ORIMATTILAN TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ORIMATTILAN TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY"

Transkriptio

1 ORIMATTILAN TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY Kirsti Anttila Kati Kupari Opinnäytetyö, Syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 2 TIIVISTELMÄ Anttila, Kirsti & Kupari, Kati. Orimattilan terveyskeskuksen vuodeosastojen asiakastyytyväisyyskysely. Lahti, syksy 2004, 81 s, 6 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö, Diakoninen sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma, sosiaali- ja terveysala, sairaanhoitaja (AMK). Hoitotyönlaatu ja sen kehittäminen koetaan tärkeäksi terveydenhuollossa. Myös hoitotyötä halutaan kehittää entistä enemmän potilaslähtöisempään suuntaan. Aikaisempien tutkimusten mukaan potilaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa asiakkaiden mielipiteitä hoidosta Orimattilan terveyskeskuksen vuodeosastoilta. Tavoitteena on selvittää, kuinka tyytyväisiä vuodeosastojen potilaat ovat itsemääräämisoikeuden, potilasturvallisuuden, tiedonsaantioikeuden, vuorovaikutuksen ja luottamuksellisuuden suhteen. Tavoitteena on kartoittaa, onko hyvän hoidon kokemisessa eroa iän, sukupuolen, hoitoajan ja osastojen välillä. Opinnäytetyön aineisto kerättiin Orimattilan terveyskeskuksen kolmelta eri vuodeosastolta heinä- syyskuun välillä, Tutkittavan joukon koko oli kolmen eri vuodeosaston potilaat, 72 potilasta, joista 58 osallistui tutkimukseen. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, jossa oli 31 monivalintakysymystä. Aineisto analysoitiin suorilla jakaumilla ja ristiintaulukoinneilla. Tulosten mukaan on nähtävissä, että potilaat ovat tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Itsemääräämisoikeus, potilasturvallisuus, tiedonsaantioikeus, vuorovaikutus ja luottamuksellisuus toteutuivat hyvin potilaiden mielestä hoitotyössä. Iällä, sukupuolella, hoitoajalla ja osastojen välillä ei ollut merkittävää eroa hyvän hoidon kokemisessa. Tulosten perusteella itsemääräämisoikeuden ja tiedonsaannin suhteen olisi kuitenkin kehitettävää. Opinnäytetyöstä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää vuodeosastojen hoitotyön kehittämisessä. Tuloksista esiin nousseet ongelmat auttavat hoitohenkilökuntaa kohdistamaan huomion havaittuihin epäkohtiin, kuten tiedon antamiseen potilaalle. Tulokset antavat tietoa vuodeosastojen henkilökunnalle, niin hoitajille kuin lääkäreille tekemästään hoitotyön laadusta. Asiasanat: vuodeosastot; potilaat; hoitotyö; asiakastyytyväisyys; kvantitatiivinen tutkimus

3 3 ABSTRACT Anttila, Kirsti & Kupari, Kati. Survey of Customer Satisfaction at Orimattila Health Centre, Lahti, Autum, 2004, Language: Finnish, 81 pages, 6 appendices. Diaconia Polytechnic, Lahti Unit, Degree Programme in Diaconial Social Welfare, Health Care and Education. The quality of nursing and the developing of the same are important in health care. Nursing will be developed more to the direction of taking care of the needs of the patients. The purpose of this study was to collect information of patients opinions of nursing on the wards at Orimattila Health Centre. The aim was to find out how satisfied the patients of the wards were with respect to self-determination, patients security, the right to receive information, interaction and confidentiality. The goal was to survey if there were differencies between ages, genders, lengths of nursing and wards when evaluating experiences of good care. Data for this study were collected on three different wards at Orimattila Health Centre between July and September The sample was 72 patients and 58 patients participated on three different wards. The data for the survey were collected with a structured questionnaire of thirty-one multiple-choice questions. The sample was analyzed using straight distribution and cross-tabulation. According to the results, the patients were satisfied with the nursing in general. In the patients opinion self-determination, patients security, the right to receive information, interaction and confidentiality worked out well. There were no significant differences between ages, genders, lengths of nursing and wards as to good care. The results showed that there was need for improvement in self-determination and receiving information. The results in this study can be exploited for developing nursing on the wards. The problems this study showed up help the nursing staff address their attention to defects e.g. in giving information to the patient. The results provide information on the quality of the nursing to the staff of the wards, to both the nurses and the doctors. Keywords: wards; patients; nursing; customer satisfaction; quantitative research.

4 4 SISÄLLYS JOHDANTO 6 1 POTILAAN HYVÄ HOITO Hyvä hoito terveydenhuollossa Potilaan itsemääräämisoikeus Potilaan turvallisuus.12 2 POTILAAN JA HOITAJAN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS Potilaan ja hoitajan välinen yhteistyö vuodeosastolla Potilaan ja hoitajan välinen luottamuksellisuus Potilaan oikeus tiedonsaantiin TUTKIMUKSEN KUVAUS Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelmat Tutkimuksen menetelmät Kyselylomakkeen laatiminen Kohderyhmä ja aineistonkeruu Aineiston analyysi.22 4 TUTKIMUSTULOKSET Aineiston kuvaus Itsemääräämisoikeus Turvallisuus Tiedonsaanti Vuorovaikutus Luottamuksellisuus Yleinen hoidon arviointi POHDINTA Tutkimuksen luotettavuus Tulosten pohdintaa Jatkotutkimusehdotuksia...37

5 5 LÄHTEET...38 LIITTEET 40 Liite 1. Tutkimuslupahakemus...40 Liite 2. Saatekirje kyselyyn osallistujille 41 Liite 3. Aineiston keruuseen käytetty kyselylomake..42 Liite 4. Suorat jakaumat kyselylomakkeessa 52 Liite 5. Aineistosta tehtyjä ristiintaulukointeja...63 Liite 6. Orimattilan terveyskeskuksen toimintafilosofia.68

6 6 JOHDANTO Tänä päivänä pidetään tärkeänä kehittää terveydenhuollon palveluja ja niiden laatua. Aihetta on viime aikoina tutkittu ja on käyty paljon keskusteluja siitä, millä tasolla hoidon laatu nykyisin Suomessa on. Tutkimusten mukaan asiakkaat ja potilaat ovat olleet varsin tyytyväisiä saamiinsa hoitoihin ja arvostavat nykyistä terveydenhuoltojärjestelmäämme korkealle. (Sosiaali- ja terveysministeriö 1999, 5.) Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista todetaan, että jokaisella kansalaisella on oikeus hyvään terveydenhuoltoon sen tasoisena kuin hänen kotikunnallaan on mahdollista järjestää. Terveyspalvelujen tuottajan on siis huolehdittava hoidon laadusta ja sen toimivuudesta. On myös tärkeää huomioida jokaisen ihmisen yksilöllisyys ja hoidon kokemuksen ainutkertaisuus potilaan näkökulmasta. Nämä asiat tulisi huomioida tuotettaessa laadultaan hyvää hoitoa. (Kujala 2003, 19.) Orimattilan terveyskeskuksesta pyydettiin opinnäytetyön aihetta. Aiheeksi muodostui vuodeosastoille asiakastyytyväisyyskysely. Aihe on noussut niin potilaiden kuin hoitohenkilökunnan tarpeista. Henkilökunta toivoi tutkimuksessa kiinnitettävän erityisesti huomiota potilaan itsemääräämisoikeuteen, potilasturvallisuuteen, hoitajan ja potilaan väliseen vuorovaikutussuhteeseen sekä luottamuksellisuuteen ja tiedonsaantiin osastoilla. Aihe oli hyvin mielenkiintoinen ja tärkeä hoitotyön kehittämisen kannalta. Vuodeosastoja Orimattilan terveyskeskuksessa on kolme. Osastoista yksi on keskittynyt dementia potilaiden hoitoon. Yhdellä osastoista hoidetaan myös kirurgisia potilaita. Potilaina ovat pääasiassa vanhukset, jotka eivät pärjää itsenäisesti kotona ja jotka tarvitsevat sairaanhoidollisia toimenpiteitä. Vuodeosastot ovat jaoteltu väestövastuualueitten mukaan. Systemaattinen potilaspalautteen hankkiminen on tärkeää kehitettäessä sairaanhoitoa. Tutkimusten mukaan potilaat ovat hoitohenkilökunnalle saamaansa hoitoon yleensä tyytyväisiä ja he harvoin ilmaisevat mielipiteitään sairaalassa ollessaan. (Töyry, Julkunen-Vehviläinen, Roine, Mattila & Rissanen 1999, )

7 7 On tärkeää saada tutkittua tietoa siitä, millaiseksi potilaat kokevat hyvän hoidon. Opinnäytetyön tulosten toivotaan hyödyttävän käytännön hoitotyötä ja sen kehittämistä. On tärkeää saada potilaan näkökulma asiasta, koska hoitotyön tehtävä on toimia potilaan hyväksi hänen ehdoillaan. Asiakastyytyväisyys on osa hyvää hoitoa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kyselyn avulla kartoittaa niitä asioita, jotka tekevät asiakkaiden mielestä hoidosta laadukasta. Aineisto kerättiin kolmen vuodeosaston potilailta.

8 8 1 POTILAAN HYVÄ HOITO 1.1 Hyvä hoito terveydenhuollossa Hoitotyö on tarkoin määrätty sarja toimintoja, joilla pyritään toteuttamaan hoitotyön tarkoitus. Hoitotyön tavoitteena on auttaa asiakasta terveyden ylläpitämisessä ja, jos asiakkaan tila muuttuu, antamaan riittävästi sellaista hoitoa, joka on tarpeen asiakkaan terveyden palauttamiseksi. Jollei terveyttä voida saavuttaa, hoitotyön tehtävänä on kohottaa asiakkaan elämän laatua ja maksimoida hänen voimavaroja niin kauan, kun hän elää. Olennainen osa hoitotyöstä tähtää yksilön inhimillisten tarpeiden tyydyttämiseen. (Yura & Walsh 1988, 98. ) Hyvän hoitamisen tavoitteena on toisen ihmisen hyvinvoinnin edistäminen. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi hoitohenkilökunnalle on asetettu eettisiä ohjeita ja lakeja hyvästä hoidosta ja sen toteutuksesta. Eettisten ohjeiden mukaan hoitajan perustehtävänä on edistää ja parantaa terveyttä sekä ehkäistä sairautta ja kärsimystä. Toinen tärkeä periaate on jokaisen potilaan kunnioittaminen ainutkertaisena persoonana. Potilaita tulisi hoitaa tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden periaatteita noudattaen. Hoitotyön tehtävänä on ihmisten omien voimavarojen tukeminen ja lisääminen, itsenäisen selviytymisen edistäminen sekä elämänlaadun parantaminen. (Kalkas & Sarvimäki 1996, 37, 47-48, 66, 98.) Useilla osastoilla on käytössä osaston oma toimintafilosofia, joka omalta osaltaan ohjaa hoitoa laadukkaampaan suuntaan. Myös Orimattilan terveyskeskuksen vuodeosastoilla on käytössä oma toimintafilosofia. (Liite 6.) Hyvän hoitotyön tehtävänä on siis huomioida potilaan yksilöllisyys ja eettisyys hoitotyössä. Leena Niinistön (1995, 51) kirjoittamassa artikkelissa tuodaan myös toisenlainen näkökulma hyvään hoitoon. Hänen mukaan hyvä hoito koostuu tiedosta, taidosta, kunnioituksesta sekä potilaan ja hoitohenkilökunnan keskinäisestä luottamuksesta. Hyvää hoitoa tarkastelevissa tutkimuksissa moitteita saattavat saada esimerkiksi pitkät jonot tai se, että potilaat joutuvat eri lääkärin hoitoon. Potilaalle hyvä hoito on omakohtainen elämys, hoidon ja hyvän vuorovaikutuksen summa. Potilas

9 9 odottaa, että hoito on virheetöntä ja tapahtuu kaikkien osapuolten välisessä yhteistyössä sujuvasti. Potilaan käsitykseen hoidon laadusta vaikuttaa se, millaista yhteistyö hoitoyksikön ja potilaan välillä on. Tähän taas vaikuttavat muun muassa hoitoyksikön ilmapiiri, odotusajat, henkilökunnan asenteet, käyttäytyminen potilaita kohtaan, palvelualttius ja potilaan tiedonsaannin mahdollisuudet. Myös potilaan aikaisemmat kokemukset palveluista vaikuttavat siihen. Potilaan odotuksiin ja vaatimuksiin vaikuttavat ikä, sukupuoli, koulutus, ammatti ja sosioekonominen asema. Useimmiten potilaan vaateet hyvälle hoidolle eivät vaadi rahaa, kuten inhimillisten tarpeiden täyttäminen, inhimillinen kohtelu sekä hyvä vuorovaikutussuhde. (Töyry, Julkunen- Vehviläinen, Roine, Mattila & Rissanen. 1999, ). Hyvän hoito on haluttu turvata myös lainsäädännön avulla. Potilaalla on oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun. Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla on oikeus päästä ilman syrjintää terveydentilansa edellyttämään ja laadultaan hyvään hoitoon. Potilasta on kohdeltava niin ettei hänen ihmisarvoaan loukata ja niin, että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992, 2 luku, 3.) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, antaa myös juridisen vahvistuksen hoitoetiikan kehittymiselle (Lindqvist 1995, 96). Siinä on määritelty keskeiset potilaan hoitoon ja kohteluun liittyvät periaatteet ja sen tarkoituksena on selkiinnyttää ja vahvistaa potilaan oikeusturvaa sekä edistää luottamuksellisen hoitosuhteen syntymistä moniarvoisessa ja teknistyvässä terveydenhuollossa (Kokkonen 1996, 3345). Lindqvistin (1995, 96) mukaan luottamus ja yhteistyöhalu takaavat kuitenkin hoidon eettisyyden paremmin kuin kirjoitettu lakipykälät. Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista pidetään muun muassa yksityisyyden suojaa, tietojen luottamuksellisuutta, itsemääräämisoikeutta ja tiedonsaantia potilaalle keskeisinä kuuluvina oikeuksina. Potilaan lakisääteinen asema on siis maassamme vahva. Hyvä hoito on lakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuva oikeus. Potilaslaissa on myös määritelty eräitä keskeisiä hyvän hoidon elementtejä: potilaalle on ymmärrettävällä tavalla annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä sekä eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan ja hänen kieltäytyessään hoidosta edelleen yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksytyllä tavalla hoitaa. Jos täysi-ikäinen potilas ei pysty päättämään hoidostaan, potilaan läheistä

10 10 on ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä kuultava sen selvittämiseksi, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. (Paunio 1999, ) Voutilaisen (2004, 14-17) mukaan riittävä henkilöstön määrä ja koulutuksen merkitys toimivat laadun takeena. Asiakkaiden tarpeiden määrittäminen, konkreettisten tavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen kriittinen arvioiminen on tärkeää. Väitöksessä tutkittujen ikääntyneiden omaiset arvioivat hoitotyön laadun hyväksi. Omaiset olisivat kuitenkin halunneet osallistua asiakkaiden hoitoon ja sen suunnitteluun nykyistä enemmän. Hyvään hoitoon sisältyvät yksilöllinen hoito, ammattitaitoinen hoitohenkilökunta sekä myös hoidettavien omaisten huomioiminen. Kujalan (2003, 162) tutkimuksen mukaan kaikki potilaan kohtelua, yksilöllisyyttä ja arvostusta koskevat hoitotekijät saivat potilailta suuren arvostuksen. Hoitotilanteet ja hoitotapahtumat eivät koskaan saisi toteutua kaavamaisesti jokaiselle potilaalle samaan tapaan. Tällöin ihminen kokee olevansa kohde, ulkopuolinen omassa asiassaan. Yksilölle on annettava riittävästi aikaa, riittävä kommunikaatio ja kuulluksi tuleminen. Myös yksilöllisyys ja intimiteetti on turvattava. On tiedettävä, mikä asiakkaan oma tavoite on ja mitä hän odottaa. Asiakas tietää parhaiten vaivastaan ja hänen tietonsa on oltava tasavertaisesti hoitotapahtumassa mukana. Asiakas tuo hoitotilanteeseen oman subjektiivisen tietonsa ja ammattihenkilö oman ammatillisen tietonsa. Siten ammattihenkilöt määrittelevät ja toteuttavat hoidon, mutta sen vaihtoehdoista ja vaikutuksista asiakkaan on oikeus olla selvillä ja tehdä valintoja tämän perusteella. Potilaiden näkökulmasta hyvää hoitoa on se, että heidät otetaan huomioon ainutkertaisina yksilöinä ja kohdataan hoitotilanteessa aidosti. Koskettaminen, toivon edistäminen ja läsnäolo ovat myös niitä asioita, joita potilaat arvostavat hyvässä hoidossa. (Turunen 1994, 44.) Potilaan tyytyväisyyden tiedetään vaikuttavan myönteisesti moniin hänen hoitoonsa liittyviin asioihin, kuten hoitomyöntyvyyteen sekä paranemiseen. Monissa hoitoyksiköissä on oivallettu asiakastyytyväisyys ja hyvä hoito osaksi laadunhallintaa. Useissa tutkimuksissa hyvää hoitoa saaneet ja tyytyväiset potilaat todennäköisemmin noudattavat hoito-ohjeita, ja jatkavat mielellään hoitoa sekä terveydenhuoltopalvelujen käyttöä. (Peiponen, Brommels & Kupiainen 1996, 2042.) Ammatillisuus on tärkeä osa hyvää hoitoa. Sairaanhoitajien sekä muun hoitohenkilökunnan ammatillinen osaaminen voidaan määritellä työntekijän taitona ottaa vastaan haasteet oman ja työyhteisönsä osaamisen kehittäjänä sekä soveltaa

11 11 nykyistä ja luoda uutta tietoa. Osaamistarpeet terveydenhuollossa tapahtuneiden muutosten vuoksi ovat kasvaneet. Hoitohenkilökunnalta edellytetään hyviä auttamis-, muutoksenhallinta-, päätöksenteko- ja suunnittelutaitoja. Tärkeää on myös omata työhön sopivaa persoonallisuutta. Tutkimuksen mukaan jatkuva itsensä kouluttaminen ja tiedon hankinta kuuluu hoitoammattiin. (Hilden 2002, ) Tässä opinnäytetyössä keskitytään seuraaviin hyvän hoidon osa-alueisiin, jotka ovat itsemääräämisoikeus, potilasturvallisuus, hoitajan ja potilaan välinen vuorovaikutussuhde sekä luottamuksellisuus ja tiedonsaanti. Nämä osa-alueet nousivat erityisesti työyhteisön toivomuksesta. 1.2 Potilaan itsemääräämisoikeus Hallitusmuotomme mukaan jokaisella on oikeus välttämättömään huolenpitoon, johon on katsottu kuuluvan myös oikeus kiireelliseen sairaanhoitoon. Jokaisella on myös oikeus vapauteen, johon kuuluu tahdon vapaus eli itsemääräämisoikeus. ( Paunio 1999, ) Suomessa on hyvin johdonmukaisesti vahvistettu potilaan itsemääräämisoikeutta, mutta kuitenkin jatkuvasti kentältä kantautuu viestejä siitä, että potilaan tahtoa ei kunnioiteta. (Kokkonen 1996, 3345). Ensimmäinen sairauden mahdollisesti mukanaan tuoma asia on potilaan itsemääräämisoikeuden väheneminen. Tällöin henkilökohtaiselle riippumattomuudelle voidaan joutua asettamaan rajoituksia. Sairaudet ja niiden hoidot voivat vaikuttaa potilaan kykyyn sekä oikeuteen tehdä valintoja ja niihin perustuvia päätöksiä. Esimerkkinä tällaisista tilanteista ovat dementoituneiden ja psykiatristen potilaiden hoito. Potilaalle ei voida aina antaa täyttä valinnanvapautta ja itsemääräämisoikeutta, jolloin puhutaan vajaavaltaisista tai syyntakeettomista potilaista. Myös tällaisissa tilanteissa tulee ihmisarvoinen kohtelu ja inhimillinen hoito turvata. (Kalkas & Sarvimäki 1996, 51, 120.) Useissa tutkimuksissa on todettu, että itsemääräämisoikeuden tunne lisää potilaiden tyytyväisyyttä ja parantaa elämisen laatua hoidon aikana. (Anttila 1996, 1587). Itsemääräämisoikeuteen kuuluu jokaisen yksilön itsehoitotarpeesta ja itsehoitokyvyn jatkuvuudesta huolehtiminen. Silloin potilas voi ylläpitää omaa elämäänsä ja terveyttään, toipua sairauksistaan ja vammoistaan sekä selviytyä niiden seurauksista. (Yura & Walsh 1992, 80.) Turussa kahdessa terveyskeskuksessa tehdyssä tutkimuksessa

12 kolme neljästä haastatellusta ilmoitti haluavansa osallistua omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. (Sohlman, Joukamaa & Lehtinen 1996, 3414.) 12 Potilaan itsemääräämisoikeuteen kuuluu, että potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Potilaalla on oikeus kieltäytyä tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä. Jos täysi-ikäinen potilas ei itse pysty päättämään hoidostaan esimerkiksi mielenterveysongelman vuoksi, potilaan laillista edustajaa, lähiomaista tai muuta läheistä on ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä kuultava siitä, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992, 2 luku, 6. ) Potilaalle ei kuitenkaan saa antaa hoitoa, jos hän on aikaisemmin vakaasti ja pätevästi ilmaissut hoitoa koskevan kielteisen tahtonsa. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992, 2 luku, 7. ) Potilaan itsemääräämisoikeus oikeuttaa siis potilaan kieltäytymään ehdotetusta tai jo aloitetustakin hoidosta ja saamaan sen sijaan muuta tarkoituksenmukaista ja lääketieteellisesti perusteltavissa olevaa hoitoa. Potilaalle ei sen sijaan tarvitse tai ehkä saakaan järjestää jotain muuta hänen toivomaansa hoitoa, jos se lääkärin mielestä on perusteetonta (esimerkiksi taikauskoa). Potilaslaki ei anna aivan ymmärrettävästi potilaalle oikeutta päättää yksin hoitonsa sisällöstä. Sen sijaan se antaa hänelle riidattoman oikeuden kieltäytyä tarjotusta hoidosta. Hoitosuhde ei katkea, vaikka potilas kieltäytyykin hänelle tarjotusta hoidosta. Kieltäytyminen saattaa kuitenkin johtaa luottamussuhteen järkkymiseen, mutta potilaan hoito tulisi kuitenkin varmistaa potilaslain edellyttämällä tavalla. (Koskinen 1996, 1084.) 1.3 Potilaan turvallisuus Jos potilas saa tarvitsemaansa tukea ja huolenpitoa, hän usein kokee olonsa turvallisemmaksi. Joillekin potilaille tuttu osasto, jolla on kenties aikaisemmin ollut, luo turvallisen ilmapiirin. Turvallisuutta luovat myös aiemmilta hoitojaksoilta tutut ja helposti lähestyttävät hoitajat. Omahoitajalla on keskeinen osa turvallisuuden tunteen luomisessa. Lehdon (1997, 91-95) mukaan turvallisuutta luovia tekijöitä ovat hoitajien ammattitaito ja luottamus hoitosuhteessa. Epätietoisuus hoidosta taas voi aiheuttaa turvattomuutta. Kiireetön, rauhallinen, ystävällinen, valoisa, äidillinen ja varma hoitaja koetaan turvallisuutta tuovana (Heikkinen & Laine 1997, 139).

13 13 Hoitajan ja vuorovaikutuksen lisäksi turvallisuutta potilaalle luovat myös hoitoympäristön fyysiset tilat ja viihtyisyys. Etenkin dementoituneen ihmisen ominaispiirteet asettavat omat vaatimuksensa hoitoympäristölle. Dementoituneen potilaan tarpeita vastaava ympäristö on kodinomainen, helposti hahmotettava ja turvallinen. Hoitoympäristöllä ja ryhmäkoolla onkin selvä yhteys dementoituneen käyttäytymiseen. Tutkimuksilla on osoitettu, että käytösoireita esiintyy eniten yksiköissä, jotka ovat suuria ja laitosmaisia ja joissa turvallisuustekijöitä ja asukkaiden hyvinvointia ei ole huomioitu. Fyysinen ympäristö käsittää hoitoyksikön aineelliset olosuhteet, joita ovat paikan sijainti, tilojen koko, muoto, järjestely, ulkonäkö ja sisustus sekä kaikkien näiden luoma tunnelma. Myös valaistus, seinät, lattia, ikkunat, huonekalut, esineet, lämpötila, erilaiset laitteet, apuvälineet ja erilaiset äänet vaikuttavat turvallisuuden tunteeseen. Tärkeä osa turvallisuutta on myös riittävä potilaiden valvonta. (Ahoranta & Virolainen 2002, ) Turvallisuuden tunnetta vähentää erilaiset pelot liittyen sairaalaan. Usein potilaat pelkäävät sairaalaan tuloa. Tulevia hoitotoimenpiteitä jännitetään ja niihin voi liittyä voimakastakin pelkoa. Myös mahdollinen kipu aiheuttaa potilaassa pelkoa. Potilaat voivat jännittää sitä, kuinka heidät otetaan vastaan osastolle ja sitä, kuinka hoitohenkilökunta suhtautuu heihin. Useimmiten pelkona on, että heitä ei huomioida yksilöinä vaan tapauksina. (Manninen 1997, ) Kokemaansa turvattomuutta potilas viestii kohtaamistilanteissa. Potilaan turvattomuuden tunne tulee esiin esimerkiksi pelokkuutena, avuttomuutena, arkuutena ja jännittämisenä. (Heikkinen & Laine 1997, 138.)

14 14 2 POTILAAN JA HOITAJAN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS 2.1 Potilaan ja hoitajan välinen yhteistyö vuodeosastolla Hoitotyö edellyttää aina yhteistä suhdetta toisen ihmisen kanssa. Tällöin hoitamiseen liittyy myös toisen ihmisen ymmärtämisen tarve. (Heikkinen & Laine 1997, 9.) Tämän vuorovaikutussuhteen lähtökohtina ovat ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja hoitajan ammatillinen vastuu (Kalkas & Sarvimäki 1996, 117). Hoitaminen on vuorovaikutusta ja perustuu yhteistoimintaan hoidon tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen lähtökohtana on jokaisen potilaan ainutkertaisuuden ymmärtäminen. (Sarvimäki & Stenbock-Hult 1992, 82; Lehto 1997,95.) Hoitajan ja potilaan suhteeseen kuuluu myös potilaan omaisten ja läheisten henkilöiden huomioonottaminen. Nämä ihmiset ovat osa potilaan jokapäiväistä elämää ja voivat myös hoitojakson aikana osallistua aktiivisesti hoitoon esimerkiksi potilasta henkisesti tukien. (Kalkas & Sarvimäki 1996, 136.) Tampereen Yliopistollisessa Sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa kyselyn kohteena oli sairaalan henkilökunta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, toimivatko henkilöstön mielestä vuorovaikutussuhteet työyhteisössä sekä lisäksi tarkastella henkilöstön näkemyksiä siitä, kuinka henkilöstön ja potilaiden välinen vuorovaikutus toimii. Henkilöstön mielestä vuorovaikutus potilaiden hoidossa toimi hyvin. Neljä viidesosaa vastaajista oli sitä mieltä, että potilaita ei käsitellä materiaalina ja potilaita puhutellaan ystävällisesti nimeltä eikä työ ole rutiininomaista. Tosin eri ammattiryhmät kokivat vuorovaikutuksen laadun eri tavalla. Välittömässä potilastyössä olevat henkilöt arvioivat vuorovaikutuksen paremmaksi kuin ne, jotka arvioivat vuorovaikutusta ulkopuolisina. (Paunonen, Laakso, Lehti, Harisalo, Uusitalo & Nieminen 1996, 1211.) Potilaat pitävät sairaalan henkilökunnan kanssa tapahtuvaa vuorovaikutusta hoitokokemuksen perustana. Potilaalle sairaalakokemukset ovat ainutlaatuisia ja herkkiä elämäntilanteita ja siksi niiden tulisi muodostua voimavaroja rakentaviksi. Sairaalassa kahdenkeskistä viestintää säätelevät muun muassa vallitsevat normit, roolit, potilaan terveysongelma, sairaalaorganisaation luonne ja ennen kaikkea itse tilanne. Henkilökunnan ja potilaan vuorovaikutussuhteessa on läsnä suomalaiseen kulttuuriin

15 15 kuuluvien viestintäsääntöjen lisäksi kyseessä olevan sairaalakulttuurin ja jopa osastokohtaisen viestintäkulttuurin säännöt. Keskusteluissa yhteisymmärrys syntyy viestinnän osapuolten tunnistaessa ja ymmärtäessä tilanteeseen liittyviä havaintojaan. Kulttuurissa muotoutuneet säännöt auttavat silloin, kun ne ovat molemmille yhteiset. Potilaalle sairaala saattaa olla vieras ympäristö, jolle on ominaista muodollisuus, virallisuus ja hierarkisuus. Hierarkisuuden lisäksi viestintätilanteissa on läsnä vahvoja tunteita, sillä sairaalan jokapäiväistä elämää ovat epävarmuus, huoli, tuska, masennus ja jopa kuolema. (Kettunen 1998, 1275.) Hoitaja tarvitsee työssään vuorovaikutustaitoja. Hänen on osattava ilmaista itseään ymmärrettävästi, hallittava sanaton viestintä, osattava kuunnella muita ja havaittava potilaan reaktiot. (Sarvimäki & Stenbock-Hult 1992, 82.) Näillä keinoin saadaan aikaan turvallinen sekä potilaalle että hoitajalle antoisa vuorovaikutussuhde. Potilaan kohtaamisessa tärkeimpiä seikkoja ovat läsnäolo, puhuminen, potilaan kuunteleminen ja potilaan mielentilan aistiminen. Potilaan kohtaamisessa ensikontaktin tärkeys korostuu, jolloin luodaan tärkeä pohja hoitosuhteelle. (Lehto 1997, 94.) Usein käy niin, että potilas toivoo pääsevänsä samojen henkilöiden hoitoon jatkossa. Etenkin potilaat toivovat pääsevänsä saman lääkärin hoitoon. (Niinistö 1995, 51.) Potilaat aistivat herkästi hoitajan olemusta ja toimintaa. Hoitajan olemuksesta ja toiminnasta välittyvä kiireettömyys viestittää potilaille, että hoitaja on kiinnostunut heistä. Kiireettömyys aistitaan myös niin, että hoitajalla on aikaa kuunnella heitä. (Manninen 1997, 113.) Töyryn ym. (1999, ) mukaan potilaiden mielestä henkilökunnalla tulisi olla hoitotilanteissa enemmän aikaa. Henkilökunnan lähellä olo oli koettu riittämättömäksi. Potilaat eivät myöskään olleet saaneet tarpeeksi apua pelkoon ja pahaan oloon hoitajien taholta. Yleensä potilaat odottavat heidän kokonaistilanteensa huomioonottamista, jolloin he voivat puhua kaikista mieltä painavista asioistaan hoitajille. Hoitaja viestii toiminnallaan ja puheellaan kiinnostuksesta potilasta kohtaan, esimerkiksi katsekontaktia ottamalla ja puhuttelemalla potilasta nimeltä. Potilaat toivovat usein, että heiltä kysytään heidän toiveistaan ja tarpeistaan sekä annetaan heille mahdollisuus kertoa subjektiivisesti tuntemuksistaan. (Manninen 1997, 113, 116.) Vuorovaikutuksessa ei ole kysymys pelkästään hoitajan läsnäolosta. Hoitamisessa pitäisi välittyä asenne siitä, että hoitotyöntekijä antautuu vuorovaikutukseen potilaan

16 16 kanssa. Hyvään vuorovaikutukseen kuuluvat hoitajan myönteinen asenne ja toiminta. Siihen kuuluu myös, että hoitaja syventyy kuuntelemaan potilasta ja viipyy potilaan luona sekä kohtaa potilaan aidosti omana itsenään. Aitous välittyy potilaalle keskustelun, koskettamisen tai yhdessä tekemisen kautta ymmärtämisenä ja kannustamisena. (Turunen 1994, 33.) Vuorovaikutussuhteessa hoitajan ja potilaan välinen kohtaaminen perustuu kaksinäkökulmaisuuteen. Toisin sanoen niin hoitajalla kuin potilaallakin on kohtaamisesta oma erilainen kokemuksensa. (Heikkinen & Laine 1997, ) Kettusen (1998, 1275) mukaan sairaala ei ole viestintäympäristönä kovin kannustava. Sairaalat ovat pyrkineet tilojen viihtyisyyteen luomalla kodinomaisempaa ilmapiiriä. Sairaalapotilas viettää suuren osan ajastaan sängyssä odotellen erilaisia tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä. Potilaille tulisi tarjota enemmän mahdollisuuksia oma-aloitteiseen keskusteluun hakeutumiseen ja keskustelun aiheiden löytämiseen. Myös potilaille osoitettujen kysymysten esittämiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Keskustelusta tulisi luoda tasavertainen eikä siinä saisi korostaa hoitajan asemaa. Näin vuorovaikutussuhde olisi potilaan voimavaroja lisäävä. Vuorovaikutussuhteet ovat herkkiä, koska niissä tarkastellaan ihmisen terveyttä ja myös arkaluontoisia asioita. Itseään koskevat asiat ihminen muistaa hyvin, joten hän muistaa myös tyylin, jolla niitä käsitellään. Siksi potilaan tulisi tuntea, että hän pystyy osallistumaan keskusteluun aktiivisesti ja tasavertaisesti. Myönteiset viestintäkokemukset vahvistavat myös potilaan itsetuntoa ja lisäävät luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Näin potilas saa pitkäksi aikaa voimavaroja ongelmasta selviytymiseen. (Kettunen 1998, 1275.) 2.2 Potilaan ja hoitajan välinen luottamuksellisuus Hyvän hoidon ehtona on hoitohenkilökunnan ja potilaan molemminpuolinen luottamus. Se ilmenee toivomuksena olla rehellinen toisilleen ja sitoutumisena hoitoon. (Niinistö 1995, 51.) Luottamuksella yleisesti on terveyttä edistävä vaikutus. Luotettavien ystävien tuella on voimakas myönteinen ja kanssaihmisiin kohdistuvalla epäluottamuksella kielteinen yhteys hyvän terveyden kokemiseen. Luottamus lisää demokratiaa ja hyvinvointia. Yhteisöllisyyden ja ihmisten keskinäisen luottamuksen varaan on usein

17 helppo rakentaa terveyttä vahvistavia ja sairautta estäviä järjestelmiä. Myös stressiherkkyys lisääntyy yhteisön antaman tuen puuttuessa. (Hyyppä 2000, ) 17 Luottamus hoitosuhteessa on potilaan perusoikeus, joka perustuu ihmisen kunnioittamiseen, lähimmäisenrakkauteen ja sen toteutumiseen. Sen kautta saavutetaan luottamuksellinen hoitosuhde. Kun potilas luottaa lääkäriinsä ja hoitajaansa, hän uskoo heidän todella tekevän parhaansa. Lääkäri puolestaan hyötyy hoidon onnistumisesta ja voi sen kautta kehittää alaansa edelleen. ( Salminen & Kemppainen 1998, 3029.) Luottamuksellisuutta on pyritty lisäämään myös lainsäädännöllisin keinoin. Laissa on määrätty hoitotyöntekijöiden salassapitovelvollisuus. Hoitaja ei saa luvatta kertoa yksilön tai perheen tietoja, joita hän on asemansa tai tehtäviensä perusteella saanut. Salassapitovelvollisuuttaan hoitaja joutuu erityisesti pohtimaan tilanteissa, joissa potilas kertoo hoidon, diagnoosin tai muiden ihmisten hyvinvoinnin kannalta tärkeitä seikkoja. Potilaan ja hoitajan suhde on kaksisuuntainen vuorovaikutussuhde. Siitä syystä usein esiintyy tilanteita, joissa potilas haluaa toimittavan omien eikä hoitohenkilökunnan näkemysten perusteella. (Kalkas & Sarvimäki 1996, 122, ) Hoitosuhteen kestolla on vaikutusta luottamuksellisen hoitosuhteen syntymiseen. Usein pitkien hoitosuhteiden aikana syntyy syvä luottamus hoitajaan. Luottamusta osoittaa se, että potilas pystyy kertomaan hoitajalle myös aroista asioistaan. (Lehto 1997, 95.) Niinistön (1995,51) mukaan potilaat toivovat pääsyä heitä ennenkin hoitaneille lääkäreillä tai hoitajille. Töyryn ym.(1999, ) mukaan potilaan luottamuksen tuntemiseen vaikuttaa toimiva yhteistyö paitsi lääkärien kesken myös lääkärin ja hoitajien välillä. Yhteistyön tulisi onnistua myös eri ammattiryhmien välillä. 2.3 Potilaan oikeus tiedonsaantiin Potilaan tiedonsaanti on turvattu lainsäädännöllisin keinoin. Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä ja eri hoitovaihtoehdoista sekä muista hoitoon liittyvistä seikoista. Selvitystä ei kuitenkaan tule antaa vastoin potilaan omaa tahtoa tai silloin, kun on ilmeistä, että selvityksen antamisesta aiheutuisi vakavaa vaaraa potilaan hengelle tai terveydelle. Selvityksen tulee olla sellainen, että potilas ymmärtää sen sisällön. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992, 2 luku, 5.)

18 18 Ihmisen terveydentilaa koskevat asiat kuuluvat hänen yksityisyyteensä, joten jokaisella on täten oikeus päättää omista tiedoistaan ja niiden käytöstä (Anttila 1996, 1587). Avainasemassa tiedonsaannissa on luottamuksellisuus ja tasavertaisuus hoitosuhteessa (Lindqvist 1995, 96). Kalkkaan ja Sarvimäen (1996, 119, 135) mukaan osa potilaista on sitä mieltä, ettei heidän saamansa tieto sairaudestaan ja hoidostaan ole ollut riittävää. Usein terveydenhuollossa tulee tilanteita, joissa hoitajat ja lääkärit sopivat keskenään, kuinka erilaisissa hoitotilanteissa toimitaan. Potilaan tulee kuitenkin saada omasta näkökulmastaan tarpeellista tietoa. Tärkeää on tarjota tietoa, joka ei ainoastaan tähtää yhteen oikeaan toimintatapaan, vaan potilaalle tulisi antaa vaihtoehtoja. Pellikan, Lukkarisen ja Isolan tutkimuksessa ( 2003, 166) saatiin esille samansuuntaisia tuloksia. Potilaat kaipasivat enemmän huomiointia ja tietoa hoitoon liittyvistä asioista sekä toimenpiteistä. Tutkimuksissa on todettu, että potilaat eivät ole täysin tyytyväisiä tiedonsaantiin hoitoyksiköissä. He haluaisivat päästä vaikuttamaan enemmän oman hoitonsa suunnitteluun. (Töyry ym. 1999, ) Sohlmanin (1996, 3414) mukaan potilaat kokivat etteivät aina saaneet riittävästi tietoa hoidostaan. Jatkotoimista oli kerrottu, mutta terveydentilasta kaivattiin lisätietoa. Yleisesti kohteluun oltiin tyytyväisiä.

19 19 3 TUTKIMUKSEN KUVAUS 3.1 Opinnäytetyön tarkoitus ja tutkimusongelmat Opinnäytetyössä kiinnitetään huomiota asiakkaan saamaan hoitoon terveyskeskuksen vuodeosaston asiakkaiden kokemana. Tämän tutkimuksen kautta hoitohenkilöstö saa tietoa siitä, miten kehittää omaa työtään asiakkaan hoitotyön tarpeiden tyydyttämiseksi. Tässä opinnäytetyössä on tavoitteena, että tutkimustuloksia voitaisiin hyödyntää potilaskeskeisessä hoitotyössä. Tutkimuksessa etsitään systemaattisesti uutta tietoa ja uusia ideoita pyrkimättä kuitenkaan aina välittömiin käytännöllisiin päämääriin tai sovellettavuuteen (Eriksson 1998, 50). Tämän opinnäytetyön tarkoitus on koota yhteen terveyskeskuksen vuodeosastojen asiakkaiden käsityksiä hoidosta ja sen laadusta. Tuloksia hyödyntämällä henkilökunta pystyy tukemaan sekä lisäämään asiakkaan omia voimavaroja ja ottamaan heidän yksilölliset tarpeensa huomioon. Opinnäytetyön avulla pyritään myös herättämään avointa keskustelua sekä hoitohenkilökunnan että asiakkaiden välillä. Tämän opinnäytetyön tutkimusongelmat ovat: 1. Millaista on hoito Orimattilan terveyskeskuksen vuodeosastoilla asiakkaan mielestä itsemääräämisoikeuden, potilasturvallisuuden, tiedonsaantioikeuden, vuorovaikutuksen ja luottamuksellisuuden suhteen? 2. Miten asiakkaan taustatiedot eli syntymävuosi, sukupuoli, hoidossaoloaika sekä osasto, jolla on hoidossa tällä hoitojaksolla, ovat yhteydessä mielipiteeseen itsemääräämisoikeudesta, potilasturvallisuudesta, tiedonsaantioikeudesta, vuorovaikutuksesta ja luottamuksellisuudesta? 3.2 Tutkimusmenetelmät Tämä opinnäytetyö perustuu kvantitatiiviseen tutkimusotteeseen. Määrällistä tutkimusta voidaan kutsua myös tilastolliseksi tutkimukseksi. Määrällisen tutkimuksen avulla

20 20 selvitetään lukumääriin ja prosenttiosuuksiin liittyviä kysymyksiä sekä eri asioiden välisiä riippuvuuksia tai ilmiöissä tapahtuneita muutoksia. (Heikkilä 2001, ) Tässä opinnäytetyössä käytetään standardoituja kyselylomakkeita valmiine vastausvaihtoehtoineen. Asioita kuvataan numeeristen suureiden avulla eli prosentteina. Tulokset esitetään taulukoin ja kuvioin. Määrällisen tutkimuksen etuna on, että sen avulla voidaan kerätä laaja tutkimusaineisto ja sen kautta saatu tieto on kvantifioitavissa eli määrällistettävissä. Monelta henkilöltä saadaan kerättyä tietoa heidän oman kokemuksensa kautta. Samanaikaisesti heiltä voidaan kysyä myös useita asioita. (Soininen 1995, 34-37; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2001, 182.) Tässä opinnäytetyössä käytettiin määrällistä tutkimusotetta, koska haluttiin kerätä mahdollisimman kattava aineisto ja kysyä useita asioita samanaikaisesti. Opinnäytetyön aineisto koottiin strukturoidulla kyselykaavakkeella (Liite 3), jossa oli sisältöalueita STAKES:in tutkimuksesta Tähän tiedonkeruumenetelmään päädyttiin, koska sen etuna oli vastaamisen helppous, yksiselitteisyys ja ymmärrettävyys. Kohderyhmän ollessa pääasiassa vanhuksia tämä tiedonkeruumenetelmä sopi parhaiten tutkimaan asiakastyytyväisyyttä. Monivalintakysymysten etuna oli selvästi etukäteen rajatut vastausvaihtoehdot, joiden käsittely oli yksinkertaista. Potilaiden oli helpompi antaa myös moittivia ja arvostelevia vastauksia ( Heikkilä 2001, ) 3.3 Kyselylomakkeen laatiminen Kyselylomakkeen laatiminen vaatii aina kirjallisuuteen tutustumista, tutkimusongelman miettimistä sekä sen täsmentämistä. Kysymyksiä ja vastausvaihtoehtoja mietittäessä on otettava tarkoin selvää, että tutkittavat kysymykset antavat vastauksen haluttuun asiaan ja että kysymyksiä ei voi ymmärtää väärin. Kyselylomake on laadittava erittäin huolellisesti, jotta kysymykset vastaavat tutkittavaa tietoa. (Heikkilä 2001, ) Kysymysten tulee olla yksiselitteisiä ja ymmärrettäviä. Mikään vastausvaihtoehto ei saisi olla muita haluttavampi. Kysymyksien erottelukyvyn tulisi olla mahdollisimman hyvä tutkittavassa asiassa. Luokkia tulee olla riittävästi, jotta jokainen vastaus voidaan sijoittaa omaan kategoriaansa. Luokkien tulee olla samantasoisia ja toisensa poissulkevia. (Krause & Kiikkala 1996, 111.) Tässä opinnäytetyössä ennen

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki. Ikäihmisten palvelut ympärivuorokautinen hoiva

Hämeenlinnan kaupunki. Ikäihmisten palvelut ympärivuorokautinen hoiva Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2011 Ikäihmisten palvelut ympärivuorokautinen hoiva Tutkimusraportti 11.1.2012 MIKKO KESÄ MERJA LEHTINEN JUUSO HEINISUO INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Kuntouttava asumispalvelu

Kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Keuruun vanhuspalveluiden laatukyselyt

Keuruun vanhuspalveluiden laatukyselyt Keuruun vanhuspalveluiden laatukyselyt Keuruun vanhuspalveluissa on toteutettu vanhuspalvelulain 6 :ään perustuen palvelujen laatukyselyt kevään ja kesän 2014 aikana. Kyselyjen tarkoituksen on ollut selvittää

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Kotihoidon asiakaskysely

Jyväskylän kaupunki Kotihoidon asiakaskysely Jyväskylän kaupunki Kotihoidon asiakaskysely 2014 20.5.2014 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta: perusteet Tutkimuksesta vastaavan henkilön (TVH) tulee havaita ja arvioida tutkimukseen liittyvät eettiset

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016

Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016 1 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskyselyt toteutettiin vuosien 2015 ja 2016 keväällä. Kyselylomakkeet annettiin sillä hetkellä hoidossa/asiakkaana

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:16:23 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeus ja hoitotahto Tarja Holi johtaja, Valvira

Potilaan itsemääräämisoikeus ja hoitotahto Tarja Holi johtaja, Valvira Potilaan itsemääräämisoikeus ja hoitotahto Tarja Holi johtaja, Valvira 25.11.2013 Tarja Holi 1 Perustuslaki * Jokaisella on oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen

Lisätiedot

Potilasasiamiesselvitys 2013 Kokkola ja Kruunupyy

Potilasasiamiesselvitys 2013 Kokkola ja Kruunupyy Potilasasiamiesselvitys 2013 Kokkola ja Kruunupyy Sosiaali- ja potilasasiamies Helinä Jokitalo Centria ammattikorkeakoulu 1 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Yhteydenotot... 3 3 Yhteydenottojen syyt... 4 3.1.

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut 9.2.2015 Mikko Kesä Meiju Ahomäki Jari Holttinen YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Palveluiden käyttäjien profiili Palveluiden käyttö

Lisätiedot

Euroopan komission Suomen-edustusto. Pohjois-Savon maakuntatutkimus

Euroopan komission Suomen-edustusto. Pohjois-Savon maakuntatutkimus n maakuntatutkimus Taloustutkimus Oy Jari Pajunen.1.010 1. JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksella pyrittiin selvittämään,

Lisätiedot

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sivu 1/9 Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sosiaali- ja potilasasiamies Helinä Jokitalo Centria- ammattikorkeakoulu Sivu 2/9 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Yhteydenottojen määrä...

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Ylilääkäri B toteaa 15.2.2001 antamassaan selvityksessä mm. seuraavaa.

Ylilääkäri B toteaa 15.2.2001 antamassaan selvityksessä mm. seuraavaa. 21.3.2002 2879/4/00 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen VASTASYNTYNEEN LAPSEN TUTKIMINEN JA KÄSITTELY 1 KANTELU A arvostelee 20.12.2000

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot