UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVAN LIIKEN- NESELVITYS, NASTOLA. Raportti

Transkriptio

1 UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVAN LIIKEN- NESELVITYS, NASTOLA Raportti

2 Päivämäärä Laatija Ramboll Finland Oy, Erica Roselius, Jukka Räsänen ja Silja Laine Raportin pohjakartta-aineisto: Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 3/MML/15. 1

3 SISÄLTÖ 1. Lähtökohdat Työn lähtökohdat ja tavoitteet Selvitysalue Kaavatilanne ja maankäyttö 4 2. Liikennejärjestelmän nykytila Nykyinen tie- ja katuverkko Kävelyn ja pyöräilyn reitistö Joukkoliikenne Liikenneturvallisuus Liikennejärjestelmän toimivuus nykytilanteessa Liikennejärjestelmän palvelutasotavoite Osayleiskaavan kuvaus Kaavan mitoitus Liikenne kaavan liikenteelliset vaikutukset Liikenne-ennuste Liikenteelliset vaikutukset Arvio liikenteellisistä kehittämistarpeista ja -toimenpiteistä 19 2

4 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet Nastolan kunta, joka yhdistyy Lahden kaupungin kanssa , on laatimassa Uudenkylän alueen osayleiskaavaa. Kaavoituksen yhteydessä laaditaan myös liikenneselvitys, jossa selvitetään kaavan vaikutuksia alueen liikenteeseen. Osayleiskaavan ja liikenneselvityksen laatimista ohjaavat ylätasolta valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joista Uudenkylän liikennejärjestelyjen kehittämistä koskevat erityisesti: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 4. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Kaavoitukseen liittyvän liikennesuunnittelun lähtökohtina toimivat myös maakuntakaava (erityisesti vt 12 liittymät) ja Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, Päijät-Hämeen joukkoliikennesuunnitelma sekä valtatie 12 kehityskäytävän palvelutasoselvitys. Tässä työssä on arvioitu kaava-alueen liikenteellisiä vaikutuksia liikennemääriin, liikenneturvallisuuteen ja liikennejärjestelyiden toimivuuteen. Samalla on pyritty esittämään mahdollisia liikenneverkon kehittämistoimenpiteitä alueella. Liikenneselvitys on laadittu Ramboll Finland Oy:ssä Nastolan kaupungin toimeksiannosta. Rambollin projektiryhmässä Erica Roselius on toiminut projektipäällikkönä, Jukka Räsänen asiantuntijanan ja Silja Laine suunnittelijana. 1.2 Selvitysalue Selvitysalue sijaitsee Nastolassa kattaen Uudenkylän alueen kokonaisuudessaan sekä Sylvöjärven ja Immilänjoen ranta-alueen ja Immilänkylän kyläalueita Immilän ja Arrajoen kylissä. Lisäksi selvitysalueeseen kuuluu teollisuusalue Nastolan kirkonkylän puolella Rakokiven kuntakeskuksen läheisyydessä. Alue rajoittuu etelästä Orimattilan kaupungin rajaan ja idästä Iitin kunnan rajaan. Kuva 1. Uudenkylän osayleiskaavan selvitysalue. 3

5 1.3 Kaavatilanne ja maankäyttö Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Päijät-Hämeen kokonaismaakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Kuva 2. Ote voimassa olevasta maakuntakaavasta selvitysalueella. Voimassa olevassa maakuntakaavassa Rakokiven alue on varattu keskustatoimintojen alueeksi (C). Rakokiven pohjoispuolella, Kisaharjun ja Turranmetsän väliin jäävä laaja alue on varattu virkistysalueeksi (V). Uudenkylän alue radan eteläpuolella, maantieltä 312 Risalaan sekä Turranmetsän ja Mustakallion välinen alue radan pohjoispuolella on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Uudenkylän vanha kyläalue Heinolantien (mt 3136) varressa on varattu kyläalueeksi (AT). Radan molemmin puolin, mt 312 ja valtatie 12 väliin jäävä alue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Valtatie 12 ja Kuivannontien risteysalueen ympäristö on varattu palvelujen alueeksi (P). Keskustatoimintojen alakeskus kohdemerkintä (ca) on osoitettu radan eteläpuolelle Osayleiskaava-alueen läpi itä-länsisuuntaisesti kulkeva junarata on osoitettu merkittävästi parannettavaksi rataosaksi. Suunnittelumääräys velvoittaa ottamaan huomioon lisäraiteiden aluetarpeen. Vehkosillantie, Arrajoentie ja osa Heinolantietä Sylvöjärven eteläpuolella on osoitettu merkittäväksi yhdystieksi (yt74). Samoin Harjuviidantien, Urheilutien ja Rakokiventien reitti (yt65), edelliseen reittiin risteävä Elementintie (yt62), Kuivannontie (yt103) sekä Selkolan- ja Ylämaantie (14501) Osa Hedelmätiestä, mt 1711 (Kuivannontie) itään päin on merkitty uudeksi seututieksi tai pääkaduksi (st 31). Edelliseen yhtyvä valtatie 12 on merkitty uudesta tienpätkästä itään päin merkinnällä (st29) seututie tai pääkatu. Seututiemerkinnällä esitetään kuntakeskuksia, merkittäviä liikennettä synnyttäviä kohteita ja kaupunkikeskuksia yhdistävät väylät sekä niitä merkitykseltään vastaavat kadut. Molempia merkintöjä koskee sama suunnittelumääräys: Paikalliselle ja kevyelle liikenteelle tulee osoittaa erillinen väylä. Väylää risteävät kevyenliikenteen pääreitit tulee johtaa eri tasossa väylän poikki. 4

6 Valtatie 12 on merkitty Kuivannontien risteyksestä länteen päin moottoritieksi parannettavaksi moottoriliikennetieksi (mo3). Ja siitä lännen suuntaan jatkuu uusi moottoritie (mo4), jonka linjaus on etelämpänä, kuin nykyisen valtatie 12 linjaus. Suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelussa tulee varautua siihen, että väylälle pääsy tapahtuu eritasoliittymien kautta ja paikalliselle sekä kevyelle liikenteelle on osoitettu erillinen väylä. Väylän lähialueiden suunnittelussa tulee huomioida melun vaikutukset alueiden käyttöön. Viherväylät ja ulkoilureitit tulee suunnitella eri tasossa väylän poikki. Tiet sovitetaan maisemaan siten, että arvokkaat maisemakokonaisuudet säilyvät ja tienkäyttäjille muodostuu mielenkiintoisia näkymiä. Liikenteen aiheuttamaa melua ja muuta häiriötä rajoitetaan parantamalla liikenteen sujuvuutta ja melusuojausta. Maakuntakaavassa osayleiskaava-alueelle sijoittuu kaksi moottoritien eritasoliittymää. Toinen jo olemassa oleva liittymä Kuivannontielle sekä uusi Kotterontielle. Ohjeellinen ulkoilureitti kulkee suunnittelualueen poikki itä-länsi suuntaisesti Salpausselän harjun eteläreunaa. Reitti lähtee virkistysalueeksi varatulta alueelta, Urheilukeskuksen reitiltä ja päättyy Iitin kuntarajalle Haarankylään. Päijät-Hämeen maakuntakaavaehdotus 2014 Uuden maakuntakaavan laatiminen on käynnistynyt kesäkuussa Uudessa maakuntakaavassa tullaan keskittymään vastuullisen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä pohjavesien ja ympäristöhäiriöiden uudistamiseen liittyviin maankäytön ratkaisuihin. Voimassa olevassa kaavasta poiketen kaavaehdotuksessa muun muassa Uudenkylän alue on osoitettu keskustatoimintojen alakeskus-merkinnällä (ca) ja keskusta-alue on laajentunut Lahden suuntaan. Lisäksi mm. Uudenkylän ja Kanervan alueet ovat osoitettu osaksi Nastolan vt 12 varren kehittämisen kohdealuetta (kk8), jolle on esitetty aluekohtainen suunnittelumääräys: Alueen tarkemmalla suunnittelulla lisätään asumista henkilöliikenteen asemien läheisyyteen, parannetaan kulkuyhteyksien sujuvuutta ja turvallisuutta, kehitetään raideliikenteen tavarakuljetuksia sekä parannetaan elinkeinoelämän sijoittumismahdollisuuksia ja palvelujen sijoittumista lähelle asumista. Valtatie 12 on maakuntakaavaehdotuksessa esitetty merkittävästi parannettavana tienä ja sille on osoitettu selvitysalueella kaksi vaihtoehtoista nykyisestä kaavasta poikkeavaa linjausta, jotka molemmat tulee huomioida maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa. Vuonna 2008 vahvistetun maakuntakaavan linjausta ei esitetä tässä kaavassa. Kuva 3. Ote voimassa olevasta maakuntakaavasta selvitysalueella. 5

7 Yleiskaava Selvitysalue on osa ohjeellista Nastolan nauhataajaman osayleiskaavaa (kv ja ). Kaavalla ei ole oikeusvaikutuksia ja se on monin osin vanhentunut. Kaavassa tieliikenteen alue (LM) on osoitettu hieman voimakkaammin etelään kaartuvaksi, kuin mitä voimassa oleva maakuntakaava moottoritieksi parannettavaksi moottoriliikennetieksi nyt on varannut. Kuva 4. Ote nauhataajaman osayleiskaavasta selvitysalueella. Voimassa olevat asemakaavat Alueella on voimassa olevat asemakaavat Uudenkylän ja Kanervan asunto- ja teollisuusalueilla sekä Rakokiven alueella. Osayleiskaava-alueella on lisäksi kaksi voimassa olevaa ranta-asemakaavaa. Toinen rantaasemakaavoista sijoittuu Sylvöjärven pohjoisosaan Immilänjoen suulle ja toinen sijoittuu hieman edellistä etelämmäksi Sylvöjärven länsirannalle. Muut aluetta koskevat suunnitelmat Uudenmaan ELY-keskus on käynnistänyt valtatien 12 yleissuunnitelman laadinnan välille Uusikylä-Tillola. Suunnitelma on sisällöltään merkittävä Uudenkylän osayleiskaavan kannalta, sillä sen perusteella osoitetaan valtatielle 12 mahdollisesti uusi, voimassa olevasta maakuntakaavasta poikkeava, tielinjaus rinnakkaistiejärjestelyineen. Valtatien vaihtoehtoisilla linjauksilla ei kuitenkaan ole merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia osayleiskaavan alueella. Nastolan kunnan valtuusto on tehnyt päätöksen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkouudistuksesta ( ), jossa määritetään muun muassa koulujen ja päiväkotien sijoittuminen kunnan alueella. Kunnan palveluverkkoon tehtävät uudistukset ovat merkityksellisiä osayleiskaavatyön kannalta, sillä päiväkotien ja koulujen sijoittuminen vaikuttaa erityisesti uuden asutuksen ja kevyenliikenteen väylien sijoittamiseen sekä nykyisten päiväkotien ja koulujen aluevarausten esittämiseen. 6

8 Nykyinen maankäyttö Osayleiskaava-alueella asuu nykyisin noin asukasta, joista suurin osa asuu Rakokiven, Turranmetsän, Kanervan ja Uudenkylän alueella. Kylämäistä asutusta sijaitsee Immilän, Arrajoen, Arolan ja Haarankylän alueilla. Asuminen ja palvelut ovat keskittyneet Rakokiven alueelle. Rakokiven pohjoispuolella on urheiluja virkistystoimintoja. Muilta osin osayleiskaava-alue on maa- ja metsätalousaluetta, jossa hajaasutusta. Sylvöjärven pohjoispäässä Immilän myllyn ympäristössä on pieni asuinkeskittymä. Rakokiven eteläpuolella on teollisuutta juna-asemalta länteen. Salpausselällä sijaitsee myös pari maa-aineksen ottopaikkaa Uudenkylästä itään. Alueen kaupalliset palvelut sijaitsevat Rakokiven keskusta-alueella. Kouluja alueella on kolme: Uudenkylän ja Rakokiven alakoulut sekä Männistön yläkoulu. Lisäksi alueella on myös koulutuskeskus Nastopoli. Rakokivessä sijaitsee päiväkoti. Sylvöjärven rannalla sijaitsee Mannakoti, joka on yksityinen vanhusten asumisyksikkö. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkouudistuksessa vuonna 2014 päätettiin lakkauttaa Uudenkylän kaava-alueella kaksi koulua, Uudenkylän alakoulu sekä Männistön yläkoulu (Kuva 5, kolmiot kuvan oikeassa laidassa). Uudenkylän koulun lakkautus tultaneen toteuttamaan lähivuosina ja Männistön koulun lakkautus ajoittuu vuosiin , kun Nastolan toisen yläkoulun, Kukkasen, laajennus on valmis. Kukkasen yläkoulu sijaitsee kaava-alueesta länteen noin 3 kilometrin päässä. Syksyllä 2014 lakkautettuun Kanervan alakouluun (Kuva 5, kolmio kuvan keskellä) tullaan sijoittamaan päiväkotitoimintoja. Kuvassa 4 on esitetty lisäksi kaava-alueella sijaitsevat Rakokiven alakoulu ja päiväkoti. Kuva 5. Koulujen ja päiväkotien sijoittuminen kaava-alueella. Rakokiven koillispuolella sijaitsee urheilukeskus, jossa on urheilu- ja pallokentät sekä uimahalli. Urheilukeskuksesta Turranlammen suuntaan lähtee kattavat ulkoilureitit. Ylimaakunnallinen ulkoilureitti kulkee Salpausselän suuntaisesti urheilukeskuksen ja koko osayleiskaava-alueen läpi. Sylvöjärven eteläpäässä on uimaranta ja venepaikkoja. Sylvöjärven rannoilla ja jokien varsilla sijaitsee jonkin verran loma-asutusta. 7

9 2. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN NYKYTILA 2.1 Nykyinen tie- ja katuverkko Selvitysalueen poikki itä-länsisuunnassa kulkee Valtatie 12 Lahden suunnasta Kouvolaan, jolta on yksi eritasoliittymä (Uudenkylän etl) selvitysalueelle. Valtatien rinnakkaisväylänä alueen länsiosassa kulkee seututie 312 (Kouvolantie), joka palvellen mm. keskusta-alueita ja nykyistä logistiikka- ja työpaikka-aluetta. Etelä-pohjoissuuntaisesti alueella kulkee kaksi maantietä mt 1711 (Kuivannontie) seututieltä 312 etelään selvitysalueen länsiosassa sekä mt 3136 (Heinolantie) seututieltä 312 pohjoiseen kohti Heinolaa selvitysalueen keskellä. Lisäksi Sylvöjärven itä- ja länsipuolella kulkee kolme pienempää maantietä mt Immilästä Nastolanharjuun, mt Immilästä Säyhteeseen ja mt Uudestakylästä Säyhteeseen. Selvitysalueen pääkokoojakatuina toimivat maantien 312 lisäksi Rakokiventie, Urheilutie, Elementintie, Turranmäentie ja Hedelmätie. Valtatie 12 on selvitysalueella osa erikoiskuljetuksien runkoreittiä. Kanervan asuinalueen itäpuolella sijaitsee nykyinen ratapiha ja logistiikka-alue. Alueen halki itä-länsisuuntaisesti kulkee junarata Riihimäeltä Kouvolaan ja siitä edelleen Pietariin. Selvitysalueella sijaitsee yksi juna-asema Uudenkylän seisake, joka palvelee aluetta jo nykyisin. Kuva 6. Selvitysalueen tie- ja katuverkon hierarkia. Nykyiset liikennemäärät Selvitysalueen maanteiden liikennemäärät on poimittu tierekisteristä (Kuva 7). Katuverkon liikennemäärät on arvioitu erikseen Lahden seudun liikennemallin (Strafica 2014) avulla (Kuva 8). 8

10 Kuva 7. Maantieverkon liikennemäärät (KVL) selvitysalueella (Lähde: Liikenneviraston tierekisteri 2015). Kuva 8. Lahden seudun liikennemallin mukaiset iltahuipputunnin liikennemäärät nykytilanteessa. 9

11 2.2 Kävelyn ja pyöräilyn reitistö Alueen kävelyn ja pyöräilyn reitit kulkevat Uudestakylästä läpi Rakokiven ja jatkuvat kohti länttä. Alla (Kuva 9) on esitetty kaava-alueella oleva kevyen liikenteen pääreitistö (punainen linja) sekä kevyen liikenteen alikulut (sininen pallo). Reitistö on yhtenäinen Lahteen ja edelleen Hollolaan saakka. Maantien 312 (Kouvolantie) varressa on useita kevyen liikenteen alikulkuja maantien eteläpuolella sijaitseville työpaikka-alueille. Uudenkylän osayleiskaava-alueen keskeisillä alueilla kävelyn ja pyöräilyn reitistö on kattava ja palvelujen (mm. kaupat ja koulut) saavutettavuus kävellen ja pyöräillen hyvä. Kehittämistarpeita on nähty esim. Heinolantiellä (mahdollinen tarve alikululle). Valtatien 12 eteläpuolisilla alueilla kysyntä on toistaiseksi melko vähäistä, eikä erillisille kävely- ja pyöräilyväylille ole tarvetta. Kuva 9. Kaava-alueen nykyinen kävelyn ja pyöräilyn reitistö. 2.3 Joukkoliikenne Suunnittelualueen joukkoliikennetarjonta koostuu Lahden paikallisliikenteen linja-autovuoroista sekä Uudenkylän seisakkeella (valmistui vuonna 2010) pysähtyvistä Kouvolan ja Lahden/Riihimäen väliä liikennöivistä taajamajunista. Tavara-asemana edelleen toimiva vanha asema sijaitsee uudesta seisakkeesta hieman itään. Valtatietä 12 kulkee myös päivittäin kaukoliikenteen vuoroja, jotka kulkevat Nastolan läpi. Uudestakylästä Lahteen liikennöi paikallisliikenteen bussi tunnin välein ja parhaimmillaan puolen tunnin välein Rakokiven läpi. Vuorot kulkevat samalla tavalla myös Lahdesta Nastolan suuntaan. Lahden ja Kouvolan välillä kumpaankin suuntaan liikennöi päivittäin 4 kaukoliikenteen vuoroa, jotka kulkevat ja/tai Uudenkylän ja Rakokiven kautta. Junavuoroja Uudestakylästä Lahden suuntaan kulkee päivittäin 5 aikavälillä Kouvolan suuntaan Uudestakylästä kulkee päivittäin 7 taajamajunavuoroa aikavälillä

12 Kuva 10. Paikallisliikenteen bussilinjat selvitysalueella. 2.4 Liikenneturvallisuus Selvitysalueen maantieverkolla on vuosina sattunut yhteensä 18 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Onnettomuudet olivat kaikki loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia. Suurin osa onnettomuuksista tapahtui valtatiellä 12 sekä Rakokiven, Turranmetsän, Kanervan ja Uudenkylän taajama-alueilla. Pääosa selvitysalueen onnettomuuksista olivat moottoriajoneuvo-onnettomuuksia (10 kpl) sekä yksittäisonnettomuuksia (6 kpl). Muut onnettomuudet olivat jalankulku- (1 kpl) ja polkupyöräonnettomuuksia (1 kpl). Liikenneturvallisuustilanne alueella on kokonaisuudessaan kohtalaisen hyvä. Onnettomuuksien sijainnit on esitetty onnettomuustyypeittäin seuraavalla sivulla (Kuva 11). 2.5 Liikennejärjestelmän toimivuus nykytilanteessa Alueella ei esiinny merkittäviä autoliikenteen toimivuusongelmia. Uusikylän ramppiliittymä toimii hyvin. Liikenteellisiä toimivuusongelmia esiintyy lähinnä valtatiellä 12 ja maantiellä 312 Lahden suunnalla. Liikenneturvallisuutta ajatellen alueella on melko kattava jalankulku- ja polkupyöräverkko. Lahden suuntaan bussitarjonta on hyvä, ruuhka-aikoina jopa kolme vuoroa tunnissa. Taajamajunia kulkee arkipäivisin seitsemän vuoroa suuntaansa. Turranmetsä on tärkein sellainen alue, josta kävelymatkat lähimmille joukkoliikennepysäkeille muodostuvat pitkiksi. Kanervan asuinalueen itäpuolella sijaitseva nykyinen ratapiha ja logistiikka-alue tuottavat raskasta liikennettä, joka kulkee asuinalueen läpi ja vierestä. Tämä aiheuttaa liikenneturvallisuusongelman ja liikenteellisiä häiriöitä asuinalueelle. 11

13 Kuva 11. Selvitysalueen maantieverkolla tapahtuneet henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet vuosina

14 2.6 Liikennejärjestelmän palvelutasotavoite Päijät-Hämeeseen, Lahden seudulle ja Nastolaan on esitetty liikenteellisiä tavoitteita lukuisissa aikaisemmissa selvityksissä. Seuraavaan on koottu näistä tärkeimmät tavoitteet. Joukkoliikenteen osalta Uusikylä kuuluu tiheän vuorovälin palvelutason alueisiin (Päijät- Hämeen joukkoliikennesuunnitelma 2011). Bussiliikenteen lisäksi palvelua tarjoavat taajamajunat. Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 2014 seudullisiksi tavoitteiksi asetettiin: kestävän liikkumisen edistäminen Päijät-Hämeen saavutettavuuden parantaminen liikenneturvallisuuden selkeä parantaminen Lahden ydinkeskustan vetovoiman kehittäminen. Erityisesti Uudenkylän tyyppisille alueille asetettiin lisäksi tavoitteeksi se, että jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet paranevat, jolloin lyhyitä matkoja tehdään yhä enemmän kävellen ja pyöräillen, ja että uudisrakentamista ohjataan kävely- ja pyöräilyetäisyyksille kuntakeskustoista ja tuetaan lähipalvelujen säilymistä. Liikennevirasto on v asettanut omissa palvelutasotarkasteluissaan vt 12 kehityskäytävälle runsaasti palvelutasotavoitteita: Liikenneturvallisuus on hyvä ja tie koetaan turvalliseksi, eivätkä huonotkaan keliolosuhteet aiheuta tarvetta reittimuutoksiin Matka-ajan ennakointi on hyvällä tasolla, ja matka-aika koko yhteysvälillä vastaa vähintään nopeustason 80km/h mukaista matka-aikaa Liikenne on sujuvaa ja nopeustasossa ei ole merkittävää vaihtelua Liityntäliikenteellä on hyvät ja turvalliset yhteydet pysäkeille sekä tarvittavat liityntäpysäköintialueet Paikallisen liikenteen liittyminen valtatielle on turvallista ja poikittaiset yhteydet ovat osin eritasossa Kävelylle ja pyöräilylle on omat yhteydet taajamaseuduilla ja joukkoliikenteen solmupisteiden läheisyydessä Kuljetusten osalta on koko Lahti Kouvola -yhteysvälillä palvelutasotavoitteina: Täsmällisyyden, ennustettavuuden ja luotettavuuden takaaminen Onnettomuusriskin pienentäminen ja häiriötilanteiden määrän vähentäminen ja hallinta, ohittamiseen liittyvien vaaratilanteiden poistaminen sekä tasaisen ja kustannustehokkaan nopeustason varmistaminen. 13

15 3. OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 3.1 Kaavan mitoitus Osayleiskaavan kaava-alueella on nykyisin noin asukasta ja se keskittyy pääosin Rakokiven, Turranmetsän, Kanervan ja Uudenkylän alueelle. Osayleiskaavassa on varauduttu Nastolan kuntastrategian mukaiseen väestömäärän kasvuun, jolloin 0,5 % kasvulla kaavan tavoitevuoteen 2030 mennessä kaava-alueen asukasmäärä kasvaa 379 asukkaalla. Kaava-alue on kooltaan noin 5860 ha ja kaavassa osoitetuttujen maankäyttömuotojen pinta-alat ovat esitetty alla. Taulukko 1. Kaavassa osoitettujen maankäyttömuotojen pinta-alat. Kaavamerkintä Maankäyttömuoto Pinta-ala (ha) A, A-1, A-2, A/res, AKR, AT-1, AM Asumisen alueet 515 P, PY, PY/A, PY/P Palvelujen alueet 44 C Keskustatoimintojen alueet 54 TP, TY, TY-2/A, TY/TP, TY/AKR Työpaikka- ja teollisuusalueet 91 V, VU, VL Virkistysalueet 116 RA, RM Loma-asunto- ja matkailupalvelujen alueet LTA Tavaraliikenteen terminaalialue 19 EJ/se, EP, EO/M Erityisalueet 127 SL Luonnonsuojelualueet 26 M, MA, MY Maa- ja metsätalousalueet 4616 Osa osayleiskaavassa olevista asukas- ja työpaikkamäärien kasvuista on jo sisällytetty Lahden seudun liikennemalliennusteeseen niin, että liikenne-ennuste vastaa viimeisimpiä maankäyttökaavailuja. Merkittävimmät muutokset aikaisempiin maankäyttösuunnitelmiin (kuva 11) on lisäksi tarkasteltu. Liikenne-ennusteen muodostamiseksi näille osa-alueille arvioitiin tyypilliset tehokkuusluvut ja suunnitellut maankäyttömuodot tulkittiin matkatuotoskäsikirjan (Suomen ympäristö 28/2007) luokitteluihin. Yleiskaavan muuttuvien alueiden matkatuotoslaskelma on esitetty taulukoissa alla (Taulukko 2, Taulukko 3) sekä kuvassa 10. Kanervan ja Uudenkylän liittymien lähellä olevat alueet sekä keskustatoimintojen alueen laajentuminen Rakokivessä on otettu huomioon jo taustaennusteessa ja ne sisältyvät myös tässä työssä tarkistettuun liikenneennusteeseen. 39 Taulukko 2. Kaavahankkeen liikenteellisesti merkittävät osa-alueet. Käyttötarkoitus Lisätieto Toimipaikkojen lkm Asuntoalue (A) Tavaraliikenteen terminaalialue (LTA) mm. Kanerva, Uusikylä ja Rakokivi m 2 Uusi kerrostaloalue (6000) m 2 Koko Tehokkuus k-m 2 Myymälätilan ala (noin 1/3) Terminaali m 2 0, Palvelujen ja hallinnon alue (P) Teollisuus- ja varastoalue (T) Jätteenkäsittelyalue (EJ/se) Huoltoasema m 2 - Muut m 2 0, Rautakauppa, rakennusalan liikkeitä m 2 0, Katsastuskonttori m 2 0, Teollisuus-, varasto- ja jätteenkäsittelyalue m 2-14

16 Taulukko 3. Ennusteessa käytetyt liikenteelliset tunnusluvut. Vaihteluväli Yksikkö Liikennetuotos (matkaa) Tavaraliikenneterminaali 406 0,6-1,8 kävijää/100 k-m2 (henkilöliikenne) kuorma-autokäyntiä/ toimipaikka pakettiautokäyntiä/ toimipaikka Huoltoasema Pieni palveluasema 962 Mittaripaikkoja ajoneuvolla käyntiä/mittaripaikka 4 2 0,5-2 kuormaautokäyntiä/vrk Automaattiasema ajoneuvolla käyntiä/mittaripaikka 1 0,5-1 kuormaautokäyntiä/vrk Rauta- ja rakennustarvike-kauppa käyntejä/ 100 myynti-m2 55 0,3 kuormaautokuljetuksia/ 100 myynti-m2 Katsastusasema käyntiä/toimipaikka 15 käyntiä/100 k-m2 863 Kuormitus-luku 963 HA kulkutapaosuus Vähennys -20% (kävijät vierailevat useammassa toimipisteessä) 1,84 93 % 80 % Jätteenkäsittelylaitos henkilöautokäyntiä/ toimipaikka pakettiautokäyntiä/ toimipaikka kuorma-autokäyntiä/ toimipaikka Tilaa vievä erikoiskauppa keskiarvo eri toimialoista käyntiä/100 k-m2 37 kuormaautokuljetuksia/ 100 myynti-m Kuormitus-luku HA kulkutapaosuus Vähennys -20% (kävijät vierailevat useammassa toimipisteessä) 1,84 93 % 80 % Asuminen 164 Lahden kaupunkiseutu keskuskaupungin reunuskuntien taajama 4,37 kotiperäistä matkaa/100 k-m2 80 % ha kulkutapaosuus tehdyistä matkoista 1,22 koteihin tehtävät vierailumatkat 1,56 kuormitusluku autovyöhyke Aseman lähialueella noin 60 % 15

17 Kuva 12. Selvitysalueella Uudenkylän liittymän läheisyydessä erikseen tarkastellut osa-alueet. 3.2 Liikenne Päijät-Hämeen maakuntakaavaa varten on tehty esiselvitys (Sito 2013), jossa yhtenä rakennemallivaihtoehtona on ratoihin tukeutuva maankäyttö. Selvityksen pohjalta osayleiskaavaratkaisussa on varauduttu lisäraiteen rakentamiseen. Rata on merkitty koko kaava-alueella parannettavasi rataosuudeksi. Uusia kävelyn ja pyöräilyn yhteystarpeita on erityisesti tarpeen saada Lahti Kouvola radan yli tai ali. Uusi ohjeellinen ali-/ylikulku -merkintä on kaavassa esitetty Uudenkylän aseman pohjoispuoleiselta asuinalueelta Kouvolan tien yli. Turranmetsän itäpuolelle on osayleiskaavassa osoitettu asumisen reservialue, joka on tarkoitus toteuttaa vasta sen jälkeen, kun varsinaiset asumiseen osoitetut alueet ovat toteutuneet. Kaavakartassa on osoitettu asumisen reservialueelle tieyhteystarve Toivonojantien suunnalta, joka Turranmetsäntien lisäksi palvelisi uutta asumisen aluetta. Uusi kevyenliikenteen yhteystarve on osoitettu Turranmetsän nykyisen ja reservialueen asuinalueen sekä Tammelan luonnonsuojelualueen lävitse Kanervan alueelle. Kaavassa on osoitettu kevyenliikenteen reitti Uudenkylän koululta pohjoisen suuntaan, Mannan tien risteykseen asti. Valtatien 12 parantamisen osalta välillä Uusikylä-Tillola on käynnistynyt yleissuunnitelma, jossa ratkaistaan vaihtoehtoinen linjaus nyt voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitetulle moottoritielle. Kaavakarttaan on osoitettu ohjeellisina/vaihtoehtoisia tielinjauksia, jotka perustuvat aiemmin laadittuihin YVA-prosesseihin ja selvityksiin. On todennäköistä, että yleissuunnitelman valmistuminen kestää pidempään kuin Uudenkylän yleiskaavaprosessi. Tällöin on tarkoituksenmukaista jakaa nykyisen valtatien eteläpuolelta alue omaksi osayleiskaavakseen, jolla lopullisesti vahvistetaan valtatien 12 sijainti. 16

18 4. KAAVAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET 4.1 Liikenne-ennuste Liikennemäärien oletetaan kasvavan tarkastelualueella myös ilman osayleiskaavan mukaisen uuden maankäytön tuottamaa lisäkysyntää. Lahden seudun liikennemalli (vuoteen 2020) ja Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste (Liikennevirasto 13/2014, vuoteen 2040) antavat samansuuntaisia liikenteen kasvukertoimia alueelle. Näiden perusteella muodostettu taustaliikenneennusteeseen saatiin vuoteen 2040 mennessä seuraavansuuruisia keskimääräisiä kasvukertoimia: Väylä/ajoneuvoluokka Valta- ja kantatiet Alempi tie- ja katuverkko Henkilö- ja pakettiautot 1,29 1,12 Kuorma- ja linja-autot 1,15 1,12 Raskaan liikenteen määrät kasvavat siis hieman hitaammin kuin muun ajoneuvoliikenteen. Osayleiskaavan liikenteellisesti merkitsevien muutosalueiden tuottamat ennusteliikennemäärien (taulukot 2 ja 3 edellä) muutokset lisättiin taustaennusteen liikennemääriin. Osayleiskaavan mukaisista liikennetuotosten kasvuista osa sisältyi jo taustaennusteen (Lahden seudun liikennemalli) mukaisiin kasvukertoimiin. Uusien matkojen suuntautuminen oletettiin samaksi kuin seudullisessa liikennemallissa ennustetilanteen matkoilla. Lähijunaliikenteen vaikutus näkyy ennusteessa erityisesti kulkutapajakaumassa (asemien lähiympäristössä joukkoliikenteen kulkutapaosuus on hieman korkeampi kuin selvitysalueella keskimäärin). Liikennemallin ennusteeseen tuli muutoksia lähinnä seisakkeen ja Uudenkylän eritasoliittymän ympäristöön, ja ne on KVL-tasolla esitetty kuvassa alla (Kuva 13). Rakokiven alueelta länteen ja osayleiskaavan etelä- ja pohjoisosissa uusi ennuste ei juurikaan poikkea Lahden seudun liikenne-ennustemallin mukaisesta. Kuva 13. Selvitysalueen liikenne-ennuste v Ylemmät luvut kuvaavat nykytilannetta, keskimmäiset taustaennustetta ja alemmissa on otettu huomioon myös osayleiskaavan matkatuotos. 17

19 4.2 Liikenteelliset vaikutukset Ajoneuvoliikenne Vaikka kaava-alueen ennusteen mukainen autoliikennemäärien kasvu on suhteessa nykyliikennemääriin merkittävä, niin liikennemäärät jäävät kuitenkin niin pieniksi, ettei liikenneteknisen toimivuuden vuoksi tarvita erityisjärjestelyjä. Alueen liittymät toimivat ongelmitta myös aamun ja illan huipputunteina. Kaavaan osoitettu tieyhteystarve Turranmetsän asuinalueen ja Toivonojantien välillä helpottaa alueen liikennettä tulevaisuudessa, jos asumisen reservialue toteutuu ja väestö alueella kasvaa. Teollisuus-, palvelu- ja jäteaseman alueelle suuntautuva liikenne ei häiritse Uudenkylän asuntoalueita, sillä liikenne ohjautuu alueelle valtatien 12 suunnasta. Joukkoliikenne, kävely ja pyöräily Valtatien 12 eteläpuolelle sijoittuva työpaikka-alue jää osittain kauas joukkoliikennepalveluista, mutta sen muodostama kysyntä ei edellytä linjaston muuttamista. Turranmetsän palvelutaso jää heikoksi, ellei esimerkiksi linjan 4C tai 4R itäpään kiertoreittiä voida oikaista niin, että valittu linja kulkisi Immiläntietä Turranmetsään kiertämättä Niinitien ja Rakokiventien kautta. Linjan 4C muutos heikentäisi hieman nykyisen reitin varrella olevaa palvelua, ellei sinne lisättäisi muiden 4-sarjan bussien vuoroja. Linjan 4R muutoksella ei olisi suurta vaikutusta, ellei siitä tehtäisi koko päivän liikennöivää. Joukkoliikennelinjaston kehittämistä ja taajamajunien vuoromääriä tulee tarkastella osana suurempaa kokonaisuutta sitten kun seudullista ja maakunnallista joukkoliikennettä suunnitellaan seuraavan kerran. Kävelyn ja pyöräilyn tarpeet saadaan tyydytettyä varustamalla kehitettävien alueiden pääkadut erillisillä jalankulku- ja polkupyöräteillä. Jätteenkäsittelylaitoksen suuntaan on mahdollista tuoda myös oma pyörätieyhteytensä valtatien 12 yli erillään tie- ja katuverkosta. Liikenneturvallisuus Tulevaisuuteen sijoittuva muutos maankäytössä käytöstä poistuneen soramontun ja betonitehtaan alueella saa aikaan myönteisiä liikenteellisiä vaikutuksia kun raskas liikenne vähentyy maantieverkolla. Uusi yhteys Turranmetsän ja Kanervan asuinalueelta henkilöliikenneaseman suuntaan, Kanervan asuinalueelta Kouvolantien yli tai ali parantaa toteuduttuaan liikenneturvallisuutta. Myös Uudenkylän koululta Heinolantien vartta etelän suuntaan osoitettu kevyenliikenteen reitti parantaa liikenneturvallisuutta alueella. Ohjaamalla ratapihan liikenne uuden liittymän kautta, viereisen asuinalueen olosuhteet paranevat kun melu- ja päästöhaitat pienenevät ja liikenneturvallisuus paranee kun raskaat ajoneuvot eivät enää aja alueen vierestä. Vanhan valtatie 12 hyödyntäminen rinnakkaistienä vähentää yksityistieliittymien määriä uudelle valtatielle parantaen liikenneturvallisuutta. Tällä saavutetaan etuja mm. liikenneturvallisuudessa. Lisäksi rinnakkaistie tukee uuden valtatien toimivuutta esimerkiksi onnettomuustilanteessa. 18

20 5. ARVIO LIIKENTEELLISISTÄ KEHITTÄMISTARPEISTA JA -TOIMENPITEISTÄ Jalankulun ja pyöräilyn edellytysten varmistaminen ja joukkoliikenteen mahdollistaminen ovat alueen ensisijaiset liikenteelliset tavoitteet. Seuraavaksi varmistetaan raskaiden ajoneuvojen ja huoltoliikenteen turvalliset ja tehokkaat yhteydet. Kun nämä saadaan järjestettyä, on pääosa henkilöautoliikenteenkin tarpeista saatu hoidettua. Radan pohjoispuolella jalankulun ja polkupyöräilyn verkko on jo varsin kattava. Uudenkylän eritasoliittymän tuntumassa teollisuus-, varasto- ja jätteenkäsittelyalueiden liittäminen tähän verkkoon voi olla helpoimmin järjestettävissä nykyisen eritasoliittymän länsipuolella sijaitseva ylikulkusillan kautta. Heinolantie (mt 3136) on vähäliikenteinen, eikä mahdollisten uusien katuliittymien rakentaminen aiheuta liikenteellisiä ongelmia. Turranmetsän joukkoliikenneyhteyksiä tulee tutkia yksityiskohtaisemmin seuraavissa suunnitteluvaiheissa. Multa osin palvelutaso on pääosin riittävä. Kanervan asuinalueen laajennus tulisi liittää Toivonojantiehen, sillä maantiehen 3136 ei liikenneturvallisuus- ja toimivuussyistä tulisi rakentaa uusia liittymiä. Kävelylle ja pyöräilylle sen sijaa tulee järjestää suora yhteys maantien pohjoispuolella kohti Rakokiventien liittymää. Kouluverkkomuutosten takia tulevaisuudessa Uudenkylä alueen oppilaat tulevat käymään koulua Rakokivessä, mikä tarkoittaa, että suuri osa koulumatkoista suuntautuu Rakokiven suuntaan jatkossa. Koululaisten koulureitin liikenneturvallisuuden parantamiseksi Heinolantien ja Hirsitien/Rakokiventien liittymään ehdotetaan toteutettavaksi alikulku. Alikulku palvelisi myös Uudenkylän suunnasta kohti Rakokiveä suuntautuvaa muuta kevyttä liikennettä. Ratapihan logistiikka-alue yhdistyy nykyisin tieverkkoon Osmontien kautta, mistä aiheutuu haittaa Osmontien varren asukkaille. Logistiikka-alue tulisi yhdistää maantiehen 3136 ensisijaisesti Puutien ja Osmontien puolivälissä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, joudutaan liittymä viemään Puutien - Kirjapolun alueelle, mistä aiheutuu kiertoa kuljetuksille. Huoltoaseman, teollisuus- ja varastoalueen sekä palveluiden alueen liittäminen tieverkkoon voidaan järjestää yhden uuden nelihaaraliittymän kautta Kuivannontielle m etäisyydelle Hedelmätiestä. Palveluiden alue liittyy Hedelmätiehen myös Kähäräntien kautta. Nelihaaraliittymä voidaan toteuttaa myös porrastettuna, mutta sen toteutettavuus on selvitettävä tarkemmin seuraavissa suunnitteluvaiheissa (mm. tilantarve). Jos Kuivannontielle halutaan vain teollisuusalueelle johtava T-liittymä, niin palveluiden alueen länsiosan liikenne on kierrätettävä Hedelmätielle rakennettavan uuden liittymän kautta. Kaksi T-liittymää olisi olisi yhtä nelihaaraliittymää turvallisempi ratkaisu, mutta se pidentäisi hieman ajomatkoja ja kuormittaisi Kuivannontien- Hedelmätien liittymää. Liittymissä ei liikennemäärien perusteella ole tarvetta lisäkaistoihin, mutta kuormaautoliikenteen suuren määrän johdosta erilliset vasemmalle kääntyvien kaistat olisi hyvä saada sovitettua kaikkiin uusiin liittymiin sekä myös Kuivannontielle Hedelmätien liittymään ja eritasoliittymän pohjoiseen ramppiliittymään. Kuljetusten eriyttämiseksi muusta liikenteestä on esitetty teollisuusalueen ja jätteenkäsittelylaitoksen alueen yhdistämistä uudella vt 12 ylittävällä kadulla. Yhteyden tarve liittyy alueille tulevien toimintojen tehokkuuteen, liikennemäärien puolesta Kuivannontien ja Uudenkylän eritasoliittymän kapasiteetti ei sitä lähivuosina vielä tarvitse. 19

21 Kuva 14. Ehdotus selvitysalueen tavoitteelliseksi ajoneuvoliikenteen verkoksi. Palveluiden alueen länsiosan liikenteelle on kolme järjestämisvaihtoehtoa. Kuva 15. Ehdotus selvitysalueen tavoitteelliseksi kevyen liikenteen verkoksi. 20