkästään syövästä, tuntevat ihmiset itsensä sairaammiksi kuin ovatkaan, arvelee Yli-Tolppa-Kerrola ja Leila Leino on samoilla linjoilla. - Vakavasti sairaan on saatava ajatuksensa välillä muualle, hän täydentää. Naiset lupaavat, että näköpiirissä on hyvinvointia niin keholle kuin mielellekin toimintakauden mittaan. Viihdettäkään ei unohdeta, vaan sitä on tiedossa etenkin musiikin muodossa. Ahkerat Kertut kokoontuvat Meri-Karinan kirjastossa joka tiistai, ja matkojen järjestämisessä tavoitellaan mahdollisimman monelle mahdollisuutta lähteä liikkeelle. Turun paikallisosaston jäsenistö on vuotiasta, mikä on otettu ohjelman suunnittelussa huomioon. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos Puheenjohtaja Terttu Yli-Tolppa-Kerrola (oik.) ja varapuheenjohtaja Leila Leino esittelevät jäsenillan arpajaisvoittoja, jotka tulevat suoraan Turun seudun paikallisosaston johtokunnan jäsenten puutarhoista. AUTOMAA - ASIAKASOMISTAJAN AUTOKAUPPA Pysäyttämätöntä muotoilua Ford kinetic Design.* AUTOMAAN FORD- HUOLTO TARJOAA: Kausihuolto alk. 149 Katso tarkistuskohteet nettisivuillamme automaa. > S-Edut tai tiedustele liikkeistämme. Saat BONUSTA jopa 5 % koko laskun loppusummasta Ford Fusion 80hv Limited 5-ov sis. ilmastointi, CD-soitin, 2 renkaat, huollot ym. 199 /kk UUSI AUTO PELKÄLLÄ KUUKAUSIMAKSULLA + käs.kulu 7 /kk 48 kk/40 tkm kun 1. vuokra e (vanha autosi voidaan huomioida 1. vuokraeränä) Uusi Ford Fiesta voittoisa kokonaisuus. Testivoittaja* Ford Fiesta on tyylikäs, taloudellinen ja ajo-ominaisuuksiltaan luokkansa ehdotonta parhaimmistoa. Valitse Fiesta, kun haluat nauttia ajamisesta ja tehdä sen vastuullisesti (malliston CO 2 -päästöt alkaen vain 98 g/km). Ford Fiesta alkaen ,75 (autoveroton suositushinta arv. autovero CO 2 -päästöllä 128 g/km 2525,75 + toim.kulut 600 ) *Tekniikan Maailman pikkuautovertailun jaettu voitto (TM 10/09). Vuoden auto Suomessa 2009 (Tuulilasi). Red dot design award -muotoilukilpailun voitto. Feel the difference TAKUUVAIHTOAUTOT AUTOMAASTA Enemmän etuja ja BONUSTA jopa 5 % S-Etukortilla Automaa Turku Ford Satakunnantie 164 Vaihtoautot Uudet autot Huollon ajanvaraus AUTOMAA PALVELEE MA-PE KLO JA LA KLO Puheluhinnat Snt/puhelu Snt/min Kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,21 snt 5,9 snt Kotimaan matkapuhelinverkoista 8,21 snt 16,9 snt Hinnat sis. Alv 22% Automaa Konala Ford Peugeot Automaa Espoo Olari Ford Peugeot Automaa Herttoniemi Ford Peugeot Automaa Vantaa Ford Peugeot Automaa Lahti Ford Peugeot Automaa Hämeenlinna Peugeot Automaa Tampere Nekala Ford Peugeot Automaa Turku Ford Automaa Raisio Peugeot

17 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o Puheenjohtaja Esko Tähtinen: Uudenkaupungin paikallisosasto voisi olla Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Vakka-Suomen keskus Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Uudenkaupungin paikallisosaston puheenjohtaja Esko Tähtinen toivoo, että aktiivinen osasto tulisi tutuksi kaikille Vakka-Suomen kuntien syöpäpotilaille ja syöväntorjunta-asiasta kiinnostuneille. Tähtinen toivottaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenet Kustavista, Laitilasta, Pyhärannasta, Taivassalosta ja Vehmaalta saman tien tervetulleiksi paikallisosaston toimintaan. - Uusikaupunki olisi hyvä keskus Vakka-Suomessa, sillä meillä toimii TYKS Vakka- Suomen sairaalassa syöpäpoliklinikka, ja tänne tullaan syöpähoitoihin muista kunnista, sanoo Tähtinen. Hän muistuttaa, että osaston kohtaamispaikka Ystäväntupa sijaitsee keskellä kaupunkia Suomen Punaisen Ristin kanssa yhteisissä tiloissa. Tähtinen katsoo, että paikallisosastolla olisi paljon annettavaa niille Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ajanvietettä ja yhdessäoloa kaipaaville jäsenille, joiden kotikunnissa syöväntorjunta-asiasta kiinnostuneille ei ole tarjolla toimintaa. Ugissa uudet toimijat ovat kaivattuja, sillä vaikka osasto järjestää säännöllistä ohjelmaa lauluilloista torstaipäivystyksiin ja vertaistukikokoontumisiin, voisi osallistujia olla enemmänkin. Uudenkaupungin syöpäpoliklinikka on paikallisosaston ylpeys ja sen tukemista kohteista tärkein. Paikallisosasto on rahoittanut vuosien varrella sekä klinikan välineistöä ja kalustusta että hoitajien koulutustakin. Itsekin ylihoitajan ammatissa työskentelevä Tähtinen näkee toimivan yhteistyön syöpäpoliklinikan kanssa paikallisosaston toiminnan ydinalueena. - Paikallinen poliklinikka helpottaa paljon hoitojen saamista, kun syöpäpotilaitten ei tarvitse käyttää aikaa matkustamiseen. Lääkäri käy klinikalla Turusta kerran viikossa ja hoitajat tulevat jäsenillemme nopeasti tutuiksi, joten heihin on helppo ottaa yhteyttä silloinkin kun kotona tulee jokin ongelma, Tähtinen kehuu. Lisää ajatustenvaihtoa paikallisosastojen välille Uudenkaupungin paikallisosaston puheenjohtaja näkee vuorovaikutteisuudessa suuren arvon myös suhteessa muihin paikallisosastoihin. Meri-Karinassa keväällä kokoontunut työryhmä, joka käsitteli paikallisosastojen yhteisiä huolenaiheita, koettiin hänen mukaansa Uudessakaupungissa niin hyödylliseksi, että osastojen välille toivotaan nyt säännöllistä ajatustenvaihtoa. - Kokoontumisissa muiden paikallisosastojen kanssa saisimme ideoita omaan toimintamme ja pystyisimme itse varmasti antamaan toisillekin jotakin, sanoo Tähtinen, joka ehdottaa paikallisosastoille pariakin vuosittaista yhteistapaamista tai koulutustilaisuutta Turussa. - Sinne on kaikkien helppo päästä. Tähtinen katsoo, että tapaamisissa solmittaisiin hyödyllisiä henkilökontakteja. Ne helpottaisivat tiedonhankintaa, kun kohtaamisten myötä muistaisi, mistä minkin aiheen asiantuntija löytyy. Lähestyminen olisi helppoa, kun nimeen liittyisivät tutut kasvot. - Toiminnan pohja tukevoituisi, kun asioita pohdittaisiin yhdessä. Paikallisosastot pystyisivät todella tukemaan toisiaan, puheenjohtaja perustelee. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos Uudenkaupungin paikallisosaston puheenjohtaja Esko Tähtinen toimii työkseen Tyksin syöpätautien klinikan ylihoitajana. Lisäksi hän on Uudenkaupungin kaupunginvaltuuston jäsen ja viiden Vakka- Suomen kunnan yhteisen terveyslautakunnan puheenjohtaja. AUTOMAA - ASIAKASOMISTAJAN AUTOKAUPPA Uusi Peugeot 3008 Paras Peugeot ikinä*. Koeaja nyt Automaassa! HUOLLAMME KAIKKI AUTOMERKIT Kausihuolto alk. 149 Katso tarkistuskohteet nettisivuillamme automaa. > S-Edut tai tiedustele liikkeistämme. Saat BONUSTA jopa 5 % koko laskun loppusummasta UUSI AUTO PELKÄLLÄ KUUKAUSIMAKSULLA Peugeot 107 Trendy S-Etuautosopimuksella sis. ilmastointi, CD-soitin, 2 renkaat, huollot ym. 199 /kk + käs.kulu 7 /kk 48 kk/40 tkm kun 1. vuokra e (vanha autosi voidaan huomioida 1. vuokraeränä) OSTAMME AUTOJA Kysyntää erityisesti edullisista autoista! * Peugeot on onnistunut luomaan ajettavuudeltaan parhaan tuotteensa ikinä. Ilta-Sanomat Kyseessä on varsin onnistunut kokonaisuus. Tekniikan Maailma Diesel jytisi äärettömän vakaasti ja todella hiljaisesti. Iltalehti Tunnelmat: Ostan Kauppalehti Peugeot 3008 hinta alk arv. autovero 5.678, kokonaishinta toim.kulut 600. CO2-päästöt165 g/km, keskikulutus 7,1 l/100 km. Lisätietoja liikkeistämme ja netistä Enemmän etuja ja BONUSTA jopa 5 % S-Etukortilla Automaa Raisio Peugeot Nikkarinkatu 1 Automyynti Huolto/varaosat AUTOMAA PALVELEE MA-PE KLO JA LA KLO Puheluhinnat Snt/puhelu Snt/min Kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,21 snt 5,9 snt Kotimaan matkapuhelinverkoista 8,21 snt 16,9 snt Hinnat sis. Alv 22% Automaa Konala Ford Peugeot Automaa Espoo Olari Ford Peugeot Automaa Herttoniemi Ford Peugeot Automaa Vantaa Ford Peugeot Automaa Lahti Ford Peugeot Automaa Hämeenlinna Peugeot Automaa Tampere Nekala Ford Peugeot Automaa Turku Ford Automaa Raisio Peugeot

18 N:o 2 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Pelkojen käsittely kotona vähentää laitoshoidon tarvetta Keskustelua ja kuuntelemista, henkistä tukea, oireiden ja kivunhoitoa, järjestelyissä avustamista, kädestä kiinni pitämistä - siinä on kotisaattohoidon keskeisiä tehtäviä Loimaalla. Pohjimmiltaan kyse on pelkojen voittamisesta, turvallisuuden tunteesta ja mielenrauhan rakentamisesta matkalla kohti tuntematonta. Ella Mikkolan työssä kipupumppu helpottaa potilaitten oloa. Peruspumpullakin tarvittaessa annostelua voi lisätä itse, eikä yliannostus ole vahingossakaan mahdollinen, sillä tietyssä vaiheessa potilas nukahtaa. - Joskus kipu on henkistä tai hengellistä kipua. Silloin lääkitys ei auta, vaan potilas kaipaa, että joku on lähellä, kuuntelee ja keskustelee, Mikkola sanoo. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen syöpäneuvonta-aseman ja kotisaattohoidon Loimaan seudun vastaava hoitaja Ella Mikkola kertoo, miten tarpeellista on, että saattohoitopotilaan kanssa on aikaa syventyä keskusteluun. Mikkolalla on saattohoidosta liki kahden vuosikymmenen kokemus. - Ajan kanssa voi hiljalleen johdatella puheen tulevaan kuolemaan ja siihen liittyviin järjestelyihin. Toimimme sellaisina tönäisijöinä, että lähestyvän lähdön järjestelyssä päästään eteenpäin. On palkitsevaa nähdä kun jännitys poistuu täältä, Mikkola sanoo päätään sipaisten. - Kun asiat on puhuttu valmiiksi, voidaan jäljellä olevaa aikaa elää tässä hetkessä. Hän lisää, ettei elämää voi koskaan saada valmiiksi, mutta sopusointuun pääseminen itsensä ja läheisten kanssa on mahdollista. Silloin syntyy turvallisuuden kokemus. Potilaalla oleva tieto siitä, että hänellä on sairaalassa tai terveyskeskuksessa paikka sitä tarvitessaan, tuo turvallisuutta. - Kun saa tietoa siitä, mitä on tulossa, uskaltaa olla kotona. Ilman tietoa on vain pelko suuresta tuntemattomasta ja yksin jäämisestä, ahdistus kasvaa, saattaa tulla paniikki ja lopulta soitetaan ambulanssi. Mikkolan mukaan pelon vuoksi saattohoidossa siirrytään toisinaan turhan aikaisin laitosvaiheeseen. Kun pelko saadaan poistettua, potilas pystyy olemaan siellä missä hän tavallisesti haluaakin olla, tutussa kotiympäristössä. Sairaalassa käydään vain päivän kahden kivunhoitojaksojen tai muiden vaikeiden ongelmien hoitamisen ajan. Se on suoraan yhteiskunnan varojen säästöä. Raha-automaattiyhdistyksen kotisaattohoidontuki Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle loppuu vuodenvaihteessa. Samalla Loimaan kotisaattohoidon tulevaisuus on punnittava uudestaan. Yhdistyksen paikallisosaston hallitus tulee pohtimaan käytettävissä olevia mahdollisuuksia tulevina kuukausina, mutta toistaiseksi kaikki on auki. Löytyykö jatkajaa syöpäneuvontaasemalle? Myös Loimaan paikallisosaston syöpäneuvonta-aseman tulevaisuus mietityttää Mikkolaa, joka toivoo, että toiminnan jatkaja löytyisi hyvissä ajoin ennen hänen eläkkeelle jäämistään. - Ihmisen saadessa syöpädiagnoosin on tärkeää, että on paikka missä voi rauhassa keskustella asiasta. Ihminen saattaa pelkojen ja epätietoisuuden vuoksi olla tuolloin tilassa, jossa voi toimia äkkipikaisesti ja päätyä harkitsemattomiin järjestelyihin elämässään, hän huomauttaa. Mikkola näkee syöpäneuvonta-aseman tehtävänä tarjota syöpäpotilaille sitä, mitä kiireiset sairaalat eivät välttämättä pysty heille tarjoamaan vaikka halua olisikin - aikaa, tietoa ja tukea. - Pyrin aina ottamaan huomioon koko ihmisen läheisineen, elämänkokemuksineen kaikkineen, hän kiteyttää. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kotisaattohoito Loimaalla Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Loimaan kotisaattohoitoryhmään kuuluu vastaava hoitaja ja koulutetut tukihenkilöt. Tarvittaessa Loimaan Aluesairaalan anestesialääkäri antaa konsultaatioapua. Saattohoitoryhmä täydentää terveyskeskusten saattohoitotoimintaa. Alkuvuonna kotisaattohoidolla oli 26 potilasta, joista 10 saattohoitovaiheen ja yksi palliatiivisen vaiheen potilasta. Saattohoidon vapaaehtoisia tukihenkilöitä tarvittaisiin lisää. Saattohoidon toimialue käsittää 15 kuntaa. TURUN OSUUSKAUPPA - SINUN EDUKSESI VARSINAIS-SUOMESSA Vampula Loimaa Uusikaupunki 2 kpl Mynämäki Pöytyä Oripää Vehmaa Kustavi Taivassalo Nousiainen Rusko Aura Masku Lieto Kyrö Tarvasjoki Raisio Naantali Turku Paimio Kaarina Länsi-Turunmaa Sauvo Kauppakeskus Mylly Forum, Prisma Tampereentie Maistraatinpolku 1, Turku p. (02) Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen syöväntorjunta-arvat ovat myynnissä kaikissa TOK:n Prismoissa, S-marketeissa, Sokos Wiklundilla, Saleissa sekä ABC-liikennemyymälöissä. Yhteistyössä:

19 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o Lääkintöneuvos Ritva Vastamäki Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Forssan seudun paikallisosaston kunniapuheenjohtaja Syöpäpotilaalla tulee olla oikeus saada hoitoa lähellä kotiaan Forssan seudun paikallisosaston kunniapuheenjohtaja Ritva Vastamäki ja puheenjohtaja Pekka Into ovat tyytyväisiä osaston uuteen toimitila Solukkoon Siurilankadulla, kun muutosta on tullut vuosi täyteen. He näkevät tiloissa hyvät puitteet toiminnan lisäämiselle. Uusiin tiloihin kaivataan myös uusia toimijoita ja suunnitelmissa onkin nyt järjestää sekä nuorten omaa vertaistukitoimintaa että rekrytointireissuja paikallisosaston toiminta-alueen kuntiin. Lääkintöneuvos Ritva Vastamäki pitää aluesairaaloihin ostopalveluina hankittuja hoitoja parhaana ratkaisuna pienten kuntien syöpäpotilaille. Heikkokuntoisen ei tarvitse tuhlata aikaansa hoitojonossa tai tien päällä, kun kuntayhtymä hankkii parhaan hoidon kotikulmille. Samalla alueen syöpäpotilaat tulevat tutuiksi keskenään. ihminen on taideteos Lääkintöneuvos Ritva Vastamäki, kirurgian ylilääkäri ja entinen kansanedustaja suhtautuu työhönsä niin intohimoisesti, ettei malta irtautua siitä edes lomaillessaan. Vastamäki on juuri palannut jokilaivaristeilyltä Venäjältä ja mainitsee ohimennen löytäneensä taas hoidon tarvitsijoita kanssamatkustajien joukosta. - Ajattelin, että nyt suljen silmäni enkä katso ihmisten syöpiä, mutta yhdellekin miehelle oli sanottava, että mene hoidattamaan se musta luomi tai siinä on kohta melanooma, hän toteaa hyväntuulisesti. Vastamäki on nimetty Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Forssan seudun paikallisosaston kunniapuheenjohtajaksi, eikä ihme. Hän on vaikuttanut paikallisosaston hallituksen varapuheenjohtajana koko sen 28-vuotisen olemassaolon ajan. Nyt hän iloitsee Siurilankatu 28:n toimitiloista, joissa paikallisosasto on ehtinyt majailla vuoden päivät. Uusi Solukko on edeltäjäänsä tilavampi ja sijaitsee liikuntarajoitteisia jäseniä ajatellen käytännöllisesti katutasossa. Edullisen kiinteistön keskustan tuntumasta löysi puheenjohtaja Pekka Into, se hankittiin testamenttilahjoituksen turvin sekä remontoitiin viihtyisäksi paikallisosaston vapaaehtoisten ja Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen kirvesmies Seppo Heinosen tarmolla. - Kunnon tiloissa voidaan helposti kehittää kaikenlaista uutta tekemistä sitä mukaa kun saadaan innostuneita tekijöitä mukaan, iloitsee Vastamäki, joka kertoo näköpiirissä olevan muun muassa nuorten syöpäpotilaiden uutta vertaistukitoimintaa. Vertaistukitoiminta on erityisesti lääkintöneuvoksen sydäntä lähellä, ja hänen 60-vuotisjuhlakonserttinsa tuotto ohjattiinkin sen kehittämiseen. Tärkeitä kontakteja sytostaattihoidoista Vastamäki on huomannut, että paikallisosaston toimintaan uskaltautuvat parhaiten mukaan sellaiset ihmiset, jotka tutustuvat toisiin syöpäpotilaisiin jo osastolla ollessaan. Hän huomauttaa, että nykyisin sairaalassa vietetään vain lyhyitä aikoja, mutta sytostaattihoidoissa kontakteja ehtii vielä syntyä. - Potilaat tutustuvat toisiinsa tiputuksessa ollessaan. Kun hoidot sitten ovat ohitse ja he jaksavat osallistua toimintaan, on yhdessä osallistuminen helpompaa, Vastamäki toteaa luvun alusta kirurgin ammattia harjoittanut Vastamäki puolustaa kiihkeästi syöpäpotilaiden oikeutta saada hoitoa lähellä kotiaan. - Ihmettelen minkä takia vaikeasti sairaita pitäisi raijata ympäri maakuntaa, kun yhtä hyvin onkologinen tietämys voidaan tuoda heidän luokseen, hän sanoo. Vastamäki onkin ollut keskeisesti vaikuttamassa siihen, että Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän alueella asuvat syöpäpotilaat saavat kaiken tarvitsemansa hoidon Forssasta lukuun ottamatta Turun yliopistollisessa keskussairaalassa annettavaa sädehoitoa. Jo valmiiksi heikkokuntoinen potilas ei joudu kuluttamaan vähäisiä voimiaan matkustamiseen, vaan Tyksin syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri tulee Forssan syöpäpoliklinikalle säännöllisesti kaksi kertaa viikossa ja muut erikoislääkäripalvelut hankitaan potilaalle ostopalveluina sieltä, mistä tasokkaat palvelut nopeimmin ja edullisimmin saadaan. Lapsisyöpäpotilaita hoidetaan myös avosairaanhoidossa kotonaan, jolloin kummatkin vanhemmat voivat olla jatkuvasti pientä potilasta lohduttamassa. - Minulle on sanottu lukuisia kertoja, ettei noin voi tehdä, ja silloin kysyn aina, että miksei voisi. Laki antaa mahdollisuuden, hoito tulee halvemmaksi ja potilaat ovat tyytyväisiä. Vaaditaan vain ajattelutavan muutos, lääkintöneuvos tokaisee. Juuri tällaisella reseptillä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus rankkasi Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän kolmanneksi tehokkaimmaksi koko maassa. Komplikaatiot eliminoitu lähihoidolla Vastamäen mukaan syöpähoitojen kohtalokkaista komplikaatioista on Forssan seudulla päästy kokonaan sen jälkeen kun hoito on tuotu potilaan kotiseudulle. - Kynnys lähteä hakemaan hoitoa läheltä on pieni, ja se on onkologisissa hoidoissa tärkeää. Jos on joutunut ajamaan yli sadan kilometrin kotimatkan hoitojen jälkeen ja kuume alkaa nousta, ei välttämättä jaksa lähteä uudelle sairaalareissulle. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä on edes hankala saada sadan kilometrin päästä kiinni joku, joka ymmärtää asiasi tärkeyden. Vastamäki muistuttaa, että syöpäpotilaiden määrä on jatkuvassa kasvussa ja on odotettavissa, että joka kolmas 20 vuoden päästä elossa oleva suomalainen sairastuu elämänsä aikana syöpään. Hän näkee välttämättömänä, että kaikki maan lähisairaalat kehittyvät syöpäpotilaiden perushoidon osaajiksi. - Koko Suomi on täynnä sairaaloita. Viereisestä sairaalasta pitää löytyä joku, joka voi ottaa syöpäpotilaan asian hoitaakseen, Vastamäki sanoo painokkaasti. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos Joskus hienoinkin taideteos vaatii huolenpitoa. Oleellinen osa naisen terveitä elämäntapoja on säännöllinen käynti mammografiatutkimuksissa. Mehiläisessä tutkimus tehdään vaivattomasti ja nopeasti. Tulokset saat jo saman käynnin yhteydessä. Varaa aika tutkimukseen puh. (02) mehiläinen turku, kauppiaskatu 8, turku Hyvää työtä. Sitä tarvitaan myös tulevaisuudessa.

20 N:o 2 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Haasteena pitkäjänteinen toiminnan kehittäminen Tulin valituksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Salon seudun paikallisosaston puheenjohtajaksi kuluvan vuoden helmikuussa. Lämmin kiitos siitä ja toivon pystyväni toimimaan luottamuksenne arvoisesti. Minua on jo pitkään kiinnostanut syöpäpotilaiden hoidon kehittäminen sekä vertaistukihenkilöiden kouluttaminen, sillä olen koulutukseltani terveystieteiden tohtori ja tehnyt väitöskirjani syöpäsairaanhoitoon liittyen. Ainutlaatuisen puheenjohtajan tehtävän avautuessa eteeni olen tarttunut siihen innostuneesti. Olen kevään aikana perehtynyt osastomme toimintaan ja ilokseni todennut, kuinka vireää ja aktiivista paikallisosastomme toiminta on. Olen havainnut rakenteiden olevan kunnossa, mutta tarvitsevan edelleen kehitystyötä erityisesti vertaistukihenkilötoiminnan saralla. Oma työurani työyhteisökoulutuksen ja erilaisten projektien parissa antaa hyvät lähtökohdat tämän toiminnan kehittämiselle. Yhtenä näkymänä tulevaisuuteen voitaisiin pitää toimivan tukihenkilöjärjestelmän luomista, joka voitaisiin mahdollisesti ottaa käyttöön myös muissa yhdistyksissä. Tukihenkilöiden koulutukseen ja jaksamiseen tulisi myös jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota. Yhdistyksen toiminnalle on erittäin tärkeää saavuttaa riittävä tunnettuus sekä herättää luottamusta kansalaisten parissa. Salon seudun paikallisosastolla on pitkä taival takanaan ja yhdistyksen tunnettavuus hyvällä tolalla. Tämän säilyttämiseksi on jatkossakin keskityttävä riittävään tiedottamiseen, jotta ihmisten on jatkossakin helppo löytää yhdistyksemme pariin. Yksi osastomme tärkeimmistä tehtävistä on tiedottaa riittävästi syöpähoidoista, tukea potilaiden henkistä jaksamista sairauden keskellä sekä auttaa näkemään sairauden yli tulevaisuuteen. Toimintaa voidaan kehittää vain näkemällä tulevaisuuteen Paikallisosaston toiminnan kehittäminen jäsenistöä paremmin palvelevaksi on jatkuvaa, eikä toimintaa voida kehittää näkemättä tulevaisuuteen. Osa kehitystyötä on myös toiminnan raportointi ja seurantatyö, jota tällä hetkellä ei juurikaan ole. Yhteiskunta elää murrosvaihetta, jonka seurauksena myös kolmannen sektorin toimijat ovat uusien haasteiden edessä. Terveydenhuollossa vaaditaan avointa keskustelua ja yhteistyötä julkisen terveydenhuollon sekä kolmannen sektorin välillä sekä myös kolmannen sektorin eri toimijoiden välillä. Sen sijaan, että kukin keksii uudelleen pyörän, tulisi meidän kyetä hyödyntämään muiden hyväksi toteamat toimintamallit ja ajatukset sekä kehittää myös omia uusia ideoita eteenpäin. Toiminnan kehittämiselle oma haasteensa on myös vapaaehtoisten riittävä määrä. Kuten kaikissa yhdistyksissä, myös me painimme resurssipulan kanssa. Meidän tulee pitää huolta vapaaehtoisistamme, jotta he jaksavat jatkaa arvokasta työtään. Itse unohdan huolet ja murheet moottoripyörän selässä tai luonnon keskellä rauhoittuen. Syksyn aikana Salon seudun paikallisosasto järjestää monenlaista mielenkiintoista toimintaa, pääteemana Arjessa jaksaminen sekä luovat auttamismenetelmät. Toivotan tervetulleeksi mukaan kaikki toiminnasta kiinnostuneet! Teksti: Liisa Salmenperä, Salon seudun paikallisosaston puheenjohtaja Kuva: Jorma Laaksonen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Salon seudun paikallisosaston puheenjohtaja Liisa Salmenperä rentoutuu vauhdissa. Moottoripyörällä voi viilettää vaikka nauttimaan Kilpisjärven jylhistä maisemista. TAKSIPALVELUA SALON TALOUSALUEELLA sairasmatkat (laskutamme suoraan Kelaan) työmatkat ja huvimatkat SOITA Marianna Mikko LEIKKAA TALTEEN Novartis, lääkealan rohkea edelläkävijä Uusin tieto elämän puolesta olemme johtavia syöpälääkkeiden kehittäjiä

21 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o Lukio toi syöpäkaranteeniin kaivattua vaihtelua Minna Mäkitalo, 21, joutui syövän kanssa silmätysten kesken lukion. Hodgkinin taudista huolimatta sisukas nuori nainen hankki valkolakin kolmessa ja puolessa vuodessa. Nyt kun tauti on jäänyt taakse, Minna kouluttautuu lastentarhanopettajaksi, viettää aktiivista opiskelijaelämää, hankkii ekstratuloja osa-aikatöillä ja ihastelee sitä, miten normaalia elämä taas on. Ensimmäinen lukiovuosi oli lopuillaan, kesä lähestyi kohisten, ja Minna Mäkitaloa väsytti ja yskitti niin, ettei hän ollut jaksaa kiivetä kotitalonsa rappusia yläkertaan. Ensin hän epäili olevansa opintojen uuvuttama ja huonokuntoinen, sitten tulivat flunssaepäilyt. Todellinen huoli alkoi nostaa päätään, kun kaulan turvotus ei ottanut laantuakseen, vaan päinvastoin paheni hiljalleen viikosta toiseen. Selvisi, että Minnan keuhkoihin oli jo kertynyt vaaralliset kaksi litraa nestettä ja kasvain painoi niitä kasaan. Minna vastaa puhelimeen kesken opiskelijabileiden. Muutosta opiskelupaikkakunnalle ei ole kulunut vielä kuukauttakaan, mutta ensimmäinen lukukausi Rauman opettajankoulutuslaitoksen lastentarhanopettajakoulutuksessa on jo pyörähtänyt vauhdilla käyntiin. Minnasta piti alun perin tulla luokanopettaja, mutta lukionjälkeinen välivuosi päiväkodin laitoshuoltajana sai hänet toisiin ajatuksiin. Huoltotöiden ohessa hän avusti lapsia ja ihastui samalla näiden suoruuteen ja mutkattomuuteen. Nyt lukujärjestyksessä on kasvatustieteen ohella musiikkia, kuvaamataitoa ja liikuntaa, ja kolmen vuoden päästä Minnan on määrä valmistua ammattiin. Vaikka moni juuri opinnot aloittanut joutuu toteamaan, että työt ovat nykyisin kiven alla, on toimelias opiskelijatar ehtinyt hankkia iltatyön vakuutusyhtiön ajanvarauksesta, ja muitakin työtarjouksia on tullut. Tehokkaan hakemusrumban seurauksena Minnaa kysyttiin myös siivoustöihin, henkilökohtaiseksi avustajaksi ja lauluharrastuksen ansiosta karaokejuontajaksikin. - Sairautta en enää ajattele joka päivä, olen jo käsitellyt sen. On se kuitenkin muokannut mua niin, että ajattelen asioista nykyään vähän eri tavalla. En suunnittele enää niin pitkälle, että menen sitten joskus viiden vuoden päästä reissulle, vaan lähden heti kun on rahaa. Koskaan ei tiedä, mitä myöhemmin tapahtuu, sanoo hän tyynesti. Hiukset ja kiistat lähtivät Sovimme tapaamisen parin päivän päähän, jolloin Minna on tulossa Turkuun afrotanssitunnille. Kohtaan iloisen nuoren naisen toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinassa, jossa Minna on käynyt itse sopeutumisvalmennuskurssilla ja toiminut myöhemmin syöpää sairastavien lasten leireillä ohjaajana. Parhaillaankin hän vetää keskuksessa Sykerön nuorten syöpäpotilaiden vertaisryhmää. Hän sanoo kertovansa mielellään sairaudestaan, jos se auttaa nuoria potilaita huomaamaan, että syövästä voi parantua ja jatkaa elämää. Miettihän hän itsekin aikanaan paljon taudin seurauksia. Silloin, 16-vuotiaana, viimeinen koeviikko ennen kesälomaa keskeytyi Minnan osalta, kun solusalpaaja- ja sädehoidot alkoivat. Hän muistaa ihmetelleensä aluksi muiden hössötystä ympärillään, kun tauti tuntui itsestä niin epätodelliselta, että siihen oli mahdoton suhtautua. Kaksi viikkoa myöhemmin syöpä kuitenkin iski kunnolla tajuntaan. Hiukset lähtivät suihkussa. - Etenkin hiustenlähtö oli siinä iässä vaikea asia. Mulla oli ollut pitkät hiukset, ne ylettyivät puoliselkään. Ja sitten tuli kortisonista vielä ihoreaktio ja turvotusta. Tuntuihan se hirveän epäreilulta, Minna kertaa. Pohjaton väsymys valtasi Minnan ajoittain myös hoitojen aikana, mutta sairaana lepääminen tuntui luvalliselta. Sekin tuntui hyvältä, ettei sairaalassa tarvinnut viettää pitkiä aikoja kerralla, vaan toipuminen tapahtui kotona tuttujen ihmisten keskellä. Muutamaa vuotta nuoremmat sisko ja veli kohtelivat Minnaa suorastaan silkkihansikkain. - He käsittelivät asiaa hirveän eri tavoin. Sisko kyseli paljon ja puhui minusta pianonsoitonopettajalleenkin. Veli mietti itsekseen ja vaikutti hajamieliseltä. Emme riidellet kertaakaan sinä aikana kun sairastin. Kun meille parannuttuani sitten tuli ensimmäisen kerran kinaa, äiti sanoi että ihanaa kun te riitelette, kun tämä on niin normaalia! Minna mainitsee huvittuneena. Hän kertoo sairauden lähentäneen koko perhettä, mutta varsinkin äidistä tuli paljon aiempaa läheisempi. Hän oli mukana tyttärensä jokaisella sairaalakäynnillä ja kuljetti tätä päivittäin kouluun, koska taksi olisi tullut kalliiksi eikä bussiin voinut syöpää sairastavan korkean infektioriskin vuoksi mennä. Vihdoinkin maailmalle Vaikka hoidot loppuivat saman vuoden marraskuussa, jatkui infektiovaarasta johtuva karanteeni vielä vuoden eteenpäin. Opinnot eivät kuitenkaan jääneet tauolle, vaan koulunkäynti järjestyi yhteispelinä pienen lukion rehtorin, opettajien ja muiden oppilaitten kanssa. - Koulunkäynti oli joustavaa. Sain erivapauksia. Hain ruoan ennen muita, koska en voinut jonottaa. Istuin välitunneilla pienryhmähuoneessa, koska en saanut oleskella käytävillä, Minna kuvailee. - Koulu oli hyväksi, koska se toi muuta ajateltavaa. Muuten ajatukset olisivat pyörineet paljon enemmän sairauden ympärillä, hän arvelee ja kertoo käyneensä lukion kolmessa ja puolessa vuodessa. Eristys kävi silti ajoittain hermoille. Ulospäin suuntautuneen nuoren oli vaikea kuunnella vierestä, kun kaverit suunnittelivat juhlia eikä itse saanut osallistua mihinkään. Riippuvuus omista vanhemmista täysi-ikäisyyden kynnyksellä ei sekään ollut helposti sulatettavissa. Karanteeni loppui pari viikkoa sen jälkeen kun Minna oli täyttänyt ne pitkään odotetut 18 vuotta. Loppuvaiheessa päiviä tuli laskettua ahkerasti. - Pidin bileet heti kun kielto oli ohi. Silloin tuntui, että olen vihdoin normaali, Minna hymyilee. - Pääsin rientämään maailmalle. Äiti oli kauhuissaan, kun kävin vain öisin kotona nukkumassa. Minna Mäkitalo (edessä) toimii Linda Lahdenperän kanssa ryhmänohjaajana vuotiaiden syöpää sairastaneiden nuorten ryhmälle, jonka ajanvietteisiin mäkiautoilukin kuuluu. Hän on aina kertonut sairaudestaan avoimesti, aluksi estääkseen puolituttujen luulopuheet, sittemmin kannustaakseen sairauden kanssa painivia nuoria. Sillä elämä ei tyssää syöpään - taudin jälkeen voi päästä uudelleen vauhtiin. Minna vetää Sykerönuorten ryhmää Viikkoa myöhemmin Hirvensalon mäkiautoradalla pöllyää. Mäkiautoilu on Sykerön nuorten syöpäpotilaiden suosituimpia ajanvietteitä. - Vauhti tahtoo kiihtyä, kun kaikki yrittävät kasvattaa kierrosaikojaan, ryhmää Linda Lahdenperän kanssa vetävä Minna toteaa. Sykerönuorten tapaamisia on suunnilleen kerran kuukaudessa. Joka toinen kerta ryhmä kokoontuu Meri-Karinassa syömisen, juttelun ja pelaamisen merkeissä. Sitten mennään taas jonnekin ulos, leffaan, hohtogolffaamaan, mäkiautoiluun - mitä milloinkin keksitään. - Tämän ikäisiä ei välttämättä enää kiinnosta Muumimaailma ja muu lapsisyöpäpotilaiden ohjelma. Joskus puhutaan paljon sairausasioista ja välillä ihan muusta. Yhteenkuuluvuuden tunne on aistittavissa ohjelmasta riippumatta, Minna summaa. Sykerönuorten ryhmään saa yhteyden toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinan neuvonnan kautta, puh Teksti ja kuva: Jarna Lindroos Tv: YLE TV1, YLE TV2, YLE Teema, YLE YLE FST5, MTV3, Nelonen, LIV, TurkuTV, Nelonen Sub, HD, Urheilukanava, LIV, TurkuTV, Sub, BBC Urheilukanava, World News, BBC JIM, World Deutsche News, JIM, Deutsche Welle, TV5MONDE, TV7, Iskelmä, The Voice / TV Welle, TV5MONDE, TV7, Iskelmä, The Voice/TV Viisi, MTV, Viisi, MTV, Inspiration, World Fashion, Russia Today, Al Jazeera Inspiration, English, Eurosport World Fashion (kiinteistökohtainen) Channel, Eurosport Radio: Radio: YLE YLE Puhe, Puhe, Ylen Ylen Klassinen, Klassinen, YLE YLE Mondo Mondo Nopea ja varma internet-yhteys. internet-yhteys. Viisi nopeutta 100 Viisi nopeutta Mbit:iin asti 100 Mbit:iin asti Yli 80 kanavaa elokuvia, sarjoja, urheilua, piirrettyjä, dokumenttejä, tiedettä, historiaa. Lisäksi teräväpiirtokanavat: Eurosport CANAL+ HD, Silver Film HD, Voom CANAL+ HD ja Sport MTV HD, HDDiscovery HD, Eurosport HD, MTV HD, Rush HD, Silver HD, SVT HD, TV1000 HD ja Viasat Sport HD SYKERÖNUORTEN OHJELMA SYKSY RAX ja elokuvanautintoa Tavataan Rax-Buffetin edessä osoitteessa Kristiinankatu 9 klo Mässäilyn jälkeen siirrytään Kinopalatsin elokuvateatteriin (Kauppiaskatu 11) yhdessä valitsemaamme elokuvaa katsomaan. Ilta päättyy n elokuvasta riippuen Pool Meri-Karina Uimista, saunomista, pelailua, herkuttelua ja kivaa yhdessäoloa Meri-Karinan takkahuoneessa ja allasosastolla klo alkaen. Uikkarit ja pyyhe mukaan! Iltamien kesto n. 2h. Osoite Seiskarinkatu Pikkujoulut a la Dennis Iloista yhdessäoloa pikkujoulutunnelmissa klo alkaen Pizzeria Denniksessä osoitteessa Linnankatu 17. Ilta kestää max. 2h. TERVETULOA! Ilmoittautumiset tapaamisiin tekstiviestillä viikkoa ennen Lindalle tai Minnalle. Kaikki tapaamiset ovat maksuttomia. Vastaamme myös mielellämme kysymyksiinne! Linda Minna Monipuoliset peruskanavat, laaja Monipuoliset peruskanavat, laaja valikoima maksullisia valikoima lisäkanavia sekä maksullisia varma ja nopea lisäkanavia internet-yhteys kaikki samasta verkosta. Tee hyvä, edullinen ja sekä varma ja nopea internet-yhteys tulevaisuuteen tähtäävä ratkaisu kotisi hyväksi. kaikki samasta verkosta. Tee Kysy Turun Kaapelitelevisiosta, onko hyvä, edullinen ja tulevaisuuteen kiinteistölläsi mahdollisuus liittyä kaapeliverkkon. tähtäävä ratkaisu kotisi hyväksi.

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? 27.09.2013 http://www.cancer.fi/ Maakunnalliset syöpäyhdistykset Pohjois-Suomi Valtakunnalliset potilasjärjestöt:

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Opaste toimistoomme: Jarrumiehenkatu. Käynti pihan puolelta. Junailijankatu Hämeenkatu 7 A. Kela. Kirkko.

SISÄLLYSLUETTELO. Opaste toimistoomme: Jarrumiehenkatu. Käynti pihan puolelta. Junailijankatu Hämeenkatu 7 A. Kela. Kirkko. SISÄLLYSLUETTELO Yleistä 2 Hallituksen jäsenet 2 Jäsenedut 3 Hoitovuorokausikorvaus 3 Kuntoutus/Kurssitoiminta 4 Tukihenkilötoiminta 5 Keskusteluillat 6 Osaston toiminta 7 Liikuntaa syöpäpotilaille 8 Yhteystiedot

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 Toiminta- ja palvelukeskus MERI-KARINA Seiskarinkatu 35, Turku www.lssy.fi Tervetuloa sopeutumisvalmennuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt = Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry. V.1951 perustettu kansanterveysjärjestö ja Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenjärjestö Toimialue Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Yhdistyksen

Lisätiedot

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat Vuoden 2015 kurssit Omaishoitajat Avh-kommunikaatio Parkinsonin tauti Primaarinen ataksia Epilepsia Downin oireyhtymä CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat Myastenia gravis (MG) ALS Lihassairaus

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit 2015. Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit 2015. Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2015 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA?

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? (nimi) (sairaus ja sairastumisajankohta) (arvio hoidon kestosta) MITÄ SAIRASTUMINEN MUUTTAA ARJESSA? Kun lapsi sairastuu syöpään, koko perheen arki muuttuu

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti Vuoden 2016 kurssit MS-tauti Parkinsonin tauti Avh Epilepsia Omaishoitajat Primaarinen ataksia ALS Lihassairaus ja/tai dystrofia Myastenia gravis (MG) CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

PÄIVYSTYS Tampereella

PÄIVYSTYS Tampereella Terveydenhuollon PÄIVYSTYS Tampereella Tampereen kaupungin terveys- ja lääkäriasemat Tampereen kaupungin hammaslääkäripäivystys TAYS Ensiapu Acuta TAYS Lastentautien päivystyspoliklinikka TAYS Naistentautien-

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit 2016. Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit 2016. Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2016 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2010

Toimintasuunnitelma 2010 Kympin Lapset - HYKSin lapsisyöpäpotilaiden vanhemmat ja ystävät r.y. 20.3.2010 Toimintasuunnitelma 2010 www.hyksinsyopalapset.com KYMPIN LAPSET - HYKSIN LAPSISYÖPÄPOTILAIDEN VANHEMMAT JA YSTÄVÄT R.Y.

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Keski suomen Parkinson yhdistys järjestää yhteisen KESÄTAPAHTUMAN 27.8. 29.8.2010 Kannonkosken Piispalassa

Keski suomen Parkinson yhdistys järjestää yhteisen KESÄTAPAHTUMAN 27.8. 29.8.2010 Kannonkosken Piispalassa Keski suomen Parkinson yhdistys järjestää yhteisen KESÄTAPAHTUMAN 27.8. 29.8.2010 Kannonkosken Piispalassa Kauniin Kivijärven rannalla sijaitseva kurssikeskus antaa monipuoliset mahdollisuudet liikkua

Lisätiedot

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa 10. 11.5.2012 Yleissairaalapsykiatrian päivien ohjelma Torstai 10.5.2012 8.15 9.15 Ilmoittautuminen, aamukahvi 9.15 9.30 Yleissairaalapsykiatrian päivien avaus;

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Forssan Seudun MUISTI ry Kevät 2008 MITÄ PYRIMME HANKKEEN AIKANA SAAVUTTAMAAN? Tukemaan muistioireisia ja etenevää muistisairautta sairastavia ja heidän

Lisätiedot

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Case: Hyvän Olon viikonloppu kurssilaisen palvelupolku Vierumäellä VIERUMÄKI KOTISIVUT www.vierumaki.fi - Paljon informaatiota

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Rintasyöpä. 12.2.2014 Messukeskus, Helsinki 2014 JO 4. VUOSI! Järjestäjänä: Mediayhteistyössä: TUNNETKO TULEVAISUUDEN HOITOMUODOT?

Rintasyöpä. 12.2.2014 Messukeskus, Helsinki 2014 JO 4. VUOSI! Järjestäjänä: Mediayhteistyössä: TUNNETKO TULEVAISUUDEN HOITOMUODOT? Rintasyöpä 12.2.2014 Messukeskus, Helsinki 2014 TUNNETKO TULEVAISUUDEN HOITOMUODOT? JO 4. VUOSI! 2014 TEEMAT: Tiedätkö tulevat uudet lääkehoidot? Kuule periytyvän rintasyövän geenitestauksesta ja neuvonnasta

Lisätiedot

Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea.

Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea. Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea. Nykyarvion mukaan joka kolmas suomalainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa syöpään. Syöpä on läsnä suomalaisten elämässä entistä useammin,

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Osa- alue 3, Parempaa ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa harvinaissairaille toimenpide- ehdotus 5 Harvinaissairaiden hoitopolun selkey8äminen

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Toronto, Kanada. Tiistai / 29.12. Aamiainen. Wayne Gretzky International Tournament

Toronto, Kanada. Tiistai / 29.12. Aamiainen. Wayne Gretzky International Tournament ESIMERKKIOHJELMA Lauantai / 26.12 Kokoontuminen Helsinki-Vantaalla 14:20-15:55 Lento Helsinki Reykjavik 17:00-17:55 Lento Reykjavik Toronto Bussi hotellille, päivällinen Sunnuntai / 27.12 Jääharjoitus

Lisätiedot

SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS- JA VAIKUTTAVUUSSEMINAARI

SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS- JA VAIKUTTAVUUSSEMINAARI Jaakko Herrala/Petra Kokko/Pirjo Häkkinen 6.9.2010 1 (3) SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS- JA VAIKUTTAVUUSSEMINAARI Aika 14.-15.10.2010 Paikka M-talo, iso luentosali, Teiskontie 35, 33520 Tampere

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2016 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.-15.8.2013. Palveluseteli valinnan välineenä

Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.-15.8.2013. Palveluseteli valinnan välineenä Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.-15.8.2013 Palveluseteli valinnan välineenä Stiftelsen Ålderdomshemmet i Vasa Rauhankatu 11, Vaasa Johtaja Viveca Salminen Kotipalveluohjaaja Nina Koskela Kolme kotia

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

KESÄRETRIITTI 2012 JOOGA & CHI KUNG TIETOISUUS, SYDÄN JA VAHVAT JUURET ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS. (Loppi n.

KESÄRETRIITTI 2012 JOOGA & CHI KUNG TIETOISUUS, SYDÄN JA VAHVAT JUURET ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS. (Loppi n. KESÄRETRIITTI 2012 JOOGA & CHI KUNG TIETOISUUS, SYDÄN JA VAHVAT JUURET ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS (Loppi n.70km Helsingistä) TO-SU 28.6.-1.7.2012 RETRIITIN TEEMAT JA HARJOITUKSET TORSTAI on

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2014 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi ASLAK ja TYK Kelan kurssinro.

Lisätiedot

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?

Lisätiedot

68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen

68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen 51/2015 68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää lakkauttaa kaksi täyttämättä olevaa sairaalapapin virkaa. Käsittely Asiasta käytettiin

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Lapsi ja nuori syöpäpotilaana. Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014

Lapsi ja nuori syöpäpotilaana. Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014 Lapsi ja nuori syöpäpotilaana Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014 Lasten ja nuorten syöpä, lukumäärät 0-14 vuotiaat n.150 uutta tapausta vuosittain 15-24 vuotiaat n. 140 uutta

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

BUSINESS TO BUSINESS MEDIAT OY DUBLIN 03.-06.05.2007

BUSINESS TO BUSINESS MEDIAT OY DUBLIN 03.-06.05.2007 BUSINESS TO BUSINESS MEDIAT OY DUBLIN 03.-06.05.2007 tourwiseireland 1 Hotelli Dublinissa: Academy Hotel * * * Academy hotelli on mukava kolmen tähden hotelli aivan Dublinin keskustassa O Connell Street

Lisätiedot

Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa

Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Lisää teksti tähän TAUSTATIETOJA 1. Merkit se koht a, joka ilmaisee sukupuolesi ja ikäryhmän, johon kuulut NAINEN

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

Saattohoito 2011. 29. 30.11.2011 Royal at Crowne Plaza, Helsinki NÄISTÄ PUHUTAAN: Järjestäjänä:

Saattohoito 2011. 29. 30.11.2011 Royal at Crowne Plaza, Helsinki NÄISTÄ PUHUTAAN: Järjestäjänä: Saattohoito 2011 29. 30.11.2011 Royal at Crowne Plaza, Helsinki Pelko kivusta mitä on toimiva saattohoitopotilaan kivun hoito? NÄISTÄ PUHUTAAN: DNR-päätös: Kuka päättää elämästä ja kuolemasta? Miltä näyttää

Lisätiedot

SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE, LAPSILLE JA NUORILLE. Lastentautien yksikkö

SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE, LAPSILLE JA NUORILLE. Lastentautien yksikkö SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA Lastentautien yksikkö Ulla Rauma, Maija Tiihonen, Jenni Turtiainen Mikkelin Ammattikorkeakoulu, Savonniemen kampus. Kuvituksesta vastasi savonlinnalainen artesaani Ninja Behm.

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2015 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi ASLAK ja TYK Kelan kurssinro.

Lisätiedot

-opintomatka Solna, Ruotsi 2.-5.4. 2014

-opintomatka Solna, Ruotsi 2.-5.4. 2014 -opintomatka Solna, Ruotsi 2.-5.4. 2014 Miltä kuulostaa ruokakul-uuriin profiloitunut vanhusten hoivako4, jossa on joka maanantai tas4ng päivä, keskiviikkoisin gourmet- lounas, ja jossa kahvitellaan itse

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Saattohoito nyt, huomenna ja 2030 Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Onko kuolema sairaus? Onko kuolevan hoito lääketiedettä? Tarvitaanko lääkäriä kuolinvuoteen äärellä?

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

IT2010 Korkeakoulujen IT-päivät Joensuussa 12. 13.10.2010

IT2010 Korkeakoulujen IT-päivät Joensuussa 12. 13.10.2010 IT2010 Korkeakoulujen IT-päivät Joensuussa 12. 13.10.2010 TIETOA KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYISTÄ Järjestäjä Korkeakoulujen vuoden 2010 valtakunnalliset IT-päivät toteutetaan Itä-Suomen yliopiston, Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA

TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA Päivitetty 15.08.2014 ELOKUU 2014 Avoinna arkisin ti - pe klo 10-12, lisäksi ke 6.8. ja 20.8. klo 16-18 Aila Schwartzin valokuvanäyttely Ke 20.8. klo 13.00-15.00 Peli-iltapäivä,

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

Suomen MS-hoitajat ry. Jäsentiedote 1/2015 www.ms-hoitajat.net

Suomen MS-hoitajat ry. Jäsentiedote 1/2015 www.ms-hoitajat.net Suomen MS-hoitajat ry Jäsentiedote 1/2015 www.ms-hoitajat.net 2 15 VUOTISJUHLASEMINAARI K aksi hienoa koulutustapahtumaa on taas takana. Kiitos teille osallistuneille päivien onnistumisesta! Jäsentiedote

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Liity osaksi Team Rynkeby -verkostoa osoitteissa: www.team-rynkeby.fi www.facebook.com/teamrynkebyfinland www.facebook.com/teamrynkeby TEAM RYNKEBY

Lisätiedot

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä TerveysInfo aivot Aivojumppa opas Aivojumppa on sarja helppoja ja miellyttäviä liikkeitä, jota oppimiskinesiologiassa käytetään kokonaisvaltaisen oppimisen tukena. Aivojumppaliikkeet helpottavat kaikenlaista

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 17.6.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Kimmeltävien hankien ja huurteisen luonnon kauneutta kaikille! Terveisin,

Kimmeltävien hankien ja huurteisen luonnon kauneutta kaikille! Terveisin, Turun Seudun Epilepsiayhdistys ry TOIMISTO AVOINNA: Vartiokuja 1 20700 TURKU tiistai keskiviikko 9:00 15:00 Puh. (02) 231 9632 torstai 9:00 17:00 e-mail: toimisto@tsey.fi Internetsivut: www.tsey.fi torstaikerhoiltaisin

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot