K a n s a l l i s - k i r j a s t o. Tiedonhaun huominen Norjan digitaalinen kirjahylly Mikä ihmeen LibQUAL? V. A. Koskenniemi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "K a n s a l l i s - k i r j a s t o. Tiedonhaun huominen Norjan digitaalinen kirjahylly Mikä ihmeen LibQUAL? V. A. Koskenniemi"

Transkriptio

1 K a n s a l l i s - k i r j a s t o Tiedonhaun huominen Norjan digitaalinen kirjahylly Mikä ihmeen LibQUAL? V. A. Koskenniemi

2 Sisällys 1/2011 kansalliskirjasto 1 Digitaalinen kirjasto on pian arkipäivää 2 Det digitala biblioteket är snart vardag Kai Ekholm 3 Ajankohtaista 4 KDK:n asiakasliittymä avaa monia mahdollisuuksia Ari Rouvari PL 15 (Unioninkatu 36) Helsingin yliopisto Sähköposti: Telefax vuosikerta Toimitus: Päätoimittaja Suvi Kingsley (09) Toimitusneuvosto: Harri Ahonen Dorrit Gustafsson, pj. Suvi Kingsley Anne Nikula Sinimarja Ojonen Heidi Partanen Marja-Liisa Seppälä Taitto: Pentti Järvinen Digitointi ja kuvankäsittely: Kari Timonen Osoitteenmuutokset: (09) Kansalliskirjasto-lehti verkossa: kklehti/html Vuonna 2010 Kansalliskirjasto-lehteä ilmestyi kolme numeroa. Artikkelit luettavissa myös Arto-tietokannasta (Elektra-sopimus) https://arto.linneanet.fi DMP Eriksen Helsinki Tiedonhaun huominen yhdellä asiakasliittymällä kaikki palvelut Leena Jansson 13 Kansallisarkiston kokemuksia: Primolla lisää näkyvyyttä Markku Mäenpää 14 Uuden hakupalvelun haasteet museomaailmalle Riitta Autere 17 ereading Services-hanke: Sisältöjä sähköisille lukulaitteille Helene Juhola 21 Maailmalta: Digitaalinen kirjahylly Vidgis Moe Skarstein 26 FAIFE tuore ote sananvapauskysymyksiin Kai Ekholm 28 Asiakas on aina oikeassa eikä kysyvä tieltä eksy: Asiakastyytyväisyyskyselyt kehittämistyökaluna Päivi Jokitalo 32 Mikä ihmeen LibQUAL? Ulla Nygrén ja Kaisu Kesonen 38 Palvelukysely osana ohjaamassa Varastokirjaston toimintaa Kari Paakkinen ja Ari Kotonen 42 Vihdoinkin järkevä kysely! Päivi Jokitalo 46 Minun Kansalliskirjastoni: Keskiajan tutkija Jaakko Tahkokallio 47 Päätoimittajan esittely 48 Kirjailijakatsaus: V. A. Koskenniemen poliittiset matkasauvat Kai Ekholm 50 Kirjastossa tapahtuu 55 Näyttelyjä ja tapahtumia Kansi: Yksi Kansalliskirjaston kokoelmien merkittävimmistä kehittämishankkeista on kansalliskokoelman digitointi. Kuvamanipulaatiossa luterilaisen teologin Christoph Fischerin kokoama hartauskirja Christliche, einfeltige Ausslegung des güldenen Kleinods, des Psalters Dauids,... (Dressden: Durch Andreas Morgenrodt 1585).

3 Kai Ekholm Digitaalinen kirjasto on pian arkipäivää Kuva: Markku Ojala, Presspix Oy Emme voi ratkaista ongelmia käyttämällä samoja ajattelutapoja, joilla ne loimme. Albert Einstein iedän, johtajat yksioikoistavat asioita. Visioimme asioita, joiden parissa T kymmenet asiantuntijat viettävät unettomia öitä. Digitaalinen kirjasto on yksi näistä. Se edellyttää vielä paljon töitä, mutta on lähempänä kuin koskaan. Puhun tietenkin Kansallisesta digitaalisesta kirjastosta (KDK), johon Opetus- ja kulttuuriministeriö on määrätietoisesti suunnannut resursseja. Se on kaikkien muistiorganisaatioiden yhteisponnistus, jollaista ei liene aiemmin nähty. Hanke on Euroopan mittavin ja tuo meille kiitosta ja glooriaa vielä pitkään. Kansalliskirjastolle uskottu asiakasliittymän hankinta ja käyttöönotto on jo itsessään haastava prosessi. Vuonna 2012 tulemme näkemään verkkopalvelun, jossa mukana olevien aineisto tarjotaan yhden portin kautta. Piilossa olleet aineistot avautuvat suurelle yleisölle ja uskallan luvata niille uutta näkyvyyttä. Haluaisin, että KDK määriteltäisiin foorumiksi, johon kaupallisetkin toimijat ovat tervetulleita. Tämä on mielestäni menestystekijä. Toinen on tekijänoikeuksien ja kohtuullisten korvausten määrätietoinen käyttöönotto, jotta saamme 1900-luvun aineistoa verkkoon. Muuten hankkeesta uhkaa tulla historiallinen digitaalinen kirjasto jo alkuunsa. Suomi täyttää 100 vuotta vuonna On surullista, ellemme voi asettaa mitään 1900-luvun aineistoa verkkoon. Tarvitsemme sanoma- ja aikakauslehtiä, suurmies- ja -naiskokoelmia, kansallisia merkkiteoksia, elämänkertoja, karttoja jne. Urakka ei ole pienelle maalle kohtuuton. Norjassa on painettu noin monografiaa sen historian aikana. Nyt maa on digitoinut siitä puolet. Missä on tahto, siellä on tie. Alussa kuvattu innostus leimaa koko KDK:ta, hyvä niin. Kehitys on aina voimakkaasti sidoksissa inspiraatioon, mutta vain harvat tajuavat, kuinka tärkeä tämä liitos on. Innostaa latinan sanasta inspirare tarkoittaa puhaltaa henki johonkin. Tämänkin hankkeen johtaminen on inspiraatiota; uuden elämän ja energian luontia organisaatioiden välille. 1

4 Kai Ekholm Det digitala biblioteket är snart vardag Vi kan inte lösa de problem vi skapat med samma tänkande som skapade dem. Albert Einstein Jag vet, chefer förenklar saker. Vi skapar visioner som flera tiotal experter får grunna på under sömnlösa nätter. Det digitala biblioteket är ett av dem. Det kräver fortsättningsvis mycket arbete, men är idag närmare än någonsin. Jag avser naturligtvis Nationella digitala biblioteket, som Undervisningsoch kulturministeriet målmedvetet har anvisat resurser. Det är alla minnesorganisationers gemensamma satsning, och liknar inte något tidigare projekt. Det är det största projektet i Europa och kommer att medföra är och berömmelse under lång tid framåt. Uppdraget som har anförtrotts Nationalbiblioteket, anskaffningen och införandet av kundgränssnittet, är redan i sig en utmaning. År 2012 kommer vi att se en nättjänst där alla deltagares digitala material finns tillängligt genom en och samma portal. Material som har varit gömda öppnas för allmänheten och jag vågar lova att de kommer att få ny synlighet. Jag önskar att Nationella digitala biblioteket blir ett forum där också kommersiella aktörer är välkomna. Det ser jag som en framgångsfaktor. En annan är att man målmedvetet inför upphovsrätt och skäliga ersättningar, så att vi får med material från 1900-talet. Annars riskerar projektet att bli ett historiskt digitalt bibliotek redan från början. Finland fyller 100 år Det är sorgligt om vi inte ska kunna lägga ut material från 1900-talet på nätet. Vi behöver dagstidningar och tidskrifter, stormäns och -kvinnors samlingar, nationellt viktiga verk, biografier, kartor m.m. Det är inte en omöjlig uppgift för ett litet land. I Norge har det getts ut cirka monografier under landets historia. Nu har man digitaliserat hälften av dem. Där det finns en vilja, finns en väg. Den entusiasm som jag beskrev i början präglar hela det digitala biblioteket, och det är bra. Utveckling har alltid en stark koppling till inspiration, men få förstår hur viktig kopplingen är. Inspirera, från latinets inspirare, betyder blåsa liv i någonting. Att leda detta projekt är också inspiration; att skapa nytt liv och energi mellan organisationer. Svensk översättning: Teresia Ijäs 2 Kansalliskirjaston tiedotuslehti

5 Kaikki mukaan digitalkoisiin Kansalliskirjaston digitalkoissa kannustetaan kaikkia Myyräjahti- ja Myyräsilta-verkkopelien avulla jo digitoidun aineiston oikoluku- ja korjaustyöhön. Työminuutteja oli kertynyt jo ja sivustolla käynyt kiinnostunutta kuukausi projektin käynnistämisen jälkeen. Eniten pelaajia oli Helsingistä, mutta paljon myös muualta Suomesta ja jopa Yhdysvalloista asti. Kansalliskirjasto on jo digitoinut neljä miljoonaa sivua luvun lehtiä ja kirjallisuutta, joten talkoomateriaalia riittää jatkossakin. Projekti on käynnistetty yhteistyössä suomalaisen Microtaskin kanssa, joka vastaa sen teknologiasta. OKM:n virastoselvitys ehdottaa uudistuksia Opetus- ja kulttuuriministeriön virastojen rakennetta, ohjausta ja rahoitusta on ehdotettu uudistettavaksi. Selvityksen mukaan OKM:n hallinnonalalla olisi ministeriön lisäksi seitsemän valtion virastoa, nykyisten 16 sijasta. Kansalliskirjasto myös erotettaisiin Helsingin yliopistosta julkisoikeudelliseksi laitokseksi ja Varastokirjasto yhdistettäisiin osaksi Kansalliskirjastoa. Kaikkien muistiorganisaatioiden (Kansalliskirjasto, Arkistolaitos, Kansallinen audiovisuaalinen arkisto, Kansallisgalleria ja Museovirasto) ohjaus ehdotetaan koottavaksi yhteen. Turun akatemian väitöskirjojen digitointi Filosofia.fi-portaalissa on julkaistu neljä ensimmäistä käännöstä Turun akatemian ( ) latinankielisistä, filosofisesti mielenkiintoisista väitöskirjoista. Portaaliin on tarkoitus koota käännökset kaikkiaan 20 väitöskirjasta. Ensimmäiset neljä käännöstä esiteltiin Kansalliskirjastossa järjestetyssä seminaarissa helmikuun 3. päivänä Seminaarissa esiteltiin myös Kansalliskirjaston Turun akatemian väitöskirjojen digitointiprojektia. Kansalliskirjasto on julkaissut Doria-palvelussaan laajan kokoelman vanhoja Turun akatemian aikaisia väitöskirjoja. Tarkoituksena on digitoida kaikki, noin 4500 väitöskirjaa. Tässä vaiheessa niitä on digitoitu 1778 kappaletta. Doria-palvelusta löytyy jo noin digitoitua Turun Akatemian väitöskirjojen sivua. A j a n k o h t a i s t a Kansalliskirjasto-lehti luettavissa myös verkossa osoitteessa 3

6 Ari Rouvari KDK:n asiakasliittymä avaa monia mahdollisuuksia Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakasliittymä on kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteinen helppokäyttöinen verkkopalvelu, joka tarjoaa pääsyn organisaatioiden kaikkiin aineistoihin ja palveluihin. Sillä voidaan korvata nykyiset käyttöliittymät. Kansalliskirjasto on palvelun ylläpitäjä ja vastaa sen kehittämisestä ja yhteistyöverkoston rakentamisesta, kun asiakasorgani saatiot taas päättävät palvelun sisällöistä ja ulkoasusta. Palvelu pyritään ottamaan käyttöön vuoden 2011 aikana. Kuva: Kari Timonen 4 Kansalliskirjaston tiedotuslehti

7 Kansallinen digitaalinen kirjasto Neljä kokonaisarkkitehtuurin osa-aluetta KDK:n ja sen asiakasliittymän rakentamisessa sovelletaan valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurimenetelmää, joka on jaettu neljään osaalueeseen: toiminta-, tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuuriin. Toiminta-arkkitehtuurissa on kuvattu KDK:n sidosryhmät, palvelut, ydintoiminta ja niitä tukevat pääprosessit. Se antaa kokonaiskuvan hankkeesta ja sillä ohjataan palvelun rakentamista sekä varmistetaan prosessien kehittäminen ja asiakaslähtöisyys. Tietoarkkitehtuurikuvauksissa esitetään KDK:n keskeiset sanastot, asiakasliittymän kautta käyttöön saatettavat aineistot sekä yleisemmin tietopääoma ja -varannot. Sen tarkoituksena on luoda yhteinen näkemys keskeisestä tietopääomasta ja helpottaa informaation löytämistä, välittämistä ja hallintaa sekä esittää tietokokonaisuuksien ja järjestelmien suhteet. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri taas kuvaa hankkeen kannalta keskeiset hankittavat ja olemassa olevat tietojärjestelmät ja niiden roolit. Siinä on listattu muun muassa asiakasliittymän taustajärjestelmät, ne joista metadata haravoidaan ja joiden palvelut integroidaan asiakasliittymään. Tietojärjestelmäsalkku sisältää informaation kyseisistä järjestelmistä. Se on jaettu organisaatiotyypeittäin: kirjastot, arkistot, Kansallinen audiovisuaalinen arkisto, kulttuurihistorialliset museot sekä taide- ja erikoismuseot, luonnontieteelliset museot ja vielä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Teknologia-arkkitehtuurissa linjataan käytettävät tekniset ratkaisuvaihtoehdot, standardit ja rakenteet siten, että kokonaisuus tukee muistiorganisaatioiden strategisia tavoitteita. Standardisalkussa on muun muassa määritelty asiakasliittymän käyttämät haravointi ja verkkopalvelurajapinnat sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden suositeltavat kuvailuformaatit. Kokonaisarkkitehtuuria pitää päivittää riittävän usein, jotta se ei menetä ohjaavuuttaan. Ex Libriksen järjestelmän pilotointi Kansalliskirjasto solmi sopimuksen asiakasliittymän toteuttamisesta Ex Libris Groupin kanssa elokuussa Ex Libris Group toimittaa liittymän tarvitseman järjestelmän ja tukee pilottiorganisaatioita järjestelmän käyttöönotossa. Kansalliskirjasto kehittää ja räätälöi sitä yhteistyössä hankkeessa mukana olevien yhteisöjen ja Ex Libriksen kanssa. Ex Libris on monikansallinen toimija, jolla on 4700 asiakasta ympäri maapallon. Sen roolia kuvaa hyvin se, että maailman kymmenen huippuyliopistoa ovat kaikki Ex Libriksen asiakkaita ja esimerkiksi Euroopan 50:stä parhaiten rankatusta yliopistosta 36 käyttää Ex Libriksen tuotteita. Suomen kirjastoilla on jo useita Ex Libriksen tuotteita käytössä, joten toimittaja on meille tuttu ja yhteistyö on aiemmin toiminut moit- Teknologia-arkkitehtuurissa kuvataan tietojärjestelmien ja IT-infrastruktuurin teknologiaratkaisut, joilla tietojärjestelmät ja tietojärjestelmien rakenteet toteutetaan. Teknologia-arkkitehtuuri kattaa KDK:n tietojärjestelmäpalvelujen teknisen toteutuksen ja tietojärjestelmissä käytettävän laitteiston sekä standardit, joita hyödynnetään tietosisältöjen, tietorakenteiden ja teknisten rakenteiden määrittelyssä. (VM-julkaisuja 4/2008, 21) 5

8 teettomasti. Järjestelmä oli sopivin myös arkisto- ja museosektoreille. Nämä sektorit ovat Ex Librikselle melko uusia tuttavuuksia, mutta ne on huomioitu yrityksen strategiois sa. Elokuussa 2010 käynnistyneeseen kuuden kuukauden pilotointivaiheeseen valittiin kahdeksan organisaatiota: Kansallisarkisto, Museovirasto, Kansalliskirjasto, Helsingin kaupunginkirjasto, Turun kaupunginkirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Metsämuseo Lusto ja Tuusulan taidemuseo. Pilotoinnissa arvioidaan järjestelmän soveltuvuus kirjastojen, museoiden ja arkistojen yhteiseksi asiakasliittymäksi sekä testataan tarjouksessa luvattujen toiminnallisten ja teknisten vaatimusten toteutuminen. Puutteita Metadatan haravointi ja normalisointityö on onnistunut suunnitelmien mukaisesti, mutta ongelmia on palvelujen integroinnissa, konsortio-ominaisuuksissa ja ylläpitoliittymän käytettävyydessä. Pilotointia on vaikeuttanut puutteellinen dokumentointi ja Ex Libriksen heikentynyt tukipalvelu. Puutteisiin haetaan ratkaisuja Ex Libriksen kanssa johto- ja asiantuntijatasolla. Todennäköisesti pilottikautta joudutaan pidentämään. Taloudellista, tehokasta ja aitoa yhteistyötä Hankkeen tärkein tavoite on parantaa palveluiden saavutettavuutta ja käytettävyyttä. Sen kautta tulisi saada käyttöön kaikki asiakkaalle relevantit tietopalvelut. Asiakasliittymä on asiakasta varten ja sen tulee olla niin helppo käyttää, että jokainen osaa käyttää sitä ilman koulutusta tai ohjausta. Asiakasliittymän tai sen osia voi integroida muihin palveluihin, joten käyttäjä voi valita miten asiakasliittymää käyttää. Infrastruktuurihankkeena se myös mahdollistaa metadatan käytön muissa palveluissa. 6 Kansalliskirjaston tiedotuslehti

9 Kansallinen digitaalinen kirjasto Jos osaa käyttää kirjaston palveluita, osaa käyttää myös museoiden ja arkistojen palveluita asiakasliittymä yhtenäistää kirjastojen, arkistojen ja museoiden palveluja. Kansallisesti yhtenäistäminen ja yhden järjestelmän käyttö on taloudellista ja tehokasta: yksi palvelu kaikkien käytössä. Lisäarvoa tuo kolmen sektorin aito yhteistyö. Hankkeen koko on haaste, sillä keskitetyt palvelut ja päätöksenteko vaativat paljon organisointia ja hallinnollista joustavuutta. Toisaalta juuri hankkeen laajuus ja kansallinen näkyvyys on mahdollistanut hyvät resurssit ja ministeriöiden tuen. Palveluiden keskittämisessä pitää ottaa huomioon heterogeenisen asiakaskunnan ja erilaisten palveluiden myötä kohdattavat haasteet. Asiakasliittymä on haasteellinen hanke, mutta haasteet voidaan kääntää mahdollisuuksiksi ja lopulta voitoiksi. Korkealle asetetut tavoitteet saavutetaan hyvien innovaatioiden avulla, jotka mahdollistavat uudet aluevaltaukset niin palveluissa kuin asiakkuuksissa. Ari Rouvari on Kansalliskirjaston tietojärjestelmäpäällikkö ja toimii KDK:n asiakasliittymän projektipäällikkönä. Kansallisen digitaalisen kirjaston kokonaisarkkitehtuuri Kansallisen digitaalisen kirjaston kokonaisarkkitehtuuri: Liite B Standardisalkku Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurimenetelmän sovittaminen ja soveltaminen. FEAR-projekti. VM-julkaisuja 4/2008. ISSN ISBN (nid.) 7

10 Leena Jansson Tiedonhaun huominen yhdellä asiakasliittymällä kaikki palvelut Kansalliskirjaston kokoelmat löytyvät tällä hetkellä kahdesta tietokannasta, Fennicasta ja Helkasta. Kirjaston digitointeja on vielä useammassa käyttöjärjestelmässä. Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakasliittymän päämääränä on yhden luukun palvelu, jonka kautta käyttäjä saavuttaa kaiken tarvitsemansa tiedon riippumatta siitä, mikä organisaatio kirjasto, museo tai arkisto on tiedon tuottanut. Monista nykyisistä rinnakkaisista palveluiden käyttöliittymistä on mahdollista siirtyä yhteen asiakasliittymään, joka tarjoaa yhtenäisen näkymän taustajärjestelmien palveluihin. Asiakasliittymän voi integroida organisaatioiden kotisivuihin, portaaleihin ja muihin järjestelmiin. Kesällä 2010 asiakasliittymäohjelmistoksi valittiin Ex Libriksen Primo, josta hankittiin ns. kansallinen lisenssi, joka kattaa Opetus- ja kulttuuriministeriön alaiset kirjastot, arkistot ja museot. Kuusi kuukautta kestävän pilotoinnin tavoitteena on selvittää valitun ohjelmiston toiminnallisuus ja soveltuvuus asetettuihin tavoitteisiin. Mitä testataan? Kansalliskirjasto on ilmoittanut KDK:n asiakasliittymän testiaineistoiksi Fennica- ja Viola-tietokannat, digitoiduista aineistoista Historial lisen sanomalehtikirjaston ja Doria-järjestelmän digitoituja kokoelmia sekä digitoitujen monografioiden käyttöympäristön DigiToolin. Testiaineis- 8 Kansalliskirjaston tiedotuslehti

11 Kansallinen digitaalinen kirjasto tossa on sekä viitetietokantoja että digitoituja aineistoja. Pilottiaineistoiksi on valittu metadataltaan erilaisia aineistoja; metadataformaatit ovat joko MARC 21-formaattia tai Dublin Corea. Kansallisissa tietokannoissa Fennicassa ja Violassa kuvaileva metadata on MARC-muotoista. Viola sisältää myös osakohteita. Historiallisessa sanomalehtikirjastossa ei ole metadataa vaan sanomalehtien sisällöstä on automaattisen tekstintunnistus-käsittelyn (OCR) kautta luotu kokotekstiindeksi. Halusimme selvittää miten Primo selviää sanomalehtikirjaston ns. sumeasta hausta. Tätä ei ole artikkelia kirjoitettaessa vielä testattu. Pilotoinnin ensimmäisessä vaiheessa määritellään mitä organisaation aineistojen viitetiedoista halutaan viedä asiakasliittymän indeksiin, mitä tietoja käytetään hauissa ja mitä näytetään hakutuloksissa. Tämän jälkeen metadata muunnetaan Primon indeksin formaattiin. Tätä ns. metadatan normalisointia on tehty loppuvuodesta 2010 ja alkuvuonna Työ on ollut yllättävän aikaa vievää kirjastoillekin, vaikka Ex Libriksellä oli valmiina MARC 21- ja Dublin Core-normalisointisäännöt. Etenkin Viola-asiantuntijamme ovat työllistyneet. Pilotointi jatkuu hakujen toimivuuden, kirjaston itsepalvelutoimintojen (varaukset, uusinnat) ja asiakasliittymän räätälöinnin testauksella. pilottiaineistossa ei kuitenkaan ole mukana tietokantaa, joissa asiakkaiden itsepalvelutoiminnot olisivat käytössä. Pilottiorganisaatioiden kesken on kuitenkin sovittu, että ne voivat myös testata toistensa aineistoja näin Kansalliskirjastossakin päästään arvioimaan varausten ja lainojen uusintojen toimivuutta asiakasliittymässä. Olemassa olevien palveluiden integroiminen asiakasliittymään tullee olemaan suuritöistä. Mielenkiintoista on nähdä tuleeko eri organisaatioiden palveluiden käyttö asiakasliittymän kautta aiheuttamaan paineita yhdenmukaistaa käytäntöjä. Asiakaspalvelutoimintojen liittämisen suunnittelu Kansalliskirjaston näkymään tuleekin Paineet yhdenmukaisuuteen? Asiakaskäyttöliittymässä on mahdollista tehdä kirjastoaineiston varauksia ja lainojen uusintoja. Kansalliskirjaston KDK:n asiakasliittymää testataan mm. Historiallisen sanomalehtikirjaston aineistolla. 9

12 Kuva: Jussi Pohjakallio Tiedonhakua eilen (Kansalliskirjaston Kupolisali 60-luvun alussa). olemaan tuotantovaiheen työvuorossa ensimmäisenä. Ajattelemme vievämme omaan näkymäämme myös museoiden ja arkistojen aineistoa. Primo sallii yhden organisaation rakentaa useammanlaisia näkymiä ja tällaisiin on Kansalliskirjastolla perusteltu tarve. Verkko vai kirjasto tiedonhankintaan Kansalliskirjastossa on suunniteltu digitaalista kirjastoa, jossa asiakas kohtaa kirjaston aineistoja palvelutarjonnan yhdessä paikassa kirjaston kotisivuilla. Hankkeessa tavoitteena on vastata asiakkaiden muuttuviin asiointitarpeisiin sekä edistää aineistojen digitaalista löytyvyyttä ja saavutettavuutta. Verkossa asiakkaille on tarjolla lukuisia helppoja ja nopeita palveluita tiedonhankintaan. Kirjaston valttina on tietosisältöjen laatu, luotettavuus ja lähdekriittisyys. Luotettavuus syntyy kattavista tietovarannoista joiden keruu-, karsinta- ja säilytysperiaatteet on dokumentoitu. Tällaiset dokumentit ovat jo nyt asiakkaiden luettavissa. Asiakasliittymän testauksella halutaan selvittää tuoko se kirjaston omat, lähinnä digitoidut aineistot, riittävän hyvin esille asiakasliittymässä ja edistääkö se täten niiden löytämistä. Kansalliskirjaston kokoelmat määriteltiin opetusministeriön teettämässä tutkimusinfrastruktuuriselvityksessä merkittäväksi kansalliseksi tutkimusinfrastruktuuriksi. Kokoelmien ja tämän kansallisen tutkimusinfrastruktuurin suurin ja merkittävin kehittämishanke on ollut kansalliskokoelman digitointi osana erillisrahoitettua digitointihanketta. 10 Kansalliskirjaston tiedotuslehti

13 Kansallinen digitaalinen kirjasto Kuva: Kari Timonen Tiedonhakua tänään entä huomenna? (Tutkijoita Kansalliskirjaston erikoislukusalissa) Kansalliskirjaston digitointiprosessissa digitaaliset aineistot myös rakenteistetaan varsin pitkälle, esim. aikakauslehdet artikkelitasolle. Jotta asiakkaat pystyvät hyödyntämään rakenteistamistyötä, tulisi asiakasliittymässä haku voida kohdentaa tähän rakenteistettuun metadataan, ei vain bibliografisiin viitetietoihin. Sosiaalisesta mediasta mallia tiedonhaun työvälineisiin Asiakasliittymä on olennainen osa Kansalliskirjaston digitaalista kirjastoa ja tulee palvelemaan monipuolista asiakaskuntaa, akateemisista tutkijoista ja yliopistojen jatko-opiskelijoista sukututkijoihin, toimittajiin ja eri alojen harrastajiin. Digitaalisten palvelujen yleistyessä käyttäjien tarpeet ja heidän digitaalisiin palveluihin kohdistuvat odotuksensa muuttuvat nopeasti. Elämme sosiaalisen median haltuunoton aikaa. Käyttäjien osaaminen muuttuu ja sen mukana on työvälineidenkin muututtava. Samalla kun rakennamme hakuliittymää asiakkaillemme tutkijakäyttäjillemme teemme myös itsellemme uutta työvälinettä. Tiedonhakujärjestelmien helppokäyttöisyys ja nopea tiedon saatavuus ovat ominaisuuksia, jotka liitetään sosiaaliseen mediaan ja Web 2.0 -teknologiaan. Tietotulvan valikointi Tuotantovaiheessa haasteena tulee olemaan tarjottavien tiedonlähteiden valinta ja arviointi. Yhteistyö asiakkaan kanssa onkin keskeisessä asemassa. Tuotantovaiheessa Kansalliskirjaston asiakasliittymän kautta tarjotaan viitetietokan- 11

14 toja sekä digitoitua ja käyttörajoitettua aineistoa. Primoon mukaan tulevien organisaatioiden aineistoja on runsaasti. Sen lisäksi olemme ajatelleet tarjota ns. vapaata verkkoaineistoa, jossa haasteena tulee olemaan sen saanti hakukelpoiseksi. Asiakasliittymässä kuten Nellissäkin voi tehdä hakuja useisiin tietokantoihin kerralla. Nellistä asiakasliittymä eroaa siten, että tietokannat indeksoidaan liittymän indeksiin ja haut kohdistuvat tähän indeksiin. Edelleen tulee olemaan aineistoja, joita ei voi tai saa indeksoida, ja näihin haku tehdään kuten Nellissä. Lisäksi on aineistoa, joihin hakua ei pystytä kohdistamaan, jolloin asiakkaalle joudutaan tarjoamaan linkki. Primolla uusia käyttäjiä Pilotoinnissa testataan myös miten asiakasliittymän voi integroida kirjaston kotisivuihin, tutkijan sähköiseen työpöytään, sosiaalisiin verkkopalveluihin ja muihin ympäristöihin. Tiedonhakupalvelut halutaan tarjota siellä, missä käyttäjät jo ovat. Asiakkaille tarjotaan myös vuorovaikutusmahdollisuuksia. Järkevältä tuntuu myös ajatus, että kokoelmien informaatio on tarjolla lähellä hakupalvelua. Tästä syystä olemme miettimässä mitä osuuksia kirjaston kotisivuista voitaisiin viedä Primon näkymään. Asiakasliittymän kautta on mahdollisuus saavuttaa uusia käyttäjiä. Etenkin nuorempien käyttäjien saavuttamiseen sähköiset jakelutiet ovat merkittäviä. Beta-versio tulossa Pilotointi päättyy evaluointiin, jossa arvioidaan millaista osaamista ja työpanosta asiakasliittymän ylläpito tulisi vaatimaan kirjastolta. Nyt osaamme jo sanoa, että Primo näyttää toimivan hyvin MetaLibin (Nellin) ja kirjastoluettelon yhteishauissa. Viime marraskuun puolivälissä testiaineistojen otoksia vietiin asiakasliittymään ja Primo-koulutukset alkoivat. Helmikuussa 2011 testiaineistomme loudattiin Primon indeksiin. Myös omia näkymiä suunnitellaan, esim. hakujen kohdistamismahdollisuuksia ja hakutulosfasetteja. Tavoitteena on saada Kansalliskirjaston asiakasliittymän ns. Beta-versio testikäyttöön vielä vuoden 2011 aikana. Leena Jansson toimii suunnittelijana Kansalliskirjaston tutkimuskirjastossa. Vielä ei olla testattu, miten Primo selviää sanomalehtikirjaston ns. sumeasta hausta. 12 Kansalliskirjaston tiedotuslehti

15 Kansallinen digitaalinen kirjasto Markku Mäenpää Kansallisarkiston kokemuksia: Primolla lisää näkyvyyttä Kansallisarkistossa odotettiin jännittyneinä millainen uusi asiakasliittymä, Ex Libriksen Primo, on ja miten arkistoaines siihen suhtautuu. Arkistojen kuvailukäytännöt eri hierarkiatasoineen on luotu ennen nykyistä tietoverkkojen aikakautta eikä mielessä ole ollut Google-sukupolvi ja sen tottumukset. Ajatus lähentää muistiorganisaatioiden aineistoja toisiinsa ei ole uutta. KAMUT-yhteistyötä (kirjastot, arkistot ja museot) on ollut jo pitkään, mutta Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä edustaa jotain konkreettista. Asiakasliittymän pilotointi on nyt suunnilleen puolessa välissä ja ensimmäiset kokemukset saatu. Paljon on vielä työtä jäljellä sekä pilotoinnissa että myös itse järjestelmän käyttöönotossa, mutta ensimmäinen vaikutelma on positiivinen. Pilotointi alkoi kuten muillakin osallistujilla eli aineiston siirrolla asiakasliittymäohjelmistoon, Ex Libriksen Primoon, joka alun perin suunniteltiin kirjastojen tarpeisiin. Iloksemme arkistojen EAD-formaatti (Encoded Archival Description) siirtyi melko vaivattomasti asiakasliittymään. Suunnittelijamme Antti Laukkonen totesi myös tyytyväisenä, että uusi järjestelmä sisältää sellaista toiminnallisuutta, joka helpottaa arkistoainesten palveluprosessien alkupäätä, tiedon hakemista ja sen strukturointia. Primon hakujen kytkeminen arkistolaitoksen taustajärjestelmiin ja palveluketjuun tulee lisäämään myös palvelujemme näkyvyyttä. Pilotoinnin yhteydessä on entisestään voimistunut tarve uudistaa arkistojen kuvailu- ja luettelointikäytäntöjä. Niiden vieminen ja lähentäminen muiden muistiorganisaatioiden vastaaviin käytäntöihin näyttää olevan tiemme tulevaisuudessa. Primo korostaa siis myös eri sektorien kuvailujen ja metatietojen yhtenäisyyden tarvetta. Se asettaa arkistojen taustajärjestelmille, joista tieto haravoidaan Primoon, vaatimuksen käsitteiden yhteneväisyydestä. Kirjastot ovat tässä suhteessa MARC-formaatteineen arkistoja edellä. Primo tarjoaa mahdollisuuden luoda kansallisen näkymän rinnalle omia sektorikohtaisia näkymiä. Olemme alustavasti päätyneet siihen, että Primon näkymä olisi arkistolaitoksen tietopalvelujen aloitussivu. Sitä kautta asiakkaat pääsisivät yhden käyttöliittymän kautta aineistojamme ja palvelujamme hyödyntämään. Arkistolaitoksen suunnittelijoista Antti Laukkosesta ja Kare Salonvaarasta tulee Kansallisarkiston asiantuntijoista koostuva pilottiryhmä. Markku Mäenpää on Kansallisarkiston tietopalveluyksikön johtaja. 13

16 Riitta Autere Uuden hakupalvelun haasteet museomaailmalle Museoiden kokoelmat esineet, taideteokset, kuvat sekä viitetiedot arkistokokonaisuuksista nousevat kirjastojen aineisto tarjon nan rinnalle Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakasliittymän, Primon, hakupalvelussa. Museoille ominaisia haasteita on, mutta hyvällä yhteistyöllä pyritään saamaan hakujen piiriin arkisen elämän ja juhlan koko kirjo, metsätyökoneista taiteilijamuotokuviin, haarukoista vihkiryijyihin. Kuva: Museovirasto Vihkiryijy Ilmajoen Peuralasta vuodelta Suomen kansallismuseon kokoelmat. 14 Kansalliskirjaston tiedotuslehti

17 Kansallinen digitaalinen kirjasto Hakupalveluun on elokuussa 2010 käynnistyneen pilottivaiheen aikana viety museoiden kokoelmatietoja neljästä erilaisesta tietokannasta tai järjestelmästä. Mukana ovat seitsemän metsäkulttuuria tallentavan museon Kantapuu-museotietokanta (http:// Suomen museoiden yhteinen hakuportaali Suomen Museot Online (http:// suomenmuseotonline.fi), Museoviraston kehittämä Musketti-museotietojärjestelmä sekä Tuusulan taidemuseon kokoelmatiedot Valtion taidemuseon Muusa-kokoelmanhallintapalvelusta. Museoiden kokoelmatietokantojen erilaisuus asettaa haasteita tietojen siirrolle niin pilotin kuin tulevan tuotantovaiheenkin aikana. Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa on käytössä viitisenkymmentä erilaista järjestelmää kokoelmatietojen hallintaan. Jokaiseen näistä on mahdollista toteuttaa oma rajapinta ja tiedonsiirrossa käytettävä XML-rakenne, jos museot niin haluavat. Pilotissa mukana olevat museot päätyivät hyvin nopeasti yhtenäistämään tiedonsiirrossa käytettävän XML-tiedoston rakenteen. Ensimmäiset kokeilut osoittivat, että tiivistahtisessa työssä tietosisällön oikean esittämisen kannalta paras tulos saavutetaan museoiden yhteistyöllä ja kokoelmatietojen rakenteellisella yhdenmukaisuudella. Myös kansallisen hakupalvelun tavoite kaikki aineisto yhden haun piirissä vaatii aineistojen rakenteen yhdenmukaistamista. Museoaineiston tietojen siirrossa käytetään eurooppalaisessa Athena-hankkeessa kehitettyä Lightweight Information Descripting Objects (LIDO) XML-rakennetta (http://www. lido-schema.org). Kokoelmatietojen sovittelu yhteiseen XML-muotoon on ollut tähän mennessä yksi pilotin antoisimmista tehtävistä. Luetteloinnin käytäntöjen ja kuvailun todellisuuden Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa on käytössä viitisenkymmentä erilaista järjestelmää kokoelmatietojen hallintaan. tarkastelu kussakin museossa, viitetiedoissa käytettyjen kenttien yhdistäminen LIDO:n rakenteeseen ja keskustelut kollegoiden kanssa ovat johtaneet uudenlaiseen yhteistyöhön. Tähän mennessä olemme saaneet aikaan mukana olevat museojärjestelmät ja niistä hakupalveluun siirrettävät tietoelementit sisältävän yhteisen LIDO XML -rakenteen. Pilottiprojekti on saanut museot tarkastelemaan kokoelmiinsa kuuluvien esineiden ja taideteosten luettelointia. Tiedot, jotka museosektorilla on perinteisesti kirjoitettu ammattilainen ammattilaiselle -näkökulmasta museoiden sisäiseen käyttöön, siirretään nyt jaettavaksi uudenlaisessa ympäristössä. Ne ovat asiakkaiden käytettävissä kokonaan uudenlaisessa ympäristössä: esineet ja taideteokset nousevat esiin kirjojen, ääni- ja kuvatallenteiden ja arkistoaineiston rinnalle, jäsentyen käyttäjän tekemän haun tuloksena, käyttäjän valitsemin kriteerein. Kuvailun käytännöissä ja tiedonsiirron rakenteissa on vielä tarkistettavaa, jotta esineiden, taideteosten ja kuvien nimet, yleisnimet, erikoisnimet sekä erilaiset luokitukset asettuvat hakupalvelussa kohtiin, joista tiedon etsijä saa oikeat tiedot sisältävän hakutuloksen. Hakupalvelussa käytettävän sovelluksen kirjastolähtöisyys ja pilotissa käytetty kirjastomaailman ammattilaiskieli on synnyttänyt aivan uudenlaisia ongelmia: sekä kuullun että luetun ymmärtäminen, suomeksi ja englanniksi, on tässä kirjastokielikylvyssä vaatinut museoväeltä totuttelua ja malttia. Kirjastoaineiston hakuun tarkoitetun sovelluksen ominaisuuksien ja sen toiminnallisuuksien hahmottaminen on tuntunut välillä hankalalta, mutta sitä suurempi lienee kaikkien osallisten tyytyväisyys, kun tiedot ovat siirtyneet Primon uumeniin ja normalisoinnin jälkeen hakujen ulottuville. Ja kuten kielikyl- 15

18 Kuva: Tuusulan taidemuseo Pekka Halonen, Talvimaisema Pielisjärveltä, Tuusulan taidemuseo vyssä, pilotissakin yhä useampi osallistuja on oppinut uutta kieltä. Uskon, että löydämme oman skandinaaviskamme eri organisaatioiden samaa tarkoittavien käsitteiden sekamelskasta kevään aikana. Yhteisymmärrys ja käsitteiden yhteinen määrittely etenevät viikko viikolta. Oman vivahteensa tuovat tekijänoikeuskorvauksien asettamat rajoitukset kuva-aineiston näyttämiseen. Tekijänoikeuslain mukaisen suoja-ajan piirissä on esimerkiksi yli 93 % teoksista Tuusulan taidemuseon aineistosta. Näiden taideteosten kuvien liittäminen hakupalveluun tarkoittaa tekijänoikeuskorvausten suorittamista oikeuksien haltijoille. Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen linjausten mukaan kukin museo vastaa itse näistä korvauksista ja Tuusulan taidemuseossa korvaukset suoritetaan osana toimintamenoja. Tässä vaiheessa korvausten suuruus ja niiden vaikutus museon talouteen on vielä selvittämättä ja suoja-ajan piirissä olevien teosten kuvat pysyvät toistaiseksi hakijan ulottumattomissa. Pilottivaiheessa on siis lähes taideteoksen kokoelmasta esillä vain noin 180 teoskuvaa. Kaikkia pilottiorganisaatioita yhdistävät kysymykset tekijöiden nimien kirjailijoiden, taiteilijoiden, valajien, kaivertajien, kuvaajien ja muiden toimijoiden erilaisten kirjoitusasujen hallinnasta ja normalisoinnista. Nimien muodostaman tietomassan hallintaan tarkoitetulle auktoriteettitietokannalle on pikaista tarvetta kaikilla kolmella sektorilla, jotta tiedon etsijä löytää Gallen-Kallelansa ja Sam Vanninsa. Positiivinen yllätys on ollut sovellustoimittaja Ex Libriksen tiimin kyky käsitellä taideteosten viitetietoja ja rakentaa normalisointisäännöt testierien käsittelyyn heille ennestään tuntemattomaan tietomuotoon. Tähän mennessä pilotissa on työstetty siirrettävän aineiston tietosisältöä ja rakennetta. Seuraavaksi tarkennetaan tiedon asettumista oikeisiin kohtiin hakupalvelun käyttöliittymässä ja Primon toiminnallisuuksissa. Riitta Autere on projektipäällikkö Valtion taidemuseossa. 16 Kansalliskirjaston tiedotuslehti

19 Helene Juhola on näyttänyt suuntaa tablettien kehitykselle. Samalla se sai myös aikakauslehti- ja sanomalehtikustantajat todella kiinnostumaan. ipad-laitetta myytiin viime vuoden touko syyskuussa 7,6 miljoonaa. Toisenlaisia tablettilaitteita edustava Samsungin Galaxy tuli Suomen markkinoille syksyllä. Laitteet kehitereading Services-hanke: Sisältöjä sähköisille lukulaitteille Sähköiset lukulaitteet ja tablettitietokoneet ovat yksi mediasisältöjen käyttöalustoista. Ne mahdollistavat täysin uuden tyyppiset palvelut, joista voi rakentua merkittävää liiketoimintaa. ereading-hankkeen perus tavoitteena on luoda sisältö- ja kuluttajalähtöinen tapa/tapoja maksullisen sanomalehti-, aikakauslehti- ja kirjasisällön jakelemiseksi sähköisillä lukulaitteilla. Tärkeitä lähtökohtia ovat käyttäjälähtöisyys, helppokäyttöisyys ja runsas sisältövalikoima. Tablettien nousu ja haasteet Vuoden 2010 aikana tapahtui paljon. Sähkökirjojen osuus USA:ssa nousi yli 8 % koko kirjamarkkinasta. Amazonin Kindle-lukulaitetta myytiin arviolta 8 miljoonaa kappaletta. Viime toukokuussa julkistettu Applen ipad 17

20 Kuva: Suomen Kuvalehti Suomen Kuvalehden ipad-versio alkoi ilmestyä säännöllisesti ensimmäisenä Suomessa. Näytenumero ilmestyi syyskuussa tyvät ja hinnat laskevat. On ennustettu, että tänä vuonna markkinoille tulisi 150 erilaista tablettitietokonetta. Näistä tietysti vain osa menestyy. Kustantajien ydinosaamista on sisältöjen tuottaminen, jalostaminen ja paketointi kiinnostaviksi tuotteiksi ja palveluiksi. Amazon ja Apple eivät itse tuota sisältöjä vaan tarjoavat valmiin, mutta suljetun alustan erilaisten sisältöjen myymiseen. Suljettu tarkoittaa sitä, että ollaan sidoksissa Applen työkaluihin ja hyväksymisprosesseihin, kustantajat eivät saa asiakastietoa, tilauspohjaisuus liiketoimintamallina ei ole suosiossa ja lisäksi kymmenykset, joita joudutaan pulittamaan myynnistä saaduista tuloista, ovat merkittäviä, noin %. On selvää, että kustantajat haluaisivat päättää omien sisältöjensä jakelusta, hinnoittelusta ja laadusta sekä pitää suoran kontaktin asiakkaaseen. Miksi ereading-hanke? ereading-hankkeen tarkoituksena on toimia alustariippumattomasti, toisin sanoen sisältötuotteita pitäisi pystyä käyttämään kaikilla erilaisilla laitteilla. Hankkeessa keskitytään uusien tuote- ja mainontakonseptien kehittelyyn, liiketoiminta- ja ansaintamallien tutkimiseen, käyttäjäymmärryksen lisäämiseen ja mediakokemuksen tutkimiseen sekä teknologisten ratkaisujen ja käyttäjärajapintojen määrittelyyn ja kehittämiseen. Uusi alusta asettaa haasteita koko arvoketjulle. 18 Kansalliskirjaston tiedotuslehti

ASIAKASLIITTYMÄ. Erikoiskirjastokokous 21.10.2009. Ari Rouvari Kansalliskirjasto

ASIAKASLIITTYMÄ. Erikoiskirjastokokous 21.10.2009. Ari Rouvari Kansalliskirjasto ASIAKASLIITTYMÄ Erikoiskirjastokokous 21.10.2009 Ari Rouvari Kansalliskirjasto AGENDA Mikä asiakasliittymä? Mitä asiakkaille? Mitä kirjastoille, museoille ja arkistoille? Miten? Asiakasliittymän ja yhteisluettelon

Lisätiedot

Museoiden keskustelutilaisuus 20.8.2009. Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos

Museoiden keskustelutilaisuus 20.8.2009. Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos Museoiden keskustelutilaisuus 20.8.2009 Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos AGENDA Mikä KDK:n asiakasliittymä? Mitä asiakkaat siitä saavat? tiedonhaku Palvelut Europeana ja muut ulkoiset järjestelmät

Lisätiedot

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK - Kansallinen digitaalinen kirjasto Vesa Hongisto 7.12. www.kdk2011.fi KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto Lähtökohta Kokonaisarkkitehtuuri Asiakasliittymä Digitaalinen pitkäaikaissäilytys Hallintomalli

Lisätiedot

KDK-asiakasliittymä ja museot. Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Tapani Sainio, Kansalliskirjasto

KDK-asiakasliittymä ja museot. Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Tapani Sainio, Kansalliskirjasto KDK-asiakasliittymä ja museot Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Tapani Sainio, Kansalliskirjasto Asiakasliittymän tavoitteita Arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteistyö Yhteinen asiakasliittymä

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suomen VIII Arkistopäivät 18.5.2010 Jyväskylässä Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suunnittelija Tapani Sainio www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet

UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet 11.4.2008 Ari Rouvari SISÄLLYS Taustaa Digitaalisen kirjaston määritelmä 2007 Tietohallintostrategia 2007-2008 Tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto digitaalisten aineistojen ja palvelujen saatavuus. Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjasto

Kansallinen digitaalinen kirjasto digitaalisten aineistojen ja palvelujen saatavuus. Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto digitaalisten aineistojen ja palvelujen saatavuus Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjasto Asiakasliittymä kirjastojen, arkistojen ja museoiden keskeisille sähköisille

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen T.E.H.D.A.S. Arkisto Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista Juha Mehtäläinen Miksi arkistoida? Koska arkistoitavaa materiaalia on Performanssitaidetta halutaan kuvata - uutta aineistoa syntyy koko

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Mitä, miksi ja miten?

Mitä, miksi ja miten? ASIAKASLIITTYMÄ Museoiden KDK-päivä 29.4.2010 Ari Rouvari Kansalliskirjasto Mitä, miksi ja miten? AGENDA Asiakasliittymä: perusteet Aikataulu Asiakasliittymän palvelut Hankinta Pilotointi Asiakasliittymä

Lisätiedot

Kansalliset digitaaliset kirjastohankkeet ja digitointi

Kansalliset digitaaliset kirjastohankkeet ja digitointi Kansalliset digitaaliset kirjastohankkeet ja digitointi 11. Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Hämeenlinna 7.10.2010 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Kirjastoja kehitetään vastaamaan

Lisätiedot

Muusa ja KDK:n asiakasliittymä

Muusa ja KDK:n asiakasliittymä Muusa-palvelu Muusa ja KDK:n asiakasliittymä Keskustelutilaisuus museoiden kokoelmajärjestelmistä ja KDK:n asiakasliittymästä 20.8.2009 Kansallismuseon auditorio, Helsinki Riitta Autere,Valtion taidemuseo

Lisätiedot

KDK ja asiakasliittymä - tilannekatsaus. Tampereen kaupungnkirjasto, maakuntakirjastokokous 22.11.2011 Tapani Sainio, Kansalliskirjasto

KDK ja asiakasliittymä - tilannekatsaus. Tampereen kaupungnkirjasto, maakuntakirjastokokous 22.11.2011 Tapani Sainio, Kansalliskirjasto KDK ja asiakasliittymä - tilannekatsaus Tampereen kaupungnkirjasto, maakuntakirjastokokous 22.11.2011 Tapani Sainio, Kansalliskirjasto KDK-hankkeen painopistealueet Kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

KDK-Asiakasliittymä. KDK kevätseminaari 30.5.2012 Ari Rouvari

KDK-Asiakasliittymä. KDK kevätseminaari 30.5.2012 Ari Rouvari KDK-Asiakasliittymä KDK kevätseminaari 30.5.2012 Ari Rouvari Agenda Tavoitteet Ensimmäinen aalto Toinen aalto Järjestelmäarkkitehtuuri Demo Tavoitteet Asiakasliittymä Arkistojen, kirjastojen ja museoiden

Lisätiedot

Kansalliskirjasto, tietoyhteiskunnan palvelukeskus. Kirjastoverkkopäivän avaus 11.4.2008 Kai Ekholm

Kansalliskirjasto, tietoyhteiskunnan palvelukeskus. Kirjastoverkkopäivän avaus 11.4.2008 Kai Ekholm Kansalliskirjasto, tietoyhteiskunnan palvelukeskus Kirjastoverkkopäivän avaus 11.4.2008 Kai Ekholm Kansalliskirjaston yleiset tavoitteet 1. Vastata lakisääteisistä tehtävistä 2. Toimia kirjastoverkon

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen Minna Karvonen Kirjastojen tietojärjestelmät -koulutuspäivät 20.9.2012 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelman kirjaukset:

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto * * * Tekijänoikeudet

Kansallinen digitaalinen kirjasto * * * Tekijänoikeudet Kansallinen digitaalinen kirjasto * * * Tekijänoikeudet Museoiden KDK-ajankohtaispäivä 29.4.2010 Jorma Waldén Opetusministeriö 1 KDK-hankkeen tekijänoikeuskysymyksistä Tavoitteena edistää arkistojen, kirjastojen

Lisätiedot

MichaelPlus. Hankkeen esittely 30.11.2006. http://www.michael-culture.org/index.html. Mikael Vakkari Suunnittelija MichaelPlus hanke

MichaelPlus. Hankkeen esittely 30.11.2006. http://www.michael-culture.org/index.html. Mikael Vakkari Suunnittelija MichaelPlus hanke MichaelPlus Hankkeen esittely 30.11.2006 http://www.michael-culture.org/index.html Mikael Vakkari Suunnittelija MichaelPlus hanke MICHAEL (3 maata): 36 kuukautta (kesäkuu 2007) Kaksi hanketta Italia (koordinaattori),

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto

Kansallinen digitaalinen kirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto 25.9.2008 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto hankkeen tausta Kansalliset linjaukset velvoittavat kirjastojen, arkistojen ja museoiden tietovarantojen digitoinnin

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK Miten se palvelee?

Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK Miten se palvelee? Kuva: KDK-asiakasliittymän käyttäjätesti 23.5.2012 Kuvaaja: Carita Sirkeä 2012 Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK Miten se palvelee? OKM:n kirjastopäivät 12.12.2012 Heli Kautonen, Kansalliskirjasto

Lisätiedot

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tieteellisen kirjallisuuden tekijänoikeuspäivä Tieteiden talo 26.1.2016 Jukka-Pekka Timonen Harkitsetteko julkaisunne digiointia ja avaamista yleisön käyttöön verkossa

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Finna tehostaa ja mahdollistaa Finnan kehittämisen myötä KDK:sta tulee: Tiedon

Lisätiedot

Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet. Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012

Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet. Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012 Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012 KDK-Asiakasliittymä Konsortion toiminnan kehittäminen OS-ohjelmistoratkaisujen kartoitus,

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASIAKAS- LIITTYMÄSTÄ. AMK-kirjastopäivät 10.06.2010. Ari Rouvari Kansalliskirjasto

AJANKOHTAISTA ASIAKAS- LIITTYMÄSTÄ. AMK-kirjastopäivät 10.06.2010. Ari Rouvari Kansalliskirjasto AJANKOHTAISTA ASIAKAS- LIITTYMÄSTÄ AMK-kirjastopäivät 10.06.2010 Ari Rouvari Kansalliskirjasto AGENDA Asiakasliittymä: perusteet Aikataulu Tekijänoikeuteen liittyvää Hankinta Pilotointi Asiakasliittymä

Lisätiedot

KAMUT: Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön. ÄLYÄ VERKOSSA - WEB INTELLIGENCE Tiedekeskus Heureka, Vantaa 2.-3.9.

KAMUT: Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön. ÄLYÄ VERKOSSA - WEB INTELLIGENCE Tiedekeskus Heureka, Vantaa 2.-3.9. KAMUT: Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön ÄLYÄ VERKOSSA - WEB INTELLIGENCE Tiedekeskus Heureka, Vantaa 2.-3.9.2004 Muistiorganisaatiot KAMUT = kirjastot, arkistot ja museot ekam yhteistyö

Lisätiedot

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Esa-Pekka Keskitalo 19.5.2008 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on Suomessa yleisön saataville saatettujen

Lisätiedot

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi>

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi> Kysy kirjastonhoitajalta Linkkikirjasto Tiedonhaun portti Frank-monihaku kirjastot.fi> : Tiedonhaku-kanava Kaikki hakupalvelut ja hakutavat { www.kirjastot.fi/tiedonhaku Tiedonhaku-kanava kokoaa yhteen

Lisätiedot

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013 Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma Jorma Waldén 6.5.2013 Yleiskuva Säilytysvelvollisuus laitoksen tehtävien ja toiminnan kautta sisältää pitkäaikaissäilytyksen kulttuuri- ja tiedepoliittiset linjaukset,

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012

Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012 Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012 Sisältö Viestinnän Keskusliitto Next Media Kirjastolisenssihanke Kustantajanäkökulma Pilotti Pilotin tuloksia Kuva: Harri Heikkilä, Aalto ARTS Viestinnän

Lisätiedot

Arkistolaitos ja avoin tieto. Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen

Arkistolaitos ja avoin tieto. Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen Arkistolaitos ja avoin tieto Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen Avoimuus on keskeisin arvo Arkistolaitos edistää hyvän tiedonhallintatavan

Lisätiedot

Kokemuksia ekam-yhteistyöstä

Kokemuksia ekam-yhteistyöstä Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit ei hanki 5.6.2009 Kokemuksia ekam-yhteistyöstä Kansalliskirjasto Minna Kaukonen sisällysluettelo 1. Kansallinen digitointikeskus 2. ekam-yhteistyö 3. ekam ja KDK -

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto

Kansallinen digitaalinen kirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto Digitoinnin työpaja: Videoiden digitoinnin perusteet ja prosessit 5.3.2010 Minna Karvonen 1) Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) politiikkakehyksessä 2) KDK:n: tavoitteet

Lisätiedot

Näkymätön kokoelma. Ari Muhonen STKS seminaari 17.3.2015

Näkymätön kokoelma. Ari Muhonen STKS seminaari 17.3.2015 Näkymätön kokoelma Ari Muhonen STKS seminaari 17.3.2015 Asiani tänään Näkymätön kokoelma Kirjaston uusi paradigma Tarjooma Kirjaston omat kokoelmat Aineistojen yhteiskäyttö Avoimesti saatavilla olevat

Lisätiedot

Ääni%eiden digitoin, Kansalliskirjastossa

Ääni%eiden digitoin, Kansalliskirjastossa Ääni%eiden digitoin, Kansalliskirjastossa Kansalliskirjaston äänitekokoelma KK:lla laaja kokoelma, n. 160 000 äänite%ä Suomen suurin julkinen äänitekokoelma Vuodesta 1981 vapaakappalelaki AV- aineistolle,

Lisätiedot

Museo 2015-hanke. Mikael Vakkari, Projektipäällikkö,

Museo 2015-hanke. Mikael Vakkari, Projektipäällikkö, Museo 2015-hanke Mikael Vakkari, Projektipäällikkö, Museo 2015-hanke Museo 2015 Museo 2015 on Museoviraston, Valtion taidemuseon ja Suomen Museoliiton yhteinen hanke, joka toteutetaan vuosina 2011 2015

Lisätiedot

Korkeakoulukirjastojen RAKE-hanke

Korkeakoulukirjastojen RAKE-hanke Korkeakoulukirjastojen RAKE-hanke 2008 Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hanke Hankkeen tehtävänä on 1. hahmotella korkeakoulukirjastojen organisoituminen uudistuvassa korkeakoululaitoksessa

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto Asiakasliittymän kehittämishanke. Triangelipäivät 30.10.2008 Kristiina Hormia-Poutanen

Kansallinen digitaalinen kirjasto Asiakasliittymän kehittämishanke. Triangelipäivät 30.10.2008 Kristiina Hormia-Poutanen Kansallinen digitaalinen kirjasto Asiakasliittymän kehittämishanke Triangelipäivät 30.10.2008 Kristiina Hormia-Poutanen Haasteet Teknologinen kehitys Uudet käyttäjät uudet käyttötavat ja tarpeet (Googlesukupolvi

Lisätiedot

Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto

Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mobiileja medialaitteita Lukeminen erilaisilla laitteilla Kommunikointi, aktiivisuus Kännykät

Lisätiedot

Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014

Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014 Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014 Sakari Hanhimäki Projektitutkija, Porin taidemuseo jshanh@utu.fi sakari.hanhimaki@pori.fi Porin taidemuseon

Lisätiedot

KDK-asiakasliittymäkonsortion toimintaperiaatteet

KDK-asiakasliittymäkonsortion toimintaperiaatteet 1 (8) KDK-asiakasliittymäkonsortion Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymäkonsortion jäsenet ja Kansalliskirjasto noudattavat yhteistyössään näitä toimintaperiaatteita. Tarkemmin asiakasliittymän

Lisätiedot

E-kirjat sähköiset kirjat

E-kirjat sähköiset kirjat Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum E-kirjat sähköiset kirjat Tavoite: Tutustutaan sähköisiin kirjoihin ja kirjaston lukulaitteisiin. Sisältö Maksuttomia

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Suomalais-ugrilaisten aineistojen. digitoinnin pilottiprojekti (2012 2013)

Suomalais-ugrilaisten aineistojen. digitoinnin pilottiprojekti (2012 2013) Suomalais-ugrilaisten aineistojen digitoinnin pilottiprojekti (2012 2013) Tiivistelmä Tässä esitteessä esitetään tuotantovälineet ja -prosessi sekä organisaatio suomalais-ugrilaisten aineistojen digitoinnin

Lisätiedot

econtentplus ATHENA -hanke Access to cultural heritage networks across Europe KDK ajankohtaispäivä 29.4.2010 Suvi Leukumaavaara

econtentplus ATHENA -hanke Access to cultural heritage networks across Europe KDK ajankohtaispäivä 29.4.2010 Suvi Leukumaavaara econtentplus ATHENA -hanke Access to cultural heritage networks across Europe KDK ajankohtaispäivä 29.4.2010 Suvi Leukumaavaara Hanke Best Practice Network for Digital Libraries -hanke edistää Europeanaan

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto

Kansallinen digitaalinen kirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto Luonnontieteelliset museopäivät 24.3.2009 Minna Karvonen & Tapani Sainio Digitaalisia kirjastoja koskeva Euroopan unionin toiminta kuinka kulttuuriaineistojen ja tieteellisen

Lisätiedot

Kotimaiset e-kirjat kirjastoihin konsortion ja kustantajien yhteistyöllä

Kotimaiset e-kirjat kirjastoihin konsortion ja kustantajien yhteistyöllä Kotimaiset e-kirjat kirjastoihin konsortion ja kustantajien yhteistyöllä Arja Tuuliniemi, Kansalliskirjasto, FinELib FinELibin aineistopäivä 22.4.2013 Lähtötilanne vuonna 2011 Ulkomaisia, engl.kiel. e-kirjoja

Lisätiedot

CC0-lisenssi: case Finna

CC0-lisenssi: case Finna CC0-lisenssi: case Finna Avoin data levällään? STKS:n seminaari 22.1.2014 Tapani Sainio, Kansalliskirjasto Missä ollaan nyt? Finnan lähtökohtana on ollut metatiedon avoimuus ja yhteiskäyttöisyys. Nykyisen

Lisätiedot

KDK-asiakasliittymä. AMKIT- ja Linnea2-konsortioiden yhteiskokous 24.4.2012 Kristiina Hormia-Poutanen

KDK-asiakasliittymä. AMKIT- ja Linnea2-konsortioiden yhteiskokous 24.4.2012 Kristiina Hormia-Poutanen KDK-asiakasliittymä AMKIT- ja Linnea2-konsortioiden yhteiskokous 24.4.2012 Kristiina Hormia-Poutanen Kansallinen digitaalinen kirjasto OKM:n koordinoima hanke Tavoitteet: yhteisen asiakaskäyttöliittymän

Lisätiedot

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011 Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta Riitta Kela 21.11.2011 Vapriikin kuva-arkisto- Tampereen museoiden kuvakokoelmat kokoelmissa 1,1 miljoonaa valokuvaa kokoelmien alueellinen rajaus

Lisätiedot

Finnaa arkistoille. Aki Lassila Arkistot 26.11.2012

Finnaa arkistoille. Aki Lassila Arkistot 26.11.2012 Finnaa arkistoille Aki Lassila Arkistot 26.11.2012 Finnan arkkitehtuuri Asiakasliittymä rakentuu useista moduleista, jotka on integroitu toisiinsa; uusia moduleita voidaan integroida järjestelmään tarpeen

Lisätiedot

Finna 2020 - Johtava avoimen kulttuurin ja tieteen hyödyntämisen väylä

Finna 2020 - Johtava avoimen kulttuurin ja tieteen hyödyntämisen väylä Finna 2020 - Johtava avoimen kulttuurin ja tieteen hyödyntämisen väylä Kristiina Hormia-Poutanen Johtaja, Kirjastoverkkopalvelut Finna-päivä 10.11.2015 Kansallismuseo Abrahan Ortelius 1574, Kansalliskirjasto

Lisätiedot

Korkeakoulukirjastojen keskitetyt kirjastoverkkopalvelut. 2008 Kristiina Hormia-Poutanen

Korkeakoulukirjastojen keskitetyt kirjastoverkkopalvelut. 2008 Kristiina Hormia-Poutanen Korkeakoulukirjastojen keskitetyt kirjastoverkkopalvelut 2008 Kristiina Hormia-Poutanen Tausta Kansalliskirjasto 2002 seurantaryhmän muistio (2006) Kansalliskirjastosta kirjastoverkon palvelukeskus 1.8.2006

Lisätiedot

Arkistoaineistojen sisällönkuvailu

Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Suomen yliopistokirjastojen neuvosto Sisällönkuvailuverkoston Sisällönkuvailupäivä 22.11.2013 Kenneth Ahlfors Arkistokuvailu Arkistokuvailun ominaispiirre on, että tietovarannon

Lisätiedot

Open Journal Systems digitoitujen aineistojen tallennusalustana ANTTI-JUSSI NYGÅRD SUUNNITTELIJA, TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA

Open Journal Systems digitoitujen aineistojen tallennusalustana ANTTI-JUSSI NYGÅRD SUUNNITTELIJA, TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA Open Journal Systems digitoitujen aineistojen tallennusalustana ANTTI-JUSSI NYGÅRD SUUNNITTELIJA, TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA OJS digitoitujen aineistojen julkaisualustana Mikä Open Journal Systems

Lisätiedot

AHAA-palvelu ja Finnan räätälöinti 11.11.2014

AHAA-palvelu ja Finnan räätälöinti 11.11.2014 AHAA-palvelu ja Finnan räätälöinti 11.11.2014 MIKÄ ON AAHA? AHAA on arkistoille suunnattu palvelu ja työkalu arkistokuvailun toteuttamiseksi Arkistoille palvelu tarjoaa työkalun aineistojen kuvailuja järjestämisprosessin

Lisätiedot

ereading projekti ja lukulaitemarkkinat

ereading projekti ja lukulaitemarkkinat 1 ereading projekti ja lukulaitemarkkinat Helene Juhola, Kehitysjohtaja Kristiina Markkula, projektijohtaja 2.12.2010 1 Kuuma aihe sähköiset lukulaitteet ja tabletit 2 1 Nämä puhuttivat viime syksynä Amazon

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto. Ajankohtaisseminaari digitoinnista 11.2.2009 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto. Ajankohtaisseminaari digitoinnista 11.2.2009 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto Ajankohtaisseminaari digitoinnista 11.2.2009 Minna Karvonen Digitaalisia kirjastoja koskeva Euroopan unionin toiminta - kuinka kulttuuriaineistojen ja tieteellisen tiedon

Lisätiedot

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Kuva: Kalle Kultala, Suomen valokuvataiteen museo. KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Tutkija Maria Virtanen, Suomen valokuvataiteen museo Esitys perustuu -Suomen valokuvataiteen museon tammikuussa

Lisätiedot

SÄHKÖISET SISÄLLÖT YLEISIIN KIRJASTOIHIN. Virva Nousiainen-Hiiri

SÄHKÖISET SISÄLLÖT YLEISIIN KIRJASTOIHIN. Virva Nousiainen-Hiiri SÄHKÖISET SISÄLLÖT YLEISIIN KIRJASTOIHIN Virva Nousiainen-Hiiri TAUSTAA YKN päätti kokouksessa 15.4.2011 perustaa valtakunnallisen hankkeen, joka keskittyy kirjastojen e-aineistoihin ja niiden lainaamiseen

Lisätiedot

Strategisia linjauksia Aija Laine Suunnittelija/ Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto/helsingin kaupunginkirjasto

Strategisia linjauksia Aija Laine Suunnittelija/ Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto/helsingin kaupunginkirjasto Strategisia linjauksia Aija Laine Suunnittelija/ Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto/helsingin kaupunginkirjasto 040-1682636 aija.laine@turku.fi Yleisten kirjastojen neuvosto

Lisätiedot

Datanhallinnan oppaan esittely mitä ovat IDA, AVAA, KATA, PAS, REMS? Johanna Blomqvist, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus

Datanhallinnan oppaan esittely mitä ovat IDA, AVAA, KATA, PAS, REMS? Johanna Blomqvist, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Datanhallinnan oppaan esittely mitä ovat IDA, AVAA, KATA, PAS, REMS? Johanna Blomqvist, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus avointiede.fi www.avointiede.fi -> Datanhallinnan opas Tutkimusdatan hallinnan

Lisätiedot

Digitoidut aineistot ja kaukopalvelu. Harri Ahonen Suomen tieteellinen kirjastoseura Kokoelmatyöryhmä

Digitoidut aineistot ja kaukopalvelu. Harri Ahonen Suomen tieteellinen kirjastoseura Kokoelmatyöryhmä Digitoidut aineistot ja kaukopalvelu Harri Ahonen Suomen tieteellinen kirjastoseura Kokoelmatyöryhmä Miten digitointi vaikuttaa kaukopalveluun? Kaukopalvelu Kirjastojen kokoelmat: -Painatteet -Tallenteet

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto

Kansallinen digitaalinen kirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto - käyttörajoitusten t huomioiminen i i Kansallisen digitaalisen it kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset, taloudelliset

Lisätiedot

Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat. Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä

Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat. Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä Mikä RDA on RDA = Resource Description and Access RDA on kuvailusäännöt, jotka kertovat: mitä valitaan

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tausta, tavoitteet ja tilanne

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tausta, tavoitteet ja tilanne Kansallinen digitaalinen kirjasto: tausta, tavoitteet ja tilanne Minna Karvonen, opetus- ja kulttuuriministeriö Informaatiotutkimuksen yhdistys ITY ry Kevätseminaari 22.5.2010 Kansallinen digitaalinen

Lisätiedot

KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY. Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen

KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY. Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen Kokoelmakartta yliopistokirjastojen verkoston strategiassa n Strategian (2002-) keskeisiä tavoitteita

Lisätiedot

TTA, PAS ja julkishallinnon standardisointi

TTA, PAS ja julkishallinnon standardisointi TTA, PAS ja julkishallinnon standardisointi Juha Hakala Kansalliskirjasto 2013-03-19 Miksi TTA tarvitsee KDK:n PASmäärityksiä? Jos tutkimusdata on tarkoitus säilyttää pitkäaikaisesti (yhteisessä) PAS-sovelluksessa,

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön puheenvuoro Leena Vestala, johtaja. 17.05.2010 Tampereen yliopiston kirjaston 85-vuotisjuhlaseminaari

Opetus- ja kulttuuriministeriön puheenvuoro Leena Vestala, johtaja. 17.05.2010 Tampereen yliopiston kirjaston 85-vuotisjuhlaseminaari Opetus- ja kulttuuriministeriön puheenvuoro Leena Vestala, johtaja 17.05.2010 Tampereen yliopiston kirjaston 85-vuotisjuhlaseminaari Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen Haasteina mm. toimintaympäristön

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

Selvitys kirjastojärjestelmistä

Selvitys kirjastojärjestelmistä Sisällys Selvitys kirjastojärjestelmistä... 2 Taustaa... 2 Suomessa tällä hetkellä käytössä olevat järjestelmät... 2 Kuvaus yleisissä kirjastoissa käytössä olevista verkkokirjastoista... 3 Kuvaus korkeakoulukirjastoissa

Lisätiedot

FinELibin verkkoaineistojen lisensioinnin rakenteellinen kehittäminen. STKS:n Tietoaineistoseminaari 15.10.2010 Arja Tuuliniemi, FinELib

FinELibin verkkoaineistojen lisensioinnin rakenteellinen kehittäminen. STKS:n Tietoaineistoseminaari 15.10.2010 Arja Tuuliniemi, FinELib FinELibin verkkoaineistojen lisensioinnin rakenteellinen kehittäminen STKS:n Tietoaineistoseminaari 15.10.2010 Arja Tuuliniemi, FinELib FinELib-konsortio ja Kansallinen konsortio palveluyksikkö jäseninä

Lisätiedot

Näkökulmia sähkökirjoihin ja kirjastoihin Kristiina Markkula, Suomen Kustannusyhdistys, VKL Virva Nousiainen-Hiiri, Helsingin kaupunginkirjasto

Näkökulmia sähkökirjoihin ja kirjastoihin Kristiina Markkula, Suomen Kustannusyhdistys, VKL Virva Nousiainen-Hiiri, Helsingin kaupunginkirjasto Näkökulmia sähkökirjoihin ja kirjastoihin Kristiina Markkula, Suomen Kustannusyhdistys, VKL Virva Nousiainen-Hiiri, Helsingin kaupunginkirjasto yleisten kirjastojen keskuskirjasto Sisältö Next Media Yleisten

Lisätiedot

Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin

Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Aija Laine Suunnittelija Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto / Helsingin kaupunginkirjasto 040 168 2636 aija.laine@turku.fi Taustaa

Lisätiedot

Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä

Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä Muistio Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä aika: 9.9.2003 klo 13.00 15.50 paikka: Suomalaisen

Lisätiedot

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa

Lisätiedot

Kansallinen radio- ja televisioarkisto. Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009

Kansallinen radio- ja televisioarkisto. Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009 Kansallinen radio- ja televisioarkisto Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009 Lasse Vihonen 29.12.2008 Uusi kulttuuriaineistolaki Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto mitä tehdään ja mitä tavoitellaan?

Kansallinen digitaalinen kirjasto mitä tehdään ja mitä tavoitellaan? Kansallinen digitaalinen kirjasto mitä tehdään ja mitä tavoitellaan? Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit ei hanki - seminaari 5.6.2009 Minna Karvonen Muutossuunnat & Kansallinen digitaalinen kirjasto

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Yhtenäisen juonen lohtu : Kirjasampo, lukeminen ja muisti

Yhtenäisen juonen lohtu : Kirjasampo, lukeminen ja muisti Yhtenäisen juonen lohtu : Kirjasampo, lukeminen ja muisti Miten Kirjasampoa voi hyödyntää kaunokirjallisuuden etsimisessä ja lukemisessa Kun tarinoita ei kerrota, me olemme vaarassa eksyä. Valheisiin kompastuu,

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Viisaat hankinnat: Avoimuudet uusissa JIT 2015 -ehdoissa JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla Avoimet

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ASIAKASLIITTYMÄ

Kansallinen digitaalinen kirjasto ASIAKASLIITTYMÄ Kansallinen digitaalinen kirjasto ASIAKASLIITTYMÄ 11.2.2009 Ari Rouvari SISÄLLYS Taustaa Tavoitteet Uusi arkkitehtuuri Asiakasliittymän toiminnallisuus Palvelut Haasteet ja mahdollisuudet Aikataulu Kansallinen

Lisätiedot

Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013

Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013 Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013 Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 31.5.2013 1 Kirjaston ydintoiminnot ASIAKKAAT KOKOELMA-

Lisätiedot

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl. Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista

Lisätiedot

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

Kirjastohakemisto Frank-monihaun uudistaminen Kirjastot.fi-uudistus Muita ajankohtaisia Kirjastot.fi-asioita

Kirjastohakemisto Frank-monihaun uudistaminen Kirjastot.fi-uudistus Muita ajankohtaisia Kirjastot.fi-asioita Kirjastohakemisto Frank-monihaun uudistaminen Kirjastot.fi-uudistus Muita ajankohtaisia Kirjastot.fi-asioita YKN 11.4.2013 - matti.sarmela@kirjastot.fi Kirjastohakemisto Kirjastot.fi:n yleisten kirjastojen

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Tekstin digitointi Kansallisarkistossa

Tekstin digitointi Kansallisarkistossa Tekstin digitointi Kansallisarkistossa 19.11.2009 ISTVÁN KECSKEMÉTI yksikönjohtaja, FT Tehtävä Arkistolaitoksen tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen

Lisätiedot

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 Mitä palveluita tarjotaan VALDA-tietojärjestelmän ensimmäisestä versiosta? Mitä hyötyä saat tästä organisaatiollesi? IBM, Helsinki 14.5.2009 Hankepäällikkö Toini Salmenkivi

Lisätiedot

E-kirjojen lukulaitteet ja sähkökirjat Suomessa

E-kirjojen lukulaitteet ja sähkökirjat Suomessa E-kirjojen lukulaitteet ja sähkökirjat Suomessa Aija Laine Kirjastonhoitaja Turun kaupunginkirjasto Aikuisten palvelut/tietotiimi aija.laine@turku.fi 040-1682636 Turun kaupunginkirjaston lainattavat lukulaitteet

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Ajankohtaista OKM:stä ja KDK:sta

Ajankohtaista OKM:stä ja KDK:sta Ajankohtaista OKM:stä ja KDK:sta Minna Karvonen 8.10.2012 Valtion talousarvioesitys 2013 Kansallinen digitaalinen kirjasto Valtion vuoden 2013 talousarvion menojen (54 093 milj. euroa) jakautuminen pääluokittain

Lisätiedot