Uudenmaan liitto Ratahallintokeskus Hämeen liitto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudenmaan liitto Ratahallintokeskus Hämeen liitto"

Transkriptio

1 Uudenmaan liitto Ratahallintokeskus Hämeen liitto ESISELVITYS PÄÄRADAN MELU- JA TÄRINÄHAITOISTA RATAOSILLA KERAVA RIIHIMÄKI, RIIHIMÄKI-HAUSJÄRVI (RAPORTTI TAITETAAN UUDENMAAN LIITON JULKAISUSARJAAN KEVÄÄLLÄ 2007) Uudenmaan liitto 1 (60) ESISELVITYS PÄÄRADAN MELU JA TÄRINÄHAITOISTA RATAOSILLA KERAVA RIIHIMÄKI, RIIHIMÄKI - HAUSJÄRVI

2 Uudenmaan liiton julkaisuja xx Kannen kuva: Leo Jarmala Taitto: Arja Reinikka Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) toimisto@uudenmaanliitto.fi

3 Uudenmaan liitto Nylands förbund Kuvailulehti Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) toimisto@uudenmaanliitto.fi Tekijä(t) Uudenmaan liitto, Ratahallintokeskus, Hämeen liitto Nimeke Esiselvitys pääradan melu- ja tärinähaitoista rataosilla Kerava-Riihimäki, Riihimäki-Hausjärvi Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja A Sarjanumero? Sivuja? ISBN? Kieli, koko teos Julkaisuaika 2007 Liitteitä suomi Tiivistelmä Päärataan tukeutuvilla Uudenmaan ja Hämeen kunnilla on viimeiset vuodet ollut vahva väestönkasvu ja raideliikenteeseen tukeutuvaa pääkaupungin työssäkäyntialuetta halutaan kehittää edelleen. Rata- ja asemaympäristöjen kehittämisen eräänä rajoituksena on junaliikenteestä ja etenkin tavarakuljetuksista aiheutuvat melu- ja tärinähaitat. Kerava-Riihimäki väliltä osa tavara- ja kaukoliikenteestä siirtyi vuonna 2006 valmistuneelle Kerava-Lahti oikoradalle. Toisaalta melua ja tärinää saattavat lisätä vuodesta 2008 alkaen Vuosaaren satamaradan tavarakuljetukset, jotka jakaantuvat sekä pää- että oikoradalle. Tavaraliikenteen kilpailun avautuminen saattaa myös tuoda muutoksia etenkin liikennöitävään kalustoon. ISSN Yhteenveto Vuorokauden keskimääräisestä melutasosta on valtioneuvosto määrännyt maksimiarvot eri vuorokaudenajoille. EU edellyttää vuoden 2007 aikana laadittavaksi melumallinnusta suurimmista liikenneväylistä ja väestökeskittymistä, näiden mukana myös päärata Helsingistä Riihimäelle asti. Kuntien yleispiirteiselle kaavoitukselle mallinnuksesta on hyötyä, mutta kaavoituksessa tarvitaan myös tarkempia selvityksiä. Kuntakaavoituksessa käyttökelpoisimpia menetelmiä ovat jatkuvat tai äänialtistustasomittaukset, keskimääräisen melualueen arviointi ns. putkimallilla sekä maastomallipohjainen melumallinnus. Mallinnetun tiedon oikeellisuus on syytä tarkistaa myös melumittauksilla. Uusilla kaava-alueilla olisi pyrittävä käyttämään meluntorjunnassa kaavoituksellisia keinoja (mm. toimintojen sijoittelu ja rakennusmassoittelu). Varsinaisia rakenteellisia meluesteitä käytetään silloin, kun kaavoitukselliset keinot eivät ole riittäviä tai sovellu käytettäväksi. Raideliikenteen tärinän ohjearvojen kehittäminen on Suomessa käynnissä. Tärinän voimakkuutta arvioidaan tärinäaaltojen etenemisnopeudella (mm/s). Tärinää voidaan sekä mitata maastossa, että mallintaa. Molempiin menetelmiin liittyvä tekniikka on kehittymässä voimakkaasti. Pehmeissä maapohjissa, raskaalla kalustolla ja suurilla nopeuksilla tärinä on yleensä suurinta. Tärinän etenemiseen vaikuttaa merkittävästi myös radan perustamistapa. Pehmeissä maapohjissa haitallinen tärinä voi edetä jopa satojen metrien etäisyydelle radasta, tiiviillä maapohjilla vaikutus ulottuu muutamaan kymmeneen metriin. Tärinä aiheuttaa harvoin vaurioita rakennuksille, mutta ihminen on herkkä kokemaan tärinää mikä saatetaan kokea meluakin suurempana haittana. Radan alle asennettavat paalulaatat ovat tehokkain tapa estää tärinän leviäminen. Paalulaatan asentaminen maksaa kuitenkin useita miljoonia euroja kilometriltä. Tärinäseinämistä saadaan lähiaikoina kokeiluhankkeiden kautta tietoa ja samoin tietämys rakennusten perustamisen merkityksestä on lisääntymässä. Keravan ja Riihimäen välisellä pääradan maankäyttövyöhykkeellä tehtyjä meluselvityksiä olisi tarpeen täydentää käyttäen uusimpia menetelmiä ja ottaa selvityksissä huomioon myös yöaikainen melu. Maaperätietojen mukaan koko alue sijaitsee pehmeiköllä, joten myös tärinäselvityksiä tullaan tarvitsemaan kun rakentamista suunnitellaan. Raportin laatija Leo Jarmala, Sakari Lotvonen, Tuomo Viitala, Maija Stenvall Avainsanat (asiasanat) rautatieliikenne, maankäytön suunnittelu, melu, tärinä Huomautuksia 3 (60) ESISELVITYS PÄÄRADAN MELU JA TÄRINÄHAITOISTA RATAOSILLA KERAVA RIIHIMÄKI, RIIHIMÄKI - HAUSJÄRVI

4

5 Uudenmaan liitto Nylands förbund Kuvailulehti Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) toimisto@uudenmaanliitto.fi Författare Publikation Seriens namn Seriens nummer Utgivningsdatum Sidor Bilagor ISBN ISSN Språk Sammandrag Referat Rapporten är utarbetad av Nyckelord (ämnesord) Övriga uppgifter 5 (60) ESISELVITYS PÄÄRADAN MELU JA TÄRINÄHAITOISTA RATAOSILLA KERAVA RIIHIMÄKI, RIIHIMÄKI - HAUSJÄRVI

6 Sisältö ESIPUHE JOHDANTO Raideliikenteen melu ja tärinä maankäytön suunnittelussa Työn kohde ja tavoitteet Lähtöaineisto ja raportin rakenne MELUSELVITYSKEINOT Kansalliset ohjearvot Tulevaisuuden näkymät, EU -säädösten vaikutus Meluselvityksen keinot kaavoituksen apuna, yleiskuvaus Melumittaukset Liikenteen keskimääräinen melualueen laskeminen (putkimallit) Maastopohjainen melumallinnus MELUHAITTOJEN TORJUNTA JA HAITTOJEN LIEVENTÄMINEN Liikennöitsijän ja radanpitäjän keinot Kaavoituksen keinot uusilla alueilla Meluntorjuntakeinot rakennetuilla alueilla TÄRINÄSELVITYSKEINOT Rautatieliikenteen tärinän leviäminen ympäristöön ja vaikutukset Tärinän esitystapoja Rautatieliikennetärinän arviointi Tärinän mittaaminen ja mallintaminen Tulevaisuuden näkymät TÄRINÄHAITTOJEN ENNAKOIMINEN JA VÄHENTÄMINEN Tärinähaittojen ennakoiminen Tärinähaittojen vähentäminen SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT TARKASTELUALUEELLA Liikennöinnin tulevaisuus Maankäytön suunnittelun tilanne kunnittain Nykyinen meluselvitystilanne Ratameluselvitysten toimenpidesuositukset Nykyinen tärinäselvitystilanne Tärinäselvitysten toimenpidesuositukset JATKOTOIMENPITEET KOHDEALUEELLA Vastuut ja yhteistyömahdollisuudet Tehtävät meluselvitykset ja niiden täydentäminen Tehtävät tärinäselvitykset Selvityksiin tarvittava aineisto YHTEENVETO (60) ESISELVITYS PÄÄRADAN MELU JA TÄRINÄHAITOISTA RATAOSILLA KERAVA RIIHIMÄKI, RIIHIMÄKI - HAUSJÄRVI

7 LISÄMATERIAALI Julkaisuun liittyy lisämateriaalia CD:llä, jonka sisältö on seuraava: A4-tärinäkartat - Kerava 1: Keravan pohjoispuoli 1: Järvenpää 1: Järvenpään pohjoispuoli1: Jokela 1: Jokelan pohjoispuoli1: Hyvinkää 1: Hyvinkään pohjoispuoli1: Riihimäki 1: Riihimäen pohjoispuoli 1: Ryttylä 1: Hikiä 1: Hikiä_Hausjärvi 1: Hausjärvi 1:2000 1:1000 tärinäkartat - Kerava - Järvenpää - Jokela - Hyvinkää - Monni - Riihimäki - Haapahuhta-Ryttylä - Hikiä - Hausjärvi Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Tärinän riskialueet Tärinän riskialueet Tärinän riskialueet Tärinän riskialueet Tärinän riskialueet Tärinän riskialueet Tärinän riskialueet Tärinän riskialueet Tärinän riskialueet Tärinän riskialueet Tärinän riskialueet Tärinän riskialueet Tärinän riskialueet Maaperä- ja tärinäselvityskartta 1 Maaperä- ja tärinäselvityskartta 2 Maaperä- ja tärinäselvityskartta 3 Maaperä- ja tärinäselvityskartta 4 Maaperä- ja tärinäselvityskartta 5 Maaperä- ja tärinäselvityskartta 6 Maaperä- ja tärinäselvityskartta 7 Maaperä- ja tärinäselvityskartta 8 Maaperä- ja tärinäselvityskartta 9 Sisältö Maankäytön suunnittelutilanne tarkastelualueella Yleiskartta EU:n ympäristömeludirektiivin mukaisen meluntorjunnan toimintasuunnitelman sisältö Junaliikennetiedot, esimerkkilomakkeet 1-3 ESISELVITYS PÄÄRADAN MELU JA TÄRINÄHAITOISTA RATAOSILLA KERAVA RIIHIMÄKI, RIIHIMÄKI HAUSJÄRVI 7 (60)

8 ESIPUHE Asuinalueiden sijoittaminen asemien läheisyyteen lisää mahdollisuuksia käyttää raideliikennettä. Toisaalta raideliikenteen melu- ja tärinähaitat korostuvat radan lähialueilla ja luovat painetta sijoittaa asumista haitoista mahdollisimman etäälle. Ratojen lähialueiden kaavoituksessa onkin pyrittävä löytämään ratkaisut, joilla voidaan vähentää raideliikenteen ympäristöhaittoja ja samalla hyödyntää asemien läheisyys. Melu- ja tärinähaittoja voidaan vähentää myös rataan, liikennöintiin ja alueella oleviin rakennuksiin kohdistuvilla toimilla. Melu- ja tärinähaittojen torjunnan suunnittelu on aina tapauskohtaista ja käyttämällä useita eri tapoja päästään usein parhaaseen lopputulokseen. Raideliikennepainotteisen yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi tarvitaan luotettavat menetelmät eri toimintoihin soveltuvien maankäyttöalueiden arviointiin. Melun ja tärinän arviointiin on käytettävissä useita keinoja, ja tässä raportissa esitellään niistä kaavoituksessa käyttökelpoisimmat. Tässä esiselvityksessä tarkastelukohteena on päärata välillä Kerava-Riihimäki ja Riihimäki-Hausjärvi. Työn ovat rahoittaneet Ratahallintokeskus sekä Uudenmaan ja Hämeen liitot. Työn ohjausryhmään ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Kaarina Rautio, suunnittelupäällikkö Maija Stenvall, liikennesuunnittelija Harry Tast, erityisasiantuntija Arto Hovi, ympäristöpäällikkö Arja Aalto, suunnittelija Tuomo Viitala, ylitarkastaja Hannu Airola, ylitarkastaja Heikki Kankaanpää, osastopäällikkö Aila Elo, toimistoarkkitehti Lea Piistari-Niemelä, kaavoituspäällikkö Tapio Reijonen, ympäristösuojelupäällikkö Ilkka Holmila, kaupunginarkkitehti Marja Talja, ympäristösuojelupäällikkö Pertti Kyyhkynen, kaavapäällikkö Risto Mansikkamäki, ympäristöpäällikkö Tor Nyman, kaavoituspäällikkö Riitta Simonen, ympäristöjohtaja Raija Niemi, asemakaava-arkkitehti Elina Mäenpää, ympäristösuojelupäällikkö Ilkka Korhonen, kaavoitusinsinööri Pirjo Siik, ympäristösihteeri Uudenmaan liitto Uudenmaan liitto Hämeen liitto Ratahallintokeskus Ratahallintokeskus Ratahallintokeskus Uudenmaan ympäristökeskus Hämeen ympäristökeskus Keravan kaupunki Keravan kaupunki Keravan kaupunki Järvenpään kaupunki Järvenpään kaupunki Tuusulan kunta Tuusulan kunta Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki Riihimäen kaupunki Riihimäen kaupunki Hausjärven kunta Hausjärven kunta Lisäksi työtä on ohjannut myös ohjausryhmää suppeampi työryhmä, johon ovat kuuluneet Kaarina Rautio ja Maija Stenvall Uudenmaan liitosta, Harry Tast Hämeen liitosta, Arja Aalto, Arto Hovi ja Tuomo Viitala Ratahallintokeskuksesta sekä kuntien edustajana Ilkka Holmila Järvenpään kaupungilta. Konsulttina ovat toimineet Pöyry Oy. Konsulttityön vastuuhenkilönä ja meluasiantuntijana on ollut DI Leo Jarmala ja projektisihteerinä ins. (AMK) Anja Sipi. Tärinäselvitysosuudesta on vastannut tekn. lis. Sakari Lotvonen. Helsingissä xxx 2007 Ratahallintokeskus Uudenmaan liitto Hämeen liitto 8 (60) ESISELVITYS PÄÄRADAN MELU JA TÄRINÄHAITOISTA RATAOSILLA KERAVA RIIHIMÄKI, RIIHIMÄKI - HAUSJÄRVI

9 1 Johdanto 1.1 Raideliikenteen melu ja tärinä maankäytön suunnittelussa Selvitys rautatieliikenteen melu- ja tärinähaitoista pääradalla ja Riihimäki Lahtiradalla on sovittu tehtäväksi Keski- Uudenmaan ja Hyvinkään - Riihimäen seudun yhteisessä liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (KEHYLI) vuonna Tässä työssä on tarkasteltu pääradan väliä Kerava-Riihimäki ja Hausjärven osalta myös Riihimäki Lahti-rataa. Riihimäen ja Hausjärven kunnat ovat Kehyli -alueen pohjoisimmat radanvarsikunnat ja Kerava eteläisin. Mäntsälä on liittynyt Kehylialueeseen vuonna 2005, mutta Mäntsälän rautatieliikenteen piiriin vuonna 2006 tuoneen Lahden oikoradan osalta melu- ja tärinävaikutuksia ei ole käsitelty tässä työssä tarkemmin. Oikoradan alueella sijaitsevien muiden Kehyli- kuntien, Järvenpään ja Keravan alueista ovat mukana olleet vain pääradan varren alueet. Helsingistä pohjoiseen suuntautuva päärata on yksi keskeisistä maankäytön kasvusuunnista pitkälle Riihimäelle ja Hämeenlinnaan asti. Asumisen radan tuntumassa ja työssäkäynnin kehyskunnista pääkaupunkiseudulle mahdollistavat osaltaan hyvät junayhteydet. Toisaalta maankäytön esteenä ovat junaliikenteestä aiheutuvat haitat radan lähiympäristössä. Liian lähelle rataa ja asemaa ei voi rakentaa, mutta liian kauas rakennettaessa joukkoliikenteen houkuttelevuus kärsii. Melu ja tärinä aiheuttavat haittaa viihtyvyydelle ja terveydelle sekä niillä voi olla myös vaikutusta rakennusten kuntoon ja kiinteistöjen arvoon. Raideliikenteen melusta ja tärinästä voi syntyä myös radanpitäjälle tai liikennöitsijälle korvausvaateita. Terveellisen, turvallisen ja viihtyisän asumisen tavoite velvoittaa kaavoittajaa selvittämään melun ja tärinän riskit maankäyttöja rakennuslain kautta. Sallitulle melutasolle valtioneuvosto on antanut ohjearvot, tärinälle ohjearvoja ollaan laatimassa. Kunnat tarvitsevat selkeää tietoa melu- ja tärinähaittojen arviointimenetelmistä ja pelisääntöjä selvitysten ja mittausten kustannusjaosta Ratahallinnon ja ympäristöviranomaisten kanssa. Rakentaminen on pitkäaikainen investointi ja maankäyttöpäätöksiin tarvitaan tarkkaa tietoa alueen olosuhteista nyt ja tulevaisuudessa. 1.2 Työn kohde ja tavoitteet Tämä työ on luonteeltaan esiselvitys, jossa on selvitetty melu- ja tärinäselvityksiin tarvittavien lähtötietojen saatavuutta, tuotu esille maankäytön suunnittelu- ja toteutustilanne mahdollisen ratamelun ja tärinän alueella sekä arvioitu alustavat riskialueet. Lisäksi on arvioitu kuntakohtaisten lisäselvitysten tarve ja esitelty vaihtoehtoiset keinot teettää melun ja tärinähaittojen selvityksiä eri kaavoitusvaiheiden tueksi. Työssä on tuotu esille myös erilaisia keinoja vaikuttaa melun ja tärinän syntyyn ja lieventää haittavaikutuksia. Raportti luo pohjaa käytännön selvitystyölle, joka käynnistetään kuntien ja mahdollisten muiden rahoittajien päätösten mukaisesti myöhemmin. Työn lähtökohtana on ollut tarve hyödyntää olemassa olevan pääradan varrella olevia maakuntakaavojen mukaisia maankäytön kasvualueita, mutta samalla arvioida, missä kohdin ja missä laajuudessa alueiden käyttöä rajoittavat melu- ja tärinähaitat. Tarkastelukohteina ovat olleet maankäytön uudet kasvualueet sekä täydennysrakentamiseen varatut alueet. Ratahallintokeskuksen näkökulmasta on ollut hyödyllistä tarkastella koko yhteysvälin maankäytön suunnittelutilannetta, jotta esim. melu- ja tärinäselvityksiin ohjattavat määrärahat voidaan suunnata kiireellisimpiin kohteisiin. Kunnille selvitys antaa peruskäsityksen selkeimmistä riskialueista sekä melun ja tärinän selvitysmenetelmien sisällöstä ja niiden vaatimasta työmäärästä. Työn tavoitteena on ollut: 1. täsmentää melun ja tärinän mallintamiseen ja mittaamiseen liittyvät epävarmuustekijät, 2. selvittää, missä muodossa melusta ja tärinästä saatavaa tietoa käsitellään eri suunnitteluvaiheissa 3. määritellä keinot, joilla melua ja tärinää voidaan vähentää ja haittavaikutukset minimoida ja 4. määritellä tarkempaan tarkasteluun valittavat kartoituskohteet pääradan KEHYLI -alueella ja ohjelmoida niistä tehtävä työ ESISELVITYS PÄÄRADAN MELU JA TÄRINÄHAITOISTA RATAOSILLA KERAVA RIIHIMÄKI, RIIHIMÄKI HAUSJÄRVI 9 (60)

10 Kuva 1. Kehyli kunnat ja rataverkko asemineen. Vuonna 2006 avattu Oikorata Keravalta Lahteen ei ole kuvassa. 10 (60) ESISELVITYS PÄÄRADAN MELU JA TÄRINÄHAITOISTA RATAOSILLA KERAVA RIIHIMÄKI, RIIHIMÄKI - HAUSJÄRVI

11 1.3 Lähtöaineisto ja raportin rakenne Työn lähtöaineistona käytettiin seuraavia Ratahallintokeskuksesta, kunnista ja maakuntaliitoista saatuja aineistoja: kuntien alueen yleiskaava- ja asemakaava-aineisto, maakuntakaavat tieto nykyisistä liikennemääristä ja ennustetilanteesta Lahden oikoradan valmistumisen jälkeen syksyllä 2006 tieto melusta ja tärinästä saaduista valituksista tehdyt melu- ja tärinäselvitykset Luvuissa 2-3 ja 4-5 kuvataan tarkemmin melun ja tärinän selvittämisen keinoja ja menetelmiä. Luvuissa 6-8 kuvataan tarkastelualueen maankäyttötilanne radan vaikutusalueella ( m radasta) ja aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä annetaan suositukset tehtävistä jatkotöistä. Kuntakohtaiset kartat tärinän riskialueista on julkaistu erillisellä CD: llä, joka on toimitettu asianomaisiin kuntiin sekä työn tilaajille. Tärinän riskialueiden arvioinnissa käytettiin lisäksi seuraavia aineistoja: Ratahallintokeskuksen pehmeikkörekisteritiedot, josta selviää rata-alueen maaperätieto ja ratapenkereen perustustapa, rekisteri sisältää osittain tietoa myös pehmeikön paksuudesta ja ominaisuuksista Geologian tutkimuskeskukselta saatava maaperätieto (ns. kallio-info), joka on saatavilla toistaiseksi vain Uudenmaan alueelta kunnilta saatu maaperätieto (kairauksista tai muista tietolähteistä saatu aineisto) Tässä työssä käytetyt kaava-aineistot ovat saatavilla kunnista. Junatiedot on toimittanut VR Osakeyhtiön junaliikennöintiyksikkö. Pohjatutkimus, pehmeikkö- ja pohjavahvistustiedot on saatu Oy VR-Rata Ab:n georyhmältä. Rata-alueen laajuus on yleensä minimissään 5-10 m ratapenkereen reunasta. Kokonaisuudessaan yksiraiteisen radan rata-alue on leveydeltään m, paikkakohtaista vaihtelua on esim. tiejärjestelyjen vuoksi. Projektin yhteydessä järjestettiin rautatien melua ja tärinää ja niiden selvityksiin liittyviä tulevaisuuden näkymiä käsittelevä seminaari, jossa asiantuntijoina olivat mm. ympäristöneuvos Sirkka-Liisa Paikkala ympäristöministeriöstä ja VTT:n teknologiapäällikkö Jouko Törnqvist, jonka esitelmän sisältöä on hyödynnetty raportin tärinäselvitysosassa. ESISELVITYS PÄÄRADAN MELU JA TÄRINÄHAITOISTA RATAOSILLA KERAVA RIIHIMÄKI, RIIHIMÄKI HAUSJÄRVI 11 (60)

12 2 Meluselvityskeinot 2.1 Kansalliset ohjearvot Valtioneuvoston ohjearvot määrittävät sallitut keskimelutasot eri tyyppisillä kaavaalueilla. Meluntorjuntatarpeen toteaminen perustuu pääasiallisesti valtioneuvoston antamiin yleisiin melun keskiäänitason ohjearvoihin (n:o 993, ) (taulukko 1). Meluntorjunnan neuvottelukunnan kannanoton ( ) mukaan ohjearvoja sovelletaan eri liikennemuotojen (tie-, rata- ja lentoliikenne) meluun siten, että melutasoja verrataan ohjearvoihin meluryhmittäin. Maksimimeluun sovelletaan usein maailman terveysjärjestön WHO: n asiantuntijakokouksen (v. 2000) kannanottoa, jonka mukaan ulkoa sisälle kantautuvan melun maksimiarvo ei saa asuinhuoneissa ylittääyöaikaan 45 db. Maksimimelulle ei valtioneuvosto ole Suomessa antanut toistaiseksi ohjearvoja. 2.2 Tulevaisuuden näkymät, EU -säädösten vaikutus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2002/49/EY) ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta (ympäristömeludirektiivi) tuli voimaan Ympäristömeludirektiivin velvoitteiden täyttämiseksi on Suomessa tehty ympäristönsuojelulakiin täydennys (459/2004) ja annettu valtioneuvoston asetus Euroopan yhteisön edellyttämistä meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista (801/2004). Näiden lisäksi valmistellaan mm. meluselvitysten arviointimenetelmiä. Seuraavassa on esitetty em. lakitäydennyksen ja asetuksen sisällön keskeisimmät asiat. Taulukko 1. Valtioneuvoston yleiset melutason ohjearvot (n:o 993, ). Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), L Aeq, enintään Päivällä klo 7-22 Yöllä klo 22-7 ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db 45-50dB 1) 2) Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet 45 db 40 db 3) SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 12 (60) ESISELVITYS PÄÄRADAN MELU JA TÄRINÄHAITOISTA RATAOSILLA KERAVA RIIHIMÄKI, RIIHIMÄKI - HAUSJÄRVI

13 Meluselvitys ja meluntorjunnan toimintasuunnitelma on laadittava : 1. yli asukkaan väestökeskittymistä, joita asukastiheytensä perusteella voidaan pitää kaupunkimaisina alueina, 2. yleisistä teistä, joiden liikennemäärä vuodessa on yli kolme miljoonaa ajoneuvoa, 3. rautateistä, joiden liikennemäärä vuodessa on yli junaa ja 4. siviili-ilmailuun käytettävistä lentoasemista, joilla ilma-alusten lentoonlähtöjen ja laskujen määrä, lukuun ottamatta kevyiden ilma-alusten lentoonlähtöjä ja laskuja koulutustarkoituksessa, yhdessä ylittää vuodessa. Tämän lain mukainen meluselvitys on laadittava ja toimitettava merkittäväksi ympäristösuojelun tietojärjestelmään viimeistään 30. päivä kesäkuuta Tässä laissa on määrätty, että EU:n ympäristömeludirektiivin mukaisen rautateitä koskevan melunselvityksen ja meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatimisesta vastaa Ratahallintokeskus. Selvitykset ja suunnitelmat on tarkistettava viiden vuoden välein. Asetuksessa (801/2004) kesäkuuhun 2007 mennessä tehtävien selvitysten kohteille on määrätty väljemmät rajat. Meluselvitys on tehtävä: 1. yli asukkaan väestökeskittymistä, 2. yleisistä teistä, joiden liikennemäärä vuodessa on yli kuusi miljoonaa ajoneuvoa, 3. rautateistä, joiden liikennemäärä vuodessa on yli junaa, 4. ympäristönsuojelulain 25 a :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuista lentoasemista. Meluselvitys on laadittava vuoden 2006 liikenne- ja asukastietoihin perustuen. Meluselvityksissä melutasot arvioidaan erikseen eri liikennemuodoista ja teollisuudesta. Meluntorjunnan toimintasuunnitelman sisältö on esitetty liitteessä 1. Valtioneuvoston asetus 801/2004 sisältää säädökset Euroopan yhteisön edellyttämistä meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta. Melutasojen laskentaan ja tulosten esittämiseen vaikuttavat ehkä konkreettisimmin seuraavat ympäristömeludirektiivin täytäntöönpanossa käyttöön otetut muutokset kansallisiin selvityksiin verrattuina: yleistä häiritsevyyttä kuvaava tunnuslukuna käytetään päivä-iltayömelutasoa, jota merkitään suureella L den. Tässä vuorokauden melun häiritsevyystasoa kuvaavassa suureessa ilta ja erityisesti yömelutasoa on painotettu päivämelutasoa enemmän eli suure ei ole vastaava kuin vuorokauden keskimelutasoa kuvaava arvo. Toinen tärkeä tunnusluku on yömelun kesiäänitaso, joka kuvaa yömelun aiheuttamia unihäiriöitä. vuorokauden tarkastelujaksot ovat: päiväaika klo 7-19 (12 h) ilta-aika klo (3 h) yöaika klo 22-7 (9 h) laskentakorkeus (vastaanottopisteen korkeus) on 4 m ulkona esiintyvää ääntä tarkastellaan ilman ulkoseinästä heijastuvaa ääntä (vapaa kenttäarvo) sääolot edustavat keskivertovuotta ja vuodella tarkoitetaan kalenterivuotta. Laskentakorkeuden kasvu saattaa vaikuttaa laskennallisiin melutasoihin (esim. tasaisessa akustisesti huokoisessa maastossa 50 m:n etäisyydellä lisäys on noin 3 db, mikä vastaa liikenteen kaksinkertaistumisen aiheuttamaa melutason lisäystä). Jos meluesteiden korkeudet mitoitetaan tämän laskentakorkeuden mukaan, johtaa se aikaisempia korkeampiin esteisiin. Jos EU:n ympäristömeludirektiivin mukaisissa tarkasteluissa ohjearvoina (ks. edellä kohta 2.1) käytetään kansallisia arvoja tai niihin perustuvia arvoja, johtaa se merkittäviin tulkintamuutoksiin melualueen laajuudessa, mikäli ei laskentakorkeuden nostoa oteta huomioon. ESISELVITYS PÄÄRADAN MELU JA TÄRINÄHAITOISTA RATAOSILLA KERAVA RIIHIMÄKI, RIIHIMÄKI HAUSJÄRVI 13 (60)

14 Raideliikenteen laskentamalli ja -tapa EU:n ympäristömeludirektiivin mukaisissa tarkasteluissa EU:n ympäristömeludirektiivin mukaisissa tarkasteluissa EU sallii käytettävän hollantilaista tai kansallista raideliikenteen melulaskentamallia, johon on tehty direktiivin mukaiset tarkennukset. Nämä tarkennukset on otettu suureksi osaksi huomioon nykyisin käytössä olevassa uudessa pohjoismaisessa kansallisiin olosuhteisiin muutetussa mallissa. Suomessa käytetäänkin EU:n ympäristömeludirektiivin mukaisissa laskennoissa kansallista mallia. Seuraavassa on lyhyesti koottu tulokset näiden laskentamallien keskinäisestä vertailusta. Alankomaiden raideliikennemalli Rekenen Meetvoorshrift Railverkeerslawaii julkaistiin vuonna 1987 ja uudistettu versio vuonna Mallista on edelleen julkaistu vielä uudempi päivitys vuonna 2002, jossa on mukana tarkat ohjeet junien päästöjen määrittämiseksi. Ympäristömeludirektiivin mukainen ylimenokauden menetelmä perustuu kuitenkin vuoden 1996 malliin. Ympäristöministeriön v VTT:llä teettämässä raportissa Ympäristömeludirektiivin täytäntöönpanoon liittyvät laskentamallit on todettu seuraavaa (suora lainaus): Alankomaiden mallin käyttö Suomessa edellyttäisi mallin mukaisten lähtöarvojen mittaamisen Suomessa käytössä olevalle junakalustolle. Vaikka ympäristödirektiivi salliikin Hollannissa mitattujen lähtöarvojen käytön muiden maiden vastaaville junatyypeille, tästä aiheutuva virhe on luultavasti suurempi kuin Suomessa käytössä olevan mallin käyttäminen direktiivin mukaisten melukartoitusten tekemisessä. Suomessa radat ja kiskot ovat erilaisia kuin Hollannissa, joten Hollannissa määritettyjen kiskoluokkien käyttö ei myöskään ole mahdollista Suomessa. Yhteispohjoismaisella raideliikennemallilla on pitkät perinteet Pohjoismaissa ja niitä on käytetty hyvällä tarkkuudella monissa laskennoissa. Myös yhteispohjoismaisilla malleilla laskettujen tulos ten ja mittaamalla saatujen tulosten vertailuja on tehty ja tulokset ovat vastanneet hyvin toisiaan. Raideliikenteen laskentamalli ja -tapa kansallisissa tarkasteluissa Ympäristöministeriö on antanut Ympäristösuojelulain (86/2000) 108 :n ja 117 :n nojalla vuonna 2002 ohjeen käytettävästä raideliikenteen laskentamallista. Mallia käytetään arvioitaessa raideliikenteen aiheuttamaa melukuormitusta ympäristösuojelulain täytäntöönpanossa ja soveltamisessa. Kansallisia laskentatapoja (mm. laskentakorkeus, tarkasteltavat aikajaksot) ja säädöksiä sovelletaan toistaiseksi kaikissa muissa meluselvityksissä paitsi kyseisissä EU:n ympäristömeludirektiivin mukaisissa tarkasteluissa. Laskenta on tehtävä voimassa olevalla, Suomen olosuhteisiin kalibroidulla pohjoismaisella laskentamallilla. Tulevaisuudessa EU:n ympäristömeludirektiivin mukaiset tarkastelumenetelmät ja tavat vaikuttanevat myös kansallisiin säädöksiin. 2.3 Meluselvityksen keinot kaavoituksen apuna, yleiskuvaus Asetuksen (801/2004) ohjearvot perustuvat ekvivalentti- eli keskimelutasoihin. Meluselvityksillä pyritään selvittämään, onko melutilanne ohjearvojen mukainen ja miten olisi meneteltävä, jotta tilanne saataisiin vastaamaan ohjearvoja. Melun keskiäänitasoja voidaan selvittää seuraavilla tavoilla: 1. Melumittaukset jatkuva mittaus äänialtistustasomittaus 2. Keskimääräisen melualueen arviointi (putkimallit) 3. Maastomallipohjainen melumallinnus Melumittaukset ovat aina riippuvaisia vallitsevista mittausolosuhteista. Mittaamalla saadut tulokset ovat mittauspistekohtaisia. Melukäyrän piirtäminen melumittausten perusteella ei ole myöskään mahdollista mittauspisteiden rajallisuuden vuoksi. Me- 14 (60) ESISELVITYS PÄÄRADAN MELU JA TÄRINÄHAITOISTA RATAOSILLA KERAVA RIIHIMÄKI, RIIHIMÄKI - HAUSJÄRVI

15 lumittaukset sopivatkin lähinnä ongelmaalueiden melutilanteen alustavaan kartoittamiseen ja mallinnustulosten arviointiin ts. vastaavatko tulokset suuruusluokaltaan mittaustuloksia. Jatkuva mittaus soveltuu vain tilanteisiin, joissa mitattava melu on ainoa melulähde. Menetelmä asettaa vaatimukset mittauslaitteille sekä valvonnalle. Yksittäisten junien äänialtistustasojen mittaus ja mittaustulosten soveltaminen laskennallisesti tarkasteltavaan tilanteeseen antaa mahdollisuuden arvioida myös muun kuin mitatun nykytilan mukaisen liikenteen vaikutuksia. Tällöinkin tulokset ovat edelleen mittauspisteisiin sidottuja. Menetelmä vaatii myös samanaikaista nopeuden mittausta ja junapituuden varmistamiseksi myös vaunujen lukumäärälaskentaa ottaen huomioon vaunu- ja junatyypit. Putkimallia voidaan soveltaa verkollisissa tarkasteluissa, joissa arvioidaan eri vaihtoehtojen vaikutuksia keskimääräiseen melualueeseen. Tämän mallin tulosten pohjalta ei pitäisi arvioida esim. melualueella asuvien määrää eikä se näin ole varsinaiseen meluselvitykseen sopiva malli. Oikeimman tuloksen malli antaa tilanteessa, jossa maa on tasaista peltoa ilman rakennuksia ja rata kulkee maan tasossa. On toki mahdollista tehdä putkimalli eri tyyppisille vakiopoikkileikkauksille. Varsinaiset meluselvitykset sisältävät aina maastomallipohjaisen melumallinnuksen, sillä se luo edellytykset melun leviämismallien (melukartat) laadintaan ja meluntorjunnan toimenpiteiden analysointiin ja mitoitukseen. Raideliikenteen melumallinnukset tehdään voimassa olevalla Suomen olosuhteisiin sovelletulla yhteispohjoismaisella raideliikenteen laskentamallilla, joka on viimeksi päivitetty vuonna Yleiskaavatasolla meluselvityksellä kartoitetaan alueen melutilanne ja selvitetään ongelma-alueet. Työ tehdään voimassa olevalla laskentamallin mukaisella melulaskentaohjelmalla ja mittauksilla. Laskelmat tehdään tarkastelualueiden laajuuden vuoksi yleensä karkeahkolla tarkkuudella esim m:n ruuduissa. Selvityksessä suunnitellaan alustavat melusuojaustavat ja -periaatteet. Asemakaavan meluselvityksen on oltava niin tarkka, että sen perusteella voidaan suunnitella rakennukset ja meluesteet. Mallinnuksessa käytetty laskentaruudun sivun koko on esim. 5 m. Asemakaavatasoisessa selvityksessä on mallinnettava poikkeuksetta myös olemassa olevat rakennukset ym. maastoesteet. Usein myös melumallinnuksen tulosten suuruusluokan oikeellisuutta testataan melumittauksilla. Meluselvityksen lähtötietoina mallinnuksessa ovat: 1. kartta (mieluiten 3 D muodossa), josta ilmenee tarkastelualue rakennuksineen ja sitä ympäröivä maasto tarpeeksi laajalta alueelta radan suunnassa (esim. 1,5 x tarkastelupisteen etäisyys melulähteestä, kun tarkastelupiste sijaitsee tarkastelualueen rajalla). Mikäli kartta on 2D muotoinen, on korkeudet erikseen vietävä maastomalliin, mikä lisää kustannuksia merkittävästi 2. uusilla kaava-alueilla tutkittavat rakennusmassoitussuunnitelmat, rakennuskorkeudet, sijainti 3. nykytilanteen ja ennustetilanteen (esim ) junatiedot raiteittain: junatyypit, määrät, pituudet (yhteispituudet), ajonopeus tarkasteltavalta rataosalta, liikennöinnin tarkastelujen mukainen ajankohta (esim. päiväaika, yöaika). Junatiedot käsittävät kaikki junatyypit, erityisesti myös tavarajunat. 4. ratatiedot: mm. pystygeometria, kiskotyyppi, raiteiden linjaukset, penkereet Selvitystapa valitaan tarvittavan tarkkuustason mukaisesti. Mitä tarkempi suunnittelu- ja kaavoitusvaihe on kysymyksessä, sitä tarkempi ja yksityiskohtaisempi selvitystapa on valittava. Meluselvityskustannusten arvioinnissa on otettava huomioon, että lähtötietojen, esim. juna- ja ratatietojen toimittamiseen tarvittavasta työajasta ja muista kuluista tietojen toimittaja (junatiedoista liikenteenharjoittaja ja ratapiirustuksista radan ylläpitäjä) perii yleensä korvauksen. ESISELVITYS PÄÄRADAN MELU JA TÄRINÄHAITOISTA RATAOSILLA KERAVA RIIHIMÄKI, RIIHIMÄKI HAUSJÄRVI 15 (60)

16 Meluselvitys sisältää vähintään seuraavat osat: 1. Selostusosa, jossa kuvataan mm. suunnittelualue, tavoitteet, lähtötiedot sisältäen ennusteet, selvitysmenetelmät, kuvaus ongelmista, yleiskaavatasoisissa perusselvityksissä melualueella asuvien määrät ja tarvittavat meluntorjuntatoimenpiteet. 2. Yleiskartta alueen sijainnista 3. Melukartat nyky- ja mitoittavan ennusteajankohdan (esim. v. 2025) päivä- ja yöajan keskimelutasokartat 4. alustavat meluntorjuntatoimenpiteet, mitoitus melulähteeseen vaikuttavat toimenpiteet kaavoitukselliset toimenpiteet, mitoitus (esim. meluesteenä olevan rakennuksen korkeus tai kerrosmäärä) varsinaiset meluesteet (tyyppi, korkeus, sijainti) 5. ennusteajankohdan melutasot (päiväja yöaika) meluntorjuntatoimenpiteiden jälkeen 6. Vaikutus sisämelutasoihin (esim. asemakaava-alueiden meluselvityksissä) Asemakaavatasoisen selvityksen estemitoituksen (korkeus, sijainti) pohjalta laaditaan meluesteistä varsinaiset rakennussuunnitelmat. Jos melun torjuntatapa on jo perusselvityksen pohjalta selvillä, voidaan tarkemman meluselvityksen yhteydessä pyytää jo tarjousta esim. meluesteiden rakennussuunnitelmasta tai kaupunkikuvallisesta tarkasteluista. Seuraavissa kohdissa on kuvattu meluselvityskeinoja ja niiden käyttömahdollisuuksia yksityiskohtaisemmin. 2.4 Melumittaukset Melumittausta käytetään maksimimelun tai keskimelutason määrittämiseksi. Enimmäistasolla tarkoitetaan junan ohiajon aikana mitattua hetkellisen A-painotetun äänenpainetason suurinta arvoa (viite: Raideliikennemelun mittaaminen, Ympäristöministeriön ympäristöopas 5, Helsinki 1996). Maksimimelu on melutasoltaan pahimman junan aiheuttama suurin melutaso tarkastelupisteessä. Koska valtioneuvoston antamat ohjearvot koskevat keskiäänitasoja, ovat mittaustulokset usein muutettava tai niiden muuten vastattava A -painotettuja keskiäänitasoja. Keskiäänitaso voidaan selvittää seuraavilla tavoilla: Jatkuva mittaus keskiäänitason määrittämiseksi Yksittäisten junien äänialtistustasojen mittaaminen ja tulosten muuttaminen laskennallisesti keskiäänitasoiksi Jatkuva mittaus Raideliikennemelun mittaamisohjeiden mukaisesti mittaus voidaan tehdä jatkuvana, jos taustamelu on 10 db pienempi kuin mitattavan raideliikennemelun A-äänitaso. Todellisuudessa taustamelu saattaa vaihdella suurestikin, mikä heikentää tulosten luotettavuutta. Toinen ongelma on, että mittausjakson junatyyppijakauma täytyisi vastata koko tarkasteluajanjakson junatyyppijakaumaa, mikä merkitsee usein sitä, että mittauksen olisi kestettävä koko tarkasteltavan ajanjakson ajan. Tarkkailun ja valvonnan järjestäminen saattaa aiheuttaa vaikeuksia pitkäaikaisen mittauksen toteuttamiselle. Mittaustapa soveltuu tilanteisiin, jossa tutkittava liikenne on lähes ainoa melulähde (ei alueella esim. auto- eikä lentomelua) ja mittari voidaan jättää vartioimatta tarkastelukäyntien väliseksi ajaksi tai pystytään järjestämään automaattinen valvonta. Mittauslaitteen virtalähteen on kestettävä lataamatta ja siinä on oltava riittävästi muistitilaa. Mittaustulokset ovat mittaushetkeen sidottuja tuloksia. Sääolosuhteet (tuuli, lämpötila) ja taustamelun vaihtelut mahdollisten mittausvirheiden lisäksi luovat tuloksiin epävarmuutta. Talviaika ei ole kovin suotuisa melumittauksille: ympäröivän maaston jäätyminen pakkasyön jälkeen saattaa muuttaa maanpinnan akustisesti kovaksi, mikä näkyy tuloksissa merkittävän korkeana melutasona. Vastaavasti pehmeä hanki vähentää melutasoa. 16 (60) ESISELVITYS PÄÄRADAN MELU JA TÄRINÄHAITOISTA RATAOSILLA KERAVA RIIHIMÄKI, RIIHIMÄKI - HAUSJÄRVI

17 Jatkuva mittaus soveltuu vain nykytilan analysointiin eikä sillä voi arvioida ennustetilanteen liikenteen vaikutusta varsinkaan silloin, kun eri junatyyppien osuudet muuttuvat. Myöskään suunniteltujen melusuojaustoimenpiteiden ja uuden rakennusmassoituksen vaikutuksia ei voida arvioida. Jatkuvan mittauksen kustannukset aiheutuvat mm. seuraavista kustannustekijöistä: mittauskaluston vienti ja haku mittauslaitteiden asentaminen, maastokatselmus tarkkailukäynnit tulosten analysointi ja raportointi Esim. mittausaika 1-3 vrk: kustannukset suuruusluokaltaan noin euroa (vuoden 2005 hintataso). 1 Yksittäisten junien äänialtistustasomittaus Mittaus voidaan tehdä jokaiselle ohiajavalle junalle (tyypillinen mittausaika s /ohiajava juna) erikseen ja kokonaismittaustulos lasketaan yhdistämällä yksittäisten äänialtistustasojen tulokset. Junien kokonaisäänialtistustason ja tarkasteltavan aikajakson keston (esim. päiväaika 15 h) perusteella lasketaan päiväajan keskiäänitaso. Mittaus on tehtävissä myös määrittämällä äänialtistustasot junatyypeittäin, jolloin on tiedettävä mm. junapituus, veturityyppi ja nopeus. Tämän avulla voidaan määrittää mittauspaikan sijaintiin sidottu jokaisen ohiajavan junatyypin äänialtistustaso. Laskelmissa oletetaan, että tietyn tyypin junat ovat yhtä meluisia. Muita oletuksia ovat mm: Äänaltistustaso kasvaa 3 db junan pituuden kaksinkertaistuessa (vastaa melulähteen voimakkuuden / liikennemäärän kaksinkertaistumista). Äänialtistustaso kasvaa 7 db nopeuden kaksinkertaistuessa (vastaa melulähteen voimakkuuden / liikennemäärän viisinkertaistumista). 1 Konsulttikustannukset määrittyvät tilanteen mukaan, hintaan vaikuttavat lähtötiedot, kilpailutilanne yms. Yksittäisten junien äänialtistustasomittauksen tulokset antavat mahdollisuuden arvioida myös muun ajankohdan ja ennustetilanteen melutasoja, kun selvitetään kunkin ajankohdan junatyyppijakauma, pituudet ja ajonopeudet. Uusien melusuojaustoimenpiteiden ja uuden rakennusmassoituksen vaikutuksia ei tälläkään menetelmällä pystytä osoittamaan. Epävarmuutta tuloksiin aiheuttavat mm. sääolosuhteet ja erityisesti puutteelliset tiedot mitatuista junista (junapituus esim. tavarajunat, ajonopeus). Ennen mittauksia olisi myös tehtävä havainnot radan kunnosta. Virhemahdollisuudet vähenevät, kun samanaikaisesti tehdään nopeusmittaus ohiajaville junille ja lasketaan vaunumäärät. Tulosten muuttaminen vaatii myös tietoa laskentamenettelystä ja laskentatyötä, jotta tulokset saadaan ekvivalenttitasoiksi. Menetelmää voidaan soveltaa myös siten, että mallin ja mittausten menettelytapa yhdistetään: pikajunan äänialtistustason perusteella arvioidaan muun junatyypin esim. tavarajunan äänialtistustaso, kun tiedetään kummankin junatyypin lähtömelutasojen keskimääräinen ero. Näin voidaan arvioida mittauspisteessä esim. yöajan keskimääräinen melutaso päiväajan junakohtaisten äänialtistustasojen perusteella. Mittaukset soveltuvat erityisesti tilanteisiin, joissa junanopeudet ovat pieniä ja vaihtelevat junatyypeittäin eivätkä vastaa rataosuuden keskimääräisiä ajonopeuksia (esim. aseman seutu). Myös paikallisten olosuhteiden vaikutus on mukana mittaustuloksissa: esim. asemalaiturit (toimivat osittain meluesteenä) sekä kaluston ja radan kunto vaikututtavat tuloksiin. Mittausten hinta muodostuu seuraavista kustannustekijöistä: matkakulut mittaus paikanpäällä, mittausaika mittauspisteiden lukumäärä maastokatselmus nopeusmittaus mittausraportti tulosten muuttaminen keskiäänitasoiksi ESISELVITYS PÄÄRADAN MELU JA TÄRINÄHAITOISTA RATAOSILLA KERAVA RIIHIMÄKI, RIIHIMÄKI HAUSJÄRVI 17 (60)

18 tulosten muuttaminen vastaamaan yöajan (jos mittaus päivällä) ja/tai ennusteajankohdan liikennettä Kustannukset ovat suuruusluokaltaan noin euroa (vuoden 2005 hintataso) Liikenteen keskimääräinen melualueen laskeminen (putkimallit) Junaliikenteen määrän ja luonteen perusteella on laskettavissa liikenteen aiheuttaman melualueen keskimääräinen leveys. Menetelmässä oletetaan, että ympäröivä maasto on tasainen sekä akustisesti pehmeä ja junarata on yksiraiteinen sekä maanpinnan tasossa. Tällöin lähtötietoina ovat mm: veturi- ja junatyyppi, junien yhteispituus tyypeittäin ja ajankohdittain (päiväaika, yöaika) sekä ajonopeus. Menetelmä ei sovellu varsinaisiin meluselvityksiin eikä ole varsinainen melumallinnusmenetelmä. Tulokset ovat itse asiassa vain pelkkien liikennetietojen funktio ts. liikennetiedot toisin ilmaistuna. Menetelmä soveltuu verkollisiin tarkasteluihin ja siitä onkin tehtävissä erilaisiin liikenneverkon mallinnusohjelmiin (esim. tieliikenteestä emme/2) soveltuvia aliohjelmia (macroja). Putkimallit sopivat yleensä tapauksiin, joissa halutaan verrata melualueen leveyden keskimääräistä kasvua liikenteen kasvaessa nykytilanteesta ennustetilanteeseen tai verrattaessa kahden liikenneverkkovaihtoehdon melualueen leveyttä keskenään. Melualueella asuvien määrän arviointiin menetelmä soveltuu huonosti, sillä se ei kerro todellista melualuetta eikä ota huomioon suojausvaikutuksia kuten radan varren rakennuksia, rakennettuja tai maastollisia meluesteitä. Menetelmä soveltuu erittäin hyvin tilanteisiin, joissa alustavasti arvioidaan, onko liikenne yleensäkään niin suuri, että sen melu häiritsisi ympäristöä. Menetelmä on suhteellisen nopea sekä vähätöinen ja kertoo useasti kaavoittajalle jo riittävästi, pitääkö varautua meluntorjuntaan. Jos suunnittelija vielä hallitsee tiedot melun leviämistavasta eri tyyppisissä maastomuodoissa, eli. osaa tulkita laskentatuloksia, voi hän saada näiden tulosten perusteella hyvän käsityksen todellisesta melutilanteesta. Putkimallin työmäärään vaikuttaa ratkaisevasti se, onko verkon sijoitteluohjelmassa käytettävissä melutason määritykseen soveltuva aliohjelma, jolloin tulokset saadaan sivutuotteena. 2.6 Maastopohjainen melumallinnus Melumallinnus voidaan tehdä manuaalisesti laskemalla taulukoiden avulla tai erilaisilla melumallinnusohjelmilla. Käytettävän laskentamallin on perustuttava tällä hetkellä Suomessa käytössä olevaan raideliikennemelun laskentamalliin, jonka päivitys on julkaistu vuonna Malli on Suomen olosuhteisiin tehty sovellutus uudistetusta yhteispohjoismaisesta laskentamallista (ks. kohta 3.2). Manuaalinen mallinnus Manuaalinen mallintaminen on melko työläs ja se soveltuu vain pienten alueiden tai tietyn maastokohdan, esim. asuintontin rajalla olevan laskentapisteen melutason arviointiin. Jos halutaan arvioida esim. 55 db(a):n melukäyrän sijainti, on manuaalisesti mallinnettaessa laskijalla oltava tiedot melun leviämistavasta eri tyyppisissä maastomuodoissa, sillä laskentapisteiden määrä on luonnollisesti vähäisempi kuin tietokonelaskennassa ja laskentapisteiden tulokset on osattava yhdistää melukäyräksi. Laskentatapa sopii pika-arvioon siitä, millaisesta melutasosta tietyssä kohdassa on kysymys. Tietokonemallinnus 2 Konsultti kustannukset määrittyvät tilanteen mukaan, hintaan vaikuttavat lähtötiedot, kilpailutilanne yms. Varsinaiset melumallinnusohjelmat ottavat laskelmissa huomioon mm. maastotyypin ja -muodot, esteet, rakennukset, radan 18 (60) ESISELVITYS PÄÄRADAN MELU JA TÄRINÄHAITOISTA RATAOSILLA KERAVA RIIHIMÄKI, RIIHIMÄKI - HAUSJÄRVI

19 korkeustason, linjauksen, kiskotyypin, penkereet ja pituuskaltevuuden, jos nämä tiedot on ohjelmoitu lähtötiedoiksi. Myös uusien meluntorjuntatoimenpiteiden sekä heijastavien pintojen, esim. julkisivujen äänen heijastuksen, vaikutukset melutilanteeseen ovat laskettavissa. rakennukset jäävät mallintamatta tai niillä on väärä rakennekorkeus (yleensä 3,5 m / kerros) tai harjakorkeus on väärä maaston akustinen tyyppi (kova, huokoinen ent. pehmeä maanpinta) ei vastaa todellisuutta Junista on tiedettävä junatyyppi, ajonopeus, pituus ja liikennöinnin ajankohta (päiväaika, yöaika) raiteittain. Myös rakennusten sisämelutasot ovat arvioitavissa laskemalla melutaso (ilman heijastusta) talojen julkisivun kohdalta eri kerroskorkeuksille ja vähentämällä keskimelutasosta julkisivueristyksen vaikutus (esim. 25 db(a)) Laskentatarkkuus riippuu lähtötietojen ja niiden ohjelmoinnin tarkkuudesta sekä laskentaruudun koosta (laskenta esim m:n välein). Laskentaruudun koko vaikuttaa laskenta-aikaan ja yleistarkastelussa laajoja alueita tutkittaessa suuremman laskentavälin käyttö vähentää tietokoneelta tarvittavaa tehoa ja laskenta-aikaa. Seuraavassa on koottu keskeisimpiä virhelähteitä ja epävarmuustekijöitä: Junaliikenteen mallinnus junatyypin äänitehot ja taajuusalueet eivät vastaa olemassa olevia junia raidetyyppi ei ole oikea käytetyt junapituudet ja -nopeudet ovat virheellisiä junien ja radan oletettu kunto ei vastaa todellisuutta junien jakautumien raiteittain ei vastaa todellisuutta Maastogeometrian mallinnus yleisesti maastokartat ovat 2D - muodossa. Maastomallin muuttaminen 3D-muotoon vaatii manuaalista lisätyötä, jolloin tarkkuus saattaa vähetä radan penkereen reunat jäävät mallintamatta radan pystygeometria ei vastaa todellisuutta radan raidekohtainen linjaus on puutteellinen radan lähiesteet mm. asemalaiturit jäävät mallintamatta Seuraavassa on lueteltu esimerkkejä laskentamalliin sisältyvistä epävarmuustekijöistä alin tarkasteltava nopeus 30 km/h mallin tarkkuus on 2-3 db suuremmilla korkeuskulmilla malli antaa liian suuria melutasoja varsinkin, jos junanopeus on yli 120 km / h. Mallinnuksen virhemahdollisuuksista huolimatta se on ainoa käyttökelpoinen tapa arvioida suunniteltujen melutorjuntatoimenpiteiden vaikutusta ja antaa lähtökohdat meluntorjuntatoimenpiteille. Mallinnusta käytetään myös meluesteiden mitoitukseen (estekorkeus, sijainnin vaikutus, millaiset rakennusmassoitukset, maastomuotoilun vaikutus). Mallinnuksen tarkkuus paranee huomattavasti maastogeometrian osalta, kun karttatiedot tulevaisuudessa tehdään 3D - muotoon. Myös karttapohjalla esitettyjen teiden ja ratojen koordinaattitiedot olisi oltava 3D -muodossa. Karttojen täydentäminen 3D -muotoisilla tiedoilla myös penkereiden reunojen ja rakennusten osalta lisäisi entisestään mallin tarkkuutta. Mallinnuksen epätarkkuudet eivät ole helposti havaittavissa tulostuskuvien perusteella. Jos lähtömateriaalina on jo valmiiksi tarkka kartta, mallinnus onnistuu varmemmin. Mallinnustyöhön tarvittava aika riippuu tarkasteltavan alueen laajuudesta ja maaston tiedostomuodosta. Maastotietojen ja ratatietojen muuttaminen ohjelmaan 3 D - muotoon lisää työtunteja noin 25 % - 50 % riippuen alueen suuruudesta ja maastomuotojen vaihtelusta (korkeuskäyrien ja rakennusten määrästä). Asemakaavatasolla meluselvitykset ovat aina tarkempia ja kustannukset pinta-alaa kohden suurempia kuin yleiskaavatasoisessa selvityksessä. Melulaskenta tehdään yleensä seuraavista tapauksista päivä- ja yöajalta: ESISELVITYS PÄÄRADAN MELU JA TÄRINÄHAITOISTA RATAOSILLA KERAVA RIIHIMÄKI, RIIHIMÄKI HAUSJÄRVI 19 (60)

20 1. Nykytilanne 2. Ennustetilanne ilman meluntorjuntaa 3. Ennustetilanne meluntorjuntatoimenpiteiden kanssa 4. Rakennusten julkisivun melutaso eri kerroskorkeuksille sisämelutason ja tarvittavan julkisivueristyksen määrittämiseksi (melutaso kasvaa 0 4 db / kerros, jolloin suurin ero on siirryttäessä 2 m:n korkeudesta 5 m:iin) Raportissa on oltava vähintään seuraavat tiedot: 1. Melukartat, joissa melukäyrät on esitetty 5 db:n välein olisi suotavaa tulostaa melukartat siten, että niistä näkyisi selvästi myös korkeuskäyrät meluesteistä on mainittava estekorkeus maanpinnasta ja absoluuttinen korkeus sekä esitettävä sijainti. Esitystapa riippuu tarkastelutarkkuudesta. 2. Laskennassa käytetyt liikennetiedot (nyky- ja ennusteliikenne) 3. Muut laskentaan vaikuttaneet tiedot esim. radasta 4. Tarvittaessa tarkastelutason mukainen kustannusarvio Raportoinnin tarkkuus lisää luotettavuutta ja ennen kaikkea jäljitettävyyttä sekä antaa mahdollisuuden tarkistaa laskentatulokset. Usein tuotetaan myös tietoa melualueella asuvien määrästä perustelemaan melusuojaustarvetta. Asukasmäärätieto antaa myös mahdollisuuden hyöty / kustannus - analyyseihin. Melualueella asuvien määrää arvioitaessa on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota maastomalliin. Esim. rataa lähimmät talot toimivat useasti meluesteinä eivätkä rakennusten takana olevat alueet ole enää melualueella. Jotta voidaan arvioida melualueella asuvien määrä, on mallinnettava siis myös rakennukset ja niiden harjakorkeudet. Yleisesti melualueella tarkoitetaan sitä aluetta, missä päiväajan melutaso ylittää 55 db. Tämä ei kuitenkaan ole todellisuudessa riittävä tarkastelutapa, vaan on otettava huomioon yöajan melutasoille asetetut vaatimukset. Ne saattavat olla usein erityisesti raideliikenteen osalta torjuntatoimenpiteet mitoittavia ajankohtia. 20 (60) ESISELVITYS PÄÄRADAN MELU JA TÄRINÄHAITOISTA RATAOSILLA KERAVA RIIHIMÄKI, RIIHIMÄKI - HAUSJÄRVI

21 3 Meluhaittojen torjunta ja haittojen lieventäminen 3.1 Liikennöitsijän ja radanpitäjän keinot Rataverkon ja kaluston tyyppi sekä kunto vaikuttavat oleellisesti melutasoon: raiteiden kiskojatkokset lisäävät äänenpainetasoa noin 3 db raideosat terässillalla lisäävät äänenpainetasoa 3-6 db riippuen siitä, onko raideosalla tukikerrosta erittäin kuluneet kiskot tai pyörät lisäävät melua 4 6 db radan sähköistys ja siirtyminen sähköjunien käyttöön vähentää melutasoa siirtyminen uusiin aikaisempia hiljaisempiin junatyyppeihin ja uuteen jarrutekniikkaan vähentää melua uusien kiskomelun vaimentamistekniikoiden kehittäminen ja käyttöönotto vähentäneen tulevaisuudessa melutasoja Radan ja kaluston kunnosta huolehtiminen vähentää meluhaittaa. Esim. venäläisten tavarajunien vaunujen pyörät ovat usein kuluneita ja niiden melutasot suomalaisia junia huomattavasti suuremmat. Vaikutuksen merkitys havainnollistuu, kun tiedetään, että liikennemäärän nelinkertaistuessa keskimääräinen melutaso kasvaa 6 db. Tällä hetkellä junakalustoon liittyvistä teknisistä ja turvallisuuteen liittyvistä määräyksistä vastaa Ratahallintokeskus. Melutason ohjearvot asuinalueilla ovatkin yöaikaan 5-10 db(a) tiukemmat. Jos henkilöliikenne ei aseta estettä tavarajunien liikennöimiselle päiväaikaan, olisikin melun kannalta toivottavaa vähentää tavarakuljetuksia öisin. Jatkossa meluntorjunta painottunee entistä enemmän myös melulähteen torjuntakeinoihin. Melulähteen torjuntakeinojen kehittyminen ja monipuolistuminen lisää myös melumallinnusohjelmien päivitystarvetta, jotta nämä keinot ovat otettavissa huomioon mallinnuksessa. 3.2 Kaavoituksen keinot uusilla alueilla Melutilanteeseen vaikuttaminen on tärkeää kaikilla kaavatasoilla. Maakuntakaavassa vaikutetaan eri toimintojen, liikenneväylien ja radan keskinäisiin sijainteihin ja siihen, miten melulähteet sovitaan muuhun maankäyttöön. Yleiskaavassa vaikutetaan samoihin asioihin kuin maakuntakaavassa, mutta yksityiskohtaisemmalla tarkkuudella mm: asumisen, työpaikkojen, palvelujen ja virkistysalueiden keskinäiseen sijaintiin, runsaasti liikennettä aiheuttavien toimintojen sijaintiin, liikenneverkkoon ja liikenteen toimintaedellytyksiin ja erityistoimintojen sijaintiin. Yleiskaavassa osoitetaan osayleiskaavoitusta ja asemakaavoitusta varten ne alueet, joiden kohdalta on meluongelmaan kiinnitettävä huomiota. Osayleiskaavan suunnittelutarkkuus mahdollistaa meluongelmien yksityiskohtaisen tarkastelun. A- semakaavoituksessa tarkennetaan meluntorjunnan ratkaisut siten, että niiden pohjalta voidaan siirtyä toteutuksen suunnitteluun. Asemakaavassa voidaan myös määräyksillä rajoittaa esim. liikenneväylältä kantautuvaa melua tai asettaa vaatimukset julkisivueristykselle, kun tarvittava julkisivueristys ylittää normaalin eristysvaatimuksen (25 db). Kaavassa määrätyt meluntorjuntatoimenpiteet on yleensä toteutettava samanaikaisesti muun rakentamisen kanssa. Tonteilla toteutusta valvotaan rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. Rakennusluvilta edellytetään meluntorjunnan osalta samaa sisältöä ja vähintään samaa tarkkuutta kuin asemakaavalta. Viimeistään tässä vaiheessa tulee esille esteiden kaupunkikuvallinen ulkonäkö ja rakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset sekä miten ne toteutetaan. ESISELVITYS PÄÄRADAN MELU JA TÄRINÄHAITOISTA RATAOSILLA KERAVA RIIHIMÄKI, RIIHIMÄKI HAUSJÄRVI 21 (60)

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Päivämäärä 03/04/2013

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

FCG Planeko Oy. Pöytyän kunta KYRÖN MELUSELVITYS. Raportti 589-D4110

FCG Planeko Oy. Pöytyän kunta KYRÖN MELUSELVITYS. Raportti 589-D4110 FCG Planeko Oy Pöytyän kunta KYRÖN MELUSELVITYS Raportti 589-D4110 16.10.2009 FCG Planeko Oy Raportti I 16.10.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot... 1 3 Lähtötiedot... 2 3.1

Lisätiedot

Keskustan osayleiskaavan meluselvitys

Keskustan osayleiskaavan meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA EURAN KUNTA Keskustan osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (10) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot...

Lisätiedot

Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys

Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys KONTIOLAHDEN KUNTA Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6.10.2014 P25141 Raportti Puustinen Tomi 6.10.2014 Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun

Lisätiedot

KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI

KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.6.2014 KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI Päivämäärä 23.6.2014 Laatija

Lisätiedot

LEHMON OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS

LEHMON OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy Kontiolahden kunta LEHMON OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS Raportti 433-P11702 10.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 10.1.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa...

Lisätiedot

S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) LIITE 2. Rautatieliikenteen aiheuttamat yömelualueet (klo 22-7) Siuntion aseman pohjoispuolella

S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) LIITE 2. Rautatieliikenteen aiheuttamat yömelualueet (klo 22-7) Siuntion aseman pohjoispuolella Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys päivitetty 13.8.2012 S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 Esipuhe... 3 2 Menetelmät ja lähtötiedot... 3 3 Ohjearvot... 3 4 Raideliikennemelun leviäminen...

Lisätiedot

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2012 (9.3.2012) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Ysitien(Vt 9) tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Etelä-Keljon

Lisätiedot

Meijeritien asemakaavan meluselvitys

Meijeritien asemakaavan meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PAIMION KAUPUNKI Meijeritien asemakaavan meluselvitys Raportti LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.6.2015 Raportti 1 (5) Matti Manninen 18.6.2015 Sisällysluettelo 1 Taustaa...

Lisätiedot

Niskaperän osayleiskaavan meluselvitys

Niskaperän osayleiskaavan meluselvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskaperän osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31.5.2016 P26781P002 Raportti 1 (5) Manninen Matti 31.5.2016 Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun

Lisätiedot

Raideliikennemeluselvitys korttelille 55042

Raideliikennemeluselvitys korttelille 55042 Jarno Kokkonen Siru Parviainen 18.10.2013 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Espoon kaupungin Koivuhovinlaakson asemakaava-alueen kortteliin (kuva 1) raideliikenteen aiheuttamia melutasoja.

Lisätiedot

KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035. LIITE 8a. Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut

KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035. LIITE 8a. Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 LIITE 8a Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 15.6.2012 KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS

Lisätiedot

KASURILA 3 (OLKINUORA) ASEMAKAAVA, SIILINJÄRVI MELUSELVITYS

KASURILA 3 (OLKINUORA) ASEMAKAAVA, SIILINJÄRVI MELUSELVITYS Vastaanottaja Siilinjärven kunta Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 11.2.2011 KASURILA 3 (OLKINUORA) ASEMAKAAVA, KASURILA 3 (OLKINUORA) ASEMAKAAVA, Päivämäärä 11.2.2011 Laatija Tarkastaja Jari Hosiokangas

Lisätiedot

Vastaanottaja Trafix Oy. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä YLÖJÄRVEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMA MELUSELVITYS

Vastaanottaja Trafix Oy. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä YLÖJÄRVEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMA MELUSELVITYS Vastaanottaja Trafix Oy Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 18.11.013 YLÖJÄRVEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMA YLÖJÄRVEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Päivämäärä 18.11.013 Laatija Jari Hosiokangas

Lisätiedot

Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys 17.3.2008

Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys 17.3.2008 Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys 17.3.2008 S. Jokinen 17.3.2008 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 Esipuhe...3 2 Menetelmät ja lähtötiedot...3 3 Ohjearvot...3 4 Raideliikennemelun leviäminen...4 5 Johtopäätökset...4

Lisätiedot

Kokkolan Nykvistin tontin ympäristömeluselvitys

Kokkolan Nykvistin tontin ympäristömeluselvitys Raportti Kokkolan Nykvistin tontin ympäristömeluselvitys Kaavoituspalvelut, Kokkolan kaupunki 15.3.2017 Projektinumero: 308808 Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto... 3 2. Meluselvityksen menetelmät ja menettelyt...

Lisätiedot

Esiselvitys pääradan melu- ja tärinähaitoista rataosilla Kerava - Riihimäki ja Riihimäki - Hausjärvi

Esiselvitys pääradan melu- ja tärinähaitoista rataosilla Kerava - Riihimäki ja Riihimäki - Hausjärvi Uudenmaan liiton julkaisuja C 58-2007 Uudenmaan liitto Esiselvitys pääradan melu- ja tärinähaitoista rataosilla Kerava - Riihimäki ja Riihimäki - Hausjärvi Uudenmaan liiton julkaisuja C 58-2007 Esiselvitys

Lisätiedot

Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys

Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIITE 30 MYNÄMÄEN KUNTA Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.6.2013 Raportti 1 (5) Matti Manninen 10.6.2013

Lisätiedot

Melumallinnus Pellonreuna

Melumallinnus Pellonreuna Melumallinnus Pellonreuna JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2017 (28.4.2017) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Kuokkalan Tikanväylän ja Pohjanlahdentien liikenteen aiheuttaman melun

Lisätiedot

Hangon Krogarsin meluselvitys

Hangon Krogarsin meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (5) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun

Lisätiedot

Kaavan 8159 meluselvitys

Kaavan 8159 meluselvitys Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Mittaus- ja Geotekniikkayksikkö Kaavan 8159 meluselvitys Hanke: 4010025 Pvm: 29.5.2008 Laatinut: Petri Jokinen SUUNNITTELUPALVELUT MITTAUS- JA GEOTEKNIIKKAYKSIKKÖ

Lisätiedot

Nivalan yleiskaavan meluselvitys

Nivalan yleiskaavan meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA NIVALAN KAUPUNKI Nivalan yleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (11) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot...

Lisätiedot

Meluselvitys asemakaavamuutosta varten kiinteistöllä IKAALISTEN MYLLY OY

Meluselvitys asemakaavamuutosta varten kiinteistöllä IKAALISTEN MYLLY OY Meluselvitys asemakaavamuutosta varten kiinteistöllä 143-413-7-2 IKAALISTEN MYLLY OY Destia Oy Infrasuunnittelu Vantaa 20.2.2018 SISÄLLYS 1 SUUNNITTELUKOHDE 1 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT 2 2.1 Melutasojen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS

MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS Vastaanottaja Mäntsälän kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 04/2013 MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS Päivämäärä 23/04/2013 Laatija Timo Korkee Tarkastaja Jussi Kurikka-Oja

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS

PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS Kaavaselostus, liite 2: Epaala-Pälkänevedentie, meluselvitys Vastaanottaja Pälkäneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 5.8.2011 PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS PÄLKÄNEEN

Lisätiedot

Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys

Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NIVALAN KAUPUNKI Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (7) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1

Lisätiedot

RAHOLAN KARTANON ALUEEN ASEMAKAAVA NRO 8304 MELUSELVITYKSEN PÄIVITYS

RAHOLAN KARTANON ALUEEN ASEMAKAAVA NRO 8304 MELUSELVITYKSEN PÄIVITYS Vastaanottaja Tampereen Tilakeskus Asiakirjatyyppi Meluselvitys ID 1 196 308 Päivämäärä 25.8.2014 RAHOLAN KARTANON ALUEEN ASEMAKAAVA NRO 8304 MELUSELVITYKSEN PÄIVITYS RAHOLAN KARTANON ALUEEN ASEMAKAAVA

Lisätiedot

Kaavan 8335 meluselvitys

Kaavan 8335 meluselvitys Kaavan 8335 meluselvitys Hanke: 4022878 Pvm: 10.12.2010, korjattu 21.12.2010 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee asemakaavamuutosta kiinteistölle VI -93-38. Tässä selvityksessä tarkastellaan

Lisätiedot

Hiidenmäen meluselvitys

Hiidenmäen meluselvitys Hiidenmäen meluselvitys Hanke: Pvm: 15.6.2009 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee asemakaavaa (8111 ja 8255) Ruskon kaupunginosassa. Tätä tarkoitusta varten on valmistanut melumallin

Lisätiedot

Valtatie Pyhäjoen keskustan pääliittymän kohdalla (vt8 Virastotie Annalantie), Pyhäjoki Melutarkastelu

Valtatie Pyhäjoen keskustan pääliittymän kohdalla (vt8 Virastotie Annalantie), Pyhäjoki Melutarkastelu V8 Valtatie Pyhäjoen keskustan pääliittymän kohdalla (vt8 Virastotie Annalantie), Pyhäjoki Melutarkastelu 19.11.2012 Projektinumero: 304316 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät...

Lisätiedot

Taalojärven rinteen asemakaavan melutarkastelu

Taalojärven rinteen asemakaavan melutarkastelu Taalojärven rinteen asemakaavan melutarkastelu Kittilä Tiina Kumpula 21.3.2016 Taalojärven rinteen asemakaavan melutarkastelu 21.3.2016 2 (4) 1 Taustatiedot Kittilän kunnassa Taalojärven alueella on käynnissä

Lisätiedot

Kaavan 8231 meluselvitys

Kaavan 8231 meluselvitys Kaavan 8231 meluselvitys Hanke: Pvm: 11.7.2008 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee asemakaavan muutosta Pohtolan kaupunginosassa, korttelissa 2582. Tätä tarkoitusta varten Mittaus-

Lisätiedot

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki 20.8.2009 Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

Meluselvitys Pajalantien ja Hulikankulman alueet

Meluselvitys Pajalantien ja Hulikankulman alueet Meluselvitys Pajalantien ja Hulikankulman alueet Lempäälän kunta Jussi Kurikka-Oja 16.4.2014 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Lempäälän kunnan Pajalantien ja Hulikankulman asemakaava-alueiden

Lisätiedot

Akaan raakapuukuormausalue Ratasuunnitelman meluselvitys. Päiväys Tilaaja Liikennevirasto Projekti RR52233

Akaan raakapuukuormausalue Ratasuunnitelman meluselvitys. Päiväys Tilaaja Liikennevirasto Projekti RR52233 Akaan raakapuukuormausalue Ratasuunnitelman meluselvitys Päiväys Tilaaja Liikennevirasto Projekti RR52233 Raportti 1/5 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Menetelmät ja lähtötiedot... 3 2.1 Melun ohjearvot... 3

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS

MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS Vastaanottaja Mäntsälän kunta, Maankäyttöpalvelut Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.3.2015 MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN MELUSELVITYS

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN MELUSELVITYS KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN MELUSELVITYS 15.4.2011 Laura Gröhn MUISTIO 15.4.2011 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1. Työn tarkoitus... 3 2. Menetelmät ja lähtötiedot... 3 2.1 Maastomalli... 3 2.2 Liikennemäärät...

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan keskustaajaman OYK:n meluselvitys

Mänttä-Vilppulan keskustaajaman OYK:n meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Mänttä-Vilppulan keskustaajaman OYK:n meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.11.2015 P23846P002 Raportti i P23846P002

Lisätiedot

SIUNTION KESKUSTAN KAAVOITUS MELUSELVITYS

SIUNTION KESKUSTAN KAAVOITUS MELUSELVITYS SIUNTION KESKUSTAN KAAVOITUS MELUSELVITYS 1.10.2007 1.10.2007 2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 Esipuhe...3 2 Selvityksen tavoitteet...3 3 Menetelmät ja lähtötiedot...4 3.1 Alueen kuvaus...3 3.2 Menetelmät ja

Lisätiedot

Hangon Krogarsin meluselvitys

Hangon Krogarsin meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti REVISIO A, 26.2.2016, lisätty junaliikenne FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (6) Matti Manninen Sisällysluettelo

Lisätiedot

Pyynikin sosiaali- ja terveysaseman tontin asemakaavoitustyöhön liittyvä MELUSELVITYS. Tampere. Tammikuu Tampereen kaupunki, Tilakeskus

Pyynikin sosiaali- ja terveysaseman tontin asemakaavoitustyöhön liittyvä MELUSELVITYS. Tampere. Tammikuu Tampereen kaupunki, Tilakeskus Pyynikin sosiaali- ja terveysaseman tontin asemakaavoitustyöhön liittyvä Tampere Tammikuu 2007 Tampereen kaupunki, Tilakeskus Pyynikin sosiaali- ja terveysaseman tontin asemakaavoitustyöhön liittyvä 2

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA AHMON ASEMAKAAVAN MUUTOS, MELUSELVITYS

SIILINJÄRVEN KUNTA AHMON ASEMAKAAVAN MUUTOS, MELUSELVITYS Vastaanottaja Siilinjärven kunta Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 21.6.2017 SIILINJÄRVEN KUNTA AHMON ASEMAKAAVAN MUUTOS, MELUSELVITYS AHMON ASEMAKAAVAN MUUTOS SIILINJÄRVEN KUNTA Päivämäärä 21.6.2017

Lisätiedot

Rautateiden meluselvitys

Rautateiden meluselvitys Rautateiden meluselvitys 2007 2008 23.9.2011 1 (5) Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 8/2008 Ratahallintokeskus sai valmiiksi EU:n ympäristömeludirektiivin mukaisen meluntorjunnan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä 6.6.2014 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI HEINIKON YRITYSALUEEN LAAJENNUS, MELUSELVITYS

Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä 6.6.2014 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI HEINIKON YRITYSALUEEN LAAJENNUS, MELUSELVITYS Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 6.6.2014 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI HEINIKON YRITYSALUEEN LAAJENNUS, MELUSELVITYS 1 Päivämäärä 6.6.2014 Laatija Aura Salmela Tarkastaja

Lisätiedot

Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys

Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SEINÄJOEN KAUPUNKI Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14.9.2015 P25797P001 Raportti i P25797P001 Matti Manninen

Lisätiedot

Leppävirran taajaman ja sen ympäristön osayleiskaava

Leppävirran taajaman ja sen ympäristön osayleiskaava Leppävirran taajaman ja sen ympäristön osayleiskaava Meluselvitys 17.3.2014 ALKUSANAT Meluselvitys on laadittu Leppävirran taajaman ja sen ympäristön osayleiskaavaa varten. Osayleiskaavan tavoitteina ovat

Lisätiedot

MELUSELVITYS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS

MELUSELVITYS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS Vastaanottaja Haukiputaan kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.8.2011 MELUSELVITYS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS 1 Päivämäärä 30.8.2011 Laatija Marja Pussinen Tarkastaja Sanna Kaikkonen

Lisätiedot

Sako II, asemakaavamuutos

Sako II, asemakaavamuutos Sako II, asemakaavamuutos 4111579.3.7 Muutokset: A 4.10.2016 Muutettiin pohjaa B 5.10.2016 Muutettiin taas pohjaa 4111579.3.7 2 (6) Sako II, asemakaavamuutos SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 1.1 Tilaaja...

Lisätiedot

Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60

Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60 Rambøll Finland Oy Tampereen kaupunki Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60 Ympäristömeluselvitys 25.11.2008 Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60 Tampereen kaupunki Meluselvitys 25.11.2008 Viite 82109415 Versio

Lisätiedot

HUHTIMON ALUE, RIIHIMÄKI LIIKENNEMELUSELVITYS

HUHTIMON ALUE, RIIHIMÄKI LIIKENNEMELUSELVITYS Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 17.12.2015 HUHTIMON ALUE, RIIHIMÄKI LIIKENNEMELUSELVITYS HUHTIMON LIIKENNEMELUSELVITYS Päivämäärä 17.12.2015 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 ! Raportti Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys 27.5.2016 Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Laskentamalli... 1 2.1. Lähtötiedot... 1 2.1.1. Suunnittelualue...

Lisätiedot

Meijeritien asemakaavan meluselvitys

Meijeritien asemakaavan meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PAIMION KAUPUNKI Meijeritien asemakaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 22.12.2015 Raportti 1 (5) Matti Manninen 22.12.2015 Sisällysluettelo 1 Taustaa...

Lisätiedot

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS repo002.dot 2013-09-20 HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS E26192 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Muutoslista Hannele Kemppi Hannele Kemppi Elisa Huotari VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT

Lisätiedot

Vatialantien jatkeen meluselvitys, Kangasala MELUSELVITYS. Kangasalan kunta

Vatialantien jatkeen meluselvitys, Kangasala MELUSELVITYS. Kangasalan kunta Vatialantien jatkeen meluselvitys, Kangasala 2010 Kangasalan kunta 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUN OHJEARVOT...3 3 MELULASKENTA... 4 3.1 MENETELMÄ... 4 3.2 LÄHTÖTIEDOT...

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAMUUTOKSEN 8470 (TONTTI ) MELUSELVITYS, MES- SUKYLÄ

TAMPEREEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAMUUTOKSEN 8470 (TONTTI ) MELUSELVITYS, MES- SUKYLÄ Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 5.12.2012 TAMPEREEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAMUUTOKSEN 8470 (TONTTI 5100-4) MELUSELVITYS, MES- SUKYLÄ ASEMAKAAVAMUUTOKSEN 8470 (TONTTI

Lisätiedot

Miilukorpi II Asemakaavan osa-alueen meluselvitys

Miilukorpi II Asemakaavan osa-alueen meluselvitys Miilukorpi Asemakaavan osa-alueen meluselvitys 12.2.2018 SISÄLLYS 1 Suunnittelukohde 1 2 Menetelmät ja lähtötiedot 3 2.1 Melutasojen ohjearvot 3 2.2 Melulaskennat 3 2.3 Melulaskennan maastomalli 4 2.4

Lisätiedot

OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS

OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS Liite 5 Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 14.12.2012 Viite 1510000008 OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS RAMB LL OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMAKAAVOITUKSEN

Lisätiedot

Meluselvitys Iso-Iivarintielle välillä Vt 1 St 110

Meluselvitys Iso-Iivarintielle välillä Vt 1 St 110 PAIMION KAUPUNKI Meluselvitys Iso-Iivarintielle välillä Vt 1 St 110 Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P32583 Raportti 1 (7) Eskelinen Erja Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot...

Lisätiedot

MELUSELVITYS TYÖNUMERO: MIKKELIN KAUPUNKI VT15 MELUSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

MELUSELVITYS TYÖNUMERO: MIKKELIN KAUPUNKI VT15 MELUSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU MELUSELVITYS TYÖNUMERO: 20601512 MIKKELIN KAUPUNKI VT15 MELUSELVITYS 22.11.2017 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista 22.11.2017 FIMIKM FIMIKM FILAHD VALMIS 15.11.2017 FIMIKM FIMIKM FILAHD LUONNOS MUUTOS

Lisätiedot

Yritysperän asemakaavan muutos meluselvitys

Yritysperän asemakaavan muutos meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAKENNUSLIIKE S. OJALA JA POJAT Yritysperän asemakaavan muutos meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (6) Manninen Matti Sisällysluettelo

Lisätiedot

16T-4 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola Tiesuunnitelman meluselvitys

16T-4 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola Tiesuunnitelman meluselvitys 16T-4 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola Tiesuunnitelman meluselvitys Siru Parviainen 16T-4 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola 2 (3) 1 Taustatiedot ja nykytilanne

Lisätiedot

HATTISENRANNAN KAAVA- ALUEEN ESISELVITYS MELUSELVITYS

HATTISENRANNAN KAAVA- ALUEEN ESISELVITYS MELUSELVITYS Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.6.2014 Viite 1510007986 HATTISENRANNAN KAAVA- ALUEEN ESISELVITYS MELUSELVITYS HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS MELUSELVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

Vt 6 parantaminen Kärjen kylän kohdalla ja rinnakkaistiejärjestelyt, Lappeenranta

Vt 6 parantaminen Kärjen kylän kohdalla ja rinnakkaistiejärjestelyt, Lappeenranta Rambøll Finland Oy Tiehallinto/ Kaakkois-Suomen tiepiiri Vt 6 parantaminen Kärjen kylän kohdalla ja rinnakkaistiejärjestelyt, Lappeenranta Tiesuunnitelma Ympäristömeluselvitys 10.7.2009 Vt 6 parantaminen

Lisätiedot

Rambøll Finland Oy. Nokian kaupunki. Lehtimäen asemakaava. Ympäristömeluselvitys

Rambøll Finland Oy. Nokian kaupunki. Lehtimäen asemakaava. Ympäristömeluselvitys Rambøll Finland Oy Nokian kaupunki Lehtimäen asemakaava Ympäristömeluselvitys 13.9.2005 Rambøll PL 718 33101 Tampere Finland Puhelin+45 020 755 6800 www.ramboll.fi Nokian kaupunki Lehtimäen asemakaava

Lisätiedot

Finnoon altaan linnustoalueeseen. meluhaitat Meluselvitysraportti Sito Oy FINNOON OSAYLEISKAAVA

Finnoon altaan linnustoalueeseen. meluhaitat Meluselvitysraportti Sito Oy FINNOON OSAYLEISKAAVA FINNOON OSAYLEISKAAVA Finnoon altaan linnustoalueeseen kohdistuvat meluhaitat raportti 12.4.2011 Sito Oy suunnittelukeskuksen julkaisuja 6/2011 FINNOON ALTAAN LINNUSTOALUEESEEN KOHDISTUVAT MELUHAITAT 12.4.2011

Lisätiedot

Meluselvitys, Ylikylä - Vennivaara, Rovaniemi

Meluselvitys, Ylikylä - Vennivaara, Rovaniemi Meluselvitys, Ylikylä - Vennivaara, Rovaniemi Tammikuu 2008 Viite Versio 1 Pvm 7.2.2008 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut DI Marja Pussinen Ramboll Kiviharjuntie 11 90220 Oulu Finland Puhelin: 020 755

Lisätiedot

Tytyrin kalkkitehdas, meluselvityksen täydennys

Tytyrin kalkkitehdas, meluselvityksen täydennys Lohjan kaupunki Jarno Kokkonen 2.5.2013 2.5.2013 1 (5) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Melunohjearvot... 2 2 MELUNLASKENTATULOKSET... 2 2.1 Tutkitut melutilanteet... 2 2.2 Melun leviäminen ennustetilanteessa

Lisätiedot

RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA

RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA Vastaanottaja Rakennustoimisto Pohjola Oy Asiakirjatyyppi Raporttiluonnos Päivämäärä 30.12.2011 RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET

PIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Savon ympäristötoimi PIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET Raportti 171905-P11889 30.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 30.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

SAMMONKATU ASEMAKAAVAN MUUTOS, TAMPERE MELUSELVITYS

SAMMONKATU ASEMAKAAVAN MUUTOS, TAMPERE MELUSELVITYS Vastaanottaja NCC Rakennus Oy/Asuminen Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 08/2011 SAMMONKATU 52-54 ASEMAKAAVAN MUUTOS, TAMPERE MELUSELVITYS SAMMONKATU 52-54 ASEMAKAAVAN MUUTOS, TAMPERE MELUSELVITYS

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

SWECO YMPÄRISTÖ OY t o.d o p re

SWECO YMPÄRISTÖ OY t o.d o p re 26992 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Sisältö 1 SUUNNITTELUKOHDE 1 2 YLEISTÄ TIETOA MELUSTA 1 3 MELUMALLINNUS JA MELUKARTTOJEN TULKINTA 1 3.1 Laskennan perusteet 1 3.2 Laskentaohjelma 2 3.3 Melukarttojen

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS

LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS Vastaanottaja Loimaan kaupunki Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 30.5.2014 LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS LOIMAAN KAUPUNKI Päivämäärä

Lisätiedot

Vastaanottaja Laukaan kunta. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä LIIKENNEMELUSELVITYS OSAYLEISKAA- VOITUSTA VARTEN, LAUKAA MELUSELVITYS

Vastaanottaja Laukaan kunta. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä LIIKENNEMELUSELVITYS OSAYLEISKAA- VOITUSTA VARTEN, LAUKAA MELUSELVITYS Vastaanottaja Laukaan kunta Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 24.3.2017 LIIKENNEMELUSELVITYS OSAYLEISKAA- VOITUSTA VARTEN, LAUKAA MELUSELVITYS LIIKENNEMELUSELVITYS OSAYLEISKAAVOITUSTA VARTEN, LAUKAA

Lisätiedot

Hervantajärven osayleiskaavan meluselvitys

Hervantajärven osayleiskaavan meluselvitys Hervantajärven osayleiskaavan meluselvitys Hanke: M1460_020005 Pvm: 1.10.2008 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee osayleiskaavaa Hervantajärven ja Ruskontien väliselle alueelle. Tätä

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA PYÖREÄLAHDEN ASEMAKAAVA, MELUSELVITYS

SIILINJÄRVEN KUNTA PYÖREÄLAHDEN ASEMAKAAVA, MELUSELVITYS Vastaanottaja Siilinjärven kunta Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivääärä 13.10.2014 SIILINJÄRV KUNTA PYÖREÄLAHD ASEMAKAAVA, RISUHARJUN ASEMAKAAVA SIILINJÄRV KUNTA Päivääärä 13.10.2014 Laatija Jari Hosiokangas

Lisätiedot

Vt 4 välillä Alakorkalo-Rovaniemi

Vt 4 välillä Alakorkalo-Rovaniemi Ramboll Finland Oy Rovaniemen kaupunki Vt 4 välillä Alakorkalo-Rovaniemi Meluselvitys Lokakuu 006 Vt 4 välillä Alakorkalo- Rovaniemi Lokakuu 006 Viite Versio Pvm 7.11.006 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut

Lisätiedot

Kairankulman asemakaavan ja asemakaavan muutoksen meluselvitys

Kairankulman asemakaavan ja asemakaavan muutoksen meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PAIMION KAUPUNKI Kairankulman asemakaavan ja asemakaavan muutoksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (9) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa...

Lisätiedot

METELINNIEMEN ASEMAKAAVA-ALUEEN RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS

METELINNIEMEN ASEMAKAAVA-ALUEEN RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS METELINNIEMEN ASEMAKAAVA-ALUEEN RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS E28058 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Muutoslista Oona-Lina Alila Elisa Huotari Elisa Huotari VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Valtatien 3 parantaminen Laihian kohdalla, tiesuunnitelma, Laihia

Valtatien 3 parantaminen Laihian kohdalla, tiesuunnitelma, Laihia 16T-2 Meluselvitys Meluselvitys 1 (2) Valtatien 3 parantaminen Laihian kohdalla, tiesuunnitelma, Laihia 16T-2 Meluselvitys Melulaskennat on laadittu Liikenneviraston maanteiden meluselvityksen maastomallin

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI MELUSELVITYS, TARKASTAMONKATU 3, SAVONLINNA

SAVONLINNAN KAUPUNKI MELUSELVITYS, TARKASTAMONKATU 3, SAVONLINNA Vastaanottaja Savonlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 4.7.2014 SAVONLINNAN KAUPUNKI MELUSELVITYS, TARKASTAMONKATU 3, SAVONLINNA SAVONLINNAN KAUPUNKI MELUSELVITYS, TARKASTAMONKATU 3, SAVONLINNA

Lisätiedot

Kotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys

Kotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys Kotkan kaupunki Siru Parviainen Jarno Kokkonen Projekti YMP31215 19.12.2014 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Kotkan Rasinkylän asemakaava-alueelle suunnitellun asuinalueen melutasoja.

Lisätiedot

ALAVIESKA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN MELUSELVITYS. Työ: E Tampere,

ALAVIESKA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN MELUSELVITYS. Työ: E Tampere, ALAVIESKA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN MELUSELVITYS Työ: E26215 Tampere, 17.4.2013 PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 Toimistot: Turku, Tampere, Helsinki ja Oulu 17.4.2013 Alavieskan

Lisätiedot

Ritavuoren ak:n melusuojaus vaihe 2, Lapua

Ritavuoren ak:n melusuojaus vaihe 2, Lapua Ramboll Finland Oy Lapuan kaupunki Ritavuoren ak:n melusuojaus vaihe 2, Lapua Meluselvitys 21.12.2015 Ritavuoren ak:n melusuojaus, Lapua Lapuan kaupunki Meluselvitys 21.12.2015 Viite 1510020582 Versio

Lisätiedot

St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, Loviisa MELUSELVITYS. Lokakuu 2009. Loviisan kaupunki

St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, Loviisa MELUSELVITYS. Lokakuu 2009. Loviisan kaupunki St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, Lokakuu 2009 n kaupunki St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUN OHJEARVOT...

Lisätiedot

Kortteli Takahuhti, Tampere

Kortteli Takahuhti, Tampere Rambøll Finland Oy Yksityinen asiakas Kortteli 4950-1 Takahuhti, Tampere Meluselvitys 28.8.2006 Yksityinen asiakas Kortteli 4950-1 Takahuhti, Tampere Meluselvitys 28.8.2006 Viite 82113653 Versio 2 Pvm

Lisätiedot

Helsingin meluselvityksen 2017 täydennys. Melulaskennat yhteispohjoismaisella laskentamallilla

Helsingin meluselvityksen 2017 täydennys. Melulaskennat yhteispohjoismaisella laskentamallilla Helsingin meluselvityksen 2017 täydennys Melulaskennat yhteispohjoismaisella laskentamallilla SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 TULOKSET... 2 2.1 Melulle altistuvien asukkaiden ja herkkien kohteiden määrät...

Lisätiedot

Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa-Toivakka, Joutsa Meluselvitys

Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa-Toivakka, Joutsa Meluselvitys 16T-1 Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa-Toivakka, Joutsa Meluselvitys Tiina Kumpula 21.6.2017 Tarkistanut: Martti Kokoi 29.6.2017 2 (6) 21.6.2017 Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa- Toivakka,

Lisätiedot

Vastaanottaja Akaan kaupunki / Lasse Majuri. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä AKAAN KAUPUNKI YRITYSKONHON ASEMAKAAVAN ME- LUSELVITYS

Vastaanottaja Akaan kaupunki / Lasse Majuri. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä AKAAN KAUPUNKI YRITYSKONHON ASEMAKAAVAN ME- LUSELVITYS Vastaanottaja Akaan kaupunki / Lasse Majuri Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.4.2011 AKAAN KAUPUNKI YRITYSKONHON ASEMAKAAVAN ME- LUSELVITYS AKAAN KAUPUNKI Tarkastus Tiina Kumpula Päivämäärä 18.4.2011

Lisätiedot

Tie- ja rakennussuunnitelman meluselvitys

Tie- ja rakennussuunnitelman meluselvitys Maantien 259 parantaminen välillä Kaukalotie-Uotsolantie, Sastamala Tie- ja rakennussuunnitelman meluselvitys Kannen kuva: Maanmittauslaitos 2018 / Destia Oy 2018 Maantien 259 parantaminen välillä Kaukalotie-Uotsolantie,

Lisätiedot

Vt 10 ja st 284, Ojalanmäen ja Parkkiaron meluselvitys, Forssa

Vt 10 ja st 284, Ojalanmäen ja Parkkiaron meluselvitys, Forssa Vt 10 ja st 284, Ojalanmäen ja Parkkiaron meluselvitys, Forssa MELUSELVITYS Forssan kaupunki Helmikuu 2013 2 (6) Alkusanat Tämä liikennemeluselvitys on tehty palvelemaan vireillä olevia Ojalanmäen ja Parkkiaron

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS Vastaanottaja Iisalmen kaupunki Tekninen keskus/kaupunkisuunnittelu Jukka Virtanen PL 10 74101 Iisalmi Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.6.2014 Viite 15110012046 IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

Lisätiedot

Salonpään koulu. A s e m a k a a v a n l i i k e n n e m e l u s e l v i t y s

Salonpään koulu. A s e m a k a a v a n l i i k e n n e m e l u s e l v i t y s Salonpään koulu A s e m a k a a v a n l i i k e n n e m e l u s e l v i t y s 1615787.1 2 (7) TIIVISTELMÄ Tässä selvityksessä tutkitaan tieliikenteen aiheuttamia äänitasoja Salonpään koulun asemakaavan

Lisätiedot

TIE- JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS

TIE- JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS 18 Ympäristömelu Raportti PR-Y1820-1 Vihdin kunta Turku 19.12.2011 Matti Hult Asematie 30 Sivu 1(8) 03100 Nummela TIE- JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS Otalammen taajaman pohjoisosan asemakaavoitus (Helminharju)

Lisätiedot

MAANKAATOPAIKAN TOIMINTA, KIRKKONUMMI MELUMALLINNUS

MAANKAATOPAIKAN TOIMINTA, KIRKKONUMMI MELUMALLINNUS Vastaanottaja West Express Oy Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 17.8.2015 MAANKAATOPAIKAN TOIMINTA, KIRKKONUMMI MELUMALLINNUS Päivämäärä 17.8.2015 Laatija Tarkastaja Ville Virtanen Arttu Ruhanen

Lisätiedot

SUUNNITTELUKESKUS OY MELUSELVITYS 1 (2) Helsinki/ M. Koivisto C6009

SUUNNITTELUKESKUS OY MELUSELVITYS 1 (2) Helsinki/ M. Koivisto C6009 SUUNNITTELUKESKUS OY MELUSELVITYS 1 (2) Helsinki/ M. Koivisto 22.11.2005 5005-C6009 MATTI JANHUNEN AITOLAHDENTIEN ASEMAKAAVA MELUSELVITYS 1 Tausta Tampereen Aitolahdentien varteen Niihamanselän Olkahisenlahden

Lisätiedot

MALLINNUSRAPORTTI TYÖNUMERO: HAAPAVEDEN KAUPUNKI KYLPYLÄSAAREN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN MELUSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

MALLINNUSRAPORTTI TYÖNUMERO: HAAPAVEDEN KAUPUNKI KYLPYLÄSAAREN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN MELUSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20601225 HAAPAVEDEN KAUPUNKI KYLPYLÄSAAREN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN MELUSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS FIMIKM FIMIKM FILAHD LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

MELUSELVITYS TYÖNUMERO: ROVANIEMEN KAUPUNKI RANUANTIEN MELUSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

MELUSELVITYS TYÖNUMERO: ROVANIEMEN KAUPUNKI RANUANTIEN MELUSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU MELUSELVITYS TYÖNUMERO: 20601411 ROVANIEMEN KAUPUNKI RANUANTIEN MELUSELVITYS 13.10.2017 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista 13.10.2017 FIMIKM FIMIKM FILAHD VALMIS 9.10.2017 FIMIKM FIMIKM FILAHD LUONNOS

Lisätiedot

Kivilammen maankaatopaikan laajennusalueen meluselvitys

Kivilammen maankaatopaikan laajennusalueen meluselvitys LIITE 2 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kivilammen maankaatopaikan laajennusalueen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.8.2012 P17535 Raportti 2 (7) Puustinen Tomi 15.8.2012

Lisätiedot