Vuosi on taas vierähtänyt ja yhdistyksellä on ollut 31. toimintavuotensa.

Transkriptio

1

2 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4/2007 Pääkirjoitus Vuosi on taas vierähtänyt ja yhdistyksellä on ollut 31. toimintavuotensa. Toimintakertomuksesta voikin lukea, että vuosi on ollut työn täyteinen ja haasteita riittää myös vuodelle Tuotteistaminen on ollut yksi hallituksen teemoista viime vuosien aikana. Aiheesta saamme lukea Aija Moilasen artikkelista Työfysioterapiatuotteet tutuksi. Lehdessä ollaan myös käynnistämässä haastattelusarjaa, jonka tavoitteena on esitellä työfysioterapeutteja työssään, millaista työtä he tekevät, miten moninainen työnkuva työfysioterapeutilla on ja miten erilaisissa työyhteisöissä ja organisaatioissa työfysioterapeutteja työskentelee. Ritva Kukkosen artikkeli Uni paras lääke muistuttaa riittävän unen tärkeydestä ja univajeen haittavaikutuksista. Hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavassa artikkelisarjassaan Ritva Kukkonen muistuttaa myös lukijoitaan ottamaan aikaa itselleen ja läheisilleen. Joulu on yhdessäolon ja rentoutumisen aikaa, rauhaisaa Joulua ja alkavaa vuotta Lehtityöryhmä TYÖFYSIOTERAPEUTTI: TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Jäsenlehti: 4 krt vuodessa veyshuollossa tai yhteistyössä Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry Perustettu: 1976 Koulutusta: 2 krt vuodessa muun työterveyshenkilöstön kans- Taitto: Mainostoimisto Kanava.to Jäsenmäärä: 680 Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään sa. Varsinaisen jäsenen on oltava Jäsenmaksu: 35e/vuosi fysioterapeutti, joka toimii työter- Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsen

3 Työfysioterapeutti 4/2007 sisällys 2 Pääkirjoitus 3 Puheenjohtajan palsta 6 Toimintakertomus Toimintasuunnitelma Työfysioterapiatuotteet tutuksi 14 Työfysioterapeutti työssä 17 Uni paras lääke on 20 Aikaa sulle, mulle ja meille 29 NES-terveiset Kohti vuotta 2008! Yhdistyksen opintopäivät järjestettiin tänä vuonna Tampereella Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa. Yhdistyksen hallitukselta pyydetään joka vuosi opintopäivien palautteissa päivien järjestämistä myös muualla kuin Helsingissä. Tähän asti kokemuksemme on ollut, että saamme huomattavasti vähemmän jäseniemme liikkeelle silloin kun päivät ovat muualla kuin Helsingissä. Tänä vuonna ilmoittautuneita oli peräti 87. Se rohkaisee meitä jatkossakin suunnittelemaan opintopäiviä Tampereelle. Hallituksen koulutustyöryhmä oli laatinut mielenkiintoisen ohjelman sekä saanut kiinnostavia luennoitsijoita kertomaan ajankohtaisista aiheista. Tämän vuoden opintopäivät saivat innoituksensa Euroopan työterveys- ja työturvallisuuskampanjasta Keveyttä työhön teema-alueista. Opintopäivillä esiteltiin myös hallituksen laatimat työfysioterapian tuotteet. Ne on tarkoitettu jäsentemme tueksi palvelujen tuotteistamisessa. Yhdistyksen internet-sivut muuttuvat ja kehittyvät. Tavoitteena on, että ne jatkossa palvelisivat paremmin ja monipuolisemmin jäseniämme. Yhdistyksen jäsenet saavat oikeiden päästä ainoastaan heille tarkoitetuille sivustoille, joilla on tarjolla monipuolisemmin informaatiota esimerkiksi tuotteistamisesta ja yritystoiminnasta. Seuratkaa internet-sivujamme. Muutokset on tarkoitus tehdä vuoden vaihteessa. Sivut muuttuvat vähitellen ja sisältöä tulee enemmän, kun uudet sivut saadaan toimintaan. Kevään ja alkukesän aikana on tarjolla useita koulutustilaisuuksia jäsenistöllemme. Yhdistyksemme on mukana TTP-päivien järjestämisessä. TTP-päivät on Hyvinkäällä Hallitus on myös päättänyt yrittäjäkoulutuksen järjestämisestä ensi keväänä. Päivämäärät varmistuvat myöhemmin. Yrittäjäyhteyshenkilönä toimii Maarit Laine. Jos teillä on toiveita tai ideoita yrittäjäkoulutuksen sisältöön liittyen, olkaa yhteydessä Maaritiin. Alkukesään on suunniteltu myös yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa kansallisen sekä kansainvälisen ergonomian asiantuntijuuteen, pätevyyteen, koulutukseen ja ergonomiatiedonvälitykseen liittyvän seminaarin järjestäminen. Kentällä on liikkunut sitkeitä huhuja siitä, että työterveyshuollon jatkoopintomahdollisuutta ylempään ammattikorkeakoulututkintoon ei tarjottaisi työfysioterapeuteille lainkaan vaan mahdollisuus niihin olisi ainoastaan työterveyshoitajilla. Tästä aiheesta oli Marja Raution ja Eija Kyrönlahden laatima erinomainen artikkeli edellisessä Työfysioterapeutti-lehdessä (3/2007), mikä selvensi tilannetta tältä osin. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto myös työterveyshuollon erityisosaamisen osalta on tarkoitettu yhtä hyvin työfysioterapeuteille kuin työterveyshoitajillekin. Seikka, johon kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota on, että se ei tule olemaan erillinen koulutusohjelma, vaan sisältyy osana Terveyden edistämisen, Johtamis- ja lähiesimiestyön kehittämisen sekä Kuntoutuksen koulutusohjelmiin. Työfy sioterapiayhdistyksen hallituksen edustajana suunnittelun yhteistyössä on ollut Leena Noronen Stadiasta (Metropolia). Oikein hyvää vuotta 2008 kaikille! JOhanna Koroma 3

4

5

6 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4/2007 TOIMINTAKERTOMUS 2007 Työfysioterapeutit ry toimii työterveyshuollossa työskentelevien fysioterapeuttien ammatillisena yhdyselimenä. Se toimii työfysioterapeuttien ammattitiedon ja -taidon kehittämiseksi sekä edistää osaltaan työfysioterapeuttien asemaa ja työfysioterapian tunnettavuutta. Yhdistyksen y-tunnus on ja yhdistysrekisterinumero on Vuosi 2007 oli Työfysioterapeutit ry:n 31. toimintavuosi. Jäseniä yhdistyksessä on 688, joista 634 varsinaista ja 54 kannatusjäsentä. Kuluneen toimikauden aikana uusia jäseniä yhdistykseen liittyi 24 varsinaista jäsentä ja 11 kannatusjäsentä. Eronneita oli 17 ja yhdistyksestä erotettiin maksamattoman jäsenmaksun takia 14 henkilöä. edustajia. Viimeisimmässä seminaarissa käsiteltiin mm. ergonomian asiantuntijuutta. Työfysioterapeutin ja ergonomian asiantuntijan pätevyyden määritteleminen tullaan tarkentamaan ja tiedottamaan työfysioterapeuteille. Suomen Fysioterapeutit ry:n kanssa on aloitettu työfysioterapeutin erikoisosaaja-nimikkeen työstäminen. Hallitus on saanut jäsenistöltä runsaasti kyselyitä työfysioterapeutin palkkasuosituksesta. Hallitus aloitti kuluneella kaudella palkkasuositusten työstämisen ja asian käsittelyä jatketaan seuraavalla kaudella yleisten palkkaneuvottelujen tulosten pohjalta. Yhdistyksen nimi on ruotsiksi Föreningen för Företagsfysioterapeuter i Finland ja englanniksi suositellaan käytettävän The Association of Finnish Physiotherapists in Occupational Safety and Health. Kuluneella kaudella jäsenet kyselivät myös tehtävänsiirroissa huomioitavia asioita. Asia otettiin hallituksen käsiteltäväksi ja sen työstämistä jatketaan tulevalla kaudella mm. Suomen Fysioterapeutit ry:n kanssa. Työfysioterapeuttien ammattipätevyyden ja roolin tarkentamista on jatkettu vuonna Sosiaali- ja terveysministeriön Työterveyshuollon neuvottelukunnan vuonna 2003 asettamassa Työterveyshuollon koulutusjaostossa Työfysioterapeutit ry:n edustajana on ollut yhdistyksen koulutusvastaava Leena Noronen. Koulutusjaoston tehtävänä on valmistella, koordinoida ja seurata työterveyshuoltolainsäädännön edellyttämän työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksen kehittämiseen liittyviä asioita. Koulutusjaosto järjesti yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa kesäkuussa 2005 ensimmäisen ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden roolia ja moniammatillisuutta käsittelevän kutsuseminaarin, jonka jälkeen asian tiimoilta on järjestetty vuosittain jatkoseminaareja. Asiantuntijoiden käyttö työterveyshuollossa seminaarissa yhdistystä edustivat Johanna Koroma ja Hanna Nummila. Seminaareihin on kutsuttu STM:n, Kelan, ammattihenkilöiden, eri asiantuntijoiden ja Työterveyslaitoksen Yhdistys on tukenut jäsentensä verkostoitumista tekemällä koosteita työfysioterapeuttien yhteystiedoista. Kanta-Hämeen työfysioterapeutit muodostivat alueellisen verkoston toimintakauden aikana. Työfysioterapeutin ammatin tunnettavuutta pyrittiin lisäämään mm. yhdistyksen esitteen avulla. Mikäli jäsenet ovat tarvinneet esitettä tai lehtiä oman toimintansa markkinointiin, hallituksen sihteeri on toimittanut niitä jäsenille postikulujen hinnalla. Esite on käännetty ruotsiksi ja englanniksi ja painattaminen on työn alla. 4

7 YHDISTYKSEN HALLINTO Hallitus kokoontui toimikauden aikana 10 kertaa, joista yksi kokoontuminen oli viikonlopun mittainen työfysioterapeutin tuotteet - asiantuntijatoiminta työseminaari Pellingissä Lisäksi hallituksen jäsenet ovat kokoontuneet eri asioiden tiimoilta pienryhminä. Hallituksen jäsenet: Johanna Koroma, puheenjohtaja Hanna Nummila, sihteeri, vars. jäsen (e) Merja Blomqvist, varapj, varajäsen (e) Aija Moilanen, liiton yhdyshlö, vars. jäsen Arnikki Bogdanoff, varajäsen Maarit Laine, yrittäjäyhdyshenkilö, vars. jäsen (e) Taina Lehtomäki, varajäsen (e) Leena Noronen, koulutusvastaava, vars. jäsen Tuija Siitonen, varajäsen, rahastonhoitaja Virpi Suikki, varsinainen jäsen Johanna Jussila varajäsen Yhdistyksen kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on vastannut kirjanpitotoimisto Controller Oy/ Erkki Heikkinen. Tilintarkastajina toimivat Katri Haukka-Aromaa ja Marianne Kyrklund. Yhdistyksen jäsenrekisteriä on hoitanut Hanna Nummila. Yhdistys on Suomen Fysioterapeutit ry:n erikoisalayhdistys. Vuosikokous päätti muuttaa Työfysioterapeutit ry liiton jäsenyhdistykseksi, jolloin yhdistys valitsee edustajan liiton edustajistoon. Uudet säännöt hyväksyttiin vuosikokouksessa ja ne alistetaan liiton edustajiston hyväksyttäviksi seuraavaan kokoukseen, joka pidetään loppuvuodesta TIEDOTTAMINEN Yhdistyksen lehti Yhdistyksen Työfysioterapeutti lehti ilmestyi painetussa muodossa 4 kertaa vuodessa. Lehden ISSN numero on Lehden toimittamista ovat hoitaneet Merja Blomqvist, Arnikki Bogdanoff, Susanna Espo, Johanna Jussila, Taina Lehtomäki ja Teija Saari lehden toimituskuntana. Päätoimittajan paikka on ollut kahden vuoden ajan avoimena, mutta jatkuvista kyselyistä huolimatta paikkaa ei ole saatu täytettyä. Päätoimittajan puuttuminen on vaatinut runsaasti ylimääräistä panostusta hallitukselta. Lehden taitosta on vastannut Janne Wargelin / Mainostoimisto Hasardi. Lehden tekeminen on yhdistyksen toiminnassa suurin yksittäinen kuluerä. Hallitus on kuluvan vuoden aikana selvittänyt taitto- ja painatusvaihtoehtoja. Lehden painaminen ja postitus siirrettiin lehdestä alkaen yhteydenpidon kannalta sujuvampaan ja edullisempaan painopaikkaan Kopijyvä Oy:öön. Lehden taittamisesta laadittiin tulevaksi kaudeksi sopimus Janne Wargelinin kanssa entisen suuruisella palkkiolla. Kotisivut Yhdistyksen kotisivut löytyvät osoitteesta tyofysioterapeutit.fi. Kotisivujen tarkoitus on yhdistyksen ja työfysioterapian tunnetuksi tekeminen. Sivuilta löytyvät mm. yhdistyksen yhteystiedot, yhdistyksen jäsenhakemuslomake ja hallituksen jäsenten tiedot. Kotisivujen avulla pyritään myös palvelemaan jäsenistöä ajanmukaisesti. Sivut on kuluneen kauden aikana käännetty englanniksi. Sivujen ylläpidosta kuluneen vuoden aikana vastasi Peter Gerstenmaier. 5

8 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4/2007 TOIMINTAKERTOMUS 2007 Muu tiedottaminen Tietoa Työfysioterapeutit ry:n jäsenyydestä ja toiminnasta toimitetaan edelleen uusille jäsenille saatekirjeen yhteydessä. Lisäksi lehdessä ja netti-sivuilla on selvitys jäseneksi hyväksymisperusteista. KOULUTUS JA KOULUTUKSEEN OSALLISTUMINEN Yhdistyksen 30-vuotis juhlaseminaari järjestettiin Järjestötalolla Helsingissä ja iltajuhla Scandic Continental Ambassador-ravintolassa. Opintopäiville ja iltajuhlaan osallistui 127 työfysioterapeuttia ja monet yhteistyötahot toivat tervehdyksensä iltajuhlaan. Kaksipäiväinen koulutustapahtuma koettiin hyväksi ja tavan toivottiin jatkuvan. Lisäksi toivottiin opintopäivien järjestämistä myös Helsingin ulkopuolella. Opintopäivän yhteydessä oli näyttely, jossa oli mukana 14 näytteilleasettajaa. Työterveys- ja työturvallisuusalan neuvottelupäiville (TTP päivät) osallistui 10 yhdistyksen jäsentä. TTPpäivien suunnittelutyöryhmässä yhdistystä edusti Sinikka Riikonen. Jäsenistöä informoitiin Helsingissä pidetystä Euroopan työterveys- ja turvallisuusviikon avausseminaarista, jonka järjestävinä tahoina toimivat STM, Ery ja Tule ry. Aija Moilanen järjesti Suomen Työterveyshoitajaliiton Etelä-Saimaan alaosaston ja Työterveyslaitos Lappeenrannan kanssa Etelä-Karjalan työfysioterapeuteille ja työterveyshoitajille koulutusiltapäivän. APURAHAT Yhdistyksen stipendirahastosta ei kuluneella kaudella myönnetty apurahoja, koska määräaikaan mennessä ( ) ei tullut yhtään hakemusta. YHTEISTYÖ Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunta (TELI) pyrkii selvittämään, miten terveysliikunnan toteuttamista voidaan edistää maassamme. Neuvottelukunta on nimittänyt kymmenen eri osaryhmää, joista yksi työryhmä selvittää, miten työterveyshuolto pystyy edistämään ja kehittämään työikäisten terveysliikuntaa. Merja Holtari- Leino on toiminut yhdistyksen edustajana Terveyttä edistävän liikunnan hyvät käytännöt työterveyshuollossa. Ryhmä on tehnyt projektin loppuraportin sekä aiheeseen liittyvän kirjan, joka julkaistiin toukokuussa Hankkeen jatkotoimista on sovittu seuraavaa: yhteistyötä syntyneen verkoston sisällä jatketaan, koulutustilaisuuksiin sisällytetään hankkeessa raportoituja hyviä käytäntöjä, työterveyshuollon ja liikunta-alan ammattilaisten keskinäistä informaation kulkua kehitetään, erityisen vaikuttamisen kohteena ovat yritykset ja työnantajat, jotka vaikuttavat tilaajina palvelutuottajien käytäntöihin, terveyden edistäminen on painopistealue terveydenhuollon hankerahoituksessa lähivuosina, hankkeen tuotoksia, tuloksia ja malleja voidaan hyödyntää uusissa hankkeissa ja kuntoliikuntaliitolla on käynnissä laaja yritysten liikuntayhteyshenkilöiden koulutus. Merja Holtari-Leino on toiminut yhdistyksen edustajana Työpaikkaliikunnan Hyvät Käytännöt ohjelman ohjausryhmässä. Ohjausryhmän tehtävinä on ohjata ohjelman sisällön kehittämistä, kyseenalaistaa olemassa olevia toimintamalleja, kehittää uusia ideoita työpaikkaliikunnan toteuttamiseen, luoda uusia kontakteja asian edistämiseksi ja laajentamiseksi, lisätä argumentteja ideologian myymiseksi, asian eteenpäin vyöryttäminen ja lisätä lobbaushaluja. Yhdistyksen edustaja on kutsuttu mukaan Suomen TYKYverkostoon, Verkosto on ENWHP:n (European Network for Workplace Health Pro- 6

9 motion) kansallisella tasolla toimiva asiantuntijaorganisaatioista koostuva yhteistyöfoorumi. Suomen TYKYverkoston tarkoitus on välittää, koota, ylläpitää ja tuottaa tietoa laaja-alaisesta TYKY-toiminnasta Suomessa. Yhdistys on jäsenenä myös Suomen TULE ry:ssä, www. suomentule.fi. Suomen Tule ry toimii tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja -vammojen ehkäisemiseksi, tule-sairaiden ja -vammaisten henkilöiden hoitoon pääsyn helpottamiseksi, riittävien palvelujen saamiseksi toimintakyvyn ja kunnon ylläpitämiseksi. Se keskittyy toimialallaan tule-sairaiden ja vammaisten henkilöiden sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä heidän työ- ja liikkumisolojensa kehittämiseen. Se sovittaa jäsenyhteisönsä näkökulmia yhteen ja vaikuttaa yhteistoiminnassa syntyneellä tiedolla ja kokemuksella sekä yhteiskunnan päättäjiin että yleiseen mielipiteeseen. Suomen Tule ry on lähettänyt jäsenyhdistyksille Kansallisesta tule-ohjelman luonnoksen kommentoitavaksi. Yleisesti ohjelmaluonnosta pidettiin hyvänä. Todettiin, ettei yhdistyksen toiminnassa näy erityisesti tiettyinä teemavuosina tule-asiat ne ovat jatkuvasti esillä. Kyselyssä vastattiin yhdistyksen osallistuvan seuraaviin Kansallisen tule-ohjelman kohtiin: - Järjestelmien kehittäminen: työterveyshuolto - Terveyden edistäminen: liikunnan ja fyysisesti aktiivisen elämäntavan edistäminen - Tule-sairauksien spesifinen ehkäisy - Opetus ja koulutus Tuula Nurmiluoto on toiminut Työympäristömitalityöryhmän puheenjohtajana ja Aila Weckström varajäsenenä. Työympäristömitaleja voi anoa koko vuoden ja niitä myönnetään neljä kertaa vuodessa. Tulevaisuudessa tehtäviä anomuksia varten hallitus toivoo jäsenistöltä ehdotuksia, jotta saadaan tiedot eri puolilla Suomea työskentelevistä ansioituneista työfysioterapeuteista. Sinikka Riikonen on toiminut Suomen Työnäköseuran hallituksessa työfysioterapeuttien edustajana. Seuran tarkoituksena on edistää työsilmälääketieteeseen pohjautuen näkemiseen ja näönsuojeluun liittyvää tutkimusta ja sen soveltamista käytäntöön, lisätä ja levittää aihealueeseen liittyvää tietoutta sekä vaalia hyvää yhteisymmärrystä alalla työskentelevien keskuudessa. WCPT:n kongressissa on selvitetty halukkuutta perustaa työfysioterapia-yhdistys WCPT:n alaisuuteen. Koordinaattoriksi lupautui Dr Rose Boucaut Australiasta. Kiinostusta Työfysioterapeutit ry:n liittymiseksi kansainväliseen verkostoon selvitetään yhdistyksen vuosikokouksessa. Jokaisen jäsenmaan tulee selvittää seuraavia kysymyksiä: - Halutaanko työfysioterapia WCPT:n alayhdistykseksi? Alaosastoon tarvitaan 3 maanosan ja 10 maan edustus. Kiinnostusta on ollut jo riittävästi, joten ehto täyttyy. - Pyydetään jokaista maata kohti keyspokeman? - Yhdistyksen nimi? HUOMIONOSOITUKSET Yhdistys anoi Työympäristömitalit Ritva Kukkoselle, Leena Tamminen-Peterille, Aija Moilaselle ja Kaija Siitoselle. Ansiomitali myönnetään henkilölle hänen työpaikallaan tekemästään ansiokkaasta työstä työympäristön hyväksi. Mitalit luovutettiin yhdistyksen 30-vuotisjuhlien yhteydessä. Lisäksi juhlien yhteydessä kiitettiin Elisa Mäkistä, Mia Holmbergiä, Sirpa Rauas-Huuhtasta ja Sinikka Riikosta yhdistyksen hyväksi tekemästä ansiokkaasta työstä luovuttamalla heille yhdistyksen vaasi. 7

10 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4/2007 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4/2006 TOIMINTASUUNNITELMA toimintavuosi Työfysioterapeutit ry on jäseninään olevien työfysioterapeuttien yhdysside. Se toimii työfysioterapeuttien ammattitiedon ja -taidon kehittämiseksi sekä edistää osaltaan työfysioterapeuttien asemaa ja työfysioterapian tunnettavuutta. Vuonna 2008 yhdistys jatkaa toimintaa Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivan Työterveyshuollon neuvottelukunnan Työterveyshuollon koulutusjaostossa. Koulutusjaoston tehtävänä on valmistella, koordinoida ja seurata ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksen kehittämiseen liittyviä asioita Edellisten kausien aikana on määritelty työfysioterapeutin tuotteita. Tulevalla toimintakaudella määritellään työfysioterapeutin keskeiset palvelut ja niiden hintahaarukat ja työfysioterapeutin palkkasuositukset. Suomen Fysioterapeutit ry:n kanssa yhteistyössä laaditaan kriteerit työfysioterapian erikoisosaajan ammattinimikkeelle ja selvitetään työfysioterapeuttien työn pisteytystä. Myös tehtävänsiirroissa huomioitavia asioita selvitetään yhteistyössä liiton kanssa. Yhteistyötä liiton erikoisala- ja jäsenyhdistysten kanssa tehdään mm. neuvottelupäivien puitteissa. Yhdistyksen koulutuspäivät pidetään kaksipäiväisinä marras-joulukuussa Työterveys- ja turvallisuuspäivät pidetään Hyvinkäällä maaliskuussa 2008 ja suunnittelutyöryhmässä yhdistyksellä on edustaja. Finergonomi-verkosto järjestää Kansalliseen sekä kansainväliseen ergonomian asiantuntijuuteen, pätevyyteen, koulutukseen ja ergonomiatiedonvälitykseen liittyvän seminaarin Helsingissä. Työfysioterapeutit ry on mukana seminaarin järjestelyissä ja keskustelussa ergonomian asiantuntijuudesta ja pätevyydestä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Yhteistyötä Suomen Työterveyshoitajaliiton, Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen ja Työterveyspsykologien kanssa pyritään lisäämään moniammatillisen työterveyshuollon toimintatapojen parantamiseksi mm. koulutusjaoston järjestämissä työterveyshuollon moniammatillista yhteistyötä pohjustavissa seminaareissa. Yhdistys jatkaa Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivan Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunnassa (TELI). Neuvottelukunta pyrkii selvittämään, miten työterveyshuolto pystyy edistämään ja kehittämään työikäisten terveysliikuntaa. Neuvottelukunnalla jatkuvat hankkeet: Terveyttä edistävän liikunnan hyvät käytännöt työterveyshuollossa ja Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt. Työterveyshuoltojen ulkoistamiset ja yrityskaupat ovat lisänneet jäsenistössä ammatinharjoittajien ja yrittäjien määrää. Suomen Fysioterapeutit ry:n kanssa järjestetään yrittäjyyteen keskittyvä koulutuspäivä yrittäjille, ammatinharjoittajille tai sellaiseksi aikoville. Yhdistyksellä on edustus Suomen TYKY-verkostossa. Verkosto on ENWPH:n (European Network for Workplace Health Promotion) kansallisella tasolla toimiva asiantuntijaorganisaatioista koostuva yhteistyöfoorumi. Sen tarkoitus on välittää, koota, ylläpitää ja tuottaa tietoa laajaalaisesta TYKY-toiminnasta Suomessa.

11 Yhdistys on jäsenenä Suomen TULE ry:ssä. Yhdistyksellä on edustus Suomen Työnäköseuran hallituksessa. Yhdistyksellä on edustus Työympäristö mitali työryh mässä. WCPT:n maailmankongressissa Vancouverissa kartoitettiin eri maissa työskentelevien työfysioterapeuttien kiinnostusta verkostoitumiseen. Tulevalla kaudelle jatketaan verkostoitumisen käytännön järjestelyjä. Yhdistyksen Työfysioterapeutti lehti ilmestyy kauden aikana 4 kertaa. Lehden ISSN numero on Lehden päätoimittajan toimi on ollut parin vuoden ajan avoinna. Nyt lehdenteko on vaatinut hallitukselta ylinmääräistä panostusta. Tulevan toimikauden aikana toivotaan löytyvän uusi lehden päätoimittaja sekä lisäjäseniä lehden toimituskuntaan. Yhdistyksen kotisivut löytyvät osoitteesta Kotisivujen tarkoitus on yhdistyksen ja työfysioterapian tunnetuksi tekeminen sekä ammattikunnalle tiedottaminen. Jäsensivut tullaan uusimaan vuoden 2008 alussa, jolloin sivuille rakennetaan jäsenistön intranet- ja yleiset extranet-sivut. Yhdistyksen esitettä tullaan painamaan sekä ruotsin että englanninkielisenä suomenkielisten esitteiden lisäksi. Jäsenet voivat tilata postikulut korvaten sihteeriltä yhdistyksen esitettä työnsä markkinointiin. Vuonna 2008 stipendirahastosta myönnettäviä apurahoja voi hakea asti. Hakemuslomake on yhdistyksen www-sivuilla. Hallitus tulee kokoontumaan pääsääntöisesti kerran kuussa. Yksi vuoden kokous tulee olemaan viikonlopun mittainen työseminaari. Yhdistyksen kirjanpidosta vastaa kirjanpitotoimisto Controller OY / Erkki Heikkinen. Jäsenrekisteriä hoitaa yhdistyksen sihteeri.

12 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4/2007 Työfysioterapiatuotteet tutuksi Yhdistykseltämme on jo pitkään toivottu malleja työfysioterapian tuotteista. Hallitus onkin parin viime vuoden viikonloppukokouksessaan työstänyt tuotepakettia ja nyt tuo paketti on esitelty syysopintopäivillä ja tulee jäsenistön hyödynnettäväksi ja kommentoitavaksi uudistuville internetsivuillemme. Työfysioterapian tuotepakettia on rakennettu työterveyshuoltolain 12 : n sisällön perustalle. Sen mukaisesti tuotteistossa on perustuotteita koskien työn kuormittavuuden arviointia, työvälineitä, työmenetelmiä, työtiloja ja työolosuhteita, työ- ja toimintakyvyn selvittämistä, tietojen antamista, neuvontaa ja ohjausta sekä vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen tukemista. Tuotteet on ryhmitelty kuuteen teema-alueeseen Työpaikkaselvitys, terveystarkastukset, työssä selviytymisen seuranta ja kuntoutukseen ohjaus, työkykyä ylläpitävä toiminta, työfysioterapeutin ergonomiatoiminta sekä tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ovat teema-alueita eli isompia kokonaisuuksia, joiden alle palvelutuotteet sijoittuvat. Teema-alueiden määrittelyssä käytettiin pohjana hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisen työterveyshuollon toimintasuunnitelman sisältörunkoa. Kussakin teemaalueessa on toistaiseksi kaksi tuotetta ja sama tuote voi kuulua useampaan teemaan. Teemat ja niihin kuuluvat palvelutuotteet on esitetty kuviossa Kuviossa 2 on kuvattu esimerkkinä tuotekuvauksen sisällöstä Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti tuote, joka on yksi seitsemästä tuotekuvauksesta. Kunkin tuotteen kuvauksessa on pyritty tuomaan esiin tuotteen tarjoamia hyötyjä asiakkaalle. Tuotteiden sisällöstä kerrotaan vain pääkohdat, jotta palvelussa jää riittävästi liikkumatilaa asiakaskohtaiselle räätälöinnille. Laatuvaatimuksiin on kirjattu kyseessä olevan palvelun erityisvaatimukset olettaen, että lain edellyttämät pätevyysvaatimukset työfysioterapian asiantuntijuudesta on täytetty. Hinnoittelua ei tuotteistuksen tässä vaiheessa ole ohjeistettu, vaan se jää kunkin palvelun tarjoajan omaksi työksi. Hinnoittelun voi tehdä käytetyn työajan mukaisena ja tarvittaessa lisätä siihen erikseen hinnoiteltuja tuoteosia. Hallitus tulee myöhemmin kokoamaan internetsivuille tietoa palvelun hinnoittelusta ja listaamaan kulueriä, jotka tulee huomioida hintaa laskettaessa. Tuotteet käyttöön Nyt valmistunut perustuotepaketti on yksi malli, jonka pohjalta kukin yksikkö voi täydentäen, tarkentaen ja muuttaen lähteä rakentamaan omia tuotteitaan. Tuotepaketti ei ole täydellinen eikä lopullinen, vaan tarkoitettu elämään kunkin yksikön tarpeiden mukaan. Kun vuoden 2008 puolella saamme yhdistyksen internetsivuston uudistettua ja tuotteiston sinne nähtäville, toivommekin jäsenistöltä kommentteja, kehittämisideoita ja käyttökokemuksia, jotta voimme kehittää tuotepakettia edelleen. Aija Moilanen Työfysioterapeutit ry hallitus

13 Teema Palvelu Työpaikkaselvitys Ergonomiaselvitys Työn fyysisen kuormittavuuden arviointi Terveystarkastukset Fyysisen toimintakyvyn arviointi Työssä selviytymisen seuranta ja kuntoutukseen ohjaus Työkykyä ylläpitävä toiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti Fyysisen toimintakyvyn arviointi Työn fyysisen kuormittavuuden arviointi Fyysisen toimintakyvyn arviointi Tyky-toimintaan osallistuminen Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Suunnitteluun osallistuminen Ergonomiaselvitys Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä Teema-alue Palvelun nimi Toteuttaja Kenelle tarkoitettu Tavoite Arvioitu kesto Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Terveystarkastukset Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus sisältyvät lähes kaikkiin työterveyshuollon toimintoihin sekä vastaanotolla että työpaikalla. Lisäksi sitä toteutetaan omana suunnitelmallisena toimintanaan, jolla pyritään turvaamaan terve ja tuottava henkilöstö. Työfysioterapeutti Työntekijät Tavoitteena on edistää ja tukea työntekijän työ- ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa ottaen huomioon hänen yksilölliset lähtökohtansa ja tarpeensa. Käytettävä aika arvioidaan tapauskohtaisesti Palvelun sisältö Asiakkaan tilan ja tilanteen selvittäminen Tavoitteiden ja suunnitelman laatiminen yhdessä asiakkaan kanssa Suunnitelman tavoitteellinen ohjaus Seuranta ja arviointi Kuvio 1. Teema-alueet ja palvelutuotteet Kuvio 2: Tuote-esimerkki: Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti Laatuvaatimukset Vuorovaikutus- ja ohjaustaitojen hallinta Työfysioterapian asiantuntijuus Asiakkaan työn tuntemus Sovittujen aikataulujen noudattaminen Hinta Sopimuksen mukaan 13

14 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4/2007 Työfysioterapeutti työssä Johanna Jussila Haastattelusarjan tavoitteena on esitellä työfysioterapeutteja työssä millaista työtä tekevät ja miten moninainen työnkuva työfysioterapeuteilla on ja miten erilaisissa työyhteisöissä ja organisaatioissa työfysioterapeutit toimivat. Sarjan ensimmäisessä osassa tavataan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kaksi työfysioterapeuttia: Satu Porras, HUS Porvoon sairaanhoitopiiristä ja Auli Lindholm, HUS Lohjan sairaanhoitopiiristä. Seuraavissa lehdissä haastatellaan mm. kuntoutuslaitoksissa, kuntasektorilla, yksityisellä sektorilla toimivia työfysioterapeutteja. Kuka olet? Olen Satu Porras HUS - Porvoon sairaanhoitoalueen työfysioterapeutti. Perheeseeni kuuluu aviomieheni Arin lisäksi nuoret Meri-Tuuli ja Pyry-Iivari ja saksanpaimenkoira Facu, vesikilpikonna Kille, sekä gerbiiliveljekset Rasmus ja Jerry. Olen ns. erittäin vanhan tien kulkija l. valmistunut fysioterapeutiksi 1981, erikoistunut ja läpikäynyt TTL:n pitkät kurssit. Jyväskylän Yliopistossa olen opiskellut fysioterapian asiantuntijan suuntautumisvaihtoehdossa ja valmennuksen suuntautumisvaihtoehdossa vuosina , liikuntafysiologiaa, biomekaniikkaa ja ergonomiaa ja joskus tässä pikapuoliin pitäisi opiskelut olla ns. hanskassa. Myöhemmin olen hurahtanut aikuiskasvatustieteeseen ja draamakasvatukseen. Edellisessä aloitan laudaturryhmässä Helsingin Yliopistossa ja jälkimmäisessä on menossa aineopinnot Jyväskylän Avoimen Yliopiston kautta. Muistaakseni työfysioterapeuttina olen toiminut vuodesta 1983 lähtien. Ensimmäinen työpaikkani oli Helsingin Wärtsilän Telakka. Nykyisin (vuodesta 1999) työskentelen HUS- Porvoon sairaanhoitoalueella, johon kuuluvat Porvoon seutukuntien lisäksi, Sipoo ja Loviisa. Toimipisteeni on Porvoon sairaalassa. Kuvaile se organisaatio jossa työskentelet ja millainen henkilöstörakenne työterveyshuollossa on? Toimin HUS l. Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitoalueen Työterveysyksikössä, jossa meitä on n. 100 eri työterveysalan ammattilaista. Työfysioterapeutteja on 11 ja teemmekin tiivistä yhteistyötä muiden HUS- sairaanhoitoalueen työfysioterapeuttien kanssa päivittän. Itse olen HUS:n pienimmän sairaanhoitoalueen Porvoon ainut työfysioterapeutti. Porvoon sairaanhoitoalueella työskentelee noin 700 henkilöä (mm. hoitohenkilöstöt, lääkärit, keittiö-, va- 14

15 rasto-, tekninen ja asiantuntija henkilöstöt). Työterveysasemamme sijaitsee vanhassa funkistyylisessä ylilääkärin asunnossa, jossa tila- ja työskentelyolosuhteet ovat neljä vuotta sitten tehdyn remontin jälkeen ihanteelliset (harvalla on suora näkymä työhuoneen ikkunasta merelle!) Työskentelen työterveystiimissä yhdessä työterveyshoitajan, -lääkärin ja psykologin kanssa. Työterveyshuollon moniammatillisen yhteistyön kokeminen? Kuka on lähin työparisi? Toteutamme HUS-ideologian mukaisesti moniammatillista tiimityöskentelyä, mikä auttaakin monin tavoin kun kyseessä on sairaalan kaikki työyhteisöt, ammatit, työpisteet ja työtehtävät, sekä henkilöstörakenteet. Lähimpinä työparina on tällä hetkellä sairaanhoitoalueemme työsuojeluvaltuutettu Eila Kohonen, jonka kanssa teen yhteistyötä niin Riskien kartoittamisen kun työpaikkaselvitystenkin osalta ja työterveysasemalla työterveyshoitaja Marja Kaapola. HUS- Työterveysyksikön lähin työparini on Lohjan sha:n työfysioterapeutti/työsuojelupäällikkö Auli Lindholm. Mikä on keskeistä ja olennaista työfysioterapeutin työssäsi juuri tässä organisaatiossa eli päätehtäväalueesi. Millaisia toimenpiteitä työpaikoilla, työyhteisöissä teet? Olennaista tällä hetkellä on mielestäni eri ammattien työnkuormituksen arviointi ja kuormittumisen ennaltaehkäisyyn tähtäävät tukitoimenpiteet. Päätehtäväkseni näkisin toimia toimialueeni ergonomian ja työssä kuormittumisen, sekä suppeissa työkykyselvityksissä työfysioterapian asiantuntijana niin yhteisö- kuin Näkisin, että tulevaisuudessa työfysioterapeutti on yhä enemmän alati muuntuvien ja ikääntyvien työorganisaatioden, työprosessien ja työkuormituksen analysoija, kouluttaja jopa visionääri siitä, miten eri töiden ja ammattien fyysinen kuormitus tulevaisuudessa muuntuu. yksilötasolla. Toimin eri yksiköiden ergonomian, työkuormituksen ja potilassiirtokoulutuksen, Elppareiden kouluttajana ja siirtovastaavien tutorina. Perustehtäviä ovat erilaiset työpaikkaselvityksiin liittyvät asiantuntijatehtävät (esim. näköergonomia, työliikkeiden biomekaniikka), erilaisten ammattiryhmien (esim. kätilöiden, varastotyön, ravintohuollon) työkuormituksen analysointi, koulutus ja neuvontatyö. Myös perustyöfysioterapeutin työtä on esim. toimintakyky ja kävelytestit, ryhmien ohjaaminen, yksilöiden ongelmissa fysioterapeuttinen tutkiminen ohjaus ja neuvonta - sekä jatkosuunnitelmien laatiminen. Millaisena näet työfysioterapian nyt ja tulevaisuudessa? Työfysioterapeutin työ on alansa asiantuntijatyötä erilaisissa, joskus vaikeissakin työprosesseissa (esim. työkyvyn arviointi, työkyvyn tukiprosessi.) Näkisin, että tulevaisuudessa työfysioterapeutti on yhä enemmän alati muuntuvien ja ikääntyvien työorganisaatioden, työprosessien ja työkuormituksen analysoija, kouluttaja jopa visionääri siitä, miten eri töiden ja ammattien fyysinen kuormitus tulevaisuudessa muuntuu. Tulevaisuudessa arvioinnin problematiikkaan tuovat lisääntyvä työvoimapula, henkilöstön ikääntyminen ja työssä jaksaminen. Millaista lisäkoulutusta, -kouluttautumista, muuta kuin pätevöitymiskoulutusta, tarvitset työssäsi? Koska kohderyhmänäni ovat usein erilaisten työyhteisöjen, osastojen ja yksiköiden eri ammattiryhmät; olen huomannut tarvitsevani yhä enemmän ryhmätyötaitoja ja ilmaisutaitoja, sekä kouluttajan, tutorin ja opettajan didaktisia taitoja. Mielestäni esim. aikuiskasvatuksen ja draamakasvatuksen opinnot tukevat kykyä käsitellä, erotella ja selvitellä työssäjaksamisen ja loppuun palamisen problematiikan yhteyttä toiminta- ja työkykyyn. Miksi työskentelet työfysioterapeuttina? Jaa, vaikea kysymys. Pidän työtä haastavana ja koen kehittyväni ja oppivani jatkuvasti uutta. Meillä on hyvä ja osaava henkilöstö Porvoon sairaanhoitoalueella, joka osaa arvostaa työtään ja haluaa jatkuvasti kehittää sitä. Myös HUS- työfysioterapeuttien tiimin on maan paras! Toimin myös opettajana ja kouluttajana, joten työfysioterapeutin työ ehkä on myös vastapainoa teoreettiseen työhön. Mitä muuta työhösi liittyvää haluat sanoa? Eiköhän tässä tullutkin paljon varmaan vielä olisi jotain, mutta en muista mitä? Ai niin, en muuten ole Työfysioterapeutit ry:ssä Vanhalle ystävälleni Arja Karhuvaaralle terveiset Eduskuntaan! 15

16 TYÖFYSIOTERAPEUTTI HAASTATTELEE: Auli Lindholm Kuka olet? Olen Auli Lindholm Lohjalta. Valmistuin lääkintävoimistelijaksi v ja v erikoistuin ortopediseen fysioterapiaan. Suunnilleen näihin aikoihin myös ammattinimikkeemme muuttui fysioterapeutiksi. Työfysioterapeutin työhön tutustuin ensi kerran v ja vakinaisesti työfysioterapeutin töitä olen tehnyt vuodesta Valmistuin terveystieteiden maisteriksi v ja terveydenhuollon opettajan pätevyyden sain v Työterveyslaitoksen pitkän kurssin suoritin vasta v Työfysioterapeuttina olen työskennellyt yhteensä 17 vuoden ajan ja nykyisessä organisaatiossa 16 vuotta. Työni on osa-aikainen (30 h/vko). Päätyöni ohella teen tuntiopettajan töitä ja hoidan työsuojelupäällikön tehtäviä. Kuvaile se organisaatio jossa työskentelet ja millainen henkilöstörakenne työterveyshuollossa on? Työskentelin vv Lohjan sairaalan työfysioterapeuttina ja HUS:iin yhdistymisen myötä siirryin HUS työterveysyksilön henkilökuntaan kuuluvaksi ja työalueeni on edelleen Lohjan sairaanhoitoalueen henkilökunta. Henkilökuntaa on yhteensä sijaiset mukaan lukien n. 1000, ja kaikki sairaanhoitoalueen ammattiryhmät ovat vastuullani. HUS työterveysyksikössä työskentelee suuri joukko työterveyshuollon ammattilaisia, meitä työfysioterapeutteja HUS:ssa on 11. Lohjan sairaanhoitoalueen työterveyshuoltoon kuuluvat lisäkseni työterveyshoitaja, työterveyslääkäri, toimistosihteeri ja työterveyspsykologi. Työterveyshuollon moniammatillisen yhteistyön kokeminen? Kuka on lähin työparisi? Työterveyshuoltotiimimme on pieni ja siksi olemme toisillemme kaikki lähimpiä työpareja. Tosin tietysti eniten käytännön yhteistyötä teen työterveyshoitajan ja työterveyslääkärin kanssa. Tiimimme toimii loistavasti; moniammatillinen tiimityö toteutuu hyvin. On tärkeää tietää myös omat tietämyksen rajat ja osata tällöin ohjata asiakkaita tarvittaessa eteenpäin muille asiantuntijoille. Mikä on keskeistä ja olennaista työfysioterapeutin työssäsi juuri tässä organisaatiossa eli päätehtäväalueesi. Millaisia toimenpiteitä työpaikoilla, työyhteisöissä teet? Kyllä tällä hetkellä olennaista työssäni ovat työkyvyn ylläpitoon liittyvät toimet; työympäristöön ja työhön liittyvät ergonomiset tarkastukset ja parannukset, työpaikkakäynnit ja niihin liittyvät toimenpiteet, työhyvinvointiin liittyvät (tuki-)toimenpiteet; tulevaivojen ennaltaehkäisy, neuvonta ja ohjaus eli mielestäni ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa parhaimmillaan. Millaisena näet työfysioterapian nyt ja tulevaisuudessa? Näen sen erittäin tärkeänä; haasteita riittää, kun entistä iäkkäämpi ja myös raihnaisempi porukka on pidempään työelämässä. Töiden luonne muuttuu myös koko ajan; osa työntekijöistä tekee fyysisestä raskasta työtä, jossa tuki- ja liikuntaelimistön kuormaa tulisi keventää, toisten työ taas on fyysisesti liiankin vähän kuormittavaa, kevyttä ja yksipuolista, jolla sitten taas on erilaiset vaikutuksensa ja seurauksensa. Tarvitaan hyvin erilaisia ergonomisia ratkaisuja, työtapojen muuttamista, fyysisen kunnon parantamista jne. kun ihmisillä on monenlaisia ongelmia työssä selviytymisen suhteen. Millaista lisäkoulutusta, -kouluttautumista, muuta kuin pätevöitymiskoulutusta, tarvitset työssäsi? Työntekijöillä on laaja-alaisia ongelmia, joten monelta sektorilta tulisi olla tietoa. On tärkeää tietää myös omat tietämyksen rajat ja osata tällöin ohjata asiakkaita tarvittaessa eteenpäin muille asiantuntijoille. Miksi työskentelet työfysioterapeuttina? Jotenkin ajauduin työfysioterapeutin työhön, mutta kyllä tämä työ on erittäin monipuolista ja vaihtelevaa työtä, joka parhaimmillaan on hyvin palkitsevaa. Parhaan palkan saan itse siitä hyvästä mielestä, kun on voinut auttaa työntekijää ongelmissaan esim. ergonomisin ratkaisuin niin, että hän pystyy jatkamaan työssään. Rahallinen korvaus ei sitäkään tunnetta korvaa. Mitä muuta työhösi liittyvää haluat sanoa? Näin palkkaratkaisujen aikaan varmaan mielessä on kuitenkin myös se, että kunpa tätä meidän työtä, ja siis yleensä koko hoitoalan työtä arvostettaisiin rahallisestikin paljon enemmän. 16

17 Uni paras lääke on Ritva Kukkonen työfysioterapeu i ArkErgo Oy arkergo@elisanet.fi Miten oikeassa Kauko Käyhkö onkaan laulussaan sairaasta karhunpojasta ja unesta lääkkeenä! Nykyisin tiedämme, että riittävän pitkä ja hyvälaatuinen uni ei ainoastaan nopeuta paranemista, vaan se on yksi hyvinvointimme peruspilareita. Erityisesti aivot tarvitsevat unta toipuakseen valvetilan aikana kertyneestä rasituksesta. Unen aikana aivot lepäämisen lisäksi järjestelevät päivän aikana vastaanotettua tietoa käyttökelpoisen muotoon ja unissa käymme läpi mieltämme askarruttavia asioita. Riittävä uni helpottaa oppimista ja parantaa muistamista. Uudet asiat pysyvät paremmin mielessä, kun niiden opettelun päälle nukkuu normaalin yöunen. Silti vähäinenkin uni on parempi kuin ei unta lainkaan. Nukutko tarpeeksi? Unen tarve vaihtelee. Keskimäärin aikuinen tarvitsee unta 7-8 tuntia vuorokaudessa. Lapset tarvitsevat kaksi, kolme tuntia enemmän vuoden iässä unentarve alkaa pikkuhiljaa vähentyä ja yli 60- vuotiailla se on kuudesta seitsemään tuntiin. Oman unentarpeesi selvität seuraavasti: Mene lomalla esimerkiksi viikon ajan nukkumaan, kun olet väsynyt ja herää aamulla ilman herätyskelloa. Työssäolo kuormituksineen lisää jonkin verran unentarvetta. Joka neljäs meistä nukkuu jatkuvasti liian vähän. Kärsimme univajeesta, joka ilmenee muun muassa jatkuvana väsymyksenä, energian puutteena, ärtyisyytenä, haluttomuutena, masen- 17

18 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4/2007 nuksena ja muisti- ja keskittymisvaikeutena. Univajeen syitä voi olla monia. Yleisimmin syynä ovat vaikeudet saada mahtumaan työkiireet, perheelämä ja harrastukset päivään, jolloin houkutus vähentää nukkumiseen käytetty aika kasvaa. Unenpuutteen taustalla on usein myös unettomuutta, nukahtamisongelma ja/tai yöheräily. Myöhemmällä keski-iällä nukahtamisongelmat ja yöheräilyt lisääntyvät, mutta onneksi unentarvekin vähenee. Meitä naisia valvottavat nuorina ja keski-ikäisinä lapset, perhe-elämän ongelmat ja stressi. Vaihevuosien aikana valvottajina ovat hormonihäiriöt. Kipu valvottaa niin miehiä kuin naisiakin. Niska-, olkapää- ja selkäkivut ovat yleisiä unen häiritsijöitä. Unettomuuden pelko on hyvä esimerkki siitä, miten unettomuus vaikuttaa stressiin. Unettomuuden pelossa unettomuudesta itsestään tulee stressitekijä, joka ylläpitää unettomuutta. Unettomuuteen määrätään helposti ainoana hoitona unilääkkeitä. Joillakin ihmisillä unilääkkeisiin liittyy pelkoja riippuvuuden syntymisestä, mikä lisää unettomuuden aiheuttamaa stressiä. Torkkeesta vilkkeeseen Unessa vuorottelevat neljä vaihetta. Torkkeessa rentoudumme, ja sen aikana ajatukset lähtevät harhailemaan omille teilleen. Kevyen unen aikana yhteytemme ulkoiseen heikkenee selvästi. Jos joku herättää meidät, kun olemme olleet minuutin verran kevyessä unessa, koemme nukkuneemme. Syvää unta pidetään elvyttävimpänä univaiheena. Syväuni rentouttaa ruumiin. Niinpä esimerkiksi kasvuhormonia erittyy ja energiavarastot täydentyvät tehokkaasti syvän unen aikana. Noin neljäsosa aikuisen unesta on syvää unta ja se nukutaan pääasiassa ensimmäisten 4-5 tunnin aikana. sä itse mukana. Useasti herätessämme Aamutuntien aikana nukumme enimmäkseen vilke- eli REM- unta. Vilkeusi se oli vain unta. Kuinka ollakaan, huokaisemme helpotuksesta. Onneknessa näkemämme unet ovat elävän vilkeuni joka tapauksessa rentouttaa tuntuisia. Olemme voimakkaasti niis- mielen Miten saada uni vakituiseksi petikaveriksi? Monilla asioita voimme kohentaa unta ja unen laatua. Tässä joitakin: mahdollisimman rauhallinen uniympäristö makuuhuoneen tuuletus ennen nukkumaanmenoa makuuhuoneen lämpötila astetta kunnon pimennys makuuhuoneeseen kunnon sänky Hyväkin patja, tyyny ja peitto kuluvat käytössä. Vaihda ja huolla ne riittävän usein. Kaikki terveyttä edistävät elämäntavat - riittävä liikunta, terveellinen ja monipuolinen ravinto ja hyvät ihmissuhteet - edistävät myös untamme. Esimerkiksi liikunta, lämmin kylpy ja saunominen nostavat kehon lämpötilaa ja rentouttavat. Oikea annos ja ajoitus ovat kuitenkin tärkeitä. Liikunnasta etenkin lenkkeily tai iltakävely ennen kello antaa hyvän unen. Myöhemmin illalla liikunta haittaa nukahtamista ja heikentää unen laatua. Pieni määrä alkoholia 1-2 yömyssyä väsyttää ja saattaa helpottaa nukahtamista. Alkoholin vaikutukset mielialaan ja käyttäytymiseen ovat kuitenkin yksilölliset. Jatkuvaksi unilääkkeeksi alkoholi ei silti sovi ja jo 4-7 annosta vaikuttavat uneen epäedullisesti. Runsas ja jatkuva kahvinjuonti ei ole hyväksi unihäiriöistä kärsivälle. Kofeiinin piristävä vaikutus kestää 5-8 tuntia. Laskepa siitä, mihin aikaan voit juoda viimeisen kupposen, jos olet havainnut, että kahvi vaikeuttaa nukahtamistasi. Herkkäunisten kannattaa varoa muidenkin nesteiden liiallista nauttimista iltaisin, koska se tietää toistuvia WC- käyntejä ja sitä myöten epävarmoja yöunia. Aterian energiamäärä ei vaikuta yöunen laatuun, jos syöt 2-3 tuntia ennen nukkumaan menoa. Joidenkin tutkimusten mukaan hiilihydraattipitoinen ateria, esimerkiksi murot ja maito, on parasta unilääkettä. Jonkin verran on näyttöä siitä, että luomumaito ja niin sanottu yömaito tepsisivät paremmin kuin tavallinen maito. Pitäisikö kokeilla? Jotkut unettomuudesta kärsivät pitävät yöpöydällään banaania tai palan suklaata (terveellistä tummaa tietenkin). Rauhoitu ja rentoudu päivän kiireistä. Käy pitkäksesi, pistä tyyny pään alla ja jalat seinää vasten ja kelaa päivän tapahtumat ja sen jälkeen pyri nollaamaan ne. Myös musiikki ja lukeminen rentouttavat ja tuudittavat uneen. Kunhan teksti ei herätä voimakkaita tunteita. Monille esimerkiksi dekkari sopii iltasaduksi. 18

19 Kun Nukkumatti temppuilee Nukahtamista ei tule yrittää väkisin. Käy vuoteeseen vasta väsyneenä. Jos uni ei tule noin vartin sisällä, älä jää kieriskelemään vuoteeseen. Nouse ylös ja mene toiseen huoneeseen katsomaan televisiota tai lukemaan. Käy uudelleen nukkumaan ja ellet taaskaan saa unta vartissa niin ei muuta kun petistä pois. Toista kuvio niin monta kertaa kuin on tarpeen. Älä vahdi kelloa. Jos lasket, kuinka kauan sinulla on enää aikaa nukkua, hermostut entistä enemmän, etkä varmasti saa unta. Sijoita kello siten, ettet näe kellon osoittimia tai kuule sen tikitystä. Jos heräät yöllä ja joudut nousemaan ylös, älä sytytä valoja. Kirkas valo sotkee sisäisen kellosi. Miten muuten nukuit viime yönä? Nytkö se kello jo soi? Oma sisäisen vuorokausirytmin vaihe eli sisäisen kellon aika vaikuttaa voimakkaasti kykyymme nukahtaa ja ylläpitää unta. Valveilla vietetty aika ei paljoakaan vaikuta unen pituuteen, vaan unen pituus riippuu enemmän nukkumaanmenoajasta. Mikäli menemme nukkumaan oikeaan aikaan suhteessa sisäisen rytmimme vaiheeseen, nukumme todennäköisesti hyvin ja pitkään. Otollinen nukkumaanmenoaika useimmilla on kello 19 23, jolloin vuorokausirytmi on laskuvaiheessa. Otollinen aika takaa sen, Nukahtamista ei tule yrittää väkisin. Käy vuoteeseen vasta väsyneenä. että ehdimme saada paljon elvyttävää syvää unta. Kun illanvirkkua keljuttaa se, ettei illalla saa unta, vaikka aamulla on aikainen herätys. Niin etenkin aamuntorkulle aamut ovat kauhistus. Unenpöpperyys lisää uneliaisuutta heti heräämisen jälkeen. Se on vähäisempää ja kestää lyhyemmän ajan, jos herää kevyen univaiheen aikana. Sängyssä heräileminen silmät kiinni on huono konsti saada itsensä liikkeelle. Tehokkaampia, mutta ehkä monille epämiellyttävimpiä keinoja ovat kylmä suihku, ripeä liikunta tai kirkas aamuvalo. Itsestään unenpöpperyys häviää noin puolessa tunnissa. Joten kyllä se päivä paistaa risukasaankin! remmin mielessä, kun niiden opettelun päälle nukkuu normaalin yöunen. Silti vähäinenkin uni on parempi kuin ei unta lainkaan. 19

20 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4/2007 Aikaa sulle, mulle ja MEILLE Ritva Kukkonen työfysioterapeu i ArkErgo Oy arkergo@elisanet.fi 20 Työfysioterapeutti- lehden artikkelisarjassa käyn läpi hyvinvointiimme ja terveyteemme vaikuttavia asioita. Artikkelini täydentävät ja selittävät Työterveyslaitoksen olevia Hyvinvointitutka ja Kunnon Tutka lomakkeita. Kirjoituksieni varsinainen kohdejoukko on asiakkaasi työterveyshuollossa. Tähänastiset juttuni ovat käsitelleet liikuntaa, terveellistä ja painoa hallitsevaa ravintoa sekä unta. Tupakkaa ja alkoholia en ole ottanut puheeksi, vaikka niiden terveysriskit ovat tunnetut ja varmasti lähes jokaisen kansalaisen tiedossa. Nimenomaan tupakan ja alkoholin kohdalla terveysvalistaja saakin herkästi terveysterroristin leiman. Silti, kun kalikka kalahtaa, on hyvä mietiskellä näidenkin nautintoaineiden turvallisuutta terveydelleen. Itsekin juhlapolttajana sain aikoinani varoituksen sanoja työterveyslääkäriltä. Yksi savuke tai savulle altistuminen haittaa verisuonten toimintaa noin kuuden tunnin ajan. Kun lopettaisin, sydäntautivaara laskisi jo 1-2 vuoden aikana tupakoimattoman henkilön tasolle. Kun vielä riskitekijänä on verisuonitautinen perimä, niin kyllä se panee miettimään, kannattaako edes juhlatupakkaa sytyttää. Alkoholikin kanssa on vähän niin ja näin, koska tänä päivänä kyseenalaistetaan jopa nuo aikaisemmin sallitut kaksi lasia punaviiniä. Nyt on kuitenkin aika jättää tupakat pois ja viinit piiloon ja puhua Ajasta itselle ja läheisille. Ota Aikaa itselle ja läheisille Hyvinvointitutkassa vapaa-aikaan liittyviä asioita ovat Aikaa itselle sekä Perhe, Suku ja Ystävät. Molemmat ovat tärkeitä toimintakyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäjiä niin myötä- mutta etenkin vastamäessä. Silti omasta