Liite 7 KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOINEN

Transkriptio

1 Liite 7 KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOINEN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kuntayhtymän johtajan katsaus Perustiedot henkilöstöstä Henkilöstön määrä Henkilöstön ikä ja sukupuoli Palvelusuhteen kesto Eläke-ennuste Työpanos Sairauslomat Työtapaturmat Hoitovapaat Muut virkavapaudet ja työloma Vuosilomat Sijaisten käyttö Henkilöstökustannukset Työterveyshuollon, virkistys- ja harrastustoiminnan kustannukset Lisä- ja ylityöt sosiaalikuluineen Osaamisen kehittäminen ja johtaminen Kehittämishankkeet Yhteistoiminta Työsuojelu ja työhyvinvointi Muu yhteistoiminta Asiakastyytyväisyys Asiakaspalautteet ja asiakastyytyväisyyskyselyt

3 1. Kuntayhtymän johtajan katsaus Kyseessä on nyt nykymuotoisen kaikki perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja vanhuspalveluiden osa-alueet kattavan kuntayhtymän viides henkilöstökertomus. Kuntayhtymä vastasi edelleen varsinaiseen toimialaansa kuuluvien tehtävien lisäksi myös työpajatoiminnasta ja kaikille avoimesta kutsuohjatusta palveluliikenteestä, joiden toiminta onnistuttiin turvaamaan myös vuodeksi Näiden lisäksi kuntayhtymä on edelleen osallistunut moniin kehittämishankkeisiin, jotka myös ovat omalta osaltaan vaikuttaneet siihen, että kuntayhtymästä on syntynyt laajemminkin myönteinen kehittämistä kannustava organisaatiokuva, mikä omalta osaltaan on näkynyt myös henkilöstön rekrytoinnissa. Henkilöstötietojen osalta henkilöstökertomus ei kaikilta osin vastaa uusia suosituksia, koska henkilöstöhallinnon tietojärjestelmistä ei vielä saada kaikkia suosituksenmukaisia tietoja. Ilman palkattomia ja palkallisia poissaoloja henkilöstötyövuosia kertyi yhteensä 809,5. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuoden lopussa oli 47,89 vuotta. Vuoden aikana vanhuuseläkkeelle siirtyi 21 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 6 henkilöä. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä/osa-aikaeläkkeellä oli yhteensä 50 henkilöä. Vuoden aikana palvelukseen tulleita tai vakinaistettuja oli yhteensä 46 henkilöä, joista naisia oli 45. Erityisen ilahduttavaa on, että sairauspoissaolot/vakinainen virka/toimi vähenivät edellisestä vuodesta, tosin vain 0,84 %:lla. Toiminnallisesti tapahtui merkittäviä asioita kaikilla tulosalueilla. Terveydenhuollon puolella merkittävä uudistus oli siirtyminen sähköiseen eresepti -järjestelmään, joka toteutui kuntayhtymässä erinomaisen hyvin, vaikkakin vaati suuria ponnistuksia sekä lääkäreiltä että hoitajilta, mutta myös atk-vastuuhenkilöiltä. Loppuvuoden aikana henkilökuntaa työllisti myös valmistautuminen yhteiseen Etelä-Pohjanmaan potilastietojärjestelmään ja kansalliseen potilastiedon arkistoon, jotka molemmat ovat toteutuneet toimintavuoden päättymisen jälkeen. Loppuvuoden aikana vanhuspalveluissa käynnistyi merkittävät rakenteelliset muutokset laitoshoidon ja ns. tavallisen palveluasumisen vähentämiseksi ja kotihoidon tehostamiseksi. Toimintavuoden aikana varmistui kahden merkittävän vammaisten palveluasumisyksikön käynnistyminen. Kanta-Kauhavalle rakennetun Fransunpuiston yksikön toiminta alkaa kesäkuussa 2014 ja Lappajärven yksikönkin toiminta saataneen käyntiin vielä vuoden 2014 puolella. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että henkilöstö saavutti toimintavuodeksi asetetut tavoitteet erinomaisesti. Talousarviokin toteutui syksyllä hyväksytyn lisätalousarvion mukaisesti. Vaikka kustannuskehitys joiden jäsenkuntien osalta on ollut merkittävä, on kustannuskehitys koko kuntayhtymän osalta ollut maltillisempaa kuin Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin. Kunnittainen sairastavuus, ikärakenne yms. tekijät huomioon ottaen jokainen jäsenkunta voi olla suhteellisen tyytyväinen sekä toiminnalliseen että taloudelliseen tulokseen. Suurin kiitos tästä luonnollisesti kuuluu koko henkilöstölle ja toimintaa hyvin tukeneelle yhtymähallitukselle. 3

4 2. Perustiedot henkilöstöstä 2.1 Henkilöstön määrä Palvelusuhteen luonne Kokoaikainen Osa-aikainen Yhteensä Vakinaiset viranhaltijat Vakinaiset työsuhteiset Osatyökyvyttömyyseläke/ osa-aikaeläke Tilapäiset viranhaltijat Tilapäiset työsuhteiset Työllistetyt Yhteensä Vuonna 2013 kuntayhtymässä oli henkilötyövuosia kaikkiaan 1 032,7. Ilman palkattomia poissaoloja henkilötyövuosia oli 969. Ilman palkattomia ja palkallisia poissaoloja henkilötyövuosia oli 809, Henkilöstön ikä ja sukupuoli Vakinaisen henkilöstön keski-ikä 47,89 vuotta. 2.3 Palvelusuhteen kesto Vuonna 2013 aikana palvelukseen tulleet tai vakinaistetut 46 henkilöä, joista 45 naista ja 1 mies. 4

5 Vuonna 2013 vanhuuseläkkeelle siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeellä osatyökyvyttömyyseläkkeellä/ osa-aikaeläkkeellä 21 henkilöä, 6 henkilöä, 50 henkilöä. 2.4 Eläke-ennuste Eläke-ennuste Henkilöä Vuosi Työpanos 3.1 Sairauslomat Palkalliset sairauslomat, pv /3 palkka, pv palkattomat sairauslomat, pv yhteensä, pv josta: päivän sairauslomia, pv työtapaturmat, pv ammattitaudit, pv 0 0 Sairauslomapäivät/vakinainen toimi/virka: 21,36 22,2 3.2 Työtapaturmat kpl kpl Työtapaturmat - työpaikalla työmatkalla muualla 0 0 5

6 - ammattitauti 0 0 Yhteensä Hoitovapaat Tilapäiset hoitovapaat, pv Hoitovapaat, pv Äitiys- ja vanhempainvapaat, pv Koulutus Täydennyskoulutus, pv Muu koulutus, pv Love-lääkehoidon verkkokoulutus, pv (täydennyskoulutusta) Sisäinen ja ulkoinen täydennyskoulutus jakaantui ammattiryhmittäin seuraavasti, päivää: - lääkärit ja hammaslääkärit 53 64,5 - sosiaalityöntekijät muu korkeakoulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö 31 46,5 - sosiaali- ja terveysalan AMK:n, opetus- ja kasvatusalan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet tai opistoasteen tutkinnon suorittaneet ,5 - sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tai kouluasteen tutkinnon suorittaneet muu henkilöstö ,5 Yhteensä Muut virkavapaudet ja työloma Palkalliset virkavapaudet/työlomat, pv Palkattomat virkavapaudet/työlomat, pv Vuorotteluvapaa, pv Opintovapaa, pv Oppisopimuskoulutus, pv 0 0 Kuntoutus, pv

7 3.6 Vuosilomat Vuosilomat, pv Lomarahavapaat, pv 0 0 VES-päivät (Säästövapaa) Sijaisten käyttö 5. Henkilöstökustannukset 5.1 Työterveyshuollon, virkistys- ja harrastustoiminnan kustannukset Palkat sosiaalikuluineen, , ,99 Virkistys- ja harrastustoiminta, , ,13 Työterveyshuolto, , , Lisä- ja ylityöt Lisätyöt, , ,14 Ylityöt, , ,96 7

8 6. Osaamisen kehittäminen ja johtaminen Perusturvan kuntayhtymän henkilöstön osaamista, yhteistyötä ja työssä jaksamista kuntayhtymän tavoitteiden saavuttamiseksi on tuettu aktiivisella henkilöstöpolitiikalla, johon kuuluvat systemaattinen johtaminen ja tiedotustoiminta, perehdytys, täydennyskoulutus ja muu koulutus, työnohjaus, erilaiset yhteistyökokoukset, opiskelijoiden käytännön harjoittelun ohjaus, työterveyshuollon ja työsuojelun toimenpiteet sekä Tyhy-toiminta. Henkilöstö on osallistunut toimintaprosessien arviointiin ja kehittämiseen ja yhtenäisen toimintakulttuurin aikaansaamiseen ja vakiinnuttamiseen monissa työryhmissä ja tulosalueiden yhteisissä palavereissa sekä mittavassa hanketyössä. Perehdytys on järjestetty perehdyttämissuunnitelman ja yksikkökohtaisten perehdytysohjelmien mukaisesti. Työyksiköiden esimiehet arvioivat ja kehittävät perehdyttämissuunnitelmaa ja sen toteutusta. Lakisääteinen täydennyskoulutusvelvoite on otettu huomioon koulutuksen niin yksilö- kuin yksikkökohtaisessakin toteutuksessa. Täydennyskoulutuksen seuranta on toteutettu ohjeiden mukaisesti. Henkilökunta on osallistunut täydennyskoulutukseen yht pv. Määrä on 600 pv vähemmän kuin edellisvuonna, jolloin toteutettiin enemmän kuin viime vuonna mm. hoitohenkilöstön lääkehoidon verkko-opiskelua. Lisäksi henkilökunta osallistui muuhun koulutukseen saman verran kuin edellisvuonna, yht. 375 pv. Muu koulutus on suurelta osin hankkeiden järjestämää ja täydennyskoulutukseen rinnastettavaa koulutusta Terveyspalvelujen ja vanhuspalvelujen tulosalueilla on ollut yhteinen hoitotyön koulutussuunnitelma. Johtamisen erikoisammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksena suoritti 11 esimiestä. Täydennyskoulutusta on järjestetty itse ja osallistuttu ulkopuoliseen, erityisesti sairaanhoitopiirin/seamk:n alueelliseen koulutukseen. Osallistumismaksut, matka- ja majoituskustannukset ja kouluttajien palkkiot yhteensä olivat noin Työohjausmahdollisuutta on käyttänyt vain muutama henkilö ja kaksi ryhmää. Johtamisen keskeiset periaatteet on määritelty kuntayhtymän strategiassa ja ne ohjaavat osaltaan kaikkea toiminnan suunnittelua, toteutusta ja tiedonkulkua ja erityisesti muutoksessa johtamisen merkitys on korostunut. Menettelytapaohjeistoja on uusittu ja niistä on tiedotettu. Kuntayhtymän johtamisen periaatteita ovat: - yhteinen missio, visio, arvot ja toimintaperiaatteet, - realistiset ja mahdollisimman yksimielisesti sovitut tulostavoitteet, - oikeudenmukainen ja realistinen tulosten arviointi, - vastuullinen johtaminen, - ammattitaito, - työyhteisötaidot sitoutuminen, osallistuminen ja vastuu, - toimiva organisaatio ja johtamisjärjestelmä, - avoin, monisuuntainen vuorovaikutus ja tiedottaminen. 8

9 7. Kehittämishankkeet Tärkeimmät hankkeet, joihin kuntayhtymä on osallistunut. Osassa hankkeita on omarahoitus-/kuntarahoitusosuus. Aijjoos II -hanke Kuntayhtymä osallistuu Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry:n hallinnoimaan AIJ- JOOS II -kumppanuushankkeeseen. Aijjoos I -hankkeessa kehitettyjä toimintoja juurrutettiin kuntayhtymän toiminnaksi muun muassa käynnistämällä Ikäneuvolan toiminta syksyllä Kehittämistyö jatkuu Aijjoos II -hankkeessa, joka kattaa vuodet Aijjoos II -hankkeen tavoite on ikäihmisten hyvinvoinnin vahvistuminen esimerkiksi osallistumalla ja vaikuttamalla. Järvikuntien alueella Vapa -hanke kehittää omaishoitajille varhaisen palveluohjauksen mallia. Hankeaika RAY:n rahoittama, kuntayhtymällä ei rahoitusosuutta. Tupa tukea ja hyvinvointia kotona asumiseen Tupa on Eptek ry:n teknologiaan painottuva EAKR -rahoitteinen hanke, jolla pyritään löytämään uusia ratkaisuja ikäihmisten palvelujen turvaamiseen. Kehittämiskohteena ovat ratkaisut ja pysyvä toimintamalli, joiden avulla mahdollistetaan ikäihmisten kotona asuminen pidempään. Ikäihmisten lisäksi kohderyhmänä ovat alueella toimivat julkiset ja yksityiset kotihoidon palveluntarjoajat sekä hyvinvointiin liittyvät teknologia- ja palvelualan yritykset. Alueelle on muodostettu kotona asumisen tukiryhmä, joka organisoi toimintaa, jolla kotona asuvia ikäihmisiä tuetaan Asiakkaat kustantavat itse kotiin asennettavat apuvälineet. Hankeaika on 4/2012-6/2014. Kuntayhtymän rahoitusosuus on noin Osuva = Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaalija terveydenhuollon muutoksessa - päättynyt Kuntayhtymä osallistui hankkeeseen yhdessä seitsemän muun sote-organisaation kanssa. Hanke keskittyi siihen, kuinka organisaation toimintaa kehitetään asiakkaiden, työntekijöiden, muiden palveluntuottajien ja johdon yhteistyönä. Hanketta rahoitti Tekes (v ), ei omarahoitusosuutta. Kuntayhtymän kumppani hankkeessa oli Työterveyslaitos. Tarkastelussa oli lähiesimiestyön arki, josta oli tavoitteena löytää innovaatiotoimintaa edistäviä käytäntöjä sekä uusia toimintatapoja, jotka tuovat uudistuksia arkityöhön. Kuntayhtymässä hanke kohdistui vanhuspalveluihin ja pilotti-kohteena oli Evijärven kotihoidon tiimi. Sohvi -hanke Valtakunnallinen ESR-rahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on sosiaalialan asiakkaiden hyvinvoinnista kertovan kokemustiedon kerääminen kuntien palveluiden kehittämiseksi ja sosiaalialan työntekijöiden osaamisen tueksi. Kuntayhtymä on hankkeen pilottikohde Etelä-Pohjanmaalla. Yhteistyökumppanina on Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Hyvinvointitietoa on kerätty haastattelemalla sosiaalityön ja työpajatoiminnan nuoria/ nuoria aikuisia asiakkaita, jotka kuntayhtymä valitsi kohderyhmäksi. Hankeaika 3/2012-2/2014. Ei omarahoitusosuutta. 9

10 KASTE -hankkeet: Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalvelut -kehittämishanke = ELLA -hanke Ella -hanke oli jatkoa 10/2011 päättyneelle Lasten, nuorten ja lapsiperheiden kehittämishankkeelle. Ella -hankkeen tavoitteena on ollut monialaisen palvelukokonaisuuden kehittäminen perheiden kanssa tehtävässä työssä. Palvelut on jäsennetty valtakunnallisen perhekeskus -tyyppisen ajattelutavan mukaisesti ehkäisevään ennen kuin toimintaan, varhaisen tuen heti kun palveluun sekä korjaavan työn sitten kun palveluun. Kuntayhtymässä on päätavoitteen mukaisesti valmisteltu fyysisen monialaisen perhekeskuksen toiminnan käynnistämistä. Valmistelusta on vastannut INNO -työryhmä, joka koostui kuntien ja kuntayhtymän lapsiperhepalveluissa toimivista sote- ja sivistystoiminen toimiala- ja keskijohdosta. Tavoitteena on ollut myös konsultaatiokäytäntöjen luominen lapsiperheiden ja nuorten palveluihin. Hankkeeseen sisältyen HET-ohjelma on päivitetty. Hanke on päättynyt Pohjanmaa/Välittäjä 2013 hanke päättynyt Pohjanmaa/Välittäjä hanke oli jatkoa 11/2011 päättyneelle Pohjanmaa/Välittäjä hankkeelle, jonka päätavoite oli varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen. Välittäjä hanke toteutti Mieli suunnitelman tavoitteita: 1. Varhaisvaiheen hyvinvointia edistävän ja ehkäisevän toiminnan kehittäminen 2. Asiakkaiden osallisuuden lisääminen 3. Erityis- ja peruspalveluiden yhteistyön kehittäminen 4. Teknologian hyödyntäminen Kuntayhtymässä hankkeen toimesta käynnistettiin depression omahoitoryhmä -toiminta, järjestettiin henkilöstölle motivoivan haastattelun koulutusta ja osallistuttiin asiakkaille tarkoitettuun kokemusasiantuntijakoulutukseen. Omarahoitusosuus SHP:n kautta. Hanke päättyi Etelä-Pohjanmaan IkäKaste II -hanke päättynyt IkäKaste II -hanke oli jatkoa 10/2011 päättyneelle IkäKaste I -hankkeelle, jossa mm. tuettiin kuntien strategia- ja kehittämistyötä. Ikäkaste II-hankkeessa kehittämisen painopiste oli ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Hankkeen päätavoitteet olivat yksiportaisen palvelujärjestelmän luominen ympärivuorokautiseen hoivaan sekä ikäihmisten omien voimavarojen hyödyntämistä tukevan palveluneuvonnan ja -ohjauksen kehittäminen. Kuntayhtymässä hankkeen tuella laadittiin vanhusten asumispalvelujen prosessikuvaus ja laatukäsikirja. Hanke päättyi VammaisKaste II päättynyt Kaksineuvoinen oli pilottikohteena valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen I -vaiheessa. Kaksineuvoisessa kehitettiin pilottihankkeena palveluohjausta ja -suunnittelua. Kehittämistyössä keskityttiin yksilökeskeiseen suunnitteluun ja palveluohjauksen työotteen jalkauttamiseen kuntayhtymän alueelle. Vammaiskaste II jatkui vuosina Tavoitteena oli vammaisten ihmisten osallisuuden lisääminen, lähipalvelujen vahvistaminen sekä erityisosaamisen turvaaminen. Yksilöllisesti ja tarpeiden mukaiset palvelut toteutuvat yksilöllisten palvelusuunnitelmien turvin. Kaste/Potku Potilas kuljettajan paikalle -hanke Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskuksissa v Kasterahoituksella käynnistynyt pitkäaikaissairauksien hoidon kehittämishanke Lakeuden Pot- 10

11 ku, jatkui marraskuussa 2012 Pohjanmaan Potku -hankkeena. Hanke jatkaa Lakeuden Potkussa aloitettua työtä. Pohjanmaan Potku on yksi Väli-Suomen Potkun neljästä osahankkeesta, jota paikallisesti hallinnoi kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kuntayhtymässä on toiminut yksi päätoiminen hanketyöntekijä ja lisäksi osa-aikaisesti lääkäri. Jatkohankkeen keskeisimpänä tavoitteena kuntayhtymässä on ollut asiakaslähtöisen terveys- ja hoitosuunnitelman laatiminen pitkäaikaissairaille ja riskipotilaille. Muita tavoitteita ovat olleet mm. yhteistyö kolmannen sektorin ja erikoissairaanhoidon kanssa, aloitettujen ryhmätoimintojen vakiinnuttaminen kuntayhtymän palveluvalikoimaan, asiakkaiden vastuullisuuden ja kehittäjäroolin lisääminen asiakasraadin kautta sekä Käypä hoito suositusten käyttöönotto päätöksenteossa entistä paremmin. Pohjanmaan Potkun aikana terveyshyötymallin mukaisen terveys- ja hoitosuunnitelman koulutusta on laajennettu koskemaan avosairaanhoidon ja avoterveydenhuollon lisäksi myös kotihoitoa ja asumispalveluyksikköjä. Koulutuksia on järjestetty yhteensä 12 ja niihin on osallistunut yhteensä 117 henkilöä. Lisäksi koulutusta on järjestetty neljälle eri ammattiryhmälle, joissa osallistujia on ollut 34. Hanketyöntekijä on pitänyt Lappajärven Sedun ammattioppilaitoksen kahdelle eri lähihoitajaopiskelija -ryhmälle oppitunnin terveyshyötymallista, sekä sen mukaisen hoitosuunnitelman laatimisesta. Lakeuden Potkun aikana aloitetut uusimuotoiset, omahoitoa tukevat ja voimaannuttavat ryhmätoiminnot (Tulppa- avokuntoutusryhmä ja Ikihyvä-elintaparyhmä), ovat vakiintuneet yhdeksi osaksi kuntayhtymän palveluvalikoimaa. Kuntayhtymän ensimmäinen asiakasraati kokoontui joulukuulla Se koostui seitsemästä kuntalaisesta eri puolilta Kaksineuvoisen aluetta, sekä kahdesta kuntayhtymän edustajasta, joista hanketyöntekijä oli toinen. Asiakasraadissa käsitellyt asiat on viety yhtymähallitukselle tiedoksi ja viranhaltijoille toimenpiteitä varten. Tulppa- avokuntoutusryhmässä mukana olleille on yhteistyössä alueen sydänyhdistysten kanssa perustettu ITE-jatkotapaamisryhmä. Pohjanmaan Potku -hankkeen kesto on SOS II -hanke Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä Kaste-hanke Hankkeen keskiöissä on aikuissosiaalityön kehittäminen Väli-Suomen alueella. Tavoitteena on asiakkaiden osallisuuden vahvistuminen heidän omissa palveluprosesseissaan ja palveluiden kehittämisessä yhdessä ammattilaisten kanssa. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen pilotti on mielenterveyttä tukevien toimintamuotojen kehittäminen aikuissosiaalityössä. Kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret aikuiset. Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla on kaksi kokoaikaista ja yksi osa-aikainen hanketyöntekijä. Hankeaika 11/2013-9/2014. SUHAT -hanke Suun terveydenhuolto liittyi vuonna 2011 SUHAT eli suun terveydenhuollon haasteet -hankkeeseen. Mukana on 33 kuntaa tai kuntayhtymää eri puolilta Suomea sekä YTHS, Suomen Kuntaliitto ja Kela. Hankkeessa terveyskeskuksilla on mahdollisuus vertailla, miten muualla samankokoisissa terveyskeskuksissa on tuotettu palveluja ja millaisilla toimintaprosesseilla. Hankkeessa järjestetään myös ajankohtaisseminaareja. Hanketta toteuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. BotniaSEITTI BotniaSEITTI ( ) on työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehittämisohjelma, jota Työterveyslaitos toteuttaa yhteistyössä kunnallisten työterveyshuollon toimijoiden kanssa Pohjanmaan maakunnissa. Tavoitteena on saada aikaan vaikuttavammat ja tasa- 11

12 laatuisemmat työterveyshuollon palvelut sekä tiivistää työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä. Työterveyshuollon toimijoiden verkostoituminen, palvelujen kehittäminen ja toimintatapojen yhtenäistäminen on BotniaSEITI:n keskiössä. Kehittäminen tapahtuu verkostoyhteistyössä. Hanketta rahoittavat Työterveyslaitos, STM sekä työterveyshuollon toimijat. Palvelupaletti -hanke Kauhavan kaupunki on saanut Etelä-Pohjanmaan liitolta rahoituksen Palvelupaletti -hankkeelle. Hankkeeseen osallistuvat Kauhavan kaupunki, Lappajärven ja Evijärven kunnat sekä Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Hankkeen tavoitteena on selvittää organisaatioiden optimaaliset palvelujen tuottamistavat muuttuva toimintaympäristö huomioon ottaen. Tavoitteena oli synnyttää monipuolinen, toimiva ja kustannuksiltaan optimaalinen palveluntuottajien verkosto, jossa yritystoiminta ja kolmannen sektorin toiminta korvaa ja täydentää omaa palvelutuotantoa ja toimii puskurina kasvavalle palvelujen kysynnälle. Hankkeen toteutusaika on 11/ /2012 ja jatkohankkeen 1/2013-2/2014. Hankkeen konkreettisena tuotoksena laadittiin palvelusetelin käyttöönoton suunnitelma ja sääntökirja tilapäiseen kotihoitoon ja koeluontoisesti Kauhavalla lasten päiväkotihoitoon. PrimCare IT-hanke PrimCareIT -hankkeen keskeisenä tavoitteena on lisätä perusterveydenhuollon houkuttelevuutta alan ammattilaisten keskuudessa telementoroinnin ja telekonsultaation keinoin. Niiden avulla ehkäistään aivovuotoa ja ammatillista eristäytymistä harvaan asutuilla alueilla. Tavoitteina ovat muun muassa motivoida terveydenhuollon ammattilaisia työskentelemään harvaan asutuilla alueilla, tukea terveydenhuoltopalveluiden saavutettavuutta, poistaa etäisyyksien aiheuttamia rajoitteita, tarjota tukea telementoroinnin keinoin ja kannustaa telelääketieteen käyttöön. Hankkeeseen osallistuvat myös Valko-Venäjä, Liettua, Latvia, Viro, Saksa ja Ruotsi. Hankkeen kesto on ollut 1/2012-3/2014. Kuntayhtymän saama EU-rahoitus on ollut % omavastuuosuudella, josta TEM on maksanut 80 %. Todellinen omavastuuosuus oli siten n Sen aikana on hankittu 7 pisteeseen videoneuvottelulaitteet, kolme kannettavaa tietokonetta sekä 15 pienoistietokonetta, tablettia. Hankkeeseen kuului sähköisten yhteyksien käyttökelpoisuuden testaus ja arviointi konsultaatio- ja mentorointitapahtumissa (konsultaatiossa käsitellään asiakkaan/potilaan tilannetta ja mentorointi on ammatillisen kehittymisen tukemista). Kuluvan vuoden aikana PrimCareIT -hankkeen pilotit kuntayhtymän osalta saatiin päätökseen. Kuntayhtymässä pidettiin 5/ /2013 seitsemässä eri kohteissa yhteensä 41 tapahtumaa ja joissa kokonaisosallistujamäärä oli 342. Varsinaiset pilotit käsittivät Seinäjoen sairaalan ja ammattikorkeakoulun yhdessä järjestämän hygieniakoulutuksen (mentoroinnin) kuntayhtymän hygieniahoitajille. Kuntayhtymän sisäisesti pilotissa oli viisi koulutustapahtumaa (mentorointia) hoitajille ja viisi konsultaatiotapahtumaa lääkäreille sekä kotisairaanhoidosta ja pienkodeista konsultaatioyhteyksiä lääkärille. Muut tilaisuudet olivat hallinnollisia kokouksia ja muita koulutustapahtumia ja moniammatillisia yhteydenottoja jopa yli hallintorajojenkin. Arviot tapahtumista olivat hyviä. Jonkin verran alkukankeutta oli laitteiden käyttöönotossa, mutta tilaisuudet, joissa voitiin olla yhteydessä moneen toimipisteeseen samanaikaisesti ja keskustella yhdessä asioista koettiin positiivisena. Tämä toiminta mahdollisti useam- 12

13 man osallistumisen ja sen koettiin tukevan ammatillista kehittymistä ja sitä kautta laadukkaampaa palvelua. Vaikka osallistujat eivät kokeneetkaan itseänsä ammatillisesti eristäytyneeksi, toiminta tuki henkilökunnan pysyvyyttä ja palvelujen laadukkuutta keskinäisen verkostoitumisen ja parempana koetun työympäristön kautta. Kustannussäästöjä kertyi vähentyneinä matkustusaikoina ja matkakustannuksina huomattavasti. Samoin osallistumismahdollisuus parani, oli helpompi osallistua 1-2 tuntia omalla työpaikalla kuin matkustaa joko Kauhavalle tai Seinäjoelle. Kokonaisuudessaan laskennalliset säästöt yhteensä kaikista 41 tapahtumasta olivat n. 1 kk työaikaa ja yli km matkakustannuksia. Kokonaisuudessaan kokousten ja koulutusten määrä lisääntyi. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen työpajahanke = Aikuisten työpajahanke Kuntayhtymän alueella käynnistyi syksyllä 2010 kuntayhtymän hallinnoima ESRrahoitteinen aikuisten työpajahanke. Hankkeella haetaan ratkaisua syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien palveluihin. Työpajahanke tarjoaa työikäisille valmentautujille apua ja tukea koulutukseen ja työelämään kiinnittymisessä sekä paluussa takaisin avoimille työmarkkinoille. Hankkeessa haetaan myös toimintamallia välityömarkkinoiden kehittämiseen. Hankkeessa työskentelee yhteensä 4,5 henkilöä. Hankkeella on kaksi toimipistettä: työpaja Junki Kauhavalla sekä työpaja Kieppis Evijärvellä. Hanke jatkuu saakka. Tavoitteena on työpajatoiminnan vakiinnuttaminen alueelle hankkeen jälkeen. Hankkeen tavoitteet työllistymisen ja muiden ratkaisujen löytymisen suhteen ovat täyttyneet (n. 48 %). Kuntarahoitus 15 %. Nuorten Jelppis -työpajahanke Kuntayhtymän alueella käynnistyi loppuvuodesta 2011 ESR-rahoitteinen nuorten työpajahanke. Hanke on tarkoitettu vuotiaille nuorille. Nuorten työpajatoiminnan tavoitteena on antaa yksilöllistä ohjausta ja tukea opintoihin, työnhakuun, oman alan löytämiseen ja elämänhallintaan. Hankkeessa toimii kaksi työntekijää ja osa-aikainen toimistosihteeri. Hanke toimii työpaja Junkissa Kauhavalla, Järviseudun ammatti-instituutti Jamissa Lappajärvellä sekä Kieppiksessä Evijärvellä. Hanke jatkuu saakka. Tavoitteena on vakiinnuttaa nuorten työpajatoiminta alueelle. Kuntarahoitus 15 %. Kyytitakuu -hanke Kuntayhtymän alueen palveluliikennesuunnitelma kuuluu valtakunnalliseen "Kyytitakuu - kokeiluun" ja sen 50 %:n valtionavustuksen piiriin. Palveluliikenne kuntayhtymän alueella on käynnistynyt vuonna Kuljetusta saavat käyttää kaikenikäiset. Kutsuohjattu palveluliikenne ajetaan kahdella palveluliikenneautolla. Lisäksi autot osallistuvat vammaisten työ- ja päivätoimintakeskuksen kuljetuksiin. Palveluliikenteen käyttö on lisääntynyt hankkeen jatkumisen myötä. Vuonna 2013 Kauhavalla tehtiin matkaa, Evijärvellä 351 ja Lappajärvellä 556 matkaa, yhteensä Hanke päättyy Loppuvuodeksi 2014 palveluliikenne on turvattu käyttämällä sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuspalveluihin esitetyt määrärahat palveluliikenteen jatkamiseen. Vanhuspalvelujen toimeenpanoa tukeva kehittämishanke STM:ltä Etelä-Pohjanmaalle saatu rahoitus vanhuspalvelulain toimeenpanon tukemiseen. Kuntayhtymässä kotihoito ja kotiin tuotavien palvelujen kehittäminen on ensisijaista. Avustusta myönnetään enintään 75 % hyväksyttävistä kustannuksista. Kuntayhtymän osuus n euroa. Hankeaika: 7/ /

14 Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen LasSe-hanke LasSe-hanke on osa Väli-Suomen Lasten Kaste -ohjelmaa ajalla 8/ /2015. Hankkeessa keskitytään lakisääteiseen lastensuojelutarpeen selvitysvaiheeseen: monialaiseen työskentelyyn, palveluohjaamiseen sekä lapsen kohtaamiseen. Hankkeeseen osallistuu 59 kuntaa. Etelä-Pohjanmaalla työskentelee yksi projektikoordinaattori. SOIL Sosiaalialan osaamisrakenteet innovatiivisessa liikkeessä Seinäjoen Amk:n hanke, jonka tarkoituksena on kehittää sosiaalihuollon tehtävärakenteen vaihtoehtoisia malleja. Hankeaika 9/2013-6/2014. Tännekki Tairetta II -hanke Hankkeen tavoitteena on taiteen ja kulttuurin menetelmin tukea ja kehittää ihmisten parissa tehtävää terveyden ja hyvinvointia edistävää työtä. Hankkeen kohderyhmänä ovat perusturvan palvelujen eri asiakasryhmät, jotka usein jäävät taide- ja kulttuuripalvelujen ulkopuolelle. Hanke juurruttaa taide- ja kulttuuripalveluja osaksi perusturvan arkea luomalla uusia kumppanuuksia ja yhteistyötä kolmannen sektorin sekä vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Hankkeessa työskentelee koordinaattori. Hankkeen omarahoitusosuus on saatu lahjoituksena, loppurahoitus Aisaparin/Elyn kautta. Hankeaika: 9/ /2014. Adelante sairaanhoitajien rekrytointi Espanjasta Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä hallinnoi maakunnan yhteistä rekrytointihanketta. Hankkeen tavoitteena on espanjalaisten sairaanhoitajien rekrytointi Etelä- Pohjanmaalle. Kuntayhtymään on keväällä 2014 valinta- ja valmentautumisprosessin jälkeen tullut työhön kaksi espanjalaista sairaanhoitajaa. Hankeaika: 11/2012-6/ Yhteistoiminta Kuntayhtymän sisäistä yhteistoimintaa on toteutettu Yt-toimikunnan, työsuojelutoimikunnan, työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön, luottamusmiesten ja johdon yhteistyönä. 8.1 Työsuojelu ja työhyvinvointi Työsuojelutoiminta Työsuojelutoimikunta on kokoontunut 7 kertaa vuoden 2013 aikana ja käsitellyt sille kuuluvat asiat. Eniten käsiteltiin sisäilmaongelmia. Työsuojelutoimikunta laati ja yhtymähallitus hyväksyi ohjeistuksen ja ilmoituslomakkeen psykososiaalisen kuormituksen tunnistamiseen, hallintaan ja seurantaan. Lisäksi otettiin käyttöön lomakkeet: Selvityspyyntö työnantajalle työsyrjintäasiassa, ilmoitus häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta ja työtapaturmailmoitus työsuojeluviranomaiselle. Kaikissa Kuntayhtymä Kaksineuvoisen päiväkodeissa, keittiöissä ja kotihoidon toimipisteissä tehtiin Avin työsuojelutarkastukset osana valtakunnallista kuntahanketta. Tarkastuksia tehtiin yhteensä 20. Tarkastuskertomukset on käsitelty työsuojelutoimikunnassa, työyksiköissä. Tarkastuksissa edellytetyt toimenpiteen on tehty ja raportoitu avi:n työsuojelun vastuualueelle ja yhtymähallitukselle. Henkilöstön edustajat työsuojelutoimikuntaan ja työsuojeluvaltuutetut kaudeksi valittiin marraskuussa vaaleilla, yhtymähallitus nimesi työnantajan edustajat. 14

15 Yhtymähallituksen hyväksymä ohjeisto, jonka tavoitteena on varhainen havaitseminen ja varhainen reagointi työhyvinvoinnin tukemiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi on ollut käytössä. Esimiehet ovat käyneet menettelyohjeen mukaiset keskustelut. Väkivalta- ja uhkatilanteiden varalta on menettelyohjeet. Henkilökunta on tehnyt vaara- tai uhkatilanteista haitallisten prosessien seurantajärjestelmän (HaiPro) kautta ilmoituksia potilasturvallisuusongelmista ja työturvallisuusongelmista. Ilmoitukset käsitellään yksiköissä, tulosalueella tai työsuojeluorganisaatiossa. Esimiehet ja/tai muu taho on käsitellyt ilmoitukset ja tehnyt tarvittavia toimenpiteitä. Potilasturvallisuusilmoituksia tehtiin 146 kpl, joista lläheltä piti -tilanteita oli 34 % ja potilaalle tapahtuneita 66 %. Yleisin tapahtumatyyppi oli lääkehoitoon liittyvät haittatapahtumat 53,4 %, kaatuminen 19,9 % ja potilaan aiheuttama väkivalta 11 %. Työturvallisuutta koskevia ilmoituksia tehtiin HaiPron kautta 108 ja paperilla 11 kpl, yhteensä 119 kpl, joista 46 oli läheltä piti -tilanteesta ja 73 työtapaturmasta. Väkivaltaa oli kyseessä 52 %:ssa tapauksista, tekijänä sairautensa takia potilas. Muita syitä olivat mm. pisto tai viilto (15 %), kaatuminen tai kompastuminen (11 %) ja äkillinen psyykkinen tai fyysinen kuormittuminen (10 %). Työntekijöiden (vakinaiset ja 6 kk työsuhteessa olleet sijaiset) omaehtoisen, säännöllisen työhyvinvointia ylläpitävän toiminnan tukena ja työyhteisöjen yhteisten tapahtumien järjestämisessä on ollut käytössä liikuntaseteli/kulttuuriseteli, joiden hinnasta työnantaja on maksanut puolet. Yhteensä sekä 2 euron että 4 euron hintaisia seteleitä ostettiin noin kymmenen kpl nippua. Henkilöstölle on ostettu yhdessä Kauhavan kaupungin kanssa ryhmävoimistelua, mikä on ollut hyvin suosittua. Työyksikköjen vaarojen arviointi eli Riski-Arvit suoritettiin terveyspalvelujen tulosalueella alkuvuodesta ja korjaavat toimenpiteet ajoittuivat loppuvuoteen. Sisäilmaongelmat olivat yksi yleisimmistä raportoiduista ongelmista. Kuntayhtymällä on toimintaohje sisäilmaongelmien selvittämiseksi. Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö on ollut tiivistä ja hyvää. Työterveyshuollon toimintatiedot v.2013: - Terveystarkastukset lääkäri 267, työterveyshoitaja 808, työfysioterapeutti 160 ja psykologi 13 kpl, yhteensä kp, mikä on 38 kpl enemmän kuin edellisvuonna. - Sairaanhoitokäynnit lääkäri 2 121, työterveyshoitaja 1 252, työfysioterapeutti 2 kpl, yhteensä kpl, mikä on 34 käyntiä vähemmän kuin edellisvuonna. - Työpaikkaselvityksiin käytettiin aikaa yht. 463 h eli enemmän kuin edellisvuonna (295,5 h). Työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kolmikantapalavereita on järjestetty enenevästi, aina tarpeen mukaan. Työterveyshuolto on järjestänyt ergonomiakoulutusta yksiköissä. Yhtymähallitus on hyväksynyt työterveyshuollon on laatiman sairauspoissaolojen hallintaprojektin. Sen mukaisilla toimenpiteillä pyritään voimaannuttamaan nimenomaan niitä työntekijöitä, joilla on paljon sairauspoissaoloja ja joilla on suurin vaara ajautua yhä pahempaan sairauspoissaolokierteeseen, jonka päätepisteenä on työkyvyttömyys. Projektin toteutus aloitetaan keväällä

16 Vakinaisen henkilöstön sairauslomat v olivat yhteensä kpv, josta 1-3 kpv:n poissaoloja oli kpv. Vakituista henkilöstöä oli 820 hlöä. Kaikki sairauspäivät yhteensä oli kpv (vakituiset ja sijaiset). Vakuutusyhtiölle ilmoitettuja työtapaturmia sattui 33 kpl, joista työssä 25 kpl ja työmatkalla 8 kpl. Näistä aiheutui 283 sairauspäivää. Työnantajan korvaushakemus Kelalle työterveyshuollon kustannuksista v. 2013: korvausluokka 1. (terveydenhoito, korvaus 60 %) kustannukset yhteensä ,65 ja korvausluokka 2. (sairaanhoito, korvaus 50 %) ,03, kaikki yhteensä ,68. Kelan maksimikorvaus on edellisvuosina ollut 350 /työntekijä ja korvaus on maksettu vajaan työntekijän mukaan. V työterveyshuollon piirissä ollut työntekijämäärä oli 1 053, joten Kelan korvaus tullee olemaan yhteensä noin Paloturvallisuuskoulutusta on järjestetty yksiköissä yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. 8.2 Muu yhteistoiminta Kuntayhtymään valmisteltiin vuonna 2009 uusi yhteistoiminnan toimintamalli. YTtoimikunta on vastannut alkaen kuntia koskevan yhteistoimintalain mukaisista yhteistoiminta-asioista. Yhteistyötoimikunta on kokoontunut 5 kertaa ja käsitellyt sille kuuluvat YT-lain mukaiset asiat. Kokousasioita ovat olleet muun muassa yhtymähallituksen päätösten läpikäyminen, talousarvioasiat ja talousarvion seuranta, osavuosikatsaukset, työhyvinvoinnin johtamisen arviointiin osallistuminen ja tulosten toteaminen sekä muut henkilöstön edustajien esiin nostamat asiat. Pöytäkirjat ja muistiot on henkilökunnalle julkaistu intranetin kautta. Muu tiedottaminen on tapahtunut sähköpostin kautta. Henkilökunnan pikkujoulu järjestettiin Voltin Väinölässä. Pikkujouluun yhdistettiin myös loppuvuoden aikana eläkkeelle siirtyneiden yhteinen juhla ja työnantajan muistamiset. Henkilöstö on osallistunut aktiivisesti omien kehittämisprojektien lisäksi erilaisiin alueellisiin yhteistyöhankkeisiin. Tässäkin työssä tuloksellisuutta ja kustannustehokkuutta on selvästi parantanut terveysasemille ja perusturvatoimistoon hankitut videoneuvottelulaitteistot. 9. Asiakastyytyväisyys 9.1 Asiakaspalautteet ja asiakastyytyväisyyskyselyt Työn onnistumista tavoitteiden saavuttamisessa voidaan osaltaan mitata myös asiakkaiden/potilaiden tyytyväisyydellä. Vuonna 2013 ei tehty yksikkökohtaisia asiakastyytyväisyyskyselyitä. TAYS-piirin suorittama asiakaskysely 33 Sisä-Suomen ja Pohjanmaan terveyskeskuksessa syyskuussa 2013 tehtiin nyt kymmenennen kerran. Kysely osoitettiin viikolla 39 sairauden takia lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan vastaanotolla käyneille kaikilla kuntayhtymän terveysasemilla. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen potilaista lomakkeen palautti yhteensä 496 henkilöä. Lääkärin vastaanotolla kävi 266 ja hoitajan vastaanotolla 167 potilasta, loput eivät olleet merkinneet vastaustaan. 16

17 Kysymykseen: Kuinka hyvin saitte puhelinyhteyden terveysasemalle vastasi hyvin, kiitettävästi tai erinomaisesti 44,2 % vastaajista, 44,5 % ei vastannut tai ei ollut tarvinnut palvelua ja 11,3 % piti puhelinyhteyden saamista enintään tyydyttävänä. Kaikkien 33 osallistuneen terveyskeskuksen vastaukset eli niiden osuus (%), jotka antoivat arvosanan 10 (erinomainen) tähän kysymykseen vaihtelivat 7-61 %. Kysymykseen: Saitteko apua ongelmaanne vastasi hyvin, kiitettävästi tai erinomaisesti 68 % vastaajista, 17,1 % ei vastannut tai ei ollut tarvinnut palvelua ja 5,8 % piti avunsaantia enintään tyydyttävänä. Kysymykseen: Saitteko selkeät ja riittävät jatkohoito-ohjeet vastasi hyvin, kiitettävästi tai erinomaisesti 63,5 % vastaajista, 25,6 % ei vastannut tai ei ollut tarvinnut palvelua ja 8,4 % piti jatkohoito-ohjeiden saamista enintään tyydyttävänä. Jatkuvuus eli niiden osuus (%), jotka vastasivat kyllä kysymykseen Tapaatteko terveysasemalla asioidessanne yleensä saman lääkärin? Kaikkien 33 osallistuneen terveyskeskuksen vastaukset eli niiden osuus (%), jotka antoivat arvosanan 10 (erinomainen) tähän kysymykseen vaihtelivat 9-92 %, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen 46 %. Tyytyväisyys eli niiden osuus (%), jotka olivat täysin samaa mieltä väittämästä Palvelu terveysasemalla oli niin hyvää, että voin kehua sitä perheelleni ja ystävilleni kaikkien 33 osallistuneen terveyskeskuksen vastaukset (erinomainen) tähän kysymykseen vaihtelivat %, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen 93,1 % nyt ja 97 % vuonna Terveyspalvelujen Kuntayhtymä Kaksineuvoisen ensimmäisen toimintavuoden syksyllä 2007 toteutetussa kyselyssä puhelinyhteyden terveysasemalle sai hyvin tai kiitettävästä 84 % vastaajista, nyt 79,6 %, kun käytetään samaa laskentatapaa eli jätetään tähän kysymykseen vastaamatta jättäneet pois. Kysymyksissä kysyttiin myös potilasta kohtaan osoitettua kiinnostusta ja asioiden käsittelyn luottamuksellisuutta sekä tiedonsaantia hoitovaihtoehdoista. Vastaukset olivat kaikissa kysymyksissä hyvä, kiitettävä tai erinomainen yli 70 % ja enintään tyydyttävä muutama %. Kaikissa kysymyksissä oli lähes 20 % jätetty vastaamatta. Tuloksia tarkastellaan tulosyksiköissä ja niitä kehittämistyön tukena, esim. puhelinpalvelun keskittäminen ja terveyshyötymallin mukainen hoitosuunnitelma. Tulosalueilla on saatu asiakaspalautetta sähköpostilla, lomakkeella palautelaatikkoon ja puhelimitse. Palautteissa on annettu kiitosta saadusta palvelusta, moitteita eli kokemuksia epäonnistumisesta ja esitetty kysymyksiä tiedottamisesta yms. sekä korjausehdotuksia. Kaikki palautteet on käsitelty yksiköissä ja palautteen antajan kanssa, mikäli hän oli jättänyt yhteystietonsa. Asiakasraatitoiminta käynnistettiin vuoden 2013 lopulla. Raati kutsuttiin koolle lehtiilmoituksella. Raatiin ilmoittautui 7 vapaaehtoista kuntalaista kuntayhtymän alueelta. Lisäksi siinä oli kaksi kuntayhtymän edustajaa. Raati kokoontui kaksi kertaa. Raatilaisilla oli monipuolinen kokemus kuntayhtymän palveluista eri sektoreilta. Raati paneutui terveys- ja vanhus- ja sosiaalipalveluihin ja keskustelussa nousi esiin myös peruskuntien järjestämiä palveluita. Keskustelu raadissa oli vilkasta ja kuntayhtymän toimintaan oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä, mutta kehitettäviäkin asioita löytyi.. Osa kehitettävistä asioista on sellaisia, joihin viranhaltijat voivat vaikuttaa heti, osaan tarvitaan laajempaa suunnittelua. Toivomuksena oli mm. saada terveysasemille yleisöpäätteet osastolla olevien asiakkaiden käyttöön, jotta potilaat voisivat hoitaa esim. pankkiasioita osastolla oloaikanaan. Tietokoneet tullaan sisällyttämään ensi vuoden talousarvioon. Osastojen potilaspöytiin toivottiin esitettä, jossa olisi yleistietoa, tietoa maksuista jne. Esitteet tehdään tai olemassa olevat päivitetään heti. 17

18 Yhtymähallituksen keskustelun jälkeen raatilaisille on annettu kirjallinen vastine. Peruskuntien vastuualueeseen kuuluvat asiat on ilmoitettu kuntien (Kauhava, Lappajärvi, Evijärvi) virkamiesjohdolle. Raati kokoontuu tulevana syksynä uudelleen. 18