1.JOHDANTO VARHAISKASVATUKSEN LAADUNARVIOINTIMALLI ARVIOINNISTA VARHAISKASVATUKSESSA LAATU JA ASIAKAS...

Transkriptio

1 1

2 Sisällys 1.JOHDANTO VARHAISKASVATUKSEN LAADUNARVIOINTIMALLI ARVIOINNISTA VARHAISKASVATUKSESSA LAATU JA ASIAKAS Tiedonsaanti Hakuprosessi Päivähoitomaksut Päivähoidon aloitus Kasvatuskumppanuus Varhainen tuki Esiopetus Yksityinen päivähoito Loma-aikojen hoitojärjestelyt ja perhepäivähoidon varahoito Vuorohoito Lääkitystä tarvitsevan/ allergisten lasten hoito Turvallisuus LAATU JA HENKILÖSTÖ Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Kasvatusyhteisön käytännöt Lapsen havainnointi jatkuva oppiminen Työsuojelu ja työhyvinvointi Kehityskeskustelut Uuden henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen Palautteiden ja reklamaatioiden käsittely VARHAISKASVATUKSEN ORGANISAATIO JA RESURSSIT Varhaiskasvatuksen organisaatio Talous ja resurssit ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN ARVIOINNISTA KEHITTÄMISTYÖHÖN LÄHDEKIRJALLISUUTTA... 2

3 1. JOHDANTO Pirkkalan kunta oli mukana Laadunarviointi päivähoidossa projektissa vuosina Projektissa työstettiin valtakunnalliset päivähoidon laatukriteerit päiväkoteihin ja perhepäivähoitoon. Perusta Pirkkalan kunnan varhaiskasvatuksen laatutyölle laskettiin jo silloin. Tähän laatukäsikirjaan koottiin varhaiskasvatuksen laadun kannalta oleellisia asioita. Kirjoitettiin ylös yhteisiä sopimuksia ja toimintaperiaatteita sekä avattiin varhaiskasvatuksen prosesseja. Pohdittiin erilaisia arviointitapoja ja mittareita. Asioita tarkasteltiin kolmen otsikon alla, jotka ovat asiakas, henkilöstö sekä varhaiskasvatuksen organisaatio ja resurssit. Kun laatukäsikirjassa puhutaan asiakkaasta, tarkoitetaan lasta ja hänen perhettään. Asiakkuuden alta löytyy monia tärkeitä varhaiskasvatuksen prosesseja kuten, hakuprosessi, hoidon aloitus, varhaiskasvatuksen toteuttaminen ja kasvatuskumppanuus. Henkilöstö-otsakkeen alla pohditaan kasvatusyhteisön käytäntöjä, jatkuvaa oppimista sekä työhyvinvointia. Varhaiskasvatuksen organisaatio ja resurssit pitää sisällään organisaatioon ja johtamiseen liittyviä kysymyksiä sekä talous- ja luottamusmiesnäkökulman. Tämän laatukäsikirjan arvioi ja päivittää varhaiskasvatuksen johtoryhmä kolmen vuoden välein. 3

4 2. VARHAISKASVATUKSEN LAADUNARVIOINTIMALLI Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa teoksessa (1995) esitellään alun perin Hujala Huttusen luoma ja edelleen kehitelty laadunarviointimalli. Siinä varhaiskasvatuksen riittävyyden ja saatavuuden lisäksi voidaan erottaa laatua säätelevät puitetekijät, välillisesti ohjaavat tekijät, prosessitekijät sekä vaikuttavuustekijät. Puitetekijät ovat reunaehtoja laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamiselle. Puitetekijöihin sisällytetään lapsiryhmän koostumus, ihmissuhteiden pysyvyys sekä fyysinen ympäristö. Toiminnallisesti laatua säätelevät välilliset tekijät. Välillisesti ohjaaviin tekijöihin kuuluu henkilökunnan ja vanhempien välinen yhteistyö, yhteistyö muiden tahojen kanssa, henkilökunnan keskinäinen yhteistyö ja hyvinvointi, henkilökunnan koulutus ja ammatillinen kasvu sekä johtajuus. Kasvatusprosessiin liittyviä tekijöitä ovat perushoito, aikuinen lapsi vuorovaikutus, lasten keskinäinen vuorovaikutus, lapsilähtöinen toiminta sekä toiminnan suunnittelu ja -arviointi. Lopuksi tulevat vielä vaikuttavuustekijät eli lapsen myönteiset kokemukset, lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen, vanhempien tyytyväisyys sekä yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Kaikkia tekijöitä voidaan tarkastella erikseen. Yhdessä huomioituina ne mahdollistavat varhaiskasvatuksen laadun kokonaisvaltaisen arvioinnin. (Hujala Huttunen & Tauriainen 1995,10.) (Hujala-Huttunen 1995, muokattu) 4

5 3. ARVIOINNISTA VARHAISKASVATUKSESSA Arviointitiedon tulee toimia kaiken kehittämistyön perustana. Sen avulla analysoidaan toiminnan vahvat ja heikot puolet. Kehittämistyö rakennetaan vahvuuksien varaan. Yksilöitä ja yhteisöä kannustetaan entistä parempiin suorituksiin niillä alueilla, jotka kaipaavat parantamista. (Parrila 1998, 176.) Parrilan (1998) mukaan muita varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin tehtäviä ovat asiakkaan näkökulman esiin nostaminen, varhaiskasvatuksen näkyväksi tekeminen, varhaiskasvatuksen laatua koskevien yhteisten päämäärien selkeyttäminen, kehittämistoiminnan kytkeminen tutkimukselliseen tietoon sekä varhaiskasvatuksen laadullisen tasa arvon toteutumiseen. Varhaiskasvatuspalvelujen arvioinnilla on aina vastuunsa, paitsi viranomaisille ja hallinnolle, myös asiakkaille ja muille yhteistyötahoille. Asiakkaat ovat palvelutoiminnan avainhenkilöitä, joiden arvojen tulisi vaikuttaa arvioinnin toteutumiseen. Palvelujen käyttäjät onkin mielekästä ottaa osallisiksi arviointitiedon tuottamisessa. (Sosiaalipalvelujen evaluaatioryhmä 2001, 11.) Arviointi on aina kontekstisidonnaista. Sen onnistuminen on siis kiinni myös organisaation kulttuurista ja valmiudesta arviointiin. Laadunhallinnalle perustana ja suuntana ovat organisaation oman toiminnan määrittely, visio ja strategia, jossa on asetettu tavoitteet ja vastuiden määrittäminen. Näistä nousee yhteinen käsitys siitä, mitä laadulla omassa työyhteisössä tarkoitetaan. Toiminnan sujuvuuden ja tasalaatuisuuden takeeksi tarvitaan yhteisesti sovitut toimintaperiaatteet sekä toiminta- ja työtavat. Mittaamisen ja arvioinnin avulla tiedetään onko tavoitteisiin päästy ja missä toimintaa tulisi parantaa. (Varhaiskasvatuksen laatu on osaamista ja vuorovaikutusta 2004, 55.) 5

6 4. LAATU JA ASIAKAS ( PERHE JA LAPSI ) 4.1 Tiedonsaanti Varhaiskasvatuksen asiakas saa tietoa varhaiskasvatuksen eri vaihtoehdoista Pirkkalan kunnan internet-sivuilta. Sivuilla ohjataan päivähoitoon hakeminen, esitellään Pirkkalan päiväkodit, perhepäivähoito sekä varhaiskasvatuksen eri mahdollisuudet. Sivuilla voi täyttää sähköisen hakemuksen päivähoitoon. Sieltä on myös mahdollista tulostaa päivähoitohakemus tai hakemus ohjattuun kerhotoimintaan. Samat tiedot ovat saatavilla sivistysosaston toimistolla, jossa varhaiskasvatuksen aluepäälliköt vastaavat asiakaspalvelusta. Sieltä asiakas voi noutaa päivähoitohakemuksen lisäksi varhaiskasvatuksen ja päiväkotien esitteitä. Toimistolla asiakas saa henkilökohtaisen palvelun ja opastuksen hakumenettelystä. Lomakkeiden, nettisivujen ja varhaiskasvatuksen esitteen päivittämisestä vastaa varhaiskasvatuspäällikkö. Varhaiskasvatusalueet huolehtivat siitä, että omat esitteet ja nettisivujen tiedot ovat ajan tasalla. Päivittäminen tapahtuu aina kun tulee muutoksia ja vähintään toimintakauden alkaessa elo-syyskuussa. Päivittämisestä vastaavat aluepäälliköt, perhepäivähoidon päällikkö ja päiväkotien johtajat. 4.2 Hakuprosessi Kunnan internet-sivujen kautta voi tehdä sähköisen päivähoitohakemuksen. Paperihakemuksia päivähoitoon ja ohjattuun kerhotoimintaan saa sivistysosaston toimistolta tai ne voi tulostaa Pirkkalan kunnan nettisivuilta. Vanhemmat jättävät paperihakemuksen sivistysosaston toimistolle. Hakemuksen vastaanottaja tarkistaa, että hakemuksessa on täytetty kaikki tarpeelliset tiedot, ja kirjoittaa vastaanottopäivämäärän ja omat nimikirjaimensa hakemuksen oikeaan ylälaitaan. Paperilla tulleen hakemuksen tiedot viedään viipymättä päivähoidon asiakasjärjestelmään. Päivähoitopaikasta tiedottaa aluepäällikkö. Hoitopaikan saamisesta tiedotetaan kirjallisesti päivähoitopäätöksellä vähintään kuukautta ennen hoidon alkamista, kiireellisissä tapauksissa viipymättä. Jos lapselle halutaan siirtoa päivähoitopaikasta toiseen, vanhemmat tekevät siirtohakemuksen joko sähköisesti tai paperilla. Siirron onnistuessa annetaan siitä vanhemmille kirjallinen siirtoilmoitus. 6

7 Hoitosuhteen päättäminen tapahtuu aina kirjallisesti. Ilmoitukseen on olemassa oma lomakkeensa. Ilmoitus voidaan tehdä myös sähköpostilla, jolloin viesti tulostetaan sitten dokumentiksi asiasta. ARVIOINTI: Päivähoitoon hakemisen sujuvuutta ja asiakaspalvelun onnistumista arvioidaan lomakekyselynä, joka lähetetään perheille päivähoitopäätöksen mukana. Palautteiden koonti ja toimenpiteistä päättäminen tehdään kerran vuodessa varhaiskasvatuksen johtoryhmässä. 4.3 Päivähoitomaksut Päivähoidon maksut määräytyvät Lain sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista / perusteella. Tiedote päivähoidon maksuista ja niiden määräytymisestä on luettavissa päivähoidon Internet-sivuilla. Tiedotteen voi myös noutaa sivistysosaston toimistolta tai päiväkodeista. Asiakas saa tietoa maksun määräytymisestä ja laskutuksesta myös puhelimitse päivähoidon laskutusta hoitavalta toimistosihteeriltä. 4.4 Päivähoidon aloitus Päivähoitopaikan myöntämisestä lähetetään kotiin kirjallinen päätös. Päätöksen mukana lähtee ilmoitus päivähoitopaikan vastaanottamisesta/kieltäytymisestä, laatukysely päivähoitoon hakemisesta, päivähoidon asiakasmaksulomake sekä henkilötietolomake. Perhepäivähoitoon tultaessa lisätään mukaan vielä Tervetuloa perhepäivähoitoon tiedote sekä hoito- ja kasvatuskysely. Mukana on myös päivähoitopaikan yhteystiedot. Tällöin sovitellaan ensimmäinen tutustumisaika lapsen omaan päivähoitoryhmään siten, että perhepäivähoitajalla tai päiväkotiryhmän kasvattajalla on riittävästi aikaa irrottautua ryhmän toiminnasta vastaanottamaan uusi asiakasperhe. Ensimmäinen tutustumiskerta on toivottavaa tehdä ilman lasta. On tärkeää, että aikuisilla on aikaa rauhallisesti keskustella hoidon aloittamisesta. Siten luodaan vahva pohja luottamukselliselle hoitosuhteelle. Perhepäivähoidossa hoitaja kertoo oman ryhmänsä käytännöistä, lapsen vanhemmat lapsesta ja kodin tavoista. Hoitaja esittelee perheelle 7

8 perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelman. Keskustelua käydään Lapsen hoito- ja kasvatuskysely-lomakkeen pohjalta. Vanhempia on pyydetty täyttämään lomake kotona valmiiksi. Samoin toimitaan lapsen aloittaessa hoidon päiväkodissa. Vanhemmille esitellään koko talo, lapsen oma hoitoryhmä ja sen henkilökunta, ja samalla käydään läpi päiväkodin käytäntöjä ja toiminnan sisältöä. Vanhemmille esitellään päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmat kertovat lapsen tavoista, aikaisemmista kokemuksista ja myös muista perheelle ja lapselle tärkeistä asioista. Toisella tutustumiskerralla lapsi on vanhempiensa mukana. Henkilökunta ja vanhemmat miettivät ja suunnittelevat yhdessä seuraavat tutustumiskerrat huomioiden mm. lapsen iän ja aikaisemmat hoitokokemukset. Vanhemmat tuntevat oman lapsensa parhaiten ja yhdessä henkilöstön kanssa sovitaan jokaiselle lapselle sopiva tutustumisaikataulu. Tutustumispäivät ovat perheelle maksuttomia niin kauan, kun jompikumpi vanhemmista on vastuussa lapsesta päiväkodissa. Tällaisia tutustumispäiviä voi olla useitakin ennen päivähoidon varsinaista alkamista. Päivähoidon maksullisuus alkaa siitä päivästä, kun lapsi jää henkilökunnan vastuulle ilman vanhempiaan. Lapselle on hyvä suoda pehmeä siirtyminen kodista päivähoitoon ja usein on hyväksi aloittaa hoito koko päivää lyhyemmillä jaksoilla. Muutama lyhyt hoitopäivä ennen varsinaisen hoidon alkamista auttaa lasta selviämään ikävästään. Henkilökunnan empaattinen, asiallinen ja ammatillinen tuki auttaa koko perhettä selviämään päivähoidon aloitukseen liittyvistä haasteista. ARVIOINTI: Hoidon aloituksen onnistumista arvioidaan kahden vuoden välein. Käytössä on kyselylomake, joka jaetaan noin kuukauden kuluessa hoidon aloituksesta. Hoidon aloituksen onnistumisesta tehdään koonti ja päätetään tarvittavista toimenpiteistä heti kyselyn jälkeen. Vastuu on varhaiskasvatuksen aluepäälliköillä, perhepäivähoidon päälliköllä ja päiväkodin johtajilla. 8

9 Päivähoidon hakuprosessi Asia Toimenpide Vastuu Tietoa päivähoidosta ja päivähoitoon hakeminen Päivähoidon nettisivut, esitteet lastenneuvolassa Sivistysosaston hallinto, päiväkodit ylläpitäjä toimistosihteeri aluepäällikkö, päiväkodin johtaja Perhe hakee päivähoitopaikkaa Päivähoitohakemus Nettihakemus Lomakkeet www. sivuilta (pdf lomake) Paperilomake Varhaiskasvatuksen aluepäällikkö tekee päätöksen ja postittaa kirjeen asiakkaalle. Päätös hoitopaikasta, maksuohje, ohjeet tutustumiskäyntiä varten, henkilötietolomake, arviointipalautelomake, yms. Kunnallinen päivähoito Ostopalvelupäiväkoti Seutusopimus Yksityinen päivähoito aluepäällikkö vk. päällikkö vk.päällikkö Perhe hakee itse Hoitopaikan hyväksyminen perhepäivähoidon päällikkö varhaiskasvatuspäällikkö Yksityisen hoidon tuki, päätös Kela Päivähoidon maksun määräytyminen, tulotietojen toimittaminen, sivistysosaston hallinto, toimistosihteeri hoitomaksupäätös toimistosihteeri Päivähoidon aloitus yksilöllisesti perheen toiveiden 4.5 Kasvatuskumppan mukaisesti Tutustumiskäynnit Ensin vanhemmat Sitten vanhemmat yhdessä lapsen kanssa. hoitopaikka 9

10 4.5 Kasvatuskumppanuus Varhaiskasvatuksen linjauksissa (2002) varhaiskasvatus määritellään seuraavasti: "Varhaiskasvatus on lapsen eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista". Tämä määritelmä edellyttää henkilöstöltä kiinteää yhteistyötä lapsen vanhempien kanssa. Kasvatuskumppanuuden luominen perheen kanssa alkaa jo ensikohtaamisesta. Sen syveneminen on paljon kiinni molemminpuolisen luottamuksen syntymisestä. Luottamus syntyy rehellisyydellä ja aitoudella jokapäiväisissä kohtaamisissa. Vanhemmat pitävät erittäin tärkeänä jokapäiväistä, vaikka lyhyttäkin keskustelua lapsen päivän sujumisesta. Vähintään kerran vuodessa yhdessä vanhempien kanssa pohditaan pidempään lapsen asioita lapsen varhaiskasvatussuunnitelma- eli vasu-keskusteluissa. Toki vanhemmilla on mahdollisuus varata aika keskustelulle aina,kun he tuntevat siihen tarvetta. Vasu-keskusteluun on oma lomakkeensa joka päivitetään tarvittaessa. Vanhemmat saavat lomakkeen kotiin jo ennen keskustelua tutustumista sekä kommentointia varten. Näin keskustelu sujuu helpommin ja vanhemmatkin ovat siihen jo valmistautuneita. ARVIOINTI: Kasvatuskumppanuudessa onnistumisen arviointia tehdään yhdessä vanhempien kanssa mm. lapsen varhaiskasvatussuunnitelma-keskusteluissa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma-lomaketta arvioidaan ja päivitetään tarvittaessa. Vastuu siitä on päivähoidon johtoryhmällä. Johtoryhmä kokoaa henkilöstöstä ryhmän, joka arvioi ja päivittää lomakkeen henkilöstöltä ja vanhemmilta keräämänsä palautteen pohjalta. 10

11 4.6 Varhainen tuki Lapsen tuen tarpeen havaitseminen, arviointi ja puheeksi ottaminen ovat tärkeä osa varhaiskasvatuksen henkilöstön työtä. Lapsen kehitystä voidaan tukea laadukkaalla varhaiskasvatuksella niin, että lievät kehityksen viiveet eivät kasaudu. Yhteinen keskustelu lapsen vanhempien kanssa on ensimmäinen askel polussa, joka käydään, kun huoli lapsen kehityksestä herää. Koko Pirkkalan varhaiskasvatukseen suunniteltu huolen polku on auki kirjoitettuna kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Pääperiaatteena Pirkkalassa on, että päivähoidon erityiskasvatus liittyy kiinteästi muihin varhaiskasvatuksen toimintoihin. Varhaiskasvatussuunnitelman lisäksi kaikille tukea tarvitseville lapsille laaditaan yhteistyössä vanhempien, päivähoidon henkilöstön ja muiden tarvittavien tahojen kanssa erityisen tuen suunnitelma. ARVIOINTI: Varhaiskasvatuksen Erityiskasvatuksentiimi arvioi kerran toimintavuodessa erityiskasvatuksen onnistumista. 4.7 Esiopetus Pirkkalassa esiopetus toteutetaan kouluilla. Kouluilla ja päiväkodeissa on nimetty yhdyshenkilöt, jotka välittävät koordinaattorilta tulevan informaation omaan työyksikköönsä sekä huolehtivat siitä, että tieto oppilaasta siirtyy nivelvaiheessa sovittujen linjausten mukaisesti. Informaation kulusta perhepäivähoidossa huolehtii perhepäivähoidon päällikkö. Lapsen siirtyessä esiopetukseen hänestä täytetään tiedonsiirto-lomake keväällä yhdessä vanhempien kanssa. Tiedonsiirtolomakkeen tarkoituksena on parantaa lasta koskevaa tiedonkulkua päivähoidosta esikouluun sekä luoda yhteistä käytäntöä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen nivelvaiheeseen. 11

12 Lapsen polku päivähoidosta esiopetukseen Vanhemmat ilmoittavat lapsensa esiopetukseen (helmi-maaliskuu) Varhaiskasvatuksessa valmistellaan vanhempien kanssa yhdessä lapsen tiedonsiirto-lomakkeet. (tammi-maaliskuu) Vanhemmille annetaan esite esiopetuksesta Varhaiskasvatuksen yhdyshenkilöt toimittavat lomakkeet koulujen yhdyshenkilöille Varhaiskasvatuksen erityisopettajat välittävät tiedot erityistä hoitoa- ja kasvatusta vaativista lapsista erityisopettajien yhteiseen palaveriin. (maaliskuu) Esiopettajat järjestävät tutustumiskäynnit tuleville esikoululaisille.(huhti-toukokuu) Koulu järjestää vanhempainillan. (toukokuu) 12

13 4.8 Yksityinen päivähoito Pirkkalan kunta maksaa yksityisen hoidon tuen kuntalisää lapsesta, jonka hoitoaika kodin ulkopuolella on yli 25 tuntia viikossa. Tämän lisäksi perheen on mahdollista saada tuloihin perustuvaa lakisääteistä yksityisen hoidon tuen hoitolisää. Kuntalisä suoritetaan hoidon tuottajalle. Kuntalisistä on tietoa Pirkkalan kunnan päivähoidon internet-sivuilla. Pirkkalan asukkaat käyttävät myös yksityisiä päivähoitopalveluita sekä Tampereella että omassa kunnassa. Tietoa Tampereella toimivista yksityisistä päiväkodeista ja ryhmäperhepäiväkodeista on saatavissa Tampereen kaupungin internet-sivuilta. Tiedot Pirkkalassa toimivista yksityisistä perhepäivähoitajista ovat saatavissa sivistysosaston toimistosta. Yksityisen päivähoidon kehittämiskeskuksen nettisivuilla on myös paljon tietoa yksityisestä päivähoidosta. Yksityinen hoito on kunnan valvomaa päivähoitoa. Tämän vuoksi jokaiseen yksityisen hoidon tuen hakemukseen tarvitaan päivähoidon tuottajasta kunnan hyväksyntä. Tämän tekee perhepäivähoidon aluepäällikkö. Hyväksyntä edellyttää, että asiakkaan ja yksityisen hoidon tuottajan välillä on kirjallisesti sovittu mm. hoidosta perittävät maksut, lapsen hoitoajat ja irtisanomisaika. Hakemuksesta ja kirjallisista sopimuksista jää kopio sivistysosaston toimistoon. Yksityisten päiväkotien toiminnan valvonnasta vastaa varhaiskasvatuspäällikkö. Yksityisten perhepäivähoitajien valvonta taas kuuluu perhepäivähoidon päällikölle. Tämä tarkastaa yksityisen perhepäiväkodin ennen hoitotyön alkamista samalla periaatteella kuin kunnallisen perhepäivähoitokodin. Hän myös valvoo toimintaa kotikäynneillä tarvittaessa ja vähintään kerran toimintavuodessa. Yksityinen perhepäivähoitaja ilmoittaa kulloinkin hoidossaan olevan lapsiryhmän asianomaisella lomakkeella perhepäivähoidon päällikölle. 13

14 4.9 Loma-aikojen hoitojärjestelyt ja perhepäivähoidon varahoito Pirkkalan päiväkodit ja perhepäivähoito supistavat toimintaansa kesäaikaan ja usein myös koulujen loma-aikoina. Päivähoitoa tarvitsevalle lapselle hoitoa tarjotaan päivystävissä päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa tarpeen mukaan. Kesäajan hoidon tarve kysytään lapsen vanhemmilta toukokuussa. Hoitoa tarvitsevan lapsen vanhemmille jaetaan täytettäväksi päivystykseen hakulomake. Vanhemmille jaetaan kirje päivystyspaikasta noin kuukautta ennen päivystyksen alkamista. Päivystykseen tulevalle henkilökunnalle järjestetään info päivystyksestä kesäkuun aikana. Perhepäivähoidon kesäpäivystys hoidetaan samalla tavalla. Perhepäivähoidossa olevan lapsen varahoidosta sovitaan hoitosopimusta tehtäessä. Varahoitopaikka on pääsääntöisesti päiväkoti. Kunnassa toimii yksi kiertävä perhepäivähoidon varahoitaja. Myös perhepäivähoidossa olevan lapsen on hyvä tutustua varahoitopaikkaansa etukäteen. Tulevasta varahoidon tarpeesta perhepäivähoitaja informoi paitsi vanhempia myös lapsen varahoitopaikkana toimivaa päiväkotia. Perhepäivähoidossa olevan lapsen perhe voi halutessaan sitoutua järjestämään lapsensa varahoidon itse. Perhe on silloin oikeutettu maksuhyvitykseen näiltä päiviltä. ARVIOINTI: Kesäajan hoitojärjestelyjen onnistumista arvioidaan aina elokuussa sekä lasten vanhemmilta, että henkilöstöltä saadun palautteen perusteella. Arviointi ja toimenpiteet ovat varhaiskasvatuksen johtoryhmän ja päiväkotien johtajien vastuulla. Perhepäivähoidon varahoitojärjestelyjen arviointi tehdään vanhemmilta saadun palautteen perusteella Vuorohoito Iltahoitoa järjestetään Killon päiväkodissa ja vuorohoitoa Pereen päiväkodissa. Vuorohoidosta on olemassa oma Vuorohoidon periaatteet -lomake, joka jaetaan vanhemmille hoitoa aloitettaessa. Ne ovat luettavissa myös kunnan nettisivuilta. Vuorohoitoon on laadittu myös omat turvallisuusohjeet. 14

15 4.11 Lääkitystä tarvitsevan lapsen hoito / Allergisten lasten hoito Pirkkalan kunnan varhaiskasvatukseen on laadittu lääkehoitosuunnitelma. Siihen on koottu tärkeät ja muistettavat asiat lapsen lääkehoidosta. Henkilöstölle järjestetään myös lääkehoitokoulutusta vuosittain. Pereen päiväkodissa toimii ryhmä erityisen vaikeasti allergisille lapsille. Ryhmän olosuhteet on järjestetty siten, että vaikeastikin allergisen ja astmaattisen lapsen hoito mahdollistuu. Ryhmän henkilökunta sekä asiakkaat sitoutuvat olemaan savuttomia, eikä heillä saa olla kotieläimiä. Pereen päiväkodissa ei myöskään käytetä voimakkaita hajusteita Turvallisuus Pirkkalan kunnan varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelmaan on kirjattuna koko kunnan varhaiskasvatustoimintaan liittyvät yhteiset turvallisuusohjeet ja käytössä olevat lomakkeet. Jokaiseen yksikköön ja perhepäivähoitoon on laadittu oma kunkin yksikön erityispiirteet, sijainnin ja olosuhteet huomioiva suunnitelma. Suunnitelma päivitetään joka syksy. Samalla se käydään aina uudestaan läpi henkilökunnan kanssa. Päiväkodeissa on myös pelastussuunnitelma (suunnitteluvelvoite perustuu pelastuslakiin 468/ ja 9 sekä pelastustoimiasetukseen 787/ ja 10 ). Pelastussuunnitelma käydään vuosittain läpi ja päivitetään. Suositus on, että kerran vuodessa järjestetään pelastusharjoitus. Henkilökunnan ensiapukoulutus pidetään ajan tasalla vuosittain järjestettävällä koulutuksella. Uudet työntekijät perehdytetään suunnitelmiin mahdollisimman pian työsuhteen alettua. Jokaisessa päiväkodissa on ajantasainen perehdytyskansio henkilöstölle, mikä lisää turvallisuuden toteutumista käytännössä. 15

16 5. LAATU JA HENKILÖSTÖ 5.1 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Varhaiskasvatuksen toteuttamisen sisällöllinen perusta on varhaiskasvatussuunnitelma. Varhaiskasvatussuunnitelman valtakunnallisten perusteiden, kunnan oman varhaiskasvatussuunnitelman sekä varhaiskasvatusyksikkökohtaisten suunnitelmien tulee kaikkien olla linjassa keskenään. Kuntamme varhaiskasvatussuunnitelma valmistui vuonna Sen jälkeen sitä on päivitetty tarvittaessa, kunnes vuonna 2010 Pirkkalan varhaiskasvatussuunnitelma uudistettiin kokonaan. Kaikki varhaiskasvatusyksiköt sekä perhepäivähoito ovat tehneet myös omat varhaiskasvatussuunnitelmansa. Varhaiskasvatussuunnitelma on laatulupaus vanhemmille ja perheille. Varhaiskasvatussuunnitelman arviointi tulee aina tehdä ennen suunnitelman päivitystä. ARVIOINTI: Varhaiskasvatuksen johtoryhmä nimeää arviointiryhmän, joka rakentaa varhaiskasvatussuunnitelmamme perusteella laatutavoitteet ja mittarit varhaiskasvatussuunnitelman arvioimiseen. Arviointi kysely tehdään henkilöstölle sekä myös vanhemmille koko kuntaa koskevan päivähoito kyselyn yhteydessä. Kunnan varhaiskasvatussuunnitelman arviointi tehdään noin joka viides vuosi ja päivitys tarvittaessa. Yksikkökohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioidaan joka vuosi toiminnan arvioinnin yhteydessä. Päivitys tehdään tarvittaessa. Vastuutahoina ovat varhaiskasvatuksen johtoryhmä ja päiväkodin johtajat. 5.2 Kasvatusyhteisön käytännöt Yhdessä koko isomman kasvatusyhteisön (yksikkö/alue) toimintaa suunnitellaan vähintään kaksi kertaa vuodessa ja toiminnan arviointi suoritetaan vähintään kerran vuodessa. Kerran vuodessa varataan yksiköissä kokonainen päivä yhteiseen toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Päivän sisältö mietitään tarkkaan etukäteen. Myös perhepäivähoidolla on oma kehittämis-/ suunnittelupäivänsä. Tiimit päiväkodeissa suunnittelevat ja arvioivat toimintaa viikoittain. Jokainen tiimi tekee toimintakauden alussa ja aina uuden työntekijän tullessa tiimisopimuksen, johon kirjataan 16

17 tiimin käytännöt ja pelisäännöt. Jokainen yksikkö luo itselleen parhaiten omaan arkeensa soveltuvat palaverikäytännöt. Suunnitelmat ja arvioinnit tehdään aina kirjallisina. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna esim. Päivi Pihlajan kehittämää kontekstianalyysia. Toimintaa suunnitellaan ja arvioidaan aina suhteessa kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä yksikkökohtaisiin (päiväkodit/ perhepäivähoito) varhaiskasvatussuunnitelmiin. Oman työn reflektointia tulee tehdä päivittäin. Johtoryhmä pitää arviointikokouksen koko kunnan tilanteesta kerran vuodessa. ARVIOINTI: Yksikkökohtainen palautekysely varhaiskasvatusyksikön toiminnasta tehdään perheille kerran vuodessa ja siitä vastaa johtaja. Koonti ja tarvittavat toimenpiteet tehdään yksiköittäin. Koko kuntaa koskeva kysely varhaiskasvatuksen toimivuudesta tehdään joka kolmas vuosi. Kysely toteutetaan nettikyselynä. Vastuu on varhaiskasvatuspäälliköllä. Kyselyn koonti tehdään alueittain ja tiedotuksesta sekä tarvittavista toimenpiteistä päätetään varhaiskasvatuksen johtoryhmässä. Henkilöstö arvioi toimintaa vähintään kerran vuodessa kussakin varhaiskasvatusyksikössä sovittua mittaria käyttäen. Arviointi tehdään aina kirjallisena. Vastuu on aluepäälliköillä, perhepäivähoidon päälliköllä ja päiväkodin johtajilla. 5.3 Lapsen havainnointi Yksittäisen lapsen sekä lapsiryhmän havainnointi päivittäin on tärkeä osa kasvattajan työtä. Meidän tehtävämme on olla kiinnostuneita lapsen mielipiteistä, tunteista ja kuulumisista. Jos me kasvattajina seuraamme ja dokumentoimme lapsen toimia, saamme paljon tietoa lapsesta ja hänen mielenkiinnon kohteistaan. Lapsista aistii palautteen välittömästi: kiintymys ja hyvä olo päivähoitopaikassa. Lapsen kasvun kansioita tehdään joka päiväkodissa ja myös perhepäivähoidossa. Kokemukset ovat myönteisiä. Kasvun kansio on lapselle tärkeä ja antaa hyvän kuvan lapsen kasvusta, kehittymisestä ja ajatuksista eri ikäkausina. 17

18 5.4 Jatkuva oppiminen Jatkuvan oppimisen suunnittelu lähtee ensisijaisesti kunkin työyhteisön sekä henkilöstön tarpeista. Näitä tarpeita kartoitetaan yhteisesti varhaiskasvatusyksiköiden toiminnan suunnittelu- ja arviointipalavereissa. Tällöin mietitään yhteisesti, minkälaista osaamista tarvitaan. Myös kehityskeskusteluissa käydään läpi kunkin työntekijän yksilöllisiä osaamistarpeita ja toiveita. Johtoryhmä vastaa koko varhaiskasvatusta koskevasta jatkuvan oppimisen suunnittelusta. Suunnitelma laaditaan vuosittain aina vähintään kolmelle seuraavalle vuodelle. Tässä suunnitelmassa huomioidaan kattavasti varhaiskasvatuksen eri osa-alueet. Varhaiskasvatusyksiköiden edustajista on koottu työryhmä, joka suunnittelee ja toteuttaa varhaiskasvatuksen sisäistä koulutusta sekä tuo johtoryhmälle tietoa arkityöhön liittyvistä osaamisen tarpeista. Se vastaa myös ensiapukoulutuksen toteutumisesta. ARVIOINTI: Laaditaan jatkuvan oppimisen suunnitelma kehityskeskustelujen, varhaiskasvatuksen tilanteen ja henkilöstöltä tulleiden tarpeiden pohjalta. Suunnitelma tehdään kolmelle vuodelle eteenpäin ja se tarkistetaan aina syksyisin. Vastuu suunnitelman laatimisesta on varhaiskasvatuksen johtoryhmällä. Koulutuspalautteet kerätään aina lomakkeella. Päiväkotien johtajat keräävät ja käsittelevät palautteet ja niitä käytetään apuna oppimisen suunnittelussa. 5.5 Työsuojelu ja työhyvinvointi Työsuojelu määritellään lakisääteisessä Pirkkalan kunnan työsuojelun toimintaohjelmassa. Työsuojelun työpaikkakohtainen toimintaohjelma ja työpaikan nykytilan kartoitus/riskien arviointi päivitetään neljän vuoden välein. Työtapaturmista ilmoitetaan Hämeen työsuojelupiiriin. Työtapaturmista ja läheltä piti tilanteista täytetään seurantaraportti, mikä toimitetaan esimiehelle ja työsuojelupäällikölle. Työterveyspalvelu Viisari tekee 18

19 määrävuosina päiväkoteihin työpaikkakäynnin ja selvityksen esiin tulleista epäkohdista. Pirkkalan kunnan työoloryhmä tarkastaa esiin tulleet epäkohdat ja esittää niiden korjaamisen tarpeellisuuden ja aikataulun. Henkilökunnan sairauspoissaolojen seuranta tehdään vuosittain. Kunnanhallituksen ohjeen mukaisesti esimies lähettää työntekijän terveyden seurantatarkastukseen Työterveyspalvelu Viisariin aina, jos viranhaltijalle/työntekijälle vuoden aikana kertyy yhteensä viisi 1-3 kalenteripäivän tai yhdessä tai useammassa erässä yhteensä yli kolmenkymmenen kalenteripäivän poissaoloja. Henkilökunnalle järjestetään työnohjausta tarpeen vaatiessa. Jokainen esimies vastaa oman yksikkönsä työhyvinvoinnista ja henkilöstön työssä jaksamisesta. Terveystarkastaja tekee pyynnöstä tarkastuksia päiväkotikiinteistöihin. ARVIOINTI: Työhyvinvointia arvioidaan itsearviointina työyhteisöjen kehittämisilloissa sekä yksiköissä käytävissä kehityskeskusteluissa. 5.6 Kehityskeskustelut Kehityskeskustelu käydään jokaisen kanssa ainakin kerran vuodessa. Keskustelussa saadaan ja annetaan palautetta menneestä sekä suunnitellaan tulevaa. Se on yksi tapa arvioida toimintaa. Työyhteisössä esiin nousseita asioita käsitellään tarpeen mukaan yhdessä koko työyhteisön kanssa. Kehityskeskusteluissa myös johtaja saa arvokasta palautetta työstään. Kehityskeskustelut ovat tärkeä osa työhyvinvointia. Työn vaatimusten noustessa ja työtahdin kiihtyessä on työsuojelu ja työhyvinvoinnin merkitys kasvanut. Henkilöstön jaksaminen ja hyvinvointi ovat edellytys lasten hyvinvoinnille. ARVIOINTI: Kehityskeskustelut henkilöstön kanssa käydään kerran vuodessa. Keskusteluissa esiin nousseet teemat raportoidaan myös varhaiskasvatuspäällikölle ja tarvittaessa varhaiskasvatuksen johtoryhmä pohtii kehittämisehdotuksen teemojen pohjalta. Vastuu on 19

20 varhaiskasvatuspäälliköllä, aluepäälliköillä, perhepäivähoidon päälliköllä sekä päiväkodin johtajilla. 5.7 Uuden henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen Koska koulutetun henkilöstön saatavuudessa on jo nyt ongelmia, on henkilöstön rekrytointiin kiinnitettävä erityistä huomiota. Vakituisen henkilöstön haastattelutilanteessa ovat mukana ainakin henkilön tuleva lähiesimies sekä varhaiskasvatuspäällikkö. Uuden henkilön perehdytyksestä vastaa esimies. Hän huolehtii siitä, että perehdytys toteutetaan asianmukaisesti. Jokaiseen varhaiskasvatusyksikköön kootaan perehdytyskansio, johon tutustumalla on helppo saada nopeasti käsiinsä uuden henkilön tarvitsema tieto. Turvataksemme henkilöstön saannin jatkossa tehostamme yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa sekä lisäämme Pirkkalan kunnan näkyvyyttä laittamalla rekrytointi-ilmoituksia myös ammattilehtiin. Perhepäivähoito voi järjestää omia rekrytointitapahtumia. ARVIOINTI: Henkilöstön rekrytoinnin sekä perehdytyksen onnistumista arvioidaan lähinnä itsearviointina. 5.8 Palautteiden ja reklamaatioiden käsittely Päivähoitoon tulleet suulliset tai kirjalliset palautteet sekä reklamaatiot käsitellään ja niihin vastataan aina viipymättä. Asiat käydään aina läpi myös kaikkien niiden kanssa, joita ne koskevat. Palautteet tulee aina saattaa myös yksikön esimiehen sekä varhaiskasvatuspäällikön tietoon. 20