ORIMATTILAN TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ORIMATTILAN TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY"

Transkriptio

1 ORIMATTILAN TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY Kirsti Anttila Kati Kupari Opinnäytetyö, Syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 2 TIIVISTELMÄ Anttila, Kirsti & Kupari, Kati. Orimattilan terveyskeskuksen vuodeosastojen asiakastyytyväisyyskysely. Lahti, syksy 2004, 81 s, 6 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö, Diakoninen sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma, sosiaali- ja terveysala, sairaanhoitaja (AMK). Hoitotyönlaatu ja sen kehittäminen koetaan tärkeäksi terveydenhuollossa. Myös hoitotyötä halutaan kehittää entistä enemmän potilaslähtöisempään suuntaan. Aikaisempien tutkimusten mukaan potilaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa asiakkaiden mielipiteitä hoidosta Orimattilan terveyskeskuksen vuodeosastoilta. Tavoitteena on selvittää, kuinka tyytyväisiä vuodeosastojen potilaat ovat itsemääräämisoikeuden, potilasturvallisuuden, tiedonsaantioikeuden, vuorovaikutuksen ja luottamuksellisuuden suhteen. Tavoitteena on kartoittaa, onko hyvän hoidon kokemisessa eroa iän, sukupuolen, hoitoajan ja osastojen välillä. Opinnäytetyön aineisto kerättiin Orimattilan terveyskeskuksen kolmelta eri vuodeosastolta heinä- syyskuun välillä, Tutkittavan joukon koko oli kolmen eri vuodeosaston potilaat, 72 potilasta, joista 58 osallistui tutkimukseen. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, jossa oli 31 monivalintakysymystä. Aineisto analysoitiin suorilla jakaumilla ja ristiintaulukoinneilla. Tulosten mukaan on nähtävissä, että potilaat ovat tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Itsemääräämisoikeus, potilasturvallisuus, tiedonsaantioikeus, vuorovaikutus ja luottamuksellisuus toteutuivat hyvin potilaiden mielestä hoitotyössä. Iällä, sukupuolella, hoitoajalla ja osastojen välillä ei ollut merkittävää eroa hyvän hoidon kokemisessa. Tulosten perusteella itsemääräämisoikeuden ja tiedonsaannin suhteen olisi kuitenkin kehitettävää. Opinnäytetyöstä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää vuodeosastojen hoitotyön kehittämisessä. Tuloksista esiin nousseet ongelmat auttavat hoitohenkilökuntaa kohdistamaan huomion havaittuihin epäkohtiin, kuten tiedon antamiseen potilaalle. Tulokset antavat tietoa vuodeosastojen henkilökunnalle, niin hoitajille kuin lääkäreille tekemästään hoitotyön laadusta. Asiasanat: vuodeosastot; potilaat; hoitotyö; asiakastyytyväisyys; kvantitatiivinen tutkimus

3 3 ABSTRACT Anttila, Kirsti & Kupari, Kati. Survey of Customer Satisfaction at Orimattila Health Centre, Lahti, Autum, 2004, Language: Finnish, 81 pages, 6 appendices. Diaconia Polytechnic, Lahti Unit, Degree Programme in Diaconial Social Welfare, Health Care and Education. The quality of nursing and the developing of the same are important in health care. Nursing will be developed more to the direction of taking care of the needs of the patients. The purpose of this study was to collect information of patients opinions of nursing on the wards at Orimattila Health Centre. The aim was to find out how satisfied the patients of the wards were with respect to self-determination, patients security, the right to receive information, interaction and confidentiality. The goal was to survey if there were differencies between ages, genders, lengths of nursing and wards when evaluating experiences of good care. Data for this study were collected on three different wards at Orimattila Health Centre between July and September The sample was 72 patients and 58 patients participated on three different wards. The data for the survey were collected with a structured questionnaire of thirty-one multiple-choice questions. The sample was analyzed using straight distribution and cross-tabulation. According to the results, the patients were satisfied with the nursing in general. In the patients opinion self-determination, patients security, the right to receive information, interaction and confidentiality worked out well. There were no significant differences between ages, genders, lengths of nursing and wards as to good care. The results showed that there was need for improvement in self-determination and receiving information. The results in this study can be exploited for developing nursing on the wards. The problems this study showed up help the nursing staff address their attention to defects e.g. in giving information to the patient. The results provide information on the quality of the nursing to the staff of the wards, to both the nurses and the doctors. Keywords: wards; patients; nursing; customer satisfaction; quantitative research.

4 4 SISÄLLYS JOHDANTO 6 1 POTILAAN HYVÄ HOITO Hyvä hoito terveydenhuollossa Potilaan itsemääräämisoikeus Potilaan turvallisuus.12 2 POTILAAN JA HOITAJAN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS Potilaan ja hoitajan välinen yhteistyö vuodeosastolla Potilaan ja hoitajan välinen luottamuksellisuus Potilaan oikeus tiedonsaantiin TUTKIMUKSEN KUVAUS Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelmat Tutkimuksen menetelmät Kyselylomakkeen laatiminen Kohderyhmä ja aineistonkeruu Aineiston analyysi.22 4 TUTKIMUSTULOKSET Aineiston kuvaus Itsemääräämisoikeus Turvallisuus Tiedonsaanti Vuorovaikutus Luottamuksellisuus Yleinen hoidon arviointi POHDINTA Tutkimuksen luotettavuus Tulosten pohdintaa Jatkotutkimusehdotuksia...37

5 5 LÄHTEET...38 LIITTEET 40 Liite 1. Tutkimuslupahakemus...40 Liite 2. Saatekirje kyselyyn osallistujille 41 Liite 3. Aineiston keruuseen käytetty kyselylomake..42 Liite 4. Suorat jakaumat kyselylomakkeessa 52 Liite 5. Aineistosta tehtyjä ristiintaulukointeja...63 Liite 6. Orimattilan terveyskeskuksen toimintafilosofia.68

6 6 JOHDANTO Tänä päivänä pidetään tärkeänä kehittää terveydenhuollon palveluja ja niiden laatua. Aihetta on viime aikoina tutkittu ja on käyty paljon keskusteluja siitä, millä tasolla hoidon laatu nykyisin Suomessa on. Tutkimusten mukaan asiakkaat ja potilaat ovat olleet varsin tyytyväisiä saamiinsa hoitoihin ja arvostavat nykyistä terveydenhuoltojärjestelmäämme korkealle. (Sosiaali- ja terveysministeriö 1999, 5.) Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista todetaan, että jokaisella kansalaisella on oikeus hyvään terveydenhuoltoon sen tasoisena kuin hänen kotikunnallaan on mahdollista järjestää. Terveyspalvelujen tuottajan on siis huolehdittava hoidon laadusta ja sen toimivuudesta. On myös tärkeää huomioida jokaisen ihmisen yksilöllisyys ja hoidon kokemuksen ainutkertaisuus potilaan näkökulmasta. Nämä asiat tulisi huomioida tuotettaessa laadultaan hyvää hoitoa. (Kujala 2003, 19.) Orimattilan terveyskeskuksesta pyydettiin opinnäytetyön aihetta. Aiheeksi muodostui vuodeosastoille asiakastyytyväisyyskysely. Aihe on noussut niin potilaiden kuin hoitohenkilökunnan tarpeista. Henkilökunta toivoi tutkimuksessa kiinnitettävän erityisesti huomiota potilaan itsemääräämisoikeuteen, potilasturvallisuuteen, hoitajan ja potilaan väliseen vuorovaikutussuhteeseen sekä luottamuksellisuuteen ja tiedonsaantiin osastoilla. Aihe oli hyvin mielenkiintoinen ja tärkeä hoitotyön kehittämisen kannalta. Vuodeosastoja Orimattilan terveyskeskuksessa on kolme. Osastoista yksi on keskittynyt dementia potilaiden hoitoon. Yhdellä osastoista hoidetaan myös kirurgisia potilaita. Potilaina ovat pääasiassa vanhukset, jotka eivät pärjää itsenäisesti kotona ja jotka tarvitsevat sairaanhoidollisia toimenpiteitä. Vuodeosastot ovat jaoteltu väestövastuualueitten mukaan. Systemaattinen potilaspalautteen hankkiminen on tärkeää kehitettäessä sairaanhoitoa. Tutkimusten mukaan potilaat ovat hoitohenkilökunnalle saamaansa hoitoon yleensä tyytyväisiä ja he harvoin ilmaisevat mielipiteitään sairaalassa ollessaan. (Töyry, Julkunen-Vehviläinen, Roine, Mattila & Rissanen 1999, )

7 7 On tärkeää saada tutkittua tietoa siitä, millaiseksi potilaat kokevat hyvän hoidon. Opinnäytetyön tulosten toivotaan hyödyttävän käytännön hoitotyötä ja sen kehittämistä. On tärkeää saada potilaan näkökulma asiasta, koska hoitotyön tehtävä on toimia potilaan hyväksi hänen ehdoillaan. Asiakastyytyväisyys on osa hyvää hoitoa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kyselyn avulla kartoittaa niitä asioita, jotka tekevät asiakkaiden mielestä hoidosta laadukasta. Aineisto kerättiin kolmen vuodeosaston potilailta.

8 8 1 POTILAAN HYVÄ HOITO 1.1 Hyvä hoito terveydenhuollossa Hoitotyö on tarkoin määrätty sarja toimintoja, joilla pyritään toteuttamaan hoitotyön tarkoitus. Hoitotyön tavoitteena on auttaa asiakasta terveyden ylläpitämisessä ja, jos asiakkaan tila muuttuu, antamaan riittävästi sellaista hoitoa, joka on tarpeen asiakkaan terveyden palauttamiseksi. Jollei terveyttä voida saavuttaa, hoitotyön tehtävänä on kohottaa asiakkaan elämän laatua ja maksimoida hänen voimavaroja niin kauan, kun hän elää. Olennainen osa hoitotyöstä tähtää yksilön inhimillisten tarpeiden tyydyttämiseen. (Yura & Walsh 1988, 98. ) Hyvän hoitamisen tavoitteena on toisen ihmisen hyvinvoinnin edistäminen. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi hoitohenkilökunnalle on asetettu eettisiä ohjeita ja lakeja hyvästä hoidosta ja sen toteutuksesta. Eettisten ohjeiden mukaan hoitajan perustehtävänä on edistää ja parantaa terveyttä sekä ehkäistä sairautta ja kärsimystä. Toinen tärkeä periaate on jokaisen potilaan kunnioittaminen ainutkertaisena persoonana. Potilaita tulisi hoitaa tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden periaatteita noudattaen. Hoitotyön tehtävänä on ihmisten omien voimavarojen tukeminen ja lisääminen, itsenäisen selviytymisen edistäminen sekä elämänlaadun parantaminen. (Kalkas & Sarvimäki 1996, 37, 47-48, 66, 98.) Useilla osastoilla on käytössä osaston oma toimintafilosofia, joka omalta osaltaan ohjaa hoitoa laadukkaampaan suuntaan. Myös Orimattilan terveyskeskuksen vuodeosastoilla on käytössä oma toimintafilosofia. (Liite 6.) Hyvän hoitotyön tehtävänä on siis huomioida potilaan yksilöllisyys ja eettisyys hoitotyössä. Leena Niinistön (1995, 51) kirjoittamassa artikkelissa tuodaan myös toisenlainen näkökulma hyvään hoitoon. Hänen mukaan hyvä hoito koostuu tiedosta, taidosta, kunnioituksesta sekä potilaan ja hoitohenkilökunnan keskinäisestä luottamuksesta. Hyvää hoitoa tarkastelevissa tutkimuksissa moitteita saattavat saada esimerkiksi pitkät jonot tai se, että potilaat joutuvat eri lääkärin hoitoon. Potilaalle hyvä hoito on omakohtainen elämys, hoidon ja hyvän vuorovaikutuksen summa. Potilas

9 9 odottaa, että hoito on virheetöntä ja tapahtuu kaikkien osapuolten välisessä yhteistyössä sujuvasti. Potilaan käsitykseen hoidon laadusta vaikuttaa se, millaista yhteistyö hoitoyksikön ja potilaan välillä on. Tähän taas vaikuttavat muun muassa hoitoyksikön ilmapiiri, odotusajat, henkilökunnan asenteet, käyttäytyminen potilaita kohtaan, palvelualttius ja potilaan tiedonsaannin mahdollisuudet. Myös potilaan aikaisemmat kokemukset palveluista vaikuttavat siihen. Potilaan odotuksiin ja vaatimuksiin vaikuttavat ikä, sukupuoli, koulutus, ammatti ja sosioekonominen asema. Useimmiten potilaan vaateet hyvälle hoidolle eivät vaadi rahaa, kuten inhimillisten tarpeiden täyttäminen, inhimillinen kohtelu sekä hyvä vuorovaikutussuhde. (Töyry, Julkunen- Vehviläinen, Roine, Mattila & Rissanen. 1999, ). Hyvän hoito on haluttu turvata myös lainsäädännön avulla. Potilaalla on oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun. Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla on oikeus päästä ilman syrjintää terveydentilansa edellyttämään ja laadultaan hyvään hoitoon. Potilasta on kohdeltava niin ettei hänen ihmisarvoaan loukata ja niin, että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992, 2 luku, 3.) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, antaa myös juridisen vahvistuksen hoitoetiikan kehittymiselle (Lindqvist 1995, 96). Siinä on määritelty keskeiset potilaan hoitoon ja kohteluun liittyvät periaatteet ja sen tarkoituksena on selkiinnyttää ja vahvistaa potilaan oikeusturvaa sekä edistää luottamuksellisen hoitosuhteen syntymistä moniarvoisessa ja teknistyvässä terveydenhuollossa (Kokkonen 1996, 3345). Lindqvistin (1995, 96) mukaan luottamus ja yhteistyöhalu takaavat kuitenkin hoidon eettisyyden paremmin kuin kirjoitettu lakipykälät. Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista pidetään muun muassa yksityisyyden suojaa, tietojen luottamuksellisuutta, itsemääräämisoikeutta ja tiedonsaantia potilaalle keskeisinä kuuluvina oikeuksina. Potilaan lakisääteinen asema on siis maassamme vahva. Hyvä hoito on lakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuva oikeus. Potilaslaissa on myös määritelty eräitä keskeisiä hyvän hoidon elementtejä: potilaalle on ymmärrettävällä tavalla annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä sekä eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan ja hänen kieltäytyessään hoidosta edelleen yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksytyllä tavalla hoitaa. Jos täysi-ikäinen potilas ei pysty päättämään hoidostaan, potilaan läheistä

10 10 on ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä kuultava sen selvittämiseksi, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. (Paunio 1999, ) Voutilaisen (2004, 14-17) mukaan riittävä henkilöstön määrä ja koulutuksen merkitys toimivat laadun takeena. Asiakkaiden tarpeiden määrittäminen, konkreettisten tavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen kriittinen arvioiminen on tärkeää. Väitöksessä tutkittujen ikääntyneiden omaiset arvioivat hoitotyön laadun hyväksi. Omaiset olisivat kuitenkin halunneet osallistua asiakkaiden hoitoon ja sen suunnitteluun nykyistä enemmän. Hyvään hoitoon sisältyvät yksilöllinen hoito, ammattitaitoinen hoitohenkilökunta sekä myös hoidettavien omaisten huomioiminen. Kujalan (2003, 162) tutkimuksen mukaan kaikki potilaan kohtelua, yksilöllisyyttä ja arvostusta koskevat hoitotekijät saivat potilailta suuren arvostuksen. Hoitotilanteet ja hoitotapahtumat eivät koskaan saisi toteutua kaavamaisesti jokaiselle potilaalle samaan tapaan. Tällöin ihminen kokee olevansa kohde, ulkopuolinen omassa asiassaan. Yksilölle on annettava riittävästi aikaa, riittävä kommunikaatio ja kuulluksi tuleminen. Myös yksilöllisyys ja intimiteetti on turvattava. On tiedettävä, mikä asiakkaan oma tavoite on ja mitä hän odottaa. Asiakas tietää parhaiten vaivastaan ja hänen tietonsa on oltava tasavertaisesti hoitotapahtumassa mukana. Asiakas tuo hoitotilanteeseen oman subjektiivisen tietonsa ja ammattihenkilö oman ammatillisen tietonsa. Siten ammattihenkilöt määrittelevät ja toteuttavat hoidon, mutta sen vaihtoehdoista ja vaikutuksista asiakkaan on oikeus olla selvillä ja tehdä valintoja tämän perusteella. Potilaiden näkökulmasta hyvää hoitoa on se, että heidät otetaan huomioon ainutkertaisina yksilöinä ja kohdataan hoitotilanteessa aidosti. Koskettaminen, toivon edistäminen ja läsnäolo ovat myös niitä asioita, joita potilaat arvostavat hyvässä hoidossa. (Turunen 1994, 44.) Potilaan tyytyväisyyden tiedetään vaikuttavan myönteisesti moniin hänen hoitoonsa liittyviin asioihin, kuten hoitomyöntyvyyteen sekä paranemiseen. Monissa hoitoyksiköissä on oivallettu asiakastyytyväisyys ja hyvä hoito osaksi laadunhallintaa. Useissa tutkimuksissa hyvää hoitoa saaneet ja tyytyväiset potilaat todennäköisemmin noudattavat hoito-ohjeita, ja jatkavat mielellään hoitoa sekä terveydenhuoltopalvelujen käyttöä. (Peiponen, Brommels & Kupiainen 1996, 2042.) Ammatillisuus on tärkeä osa hyvää hoitoa. Sairaanhoitajien sekä muun hoitohenkilökunnan ammatillinen osaaminen voidaan määritellä työntekijän taitona ottaa vastaan haasteet oman ja työyhteisönsä osaamisen kehittäjänä sekä soveltaa

11 11 nykyistä ja luoda uutta tietoa. Osaamistarpeet terveydenhuollossa tapahtuneiden muutosten vuoksi ovat kasvaneet. Hoitohenkilökunnalta edellytetään hyviä auttamis-, muutoksenhallinta-, päätöksenteko- ja suunnittelutaitoja. Tärkeää on myös omata työhön sopivaa persoonallisuutta. Tutkimuksen mukaan jatkuva itsensä kouluttaminen ja tiedon hankinta kuuluu hoitoammattiin. (Hilden 2002, ) Tässä opinnäytetyössä keskitytään seuraaviin hyvän hoidon osa-alueisiin, jotka ovat itsemääräämisoikeus, potilasturvallisuus, hoitajan ja potilaan välinen vuorovaikutussuhde sekä luottamuksellisuus ja tiedonsaanti. Nämä osa-alueet nousivat erityisesti työyhteisön toivomuksesta. 1.2 Potilaan itsemääräämisoikeus Hallitusmuotomme mukaan jokaisella on oikeus välttämättömään huolenpitoon, johon on katsottu kuuluvan myös oikeus kiireelliseen sairaanhoitoon. Jokaisella on myös oikeus vapauteen, johon kuuluu tahdon vapaus eli itsemääräämisoikeus. ( Paunio 1999, ) Suomessa on hyvin johdonmukaisesti vahvistettu potilaan itsemääräämisoikeutta, mutta kuitenkin jatkuvasti kentältä kantautuu viestejä siitä, että potilaan tahtoa ei kunnioiteta. (Kokkonen 1996, 3345). Ensimmäinen sairauden mahdollisesti mukanaan tuoma asia on potilaan itsemääräämisoikeuden väheneminen. Tällöin henkilökohtaiselle riippumattomuudelle voidaan joutua asettamaan rajoituksia. Sairaudet ja niiden hoidot voivat vaikuttaa potilaan kykyyn sekä oikeuteen tehdä valintoja ja niihin perustuvia päätöksiä. Esimerkkinä tällaisista tilanteista ovat dementoituneiden ja psykiatristen potilaiden hoito. Potilaalle ei voida aina antaa täyttä valinnanvapautta ja itsemääräämisoikeutta, jolloin puhutaan vajaavaltaisista tai syyntakeettomista potilaista. Myös tällaisissa tilanteissa tulee ihmisarvoinen kohtelu ja inhimillinen hoito turvata. (Kalkas & Sarvimäki 1996, 51, 120.) Useissa tutkimuksissa on todettu, että itsemääräämisoikeuden tunne lisää potilaiden tyytyväisyyttä ja parantaa elämisen laatua hoidon aikana. (Anttila 1996, 1587). Itsemääräämisoikeuteen kuuluu jokaisen yksilön itsehoitotarpeesta ja itsehoitokyvyn jatkuvuudesta huolehtiminen. Silloin potilas voi ylläpitää omaa elämäänsä ja terveyttään, toipua sairauksistaan ja vammoistaan sekä selviytyä niiden seurauksista. (Yura & Walsh 1992, 80.) Turussa kahdessa terveyskeskuksessa tehdyssä tutkimuksessa

12 kolme neljästä haastatellusta ilmoitti haluavansa osallistua omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. (Sohlman, Joukamaa & Lehtinen 1996, 3414.) 12 Potilaan itsemääräämisoikeuteen kuuluu, että potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Potilaalla on oikeus kieltäytyä tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä. Jos täysi-ikäinen potilas ei itse pysty päättämään hoidostaan esimerkiksi mielenterveysongelman vuoksi, potilaan laillista edustajaa, lähiomaista tai muuta läheistä on ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä kuultava siitä, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992, 2 luku, 6. ) Potilaalle ei kuitenkaan saa antaa hoitoa, jos hän on aikaisemmin vakaasti ja pätevästi ilmaissut hoitoa koskevan kielteisen tahtonsa. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992, 2 luku, 7. ) Potilaan itsemääräämisoikeus oikeuttaa siis potilaan kieltäytymään ehdotetusta tai jo aloitetustakin hoidosta ja saamaan sen sijaan muuta tarkoituksenmukaista ja lääketieteellisesti perusteltavissa olevaa hoitoa. Potilaalle ei sen sijaan tarvitse tai ehkä saakaan järjestää jotain muuta hänen toivomaansa hoitoa, jos se lääkärin mielestä on perusteetonta (esimerkiksi taikauskoa). Potilaslaki ei anna aivan ymmärrettävästi potilaalle oikeutta päättää yksin hoitonsa sisällöstä. Sen sijaan se antaa hänelle riidattoman oikeuden kieltäytyä tarjotusta hoidosta. Hoitosuhde ei katkea, vaikka potilas kieltäytyykin hänelle tarjotusta hoidosta. Kieltäytyminen saattaa kuitenkin johtaa luottamussuhteen järkkymiseen, mutta potilaan hoito tulisi kuitenkin varmistaa potilaslain edellyttämällä tavalla. (Koskinen 1996, 1084.) 1.3 Potilaan turvallisuus Jos potilas saa tarvitsemaansa tukea ja huolenpitoa, hän usein kokee olonsa turvallisemmaksi. Joillekin potilaille tuttu osasto, jolla on kenties aikaisemmin ollut, luo turvallisen ilmapiirin. Turvallisuutta luovat myös aiemmilta hoitojaksoilta tutut ja helposti lähestyttävät hoitajat. Omahoitajalla on keskeinen osa turvallisuuden tunteen luomisessa. Lehdon (1997, 91-95) mukaan turvallisuutta luovia tekijöitä ovat hoitajien ammattitaito ja luottamus hoitosuhteessa. Epätietoisuus hoidosta taas voi aiheuttaa turvattomuutta. Kiireetön, rauhallinen, ystävällinen, valoisa, äidillinen ja varma hoitaja koetaan turvallisuutta tuovana (Heikkinen & Laine 1997, 139).

13 13 Hoitajan ja vuorovaikutuksen lisäksi turvallisuutta potilaalle luovat myös hoitoympäristön fyysiset tilat ja viihtyisyys. Etenkin dementoituneen ihmisen ominaispiirteet asettavat omat vaatimuksensa hoitoympäristölle. Dementoituneen potilaan tarpeita vastaava ympäristö on kodinomainen, helposti hahmotettava ja turvallinen. Hoitoympäristöllä ja ryhmäkoolla onkin selvä yhteys dementoituneen käyttäytymiseen. Tutkimuksilla on osoitettu, että käytösoireita esiintyy eniten yksiköissä, jotka ovat suuria ja laitosmaisia ja joissa turvallisuustekijöitä ja asukkaiden hyvinvointia ei ole huomioitu. Fyysinen ympäristö käsittää hoitoyksikön aineelliset olosuhteet, joita ovat paikan sijainti, tilojen koko, muoto, järjestely, ulkonäkö ja sisustus sekä kaikkien näiden luoma tunnelma. Myös valaistus, seinät, lattia, ikkunat, huonekalut, esineet, lämpötila, erilaiset laitteet, apuvälineet ja erilaiset äänet vaikuttavat turvallisuuden tunteeseen. Tärkeä osa turvallisuutta on myös riittävä potilaiden valvonta. (Ahoranta & Virolainen 2002, ) Turvallisuuden tunnetta vähentää erilaiset pelot liittyen sairaalaan. Usein potilaat pelkäävät sairaalaan tuloa. Tulevia hoitotoimenpiteitä jännitetään ja niihin voi liittyä voimakastakin pelkoa. Myös mahdollinen kipu aiheuttaa potilaassa pelkoa. Potilaat voivat jännittää sitä, kuinka heidät otetaan vastaan osastolle ja sitä, kuinka hoitohenkilökunta suhtautuu heihin. Useimmiten pelkona on, että heitä ei huomioida yksilöinä vaan tapauksina. (Manninen 1997, ) Kokemaansa turvattomuutta potilas viestii kohtaamistilanteissa. Potilaan turvattomuuden tunne tulee esiin esimerkiksi pelokkuutena, avuttomuutena, arkuutena ja jännittämisenä. (Heikkinen & Laine 1997, 138.)

14 14 2 POTILAAN JA HOITAJAN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS 2.1 Potilaan ja hoitajan välinen yhteistyö vuodeosastolla Hoitotyö edellyttää aina yhteistä suhdetta toisen ihmisen kanssa. Tällöin hoitamiseen liittyy myös toisen ihmisen ymmärtämisen tarve. (Heikkinen & Laine 1997, 9.) Tämän vuorovaikutussuhteen lähtökohtina ovat ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja hoitajan ammatillinen vastuu (Kalkas & Sarvimäki 1996, 117). Hoitaminen on vuorovaikutusta ja perustuu yhteistoimintaan hoidon tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen lähtökohtana on jokaisen potilaan ainutkertaisuuden ymmärtäminen. (Sarvimäki & Stenbock-Hult 1992, 82; Lehto 1997,95.) Hoitajan ja potilaan suhteeseen kuuluu myös potilaan omaisten ja läheisten henkilöiden huomioonottaminen. Nämä ihmiset ovat osa potilaan jokapäiväistä elämää ja voivat myös hoitojakson aikana osallistua aktiivisesti hoitoon esimerkiksi potilasta henkisesti tukien. (Kalkas & Sarvimäki 1996, 136.) Tampereen Yliopistollisessa Sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa kyselyn kohteena oli sairaalan henkilökunta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, toimivatko henkilöstön mielestä vuorovaikutussuhteet työyhteisössä sekä lisäksi tarkastella henkilöstön näkemyksiä siitä, kuinka henkilöstön ja potilaiden välinen vuorovaikutus toimii. Henkilöstön mielestä vuorovaikutus potilaiden hoidossa toimi hyvin. Neljä viidesosaa vastaajista oli sitä mieltä, että potilaita ei käsitellä materiaalina ja potilaita puhutellaan ystävällisesti nimeltä eikä työ ole rutiininomaista. Tosin eri ammattiryhmät kokivat vuorovaikutuksen laadun eri tavalla. Välittömässä potilastyössä olevat henkilöt arvioivat vuorovaikutuksen paremmaksi kuin ne, jotka arvioivat vuorovaikutusta ulkopuolisina. (Paunonen, Laakso, Lehti, Harisalo, Uusitalo & Nieminen 1996, 1211.) Potilaat pitävät sairaalan henkilökunnan kanssa tapahtuvaa vuorovaikutusta hoitokokemuksen perustana. Potilaalle sairaalakokemukset ovat ainutlaatuisia ja herkkiä elämäntilanteita ja siksi niiden tulisi muodostua voimavaroja rakentaviksi. Sairaalassa kahdenkeskistä viestintää säätelevät muun muassa vallitsevat normit, roolit, potilaan terveysongelma, sairaalaorganisaation luonne ja ennen kaikkea itse tilanne. Henkilökunnan ja potilaan vuorovaikutussuhteessa on läsnä suomalaiseen kulttuuriin

15 15 kuuluvien viestintäsääntöjen lisäksi kyseessä olevan sairaalakulttuurin ja jopa osastokohtaisen viestintäkulttuurin säännöt. Keskusteluissa yhteisymmärrys syntyy viestinnän osapuolten tunnistaessa ja ymmärtäessä tilanteeseen liittyviä havaintojaan. Kulttuurissa muotoutuneet säännöt auttavat silloin, kun ne ovat molemmille yhteiset. Potilaalle sairaala saattaa olla vieras ympäristö, jolle on ominaista muodollisuus, virallisuus ja hierarkisuus. Hierarkisuuden lisäksi viestintätilanteissa on läsnä vahvoja tunteita, sillä sairaalan jokapäiväistä elämää ovat epävarmuus, huoli, tuska, masennus ja jopa kuolema. (Kettunen 1998, 1275.) Hoitaja tarvitsee työssään vuorovaikutustaitoja. Hänen on osattava ilmaista itseään ymmärrettävästi, hallittava sanaton viestintä, osattava kuunnella muita ja havaittava potilaan reaktiot. (Sarvimäki & Stenbock-Hult 1992, 82.) Näillä keinoin saadaan aikaan turvallinen sekä potilaalle että hoitajalle antoisa vuorovaikutussuhde. Potilaan kohtaamisessa tärkeimpiä seikkoja ovat läsnäolo, puhuminen, potilaan kuunteleminen ja potilaan mielentilan aistiminen. Potilaan kohtaamisessa ensikontaktin tärkeys korostuu, jolloin luodaan tärkeä pohja hoitosuhteelle. (Lehto 1997, 94.) Usein käy niin, että potilas toivoo pääsevänsä samojen henkilöiden hoitoon jatkossa. Etenkin potilaat toivovat pääsevänsä saman lääkärin hoitoon. (Niinistö 1995, 51.) Potilaat aistivat herkästi hoitajan olemusta ja toimintaa. Hoitajan olemuksesta ja toiminnasta välittyvä kiireettömyys viestittää potilaille, että hoitaja on kiinnostunut heistä. Kiireettömyys aistitaan myös niin, että hoitajalla on aikaa kuunnella heitä. (Manninen 1997, 113.) Töyryn ym. (1999, ) mukaan potilaiden mielestä henkilökunnalla tulisi olla hoitotilanteissa enemmän aikaa. Henkilökunnan lähellä olo oli koettu riittämättömäksi. Potilaat eivät myöskään olleet saaneet tarpeeksi apua pelkoon ja pahaan oloon hoitajien taholta. Yleensä potilaat odottavat heidän kokonaistilanteensa huomioonottamista, jolloin he voivat puhua kaikista mieltä painavista asioistaan hoitajille. Hoitaja viestii toiminnallaan ja puheellaan kiinnostuksesta potilasta kohtaan, esimerkiksi katsekontaktia ottamalla ja puhuttelemalla potilasta nimeltä. Potilaat toivovat usein, että heiltä kysytään heidän toiveistaan ja tarpeistaan sekä annetaan heille mahdollisuus kertoa subjektiivisesti tuntemuksistaan. (Manninen 1997, 113, 116.) Vuorovaikutuksessa ei ole kysymys pelkästään hoitajan läsnäolosta. Hoitamisessa pitäisi välittyä asenne siitä, että hoitotyöntekijä antautuu vuorovaikutukseen potilaan

16 16 kanssa. Hyvään vuorovaikutukseen kuuluvat hoitajan myönteinen asenne ja toiminta. Siihen kuuluu myös, että hoitaja syventyy kuuntelemaan potilasta ja viipyy potilaan luona sekä kohtaa potilaan aidosti omana itsenään. Aitous välittyy potilaalle keskustelun, koskettamisen tai yhdessä tekemisen kautta ymmärtämisenä ja kannustamisena. (Turunen 1994, 33.) Vuorovaikutussuhteessa hoitajan ja potilaan välinen kohtaaminen perustuu kaksinäkökulmaisuuteen. Toisin sanoen niin hoitajalla kuin potilaallakin on kohtaamisesta oma erilainen kokemuksensa. (Heikkinen & Laine 1997, ) Kettusen (1998, 1275) mukaan sairaala ei ole viestintäympäristönä kovin kannustava. Sairaalat ovat pyrkineet tilojen viihtyisyyteen luomalla kodinomaisempaa ilmapiiriä. Sairaalapotilas viettää suuren osan ajastaan sängyssä odotellen erilaisia tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä. Potilaille tulisi tarjota enemmän mahdollisuuksia oma-aloitteiseen keskusteluun hakeutumiseen ja keskustelun aiheiden löytämiseen. Myös potilaille osoitettujen kysymysten esittämiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Keskustelusta tulisi luoda tasavertainen eikä siinä saisi korostaa hoitajan asemaa. Näin vuorovaikutussuhde olisi potilaan voimavaroja lisäävä. Vuorovaikutussuhteet ovat herkkiä, koska niissä tarkastellaan ihmisen terveyttä ja myös arkaluontoisia asioita. Itseään koskevat asiat ihminen muistaa hyvin, joten hän muistaa myös tyylin, jolla niitä käsitellään. Siksi potilaan tulisi tuntea, että hän pystyy osallistumaan keskusteluun aktiivisesti ja tasavertaisesti. Myönteiset viestintäkokemukset vahvistavat myös potilaan itsetuntoa ja lisäävät luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Näin potilas saa pitkäksi aikaa voimavaroja ongelmasta selviytymiseen. (Kettunen 1998, 1275.) 2.2 Potilaan ja hoitajan välinen luottamuksellisuus Hyvän hoidon ehtona on hoitohenkilökunnan ja potilaan molemminpuolinen luottamus. Se ilmenee toivomuksena olla rehellinen toisilleen ja sitoutumisena hoitoon. (Niinistö 1995, 51.) Luottamuksella yleisesti on terveyttä edistävä vaikutus. Luotettavien ystävien tuella on voimakas myönteinen ja kanssaihmisiin kohdistuvalla epäluottamuksella kielteinen yhteys hyvän terveyden kokemiseen. Luottamus lisää demokratiaa ja hyvinvointia. Yhteisöllisyyden ja ihmisten keskinäisen luottamuksen varaan on usein

17 helppo rakentaa terveyttä vahvistavia ja sairautta estäviä järjestelmiä. Myös stressiherkkyys lisääntyy yhteisön antaman tuen puuttuessa. (Hyyppä 2000, ) 17 Luottamus hoitosuhteessa on potilaan perusoikeus, joka perustuu ihmisen kunnioittamiseen, lähimmäisenrakkauteen ja sen toteutumiseen. Sen kautta saavutetaan luottamuksellinen hoitosuhde. Kun potilas luottaa lääkäriinsä ja hoitajaansa, hän uskoo heidän todella tekevän parhaansa. Lääkäri puolestaan hyötyy hoidon onnistumisesta ja voi sen kautta kehittää alaansa edelleen. ( Salminen & Kemppainen 1998, 3029.) Luottamuksellisuutta on pyritty lisäämään myös lainsäädännöllisin keinoin. Laissa on määrätty hoitotyöntekijöiden salassapitovelvollisuus. Hoitaja ei saa luvatta kertoa yksilön tai perheen tietoja, joita hän on asemansa tai tehtäviensä perusteella saanut. Salassapitovelvollisuuttaan hoitaja joutuu erityisesti pohtimaan tilanteissa, joissa potilas kertoo hoidon, diagnoosin tai muiden ihmisten hyvinvoinnin kannalta tärkeitä seikkoja. Potilaan ja hoitajan suhde on kaksisuuntainen vuorovaikutussuhde. Siitä syystä usein esiintyy tilanteita, joissa potilas haluaa toimittavan omien eikä hoitohenkilökunnan näkemysten perusteella. (Kalkas & Sarvimäki 1996, 122, ) Hoitosuhteen kestolla on vaikutusta luottamuksellisen hoitosuhteen syntymiseen. Usein pitkien hoitosuhteiden aikana syntyy syvä luottamus hoitajaan. Luottamusta osoittaa se, että potilas pystyy kertomaan hoitajalle myös aroista asioistaan. (Lehto 1997, 95.) Niinistön (1995,51) mukaan potilaat toivovat pääsyä heitä ennenkin hoitaneille lääkäreillä tai hoitajille. Töyryn ym.(1999, ) mukaan potilaan luottamuksen tuntemiseen vaikuttaa toimiva yhteistyö paitsi lääkärien kesken myös lääkärin ja hoitajien välillä. Yhteistyön tulisi onnistua myös eri ammattiryhmien välillä. 2.3 Potilaan oikeus tiedonsaantiin Potilaan tiedonsaanti on turvattu lainsäädännöllisin keinoin. Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä ja eri hoitovaihtoehdoista sekä muista hoitoon liittyvistä seikoista. Selvitystä ei kuitenkaan tule antaa vastoin potilaan omaa tahtoa tai silloin, kun on ilmeistä, että selvityksen antamisesta aiheutuisi vakavaa vaaraa potilaan hengelle tai terveydelle. Selvityksen tulee olla sellainen, että potilas ymmärtää sen sisällön. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992, 2 luku, 5.)

18 18 Ihmisen terveydentilaa koskevat asiat kuuluvat hänen yksityisyyteensä, joten jokaisella on täten oikeus päättää omista tiedoistaan ja niiden käytöstä (Anttila 1996, 1587). Avainasemassa tiedonsaannissa on luottamuksellisuus ja tasavertaisuus hoitosuhteessa (Lindqvist 1995, 96). Kalkkaan ja Sarvimäen (1996, 119, 135) mukaan osa potilaista on sitä mieltä, ettei heidän saamansa tieto sairaudestaan ja hoidostaan ole ollut riittävää. Usein terveydenhuollossa tulee tilanteita, joissa hoitajat ja lääkärit sopivat keskenään, kuinka erilaisissa hoitotilanteissa toimitaan. Potilaan tulee kuitenkin saada omasta näkökulmastaan tarpeellista tietoa. Tärkeää on tarjota tietoa, joka ei ainoastaan tähtää yhteen oikeaan toimintatapaan, vaan potilaalle tulisi antaa vaihtoehtoja. Pellikan, Lukkarisen ja Isolan tutkimuksessa ( 2003, 166) saatiin esille samansuuntaisia tuloksia. Potilaat kaipasivat enemmän huomiointia ja tietoa hoitoon liittyvistä asioista sekä toimenpiteistä. Tutkimuksissa on todettu, että potilaat eivät ole täysin tyytyväisiä tiedonsaantiin hoitoyksiköissä. He haluaisivat päästä vaikuttamaan enemmän oman hoitonsa suunnitteluun. (Töyry ym. 1999, ) Sohlmanin (1996, 3414) mukaan potilaat kokivat etteivät aina saaneet riittävästi tietoa hoidostaan. Jatkotoimista oli kerrottu, mutta terveydentilasta kaivattiin lisätietoa. Yleisesti kohteluun oltiin tyytyväisiä.

19 19 3 TUTKIMUKSEN KUVAUS 3.1 Opinnäytetyön tarkoitus ja tutkimusongelmat Opinnäytetyössä kiinnitetään huomiota asiakkaan saamaan hoitoon terveyskeskuksen vuodeosaston asiakkaiden kokemana. Tämän tutkimuksen kautta hoitohenkilöstö saa tietoa siitä, miten kehittää omaa työtään asiakkaan hoitotyön tarpeiden tyydyttämiseksi. Tässä opinnäytetyössä on tavoitteena, että tutkimustuloksia voitaisiin hyödyntää potilaskeskeisessä hoitotyössä. Tutkimuksessa etsitään systemaattisesti uutta tietoa ja uusia ideoita pyrkimättä kuitenkaan aina välittömiin käytännöllisiin päämääriin tai sovellettavuuteen (Eriksson 1998, 50). Tämän opinnäytetyön tarkoitus on koota yhteen terveyskeskuksen vuodeosastojen asiakkaiden käsityksiä hoidosta ja sen laadusta. Tuloksia hyödyntämällä henkilökunta pystyy tukemaan sekä lisäämään asiakkaan omia voimavaroja ja ottamaan heidän yksilölliset tarpeensa huomioon. Opinnäytetyön avulla pyritään myös herättämään avointa keskustelua sekä hoitohenkilökunnan että asiakkaiden välillä. Tämän opinnäytetyön tutkimusongelmat ovat: 1. Millaista on hoito Orimattilan terveyskeskuksen vuodeosastoilla asiakkaan mielestä itsemääräämisoikeuden, potilasturvallisuuden, tiedonsaantioikeuden, vuorovaikutuksen ja luottamuksellisuuden suhteen? 2. Miten asiakkaan taustatiedot eli syntymävuosi, sukupuoli, hoidossaoloaika sekä osasto, jolla on hoidossa tällä hoitojaksolla, ovat yhteydessä mielipiteeseen itsemääräämisoikeudesta, potilasturvallisuudesta, tiedonsaantioikeudesta, vuorovaikutuksesta ja luottamuksellisuudesta? 3.2 Tutkimusmenetelmät Tämä opinnäytetyö perustuu kvantitatiiviseen tutkimusotteeseen. Määrällistä tutkimusta voidaan kutsua myös tilastolliseksi tutkimukseksi. Määrällisen tutkimuksen avulla

20 20 selvitetään lukumääriin ja prosenttiosuuksiin liittyviä kysymyksiä sekä eri asioiden välisiä riippuvuuksia tai ilmiöissä tapahtuneita muutoksia. (Heikkilä 2001, ) Tässä opinnäytetyössä käytetään standardoituja kyselylomakkeita valmiine vastausvaihtoehtoineen. Asioita kuvataan numeeristen suureiden avulla eli prosentteina. Tulokset esitetään taulukoin ja kuvioin. Määrällisen tutkimuksen etuna on, että sen avulla voidaan kerätä laaja tutkimusaineisto ja sen kautta saatu tieto on kvantifioitavissa eli määrällistettävissä. Monelta henkilöltä saadaan kerättyä tietoa heidän oman kokemuksensa kautta. Samanaikaisesti heiltä voidaan kysyä myös useita asioita. (Soininen 1995, 34-37; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2001, 182.) Tässä opinnäytetyössä käytettiin määrällistä tutkimusotetta, koska haluttiin kerätä mahdollisimman kattava aineisto ja kysyä useita asioita samanaikaisesti. Opinnäytetyön aineisto koottiin strukturoidulla kyselykaavakkeella (Liite 3), jossa oli sisältöalueita STAKES:in tutkimuksesta Tähän tiedonkeruumenetelmään päädyttiin, koska sen etuna oli vastaamisen helppous, yksiselitteisyys ja ymmärrettävyys. Kohderyhmän ollessa pääasiassa vanhuksia tämä tiedonkeruumenetelmä sopi parhaiten tutkimaan asiakastyytyväisyyttä. Monivalintakysymysten etuna oli selvästi etukäteen rajatut vastausvaihtoehdot, joiden käsittely oli yksinkertaista. Potilaiden oli helpompi antaa myös moittivia ja arvostelevia vastauksia ( Heikkilä 2001, ) 3.3 Kyselylomakkeen laatiminen Kyselylomakkeen laatiminen vaatii aina kirjallisuuteen tutustumista, tutkimusongelman miettimistä sekä sen täsmentämistä. Kysymyksiä ja vastausvaihtoehtoja mietittäessä on otettava tarkoin selvää, että tutkittavat kysymykset antavat vastauksen haluttuun asiaan ja että kysymyksiä ei voi ymmärtää väärin. Kyselylomake on laadittava erittäin huolellisesti, jotta kysymykset vastaavat tutkittavaa tietoa. (Heikkilä 2001, ) Kysymysten tulee olla yksiselitteisiä ja ymmärrettäviä. Mikään vastausvaihtoehto ei saisi olla muita haluttavampi. Kysymyksien erottelukyvyn tulisi olla mahdollisimman hyvä tutkittavassa asiassa. Luokkia tulee olla riittävästi, jotta jokainen vastaus voidaan sijoittaa omaan kategoriaansa. Luokkien tulee olla samantasoisia ja toisensa poissulkevia. (Krause & Kiikkala 1996, 111.) Tässä opinnäytetyössä ennen

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut. Tyytyväisyyttä on seurattu kahden vuoden

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Potilaiden kokemuksia fyysisen hoitoympärist. llisyydestä ja turvallisuudesta neurologisella kuntoutusosastolla

Potilaiden kokemuksia fyysisen hoitoympärist. llisyydestä ja turvallisuudesta neurologisella kuntoutusosastolla Potilaiden kokemuksia fyysisen hoitoympärist ristön n esteettisyydestä, yksilöllisyydest llisyydestä ja turvallisuudesta neurologisella kuntoutusosastolla Heidi Kesseli Katriina Manner Seamk Johdanto Fyysisellä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Lähihoitajan eettiset ohjeet

Lähihoitajan eettiset ohjeet Lähihoitajan eettiset ohjeet Lähihoitajan eettiset ohjeet Sisältö: 1. Sosiaali- ja terveysalan erityispiirteet 2. Lähihoitajan työ 3. Lähihoitajan eettiset periaatteet Esipuhe Lähihoitaja työskentelee

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys 2013

Asiakastyytyväisyys 2013 Hallitus 3.3.2014, OHEISMATERIAALI 2 Asiakastyytyväisyys 2013 Vastausmäärät kyselyittäin, koko HUS: Vuodeosastot 3909 Lähetepoliklinikat 2332 Tehovalvonta, heräämö, päiväkirurgia 1935 Psykiatria 634 Synnytyssalit

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 212 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata neuvoloiden vastaanottojen asiakastyytyväisyyttä ja verrata eri

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Kuntaliiton vertailututkimus (toteutus TNS gallup) Erityisasiantuntija Anu Nemlander, puh. 050 563 6180 Erityisasiantuntija Hannele Häkkinen, puh. 050 375 2164

Lisätiedot

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia?

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kommunikointi virheen sattuessa Mitä johtopäätöksiä tai toiminnan muutoksia virheen rakentava käsittely saa aikaan? Mitkä

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 IHMISOIKEUS kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa taattu oikeus (Suomi sitoutunut n. 40 sopimukseen)

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Toimittanut SuPerin eettinen työryhmä 2015 Helsinki 2015 Copyright SuPer ry www.superliitto.fi E S I P U H E Sosiaali- ja terveysalan työ luo perustan yhteiskunnan toimivuudelle.

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Lähihoitajan eettiset ohjeet

Lähihoitajan eettiset ohjeet Lähihoitajan eettiset ohjeet Sisältö Esipuhe...3 Sosiaali- ja terveysala...4 Lähihoitajan ammatti...5 Lähihoitajan eettiset periaatteet...5 Ihmisarvon kunnioittaminen...5 Itsemääräämisoikeus...6 Oikeudenmukaisuus...6

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Tämä esite on tarkoitettu sinulle, joka olet tai olet ollut tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa. Myös läheistesi

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeus ja hoitotahto Tarja Holi johtaja, Valvira

Potilaan itsemääräämisoikeus ja hoitotahto Tarja Holi johtaja, Valvira Potilaan itsemääräämisoikeus ja hoitotahto Tarja Holi johtaja, Valvira 25.11.2013 Tarja Holi 1 Perustuslaki * Jokaisella on oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu. Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea. Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela

Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu. Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea. Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu Case: Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sivu 1/9 Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sosiaali- ja potilasasiamies Helinä Jokitalo Centria- ammattikorkeakoulu Sivu 2/9 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Yhteydenottojen määrä...

Lisätiedot

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Raportin kohderyhmä: Yrityspalvelu Pirjo Lundeqvist Oy Vastaajia yhteensä: 19 1 Raportin lukuohjeet - Raportin alussa näytetään tää indeksit: it Indeksi tarkoittaa

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Ylilääkäri B toteaa 15.2.2001 antamassaan selvityksessä mm. seuraavaa.

Ylilääkäri B toteaa 15.2.2001 antamassaan selvityksessä mm. seuraavaa. 21.3.2002 2879/4/00 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen VASTASYNTYNEEN LAPSEN TUTKIMINEN JA KÄSITTELY 1 KANTELU A arvostelee 20.12.2000

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot