Oulunkaaren kuntayhtymä. Strategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oulunkaaren kuntayhtymä. Strategia 2011-2016"

Transkriptio

1 Oulunkaaren kuntayhtymä Strategia

2 Sivu 2 Sisältö Sisältö Hyvinvointia ihmistä lähellä Yhteiset arvot ankkureina Visio yhteinen määräsatama Strategisten päämäärien saavuttaminen Perustehtävä ja toimintarakenteet Kuntien omistajaohjaus Toimintaympäristö Miltä horisontti näyttää? Palvelujen tulevaisuuden suuntaviivat Strategian seuranta... 19

3 Sivu 3 1 Hyvinvointia ihmistä lähellä Oulunkaaren kuntayhtymän toiminta muuttui vuoden 2010 alussa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain vuoksi. Kuntayhtymään kuuluu alkaen viisi kuntaa: Ii, Pudasjärvi, Simo, Utajärvi ja Vaala. Haluamme tarjota hyvinvointia ihmistä lähellä. Oulunkaaren kuntayhtymän tehtävänä on toimia palvelukuntayhtymänä jäsenkuntien järjestettäväksi säädettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten palvelujen järjestämisessä tai tuottamisessa, seudullisen kuntapalvelutoimiston palvelujen sekä kuntien yhteisesti päättämien muiden palvelujen tuottamisessa. Kuntayhtymä toimii myös alueiden kehittämisestä annetun lain ja muiden seutuyhteistyötä koskevien lakien tarkoittamana seutukunnan yhteistyöorganisaationa. Strateginen suunnitelma ohjaa ja tukee Oulunkaaren johtamis- ja kehittämistyötä. Strategia on merikartta, jossa on linjattu yhteisiä päämääriä ja keinoja niiden saavuttamiseksi vuoteen 2016 saakka. Strategian suuntaviivat konkretisoituvat palvelujen järjestämissuunnitelmassa, joka laaditaan Oulunkaaressa valtuustokausittain. Nykyinen järjestämissuunnitelma on siten voimassa vuoteen 2013 ja siinä kuvataan käytännön tasolla palvelujen nykytilaa ja kehittämisen linjoja palvelualoittain ja alueittain. Strategian ja palvelujen järjestämissuunnitelman lisäksi Oulunkaari ja jäsenkunnat sopivat vuotuisilla järjestämissopimuksilla talouden raamista ja sen kohdentamisesta. Kuntapalvelutoimiston toimintaa ohjaavat kuntakohtaiset palvelusopimukset. Elinkeinojen kehittämisen osalta on laadittu seudullisen elinkeinojen toimintamalli vuosille ja sitä tukevat toimenpiteet osaksi kansallista koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa vuosille Strategian tavoitteena on, että yhteisten linjausten ja yhteisiin päämääriin sitoutumisen kautta kuntayhtymä ja Oulunkaaren jäsenkunnat voivat ennakoida toimintaympäristön tulevia muutoksia, vastata asiakkaiden tarpeisiin, kehittää toiminnan vaikuttavuutta ja laatua sekä saavuttaa asetetut tavoitteet. Strategian sisältöä ja painopistealueita tarkastellaan vuosittain palvelu- ja järjestämissopimuksia laadittaessa ja täsmennettäessä osana kuntayhtymän talous- ja toimintasuunnittelua. Dokumenttiin kirjatut suuntaviivat ja päämäärät kuvaavat kuntayhtymän ja jäsenkuntien yhteistä tulevaisuuden kuvaa, jonka tavoitteluun halutaan strategian myötä sitoutua. Strategiatyötä on Oulunkaaressa valmisteltu työryhmissä jo vuoden 2009 aikana. Kuntayhtymän toiminnan käynnistymisen myötä vuoden 2010 alusta, strategian työstämisen aikataulu ja toteutustapa jäsentyivät. Strategian linjauksia täsmennettiin yhtymävaltuuston seminaareissa, joissa paikalla oli myös kuntien ja Oulunkaaren johtoa. Lisäksi strategiaa on käsitelty ja ohjattu mm. seudullisten tiimien ja jäsenkuntien luottamushenkilöiden ja henkilöstön toimesta. Strategia on päätöksenteossa yhtymähallituksessa sekä yhtymävaltuustossa Lisäksi strategiaa ovat syksyn 2010 aikana käsitelleet jäsenkunnissa viranhaltijat ja luottamushenkilöt. Oulunkaaressa strategia on ollut esittelyssä mm. palvelutuotantolautakunnassa ja aluejohtoryhmissä. Henkilöstö on myös haluttu ottaa aktiivisesti mukaan prosessiin; aihetta on käyty läpi yhteisissä tilaisuuksissa ja henkilös-

4 Sivu 4 töllä on ollut mahdollisuus kommentoida strategiaa mm. sähköisen kyselyn välityksellä. Päämäärä jatkossa onkin, että kukin palvelualue ja ala pohtivat lähiesimiehen johdolla, miten strategia ja sen linjaukset konkreettisesti näyttäytyvät arjessa. Luottamushenkilöiden, viranhaltioiden ja henkilöstön lisäksi myös kuntalaisilla on ollut mahdollisuus ottaa kantaa Oulunkaaren strategiaan sähköisen kyselyn välityksellä kaikkien jäsenkuntien alueella. Strategiaa työstettäessä on hyödynnetty mielikuvaa purjealuksesta. Oulunkaari on kuin laiva, jolla tulee olla yhteinen suunta. Tarvitaan kapteeni ja osaavaa henkilöstöä, jotta purjehtiminen toisinaan myrskyisälläkin merellä voi onnistua. Tärkeää on, että koko miehistöllä on tiedossa yhteinen määräsatama (visio), jota kohti alusta ohjataan. Laivasta löytyy myös palveluja käyttäviä matkustajia (asiakkaita), joiden tarpeita ja toiveita tulee kuunnella tarkoin. Välisatamat aluksen reitillä ovat jäsenkuntia, joiden näkemyksen huomioiminen toiminnan kehittämisessä on keskeistä. Kokonaisuudessaan strategia toimii purjealukselle kuin merikartta, joka ohjaa yhteiseen suuntaan, kohti horisontissa siintävää määräsatamaa. Iissä Kirsti Ylitalo Kuntayhtymän johtaja

5 Sivu 5 2 Yhteiset arvot ankkureina Yhteiset arvot toimivat kuntayhtymän kivijalkoina, purjealuksen ankkureina, joihin toiminta pohjaa. Arvot ohjaavat asiakkaiden kohtaamista, toimintaan liittyvien tavoitteiden asettamista, toiminnan arviointia sekä arjen työtä tavoitteiden saavuttamiseksi. Oulunkaaren arvoja määriteltäessä on otettu huomioon kunkin jäsenkunnan oma arvopohja ja pyritty yhteen sovittamaan se osaksi kuntien ja kuntayhtymän yhteistä näkemystä. Tärkeää on, että jäsenkunnat voivat myös arvojen osalta sitoutua yhteiseen tulevaisuuden kuvaan kuntayhtymän toiminnasta. Oulunkaaren kuntayhtymän yhteiset arvot: Yksilöllisyys ja ihmisarvo Kunnioitamme asiakkaiden ja henkilöstön yksilöllisyyttä ja tasavertaisuutta. Haluamme tarjota hyvinvointia ihmistä lähellä. Tuloksellisuus ja vaikuttavuus Hyödynnämme käytössämme olevat voimavarat tehokkaasti ja pyrimme tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden kautta takaamaan toiminnan asiakaslähtöisyyden, jatkuvuuden ja laadun. Yhteistyö ja avoimuus Toimintamme on avointa ja pohjautuu yhteisesti sovittuihin päämääriin ja toimintatapoihin. Päätöksenteko on yhteistoiminnallista ja läpinäkyvää. Tiedonkulkuun on panostettu. Kehittämishalu ja uudistuminen Tuemme kehittämishalua ja -osaamista yksilöiden, organisaation ja yhteistyön tasolla. Pyrimme toiminnan jatkuvaan arviointiin ja tarkoituksenmukaiseen uudistumiseen..

6 Sivu 6 3 Visio yhteinen määräsatama Visio on purjealukselle yhteinen määräsatama, johon Oulunkaari suuntaa. Visiossa määriteltyjen päämäärien saavuttamiseksi tarvitaan koko kuntayhtymän ja jäsenkuntien yhteistä sitoutumista ja tahtoa. Vuonna 2016 Oulunkaari on: Oulunkaari turvaa ja uudistaa maaseudun palveluja yhteistyössä ihmistä lähellä. Oulunkaari tukee vahvasti alueen hyvinvointia ja vetovoimaisuutta. Oulunkaaren toiminta pohjaa osaamiseen, yhteiseen suuntaan ja alueellisten erityispiirteiden hyödyntämiseen yhteiseksi hyväksi. Oulunkaari hyvinvointia ihmistä lähellä Sana "lähellä" voi tarkoittaa mm. seuraavia näkökulmia: Lähipalvelut kunnissa turvataan. Seudullisen yhteistyön kautta kuntiin voidaan tarjota palveluja, joita sinne ei muuten olisi mahdollisuus tuottaa. Toimintatavoissa pyrimme asiakaslähtöisyyteen ja yksiköllisyyttä arvostavaan palvelukulttuuriin. Palvelut voidaan tuoda asiakasta lähelle sähköisten palvelujen muodossa.

7 Sivu 7 4 Strategisten päämäärien saavuttaminen Ydinosaaminen Mitkä ovat Oulunkaaren keskeisimmät strategiset vahvuudet Strategiset päämäärät Tarkentavat visiota, yhteistä määräsatamaa Kriittiset menestystekijät Missä on strategisten päämäärien osalta onnistuttava Toimenpiteet Mitä tulee vuosittain ja strategiakaudella tehdä, jotta päämäärät voidaan saavuttaa Mittarit Millä laadullisilla tai määrällisillä mittareilla voidaan seurata toimenpiteiden vaikuttavuutta Ydinosaaminen Oulunkaaren toiminta pohjautuu myös tulevaisuudessa keskeisten ydinosaamisten varaan. Näiden strategisten osaamisten säilyttäminen ja vahvistaminen on keskeistä. Johtamisosaaminen o Johtaminen on vahvaa, uutta luovaa ja joustavaa Talousosaaminen o Talouden tasapainotus on ennakoivaa ja reagoivaa Ammattiosaaminen o Erityis- ja perustason ammattiosaaminen on turvattu Yhteistyöosaaminen o Yhteistyöhön ja yhteisiin tavoitteisiin on sitouduttu kaikilla tasoilla Kehittämisosaaminen o Kehittämisosaamista ja halua löytyy organisaation kaikilta tasoilta Hyvinvoinnin tukeminen o Henkilöstö voi kokonaisvaltaisesti hyvin ja osaaminen on täysmääräisesti käytössä Rakenteiden kehittäminen o Rakenteisiin ja käytänteisiin puuttumalla löydetään vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta Synergiaosaaminen o Esim. alueelliset erityispiirteet osataan hyödyntää yhteiseksi hyväksi

8 Sivu 8 Strategiset päämäärät Strategiset päämäärät täsmentävät tavoiteltavaa tulevaisuuden kuvaa. Päämäärien lisäksi määritellään kriittiset menestystekijät, toimenpiteet ja mittarit. Strategiasta johdetut operatiiviset toimenpiteet täsmentyvät palvelujen järjestämissuunnitelmassa, järjestämis- ja palvelusopimuksissa sekä käytännön palvelutuotannossa. Lisäksi kuntayhtymässä on käynnistetty prosessi palvelujen kokonaislaadun arviointijärjestelmän kehittämiseksi, joka on tarkoitus ottaa pilottikäyttöön vuoden 2011 kuluessa. Talous- ja suoritetunnuslukujen lisäksi tarkasteluun otetaan mm. asiakastyytyväisyyden, henkilöstön ja prosessien näkökulma. Tällöin strategisille päämäärille asetetut mittarit täsmentyvät. Asiakaslähtöiset palvelut Palvelut tuotetaan aidosti asiakaslähtöisesti. Innovatiivisia, kustannustehokkaita, vaikuttavia ja tarkoituksenmukaisia toimintatapoja hyödynnetään organisaation joka tasolla. Osaaminen ja hyvinvointi Johtaminen on vahvaa, uutta luovaa ja joustavaa. Henkilöstö on sitoutunutta, ammattitaitoista ja hyvinvoivaa. Osaaminen on täysimääräisesti käytössä. Kehittämisosaamista ja -halua löytyy organisaation joka tasolta. Tasapainoinen talous Palvelujen tuottaminen on organisoitu kokonaistaloudellisesti, kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Alueellinen vaikuttavuus Oulunkaari lisää alueen kokonaisvaltaista hyvinvointia, elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä..

9 Sivu 9 Strateginen päämäärä: Asiakaslähtöiset palvelut Strateginen päämäärä Kriittiset menestystekijät Palvelujen saatavuus Toimenpiteet Määritellään seudulliset ja alueelliset palvelut tarkoituksenmukaisesti. Varmistetaan palvelujen yhdenvertainen saatavuus palvelualueilla. Varmistetaan asiakaslähtöisyys palvelutuotannossa kohderyhmän tarpeet/tausta huomioiden. Mittarit Palvelujen järjestämissuunnitelma ja järjestämis- ja palvelusopimukset ajan tasalla Säännölliset ja vakioidut asiakaskyselyt Palvelujen laatu Terveydenhuoltolakimuutos: asiakkaan valinnan vapauteen liittyvät toimet Varmistetaan ja seurataan koko palveluketjun saumatonta kokonaislaatua. Hoitotakuun toteutuminen Palvelujen järjestämissuunnitelma ja järjestämis- ja palvelusopimukset ajan tasalla Säännölliset ja vakioidut asiakaskyselyt Asiakaslähtöiset palvelut Maisema-mallin vertailutietojen hyödyntäminen, muut laatumittarit Palvelujen järjestämissuunnitelma ja järjestämis- ja palvelusopimukset Palvelujen vaikuttavuus Vertaillaan eri palvelutuotantotapoja ja -konsepteja ja arvioidaan kokonaisvaikuttavuutta mm. talouteen ja palvelujen laatuun. Säännölliset ja vakioidut asiakaskyselyt Maisema-mallin vertailutietojen hyödyntäminen muut laatumittarit Asiakastyytyväisyys Asiakkaiden osallistuminen Kehitetään palveluja aidosti asiakaslähtöisesti. Seurataan säännöllisesti asiakastyytyväisyyttä seudullisesti ja alueellisesti. Mahdollistetaan asiakkaille osallistuminen palvelujen kehittämiseen ja palvelujen tuotantoon. Tuetaan asiakkaita omaehtoiseen hyvinvoinnin edistämiseen. Sairastavuuden väheneminen (indeksit) Säännölliset ja vakioidut asiakastyytyväisyyskyselyt Säännölliset ja vakioidut asiakastyytyväisyyskyselyt Palveluketjut ja prosessit mallinnettu + arviointi

10 Sivu 10 Asiakaslähtöiset palvelut Toimivat ja läpileikkaavat prosessit Jäsenkuntien ja luottamushenkilöiden ohjaus palvelutuotannossa Varmistetaan, että ydin- ja tukiprosessit toimivat tarkoituksenmukaisesti ja palvelualoja ja alueita läpileikkaavasti. Tuetaan jäsenkuntien ja luottamushenkilöiden johtajuutta ja ohjausta. Varmistetaan yhteistyö ja avoimuus palvelutuotannon ohjauksessa kuntayhtymän ja jäsenkuntien välillä. Palveluketjut ja prosessit mallinnettu + arviointi Tiedonkulun ja yhteistyön systemaattisuus ja toimivuus. Strateginen päämäärä: Osaaminen ja hyvinvointi Strateginen päämäärä Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet Mittarit Johtamisbarometri, säännölliset ja vakioidut henkilöstökyselyt Johtaminen vahvaa, uutta luovaa ja joustavaa Varmistetaan johtamisosaaminen: 1) Kuntayhtymän johdossa 2) Palveluesimiestasolla 3) Luottamushenkilötasolla Ulkoisten arviointiraporttien hyödyntäminen Suunnitelmien osuvuus, poikkeamat Kehityskeskustelujen käyntiaste ja vaikuttavuus Henkilöstön kehittämissuunnitelmat tehty ja ajan tasalla koko kuntayhtymän tasolla Osaaminen ja hyvinvointi Sitoutunut, ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö Varmistetaan henkilöstön kokonaisvaltainen hyvinvointi. Sitoutetaan johto ja henkilöstö. Tuetaan ammatillisen osaamisen kehittämistä. Varmistetaan, että osaaminen on täysimääräisesti käytössä. Tuetaan osallistumista. Varmistetaan toimiva tiedonkulku. Henkilöstötilinpäätös johtamisen välineenä Henkilöstön kehittämiseen käytetty osuus kokonaiskustannuksista Pätevät hakijat / auki olleet työpaikat Säännölliset ja vakioidut työhyvinvointikyselyt Sairauspoissaolot ja niiden muutokset Työurien pituus Vaihtuvuus

11 Sivu 11 Kehittämisosaamista ja -halua organisaation joka tasolta Tuetaan aktiivisesti kehittämistä ja luovuutta. Hyödynnetään uusia palvelutuotantotapoja ja -konsepteja. Kehittämishankkeiden ja -toimenpiteiden määrä ja vaikuttavuus Päivitetään kuntakohtaiset hyvinvointikertomukset sähköiseen muotoon hyödyntäen erityisesti uusinta hyvinvointi- ja terveysindikaattoritietoa alueen väestöstä ja palveluista Osaaminen ja hyvinvointi Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Määritellään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuut, työnjako ja tehtävät jäsenkuntien ja kuntayhtymän välillä. Uusien hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimintatapojen etsiminen ja käyttöönotto kolmannen sektorin ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Seudullinen hyvinvointikertomus laadittu ja ajan tasalla Kuntalaisten hyvinvointikyselyt Seudullinen hyvinvointistrategia laadittu ja ajan tasalla Selvitetään sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä ehkäisevään työhön liittyviä osaamis- ja kehittämistarpeita ja laaditaan tulosten pohjalta hanketyönä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaiskoulutussuunnitelma. Hankkeiden lukumäärä ja vaikuttavuus

12 Sivu 12 Strateginen päämäärä: Tasapainoinen talous Strateginen päämäärä Tasapainoinen talous Kriittiset menestystekijät Tasapainoinen talous jäsenkunnissa Menojen ja tulojen tasapaino kuntayhtymässä Kokonaiskustannustehokkuus, vaikuttavuus Toimenpiteet Tuetaan palvelujen kustannustehokkaalla tuotannolla jäsenkuntien tasapainoista taloutta. Varmistetaan tehokas ennakointi. Taataan tehokas ja ajantasainen seuranta. Tarkastellaan aktiivisesti erilaisten palvelutuotantovaihtoehtojen ja -konseptien kokonaiskustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta (asiakas-, talous, henkilöstö- ja prosessinäkökulmat). Toteutetaan tarvittavat rakennemuutokset. Mittarit Menojen kasvu suhteessa tulojen kasvuun suunnitelmallista ja hallittua Menojen kasvu suhteessa tulojen kasvuun suunnitelmallista ja hallittua Menojen kasvu suhteessa tulojen kasvuun suunnitelmallista ja hallittua Rakennemuutosten kustannukset selvitetty, dokumentoitu ja todennettu Talousosaaminen organisaation joka tasolla Kustannukset ovat kilpailukykyisiä verrokkeihin nähden. Tuetaan johdon, esimiesten ja henkilöstön talousosaamista koulutuksella ja ohjauksella. Tehostetaan raportointia. Varmistetaan hyvä tiedonkulku talousasioissa. Kansalliset indeksit Koulutuksen ja ohjauksen määrä ja vaikuttavuus Johtamisbarometri

13 Sivu 13 Strateginen päämäärä: Alueellinen vaikuttavuus Strateginen päämäärä Kriittiset menestystekijät Hyvinvoinnin vahvistaminen Toimenpiteet Tuetaan yhdessä jäsenkuntien kanssa kuntalaisia ottamaan aktiivinen vastuu omasta hyvinvoinnista. Mittarit Hyvinvointikyselyt valtakunnallisesti suhteutettuna Palvelujen käyttö ja kustannuskehitys Alueellinen vaikuttavuus Kilpailukyvyn ja vetovoimaisuudenvahvistaminen Kehittämisen veturi Strategiset kumppanuudet Varmistetaan alueen, kuntayhtymän ja toimialan vetovoimaisuus osaavan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi. Tuetaan elinkeinojen kehittämistä. Oulunkaari on edelläkävijä alueellisessa kehittämisessä, esim. teknologian tai uusiutuvan energian hyödyntäminen. Tarkoituksenmukaisiin kehittämishankkeisiin otetaan osaa partnerina tai ollaan itse vetovastuussa. Täsmennetään vastuunjakoa ja toimintoja julkisen, yksityisen, kolmannen sektorin sekä vapaaehtoistyön kanssa. Sairastavuusindeksit Osaavan työvoiman saatavuus, rekrytointiongelmat valtakunnallisesti suhteutettuna Alueen BKT:n kehitys valtakunnallisesti suhteutettuna Kehittämishankkeiden ja -toimenpiteiden määrä ja vaikuttavuus Palvelujen järjestämissuunnitelmat ja järjestämissopimukset

14 Sivu 14 5 Perustehtävä ja toimintarakenteet Perustehtävä Oulunkaaren tehtävänä on toimia palvelukuntayhtymänä jäsenkuntien järjestettäväksi säädettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten palvelujen järjestämisessä tai tuottamisessa sekä seudullisen kuntapalvelutoimiston palvelujen ja kuntien yhteisesti päättämien muiden palvelujen tuottamisessa tai järjestämisessä. Kuntayhtymä toimii myös Millaisella aluksella on tarkoituksenmukaista seilata? alueiden kehittämisestä annetun lain ja muiden seutuyhteistyötä koskevien lakien tarkoittamana seutukunnan yhteistyöorganisaationa. Asiakkaat Oulunkaari tukee alueen asukkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia tuottamalla laadukkaita, vaikuttavia ja tarkoituksenmukaisia palveluja seudullisesti ja alueellisesti. Asiakkaiden palvelutarpeet ja niiden muutokset toimivat laadukkaan, vaikuttavan, taloudellisen ja tarkoituksenmukaisen toiminnan pohjana. Johtaminen Oulunkaaren johtaminen perustuu kuntayhtymän ja jäsenkuntien yhteisesti linjaamaan strategiaan. Johtamisjärjestelmä pohjaa osaamisen vahvaan hyödyntämiseen ja joustavaan, palveluja tukevaan hallintoon. Jäsenkuntien yhteinen näkemys ja tahtotila toteutuvat yhtymävaltuuston ja -hallituksen ohjauksen kautta. Lisäksi johtamista tarkasteltaessa on haluttu korostaa lähiesimiestyön merkitystä. Lähiesimiehet toimivat tiiviisti asiakasrajapinnassa varmistaen osaltaan palvelujen laadun, resurssien tarkoituksenmukaisen käytön, asiakaslähtöisyyden sekä henkilöstön hyvinvoinnin. Toimintarakenteet Oulunkaari järjestää palvelut lähipalveluna tai alueellisena/seudullisena oman tai ostopalvelujen kautta alueen asukkaille tasavertaisesti. Palvelualueet: Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala Muut toimintarakenteet: Järjestämiskeskus o Suunnittelee, tilaa, ohjaa, valvoo, kehittää sosiaali- ja terveyspalveluja Kuntapalvelutoimisto o Seudulliset henkilöstö, talous, tietohallinto ja toimistopalvelut Elinkeinojen kehittäminen o Elinkeinoneuvonta ja -hankkeet o Aluekehitys Palvelualat: Perhepalvelut o Sosiaalityö o Vammaispalvelut o Työ- ja päivätoiminta o Päihdepalvelut o Neuvolapalvelut o Pakolaistoiminta Terveyspalvelut o Vastaanotto o Kuntoutus o Mielenterveystyö o Osastohoito o Suun terveydenhuolto o Työterveyshuolto Vanhuspalvelut o Kotihoito o Asumispalvelut o Hoivahoito

15 Sivu 15 6 Kuntien omistajaohjaus Kuntayhtymän strategia pohjautuu vahvasti jäsenkuntien yhteiseen näkemykseen ja ohjaukseen sosiaali- ja terveyspalvelujen, kuntapalvelutoimiston ja elinkeinopalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta Oulunkaaren alueella. Tärkeää on yhteinen näkemys, suunta ja pelisäännöt. Kuntayhtymän omistajaohjauksesta vastaavat yhtymävaltuusto ja hallitus ja sosiaali- ja terveyspalvelutuotannosta palvelutuotantolautakunta. Poliittisen ohjauksen lisäksi kuntayhtymän toimintamallissa ovat mukana jäsenkuntien ja kuntayhtymän viranhaltijoista koostuvat tiimit (johtotiimi, elinkeinotiimi, hallintotiimi), jotka toimivat valmistelevana elimenä vastaten oman toimialansa suunnittelusta sekä prosessien kehittämisestä sekä osaltaan toiminnan arvioinnista. Tiimien rooli kuntien välisen yhteistyön ja viestinnän kanavana on myös merkittävä. Keskeistä kuntien ohjausotteessa Kannustetaan kuntalaisia huolehtimaan omaehtoisesti kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnistaan. Tuetaan kuntalaisten mahdollisuutta ottaa osaa palvelujen kehittämiseen. Täsmennetään vähintään strategiakausittain alueellinen ja seudullinen palvelurakenne ja niiden painopisteet. Sitoudutaan yhteisiin palvelutuotannon linjauksiin alueelliset erityispiirteet huomioiden. Kuntayhtymä vahvistaa kokonaisvaltaisesti alueen hyvinvointi, kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta. Tietojärjestelmät sovitetaan yhteen kustannustehokkaiden, vaikuttavien ja tarkoituksenmukaisten prosessien takaamiseksi. Palvelutuotanto ja tukipalvelut sitoutuvat toimimaan läpinäkyvästi, vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Tarkoituksenmukaisiin kehittämishankkeisiin sitoudutaan yhteisesti. Investoinneissa otetaan huomioon koko palvelualueen yhteiset tavoitteet. Hallinnon resursointi ja kustannukset pidetään järkevinä. Laaditaan valtuustokausittainen palvelujen järjestämissuunnitelma sekä vuotuiset järjestämissopimukset ja palvelusopimukset sekä ohjelmakausittaiset elinkeinojen kehittämisen suunnitelmat.

16 Sivu 16 7 Toimintaympäristö Miltä horisontti näyttää? Millaisella merellä alus seilaa, miltä näyttää horisontti? Sekä kansalliset että kansainväliset toimintaympäristön muutokset ja haasteet näkyvät yhä nopeammin Oulunkaarella. Jotta kasvavaan palvelutarpeeseen ja maaseudun kehittämiseen voidaan vastata yhä niukkenevin resurssein, on huomioon otettava mm. seuraavia näkökulmia: Innovatiivisuus, aito asiakaslähtöisyys Oulunkaaren maantieteellinen laajuus ja alueelliset erityispiirteet asettavat vaatimuksia uudentyyppisille palvelumuodoille ja rakenteille. Aito asiakaslähtöisyys ja yhdenvertaisuus tulee varmistaa seudullisia ja lähipalveluja kehitettäessä. Samoin teknologisten ratkaisujen tarjoamat mahdollisuudet tulee hyödyntää palvelutuotannossa. Kokonaistaloudellisuus ja vaikuttavuus Kuntien ja sitä myöten kuntayhtymän taloudelliset resurssit niukkenevat lähivuosina. Palvelutuotantoa ja prosesseja tarkastellessa tulee kiinnittää huomiota läpileikkaaviin palveluihin sekä prosessien toimivuuteen. Seurantaan käytettävien laadullisten ja määrällisten mittareiden käytön avulla tehostetaan palvelutuotantoa ja poistatetaan päällekkäistä resursointia. Kokonaistaloudellisuuden tarkastelussa ja eri palvelukonsepteja harkitessa tulee vaikuttavuuden arviointi sekä strategiset linjaukset säilyttää keskiössä osaoptimoinnin sijaan. Johtaminen Johdon laaja-alainen osaaminen sekä jämäkkä ohjaus takaavat kuntayhtymälle yhteisen suunnan ja toiminnan tarkoituksenmukaisuuden. Keskiöön nousee myös lähiesimiestason osaaminen arjen toiminnan mahdollistajina ja kehittäjinä. Tärkeä näkökulma on tulevaisuudessakin varmistaa johto- ja esimiestasolle sitoutuneet ja laajaa ammattitaitoa omaavat henkilöt. Toimialan, kuntayhtymän ja alueen vetovoimaisuus Jotta palvelujen kysynnän kasvuun voidaan tulevaisuudessakin vastata, tulee kuntayhtymässä pyrkiä vahvistamaan sekä toimialan, työnantajamielikuvan että alueen ja yritysten vetovoimaisuutta. Kasvava palvelujen tarve, ikääntyvät asiakkaat yhdessä eläköityvän henkilöstön kanssa asettavat Oulunkaarelle tulevaisuudessa yhä kasvavia haasteita. Strategiset kumppanuudet Tulevaisuuden palvelurakenteita ja konsepteja kehitettäessä tulee Oulunkaaren pystyä rakentamaan strategisia kumppanuuksia sekä muiden julkisten toimijoiden että yksityisen sektorin palvelujentarjoajien kanssa. Myös kolmannen sektorin ja vapaaehtoistyön mahdollisuudet tulee huomioida. Strategisten kumppanuuksien määrittelyssä esiin nousee myös kysymys yhteistyön kehittämisestä kaikissa jäsenkuntien maakunnissa Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Samoin on tarpeen linjata yhteistyön tavoitteet ja toimenpiteet alueen muiden yhteistoiminta-alueiden kanssa.

17 Sivu 17 8 Palvelujen tulevaisuuden suuntaviivat Sosiaali- ja terveyspalvelut: Perhepalvelut Oulunkaaren perhekeskus toimii moniammatillisena kumppanuuteen perustuvana toimintamallina ja toimintarakenteena. Peruspalvelut toimivat ennaltaehkäisevän lastensuojelun näkökulma huomioiden. Erityistason palvelut tarjotaan lasten ja nuorten luonnollisissa kehitysympäristöissä asiakaslähtöisesti ja laitosympäristöjä tarvitaan mahdollisimman vähän. Vammaisten henkilöiden ja muiden erityisryhmien oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja oikeus tarpeita vastaaviin laadukkaisiin ja monipuolisiin palveluihin turvataan. Yksityiset palvelut, vapaaehtoistoimijaverkostot ja kuntalaisten elinyhteisöjen tarjoama tuki ovat kiinteä osa kuntalaisten arjen sujuvuutta tukevaa toimintakokonaisuutta. Terveyspalvelut Asiakaslähtöisyyteen luodaan uusia näkökulmia ja välineitä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapintoja ja yhteistyötä kehitetään Teknologiaa hyödynnetään yhä laaja-alaisemmin. Erikoisosaamisen varmistamisen haasteisiin tulee pystyä myös tulevaisuudessa vastaamaan. Ikääntyvä väestö ja hoitohenkilökunnan riittävyys: turvataan osaaminen ja palvelut myös tulevaisuudessa. Strategisia kumppanuuksia vahvistetaan (julkinen, yksityinen ja kolmas sektori sekä vapaaehtoistyö). Kuntien ja kuntayhtymän välistä synergiaa tuetaan osaoptimointia välttäen. Vanhuspalvelut Palvelukokonaisuudet turvaavat ikäihmisten kokonaisvaltaiset tarpeet. Ikäihmisille tarjotaan turvallista, monipuolista sekä esteetöntä asumista ja asumisympäristöjä. Ikäihmisten toimintakykyä tuetaan monipuolisin palveluin ja ikäihmisten osallisuutta edistetään. Ikäihmisten oikeutta asua omassa kodissaan ja omassa elinympäristössään tuetaan asiakaslähtöisillä kotihoidon ja muilla kotona asumista tukevilla palveluilla. Toimintakyvyn heikentyessä ikäihmisille tarjotaan ikäihmisten hyvän hoidon laatusuositukset täyttävää palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa. Yksityiset palvelut, vapaaehtoistoimijaverkostot ja kuntalaisten elinyhteisöjen tarjoama tuki ovat kiinteä osa kuntalaisten arjen sujuvuutta tukevaa toimintakokonaisuutta. Palvelumalleja uudistetaan huomioiden ikäihmisten paraneva itsestä huolenpito- ja maksukyky.

18 Sivu 18 Kuntapalvelutoimisto Tuottaa ja järjestää jäsenkunnille, jäsenkuntien tytäryhteisöille sekä kuntayhtymälle asiantuntevat ja kustannustehokkaat tukipalvelut talouden, henkilöstön ja tietopalvelujen osalta. Tuottaa tarkoituksenmukaiset, joustavat ja kustannustehokkaat toimistopalvelut kuntayhtymälle. Toiminta on keskitetysti johdettu, hajautetusti toteutettu uusinta tekniikkaa ja seudun osaamista hyödyntävä kuntien ja kuntaorganisaatioiden tukipalvelujen asiantuntijakeskus. Kuntapalvelutoimiston tavoitteena on palveluprosessien vakiointi, yhdenmukaistaminen, tehtävien rationalisointi ja nopeuttaminen, kehittyneet työtavat, tehtävien hoidon helpottaminen, palvelujen saatavuuden parantaminen ja laadunhallinta, tietojen hyväksikäytön parantaminen, henkilöstöresurssien turvaaminen, kustannussäästöjen aikaansaaminen sekä menokehityksen parempi hallinta. Elinkeinopalvelut Tarjotaan kehittämispalveluja erityisesti alkaville ja pienille yrityksille. Palvelu on asiakaslähtöistä (palvelutarjonta mukautetaan asiakkaiden tarpeisiin). Toimitaan seudullisesti (toimialue vastaa työssäkäyntialuetta). Neuvontapalveluita tarjotaan aktiivisesti (kohderyhmän aktiivinen lähestyminen). Toimitaan hyvässä yhteistyössä (toiminnassa mukana useita neuvontapalveluiden tuottajia). Palvelutarjonta on laadukasta (toimintaa seurataan ja kehitetään). Kehitetään yritysten toimintaedellytyksiä (yrittäjyyskasvatus, yrittäjyysvalmennus, yrittäjäfoorumit). Suunnataan hankkeet kuntien ja seutukunnan elinkeino-ohjelmien mukaisesti. Vahvistetaan seudun tunnistettuja ydinosaamisia hanketoiminnalla. Vahvistetaan seudun imagoa ja tunnettavuutta. Vaikutetaan alueellisesti, maakunnallisesta, kansallisesti ja kansainvälisesti Oulunkaarelle tärkeiden hankkeiden toteutumiseen.

19 Sivu 19 9 Strategian seuranta Strategian seurannasta ja päivittämisestä vastaavat Oulunkaaren johto ja luottamushenkilöt yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Oulunkaaren kuntayhtymässä käytössä olevaa Maisema-mallia tullaan jatkossa hyödyntämän yhä laajemmassa määrin myös strategian osa-alueiden seurannassa ja arvioinnissa. Maisema-mallin avulla kuntayhtymän toiminta ja palvelujen tuotanto saadaan kustannusten, suoritteiden ja laadun osalta läpinäkyväksi sekä vertailukelpoiseksi niin seudullisesti kuin valtakunnallisestikin. Oulunkaaren kuntayhtymän palvelujen kokonaislaadun arviointiin ja kehittämiseen tarvitaan selkeitä ja harmonisoituja työkaluja. Tähän haasteeseen vastaamiseksi kuntayhtymässä on käynnistetty prosessi palvelujen kokonaislaadun arviointijärjestelmän kehittämiseksi. Talous- ja suoritetunnuslukujen lisäksi tarkasteluun otetaan mm. asiakastyytyväisyyden, henkilöstön ja prosessien näkökulma. Syntyvää mittaristoa ja työkaluja tullaan hyödyntämään myös strategian seurannassa ja arvioinnissa.

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2013

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2013 14.2.2014 Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2013 Oulunkaaren toimielimissä toimivat ja muut kuntien Kyselyn aihealueet Kuntayhtymän toiminnan ja omistajaohjauksen toteutuminen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen Järjestämissopimusten toteutuminen strategisten painopisteiden näkökulmasta Sähköiset palvelut ja etäasiointi Perhepalvelut: Omahoitopalvelut,

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3. POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 25.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 13.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN. PoSoTen tilanne ja jatkosuunnitelmat

POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN. PoSoTen tilanne ja jatkosuunnitelmat POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN PoSoTen tilanne ja jatkosuunnitelmat PoSoTe yhteiskokous 4.5.2015 Kuultiin työryhmien väliraportit ja ehdotukset jatkotoimiksi. Esittelyjen pohjalta päätettiin,

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 1 LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Kuntastrategia on ylin kunnan toimintaa ohjaava asiakirja, se sisältää valtuuston keskeiset linjaukset halutusta tulevaisuuden tilasta kattaen valtuustokauden 2013 2016. Kuntastrategia

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa DRG-käyttäjäpäivät 2015 Lahti 4.12.2015 toimitusjohtaja Kuntaliitto Sote palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Luoda

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa

Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa 1 Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa Elina Välikangas Kehittämis- ja laatupäällikkö Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotanto 29.4.2010 EFQM VIITEKEHYS (Euroopan laatupalkintomalli)

Lisätiedot

Havaintoja palvelutarpeista Lapin alueella

Havaintoja palvelutarpeista Lapin alueella Havaintoja palvelutarpeista Lapin alueella Lapin sote -mallin maakuntaseminaari 18-19.2.2014 Sari Kujala Palvelujohtaja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Motto päivän teemaan Sisältö Jos on käytettävissä oikeaa

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat Yhteistyösopimuksen laadinta Itä- ja Keski-Suomen maakunnat 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue Maakuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Kuntaliitoksilla parempaa palvelua. Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki

Kuntaliitoksilla parempaa palvelua. Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki Kuntaliitoksilla parempaa palvelua Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki Yhdistymisen kaksi toteuttamistapaa Mekaaninen rutiiniyhdistyminen Strateginen yhdistyminen 1. Pienestä muutoksesta

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Strategia Siun sote hallitus Siun soten valtuusto

Strategia Siun sote hallitus Siun soten valtuusto Strategia 2017-2018 Siun sote hallitus 22.11.2016 Siun soten valtuusto 8.12.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Taustaa Suomi on satavuotisen historiansa aikana kehittynyt

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot