Rahan palkka. mahdolliseksi tehokkaan korkojen perinnin seurannan. Korkojen perinniillii voidaan merkittavasti vaikuttaa ydtyksen

Transkriptio

1 thsffi,

2 2/ Rahan palkka Raha on kuin komposti. Ellei sita levita, ei synny kasvua. Raha liikkuu sita paremmin. mita enemman sille maksaa palkkaa - korkoa. Korkopolitiikka on Suomessa viime aikoina muuttunut aikaisempaa aktiivisemmaksi. Eriiinii osoituksina taste ovat Suomen Pankin peruskoron nosto heiniikuun alusta ja viivastyskoron olennainen korotus timdn vuoden alusta. Koko ajan kehittyvillii vapailla rahamarkkinoilla koron muodostus on vapaampaa kuin sadnndstellyillli luottomarkkinoilla. Suomen Pankin johtaja Markku Puntila on tlissii lehdessii vahvasti nyk)'ista korkeamman reaalisen korkotason kannalla. Vaihtoehtoisina keinoina ovat inflaation hidastaminen ja nimelliskoron nostaminen. Edellinen on terveempi tapa. kuten Puntila toteaa. Samalla kun korkopolitiikka Suomessa on muuttunut aktiivisemmaksi. on luotonantajien korkotietoisuus lisaentynyt. Korko. jonka yritys joutuu luotostaan maksamaan rahoituslaitokselle, peritean my6s asiakkaalta. Nykyinen tietotekniikan taso t kee mahdolliseksi tehokkaan korkojen perinnin seurannan. Korkojen perinniillii voidaan merkittavasti vaikuttaa ydtyksen tulokseen. Uuden korkolain tultua voimaan viiv?istyskoron perimiselle ei ole esteite. Julkis n tahon aikaisempi nyrpeii suhtautuminen viivestyskoron maksamiseen on muuttumassa lain mukaiseksi. Poikkeuksia toki vielii lc;vt).y. On terkeetd. ettd yrityksella on tarjota asiakkaallensa oikea rahoitusmuoto luottokaupan rahoittamiseksi. RahoitusyhtiOt ovat viime vuosina panostaneetuotekehittelyyns?i ja jalkea on syntynyt. Rahoitusyhtioiden runsasta tuotevalikoimaa ei luotonantajien piirissii kuitenkaan riittavasti tunneta. Tdm?in vuoksi tdhin numeroon on pyydetty rahoitusyhtidn toimintamuotojen yleisluontoinen sittely. Seuraavissa numeroissa on tarkoitus pureutua yksitteisten rahoitusmuotojen ominaispiirteisiin. Yhdistyksen jiisenasioista haluan vield sanoa muutaman sanan. Useitajeseniii on ihmetyttanyt se, etta jasentiedot eivat pida paikkaansa. Postia tulee vanhalla osoitteella, edelliselle tydnantajalle, vanhentuneella tittelillii jne. Jasentietojen ajan tasalla pito edellyttaa, etta jesen oma-aloitteisesti ilmoittaa muuttuneet tiedot yhdistyksen sihteerille joko j?isenhakemuslomakkeella, joka on seka edellisessa etta tassa lehdessa, tai puhelimitse. Keinoja muuttunciden tietojen automaattiseen ylliipitoon ei ole olemassa. Lopuksi pyydiin, etta viela maksamatta olevat taman vuoden jiisenmaksut maksetaan ensi tilassa. Risto Suviala Hallituksen puheenjohtaja

3 Matala korko laiskistaa rahan Johtaja Markku Puntila Suomen Pankista tuntee korkojiirjestelmdssdmme muutospaineita: Keskuspankin siiiitelemien korkojen taso on ollut alhainen ja jdhmeii. Puntila periinkuuluttaa aktiivisempaa ja joustavampaa korkopolitiikkaa. "Suomen Pankki on ollut varovainen korkoaseen kiisittelijd", hin toteaa. "Korkopolitiikan muututtava joustavammaksi" Hallinnollisten korkojen tas'-' on Puntilan mukaan ollut sel vasti liian alhainen tasapainottamaan rahoituksen kr synndn ja tarjonnan. Tamd orl merkinnyt luottojen jaiku\ ai liikakysyntiiii. "Matalien hallinnollisten korkojen vallitessa on rahapolitiikkaa harjoitettu pankkier keskuspankkirahoituksen ehtojen ja niiden kautta pank kien luotonsddnncistel-\n a\ ulla. Keskuspankkiluoton mar ginaalikorko on vaihdellu: voimakkaasti. Se on nostettl: joskus jopa lihes 30 prosenr tiin, jotta luottojen liikakr synnalle kehitt),isi riirtar r vastapaine." "Aktiivisempi korkopol:' tiikka olisikin tarpeen m\ o. hallinnollisissa koroissa. Sr. - loin korkojen merkitys talou. elaman ohjaajana voimist ui.: n)-k!isestaan. Luoton saarndstel!a voitaisiin helpotta: ja laina-ajatkin voisivat pi' dentl d". Puntila kuvailec.jouston etuja. "Ellei siiher: peastd. kasvaa jiinnitl"s hal linnollistcn ja vapaiden korkojen viilillii helposti hanka lan suureksi." Valtiotieteen tohtori Markku Puntila on pitkiiiin ollut Suomen Pankissa Rolf Kullbergin kakkosmies rahapolitiikassa. Han istuu nyt myds vs. jasenenil pankkinsa johtokunnassa kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblomin paikalla. Kullbergin siirryttyii pankin piiiijohtajaksi Puntila sai hanelta vastuulleen rahapolitiikan sekii Lindblomilta kansantalouden ja tiedotuksen. Suuren rahan virkamies. Korkokentdlld kaksi joukkuetta Suomen talouselaman korkokentiilla pelaa kaksi joukkuetta: Suomen Pankki keskuspankkina vaikuttaa hallinnollisesti siiiideltyihin korkoihinl peruskorkoonsa, anto- ja ottolainauskorkoihin sekii obligaatiokorkoihin. Toisella puolella ovat vapaat markkinat - "harmaa raha" -, joiden suhteellinen osuus on viime vuosina nopeasti kasvanut. 4 Korkoaseella ei ole ammuskeltu Suomen Pankki ei ole voinut paljon vaikuttaa taloudelliseen kehitykseen hallinnollisen korkojiirjestelmiin avulla: Suomessa on kannatettu jaykkaa matalan koron politiikkaa. "Peruskorkoa on ollut vaikea liikutella. Pa:ittAjat ovat ndhneet korot kustannustekrjene ja tehneet pi;itdksid hyvin varovasti". Puntila sanoo. Vaikka suhtautuminen korkoihin on selvasti ollut muuttumassa, han ei arvioi hallinnollisten korkojen mahdollisuuksia talouselamiin ohjailijana vielekaan kovin suuriksi. Korkoase on rauhallisissa kdsissd. Uusi vaikutuskanava Vapaiden markkinoiden kehitys on kyllakin avannut uuden r aikuruskanar an. \'apaat ko I Ot ielrraa\ at \ ar.in lalieisesliaskel kohti Suon'ren Prnkin piit.tia\ iisa ole\ aa pankkien kerk u\pank joustavampia korkoja kirahoituksen maf qlnaalrkor-.\skel joustavampien Piii\ dluoliokerkoa hallin- korkojen suuntaan muuttamalla keiklr\pankkrnollisten voi ndin r aikuttaa! apaan koron muodoslu mi.een. -lo nr- Pankit saivat luvan touko- orettiin kesdn kl,nnyksellii. kyisessd laajuudcsraan \ apaat klrun alusta siirtiiii siiiinncisreltlihin luotto k orkoihinsa markkinat lartoa\ al rate kautta mahdollisuden ohl ata osan vapailta markkinoilta taloudellista kehil\ sia. lahlnna vrit\sten ka) tlri) t) mist:i kustannuksista. TamA ulottaa tapahtuvan ottolainauksensil erityisesti I\ h] en ulkomarsen i apaiden korkojen vaikutuk paaoman liikkeite. :en m) ds hallinnolliselle kentalle. Siirto-oikeus rajoitettiin Puntila cnnustaa. elta i arsin pieneksi. "Ask l otettiin 1)h),ena, koska kaikkia pankkien valinen kilpailu ja korkotietoisuuden lisiliintlminen tulevat edelleen kas\ atteen arvioida. Samaan suun- vaikutuksia oli vaikea etukdtamaan vapaiden markkinoiden osuutta koko rahoitus- jos kokemukset ovat taan on mahdollista jatkaa. voitto- markkinoistamme. Vapaakorkoisen ottolainauksen kustannukset ovat rasittaneet pankkien kannattavuutta. Ne eivet ole voineet siirtae rasituksia luottokorkoihinsa. koska Suomen Pankki on asettanut keskimiiiiriiiselle luottokorolle 1,liiraJan. puolisesti mydnteisia". Puntila toteaa. Koronnostolla suitset inflaatiolle Kun Eduskunnan Pankkivaltuusmiehet paattivat kesa-

4 kuun puoliviilissii nostaa nuslaki. Korkokilpailun olisi Suomen Pankin peruskorkoa heiniikuun alusta, pankit kiitteliviit ja teollisuus valitti. "Teollisuus nakee koron kustannustekijdnd, ammattiliitot tapahduttava veronalaisin koroin", Puntila sanoo. Korkosopimuksella onkin puolensa. Siihen kytketty talletusten verovapaus puhutte- asumiskustannusten lee saastajia. Mutta siita hy- nostajana. Lyhyellli aikaviilille korotus lisaa kustannusten kautta inflaatiopainetta. Taman vasta heiden on tyydyttava mataliin talletuskorkoihin. Esim. debentuurit kiinnos- Suomen Pankkikin on tavat nykyisin yhd useampia. valmis myiintemaan", Puntila Niiden korkotuotto on jo sanoo. "Yrityksilla on tassa l3-14 prosenttia ja omaisuustulovehennys antaa pie- k)'syntatilanteessa verraten pienet mahdollisuudet siirtaa kustannuksia hintoihin; eritf nempien sijoitusten tuotoille verovapauden. isen vaikeaa se on vientiyrinempien tyksille. Korotus on tietty kustannusrasitus. mutta se "Korkodifferointi pakottaa kayttamdiin Piiiiomia harkiten." kaksiterdinen ase" Puntila on vahvasti korkeamman reaalisen korkotason kannalla. "Mitii korkeampi reaalikorko, sita luontevammin rahoitusmarkkinat tasapainottuvat. Tama helpottaa my-<is inflaation hoitoa. Tervein tapa saavuttaa korkeampi reaalikorko olisi puolestaan inflaation hidastaminen. Ongelma on siin?i, kumman piteisi olla muna Ja kumman kana. Ellei inflaatio asetu kananrooliin, vaihtoehdoksi jaa vain nimelliskorkojen nostaminen. Korkeampi korkokanra tukee pitemmallii aikavililla myds tydllisyytta, se kannustaa tyovoiman kayttddn. Yritykset eivat rationalisoisi liian nopeasti." Teollisuuden Keskusliitto julkisti inflaatiomuistionsa pari paivaa nnen koronkorotuspeatosta. Siina se vaati kylle reaalikoron nostamista, mutta ennen kaikkea inflaatiota hidastamalla. Liitto esitti yhtena ratkaisuna kannattamattomien ja huonosti harkittujen investointi n estamiseksi korkodifferointia eli koron mearaamista eri suuruiseksi eri tarkoituksiin. Teollisuuden investoinnit voitaisiin asettaa eri ryhmiin; ndin esim. metalliteollisuus voisi saada lainoja edullisemmin kuin vaikkapa sahateollisuus. "En kannata korkojen pakkoporrastusta", Puntila sanoo. "Jos joku pakotettaisiin antamaan luottoa halvalla, kiinnostus luototukseen viihenisi. Porrastamiselle on vaikea luoda kriteereja. Valtion korkotukij?irjestelmd on viidakkonsa erikseen. Se on kasvanut tavattomasti viime vuosina. Sopii silti kysyii, mihin mittaan tame tukimuoto on talouden rakenteellisen kehityksen kannalta mielekiis." Suomen Pankki kumosikin viime kevii?inii pitkaen voimassa olleet suositukset korkoporrastuksesta. Pankit paattayet nyt vapaasti korkojensa porrastamisesta. Suomen Pankki ei siihen puutu. Suuren rahan virkamiehen ajatusten teema tiivistyy runoilija Paavo Haavikon kirjalliseksi kiteeksi: "Korko on rahan palkka. Kun se alennetaan, ei raha enaa tee tydte. Se laiskistuu." "Peruskorkoa oh ollut vaikea liikutella. Pdaittdjijt oltat hahneet koro t kustannust e kij ahd ja I e hnee t piiafi ks ia hyvin varovas ti. " Joht a- ja Markku Puhtila pitiyhdistyksen kerdtkokouksessa I 0.5. esitelman k or k oj drj e s t e I m d s t ti m m e. Pankkien kartelli pitae Suomessa pankkien yhteinen sopimus on siiadellyt talletuskorkoja l930juvun alun pulavuosista liihtien. Kilpailua kiiyd?iiinkin yrityskuvalla, palveluilla ja kattavalla konttoriverkostolla. Pankit pitavat kartelliaan thteistoimintansa perustana. Silloin tiilldin viriaa keskustelu sopimuksen purkamisesta ja vapaasta kilpailusta. Viimeksi aiheeseen tarttui nakyvasti Suomen Yhdyspankin p?iajohtaja Mika Tiivola viime syksynii ja sai Pankkien neuvottelukunnan ottolainausvaliokunnan pohtimaan kilpailutilannetta. Tulos oli yksimielinen: Kartelli kannattaa. "Meidiin olosuhteissamme' on ollut varsin luonnollista, etta pankit ovat sopineet yhtenaisista talletuskoroista. TAllaista kaytiintoa tukee myiis talletusten verohuojen- '-.'.',.. -;.-:.

5 L arnsa adanto- liiryr, -lr:: iruiil $:,i Y O oa aa I oo I aa konkurssi on liiketoiminta- Tietosuojakomitea Lausunnoista on valmistunut hankkeet taneessa liiketoiminnassa on tiivistelma (oikeusministeridn laiminiycity sen harjoittamiseen liittyvat velvollisuudet. l0/82). Oikeusministe cisse lainsaadantdosaston julkaisu Liiketoimintakieltoon maerattl ei saisi kiellon voimas- kdynnissd. epiivirallinen valmistelu etenevet saoloaikana harjoittaa sellaista liiketoirnrntaa. josta hdn on tai olisi kir.janpitolain mukaan kirjanpitoiclvollinen. Han ei m) ciskeen saisi olla Lausuntokierros on paattyn\ I henkilokohtaisesti rastuunalaisena Jatkovalmistelua Varatuomari Hannu Kiiriivii Keskuskauppakamarista t hti<lnriehena eika varten asetetaan mahdollisesti osake) htion rai erdiden mui uusi tyciryhma. on pitiinyt ajan tasalla katsausta luottoalan ajankohtaisista lainsiiidiinttihankkeista. Tiissii uusimmat kuulutuksen jesenena. r araj:isene- den oikeushcnkiloiden hallimisetnd. toimirusj ohtajana taikka Rahoitusvhteisiimuussa siihen nnnastettar toimikunta sa asefilassa eikd - ilman muodollista asemaa - tosiasiallisesti johta r tellaisten Mietintd annetaan syksvlld saadettavaksi laki. jonka nojalla voidaan mii?irdajaksi oikeushenkilciiden toimintaa Konkurssilainsiiiidiinniin kokonaisuudistusta valmistelevasessa maaradvassa asemassa rdisi llili::':i vleinen i:3ljl::::,ti: tuomioistuin vi- kieltiiii konkurssir elallista tai tai hoilaa niidcn hallintoa. konkurssiin asetetussa Iritvk- Pankkilakityiiryhm d tyiiryhmii ollutta harjoittamasta liiketoimintaa (liiketoimintakielsesta. Liiketoim intakiellon rallisen s)tttajan vaatimuk- Tycirlhm?in muistio 1983:V\l 16 on valmistunut to). Uudistus on osa vireille rikkomisesta seuraisi rangaist Tyoryhmalta on valmistunut olevaa konkurssilainsaadennon us. ehdotus laiksi liiketoimintakiellosta kokonaisuudistusta.ja sil- Ehdotettu iaki on tarkoitus (oikeusministeri<inla p]-ritaan osaltaan ehkeisemaen taioudellista rikollisuut- eduskunta on sen h1'v6ks1nyt. saattaa voimaan heti, kun lainvalmisteluosaston julkaisu 4/83). Lausuntokrerros on peattvnvt Esityksessai ehdotetaan Lakiehdotuksen mukaan E3. Kulutusluottotytiryhmd Tietoperintci Oy Ammattilainen saatavien perinndssd Tuntuuko silta, ettii saatavien perintdan kuluu liikaa aikaa? Tuntuuko, ettii voimavarat hajoavat tuomatta ku iten kaan hyvda lopputulosta? Kaipaatko kokonaisvaltaista jdrjestelmaa, joka perii tehokkaasti kaikki saatavasi? Tletoperinta Oy jdrjestad yrityksesi kayttoon tdydellisen perintapalvelun. Yhteistyo me pankkien kanssa, ammattitaitoinen henkiloku ntamme seka toimiva ATK-jdrjestelmamme takaavat asiakkaillemme tehokkaan ja taloudellisen saatavien perin nan. TtTietoperintci Oy Mannerheimintie 2, Helsinki 10, puh

6 Rahoitusyhtiti on pankkitoiminnan iatke Rahoitusyhtiiit ovat syntyneet emopankkiensa kainaloon ja jatkavat toiminnassaan siitii, mihin pankki lopettaa. Rahoituksen lisiiksi yhtiiit tarjoavat myiis hallinnollisia palveluja ja suunnittelevat asiakaskohtaisia paketteja, jotka solmitaan hyviin pankkisuhteen vahvalla nyiirillii. "Rahoitusyhtiiiiden rahoittama luottokanta on noin 10 miljardia markkaa - siis vain vdhdinen osa emopankkien kokonaisluototuksesta. Mutta ala kasvaa todella voimakkaasti", apulaisjohtaja Heikki J a r - t e I a STS-rahoitus Ov:sti sanoo. RahoitusYhtidt piiesevat tla oman aikansa. LuottoDaa- - peittaai hankintahinnan ja sovitun koron paaomalle. Jos Suomessakin kilpailemaan ro\lcn \rlmislclussa haluam- LeaSing-SOpimUS keskendiin; liikepankeilla ja me kuitenkin valttaa byrokratiaa. Asiakas saa paatdksen kaa sopimusta peruskauden vuokralleottaja ei halua jat- sopeuttaa menoja Suomen Tydvden SaAstopankilla on omat yhtionsa. Lisiiksi alaa vahvistaa kaksi sii. cllci asia vaadi kovin pal- Leasing-sopimus on pitkaaitava laite takaisin 7-15 Vo:n nopeastl. muutamassa parvas- jiilkeen, myyjiin on lunastet- pankeista riippumatonta yhtidta. Rahoitusl,htiil pyrkii rakentusyhtid hankkii yrityksen sesta hankintahinnasta. jon tutkimista." kainen vuokrasopimus: Rahoi- arvosta laskettuna alkuperai- Suuret rahoitusyhticit merkitsevat vuotuiseksi kasvukakasl,rityksiin. Asiointi tulee tuotannontekijan ja luovuttaa distaa vuokrasopimus pienta tamaan jatkuvat suhteet asi- tarvitseman pitkiiaikaisen Vuokraajalla on oikeus uuseen noin %, pienemmat, kuten STS-rahoitus Oy, suunniteltu pitkiille tulevaisuja vastaan yritykselle. vuokrakauden peattyessa - joustavaksi. kun yhteistyci on sen jaksoittaisia vuokramak- nimellista vuokraa vastaan vli 100%. suuteen: esimerkiksi my<intiimalla erilaisia rahoituslimit-esimerkiksi ATKlaitteet, ko- esineellii vielii on kayttdaryoa. "Tavallisia liisattavia ovat ja monet uudistavatkin * jos Toimintamuodot ovat kaikilla jokseenkin samat, teja. piokoneet, sanojenkasittelylaitteet ja autot sekd erilaiset leasing-kelpoisen esineen "Rahoitusyhtio rahoittaa erot nakyviit yksityiskohdissa Kiredn rahan aikana rahoitusyhtidilla on rahaa: Ne tydkoneet. Liisata voi mel- yleensii kokonaan. Rahoitus- ja palvelujen nimikkeissii. Kaikilla on tehokkaat ATKmenetelmat, jotka nekin mo- markkinarahaa. jota on kaysymyksessd on kovin erikoika on yleensa 3-5 vuotta." kayttavrit enimmalteen kein mita vain. Mutta jos kyeli finanssileasingin maksuainipuolistuvat kaiken aikaa. tettavissa silloinkin kun pankit ovat tiukoilla. myyjakaan ole luottomielesse hankintamenot voidaan jakaa nen tai harvinainen laite eika Leasing-sopimusten avulla "Rahan saannin turvaaminen on rahoitusyhti<in elinehtusta edellyttiia vakuutta", Rahoitus voidaan piiiiomien vahva, voidaan osalle rahoi- esineen koko kfiyttiiajalle. P:iitiiksissii ei to ja sen eteen tehdaan jatkuvasti tydta. Markkinarahalla "Leasing on kolmen kaup- jotka kertyvat liisatun esineen Jartela sanoo. sijasta hoitaa tuloilla; niillii, vitkutella tapahtuvan rahoituksen lisaksi monet rahoitusyhtiot ovat leottajan ja rahoittajan. Myypa: esineen myyjiin, vuokral- avulla. Apulaisjohtaja Heikki Jartelan tydpaivaa ohjaavat allakka ja puhelin. tuvakorkoisia joukkovelkasa mukana - ellei vuokraaja omat siiintiinsii laskeneet liikkeelle omia vaihja on p:iasaantdisesti vastuus- Autoleasingissa "Asiakasneuvotteluja on kirjalainojaan. Niiste maksetaan 13,57o:n korko, joka on joutuu lunastamaan sopimuk- Autojen rahoitus on yleisin maksa rahoitusyhtiolle, myyjii joko toimistossa tai asiakkaan luona. Puhelinkyselyjii ja kyllii verollista, mutta laheskiiiin kaikilla ei paaomatulo- Vuokra-aika on melko pitton tapa saada auto kayttodn, sen takaisin." leasing-muoto. Se on huole- "tunnustelusoittoja" tulee paljon. Hakemuksia saamme jen verotusenimmaismaaraki. Se kattaa esineen koko taloudellisen keyttciien. Vuokra keat ja pankit eivat suomen silla autojen hinnat ovat kor- postitse ja niiden kasittely ot- ole taynna", Jartela sanoo. 'l

7 Pankin luototusohjeiden mukaisesti suosi lainan mydntamista auton hankintaan. Leasing tarjoaa tiill<iin rahoitusmahdollisuuden - ilman isoa kateisosuutta, joka on vaatimuksena osamaksukaupassa. "Autoleasingissa myyjaliike omistaa ajoneuvon, rahoitus- dlle. Rahoittaja ei ota vastatakseen taloudellisesta riskista yhtid rahoittaa ainoastaan vaan se JdA my1,lzille. Poikkeuksen tdsta tekee vientifactoring. vuokrasopimuksen. Vuokraajalla ei ole lunastusoikeutta. "Tanskaiaiset kollegat us- Autojen etta lactoring on tule- rahoitusleasingissakovat, rahoittaja omistaa auton. vaisuuden rahoitusmuoto. Vuokraajalla on oikeus jatkaa Heillii on tarjolla erilaisia versioita, joita meille esiteltiin vuokrasopimusta varsinaisen vuokrakauden jiilkeenkin: toukokuussa yhdistyksen vicrailulla Auton saa taas vuodeksi itselleen Kcicipenha minassa. maksamalla l/2-l/4 aikaisemmasta vuosimaksusta. Tuotekehittely ndytti olevan pitkella." Vuokralleottajalle voidaan sopimuksessa myos taata oikeus osoittaa Sopimusrahoitus autolle ostaja, kun vuokrakausi on peettynyt. kiinnostaa kuntia Jos autosta saadaan myy- taessa enemman kuin sovittu jaanndsarvo, palautetaan yli- " Sopim usra hoitus tarkoittaa j?i?imii minkii hyviinsii vuokranmaksuhyvityksena." sellaisen sopimuksen rahoittamista, joka Yhdysvalloissa leasing-rahoitukseen on kehitetty ei sovellu factoring- tai leasingehtoihin. S opim monia muotoja. Jopa "veroleasiakkaita ovat yritykset.ja usrah oitusasing" on siell?i mahdollinen. kunnat, ioilla on sopimuksecn perustuvia, Yritys voi rakennuttaa mieluiten pitkaaikaisia ja saanncillisesti rakennuksen jaltai ostaa koneet, kertyvia myyda ne leasing-yhtiolle ja vuokrata sitten saatavia. Esimerkiksi kun tien siihkdn tai lammdn takaisin. toimitussopimukset Suomessa tallainen Sale-andleaseback on viel?i vrihaista. kavvet hyvin sopi musrahoitu kseen. Sopimusrahoituksen "Kilpailu tulee aikaa myciten meillakin viemiidn maara lasketaan selvittemalla uusien asiakkaan leasing-muotojen kaiyttddn", Jartela ennustaa. Factoring jouduttaa tuloja Factoring-sopimuksen avulla yritys voi jouduttaa rahan kertymista kassaan tuloina ja keyttaa itse esim. kassaalennusta omissa maksuissaan. Tilisaatavien periminen siirtyy ostavalle rahoitusyhti- rahantarve tiettyna aikana, esim. neljilksi vuodeksi. Sopimusten arvo lasketaan sen mukaan." Asiakas voi hoitaa laskutuksen ja saatavien perinnan itse. Silloin kun rahoitetun sopimuksen siirrosta on ilmoitettu velalliselle, maksut kustannuksen". Jartela sanoo. rrpahlu\al luonnolli.e\li 13- F. r., hoirrr.vhrirjlte Klslflt etvat rastta Rahoitusyhticit ovat turvan Rahoituksella neet sclustansa: luottotapptr, on hintansa ei ole edes hl'vanpaivant u tt u. Sopimukset antavat vakuuselementteja Rahoitusyhtid eliiii perimillii?in koroilla ja provisioilla. Valtaosan luotoistaan se rahoittaa riittavasti. "Leasingissa takuumiehinai ovat csine. vuokraaja ja mrrka markkinarahalla. jon- Jd. Osamaksuissa on ostajun korko talla hetkclla on ja kauppiaan lis:iksi omistu l5 c/o. Tahan rahoitusyh tid lisaa marginaalinsa. Kesrikuinen oikcuden pidatyspykiilii. Factoring-so pim u ksesta vastaakcin koron I prosenttiyksivat saatava ia sen mvynvt \ ri- korotus siirtyi mycis rahoitus]hticjiden hintoihin. Osamaksusopimuksissa ostaja tys. Vain vientifactoring-sopimuksissa riski kuuluu rahoitus),htiolle. Erikoissopi maksaa r ahoitusl,htidn muksissa luottotappion palkkion ja myyian osamaksulisdn. Vaik ka ostajalle korot ovat veroluksessa vihen nlskelpoisiaa kuluja. osa maksukauppa on kallis vaihtoehto ostajallc. Leasing-sopimuksissa vuokralleottaja on maksuvelvollinen; myyja saa rahoitusyhticjlta tayden suorituksen. Vuokraussopimuksissa ja sopimusrahoituksessa mahdollisuus on jo suurenr pi. " Rahoitusyhtidt saavat t(rrmia Suomessa melko vapaa., ti. lainsiiiidantd ei vieli ra.jar, toimcnkuvaa. Suunnitteill., oleva rahoitusyhtiolaki rule: toteutuessaan hiukan rajoi:, tamaan tormlntaa. Rahoitusvhticiiden yhdistr' on yhteiselin. jossa soritau:. maksumies on piirituotteiden ehdoista i., se, joka haluaa rahoitusta sopimukselleen, noudatettavista minimihin vaikka rahoi- tuskulut viime kiidessii mak- n oista. "Emopankin vaatimus rr, saa varsinainen velallinen itse. hoitusyhtions:i toiminnalle on "Korkca liisauskorko panee asiakkaan harkitsemaan, vuuden kanssa yhte tarkeail tiukka ja selke.i: Kannarrl, mite kannattaa liisata. Saavutettavan lisetuoton on oltava teita", Heikki Jartela kite\ r on tukea pankin asiakassuh suurempi kuin rahoituksen tiiii. I I Factoring tarkoitiaa yritl,ksen ja rahoitusyhtion valista sopimusta, jolla yritys jatkuvasti myy osan tai kaikki laskusaatavansa rahoitusyhti<il1e. "Asiakasyritys lahettiiii laskut suoraan rahoitusyhtidlle, joka huolehtii perinnasta ja reskontran pidosta. Laskuihin painetaan tai leimataan merkinta siita, etta maksun vastaanottaja on rahoitusyhtid." Rahoittaja maksaa laskun siirtajalle noin 80 % heti ja loput, kun velalliselta on tullut suoritus. "Rahoitusyhtidt edellyttiivat, etta laskusaatavia kertyy vdhintaan noin kaksi miljoonaa markkaa vuodessa. Pieniii, alle kahdentuhannen markan laskuja ei mielell?iin rahoiteta. Maksuajan on oltava lyhyt: 90 vuorokautta alkaa olla maksimi", Jartela sanoo. 8 LUOTTOKLTNTA KREDITLAGET 1 PLIYB 61,,00211 Helsinki I Helsingfors 11 I

8 Luottomiesten terveiset Kiiiipenhaminasta: Luottoala vaatii tarkkuutta, tehokkuutta ja tuloksia Anne Leppiilii-Nilsson Siina misse business kansainialistyy, kansainvalistyy my6s luottoala. Pelkalla oman maan luottotoiminnan tunremisella ei pitkalle pdtkita kansainviilisilla markkinoilla. Toukokuun 19. piiiviin aamuna liihdin 22 luottomiehen.ja -naisen kanssa Luottomiehet 4:n jarjestamalle matkalle tulustumaan iuottoalan kuvioihin Kritipe nha minaan. Kaunis kevatsad toivotti mcidat tervetulleiksi Kctdpenhaminaan. Joskin nautinnot ilmanalasta rajoittuivat l:ihinnd bussin ikkunasta tutkailuun. koska heti saavuttuamme majapaikkaamme hotelli Sheratoniin tiivis ohjelma p\6riihti kaynriin. Kaupalliset sihteerit viennin apulaisia loudellisesta taustasta ja paikallisista kauppatavoista. Niemioja heittikin pallon luo ttoh enkilostolle: Patista- Factoring-yhtiii ottaa luottoriskin kaa myds vientihenkildstd EnsimmAisessa alustuksessaluot toris k it ietoise ksi. Sinisilmais)'ys kaupallinen sihteeri Eero Niemioja kerloi. miten kaupallinen kauppakumppanin valinnassa ja huolimattomuus Johtaja Hans Bjerregird Andelsbankenista valotti pank- sihteeri voi avustaa sopimuksen laatimisessa voikien luottotictotoimintaa. suomalaisia viejiii. Suomalaisct viejet saivat Niemiojalta vat koitua varsin kalliiksi. Kaupalliset sihteerit avustavat Niin muodoltaan kuin sisiilloltaan pankkien tuottamat mycts luottotietojen han- myds risu.ia: Asiakkaiden luottotiedot ovat koko lailla luottotieloja, paikallisia maksuehtoja ja kauppatapoja ei nassa. Taman vuoden alusta Suomessakin. Tanskassa tiekinnassa ja saatavien perin- samanlaisia Tanskassa kuin tunneta eika vaivauduta tutkimaan naiste palveluista - kuten tosuojalaki tuo kuitenkin riittavesti. Ruusun muistakin kaupallisten sihtee- omat rajoituksensa siihen, mi- Niemiojalta saivat kuitenkin rien palveluista - peritaan ta Iuottotiedoissa voidaan sanoa. suomalaiset huone kaluviej iit, korvaus kuluista ja pieni jotka kiitetraivasri ortavar selvaa ostajakandidaattiensa tataan lehinna muodollinen. johtaja Jdrgen Nielsen Credit palkkio, joka on suuruudel- Factoring-toimintaa esitteli Factoring Internationalista. Varsin mielenkiintoista oli havaita factoring-toiminnan olevan Tanskassa pitemmzille kehittynytta kuin kotoisissa oloissamme. Factoring-yhtid ottaa kantaakscen myds luottoriskin -tietystikin vain sellaisesta myynnista, joka tapahtuu factoring-yhtidn hyviiksymille asiakkaille. Tiissii olisi tuotekehittelyideaa myds suomalaisille factoring-alan yrityksille. Factoring-yhticiiden palkkiot Tanskassa vaihtelavat 1-2J Ea:iin riippuen riskista. t- Suomalais-tanskalaista luottoveljerttti luentojen fililki. Eturiyissd u I k o m a an t o i rn i k un na n pu h e e nj o h- taja Thomas Feodotolf 1oi en oik.), j o ka vas tasi mat kan jdrjestelyistli. Hdneh oikealla puolellaan yksi isdnnisfimme, Iuottopdtillikkti Preben Eo, Thomasista.rasemmalle tanskalaisen yhdistyksen puheenjohtaja J'tgeh Nielsetl ja johtaja Hans Bjetegdrd,

9 Tietosuojalaki antaa tarkistusoikeuden Varsin vilkas keskustelu virisi Tanskan suurimman luottotietotoimiston, Kdbmandstandens-Oplysningsbureaun johtaja Jdrgen Steensftupin kertoessa tanskalaisista luottotiedoista. Tanskassa vuoden 19'19 alusta voimaan tullut tietosuojalaki on sisall6ltean samantyyppinen kuin se, mita Suomeenkin jiilkijunassa puuhataan. Luottotiedoissa ei saa olla esimerkiksi uskontoa, ihonvaria, rikoksia - ei edes taloudellisia rikoksia - tal terveydentilaa koskevia tietoja. Julkinen valta valvoo luottotietotoimintaa. Mycts niilla henkilciillii ja yrityksillii, joista luottotietoja on tallennettu, on oikeus tarkistaa tietojen oikeellisuus aina luottotietotutkijan muistilappusia mydten. Jos joku vaittaa, etta hanestd tallennetut tiedot ovat vaaria, han on velvollinen nayttamaan vaitteensa toteen. Steenstrup piti tarkistusoikeutta oivallisena keinona saada oikeita tietoja. Vie lii Steenstrup varoitti luottopaatosten tekijdite hakemasta turyapaikkaa luottotietotoimiston selan takaa. Luottopeatdksen tekijelle on aina vastuu luottopaatdksestaan. Tate vastuuta ei voi sysata pelkesteen luottotietotoimiston harteille. "Perintddn rvhdvttdvii ripeiisti" P?iivlin viimeinen alustaja oli asianajaja Jan Rasmussen. Han perehdytti m ita perintatoimeen liittyviin lakipykiiliin. Rasmussen korosti, ettei karsiviillisyys ole hyve odoteltaessa eraantyneita maksuja. Tehokkaat perintatoimet on aloitettava ripeiisti, mikili maksuja ei ala kuulua oikealla ajallaan. Mita nopeammin perintatoimiin ryhdytaan, sita todennakdisemmin perinta onnistuu. Reklamaatioasioissakaan vaikeneminen ei ole kultaa - varsinkaan silloin, kun kysy- tietotoimistoon, Kdpmandsmys on aiheettomasta reklamaatiosta, Aiheettomaan rek- hon, joka sijaitsi vanhassa, tandens-oplysningsbureau'lamaatioon on vastattava valittdmasti, kiistettiivii se ja niissa rakennuksessa. Ympa- arkkitehtonisesti varsin kau- mieluiten kir.jallisesti. Nain valtytaan silta riskilta, etta myrihemmin vaikeneminen tulkittaisiin reklamaation hyviiksymiseksi. Tietopiioisen paivan paatteeksi nautimme paivallista tanskalaisten isantiemme kanssa ravintola Bcirskiilderenissd. Varsin suljettu herrainklubi tama tanskalaisten luottomiesten yhdistys on. JAsenia vain kuusi eikd mukaan ole kelpuutettu yhtaan naista. Pieni jiisenmiilirii johtuu yhdistyksen nuoresta idsta. Se on perustettu vasta vllme vuonna. Tulevaisuudessa piiria aiotaan kuitenkin laajentaa ja monipuolistaa. Luottotiedot n ii yt t iip ii ii tt e elt ii Toisena paivana tutustuimme Tanskan suurimpaan luotto- ristdsta huolimatta sovellettavat syst emit eivet olleet vanhanaikaisia. Painvastoin. Tietokoneen hyvaksikayttd luqc totietojen taltioinnissa ja viilittamisessa oli edennyt pide mrn?ille kuin Suomessa. Tanskalaisten lahitavoitteena on se, etta asiakas saa suoran yhteyden luottotietotoimistoon nayttdpaatteens?i avulla. Kddpenhaminasta on nakdjaan tulossa vinhaa vauhtia Pohjolan Rio. Jo toista vuotta "vanha" sambakarnevaaliperinne varitti katukuvan: Sambaryhmia - kokonaisia perheita - kirkkaine vaatteineen keikkui ja musisoi katukuvassa. Erityisesti niillii luottomiehillii, jotka jaivat viettamean Kddpenhaminaan pidennettya viikonloppua. oli loistava tilaisuus pydrahdella samban kuvioissa K<i<ipenhaminan kujilla. Kaiken kaikkiaan varsin antoisa matka! Yksilcillistd, tehokasta ja edullista perintdpalvelua. Kirjeperintii: Huomattava osa velallisistane, todetessaan, etta saatavanne perinta on siirretty alan ammattitoimistolle Oikeusperint i Oy:lle, maksaa velkansa korkoineen ja kuluineen Oikeusperinta Oy:n maksuvaatimuskirieen saatuaan. Toimeksiantajalta ei veloiteta talloin mitden! Maksam ismddrdysperintii: Ennen perintaan ryhtymistd selvitetaen perinnan onnistumismahdollisuus ao. ulosottomieheltd. Perinnan rutiiniosa hoidetaan ripeasti nykyaikaista ATK{ekniikkaa hyodyntiren. Perinndn edistymisesta rapodoidaan sddnnollisesti. Perimispalkkion saman suuruinen olipa saatavanne tuhat markkaa tai satatuhatta: vakiooalkkiomme on 90 mk. Pyyde tarjous! Oikeusperintd Oy Vilhovuorenkuja 4 OO5OO HELSINKI 50 Puh /Liisa Jartela l0

10 KOP isiinniii keviitkaronkkaa Luottotietovaen perinteinen kevatkaronkka pidettiin Kansallis-Osake- Pankin koulutuskeskuksessa Tanskarlassa Kirkkonummella. Ohjelmassa oli aluksi tutustuminen pankin koulutusosastoon, minka jalkeen osastopaallikkti Aarno Koho loi katselmuksen menneeseen luottotietovuoteen ja yhteistyithon luottotietoalalla. Paatteeksi nautittiin paivauinen, jolla oli isantena KOP:n johtokunnan jiisen, pankinjohtaja Mikko Taavitsainen. EIJFICIGAFItr! CIY PLTO OO21I HELSINKI 21 PB HELSINGFORS 21 Seuraava juttu! Ensimmaisessa numerossa avattu lakimiespalsta on lukijoiden keytettavissii. Kysym]kset varatuomari Arto Alholle tai varatuomari Risto Suvialalle osoitteeseen Keskusosuusliike Hankkija, Miklolantie Helsinki 64. Keyta apu hyviiksesi! Luottokustannuksen kdytdnniinlsheiset kdsikirjat ja lomakkeet: 1. Vakuuskesikirja Jartela-Kurkinen Petejisto (toim.), 279 sivua, 170 mk. O Miten minimoit vakuusriskeia a N,4iten saestat vakuuksien kustannuksissa a Tunnetko uudet vakuusmuodot a Miten arvioit vakuudet O Miten pienen n5t vaku u sta rvetta Ensimmainen keytenndnlaheinen vakuusaian perusteos kaikl le vaklrusasioiden hoitaii e. Teoksen motto: kaikkiin vakuuksiin liitiyy riskeizi, ioiden tunnistamatta iiittiim nen aiheuttaa iurhia luottotappioita. 2. Perint5opas ia oikeuspaikkahakemisto sivua katevassa kierrekansiossa. llmestyy syyskuussa -83, 150 mk. O Tehokkaat karhukirjeet O Trattaper nia O Toimenpiteet ennen oikeudel ista per nida a Perintziiyon rationalisointi a Maksamismaarays menettely o Lainhakumeneilely a Osamaksukaupan tilitysmenettely. Kaikisia paikkakunnista seuraavien viranomaisien nimi-, osoite- ia puhelinnumeroiiedot: a kunta ja laiani a tuomiokunla/ro/ko/ho a nimismiespi ri tai maistraatti laltar ka!pungrnvouti a kihlakunla seke henkikirjoitiaja tai osoiletoimisto. 3. Maksamismeiiriiys-lomakesarjat s-osainen tekstin osalia esitayteity lornakesaria tekee monrvaiheisen maksamismaiairiiysmenettelyn vaivattomaksi ja yksinkertaiseksi. Es ipainetui iiedot ja itseiailjentaiva paperivahentavai krrjortusiydtii.25 kpl 120 mk,50 kpl200 mk, 1O0 kpl350 mk. 4. Korkokirja fasanen-rontu-safiulla. llmestyy lokakuussa -83, n. 150sivua, 190mk. a Irihin luottokauppoih n voimaan tul utta korko akla sovelletaan? a tlrilloin viivastyskorkoa peritaen erdpaivastai lukien ja milloin vasta 30 pvrn kulltt!a laskutuksesta? a Korosta sopiminen ja koron sovitiel!. a N,4iten korkolasku on laadittava? a Mjten usein viivestyskoroi on syyta laskultaa? Korkoa korolle? a N/issa jarjestyksessa kuitalaan maksetuksi korko, padoma ia oerintaklrlut? a Korot ja luottoiappiot. O Erikorkok?isitteet:korkokanta, nimelltskorko, efektiivinen korko, an!iteettt, nykyaruo, sisziinen korkokanta. a Mitd maksaa leaslng, osamaksukauppa? o Onko edullisempaa ostaa vai leasata? Laske itsel Koron laskennastannetaan kymmenien esimerkkien avulla yksityiskohtaiset ohjeet sovelletiuna nykyaikaiselle taskulaskimelle (HP 12C). Hankalatkin matemaattiset laskelmat voi kuka hyvdnse suorittaannettujendppailyohjeiden mukaisesii parissa minuurssa. Tilaa edullisesti suoraan kustantajalia! T laus vahiniden Alennus o/o Jos tilaat enemman 2OO mk 1oo/o kuin yhden tuotteen mk 15o/o saat lisiialennusta: 400 mk 20 o/o mk 25 o/o Luottokustannus K vihovuorenkuja 4 D, oosoo HELSINKt 50, puh ll

11 JASENHAKEMUS HAKIJAN YKSILdINTI- JA OSOITETIEDOT (TEKSTATEN) Etunimet (kutsumanimen eteen *) Postinumero Osoitetoimipaikka Jesennumero Toimi Yritys J:n:o Arvo tai ammatti HAKIJAN TY ETIEDOT Tyiinantajan nimi Toimiala Jakeluosoite Osoitetoimipaikka Tehteviinimike Tehteviin kuvaus (lyhyesti) HAEN LUOTTOMIEHET _ KREDITMINNEN R.Y:N JASENEKSI YLLI OLEVIN PERUSTEIN SEKA SITOUDUN NOUDATTAMAAN YHDISTYKSEN SAANTdJi Pail*. ja peiriiys Hakijan allekirjoitus PUOLLAMME JiiSENHAKEMUSTA (VAIN JASENET) Nimi Nimi Nimen selvennys Toimipaikta (selviisti) Nimen selvennys Toimipaikka (selvesti) HALLITUKSEN PAATdS hyraksytty Puheenjohtajan/sihteerin allekirjoitus hyhtty -/ - 19 Yhdistyksen tarkoituksera on edistee luotto- ja perintialan tuntemusta ja kehitystd jerjestime e jesenilleen alustus-, esitelmii-, keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia yhdistyksen toimialaan kuuluvista kysymyksistii, hadoittaa kustannus-, julkaisu-, kurcsi- ja koulutustoimintaa sekii antaa malcuttomia lausuntoja. Vastaanottaja LUOTTOMIEHET _ KREDITMINNEN R.Y. Jos jiisenrekisterissii olevat tietosi ovat muuttuneet, voit ilmoittaa uudet tietosi tii e jiisenhakemuslomakkeella. Merkitse te iiin selvlsti teksti MUUTOS lomakkeen oikeaan yl5- reunaan. Jiisenhakemukset toimitetaan yhdistyksen sihteerille, Pirjo Nurmelle osoitteella: Eurocard Oy PL Helsinki 21 (puh )

12 Kokouskutsu Luottomiehet - Kreditmiinnen r.y:n kokous pidetiiiin torstaina klo alkaen Helsingissti ravintola HapFy Days'ssa, osoite Pohjoisesplanadi 2. Kokouksen asiat: I Helsingin Sanomien taloustoimituksen esimiehen, toimittaia Lauri Helveen esitelmii "SanomalehdistOn rooli talouseliimiissii" ja 2 muut asiat. Kokouksen jlilkeen on tilaisuus nauttia yhteinen iltapala. Tervetuloa! luottomiehet - Kreditmdnnen r.y. Hallitus Ruotsalaiset kiivivzit kvlzissei Ruotsalaiset tulevat! Ruotsalaiset tulevat! Huudahdus ku- Yaa, kuinka innostuneesti suomalaiset isennet ottivat vieraikseen ruotsalaiset kollegansa - yhteensii 4l luottohenkil<iii kesiikuun kuumuudessa viikkoa ennen juhannusta, Ruotsalaisen sisaryhdistyksemme Svenska Kreditmannafiireningen i Stockholm'in Suomeen suuntautuneeseen seminaarimatkaan liittyi yhdistyksemme jerjest5ma tutustuminen suomalaisten yritysten luottotoimintaat Tutustuminen yrityksiin tapahtui pienryhmisse. Isiintina toimivat: Asea-Skandia Oy Aspo Oy Oy Credit Ab Oy Electrolux Ab Eurocard Oy Keskusosuusliike Hankkija l4 Oy Huolintakeskus Ab Kansallisrahoitus Oy Oy Scan-Auto Ab Siemens Oy Suomen Luotonantajayhdistys Suomen Siihkdtukkuliikkeiden Liitto r.y. Oy Julius Tallberg Ab Vierailun ajankohdan (kesiiperjantai) takia ei ollut mahdollisuuksia jarjestaa yhdistyksemme kokousta vierailun yhteyteen. Vieraille esitettiinkin toivomus, etta seuraavaa matkaa suunniteltaessa otettaisiin tamai nakdkohta huomioon. Yrityskayntien aikana kukin is?intii esitteli edustamansa yrityksen toimintaa kokonaisuudessaan seke erityisesli site, miten luottotoiminta on jarjestetty. Vieraat olivat yhta paljon kiinnostuneita Suomen luottoalasta kuin isennet Ruotsin vastaavasta. Yrityskiiyntien yhteydessa tarjotulla lounaalla keskusteltiin sitten vapaasti muistakin kuin puhtaasti luottoasioista. Seuraavana piiiviinii Oy Stockmann Ab jiirj esti vieraille mahdollisuuden tutustua Espooseen ja Tapiolan uuteen tavarataloon. Suuri osa vieraista kayttikin tilaisuutta hyvakseen. Ruotsalaisilta jiilkeenpnin saadut kiitokset osoittavat, etta he olivat vierailuun hyvin tyyryvaisia. YhtA mielta oltiin siite, ette tata vanhaa vastavierailuperinnetti kannattaa ehdottomasti jatkaa. RS Ruotsalaiset kollegat aloittirat "suomalaistumisensa" Helsingin rautatieasemalta. Pitkd tummatqkkinen herra Risto Suvialan yiercssti on ruotsalaisen yhdistyksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja B engt Lindberg. E tuoikealla johtaja Sylvester Pettet, joka on sekij Suohen ettii Ruotsin yhclistysten kunniajdsen.

13 t l I Uudet jiisenet I Yhdistyksen hallitus on kokouksissaan ja hyvdksynyt seuraavat uudet jrisenet: Luottopaellikkd Veikko Aaltonen Kotisaari Oy Hameentie I I I Helsinki 55 puh Luotonvalvoja Tuula Honkila Oy Esso Ab PL 3' Espoo 2l puh Luotonvalvoja Sirkka Toijonen Independent Leasing Oy Arkadiankatu 4-6 B Helsinki l0 puh I AluepiiAllikki) Veronica Tuhkunen American Express Europe Ltd Keskuskatu 4 B Helsinki l0 puh Kannattajajiisenet Yhdistyksemme konnattajajtiseniksi ovat tdhdn nessd liittyneet: Oy Aga Ab Aspo Oy Cortant Ky Oy Credit Ab Oy Electrolux Ab Hankintalinja Oy Oy Hoechst Fennica Ab Oy Huber Ab Independent Leasing Oy Idman Oy Henkivakuutus Oy Kansa Kansa-yhtymii Oy Lernminkiiinen Oy Luottokunta MK Perinte Oy Osuuspankkien Keskusliitto ry Oy Rajahuolinta Ab Oy Scan-Auto Ab Tmi Suomen Ideamarkkinointi Suomen Luotonantajayhdistys Suomen Yritysrahoitus Oy Suur-Helsingin Osuuspankki Oy Julius Tallberg Ab Terestarvike Oy Tietopednte Oy Turun Seudun Osuuspankki LuottoPaalllKKo Antti Hurme o_'.' Shell ab Ulappasaarentie Helsinki 98 puh Luottopaallrl(Ko Markku Ukonaho Kesko Oy Hciyliilimotie Helsinki 38 prh. 55'7778 Keskustele koulutuksesta! Varsinainen syyskokous ' Luotonvalvoja Ulla Lax Oy Esso Ab PL Espoo 2l puh Luottovirkailija Tuula Lepistii Oy Stockmann Ab Aleksanterinkatu H lsinki 10 puh. 176 l8l LuotonYalvoja Juhani Numminen Oy Esso Ab PL 3' Espoo 2l puh Talousiohtaia Jorma Siintovaara Suni Oy PLI Lappeenranta puh Kirjeenvaihtajajzisen Talouspiiiillikk<i Ilkka Viheriiilii Hollming Oy KankaanpiiZin tehdas PL Kankaanpiiii puh Luotonvalmistelija Jukka Yli-Patola Suomen Yritysrahoitus Oy Siltasaarenkatu l4 A Helsinki 53 puh Ki rj ee n vai htaj aj iise n : Credit Manager Magnus Nyberg Dow Chemical AB Karlaviigen 53 S- l1449 Stockholm Uusi hallituksen jiisen On aika suunnitella ensi vuoden koulutusohjelmaa. Yhtenli yhdistyksemme paetarkoituksena ja perinteisesti kaikkia kiinnostavana asiana koulutus sopii hyvin lehtemme keskustelupalstan teemaksi. Jasenille on pyritty tarjoamaan klassisten luotto- ja perintiip?iivien seka teemapaivien lisaksi uutta ja ehka hiukan "poikkitieteellist?ikin" ohjelmaa. Jotkut tilaisuudet ovat olleet hyvin suosittuja, joitakin on taas jouduttu peruuttamaan laimean kiinnostuksen vuoksi. Jotta kaikki kaytettavisse olevat resurssit saataisiin ohjatuksi tuloksellisesti, on jasenten osallistuminen koulutukseen jo suunnitteluvaiheessa tarkeata. Tamdn vuoksi pyydiinkin jiisenten mielipiteita ja eviistyksiii ensi vuoden koulutusta varten. Jos jiisenten koulutus aiotaan pitaa yhdistyksen oh- Kevatkokouksessa jauksessa. valittiin osastopiiiillikkd Aarno Koho KOP:n luottotieto- taan kilpailukykyista kaupal- on sen oltava tasollisesti jarjestettyjen osastolta hallituksen uudeksi kurssien jiiseneksi eronneen kanssa. Valitettavasti aika- ja Guy Lindholmin tilalle vuoden 1984 tydvoimapula haittaavat koulutustavoitteidenkin saavut- loppuun asti. Kohon puhelinnumero on tamista. Onkin terkeee, ette 75t turha tydjaa poisja voimava- Yhdistyksellemme voi siiiintci- jen mukaan olla myris kirjeenvaihtajajasenia. Kevatkokouksessa valittiin ensimm?ii- Nimenmuutos nen: Han on luottopaallikkd Yhdistyksen sihteeri, toimis- Magnus Nyberg Dow Chemical Ab:sta Tukholmasta. Osoitteen loyd?it uusien jiisenten luettelosta. topaallikkit Pirjo Hiikkinen on avioitunut kesalla. Hanen sukunimensi on nyt Nurmi. Onnittelumme! rat keskitetaan sellaisen koulutuksen jarjestemiseen, josta on hydtya, ja miksei viihiin huviakin. Kerro siis ajatuksesi koulutuksesta! Liisa Svinhufvud Koulutustoimikunta Yhdistyksen varsinainen syyskokous pidetaan torstaina klo alkaen. Paikka ilmoitetaan seuraavassa Luottolinkissa. Merkitse aika allakkaasi ja tul mukaan! r,rmsminh Piiiitoimittaja Risto Suviala Toimitusneuvosto Risto Suviala (puheenjohtaja) Marjatta Huikarinen Heikki Jartela Lassi Kanlola Toimitussihteeri Mariitta Hamalainen Tyyneliinkuja 6 C Helsinki 78 puh (iltaisin) Valokuvaaja Erkki Markko Pankkiyhteydet: SYP-Senaatintod SHOP-Mikonkatu HOP-Keskusta Ilmoitushinnat: 2/l s mk l/1 s mk (takasivu) 1/l s. I 100 mk (muut sivut) l/2 s. 600 mk l/4 s. 400 mk l/8 s. 250 mk Helsingin Liikekirjapaino Oy Helsinki 1983 t5