Valokuvat: Janne Saavalainen Paino: Tuokinprint Oy, Helsinki

Transkriptio

1 Sisällysluettelo 3 E D U N VA LV O N TA 5 V I E S T I N T Ä 8 KO U L U T U S 1 1 K U LT T U U R I V I E N N I N K E H I T T Ä M I N E N 1 2 PA LV E L U T J A P R O J E K T I T 1 3 J Ä S E N I S T Ö 1 3 H A L L I N T O 1 6 TA L O U S 2 4 S U O M E N M U S E O L I I T O N J Ä S E N E T 1

2 Valokuvat: Janne Saavalainen Paino: Tuokinprint Oy, Helsinki 2

3 Edunvalvonta Suomen museoliiton hallitus esitteli uuden strategiansa vuosikokoukselle toukokuussa. Sen mukaisesti Museoliiton ydinarvot ovat sivistyksen kunnioittaminen, historian, kulttuurin ja luonnon arvostaminen sekä kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen tuleville sukupolville. Visiona on elinkelpoinen ja korkeatasoinen, muutokset hallitseva ja koko Suomen kattava palveluverkosto. Museoliitto edustaa suomalaista museolaitosta jäsenistönsä valtuuttamana ja käyttää sen ääntä. Tavoitteena on tuoda jäsenten tietoon alan tulevaisuuteen vaikuttavat ajankohtaiset muutokset ja varmistaa, että museoalan tavoitteet ovat päättäjien tiedossa riittävän aikaisessa vaiheessa. Liitto toimii yhteistyö- ja keskustelukumppanina ratkaistaessa museoihin ja kulttuuriperintöön liittyviä asioita ja pyrkii edistämään kansallisten ohjelmien toteutumista museoissa ja museoiden huomioon ottamista yhteiskuntapoliittisissa ohjelmissa. Toimintavuonna keskeinen edunvalvontaan liittyvä toimi on ollut museoalan kulttuurivientistrategian laatiminen opetusministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä ulkoministeriön laajapohjaisen työryhmän toimeksiannosta. Ministeriöiden esitys koko kulttuurikentän yhteiseksi kulttuurivientistrategiaksi Onko kulttuurilla vientiä? On! luovutettiin ministereille Työ jatkuu ministeritason ohjausryhmässä, jota vetää kulttuuriministeri Stefan Wallin ja valmisteluryhmässä, joka tekee konkreettisia esityksiä kulttuuriviennin kehittämiseksi ja kulttuurialan liiketalousosaamisen parantamiseksi. Pääsihteeri on valmistelutyöryhmän jäsen ja on pitänyt työryhmässä esillä kulttuurivaihdon merkitystä. Kulttuurisetelin verovapaudesta vedottiin keväällä hallitusneuvottelijoihin yhdessä Suomen Teatteriliiton, Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n ja Finland Festivalsin kanssa. Asia kirjattiin hallitusohjelmaan ja sitä ryhdyttiin valmistelemaan opetusministeriön toimesta. Kuntien hallitusten ja museoiden omistajayhteisöjen huomiota kiinnitettiin huhtikuussa museolain muutoksen sisältämään valtionosuuden edellytysten tarkentumiseen sekä valtionosuuslainsäädännön muutokseen, missä henkilötyövuosien yksikköhinnat lasketaan 2008 alkaen toteutuneiden käyttökustannusten perusteella. Kuntiin vedottiin, että ne omalta osaltaan vastaisivat tähän haasteeseen panostamalla voimavaroja museoidensa kehittämiseen. Kesäkuun alussa oltiin yhteydessä kaikkiin kansanedustajiin kannanotolla, että valtion 2008 budjettiin on todella saatava pitkän odotuskauden jälkeen valtionosuusuudistukseen tarvittava määräraha. Tämä toteutuikin. Syyskuussa kiinnitettiin uudelleen museoiden omistajayhteisöjen huomiota siihen, että valtion budjettiesityksessä oli varattu huomattava summa museoiden valtionosuuksien nostamiseksi todellisia kustannuksia vastaavalle tasolle ja sen tulisi näkyä myös lisäyksenä museoiden toiminta- Museopäivillä Kuopiossa juhlittiin 100-vuotiasta Kuopion museon rakennusta. Puheenjohtaja Heikki Talvitien onnittelua vastaanottaa museonjohtaja Jouko Aroalho. Kuva Kari Jämsén KUVA KARI JÄMSÉN 3

4 määrärahoissa. Samoin kiinnitettiin huomiota siihen, että liitoskunnissa paikallisten museoiden ja kulttuuriympäristön hoito lisää merkittävästi ammatillisten museoiden velvoitteita ja niihin tulisi varata riittävät resurssit. Uusi kirje kunnille valtionosuuksien korotuksen huomioon ottamisesta lähetettiin yhdessä Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n ja Suomen teatterit ry:n kanssa lokakuussa, koska kentältä oli tullut viestejä siitä, että valtionosuuden nousua ei välttämättä ohjattaisi laitosten toimintaan, vaan katsottaisiin sivistystoimen menojen yleiskatteeksi. Myös Kuntaliittoon vedottiin, että se tekisi voitavansa eduskunnan tahdon toteuttamiseksi ja kulttuurilaitosten toimintaedellytysten turvaamiseksi. Opetus- ja kulttuuritoimen johtaja Anneli Kangasvieri kiinnittikin asiaan kuntien sivistysjohtajien huomiota. Kulttuuriministeri Stefan Wallin ja ylijohtaja Riitta Kaivosoja lähettivät myös liiton aloitteesta vos-museoita omistaville kunnille kirjeen, jossa kiinnitettiin huomiota siihen, etteivät teattereiden, orkesterien ja museoiden valtionosuudet ole mukana laskennallisessa rahoitusjärjestelmässä ja siksi niiden erillisperusteinen lisärahoitus tulisi kohdistaa laitosten käyttöön. Lisäksi opetusministeriö kertoi asettaneensa seurantatyöryhmän, jonka työn tuloksena tullaan arvioimaan tulevien vuosien jakautumisperusteet ja kohdentaminen. Seurantatyöryhmän jäseneksi kutsuttiin pääsihteeri. Eduskunnan hallintovaliokunnalle annettiin lokakuussa lausunto valtionosuuden uudistuneesta laskentatavasta, joka ottaa huomioon arvonlisäveron vaikutuksen valtionosuuden määrässä. Liitto piti laskentatapaa oikeudenmukaisena, mutta kiinnitti hallintovaliokunnan huomiota kuntien näkemykseen pitää kulttuurilaitoksille suunnattua valtionosuuden nousua sivistystoimen yleiskatteellisena tulona. Valtiovarainvaliokunta kiinnitti myös budjettimietinnössään asiaan huomiota ilmaisemalla huolensa valtionosuuksien kohdistumisesta kunnissa ja piti välttämättömänä, että kunnat osallistuvat osaltaan kulttuurilaitosten toimintojen vahvistamiseen. Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2008 sisälsi veikkausvoittovaroista maksettavaksi 21.3 milj. euron menot Senaatti-kiinteistöjen vuokriin ja Kansallisteatterin peruskorjaukseen, jotka aiemmin on katettu verovaroilla. Veikkausvoittovarojen edunsaajajärjestöt, Museoliitto mukaan lukien, totesivat tämän olevan veikkausvarojen jakosuhdelain vastaista ja käynnistivät kampanjan muutoksen aikaansaamiseksi. Lopulta hallitus antoi lisäesityksen, jolla kiinteistömenot siirrettiin takaisin budjettimenoihin. Tämän jälkeen edunsaajat ovat tiivistäneet yhteydenpitoaan edunvalvontakysymyksissä. Keväällä opetusministeriö julkisti laajan keskustelumuistion tekijänoikeuksien suuntaviivoista, politiikan muodostamisesta ja järjestelmän kehittämisestä. Museoliitto antoi asiasta lausunnon, jossa keskityttiin tuomaan esiin ne lainsäädännön toteutukset, joilla museot voisivat hoitaa perustehtäviään ja kehittää toimintaansa informaatioyhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia täysimääräisesti käyttäen. Liiton asiantuntijana toimi dosentti Marjut Salokannel Helsingin yliopistosta. Valtioneuvostolle annettiin tekijänoikeusasioiden siirtämisestä kauppa- ja teollisuusministeriöön lausunto, jossa todettiin, että ainakin kulttuuria, taide- ja kulttuuriperintöä koskevat tekijänoikeuskysymykset olisi tarkoituksenmukaista säilyttää opetusministeriössä, joka muutoinkin vastaa alan kehittämisestä. Luonnontieteellisen keskusmuseon asemaa selvittäneen työryhmän muistiosta opetusministeriölle huhtikuussa annetussa lausunnossa kiinnitettiin huomiota siihen, ettei Luonnontieteellisellä keskusmuseolla ole lakisääteistä asemaa kansalliskokoelmien haltijana ja pidettiin tärkeänä, että sen asemaa vahvistetaan ja selkeytetään lainsäädännöllä. Lisäksi kiinnitettiin huomiota siihen, että tutkintotavoitteilla ja tutkintojen toteutumilla mitattava tuloksellisuuteen perustuva rahoitusmalli ei suosi yliopistojen luonnontieteellisten museoiden tekemiä laajentuvia yhteiskunnallisia palvelutehtäviä. 4

5 Toukokuussa opetusministeriölle annettiin lausunto Kulttuuriomaisuuden uhat ja suojelu -muistiosta. Siinä todettiin, että rakennusten ja muinaisjäännösten ohella myös museoiden kokoelmat muodostavat kansallisesti merkittävän kulttuuriomaisuuden, joka olisi pikaisesti saatava digitaalisesti käytettäväksi. Lisäksi omaisuuden luettelointi ja rekisterien ylläpito olisi syytä tehdä siellä, missä on jo olemassa asiantuntemus ja dokumenttiaineisto eli Museovirastossa ja maakuntamuseoissa. NEMO:n lausunto Euroopan komission laaja-alaisesta tiedonannosta annettiin myös liiton lausuntona komissiolle. Tiedonannossa hahmoteltiin Euroopan unionin kulttuuripolitiikan tulevia painopisteitä ja ehdotettiin EU:lle ensimmäistä kulttuuristrategiaa. Tiedonannosta annettiin myös opetusministeriölle lausunto, jossa todettiin, ettei kulttuuriperintöä ole tiedonannossa mainittu kulttuurialoja lueteltaessa, vaikka sillä on keskeinen merkitys Eurooppaa yhdistävänä tekijänä. Samoin todettiin, että päävastuu kulttuurista tulee pysyä jäsenvaltioilla. Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, että EU:n tulisi hankkeita käynnistäessään varmistaa niiden tulevaisuus ennen kuin tuki päättyy. Opetusministeriön kulttuuriperinnöstä vastaava uusi päällikkö Hannele Koivunen vieraili Museoliitossa yhdessä Päivi Salosen kanssa ja heille esiteltiin museoalan ja Museoliiton ajankohtaisia tavoitteita. Pääsihteeri osallistui Uudenmaan liiton kulttuuristrategiaa 2015 valmistelleen työryhmän työhön ja on Euroopan museoliittojen verkoston, NEMO:n, Network of European Museum Organisations, hallituksen jäsen. Viestintä Suomen museoliiton viestinnän tavoitteena on edistää ja kehittää museoalan tiedonvälitystä, toimia museoalan monipuolisena tiedonlähteenä, kohentaa alan näkyvyyden kautta myönteistä kuvaa museoalan ammatillisuudesta ja osaamisesta sekä toteuttaa erityisteemoihin liittyviä markkinointi- ja viestintähankkeita. Kansalaisten huomion kiinnittäminen vastuuseen kulttuuriperinnön suojelusta on ollut kantavana ajatuksena. Toiminta-alueesta vastasi tiedottaja Janne Saavalainen ja 6.8. alkaen vs. tiedottaja Jaana af Hällström. M U S E O A L A N S I S Ä I N E N V I E S T I N T Ä Museoliiton nopean sisäisen viestinnän välineitä ovat verkkosivut, Museoposti-lista, jolle oli vuoden loppuun mennessä rekisteröitynyt 2170 käyttäjää, sekä jäsenlehti Julius, joka ilmestyi vuoden aikana 12 kertaa. Juliuksen pääpaino on museoalan koulutustilaisuuksista tiedottamisessa ja alan ajankohtaisissa uutisissa. Liiton verkkosivuilla kerrotaan Museoliiton toiminnasta, koulutuksesta, pro- jekteista, alan ajankohtaisista uutisista sekä avoimista työpaikoista. Verkkosivustoista vastasi tiedottaja ja museot.fi ja museums.fi -sivuista projektisuunnittelija Jaana Rytkönen. U L KO I N E N V I E S T I N T Ä Museoiden vuoden 2007 näyttelytarjonta julkistettiin tiedotustilaisuudessa Näyttelykeskus Wee- Geessä, Espoossa Tilaisuuden avasivat puheenjohtaja Heikki Talvitie ja kulttuurijohtaja Georg Dolivo. Tiedotusvälineille jaettiin Museovuosi julkaisu (124 s.), joka esitteli museoiden näytte- 5

6 lytiedot ja tapahtumat kuukausittain ja museoittain. Luettelo oli saatavissa myös sähköisessä muodossa Museoliiton verkkosivuilla. Tiedotus kattoi yli 900 näyttelyä ja tapahtumaa 200 museossa. Museovuosi tiedotustilaisuudessa avattiin uusi verkkopalvelu, valtakunnallinen Näyttelykalenteri, osoitteessa /nayttelykalenteri, johon Museoliiton jäsenmuseot voivat omilla tunnuksillaan päivittää näyttely- ja tapahtumatietonsa vuoden mittaan. Tietoja voi hakea kalenterista vapaalla sanahaulla, ajankohdan tai alueen mukaan. Näyttelykalenteriin integroitiin Museoviikon verkkosivusto, johon rakennettiin kategoriat tapahtumille sekä lisättiin linkki, jonka avulla näyttelystä tai tapahtumasta voi lähettää tietoa edelleen. Lisäksi museot voivat liittää kuvan tietojensa yhteyteen. Sivustolle ryhdyttiin rakentamaan myös kiertonäyttelyt-tietokantaa. Vuoden lopulla Museoliitto ja Tapahtuma-tv solmivat yhteistyösopimuksen näyttelykalenterissa ilmoitettujen näyttely- ja tapahtumatietojen julkaisemista Tapahtuma-tv:n nettisivulla vuoden 2008 alusta. Museoliitto osallistui edelleen myös kulttuurijärjestöjen kulttuuri.net-hankkeeseen, jolle kuitenkin vanhentuneen konseptin vuoksi on etsitty uutta ylläpitäjää. Näyttelyposti-sähköpostilistalla oli vuoden lopussa 375 rekisteröitynyttä käyttäjää. Lista tarjoaa kanavan museoiden näyttely- ja tapahtumatiedotukselle. Oy Veikkaus Ab kääntyi Museoliiton puoleen ja toivoi, että profiloituakseen enemmän kulttuuritoiminnan keskeisenä rahoittajana, Veikkauksen olisi suotavaa näkyä myös museoiden tuotteissa. Lisäksi toivottiin Veikkauksen korttiasiakkaille jonkinlaisia etuisuuksia joko jatkuvana tai kolmen kuukauden kampanjana. Vastavuoroisesti museot näkyisivät Veikkauksen markkinoinnissa. Asiasta informoitiin museoita ja asia päätettiin ottaa esiin 2008 Museoviikon suunnittelussa. Suomen museoliiton esite uudistettiin marraskuussa. Sen suunnittelusta vastasi Jaana af Hällström ja graafisesta suunnittelusta Inari Savola. Esitteen teemaksi valittiin Museo tekee meille hyvää! Museoliitto tekee hyvää museoille! Museoliiton esittelyn lisäksi esitteessä kiinnitettiin huomiota museoihin kulttuuri- ja luonnonperinnön tallentajina ja asiantuntijoina teemalla Museo edistää kasvua hyvään elämään. Museoliiton toiminnasta tiedotettiin medialle säännöllisesti. Museoliiton tiedottaja toimii toimittajien tietopalveluna näiden museoalaa koskevissa kysymyksissä. M U S E O - L E H T I Jäsenetuna julkaistava Museo-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Ensimmäinen (teemana Museoutopiat) ja kolmas numero (Yhteistuotannot) suunnattiin museoalan ammattilaisille, toinen (Elävä perintö) ja neljäs (Kulttuurien moninaisuus) jaettiin ilmaisjakeluna museokävijöille. Mu- seokesä -lehden (48 s.) painosmäärä oli kpl ja MuseoTalvi-lehden (40 s.) kpl. Suuret painosmäärät rahoitettiin museoiden ilmoituksilla ja museot saivat lehteä omaan markkinointiinsa ilmoituskokoa vastaavan määrän. MuseoKesä- ja MuseoTalvi-lehtiä oli jaossa maakuntakirjastoissa, suurimpien kaupunkien matkailutoimistoissa ja infopisteissä. Museo-lehden päätoimittajana toimii pääsihteeri ja toimitussihteerinä tiedottaja. Sisältösuunnittelusta vastasi tiedotustyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Juhani Kostet sekä jäseninä Kalle Kallio, Unto Käyhkö, Laura Luostarinen ja Susanna Pettersson. Toimituskunta kokoontui kolme kertaa. Lehden taittajina toimivat graafikot Kirmo Kivelä ja Inari Savola. Ilmoitusmyynnistä ja yleisölehtien markkinoinnista vastasi toimistosihteeri Helena Piipponen. Museo-lehden sisältöä kehitettäessä, otettiin käyttöön palautelomake, jolla on voinut lähettää toimitukselle kommentteja ja toiveita koskien lehden artikkeleita ja ulkoasua. Vastanneiden kesken on arvottu museokauppatuotteita. 6

7 M U S E O V I I K KO Kymmenettä valtakunnallista Museoviikkoa vietettiin , teemana oli Museot ja yhteinen perintö ICOM:in Kansainvälisen museopäivän teemaa Museums and Universal Heritage mukaillen. Museoviikon tapahtumat olivat osa Suomi 90 vuotta ME-juhlasivustoa. Museoviikon järjestämiseen osallistui yli 100 museota. Museoviikolle ajoittuvaan Eurooppalaiseen museoiden yön viettoon osallistui kaksitoista museota. Museoviikon ohjelmatiedot kirjattiin suoraan Museoviikon nettisivuille museot.fi. Ohjelmaan saattoi tutustua päiväkohtaisesti, museoittain ja paikkakunnittain. Kevään aikana Museoliitto tiedotti museoviikon ohjelmatarjonnasta valtakunnallisesti ja osallistuvat museot paikallisesti. Museoviikon logon saattoi ladata Museoliiton nettisivuilta. Museoviikon julistetta jaettiin mukana olleille museoille. Päivittäin lanseerattiin kunkin päivän tapahtumat. Museoviikkoa markkinointiin valtakunnallisissa Voima ja Six Degrees -lehdissä. Museoviikon tapahtumista tehtiin yhteenveto museot.fi -sivustolle sekä kerättiin palautetta osallistuneilta museoilta. Museoviikon käytännön järjestelyt hoiti Jaana Rytkönen. Museoviikolle tuotettiin ns. bandana-huivi museokauppojen myyntituotteeksi. Huivia teetettiin yhteensä kpl rubiininpunaisena ja harmaavalkoisena. Huivin vyötteeseen painatettiin teksti Suojele kulttuurista pääomaasi! Ostoksellasi tuet museoiden työtä. Skydda ditt kulturella huvudinnehåll! Med ditt inköp understöder du museernas arbete. Huivi lähetettiin MuseoKesä-lehden ja saatekirjeen kera mm. kaikille kansanedustajille. Huivin ideoimisesta ja tuottamisesta vastasi Helena Piipponen. Bandana-huivilla haluttiin kiinnittää huomiota kulttuuriseen pääomaan. K I R J A M E S S U T Museoliitto tarjosi museoille yhteisen osaston sekä Turun Kirjamessuilla että Helsingin Kirjamessuilla Turussa osastolla olivat mukana Aboa Vetus & Ars Nova, joka vastasi suunnittelusta sekä Forum Marinum, Salon taidemuseo Veturitalli, Satakunnan Museo, Suomen maatalousmuseo Sarka ja Turun taidemuseo. Helsingissä olivat mukana Ateneum, Kiasma, Sinebrychoffin taidemuseo, Etelä-Karjalan museo, Helsingin Diakonissalaitoksen museo, Helsingin kaupungin taidemuseo, Helsingin kaupunginmuseo, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Mobilia, Pohjanmaan museo, Rovaniemen taidemuseo, Salon taidemuseo, Suomen lasimuseo, Taidekoti Kirpilä, Tampereen museot, Teatterimuseo, Tikanojan taidekoti, Kuntsin modernin taiteen museo, Turun taidemuseo ja Vantaan kaupunginmuseo. Messuohjelmaan liittyen museoiden edustajat keskustelivat Kirjakahvilassa museo-opetuksen tarjoamista mahdollisuuksista, Teatterimuseo esitteli Eino Leino -lavalla uutuusjulkaisuaan ja museoiden osastolla järjestettiin kirjaesittelyjä. Kävijöiden kesken arvottiin myös kirjapalkintoja. Turussa kävijöitä oli ja Helsingissä Messuista vastasi Jaana Rytkönen. Kirjamessuilla järjestettiin paneeliksekustelu museoiden pedagogisesta toiminnasta. 7

8 J U L K A I S U T Toimintavuonna julkaistiin Soimu 2008 Museoalan puhelinmuistio (84 s.) sekä Patu 2008, Museoalan tuote- ja palveluhakemisto (36 s.), joka kustannettiin ilmoitustuloilla ja jaetaan Soimun liitteenä. Toimituksesta vastasi Helena Piipponen. Museologian perusteet -teoksesta otettiin uusintapainos ja se sai syventävän jatko-osan, kun syyskuussa julkaistiin Wihurin säätiön tuella projektisihteeri Pauliina Kinasen toimittamana artikkelikokoelma Museologia tänään. Koulutus Suomen museoliiton koulutustoiminnan tavoitteena on tunnistaa ja kartoittaa museoalan tulevaisuuden kannalta keskeiset osaamistarpeet ja tarjota niiden mukaisesti korkeatasoista koulutusta jäsenmuseoiden henkilökunnalle. Koulutukseen kohdistuvia odotuksia kartoitetaan säännöllisesti palautekyselyillä. Keskeistä on museoasiantuntijoiden ammattitaidon kehittäminen ja tukeminen muuttuvassa toimintaympäristössä. Koulutuksen suunnittelussa on lähtökohtana museotyön monimuotoisuus ja eri ammattiryhmät. Koulutusta tuotetaan useiden eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Koulutuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastasi koulutussuunnittelija Leena Tokila. Hän toimi myös kasv.yo Riina Liehun kasvatustieteiden maisterin tutkintoon vaadittavan pakollisen harjoittelun (10 op) ohjaajana. Koulutuksen teemoina vuonna 2007 olivat mm. näyttelyt ja kokoelmiin liittyvät kysymykset. Tammikuussa pohdittiin museonäyttelyitä yhteiskunnan peilinä osana valtakunnallista museohistoriaprojektia ja lokakuussa näyttelyitä suunnittelevat ja toteuttavat ammattilaiset kokosi yhteen Näyttelycafé. Museoiden kokoelma- ja poistopolitiikkaa käsitelleeseen seminaariin maaliskuussa osallistui noin 100 kiinnostunutta museoammattilaista ja digitoinnin ajankohtaisseminaariin marraskuussa 150 kulttuuriperinnön digitoinnista kiinnostunutta. Verkkokoulutusta lisättiin. Uutuutena tuotettiin Verso 2, museologian perusopintojen toinen jakso, jolloin perusopinnot voidaan tarjota kokonaan suoritettavaksi Museoliiton verkko-oppimisympäristössä. Yliopistojen kanssa on sovittu perusopintojen hyväksymisestä opintosuoritukseksi ja mahdollisuudesta jatkaa museologian aineopintoja yliopistoissa. Aivan vuoden lopulla valmistui Museotyön perusteet kurssi, joka tarjoaa tietoa museotyöstä uusille työntekijöille. Museoiden kokoelma- ja poistopolitiikkaa koskeva seminaari kokosi runsaan osanottajajoukon Helsinkiin maaliskuussa. Vuoden päätapahtumia olivat Valtakunnalliset museopäivät Kuopiossa toukokuussa, Kulttuuriperintökasvatuksen seminaari syyskuussa Helsingissä sekä Pohjoismainen saavutettavuuskonferenssi Helsingissä lokakuussa. Museopäivien teemana oli Museot identiteetti ja hyvä elämä. Teemaa valottivat mm. professori Matti Klinge, FK, TK Kenneth Ritzén, Uppsala sekä PhD Nigel Fergusson, UK. Ryhmissä 8

9 keskusteltiin mm. identiteetistä ja hyvästä elämästä sekä museoilmiöstä ja ilmiömuseosta Kuopion museoiden uudistettujen näyttelyiden näkökulmasta. Museopäivät juhlistivat Kuopion museorakennuksen valmistumisen 100-vuotisjuhlaa. Kulttuuriperintökasvatusta pohtivassa seminaarissa, Yhdessä oppimaan, kehitettiin erilaisia yhteistyömalleja ja tutustuttiin uusiin oppimisympäristöihin teemoina kansainvälisyys ja monikulttuurisuus. Making Cultural Heritage Truly Inclusive, Prospects of Accessibility in Nordic Museums konferenssi oli osa Suomen Pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajuusohjelmaa. Rahoituksesta vastasivat opetusministeriö, Pohjoismainen ministerineuvosto sekä järjestäjät Valtion taidemuseo, Suomen kansallismuseo ja Suomen museoliitto. Museologian opetusta on tuettu paitsi julkaisemalla alan oppikirjoja myös osallistumalla Tampereen yliopistossa käynnistyvän museologian opetuksen ohjausryhmän työhön (pääsihteeri). Koulutuksen sisällön suunnittelun tukena oli Museoliiton koulutustyöryhmä, puheenjohtajana Kimmo Levä ja jäseninä Timo Kukko, Tarja Raninen-Siiskonen, yliopistonlehtori Marja-Liisa Rönkkö ja koulutussuunnittelija Leena Tokila. Koulutustilaisuuksia järjestettiin yhteensä 22, koulutuspäiviä oli 35. Osanottajia oli Koulutustilaisuudet (osanottajamäärät suluissa) Museonäyttelyt yhteiskunnan peilinä, museohistoriahankkeen I seminaari, Jyväskylä (78) yhteistyökumppanina Jyväskylän yliopisto Tekstipaja, Kirjoittaminen on monivaiheista työtä tehdään toimivaa tekstiä!, Helsinki (14) 2.2. Mediataiteen ostaminen, myyminen ja arkistointi, Helsinki (40) yhteistyökumppaneina AV-arkki ry ja Valtion taidemuseo/kuvataiteen keskusarkisto Ajankohtaisseminaari museoiden kokoelma- ja poistopolitiikasta, Helsinki (103) yhteistyökumppaneina Helsingin kaupungin taidemuseo ja Helsingin kaupunginmuseo 3.3. Valtakunnallinen erikoismuseoiden tapaaminen, Jyväskylä (23) yhteistyökumppaneina Suomen käsityön museo ja Diaario ry 2.4. Kulttuurin paras päivä, Helsinki (23) järjestäjinä Suomen sinfoniaorkesterit, Suomen teatteriliitto ja Suomen museoliitto 4.4. Valtiontakuukoulutus, Helsinki (84) järjestäjinä opetusministeriö, Valtion taidemuseo/kehys ja Suomen museoliitto Asiakkaan kohtaaminen, Helsinki (24) Näyttelyprosessin kuvaus ja Expowiki, Helsinki (66) järjestäjinä Valtion taidemuseo/kehys, Museovirasto ja Suomen museoliitto Valtakunnalliset museopäivät ja Suomen museoliiton 84. vuosikokous, Kuopio (280) yhdessä Kuopion museoiden kanssa Museonjohtajien kesäpäivät, Turku (55), järjestäjänä Suomen museonjohtajat ry Yhdessä oppimaan - Kulttuuriperintöopetuksen seminaari, Helsinki (120) järjestäjinä Suomen Tammi verkosto (Museovirasto, Opetushallitus, ympäristöministeriö), Suomen museoliitto, Suomen Kansallismuseo, Tekniikan museo ja Kulttuurien museo Verkostoitumisen voimaa pienten museoiden henkilökunnan ja luottamus- 9 MUSEOLOGIA TÄNÄÄN TOIMITTANUTTANU T PAULIINA KINANEN MUSEOLOGIA TÄNÄÄN Museologia tänään -julkaisu tuotettiin syventämään perustietoa alasta.

10 henkilöiden kehittämispäivä, Ylöjärvi (22) yhdessä Suomen jäähdytystekniikan museon kanssa Making Cultural Heritage Truly Inclusive, Prospects of Accessibility in Nordic Museums. Pohjoismainen konferenssi saavutettavuudesta, Helsinki (148) järjestäjinä Valtion taidemuseo, Suomen kansallismuseo ja Suomen museoliitto Näyttelycafé, Tampere (60) yhteistyökumppanina Työväenmuseo Werstas Ajankohtaisseminaari digitoinnista, Helsinki (153) yhteistyökumppaneina Museovirasto ja Valtion taidemuseo Tietopäivä, teemana työyhteisön kehittäminen, Helsinki (33) yhteistyökumppanina Suomen kansallismuseo. T I E T O S T R AT E G I A KO U L U T U S Syyskuussa alkoi ensimmäinen 15 opintopisteen laajuinen Verso 2 museologian verkkokurssi. Kurssi on jatkoa 10 opintopisteen laajuiselle Verso 1:lle. Molemmat Versot yhdessä vastaavat museologian perusopintoja (25 opintopistettä). Verso 2:n yleistutorina toimi FL Minna Mäkinen ja asiantuntijatutoreina Anne Vesanto, Jorma Lehtinen ja Antti Vuorio. Sisältösuunnittelusta vastasi projektisihteeri Pauliina Kinanen. Joulukuussa avautui Museotyön perusteet verkkokurssi, joka on tarkoitettu museoalalle tuleville uusille työntekijöille ja museossa jo työskenteleville, joilla ei ole museoalan koulutusta. Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija monipuolisesti museoalaan ja sen käsitteisiin sekä museotyöhön eri museoammattien näkökulmasta. Museoammatteja esitellään kurssilla mm. videoiden kautta. Verkkokurssilla opiskelu tapahtuu itsenäisesti oman aikataulun mukaan. Siihen ei sisälly lähiopetuspäiviä. Museotyön perusteet on laajuudeltaan 2 opintopistettä ja sen suorittaminen kestää noin kuukauden. Verkkokurssin tuottamisesta vastasivat Pauliina Kinanen, Leena Tokila ja Riina Liehu. Tietoyhteiskunnan työntekijä tutkintoon (10 opintopistettä) tähtäävä koulutus alkoi marraskuussa. TIETY on työelämälähtöinen lisensioitu tutkinto, joka edistää soveltavaa tieto- ja viestintätekniikan käyttöä verkostoituneessa tietotyössä ja antaa ajantasaista osaamista tämän päivän museotyön tarpeisiin. Kouluttajina olivat FM Raili Lamminmäki ja Leena Tokila. Verkkokurssien toteuttamiseen ja kehittämiseen saatiin opetusministeriöltä tietostrategiakoulutukseen suunnattua erillisrahaa Oppimisen ohjaaminen verkossa sisällön asiantuntijasta oppimisen ohjaajaksi, Vantaa (8) Tunnista riskit, turvaa kokoelmat verkkokurssi, Vantaa (13) yhteistyössä EVTEK Muotoiluinstituutin kanssa Verso 2 -museologian verkkokurssi, Helsinki (16) TIETY - Tietotyötutkinto, Helsinki (7) alkaen Museotyön perusteet verkkokurssi (6). 1 0

11 Kulttuuriviennin kehittäminen Suomen museoliitto julkaisi Museoalan kulttuurivientistrategian keväällä Strategia liittyi Suomen kulttuuriviennin kehittämisohjelmaan Museoalan kulttuurivientistrategia lanseerattiin Valtakunnallisilla museopäivillä toukokuussa ja lähetettiin kaikille ammatillisesti hoidetuille museoille. Lisäksi museoita on informoitu kulttuurivientihankkeen tavoitteista Museolehdessä, Julius -jäsentiedotteessa ja verkkosivuilla. Syyskuun alussa museoasiainsihteeri Marja-Liisa Pohjanvirta ryhtyi vetämään kulttuurivientiyksiköksi nimettyä toimintaa opetusministeriöltä saadun tuen turvin. Museoliitto pyrkii kehittämään rooliaan kulttuuriviennin tieto- ja palvelukeskuksena. Tässä tarkoituksessa on vuoden 2007 aikana toteutettu seuraavat kulttuurivientistrategian sisältämät toimenpiteet: Näyttelytoiminnan osaamista ja laatua on kehitetty koulutustoiminnalla järjestämällä lokakuussa Näyttelycafé, jossa oli esillä näyttelyprosessien ja -arvioinnin kehittäminen sekä kulttuuriviennin tavoitteiden esittely. Toimintaverkostojen luomista ja vahvistamista on edistetty osallistumalla mm. Euroopan museoliittojen verkoston NEMO:n hallitustyöhön ja vuosikokoukseen Riiassa (pääsihteeri) sekä NEMO:n työryhmään, joka valmistelee nuorten museoammattilaisten vaihto-ohjelmaa Moblility of Museum Professionals EU:n Kulttuuri -ohjelman hankehakemukseksi (Jaana Rytkönen). Pääsihteeri, museoasiainsihteeri ja koulutussuunnittelija osallistuivat kansainvälisen museoneuvoston ICOM:in (International Council of Museums) yleiskokoukseen ja komiteatyöhön Wienissä. Koulutussuunnittelija piti ICOM:in Training -komiteassa esitelmän E-learning as a tool for developing museum professionals knowledge in Finland. Kaikkiaan yleiskokoukseen osallistui runsaat 40 suomalaista museoammattilaista. Lisäksi Museoliitto oli yhteistyökumppanina Sokrates/Grundtvig -hankkeessa Training Course for the Promoting of Visual Literacy, jonka tavoitteena on visuaalisen lukutaidon lisääminen. Kunstschule Lichtenstein toimi hankkeen vetäjänä. Muut jäsenmaat olivat Irlanti, Itävalta, Norja ja Ruotsi. Salon taidemuseo ja Porin taidemuseo testasivat hankkeessa tuotetun koulutuksen sisältöä ja materiaalia. Hankkeen julkaisu löytyy osoitteesta Vuonna 2005 alkanut hanke päättyi vuoden 2007 lopussa. Laura Luostarinen osallistui hankkeen päätöskokoukseen Itävallassa joulukuussa. Ammattilaisten tunnetuksi tekemistä kansainvälisesti on edistetty toimimalla pääluennoitsijoina Suomen Ruotsin suurlähetystön ruotsalaisille museoalan avainhenkilöille järjestämässä kulttuurivientiä ja kokoelmien liikkuvuutta käsitelleessä seminaarissa (hallituksen jäsen Susanna Pettersson ja pääsihteeri). Pääsihteeri on lisäksi pitänyt esitelmän Persons and ethics Bremenissä Saksan museoliiton järjestämässä, Mobility of Collections -hankkeeseen liittyneessä EU:n puheenjohtajakauden seminaarissa. Kansainvälistymisen toimintaedellytyksiä ja rakenteita on vahvistettu osallistumalla NEMO:n työryhmässä yhtenäisen eurooppalaisen näyttelyiden lainasopimuksen, Standard Loan Agreement for Temporary Exhibitions -laadintaan. Museoalan kulttuuriviennin tavoitteena on vuoteen 2012 mennessä vahvistaa suomalaisten museoiden vientiin tuottamien näyttelyiden merkitystä ja volyymia sekä museoalan asiantuntemusta ja kansainvälisen vaihdon painoarvoa. Museoliitto on myös Suomen kulttuuri-instituutit ry:n kulttuuriviennin tukiverkoston jäsen. 1 1

12 Palvelut ja projektit Museoliitto osallistuu museoalan kehittämistyöhön erilaisten hankkeiden ja projektien vetäjänä ja yhteistyökumppanina. Jäsenille välitetään tietoa parhaista käytännöistä ja tarjotaan asiantuntijapalveluja. Oman jäsenkunnan lisäksi toimitaan yhteistyössä eri tahojen kanssa. Museokorttien ja passien kansainvälisestä käytöstä tehtiin laaja selvitys. Niitä on käytössä useissa Euroopan maissa ja toimintaperiaatteet vaihtelevat huomattavasti taustaorganisaatioiden, kohteiden, voimassaolojen ja etuisuuksien suhteen. Aineisto tarjottiin Helsinki Expertille edelleen kehiteltäväksi. Museoviraston hankkeeseen Kohti museotoiminnan arviointia ja museopoliittista toimintaohjelmaa on osallistuttu hankkeeseen asiantuntijoina. Luovuttiin jäsenyydestä muistiorganisaatioiden yhteisessä Memornet -tutkijakouluverkostossa, jonka tavoitteena on vahvistaa resurssien yhteiskäytöllä alan tutkijakoulutusta ja siten perustutkimusta. Tutkimusteemoissa kiinnitetään erityistä huomiota digitalisoitumisen aiheuttamiin periaatteellisiin ja käytännöllisiin muutoksiin yhteiskunnan muistifunktioiden toiminnassa. Museolaitosta edustaa professori Janne Vilkuna. M U S E O B A R O M E T R I Toimintavuonna tehtiin toinen museobarometri, jossa mitattiin museoiden tulevaisuuden näkemyksiä. Edellinen barometri on keväältä Lähes neljännes vastaajista uskoi museoiden taloudellisten resurssien paranevan. Edellisenä vuonna luku oli 12 %. Luottamus henkilöstöresurssien ennallaan pysyminen kasvoi viisi prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Museoalan suurimpana haasteena pidettiin etenemistien löytämistä Paras-hankkeessa. Museon tunnettavuus, näkyminen ja se, miten museolaitoksesta saadaan peruspalvelu kansalaisille ja hyödyllinen tavallisille ihmisille, olivat keskeisiä huolenaiheita. Haasteina koettiin valtionosuusuudistuksen myötä tulevien valtionosuuden korotuksien toteutuminen, kokoelmapoliittisten ohjelmien tekeminen ja niiden myötä tallennusvastuiden jaot. Barometrin laati projektisuunnittelija Eeva-Liisa Taivassalo. VA LTA K U N N A L L I N E N M U S E O H I S T O R I A H A N K E Vuonna 2005 käynnistetyn Valtakunnallisen museohistoriaprojekti -hankkeen tavoitteena on tallentaa museoalan muistitieto haastattelemalla alan senioreita sekä kirjoittaa suomalaisen museolaitoksen historia. Museohistoriaprojektin ohjausryhmän puheenjohtajana toimii pääsihteeri ja siinä ovat edustettuina Museoliiton lisäksi Luonnontieteellinen keskusmuseo, Museovirasto sekä Valtion taidemuseo/kuvataiteen keskusarkisto ja Kehys sekä yhteistyökumppaneina Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistojen museologian oppiaineet. Museoalan senioreiden haastatteluja on valmistunut 29. Hankkeen puitteissa järjestettiin koulutustapahtuma Museonäyttelyt yhteiskunnan peilinä. Suomen museohistorian kirjoittamiseksi saatiin apuraha Alfred Kordelin Säätiöltä. Kirjoittamista varten perustettiin toimituskunta, jonka puheenjohtajana on yliopistonlehtori Veikko Laakso. Hankkeen tietokantaa ylläpidetään Museoliiton verkkosivuilla sivuilla osoitteessa Tietokanta on karttuva ja siinä oli vuoden lopussa 574 tietuetta. Tietokannasta ja seniorihaastatteluista vastasi Eeva-Liisa Taivassalo. Museoasiainsihteeri on ohjausryhmän ja toimituskunnan jäsen. 1 2

13 K I R J A S T O J A A R K I S T O Museoliiton kirjastoa kartutettiin keskeisellä museologisella kirjallisuudella sekä ulkomaisilla ja kotimaisilla museoalan lehdillä. Liitto kerää kirjastoonsa myös jäsenmuseoittensa julkaisut. Museologisen kokoelman laajuus on 1411 nidettä. Kokoelma karttui 43 niteellä. Museoliiton arkiston muodostaa liiton toiminnan tuloksena vuodesta 1923 lähtien jatkuvasti karttuva aineisto. Käsikirjasto ja arkisto ovat jäsenten, tutkijoiden ja alan opiskelijoiden käytettävissä. Kirjasto- ja arkistopalveluita hoiti Eeva-Liisa Taivassalo. Jäsenistö Suomen museoliiton jäseninä oli vuoden lopussa 198 museotoimintaa harjoittavaa yhteisöä, joiden hallinnassa on 369 museokohdetta. Näistä on liittojäseniä I luokassa 43, II luokassa 47 ja III luokassa 80. Kannattavien yhteisöjäsenten lukumäärä oli 28. Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin kannattaviksi yhteisöjäseniksi Stockmann Oyj Abb/Stockmann-museo, Kortesjärven kunta/suomen jääkärimuseo ja Ebeneser-säätiö/Lastentarhamuseo, joiden jäsenyys tuli voimaan vuoden 2008 alusta lukien. Jäsenyydestä erosi vuoden aikana III liitojäsenluokan jäsen Urpo ja Maija Lahtisen säätiö/museo Villa Urpo. Kuluneen vuoden aikana Valkeakosken alueella toimivat museosäätiöt Visavuoren museosäätiö ja Myllysaaren museosäätiö yhdistyivät, ja uutta museoyhteisöä hallinnoiva Visavuoren museosäätiö siirrettiin III liittojäsenluokasta II liittojäsenluokkaan. Muutokset tulivat voimaan vuoden 2008 alusta lukien. Henkilöjäsenten lukumäärä oli 32. Näistä ainaisjäseniä 26, joista äänioikeuden omaavia 25 sekä kannattavia henkilöjäseniä 6, joista äänioikeuden omaavia 2. Ainaisjäsen Paavo Talvio kuoli tammikuussa. Jäsenyydestä erosi kannattava henkilöjäsen Marja-Liisa Lehto. Liiton kunniajäsenet ovat fil.tri C. J. Gardberg, professori Unto Salo ja opetusneuvos Matti Rossi. Hallinto V U O S I KO KO U S Liiton 84. vuosikokous järjestettiin Kuopiossa Kokoukseen osallistui 122 liittojäsenten edustajaa ja yksi äänioikeutettu henkilöjäsen sekä kaksi puheoikeuden omaavaa kannattavan yhteisöjäsenen edustajaa. Kokouksen puheenjohtajana toimi Kuopion kaupungin kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Iris Asikainen ja sihteerinä pääsihteeri. Kokous vahvisti edellisen vuoden tilinpäätöksen sekä euroon päätyvän talousarvion vuodelle Jäsenmaksut vuodelle 2008 määrättiin seuraavasti: liittojäsenet I luokassa 990 euroa, II luokassa 660 ja III luokassa 330 sekä kannattavat yhteisöt 180 euroa. Kannattavien henkilöjäsenten jäsenmaksu on 60 euroa. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin suurlähettiläs Jorma Uotinen esiintyi Museopäivillä Kuopion kaupungin tarjoaman illallisen yllätysvieraana. 1 3

14 Heikki Talvitie. Hallituksen jäsenistä olivat erovuorossa kahden kolmivuotiskauden jälkeen museotoimenjohtaja Marianne Koskimies-Envall ja kulttuuritoimenjohtaja Minna Sartes sekä yhden kolmivuotiskauden jälkeen museotoimenjohtaja Juhani Kostet ja johtaja Timo Kukko, jotka valittiin uudelleen toiseksi kolmivuotiskaudeksi. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin museonjohtajat Merja Herranen ja Tarja Raninen-Siiskonen. H A L L I T U S puheenjohtaja: suurlähettiläs Heikki Talvitie (kokousosallistuminen 7/7) varapuheenjohtaja: museonjohtaja Tiina Merisalo, Helsingin kaupunginmuseo (5/7) muut jäsenet: museonjohtaja Merja Herranen, Porvoon museo (3/3) museotoimenjohtaja Olli Immonen, Etelä-Karjalan museo, Lappeenranta (4/7) museotoimenjohtaja Toimi Jaatinen, Tampereen museot (3/7) museotoimenjohtaja Juhani Kostet, Turun maakuntamuseo (5/7) museotoimenjohtaja Marianne Koskimies-Envall, Pohjanmaan museo (3/4) museonjohtaja Timo Kukko, Lusto Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus (5/7) museotoimenjohtaja Unto Käyhkö, Kemin museot (7/7) museonjohtaja Kimmo Levä, Mobilia (6/7) museonjohtaja Laura Luostarinen, Salon taidemuseo (5/7) vs. kehityspäällikkö Susanna Pettersson, Valtion taidemuseo (6/7) museonjohtaja Tarja Raininen-Siiskonen, Joensuun museot (3/3) kulttuuritoimenjohtaja Minna Sartes (0/4) yli-intendentti Juhani Terhivuo, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Eläinmuseo, Helsinki (7/7) Hallituksen työvaliokuntaan ovat kuuluneet puheenjohtajana Heikki Talvitie sekä Tiina Merisalo ja Juhani Terhivuo ja palkkatyöryhmään puheenjohtajana Kimmo Levä sekä Merja Herranen ja Juhani Kostet. T I L I N TA R K A S TA J AT Ekonomi, KHT Lasse Holopainen, ekonomi, HTM Reijo Salonen, varalla KHT Jari Härmälä ja ekonomi, KHT Kai Salli. H E N K I L Ö S T Ö pääsihteeri: FK Anja-Tuulikki Huovinen museoasiainsihteeri: FL Marja-Liisa Pohjanvirta (opintovapaa ) tiedottaja: FM Janne Saavalainen (työloma ), vs. FM Jaana af Hällström 6.8.alkaen koulutussuunnittelija: FM, KK Leena Tokila taloussihteeri: yo. merkonomi Marja Rissanen toimistosihteeri: merkonomi, markkinointiassistentti Helena Piipponen projektisuunnittelija: FK Eeva-Liisa Taivassalo projektisuunnittelija: FM Jaana Rytkönen projektisihteeri: FM Pauliina Kinanen ja 1.8. alkaen korkeakouluharjoittelija: kasv. yo Riina Liehu

15 Henkilökunta vieraili Kouvolan taidemuseossa ja museoraitilla sekä Verlassa Pääsihteeri esitti tervehdyspuheen Kuntsin modernin taiteen museon avajaisissa 2.2. ja piti avauspuheen Suomen ortodoksisessa kirkkomuseon juhlanäyttelyssä sekä avasi Holmin talon Porvoossa L I I T O N E D U S TA J AT H A L L I N T O E L I M I S S Ä J A T Y Ö RY H M I S S Ä Finsk-norsk kulturinstitutt, hallitus: varajäsen Anja-Tuulikki Huovinen Helinä Rautavaaran etnografisen museon säätiö, hallitus: Anja-Tuulikki Huovinen Helsingin yliopistomuseon säätiö, edustajisto: Anja-Tuulikki Huovinen Kirkon museoasian neuvottelukunta, Kirkkohallitus: Anja-Tuulikki Huovinen Kulttuuriperintöalan neuvottelukunta, Museovirasto: Anja-Tuulikki Huovinen Museoviraston ja opetusministeriön hanke Kohti museotoiminnan arviointia ja museopoliittista toimintaohjelmaa ohjausryhmä: Anja-Tuulikki Huovinen Network of European Museum Organisations, NEMO, hallitus: Anja-Tuulikki Huovinen Peuran museosäätiö, hallitus: Janne Vilkuna Suomalais-tanskalaisen kulttuurirahaston johtokunta: varajäsen Anja-Tuulikki Huovinen Suomen Benelux -instituutin säätiön neuvottelukunta: Anja-Tuulikki Huovinen Suomen Rautatiemuseon Säätiön valtuuskunta: Marja-Liisa Pohjanvirta Teatterimuseon Säätiö, edustajisto: Olli Immonen, varajäsen Anja-Tuulikki Huovinen Tekniikan museon säätiö, valtuuskunta: Timo Kukko Turun kirjamessut, päätoimikunta: Juhani Kostet, Jaana Rytkönen Valtionosuusuudistuksen toteutumista seuraava työryhmä, Opetusministeriö: Anja-Tuulikki Huovinen K U N N I A N O S O I T U K S E T Museoliiton ansiomitali luovutettiin Valtakunnallisilla museopäivillä Suomen ortodoksisella kirkkomuseolle, Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry:lle, Peuran Museosäätiölle, Halosten Museosäätiölle, FT Tuula Karjalaiselle ja vuorineuvos Paavo V. Suomiselle. Ansiomitali myönnettiin lisäksi kulttuurineuvos Tuula Arkiolle ja FM Marja-Liisa Ripatille, joille mitali luovutettiin hallituksen kokouksessa 4.9. samoin FL, taiteilija Timo Vuorikoskelle. Liiton hopeinen merkki annettiin erovuoroiselle hallituksen jäsenelle Marianne Koskimies-Envallille ja vuosikokouksen puheenjohtajalle Iiris Asikaiselle. Hopeinen ansiomerkki 20 v. palveluksesta museoalalla myönnettiin tutkija Markku Heikkiselle ja konservaattori Jaana Perttilälle Helsingin kaupunginmuseosta sekä toimistonhoitaja Raija Idänheimolle ja kiinteistönhoitaja Eino Hakosalmelle Gösta Serlachiuksen taidemuseosta. S T I P E N D I R A H A S T O T Suomen museoliitolla on Julius Ailion (perustettu 1933), Riitta ja Jorma Heinosen (1980/1984) ja C.J. Gardbergin rahasto (1986), jonka sääntö muutettiin Gardbergin suostumuksella kuulumaan apurahoja voidaan myötää museoalaan tai sitä hyödyntävään tutkimukseen tai myöntää C. J. Gardbergin nimeä kantava palkinto. Museoliitolla on lisäksi museolaitoksen historian kirjoittamista varten perustettu Historiankirjoitusrahasto (1993) sekä Viestintärahasto (2005), jonka varoilla kehitetään markkinointia, julkaisutoimintaa ja verkkoviestintää. Stipendirahastoja kartuttamaan teetetyn adressin myyntitulot olivat 130 euroa. 1 5

16 Talous Suomen museoliiton toimintaan saatu harkinnanvarainen valtionapu oli ,00 euroa. Projektiavustukset olivat ,51 euroa, jäsenmaksujen tuotto ,00 euroa, koulutuksen tuotto ,00 euroa ja muun toiminnan tuotto ,92 euroa. Varauksia oli vuoden alussa ,00 euroa, jotka kaikki purettiin. Kulujen kokonaismäärä oli ,39 euroa, joten alijäämäksi muodostui 1.257,96 euroa. Taloutta ja kirjanpitoa hoitaa taloussihteeri Marja Rissanen. Helsingissä Suomen museoliitto - Finlands museiförbund ry Heikki Talvitie puheenjohtaja Anja-Tuulikki Huovinen pääsihteeri T U L O T Muu varainhankinta 19% Valtionavustus 37% Koulutus 19% Projektiavustukset 9% Jäsenmaksut 15% M E N O T Tiedotus, markkinointi ja julkaisutoiminta 17% Koulutus 20% Edunvalvonta, projektit ja kv. toiminta 4% Hallinto ja yhteiskulut 14% Henkilöstö 45% 1 6

17 S U O M E N M U S E O L I I T T O RY T U L O S L A S K E L M A VARSINAINEN TOIMINTA ASIANTUNTEMUS JA EDUNVALVONTA Kulut , ,54 Asiantuntemus ja edunvalvonta yhteensä , ,54 PALVELUT JA PROJEKTIT Tuotot Avustukset , ,80 Muut tuotot 9 623, ,00 Tuotot yhteensä , ,80 Kulut Henkilöstökulut , ,14 Muut kulut , ,88 Kulut yhteensä , ,02 Palvelut ja projektit yhteensä -195, ,22 KOULUTUS Tuotot Avustukset , ,30 Muut tuotot , ,88 Tuotot yhteensä , ,18 Kulut Henkilöstökulut , ,17 Muut kulut , ,47 Kulut yhteensä , ,64 Koulutus yhteensä , ,54 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Tuotot Avustukset 0, ,34 Muut tuotot , ,25 Tuotot yhteensä , ,59 Kulut Kulut yhteensä , ,36 Tiedotus ja markkinointi yhteensä , ,77 MUSEO-LEHTI Tuotot Avustukset 0, ,00 Muut tuotot , ,00 Tuotot yhteensä , ,00 Kulut , ,31 Museo-lehti yhteensä 6 307, ,69 1 7

18 S U O M E N M U S E O L I I T T O RY T U L O S L A S K E L M A JULKAISUT Tuotot Avustukset ,00 0,00 Muut tuotot , ,91 Tuotot yhteensä , ,91 Kulut Henkilöstökulut ,64 Muut kulut , ,14 Kulut yhteensä , ,14 Julkaisut yhteensä , ,77 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Tuotot Avustukset 0, ,00 Muut tuotot 0, ,00 Tuotot yhteensä 0, ,00 Kulut Henkilöstökulut 0, ,23 Muut kulut , ,32 Kulut yhteensä , ,55 Kansainvälinen toiminta yhteensä ,52-713,55 YHTEISKULUT Hallinto , ,22 Henkilöstö , ,61 Huoneistokulut ja vuokrat , ,15 Toimistokulut , ,52 Poistot , ,79 Muut yhteiskulut , ,44 Yhteiskulut yhteensä , ,73 Tuotto-/kulujäämä , ,81 VARAINHANKINTA Jäsenmaksut , ,00 Muu varainhankinta 730, ,25 Varainhankinta yhteensä , ,25 Tuotto-/kulujäämä , ,56 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot , ,46 Kulut , ,58 Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä 8 953, ,88 Tuotto-/kulujäämä , ,68 1 8

19 S U O M E N M U S E O L I I T T O RY T U L O S L A S K E L M A YLEISAVUSTUKSET Valtionavustus , ,00 TILIKAUDEN TULOS , ,68 VAPAAEHTOISTEN VARAUSTEN MUUTOS Varausten lisäys -/vähennys , ,96 RAHASTOT Tuotot 1 816, ,50 Kulut 0,00 0,00 Siirrot rahastoihin , ,50 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,96 310,28 1 9

20 S U O M E N M U S E O L I I T T O RY TA S E VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto ** 3 897,57 536,26 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet ** 3 916, ,42 Sijoitusrahasto-osuudet ** 0, ,14 Pysyvät vastaavat yhteensä *** 7 813, ,82 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Jäsenmaksusaamiset * 300,00 0,00 Myyntisaamiset * 4 790, ,47 Muut saamiset * 0,00 678,00 Siirtosaamiset * 6 791, ,51 Saamiset yhteensä ** , ,98 Rahoitusarvopaperit ** , ,00 Rahat ja pankkisaamiset ** , ,79 Vaihtuvat vastaavat yhteensä *** , ,77 Vastaavaa yhteensä **** , ,59 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Rahastopääoma R. ja J. Heinosen rahasto * , ,26 Julius Ailion rahasto * , ,38 C.J. Gardbergin rahasto * , ,90 Historiankirjoitusrahasto * 8 745, ,77 Viestintärahasto * , ,00 Rahastopääoma yhteensä ** , ,31 Toimintapääoma ** , ,42 Tilikauden yli-/alijäämä ** ,96 310,28 Oma pääoma yhteensä *** , ,01 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Vapaaehtoiset varaukset *** 0, ,00 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat * , ,09 Muut velat * , ,16 Siirtovelat * , ,33 Vieras pääoma yhteensä *** , ,58 Vastattavaa yhteensä **** , ,59 2 0

21 S U O M E N M U S E O L I I T T O RY L I I T E T I E D O T HENKILÖSTÖ Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä: vakituiset 7 7 määräaikaiset 2 2 yhteensä 9 9 Henkilöstökulut: Palkat , ,23 Eläkekulut , ,33 Lakisääteiset sosiaalikulut , , , ,99 Vapaaehtoiset henkilösivukulut 8 817, ,16 Yhteensä , ,15 Luontoisetujen verotusarvo 240,00 240,00 PALKKIOT HALLITUKSEN JÄSENILLE 5 540, ,00 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kuluihin sisältyy rahastoille hyvitettyä laskennallista korkoa 1.414,50 euroa. OMA PÄÄOMA Rahastopääoma Riitta ja Jorma Heinosen rahasto ,26 Tuotot/laskennallinen korko ja adressit 546, ,65 Julius Ailion rahasto ,38 Tuotot/laskennallinen korko ja adressit 482, ,62 C. J. Gardbergin rahasto ,90 Tuotot/laskennall. korko, adressit ja onnittelut 787, ,31 Historiankirjoitusrahasto ,77 Historiankirjoitusrahasto ,77 Viestintärahasto ,00 Viestintärahasto ,00 Rahastopääoma yhteensä Toimintapääoma ,42 Tilikauden 2006 ylijäämä 310, ,35 Toimintapääoma ,70 Tilikauden alijäämä ,96 Oma pääoma yhteensä ,09 2 1

22 S U O M E N M U S E O L I I T T O RY L I I T E T I E D O T KONEET JA KALUSTO Koneista ja kalustosta on tehty 25 %:n tasapoisto. Pienhankinnat ja käyttöajaltaan alle kolmen vuoden käyttöomaisuus on kirjattu kokonaan hankintavuoden kuluksi. OSAKKEET JA OSUUDET Julkisesti noteerattujen osakkeiden ja osuuksien kirjanpitoarvo oli 3.916,42 euroa ja vastaava markkina-arvo oli ,57 euroa. LEASINGVASTUUT Leasingsopimuksista maksamatta olevat määrät Tilikaudella 2008 maksettavat 3 476,03 Myöhemmin maksettavat 1 466,06 TILINTARKASTUSMERKINTÄ Vuoden 2007 tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Erillinen tilintarkastuskertomus on annettu. Helsingissä 14. maaliskuuta 2008 Lasse Holopainen KHT Reijo Salonen HTM 2 2

23 2 3

24 Suomen museoliiton jäsenet I L I I T T O J Ä S E N L U O K K A äänioikeus 3 ääntä Alajärven kaupunki Nelimarkka-museo, Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo ja Nelimarkka-residenssi Helsingin kaupunki Helsingin kaupunginmuseo: Hakasalmen huvila Koulumuseo Lastenmuseo Raitiotieliikennemuseo Ruiskumestarin talo Sederholmin talo Tuomarinkylän museo Työväen asuntomuseo Voimalamuseo Helsingin kaupungin taidemuseo Meilahti Tennispalatsi Kluuvin galleria Helsingin yliopisto Luonnontieteellinen keskusmuseo: Eläinmuseo Kasvimuseo Luonnontieteellinen museo Geologian museo Helsingin yliopistomuseo Arppeanum Helsingin yliopiston maatalousmuseo Hämeenlinnan kaupunki Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo Palanderin talo Sibeliuksen syntymäkoti Vankilamuseo Hämeenlinnan taidemuseo Itella Oyj, Helsinki Postimuseo Joensuun kaupunki Pohjois-Karjalan museo Joensuun taidemuseo Jyväskylän kaupunki Jyväskylän taidemuseo Keski-Suomen museo Heiskan taiteilijakoti Jyväskylän lyseon museo Kunnallistekniikan museo Pienmäen talomuseo, Hankasalmi Suomen käsityön museo Kajaanin kaupungin museotoimi Kainuun museo Kajaanin taidemuseo Kemin kaupunki Kemin taidemuseo Kemin kulttuurihistoriallinen museo Kemin työläismuseo Suomen kähertäjämuseo Suomen värimuseo Kotkan kaupunki Kymenlaakson museo Kuopion kaupunki Kuopion kulttuurihistoriallinen museo J.V. Snellmanin kotimuseo Kuopion korttelimuseo Kuopion luonnontieteellinen museo Kuopion taidemuseo Lahden kaupunki Lahden kaupunginmuseo: Lahden historiallinen museo Lahden hiihtomuseo Lahden taidemuseo ja Julistemuseo Radio- ja TV-museo Lappeenrannan kaupunki Etelä-Karjalan museo Nuijamaan museo Ratsuväkimuseo Wolkoffin talomuseo Etelä-Karjalan taidemuseo - Kaakkois-Suomen aluetaidemuseo Mikkelin kaupunki Mikkelin kaupungin museot: Mikkelin taidemuseo - Etelä-Savon aluetaidemuseo Harjukosken vesimylly Kivisakasti Päämajamuseo Suur-Savon museo Mobilia säätiö, Kangasala Mobilia Suomen sotilas- ja erikoisajoneuvomuseo Vehoniemen automuseo Tiemuseo Oulun kaupunki Oulun taidemuseo Pohjois-Pohjanmaan museo Merimiehenkotimuseo Pateniemen sahamuseo Turkansaaren ulkomuseo Porin kaupunki Satakunnan museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Rosenlew-museo Porin taidemuseo Porvoon museoyhdistys Porvoon museo Holmin talo Puolustusvoimat, Helsinki Sotamuseo Maneesi Museosukellusvene Vesikko Rautatiemuseon Säätiö s.r., Hyvinkää Suomen Rautatiemuseo Riihimäen kaupunki Riihimäen kaupunginmuseo Riihimäen taidemuseo Suomen lasimuseo Rovaniemen kaupunki Lapin maakuntamuseo Rovaniemen taidemuseo Sami Museua - Saamelaismuseosäätiö, Inari Sami Museua Savonlinnan kaupunki Savonlinnan maakuntamuseo Seinäjoen kaupunki Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Luontomuseo Riihimuseo, Peräseinäjoki Suojeluskunta ja Lotta Svärd museo Suomen Ilmailumuseosäätiö, Vantaa Suomen ilmailumuseo Suomen maatalousmuseosäätiö, Loimaa Suomen maatalousmuseo Sarka Suomen Metsämuseosäätiö, Punkaharju Lusto - Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus Suomen rakennustaiteen museosäätiö, Helsinki Suomen rakennustaiteen museo Suomen urheilumuseosäätiö, Helsinki Suomen Urheilumuseo Suomen valokuvataiteen museon säätiö, Helsinki Suomen valokuvataiteen museo 2 4