SEUDULLINEN KIRJASTOAUTO SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTON ALUEELLE
|
|
- Juuso Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SEUDULLINEN KIRJASTOAUTO SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTON ALUEELLE Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto Sari Sandberg
2 SISÄLLYS SISÄLLYS JOHDANTO KIRJASTOAUTON MERKITYS KYSELYN TULOKSET KIINNOSTUS PYSÄKIT LAINAUSASEMIEN KORVAAMINEN KIRJASTOAUTOLLA INTERNET-PÄÄTE OHEISPALVELUT LIIKUNTARAJOITTEISUUDEN HUOMIOON OTTAMINEN ISÄNTÄKUNTA JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN SEUDULLINEN KIRJASTOAUTO TIEN PÄÄLLÄ KILOMETRIT JA AJANKOHDAT KUSTANNUKSET ESIMERKKEJÄ KIRJASTOAUTOYHTEISTYÖSTÄ JA KUSTANNUSTEN JAKAMISESTA JJR-ALLIANSSIKUNNAT JUANKOSKI, TUUSNIEMI, KAAVI JA NILSIÄ VALKEAKOSKI JA LEMPÄÄLÄ RAAHE, VIHANTI, SIIKAJOKI JA PYHÄJOKI KITTILÄ JA KOLARI MUONIO, ENONTEKIÖ, KAUTOKEINO JA KIIRUNA UTSJOKI, KAARASJOKI JA PORSANKI POHDINTAA LÄHTEET LIITE 1. KYSELY SEUDULLISESTA KIRJASTOAUTOSTA... 28
3 2 1 JOHDANTO Paras-hanke on valtioneuvoston keväällä 2005 käynnistämä esitys, jonka tavoitteena on uudistaa kunta- ja palvelurakenteita. Alkuvuodesta 2007 Porin seudun Paras-hankkeeseen kirjastotyön osalta osallistui Satakunnan kunnista Harjavalta, Kokemäki, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori, Siikainen ja Ulvila. Erillinen työryhmä, johon kuului kunkin edellä mainitun kunnan edustaja, selvitti syvemmän kirjastoyhteistyön mahdollisuuksia. Työryhmä totesi, että yhtenä tärkeänä osana seudullista kirjastoyhteistyötä on taata kirjastopalvelujen saatavuus ja taso tasapuolisesti niillekin kuntalaisille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää kiinteitä kirjastoja. Tämän mahdollistaisi seudullinen kirjastoauto, jonka isäntäkunnaksi työryhmä ehdotti Poria. Työryhmä päätti, että on syytä laatia seudullinen kirjastoauto -selvitys, jonka tarkoituksena on konkretisoida kirjastoauton tarve ja toteuttamiskelpoisuus. Porin kaupunginkirjasto - Satakunnan maakuntakirjasto anoi opetusministeriöltä valtionavustusta hankkeen toteuttamiseksi loppuvuodesta Rahoitus saatiin ja hanke käynnistettiin lokakuussa Satakunnan maakuntakirjaston alueeseen kuuluu vielä vuoden 2008 loppuun 25 kuntaa: Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kiikoinen, Kiukainen, Kokemäki, Köyliö, Lappi, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori, Rauma, Siikainen, Säkylä, Ulvila ja Vampula. Vuoden 2009 alusta kuntien määrä vähenee 22:een, kun Eura ja Kiukainen, Huittinen ja Vampula sekä Rauma ja Lappi yhtyvät. Kun Noormarkku liittyy Poriin vuonna 2010 ja Säkylä ja Köyliö muodostavat Euran kanssa uuden Euran vuonna 2011 Satakunnan maakuntakirjastoalueeseen kuuluu 19 kuntaa. Mahdollisesti luku pienenee vielä tästäkin, jos käynnissä olevat kuntaliitosselvitykset johtavat myönteiseen lopputulokseen. Pomarkku selvittelee mahdollisuuksiaan Poriin ja Noormarkkuun päin, ja Ulvila, Nakkila, Harjavalta ja Kokemäki neuvottelevat yhdistymisestään. (Kuntaliitto 2008a.) Projektin alkuvaiheessa Satakunnan maakuntakirjaston alueeseen kuuluvien kirjastojen johtajille tai kirjastotoimenjohtajille lähetettiin sähköpostitse kysely kiinnostuksesta seudulliseen kirjastoautoon (LIITE 1). Alustavan myönteisesti hankkeeseen suhtautui
4 3 kymmenen vastannutta kirjastoa. Vastausten perusteella oli mahdollista aloittaa varsinainen suunnittelutyö. Satakunnan maakuntakirjastossa on myös toinen projekti, jonka tavoitteena on maakunnallisen yhteisjärjestelmän perustaminen. Se tarkoittaa sitä, että maakunnan kirjastoilla tulee olemaan yhteinen aineisto ja lainaajarekisteri. Hallinnolliset ja muut asiat säilyvät ennallaan. Alustavasti on suunniteltu, että yhteisjärjestelmän perustaminen alkaisi syksyllä Satakunnan kunnissa on tällä hetkellä meneillään monenlaista pohdintaa ja selvitystä, jotka punoutuvat yhteen ja vaikuttavat toisiinsa. Seudulliseen kirjastoautoon on ollut mielenkiintoa, mutta toteutuakseen se vaatisi kuntien sitoutumista useammaksi vuodeksi. Tämän raportin tarkoituksena on koota yhteen niitä tosiasioita, joita on tullut esiin, ja pohtia, minkälaisena pakettina seudullinen kirjastoauto olisi toimivin siihen sitoutuvien kuntien keskuudessa. Luvussa kaksi pohditaan yleisesti kirjastoauton merkitystä alustuksena luvussa kolme esiteltäviin kyselyn vastauksiin, jotka on höystetty esimerkeillä jo olemassa olevista käytännöistä. Luku neljä keskittyy konkreettisesti esittämään seudullisen kirjastoauton tämän hetkisen tilanteen raa asti eurojen avulla. Luvussa viisi esitellään muutamien kuntien tavat hoitaa kirjastoautoasiansa. Viimeisessä luvussa pohditaan erilaisia mahdollisuuksia parantaa satakuntalaisten kirjastoautopalvelujen saatavuutta.
5 4 2 KIRJASTOAUTON MERKITYS Lääninhallituksen erityistehtäviin kuuluu arvioida edellisen vuoden peruspalveluja. Länsi- Suomen lääninhallituksen arviointiraportissa on selvitetty muun muassa palvelujen tarjontaa ja saatavuutta. Yhtenä osa-alueena on arvioitu kirjastotoimea. Länsi-Suomen läänissä 40 % läänin kunnista tarjoaa kirjastoautopalveluja, ja näistä joka neljäs ostamalla toiselta kunnalta pysäkkiaikaa. Kirjastoautoja oli vuoden 2006 lopussa 63 kappaletta. (Länsi-Suomen lääninhallitus 2007.) Satakunta on yksi Länsi-Suomen läänin seitsemästä maakunnasta. Satakunnassa on nyt neljä kirjastoautoa: Eurajoella, Huittisissa, Porissa ja Raumalla. Pienet kunnat kokevat painetta lopettaa kirjastoautotoimintansa säästöihin vedoten. Viimeisimpänä näin on toiminut Kankaanpää kesällä Kuntaliitosten myötä olemassa olevien kirjastoautojen piiriin kuuluvien alueiden määrä lisääntyy. Tästä huolimatta Satakunnan kunnissa näyttäisi olevan tarvetta kirjastoautopalveluille, kun asiaa tarkastelee maantieteellisesti kirjastopalvelujen saatavuuden kannalta. Suositus on, että 80 %:lla kuntalaisista on kirjasto- ja tietopalvelut enintään 2 kilometrin päässä tai kirjastoautopysäkki enintään 1 kilometrin päässä. Taulukossa 1 sivulla Satakunnan kunnat on jaettu sen mukaan, miten suuri osuus kuntalaisista asuu enintään 2 km:n etäisyydellä kirjastosta. TAULUKKO 1. Enintään 2 km:n etäisyydellä kirjastosta asuvien kuntalaisten osuus eri Satakunnan kunnissa % % Eurajoki Eura Honkajoki Harjavalta Jämijärvi Huittinen Karvia Kankaanpää Kiikoinen Kiukainen Kokemäki Köyliö Lappi Luvia Lavia Merikarvia Nakkila Noormarkku Siikainen Pomarkku Säkylä Rauma Vampula Pori Ulvila (Länsi-Suomen lääninhallitus 2007)
6 5 Kunnista, joissa % väestöstä asuu enintään kahden kilometrin päässä kirjastosta, on kirjastoauto parantamassa kuntalaisten saamia kirjastopalveluja vain yhdessä kunnassa eli Eurajoella. Siikaisissa on vielä toiminnassa Leväsjoen lainausasema, joka on auki kerran viikossa 1,5 tuntia. Muissa kunnissa kirjastopalveluja tarjoaa pääkirjasto. Satakunnassa oli asukasta vuonna 2006 ja 61,7 % väestöstä asui enintään kahden kilometrin päässä kiinteästä kirjastosta. Kirjastojen saavutettavuus on näin ollen suhteellisen hyvä, mutta varsinkin pienissä kirjastoissa saavutettavuutta heikentävät lyhyet aukioloajat. Laatutavoitteiden mukaan yli asukkaan kunnissa pitäisi vähintään yhden kirjaston olla avoinna asiakkailleen laajasti eli klo ja myös viikonloppuisin. Mikäli kunnassa on vain yksi kirjastopiste, sen pitäisi olla auki vähintään 30 tuntia viikossa. (Länsi-Suomen lääninhallitus 2007.) Opetusministeriön Kirjastostrategian mukaan kuntien tehtävänä on taata jokaiselle kansalaiselleen fyysisesti kirjasto- ja tietopalvelut kohtuullisen matkan päähän verkko- ja etäpalvelujen lisäksi (Opetusministeriö 2003). Erityisesti on tarkennettu maaseutua ja keskustan reuna-alueita, jotta näillä alueilla on mahdollisuus samaan sivistyksen, tiedon ja kulttuurin saatavuuteen kuin kaupungeissa. Kirjastoautojen avulla palvelut saadaan myös syrjemmällä asuvien ulottuville niissä kunnissa, joissa on vain yksi pääkirjasto. Kirjastoautopalvelut ovat erityisen tärkeitä niille lapsille ja nuorille, joiden ei ole mahdollista käyttää kiinteiden kirjastojen palveluksia etäisyyksien takia. Kirjastoautosta lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa aineiston läheltä. Länsi-Suomen läänin niissä kunnissa, joissa on kirjastoautopalveluja, saatavuus on asiakkaiden kannalta hyvä, sillä pysäkeillä käydään vähintään joka toinen viikko. Koulujen ja päiväkotien kannalta kirjastoautopalvelu on merkittävä, sillä valtaosa kirjastoautojen lainoista kohdistuu lastenaineistoihin. Kun kirjasto tekee yhteistyötä koulu- ja nuorisotoimen kanssa, lasten kirjastopalvelujen saanti kohenee entisestään. Länsi-Suomen läänissä puolet kunnista hoitaa koulujen kirjastopalveluja yhteistyössä koulutoimen kanssa. Kirjastoautoissa lapsien kannalta korostuvat aineistot ja lasten innostaminen niiden käyttöön esimerkiksi lukudiplomein ja kirjastonkäytönopetuksin. Ylipäätään lapset ja nuoret ovat merkittäviä asiakkaita kirjastoille, sillä joka kolmas Länsi- Suomen läänissä lainattu kirja on lastenkirja. (Länsi-Suomen lääninhallitus 2007.) Yhteensä niitä lainataan läänissä lähes 11 miljoonaa kappaletta vuodessa, mikä on melkoinen määrä,
7 6 kun vertaa sitä aikuisten kirjojen lainausmäärään Länsi-Suomen läänissä, runsas 16 miljoonaa (Suomen yleisten kirjastojen tilastot). Vuoden 2007 lopussa Satakunnassa on ollut asukasta. Näistä runsas kuudennes eli yli on alle 15-vuotiaita. Väestöennusteen mukaan Satakunnan väkimäärä ja siitä alle 15- vuotiaiden osuus laskevat hieman vuoteen 2020 mennessä, mutta lasku on niin vähäinen, että sen takia kirjastopalvelujen kehittämistä lapsia ja nuoria ajatellen ei sovi unohtaa. (Tilastokeskus.) Lapsiasiavaltuutetun toimisto on nimittäin tehnyt selvityksen lasten mielipiteistä arkiympäristöstään, ja siinä on tullut esiin, että lapset ja nuoret pitävät kirjastoa toiseksi tärkeimpänä kunnan palveluna liikunta- ja vapaa-ajanpalvelujen jälkeen. Vastauksissaan lapset ja nuoret ovat perustelleet kirjaston merkitystä sillä, että sieltä voi lainata kirjoja, palvelu on maksutonta, kirjasto tarjoaa tietoa ja mahdollisuuden oppia uusia asioita sekä siellä voi viettää aikaansa. (Arponen 2007.) Toinen väestöryhmä, jonka kirjastopalvelujen saatavuuteen on myös syytä kiinnittää huomiota, ovat vanhukset, joilla tarkoitan yli 65-vuotiaita. Kuten lasten ja nuorten, heidänkin liikkumisensa kiinteisiin kirjastoihin tai pahimmassa tapauksessa laajan kunnan ainoaan pääkirjastoon saattaa olla hankalaa tai täysin mahdotonta. Satakunnassa oli vuoden 2007 lopussa yli 65-vuotiaita runsas , ja vuoden 2020 ennusteen mukaan vanhusväestöä on lähes Kun vanhusten määrä näyttää vuosien saatossa lisääntyvän, on kirjastoautopalveluja kehitettäessä pohdittava myös kirjastoautossa tarvittavia apuvälineitä, esimerkiksi invanostinta tai uutta autoa hankittaessa matalalattia-auton mahdollisuutta. Jos ajatellaan, että kuntalaisista 80 %:lla pitäisi suositusten mukaan olla kirjastopalvelut saatavilla enintään kahden kilometrin päässä ja että Satakunnassa näin on 61,7 %:lla, on kunnilla mitä ilmeisimmin mahdollisuus parantaa kirjastopalveluja. Jos kahdentoista kunnan asukkaista vajaa puolet asuu kirjaston lähietäisyydellä, ja näistä kunnista vain yhdellä on kirjastoauto, saatavuuttakin voidaan kohentaa. Kirjastopalvelujen saatavuuden turvaaminen erityisesti niiden väestönosien kohdalla, joiden liikkuminen on hankalampaa, on tärkeää. Kirjastopalvelujen toteuttamista kirjastoauton avulla voidaan perustella monin tavoin. Kirjastoauton on mahdollista liikkua niin aamulla, päivällä kuin myös illalla. Kirjastoauto liikkuu sinne, missä asiakkaat ovat, esimerkiksi kouluille, päiväkoteihin ja vanhainkoteihin. Kirjastoauton aineistoja käytetään tehokkaasti, ja niiden ajantasaistaminen on helpompaa kuin kiinteiden kirjastojen. Pienissä kiinteissä kirjastoissa aineiston pitäminen ajan tasalla saattaa
8 7 kärsiä henkilöstön vähyyden takia. Kirjastoautossa valikoimaa voidaan vaihdella asiakkaiden mukaan. Kirjastoautossa on mahdollista tarjota muitakin palveluja kuin lainaukseen liittyviä joustavasti ja vaihdellen, mikä lisää kirjastoauton houkuttelevuutta, tärkeyttä ja näkyvyyttä.
9 8 3 KYSELYN TULOKSET Tässä luvussa esitellään kirjastojen vastaukset yhdeksään kysymykseen. Joissakin luvuissa on ohessa myös lisätietoja aiheesta tai esimerkkejä jo käytössä olevista toiminnoista. 3.1 Kiinnostus Kysely lähetettiin sähköpostitse seuraavien kuntien kirjastoihin: Eurajoki, Eura, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kiikoinen, Kiukainen, Kokemäki, Köyliö, Lappi, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Rauma, Siikainen, Säkylä, Ulvila ja Vampula. Myös vuonna 2009 alussa yhteen liittyvien kuntien kirjastoihin lähetettiin omat kyselynsä, mutta vastaus tuli vain toiselta. Periaatteessa myönteinen vastaus tuli kymmeneltä kirjastolta, joista seitsemän oli jo ilmaissut kiinnostuksena seudulliseen kirjastoautoon Paras-hankkeen yhteydessä. Periaatteessa myönteinen tarkoittaa sitä, että kirjastolla on kiinnostusta ja tarvetta, mutta kunnan päättäjien mielipiteitä ei vielä tiedetä. Myönteisesti vastasivat Harjavalta, Kankaanpää, Kokemäki, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Siikainen, Säkylä + Köyliö ja Ulvila. Säkylällä ja Köyliöllä on yhteinen kirjastotoimenjohtaja. Sen vuoksi olen yhdistänyt ko. kunnat plusmerkillä. Jatkossa käytän myönteisten kirjastojen lukumääränä kuitenkin kymmentä eli käsittelen Säkylää ja Köyliötä erikseen. Kaksi kirjastoa, jotka eivät halua osallistua seudulliseen kirjastoautoon, ilmaisivat myös mielipiteensä lähes kaikkiin kysymyksiin. 3.2 Pysäkit Myönteisen vastauksen antaneista kymmenestä kirjastosta kahdeksan pystyi alustavasti nimeämään pysäkkipaikkojaan. Yksi näistä on Noormarkku, joka tällä hetkellä ostaa Porilta neljän pysäkkiä. Yhteensä pysäkkejä tulisi näiden kahdeksan kunnan alueelle 35, joista 15 on kouluilla. Taulukossa 1 sivulla 9 on esitetty kunkin kunnan pysäkkiehdotukset, ajankohta ja kuukausittainen määrä.
10 9 TAULUKKO 1. Pysäkkiyhteenveto Harjavalta Hiirijärven koulu iltapv Hiirijärven kylätalo Pirkkalan koulu Pitkäjärventie Kankaanpää Venesjärvi aamupv Hapua Vihteljärvi Niinisalo Kyynärjärvi Lauri Kokemäki Peipohjan koulu iltapv, ilta Lähteenmäen koulu Korkeaoja Nakkila Matomäen koulu iltapv, ilta Järvikylä Kähkösen kauppa Noormarkku Kairila ilta Lassila Rudanmaa Harjakangas Pomarkku Tuunajärvi iltapv, ilta Honkakoski Siikainen Hirvijärvi aamu- ja iltapv Leppijärvi Leväsjoki Otamo Sammi Ulvila Leineperin koulu aamu- ja iltapv Paluksen koulu Tenhon tilamyymälä Lastensuojelulaitos Mesikämmen Koskin koulu Koskin vanhainkoti Kullaankoto Levanpellontie ja Kiviniementien tienhaara Suosmeren koulu 2 x kk 2 x kk 1 x kk 1 x kk 2 x kk 4 x kk 2 x kk 2 x kk Säkylä, Köyliö - ilta 4 x kk
11 Lainausasemien korvaaminen kirjastoautolla Neljällä myönteisesti vastanneella kirjastolla on lainausasemia: Siikaisilla yksi, Pomarkulla kaksi, Säkylällä yksi ja Köyliöllä neljä. Sivukirjastoja Kokemäellä on yksi, Harjavallalla yksi ja Ulvilalla kolme. Siikaisissa on tällä hetkellä Leväsjoen koululla lainausasema, jonka palveluun ovat tyytyväisiä, mutta mikäli koulu lopetetaan, joutuu lainausasemakin uudelleen pohdittavaksi. Pomarkussa mietitään, lieneekö kirjastoautopalvelun ostaminen edullisempaa kuin omien lainausasemien ylläpitäminen. Säkylän ja Köyliön yhteensä viiden lainausaseman korvaaminen kirjastoautolla on epävarmaa. Sivukirjastoja ei olla halukkaita korvaamaan ostopalvelulla. Yksi kirjasto, joilla ei ollut tarvetta vielä ainakaan seudulliselle kirjastolle, arveli, ettei kirjastoauto pysty korvaamaan sivukirjastoja. 3.4 Internet-pääte Internet-päätteen asiakaskäyttöön ottaisi neljä kirjastoa. Yksi kirjasto kannattaisi sitä vain, jos auto olisi lähinnä koulujen käytössä. Neljän kirjaston mielestä internet-pääte on tarpeeton. Kahdesta kirjastosta, jotka eivät ole kiinnostuneita seudullisesta autosta, toinen kannattaisi internet-yhteyden hankkimista ja toinen ei. Ranuan uudessa käyttöön otetussa kirjastoautossa on kaksi asiakaskäyttöön tarkoitettua kannettavaa tietokonetta. Toisessa on gprs-yhteys, ja toinen toimii kouluilla WLAN-yhteyden (Wireless Local Area Network) avulla. Vesa Sarajärven mukaan koneita käyttävät jonkin verran lähinnä lapset ja nuoret. Niin sanottua oikeaa asiointia, esimerkiksi pankkiasioiden hoitoa, haittaavat liian lyhyet pysäkkiajat. Ranuan kirjastoautossa on ollut testikäytössä joka toimi noin neljänneksellä pysäkeistä. (Vesa Sarajärvi.) Myös Kittilän ja Kolarin uudessa kirjastoautossa on asiakkaiden käytettävissä tietokone Internet-yhteyksin. Yhteys luodaan välityksellä tai käyttämällä gprs:ää. Ongelmana heilläkin on toimimattomuus katvealueilla. (Kittilän-Kolari kirjastoauto 2008.)
12 11 on Digitan rakentama ja kattaa tällä hetkellä yli 90 % Suomen väestöstä. Vuoden 2009 loppuun mennessä verkon väestöpeitto on jo 99 laajakaistaverkko on Digitan mukaan paras vaihtoehto erityisesti haja-asutusalueille. Sen voi helposti ottaa mukaan ja käyttää myös matkan aikana. (Digitan-laajakaistaverkko.) 3.5 Oheispalvelut Yhdeksän kirjastoa kymmenestä kannatti oheispalvelujen ottamista osaksi kirjastoautotoimintaa. Yksi kirjasto tuumasi, etteivät oheispalvelut ole tarpeellisia, koska kysyntää ei ole tähänkään asti ollut. Kaksi hankkeeseen osallistumatonta kirjastoa suhtautui oheispalveluihin myönteisesti. Toisen näistä visioissa kirjastoautosta saisi ostaa karkkia ja jopa kylmäkaapin tuotteita. Yhdessä vastauksessa hieman humoristisesti epäiltiin oheispalveluja siinä mielessä, että kirjastoautoa aletaan pitää kauppa-autona, josta pitäisi saada myös Alkon ja apteekin tuotteita. Useassa vastauksessa oheispalvelujen arveltiin lisäävän positiivista imagoa ja lisäävän kirjastoauton käyttöä monipuolisemman palvelukokonaisuuden kautta. Ideaa pidettiin hyvänä, mutta toisaalta ajateltiin, että asiaa on kuitenkin kysyttävä ensin asiakkailta. Kysymyksessä oli mainittu oheispalveluista postimerkkien myyminen ja online-lotto. Yhdessä vastauksessa mainittiin nimenomaan postimerkkien myymisen olevan kannatettavaa. Online-lottoa ei ole mahdollista saada Satakunnan alueelle, koska tämä ei ole niin harvaan asuttua seutua miltään kolkalta, mutta postimerkkien myyntiin saamiselle ei ole mitään estettä. Yksinkertaisimmin asia hoituu niin, että tekee lähimmässä postissa jälleenmyyntisopimuksen ja ostaa vähintään 85 eurolla merkkejä. Provisio myynnistä on 4 %. Postilaatikkoa ei saa liikkuvaan kalustoon, mutta kirjastoauton palveluna voisi olla asiakkaiden postien toimittaminen lähimpään laatikkoon. (Mäkinen 2008.) Heinäveden kirjastoautossa on lääkekaappi. Puhelinkeskustelussa kirjastoautonkuljettajan kanssa kävi ilmi, että lääkekaapin myynti on euroa. Homma hoituu siten, että kuski hakee apteekista tarvittaessa täydennystä. Palvelu on ollut tarpeen, sillä asiakaskunnassa on ihmisiä, joilla on km matkaa lähimpään apteekkiin. Myynnistä tulee 10 % provisio kirjastolle. (Heinäveden kirjasto.) Lain mukaan kirjastoautoon on mahdollista saada
13 12 apteekkarin anomana lääkekaappi, mikäli kirjastoauton asiointialueella ei ole apteekkia ollenkaan tai se on kaukana tai kulkuyhteydet ovat huonot. Lääkekaapissa voi olla myynnissä ainoastaan reseptittömiä lääkkeitä. (Lääkelaki.) Kirjastoauton oheispalvelujen kehittämisessä on vain mielikuvitus rajana, kuten voidaan todeta Leppävirran uuden monipalvelukirjastoauton kohdalla. Siellä mukana ei kulje pelkästään perinteistä kirjastoaineistoa, vaan tarvittaessa auto kuljettaa asiakkaiden ostoksia, pyykkipusseja ja myös asiakkaitaan ilmaiseksi. Terveydenhoitopalveluiksi voidaan katsoa reseptilääkkeiden ja hoitotarvikkeiden kuljettaminen. Autossa on myös vakiovarusteena verenpainemittari, ja erillisinä teemapäivinä autossa voi tavata terveydenhoitoalan ammattilaisia. Suunnitelmissa on anoa lääkekaappia. Monipalveluautoa kehiteltäessä kohderyhmänä oli ajateltu erityisesti kylien vanhempaa väestöä, joilta kyseltiin palvelutoiveita. Toteutus perustui sitten näihin vastauksiin. Autossa on myös internetyhteyksin asiakaspääte sekä invahissi. (Viljakka 2008.) Ranuan kirjastoautossa on taulutelevisio ja videolaitteet sekä irtojakkaroita mahdollisia koulutustilaisuuksia varten. Asiakkaiden käytössä on lasertulostin ja kopiokone. Verenpaineja verensokerimittarit tullevat asiakaskäyttöön myöhemmin. Ranuan kirjastoauto suunnittelee myös kuljetuspalveluja yhteistyössä kotipalvelun kanssa, sillä auton alustassa on tavarankuljetustilaa. (Vesa Sarajärvi.) 3.6 Liikuntarajoitteisuuden huomioon ottaminen Kaikki kirjastot kannattivat esteetöntä kirjastoautoon pääsyä. Kysymyksessä oli esimerkkeinä mainittu pyörätuolihissi, invanostin ja matalalattia-auto. Matalalattia-autoa kannatettiin suoraan kolmessa vastauksessa. Muuten vastaukset olivat varovaisen myönteisiä: Jos vain rahaa on; voisi olla hyvä; jotenkin kyllä; jos mahdollista. Yhdessä vastauksessa pohdittiin, pystyykö auto kulkemaan huonoillakin pikkuteillä. Turun vanha kirjastoauto on matalalattiainen. Autokirjaston osastonjohtaja Kalle Varilan mukaan se on erittäin toimiva vanhuksia ajatellen, sillä autoon pääsee katutasosta suoraan ilman portaiden nousua. Ongelmana matalalattia-autossa on sisätilojen epäkäytännöllisyys
14 13 portaikon ja korokkeiden takia. Vanhuksia ajatellen Turussa onkin vanhempia ihmisiä kiinnostava materiaali sijoitettu tasaiseen osaan. Varila kertoo, että autolla on ilman ongelmia ajettu huonommillakin teillä. Muistutukseksi hän kuitenkin mainitsee, että korotetuilla suojateillä on hyvä nostaa auton kori ylös, jottei tömähdä! (Varila 2008.) Ranuan kirjastoautossa on e (alv. 0) maksanut invahissi/pyörätuolinostin, joka on toiminut tähän asti moitteettomasti. Joka viikko sille ei ole käyttöä, mutta yhden vakituisen pyörätuoliasiakkaan kannalta se on erinomainen satsaus. (Sarajärvi 2008.) 3.7 Isäntäkunta ja kustannusten jakaminen Kuntalaissa isäntäkuntamalli on määritelty sopimuksenvaraiseksi yhteistoiminnaksi tai sopimusyhteistyöksi. Se voi koskea esimerkiksi yhteisen viran perustamista, viranomaistehtävien hoitamista ostopalveluina tai yhteisen toimielimen asettamista. (Kuntaliitto 2008c.) Kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen on kunnan vastuulla, mutta isäntäkuntamallin mukaisesti kunnan on mahdollista antaa tehtävät sopimuksen mukaisesti hoidettavaksi jollekin toiselle kunnalle (Kuntaliitto 2007). Jos Porista tulee seudullisen kirjastoauton isäntäkunta, se tarkoittaa sitä, että mukaan tulevat kunnat maksavat Porille haluamastaan palvelusta sen mukaan, mitä tullaan sopimaan. Pori hankkii kirjastoauton, henkilöstön ja vastaa kaikista kustannuksista. Mukaan tulevien kuntien on myös sitouduttava sopimukseen useammaksi vuodeksi, jotta toiminnan aloittaminen ylipäätään on mahdollista. Kymmenestä myönteisestä kunnasta seitsemän kannatti Porin olemista isäntäkuntana. Yhdessä vastauksessa toivottiin tarkempaa esittelyä erilaisista mahdollisista malleista, ja kahdessa vastauksessa asiaan ei otettu mitään kantaa. Toinen mahdollinen organisoimistapa kirjastoautopalveluille on tilaaja tuottaja -malli. Tilaaja tuottaja -mallilla tarkoitetaan sitä, että toinen osapuoli tilaa tarvittavan palvelun ja toinen tuottaa sen. Kunnissa tätä on toteutettu lähinnä kunnallisten palvelujen
15 14 ulkoistamisessa, mikä tarkoittaa sitä, että kunta ei itse tuota palvelua, vaan ostaa sen joltakin muulta organisaatiolta. (Saarelainen & Saarinen 2006, 12.) Kunnissa tämän mallin järjestäminen on osoittautunut haasteelliseksi. Erityisesti sisäiset sopimukset ovat aiheuttaneet ongelmia, kun taas ulkopuolisten tahojen kanssa asiat ovat hoituneet sopuisammin. Neuvottelut sopimusten sisällöistä ja sopimusrikkomusten seuraamuksista ovat lisänneet työtä, ja kaiken kaikkiaan tärkeimmäksi näkökulmaksi tuli taloudellisuus. (Kähkönen 2002, Saarelaisen & Saarisen 2006, 13 mukaan.) Tilaaja tuottaja -malli sopii myös laajemmalle kuntajoukolle, sillä sitä on sovellettu esimerkiksi isäntäkuntamallin mukaisiin ratkaisuihin. Mitään ihanteellista toteutustapaa ei voida esittää, sillä mallin ideaa toteuttaa erilaiset toisistaan poikkeavat toimintatavat. (Kuntaliitto 2008b.) Tilaaja tuottaja -mallissa olennaista on palvelujen täsmällinen nimeäminen, mitä kutsutaan tuotteistamiseksi. Siihen sisältyy myös laadun määrittely. Tuotteistaminen tarkoittaa sitä, että asiakkaalle annettavat palvelut/tuotteet jäsennetään, kuvataan ja määritellään mahdollisimman tarkasti. Tällöin niistä voidaan muodostaa halutunlaisia kokonaisuuksia, joita on mahdollista kuvata ja joiden kustannukset voidaan laskea. Tuotteistuksen tuloksena syntynyt tuote voi olla tavara, palvelu tai yhdistelmä näistä. Se voi olla niinkin suppea kuin yksittäinen toimenpide tai pitkäkestoinen palveluketju tai -kokonaisuus. (Kuntaliitto 2008b.) Mallin etuna on läpinäkyvyys niin kustannusten kuin myös toimintakäytäntöjen kannalta. Tavoitteena on tehokkuuden ja asiakaslähtöisyyden parantaminen. (Kuntaliitto 2008b.) Mallin haittapuolena kirjastopalvelujen kannalta voidaan pitää sitä, että vuosittain käydään kuntien välillä neuvotteluja hinnasta, mikä saattaa vaikuttaa kirjastopalvelujen tasoon ja kehittämiseen. (Lepoluoto 2007, 41.) Viidessä vastauksessa kannatettiin kustannusten jakamista käytetyn ajan mukaan. Kahden kirjaston vastauksessa ehdotettiin laskutusta käytetyn ajan ja asukasmäärän mukaan. Yhdessä oli perusteena lainauksien määrä ja asukasluku ja toisessa pelkästään asukasluvun mukainen hinnoittelu. Yksi kirjasto ei ottanut vielä kantaa kustannusten jakoon. Toinen hankkeeseen osallistumattomasta kirjastosta ehdotti kustannusten jakamista ajokilometrien tai pysäkkien määrän ja/tai asukasluvun mukaan.
16 15 4 SEUDULLINEN KIRJASTOAUTO TIEN PÄÄLLÄ Kuten alaluvussa 3.1. on kerrottu, Satakunnan seudullista kirjastoautoa kohtaan osoitti Porin lisäksi mielenkiintoa kymmenen kirjastoa: Harjavalta, Kankaanpää, Kokemäki, Köyliö, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Siikainen, Säkylä ja Ulvila. Vuonna 2010 Noormarkku liittyy Poriin, ja vuonna 2011 Säkylä ja Köyliö muodostavat Euran kanssa uuden Euran. Harjavalta, Kokemäki, Nakkila ja Ulvila käyvät paraikaa kuntaliitosneuvottelujaan. Kaikki nämä yhdistymiset vaikuttavat varmasti siihen, millaisena pakettina seudullista kirjastoautoa aletaan toteuttaa ja milloin. Tässä selvitystyössä laskelmat on tehty sen mukaan, että osallistujia on kymmenen ja Pori, jotta jonkinlainen kokonaiskuva asiasta hahmottuisi. 4.1 Kilometrit ja ajankohdat Porin alueella seudullinen kirjastoauto parantaisi palvelua 11 pysäkin verran siten, että neljä koulupysäkkiä muuttuisi jokaviikkoiseksi ja uusia iltapysäkkejä tulisi seitsemän. Jokaviikkoisiksi ajateltuja koulupysäkkejä ovat Herralahden, Toukarin, Ahlaisten ja Toejoen koulut. Uudet iltapysäkit olisivat seuraavilla alueilla: Harmaalinna, Viikinäinen, Tuulikylä, Kalaholma, Metsämaa, Hyvelän viiki ja Koivistonluoto/Väinölä. Kun Noormarkku liittyy Poriin, lisääntynevät myös Noormarkussa pysäkit. Noormarkussa kuten muuallakin lasten ja nuorten sekä vanhusten kirjaston käyttö on turvattava. Sen vuoksi seudullisen kirjastoauton on ajateltu kulkevan koulujen, lasten päivähoitopaikkojen ja vanhainkotien kautta. Noormarkussa on tällä hetkellä viisi ryhmäperhepäiväkotia ja kaksi päiväkotia. Kouluista auto kävisi Noormarkun yhtenäiskoululla, Kankaan koululla ja Söörmarkun koululla. Vanhuksia palveltaisiin pysäkeillä vanhainkoti Mäntylinnassa ja Palvelukoti Snällintuvassa. Nykyisten iltapysäkkien lisäksi Noormarkkuun tulisi kuusi uutta pysäkkiä esimerkiksi Lehtolan alueelle, Lahdenmaalle, Hakalanvainiolle, Brännbäckiin, Riihivainioon ja Kissanmaalle. Noormarkkuun tulisi näitä uusia pysäkkejä 18 kappaletta. Sivulla yhdeksän oli taulukko kyselyyn vastanneiden kirjastojen pysäkkiehdotuksista. Seudullisella kirjastoautolla olisi kaikkinensa 64 pysäkkiä, joista 22 olisi koulupysäkkejä. Auto ajaisi alustavan suunnitelman mukaan yhdessä vuorossa, jolloin se vaatisi yhden kuljettaja-virkailijan työpanoksen. Reittiaikataulu on suunniteltu esimerkiksi siitä, minkälaisia
17 16 kilometrimääriä viikkoajoon voi sisältyä ja miten kauan aikaa kuluu. Se perustuu maantieteellisiin tosiasioihin ja haluttuihin ajankohtiin. Kirjastoautolla olisi kahden viikon aikataulu. Kerran kuukaudessa palvelun haluavien kirjastojen sijoittaminen aikatauluun on ajankohtainen ongelma sitten, kun seudullinen kirjastoauto tulee todeksi. Porin ja Noormarkun uusia pysäkkejä ei ole laskettu mukaan reittiaikatauluun, koska sillä ei ole vaikutusta siihen hinnoitteluun, jota tässä selvityksessä tuodaan esiin. Maanantaisin kirjastoauto kiertäisi Siikaisten pysäkit. Tiistaina vuorossa olisivat Pomarkun ja Noormarkun kohteet. Keskiviikkona auto kiertäisi Kankaanpään koulupysäkit. Torstai on varattu Ulvilalle ja Harjavallalle. Perjantaina auto jatkaisi vielä Ulvilan pysäkeillä. Kokemäki ja Nakkila, jotka molemmat toivoivat kirjastoauton käyntiä kerran kuukaudessa, kierrettäisiin yhtenä päivänä. Toisella viikolla auto kulkisi Porin ja Noormarkun uusia pysäkkejä. On nyt huomattava, että kaikki tämä on hahmottelua ja hyvin alustavaa, koska mitään varmoja tietoja tai päätöksiä ei ole tehty. Taulukossa 2 on esitetty kunkin kirjaston toivoma ajankohta. Reitin kilometrit on laskettu -sivustolla olevan Reitit-palvelun avulla. TAULUKKO 2. Yhteenveto ajankohdista ja kilometreistä Siikainen aamupäivä 159 km 5 pysäkkiä Pomarkku iltapäivä 55,55 2 Noormarkku iltapäivä 52,55 4 Kankaanpää aamupäivä 159,1 6 Ulvila 2 x aamupäivä 121, Harjavalta aamupäivä 58,1 4 Kokemäki iltapäivä (1 x kk) 83,4 3 Nakkila iltapäivä (1 x kk) 60, Kustannukset Seudullisen kirjastoauton vuosittaisiin kustannuksiin on laskettu yhden kuljettaja-virkailijan palkkakulut sosiaalimaksuineen ja lomarahoineen, kirjastoautoon tulevan aineiston
18 17 käsittelykulut, hallinnosta ja verkkosivujen hoidosta aiheutuneet kulut sekä palkanlaskun ja kirjanpidon kulut. Porin kirjastoauton vuoden 2007 toteutuneista menoista on otettu laskelmaan mukaan palvelujen ostot; aineet, tarvikkeet, tavarat (joista on vähennetty polttoainekulut) sekä muut kulut. Pekka Toivonen, joka on tehnyt kirjastoautoselvityksen Joensuun seudulla, on todennut, että yksi työntekijä pystyy hoitamaan kirjastoautonlainaukset silloin, kun lainamäärä on korkeintaan vuodessa. Koska lainamääriä on mahdotonta ennustaa, lähetetään seudullinen kirjastoauto tässä selvityksessä yhden henkilön voimalla reitilleen. Taulukkoon 3 on ynnätty seudullisen kirjastoauton vuosittaiset kulut. TAULUKKO 3. Seudullisen kirjastoauton kulut vuodessa 1. Kuljettaja-virkailijan palkka ,36 2. lomaraha 787,45 3. sotu-maksut (32,72 % palkasta) 6 699,03 4. Niteiden muovituskulut (3295 kpl x 0,21 e) 691,95 5. Niteiden käsittelykulut (3415 kpl x 2,73 e) 9 322,95 6. Budjetista toteutuneet kirjastoauton menot v ,00 7. Hallintomenot ,20 8. Taloustuki 3 003,00 Yhteensä ,94 Niteen käsittelyhinta on saatu arvioimalla yhden niteen käsittelyyn kuluva aika sen valitsemisesta siihen kunnes se on hyllyssä ja suhteuttamalla tämä aika kirjastovirkailijan työaikaan, jolloin niteen käsittelyhinnaksi tuli 2,73 e. Niteen muovitushinta on saatu siten, että vuonna 2007 ostettujen muovien hinta on jaettu Porin kaupunginkirjastossa kaikkinensa muovitettujen niteiden määrällä. Yhden niteen muovitushinta on tällöin 0,21 e. Vuoden kuluja laskettaessa perustana on käytetty Porin kirjastoautoon hankittujen niteiden määrää, joka oli vuonna 2007 kaikkinensa 3415 kappaletta, joista muovitettavia oli Hallintokuluihin on laskettu kirjastotoimen johtajan, kirjastotoimen apulaisjohtajan, autokirjaston osastonjohtajan, toimistosihteerin, kanslistin ja informaatikon työpanos siten, että heidän vuoden 2007 palkkakulut ja sotu-maksut laskettiin yhteen ja jaettiin koko kirjaston
19 18 aukiolotunneilla. Tunnin hinnaksi tuli 17,40 e, joka kerrottiin seudullisen kirjastoauton tämänhetkisellä tuntimäärällä ja ajoviikkojen määrällä: 17,40 e x 32 t x 24 vko = ,20 e. Kyselyyn myönteisesti vastanneiden kirjastojen ehdottamia pysäkkejä on 35 kappaletta. Kaikkinensa Pori ja Noormarkun uudet pysäkit mukaan lukien pysäkkejä on 64 kappaletta. Jokaisella pysäkillä ollaan puoli tuntia eli yhteensä kirjastoautolla olisi 32 tuntia pysäkkiaikaa. Kun vuoden kulut ( ,94 e) jaetaan vuoden ajojen tuntimäärällä (24 vko x 32 t = 768 t), saadaan pysäkin tuntihinnaksi 152 e. Hinta saattaa vaikuttaa korkealta, mutta mitä enemmän seudullinen kirjastoauto saa osallistujia, sitä alhaisemmaksi tuntitaksa käy. Taulukossa 4 on esitetty, mitä kirjastoauton vierailut näillä pysäkkimäärillä tulisivat maksamaan, kun auto liikennöisi joka toinen viikko muissa kuin Nakkilassa ja Kokemäellä, jossa käyntitiheys on kerran kuukaudessa. TAULUKKO 4. Pysäkkien hinnat vuodessa Siikainen 5 pysäkkiä 2,5 t x 152 e x 24 vko = 9 120,00 e Pomarkku 2 pysäkkiä 1 t x 152 e x 24 vko = 3 648,00 e Noormarkku 4 pysäkkiä 2 t x 152 e x 24 vko = 7 296,00 e Kankaanpää 6 pysäkkiä 3 t x 152 e x 24 vko = ,00 e Ulvila 8 pysäkkiä 4 t x 152 e x 24 vko = ,00 e Harjavalta 4 pysäkkiä 2 t x 152 e x 24 vko = 7 296,00 e Kokemäki 3 pysäkkiä 1,5 t x 152 e x 12 vko = 2 736,00 e Nakkila 3 pysäkkiä 1,5 t x 152 e x 12 vko = 2 736,00 e Polttoainekustannukset on laskettu suoraan kunkin kunnan alueella ajettavien kilometrien, polttoaineen keskihinnan (1,077 e/litra) ja 24 viikon mukaan, paitsi kahdella kunnalla 12 viikon mukaan. Kesällä auto kuljettajineen lomailee neljä viikkoa. Polttoaineen kulutuksen on arvioitu olevan 30 l/100 km, mikä on ilmeisesti liian vähäinen erityisesti talvikuukausina. Taulukossa 5 sivulla 19 on kunnittain polttoaineen hinta vuodessa.
20 19 TAULUKKO 5. Polttoaineen kulutus ja hinta vuodessa Siikainen 159,00 km x 0,30 l x 1,077 e x 24 vko = 1232,95 e Pomarkku 55,55 km x 0,30 l x 1,077 e x 24 vko = 430,76 e Noormarkku 52,55 km x 0,30 l x 1,077 e x 24 vko = 407,49 e Kankaanpää 159,10 km x 0,30 l x 1,077 e x 24 vko = 1233,73 e Ulvila 121,10 km x 0,30 l x 1,077 e x 24 vko = 939,06 e Harjavalta 58,10 km x 0,30 l x 1,077 e x 24 vko = 450,53 e Kokemäki km x 0,30 l x 1,077 e x 12 vko = 323,36 e Nakkila 60,70 km x 0,30 l x 1,077 e x 12 vko = 235,35 e Taulukossa 6 on esitetty kunkin kunnan seudullisen kirjastoauton kustannukset tämän hetkisen tilanteen mukaan. TAULUKKO 6 Seudullisen kirjastoauton kokonaiskustannus kunnille Siikainen 9 120,00 e ,95 e = ,95 e Pomarkku 3 648,00 e + 430,76 e = 4 078,76 e Noormarkku 7 296,00 e + 407,49 e = 7 703,49 e Kankaanpää ,00 e ,73 e = ,73 e Ulvila ,00 e + 939,06 e = ,06 e Harjavalta 7 296,00 e + 450,53 e = 7 746,53 e Kokemäki 2 736,00 e + 323,36 e = 3 059,36 e Nakkila 2 736,00 e + 235,35 e = 2 971,35 e Kustannuksia tarkasteltaessa on huomattava, että hankkeeseen myönteisesti suhtautuvien kirjastojen joukossa olivat myös Säkylä ja Köyliö, joiden pysäkkien paikoista tai määristä molempien kuntien yhteinen kirjastotoimenjohtaja ei osannut vielä sanoa mitään.
KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009. - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut
Satakunnan sairaanhoitopiiri Kumppanuudella terveyttä KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009 - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut
LisätiedotYhteistyötä yli rajojen, Turun linna 10.5.2012 Asko Hursti. - yhteisjärjestelmä ä
Yhteistyötä yli rajojen, Turun linna 10.5.2012 Asko Hursti isatakirjastott - yhteisjärjestelmä ä Satakunnan kunnat Asukasmäärä Eura 12 500 Eurajoki 5 900 Harjavalta 7 500 Honkajoki 1 900 Huittinen 10 700
LisätiedotKirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin
Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Hannu Sulin Pyhäranta Varsinais-Suomi Laitila Loimaa Uusikaupunki Oripää Vehmaa E Taivassalo Mynämäki Nousiainen Aura Pöytyä Koski Tl Somero Kustavi
LisätiedotSATAKUNNAN KEHITYSVAMMAISTEN POLKUPYÖRÄVIESTI MYÖTÄTUULEEN
Kehitysvammaisten Suuri Ristiretki, jolla tuodaan Myötätuulta Satakuntalaisille päättäjille, jotta heillä olisi enemmän rohkeutta tehdä viisaita päätöksiä. Viestin tarkoitus on myös lyödä rumpua Satakunnan
LisätiedotKirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa
9.8.2016 Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa Taustaa Suomen kirjastoseura selvitti kirjastoautojen tilannetta verkkokyselyllä kesäkuussa 2016. Kysely lähetettiin
Lisätiedot18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 18 Satakunta 18.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 18.1. SATAKUNTA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 12 kpl Satakunnan
LisätiedotToimintakyky ja sosiaalinen turvallisuus työryhmän nykytilan kuvaus
Toimintakyky ja sosiaalinen turvallisuus työryhmän nykytilan kuvaus Väliraportti 14.1.2014 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Sosiaalijohtaja Alpo Komminaho 4.2.2014 Terveydenhuollon palveluiden järjestämistapa
LisätiedotKUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT
KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.7.2014 - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut www.satshp.fi 050 Eura KONSERVATIIVISEN HOIDON TOIMIALUE
LisätiedotPeruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista
Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista Merja Kummala-Mustonen 15.9.2016 PSAVI, Merja Kummala-Mustonen, Opetus ja kulttuuri
LisätiedotSatakunnan kunnat OHJAAMO SATAKUNTA HANKE VUOSILLE
Perusturva Bia Kaski 27.10.2016 Lausuntopyyntö 1 (2) Satakunnan kunnat OHJAAMO SATAKUNTA HANKE VUOSILLE 2017 2019 Porin perusturva on valmistellut ja toiminut hallinnoijana Ohjaamo Satakunta nimisessä
LisätiedotPERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2016 2017 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1.6.2016 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin
LisätiedotSatakunnan alueprofiili 2025
Satakunnan alueprofiili 2025 Sisältö Satakunnan alueprofiiliin vuonna 2025 liittyviä karttoja, taulukoita ja graafeja: 1.Hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta 2.Elinvoiman näkökulmasta 1. Hyvinvoinnin
LisätiedotTOENPERÄN KIRJASTON ASIAKASKYSELYN TULOKSET Paperikyselyn tulokset
TOENPERÄN KIRJASTON ASIAKASKYSELYN TULOKSET Paperikyselyn tulokset Asiakaskysely toteutettiin ajalla 2..27 29..27 kaikissa Toenperän toimipisteissä. Kyselyyn pystyi vastaamaan verkossa tai paperisena versiona
LisätiedotSitovuustason määrärahat. Työpanokset ja henkilötyövuodet
TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1 10 KK Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-10 kk Talousjohtajan katsaus Toimintaluvut Hoitopäivien määrä on toteutunut 86,8 verrattuna talousarviolukuun ja kasvanut
LisätiedotLiite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin
Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin 1. Satakunnan kuntaliitokset 2007 2011 ja meneillään olevat selvitykset Liitokset 2007-2011 Eura
LisätiedotSitovuustason määrärahat. Työpanokset ja henkilötyövuodet
TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1 5 KK Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-5 kk Talousjohtajan katsaus Toimintaluvut Hoitopäivien määrä on toteutunut 43,9 verrattuna talousarviolukuun ja kasvanut
LisätiedotSatakunnan maakuntatilaisuus
Satakunnan maakuntatilaisuus 14.4.2016 Satakunnan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet
Lisätiedot21.3.2011. Satakunnan seutulipputyöryhmä. Vastauksia. yhteensä 303 Internet 174 paperilomake 129
Satakunnan seutulipputyöryhmä Vastauksia kpl yhteensä 303 Internet 174 paperilomake 129 1 SUKUPUOLI mies 22 % nainen 78 % Turku 2009: - nainen 74 % - mies 26 % 2 1 % 1 % IKÄ 9 % 26 % 15 % 14 % 14 % 20
LisätiedotSatakunnan työllisyyskatsaus 10/2015
NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.11.2015 klo 9.00 Avoimet työpaikat lisääntyivät vuoden takaisesta Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan
LisätiedotMAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO
MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO 24.1.2007 MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA KIRJASTOSTRATEGIASSA 2006-2012 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston
LisätiedotSitovuustason määrärahat. Työpanokset ja henkilötyövuodet
TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1 3 KK Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-3 kk Talousjohtajan katsaus Toimintaluvut Hoitopäivien määrä on toteutunut 26,2 verrattuna talousarviolukuun ja kasvanut
LisätiedotSitovuustason määrärahat. Työpanokset ja henkilötyövuodet
TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1 8 KK Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-8 kk Talousjohtajan katsaus Toimintaluvut Hoitopäivien määrä on toteutunut 68,2 verrattuna talousarviolukuun ja kasvanut
LisätiedotVUODEN 2012 KUMPPANUUSSOPIMUSNEUVOTTELUIHIN LIITTYVÄ INFORMAATIO JA KESKUSTELUTILAISUUS OHJELMA
VUODEN 2012 KUMPPANUUSSOPIMUSNEUVOTTELUIHIN LIITTYVÄ INFORMAATIO JA KESKUSTELUTILAISUUS OHJELMA 15.2.2012 klo 13.00 13.10 klo 13.10 13.50 Tilaisuuden avaus yhtymähallituksen puheenjohtaja Kauko Juhantalo
LisätiedotSitovuustason määrärahat
Yhtymähallitus 27.4. / 78 LIITE NRO 8 TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1-3 KK Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-3 kk Talousjohtajan katsaus Talousjohtaja Tero Mäkiranta 20.4.: Laskutuksessa
LisätiedotSatakunta Lasten ja nuorten maakunta
Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Pertti Rajala Maakuntajohtaja 17.9.2013 1. Tilaisuuden taustat Maakunnassamme tehdään sektoreittain paljon erinomaista työtä lasten ja nuorten hyväksi Uudenlaiset palvelumme
LisätiedotKatsaus pakolaisten kuntapaikkojen tilanteeseen
Katsaus pakolaisten kuntapaikkojen tilanteeseen 9.5.2016 Jouni Vataja 1.1. 31.12.2015 Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu 32 476 turvapaikanhakijaa, joista Irakilaisia 63 % 20 485 Afganistanilaisia 16 %
LisätiedotSATAKUNNAN LIIKENNE SATAKUNNAN LIIKENNE.
SATAKUNNAN LIIKENNE R SATAKUNNAN LIIKENNE R AIKATAULUT 88.. 311. 2.2016 POR I - RAUMA PORI - OLKILUOTO PORI - KANKAANPÄÄ Puheli n 010 820 6200 Puinnintie 8 28360 Pori Posthaantie 11 26510 Rauma Risto Rytin
LisätiedotPohjois-Satakunnan kuntarakenneselvitys
Pohjois-Satakunnan kuntarakenneselvitys Valtuustojen tahdonilmaisu Yhdistymisselvitysprosessin kuvaus Tilastoanalyysia -Talous -Toimintaympäristö -Väestö Taustoittamisen vaihe Lähtötilanne - Palvelurakenne
LisätiedotSatakunnan työllisyyskatsaus 3/2015
NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2015 Julkaisuvapaa torstaina 23.4.2015 klo 9.00 Työttömien määrää alentunut maaliskuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan
LisätiedotSATAKUNNAN SOTE&MAKU. Yyteri Terttu Nordman
SATAKUNNAN SOTE&MAKU Yyteri 19.4.2017 Terttu Nordman Karvia Honkajoki Merikarvia Siikainen Pohjoinen Kankaanpää Jämijärvi Pomarkku Reposaari Pihlava Noormarkku Läntinen Lavia Pori Ulvila Nakkila Harjavalta
LisätiedotSitovuustason määrärahat. Työpanokset ja henkilötyövuodet
TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1 12 KK Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-12 kk Talousjohtajan katsaus Toimintaluvut Hoitopäivien määrä on toteutunut 103,9 verrattuna talousarviolukuun ja kasvanut
LisätiedotMahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi
LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (
LisätiedotSukupolven- ja omistajanvaihdospalvelu Satakunnassa
TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2018 Päivitetty 7.8.2017 Koordinaattorin tehtävät: - Asiakasneuvonta ja koordinointi sukupolven- ja omistajanvaihdosasioissa - Omistajanvaihdosteeman koulutus- ja tietoiskutilaisuuksien
LisätiedotPALVELUIDEN TASAVERTAINEN SAAVUTETTAVUUS SATAKUNNASSA
PALVELUIDEN TASAVERTAINEN SAAVUTETTAVUUS SATAKUNNASSA MAALISKUU 2017 MAAKUNNAN PÄÄTÖKSENTEKO 1.1.2019 ALKAEN PALVELUNTUOTTAJAKARTTA MAAKUNNAN MUU YHTIÖ MAAKUNNAN? (maakunnan MUU yhtiön YHTIÖ tytäryhtiö?
LisätiedotSATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI TÄNÄÄN
15.2.2012 Kunnallisjohtajat Maakuntajohtaja SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI TÄNÄÄN Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto Toimialueet ja toimipisteet 1.1.2012 - Kaskinen Kristiinankaupunki 98 km Vaasa 190
LisätiedotAsia Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Satakunnan maakunnassa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ratkaisu ja perustelut
PÄÄTÖS 9.11.2017 1 (7) EPOELY/2244/2017 Asia Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Satakunnan maakunnassa Lausunnonantajat Satakunnan kunnat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ratkaisu ja
LisätiedotKirjastoautopalvelujen asiakaskysely Yhteenveto yhteisöasiakkaiden kyselystä
Kirjastoautopalvelujen asiakaskysely 2012 Yhteenveto yhteisöasiakkaiden kyselystä Sisältö 1 Kirjastoautopalvelujen asiakaskyselyn toteutus...2 2 Kirjastopalveluiden käyttö...3 2.1 Kirjastoautossa ja pää-
LisätiedotSATAKUNNAN SEUTUKIRJASTOSELVITYS
SATAKUNNAN SEUTUKIRJASTOSELVITYS Satakuntaliitto 2007 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto Pälvi Lepoluoto 21.12.2007 (Lupa kannen kuvan käyttöön saatu Satakuntaliitolta 1.10.2007.) Sisältö
LisätiedotKirjastoautopalvelut jatkumaan -hanke. Haapaveden kirjasto Haapajärven kirjasto
Kirjastoautopalvelut jatkumaan -hanke Haapaveden kirjasto Haapajärven kirjasto Lähtökohtia hankkeelle Haapaveden auto Hankittu 2002 1,05 henkilötyövuotta Ajettu n. 300 000 km Ajetaan pääasiassa Haapavedellä,
LisätiedotKuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE?
Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE? Tämä taustalla Alvar Aallon aluesuunnitelma Kokemäenjokilaaksosta 1940-luvulla Suomen ensimmäinen ylikunnallinen seutusuunnitelma
LisätiedotKeskiviikkona 8.9.2010 klo 12 15. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto, kirjaston kokoustila
MUISTIO 1 Maakunnallinen yhteisjärjestelmä -kokous 4/2010 AIKA: PAIKKA: LÄSNÄ: Keskiviikkona 8.9.2010 klo 12 15 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto, kirjaston kokoustila Asko Hursti (Pori),
LisätiedotPanelian museo Paneliantie 36 Avoinna 2.5. 30.9. ma klo 12 16 sekä sopimuksesta. Puh. 050 572 7304 Heiska
SATAKUNNAN MUSEOT EURA Hinnerjoen museot Luotteenperäntie, Hinnerjoki Avoinna 5.6 3.8 ti pe klo 10 16 3.6 26.8 su klo 13 15 sekä sopimuksen mukaan. Puh. (050) 365 0341 Heikkilä, (0500) 592 226 Nummela
LisätiedotKSY-seminaari 19.11.2013 Mitä opittavaa kuntaliitosprosesseista?
KSY-seminaari 19.11.2013 Mitä opittavaa kuntaliitosprosesseista? Seminaarin avaus Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Ne käynnissä olevat kuntajakoselvitykset, joista on tehty valtuuston päätös selvityksessä
LisätiedotPERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2017 2018 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 26.5.2017 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin
LisätiedotSATAKUNNAN MUSEOT 2015
SATAKUNNAN MUSEOT 2015 EURA Hinnerjoen museot Luotteenperäntie, Hinnerjoki Avoinna 7.6. 30.8. su klo 13 15 Lisäksi 16.6 14.8. ti pe klo 10 16 sekä sopimuksen mukaan. Puh. 050-365 0341 Heikkilä, 0400-125971
LisätiedotOSAAVA SATAKUNNAN SEUDULLINEN TÄYDENNYSKOULUTUSSOPIMUS. 1. Sopijapuolet. 2. Sopimuksen sisältö. 3. Hallinto ja talous
OSAAVA SATAKUNNAN SEUDULLINEN TÄYDENNYSKOULUTUSSOPIMUS 1. Sopijapuolet Tämän täydennyskoulutuksen sopijapuolet ovat kunta ja Porin kaupunki. Tähän sopimukseen sitoutuneet kunnat ovat Pori, Ulvila, Nakkila,
LisätiedotMaakuntainfot. Satakunta. Laatijat: Merja Mannelin, Jouni Vataja ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus
Maakuntainfot Satakunta Laatijat: Merja Mannelin, Jouni Vataja ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Sisällysluettelo Diat 1 ja 2: Kansilehti ja sisällysluettelo Diat 3 ja 4: Yleistä Satakunnan maakunnasta
LisätiedotYmpäristö, asuminen ja rakennusvalvonta
Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta Väliraportti 13.1.2014 Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta 1 Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvontatyöryhmä Ympäristö- asuminen ja rakennusvalvontatyöryhmän
LisätiedotMALLI KUNNAN JA MIKKELIN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KIRJASTOPALVELUJEN TUOTTAMISESTA
1 MALLI KUNNAN JA MIKKELIN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KIRJASTOPALVELUJEN TUOTTAMISESTA Mikkelin kaupunki ja sopivat Kirjastolain (KL nro 904/1998) 3 :n 2. momentin mukaisesta seudullisesta yhteistoiminnasta
LisätiedotSelvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea
Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen
LisätiedotSatakunnan työllisyyskatsaus 3/2012
NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2012 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9.00 Työttömyys laskenut Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-
LisätiedotKäynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen
Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS MAAKUNTAKIRJASTO
PORIN KAUPUNGINKIRJASTO 29.1.2008 SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO Kauppila Paula TOIMINTAKERTOMUS MAAKUNTAKIRJASTO Toimintaa ja tiedotusta on toteutettu Maakuntakirjastotoiminta 2007-2012 suunnitelman mukaisesti.
LisätiedotPERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin
LisätiedotYhtymähallitus / 15 LIITE NRO 7
Yhtymähallitus 25.1.2016 / 15 LIITE NRO 7 TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1-11 KK Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-11 kk Talousjohtajan katsaus Toimintaluvut Hoitopäivien määrä on toteutunut
LisätiedotYhtymähallitus LIITE 2 Sivu 4
Yhtymähallitus 30.10. 165 LIITE 2 Sivu 4 TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1 9 KK Sivu 5 Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-9 kk Talousjohtajan katsaus Toimintaluvut Hoitopäivien määrä on toteutunut
LisätiedotKuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta
Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen
LisätiedotSatakunnan työllisyyskatsaus 5/2015
NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Avoimia työpaikkoja enemmän kuin vuosi sitten Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan
LisätiedotSatakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-6 kk 2014 Talousjohtajan katsaus. Toimintaluvut
TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1-6 KK 2014 Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-6 kk 2014 Talousjohtajan katsaus Hoitopäivien määrä on toteutunut 51,5 % verrattuna talousarviolukuun ja vähentynyt
LisätiedotSatakunnan työllisyyskatsaus 8/2015
NÄKYMIÄ ELOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Työttömien määrä vähentyi elokuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,
LisätiedotPORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014
LisätiedotSOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 13.-15.5. ja 21.5.2013. M.Paavola
SOSIAALIPALVELUT Kuntaneuvottelut 13.-15.5. ja 21.5.2013 SOSIAALIPALVELUT Merja Paavola Johtoryhmä Laatutyö Jouko Alinen Antinkartanon kuntoutuskeskus Jouni Helen Asumispalvelut Tuula Saarinen Asiantuntijapalvelut
LisätiedotKehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011. Laatupäällikkö Jouko Alinen
Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011 Laatupäällikkö Jouko Alinen = Posa Vastaajat 2. Onko kunnassanne / kaupungissanne meneillään olevaa kehitysvammaisten asumiseen liittyvää uudisrakentamista?
LisätiedotKhall 30.5.2013 180, liite nro 3
Khall 30.5.2013 180, liite nro 3 LUONNOS 12.4.2013 OIKEUSM1JISTEfflÖN ASETUS OIKEUSAPUPIIREISTÄ SEKÄ OIKEUSAPUTOIMISTOJEN TOIMIPAIKOISTA JA EDUNVALVONTA-ALUEISTA 1 Yleistä Valtion oikeusaputoimistoista
LisätiedotSitovuustason määrärahat. Työpanokset ja henkilötyövuodet
TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1-12 KK Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-12 kk Talousjohtajan katsaus Toimintaluvut Hoitopäivien määrä on toteutunut 98,4 verrattuna talousarviolukuun ja vähentynyt
LisätiedotSatakunnan työllisyyskatsaus 7/2015
NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 25.8.2015 klo 9.00 Työttömien määrä lisääntyi heinäkuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,
LisätiedotTarkat aikataulutiedot ja pysäkit osoitteessa: http://matkahuolto.fi/fi/index.html
KOULULAISKULJETUKSET Perus-ja esiopetuksessa maksuttomaan koulukuljetukseen ovat oikeutettuja oppilaat, joiden koulumatka on yli 5 km ja ns. talvikuljetukseen ajalla 1.11.-31.3. perusopetuksen 1-3.luokkien
LisätiedotMihin kaikkeen yhteistyö voi kaatua? Monipalvelujen järjestämisen haasteita kirjastoautoympäristössä Pekka Suhonen / Leppävirran kunnankirjasto
Mihin kaikkeen yhteistyö voi kaatua? Monipalvelujen järjestämisen haasteita kirjastoautoympäristössä Pekka Suhonen / Leppävirran kunnankirjasto Monipalvelut Leppävirran kirjastoautossa Leppävirralla kirjastoauton
LisätiedotASIA Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Satakunnan maakunnassa. Satakunnan kunnat Taksiliiton jäsenyhdistyksiltä saapuneet lausunnot
PÄÄTÖS 1.12.2016 EPOELY/3441/2016 ASIA Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Satakunnan maakunnassa Lausunnonantajat Satakunnan kunnat Taksiliiton jäsenyhdistyksiltä saapuneet lausunnot Elinkeino-,
LisätiedotKuntaneuvottelukierros 15.-18.9.2015. Harri Hagman
Kuntaneuvottelukierros 15.-18.9.2015 Harri Hagman H. Hagman Laboratorionäytteidenoton, kuvantamisen (K) ja lääkehuollon (L) toimipisteitä on yhteensä 24 sivu 2 Eurajoen terveysasema + K Harjavallan sairaala
LisätiedotAvustushakemus: Hankeavustus
Avustushakemus 1 (9) Lähetetty 31.03.2017 15:46 Avustushakemus: Hankeavustus Nimenkirjoittaja Järjestön nimi MILJA ANNIKA KARJALAINEN SATAKUNNAN YHTEISÖT RY Järjestönumero 7409 Käyttötarkoitus Järjestötoiminnan
LisätiedotVäestönmuutos Pohjolassa
Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi
LisätiedotKirjastoautopalvelujen asiakaskysely 2012. Yhteenveto lapsiasiakkaiden kyselystä
Kirjastoautopalvelujen asiakaskysely 2012 Yhteenveto lapsiasiakkaiden kyselystä 2 Sisältö 1 Kirjastoautopalvelujen asiakaskyselyn toteutus...2 2 Käyttäjät...3 2.1 Sukupuoli...3 2.2 Ikä...4 3 Asiakkaan
LisätiedotLisäselvitys kirjastoverkkoselvitystyöryhmän raporttiin
1 Lisäselvitys kirjastoverkkoselvitystyöryhmän raporttiin Jyväskylän kaupungin kirjastoverkkoa selvittänyt työryhmä on jättänyt raporttinsa kaupunginjohtajalle ja sivistystoimenjohtajalle määräaikaan 30.6.2005
LisätiedotTILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen
SFS-ISO 2252 -sertifioitu TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA Satakunta Kiikoinen 21.3.212 Reijo Pirttijärvi Työ 221196-11 Maatilatalouden tietoa kunnittain, ELYkeskuksen ja tuottajaliiton alueella Aikasarjatietoa
LisätiedotOIKEUSMINISTERIÖN ASETUS OIKEUSAPUPIIREISTÄ SEKÄ OIKEUSAPUTOIMISTOJEN TOIMIPAIKOISTA JA EDUNVALVONTA-ALUEISTA
LUONNOS 12.4.2013 OIKEUSMINISTERIÖN ASETUS OIKEUSAPUPIIREISTÄ SEKÄ OIKEUSAPUTOIMISTOJEN TOIMIPAIKOISTA JA EDUNVALVONTA-ALUEISTA 1 Yleistä Valtion oikeusaputoimistoista annetun lain (258/2002) 2 :n mukaan
LisätiedotKirjastopalvelut. Toimintakertomus 2014. www.ylojarvi.fi
Kirjastopalvelut Toimintakertomus www.ylojarvi.fi Lainaus, kävijät ja aukiolotunnit Ylöjärven kirjaston kokonaislainaus oli 676 562 ja se nousi hieman edellisestä vuodesta. Yksiköistä kirjastoauto ja pääkirjasto
LisätiedotUlvilan kaupunginkirjasto. Miten meni ja mitäs sit?
Ulvilan kaupunginkirjasto Miten meni ja mitäs sit? Kirjasto pähkinänkuoressa Ulvilan kaupunginkirjastolla on 3 yksikköä: pääkirjasto sekä Kaasmarkun ja Kullaan lähikirjastot. Henkilökuntaa on yhteensä
LisätiedotViisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille
Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-
LisätiedotSatakunnan työllisyyskatsaus 9/2014
NÄKYMIÄ SYYSKUU 2014 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 9/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 21.10.2014 klo 9.00 Työttömien määrä laski hieman syyskuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,
LisätiedotTausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP
7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa
LisätiedotAluejärjestöraportti Satakunnan Yrittäjät. Suomen Yrittäjät
raportti Satakunnan Yrittäjät Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien
LisätiedotYhtymähallitus / 181 LIITE NRO 2
Yhtymähallitus 28.11. / 181 LIITE NRO 2 TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1-10 KK Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-10 kk Talousjohtajan katsaus Toimintaluvut Hoitopäivien määrä on toteutunut
LisätiedotMATTI POHJOLAN VALTUUSTOALOITE LAPSIPERHEIDEN TUKEMISEKSI
Perusturvalautakunta 112 03.10.2007 Perusturvalautakunta 127 21.11.2007 Kunnanhallitus 645 10.12.2007 MATTI POHJOLAN VALTUUSTOALOITE LAPSIPERHEIDEN TUKEMISEKSI 649/21/211/2007 PERUST 112 Matti Pohjola
LisätiedotAjankohtaista vesihuoltoavustuksista
Ajankohtaista vesihuoltoavustuksista Osuuskuntailta 11.11.2009 / 19.11.2009 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Vesiosuuskuntien määrä kunnittain Satakunta Eura Eurajoki Harjavalta Honkajoki Huittinen Jämijärvi
LisätiedotTilastotiedon hyödyntäminen-seminaari Pori
Tilastotiedon hyödyntäminen-seminaari Pori 18.11.29 SATAKUNTALAINEN KULUTTAJANA Pellervo Marja-aho 18 11 29 Kuluttajabarometri! Puhelinhaastattelututkimus! Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset
LisätiedotSitovuustason määrärahat. Investointien toteuma on 96,4 %, yhteismäärä 12,7 Me. Työpanokset ja henkilötyövuodet
TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1-12 KK Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-12 kk Talousjohtajan katsaus Toimintaluvut Hoitopäivien määrä on toteutunut 98,8 verrattuna talousarviolukuun ja vähentynyt
LisätiedotHaastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,
LisätiedotTutkimus kuntien neuvonta- ja asiointipalveluista 2012
Tutkimus kuntien neuvonta- ja asiointipalveluista 2012 Pohjoisranta Burson-Marsteller Lokakuu 2012 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kunnissa on selvä tarve uudistaa asiointi- ja neuvontakäytäntöjä
LisätiedotSATAKUNNAN SOTE&MAKU. Terttu Nordman
SATAKUNNAN SOTE&MAKU Terttu Nordman Karvia Honkajoki Merikarvia Siikainen Pohjoinen Kankaanpää Jämijärvi Pomarkku Reposaari Pihlava Noormarkku Läntinen Lavia Pori Ulvila Nakkila Harjavalta Kauvatsa Kokemäki
LisätiedotPakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016. Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus
Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016 Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Jouni Vataja, Satakunnan ELY-keskus 4.3.2016 1 Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu
LisätiedotLausuntopyyntö seudullisesta perhehoitomallista
Perusturvalautakunta 46 13.05.2014 Perusturvalautakunta 76 30.09.2014 Lausuntopyyntö seudullisesta perhehoitomallista 1250/00.04.01/2014 Petu 13.05.2014 46 Euran perusturvalautakunnan 11.2.2014 hyväksymän
LisätiedotFiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut
Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011
1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla
LisätiedotVoimassa alkaen
1 (7) OPERAATTORIHINNASTO ALLE 2 M V.35 SIIRTOTYHTEYDET DNA OY Voimassa 01.12.2011 alkaen DNA Oy Puhelin Y-tunnus 044 0440 0592509-6 www.dna.fi Ansatie 6a B PL 41 Kotipaikka 01741 vantaa Vantaa 2 (7) 1
LisätiedotSatakunnan työllisyyskatsaus 7/2015
NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 25.8.2015 klo 9.00 Työttömien määrä lisääntyi heinäkuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,
LisätiedotSatakuntalaisten lasten ja nuorten hyvinvoin6katsaus. Syksy 2013
Satakuntalaisten lasten ja nuorten hyvinvoin6katsaus Syksy 213 Keskeiset havainnot satakuntalaisista nuorista ja heidän hyvinvoinnista 1. Satakunnan nuoret 2. Terveys Satakunnassa on yhteensä 71514 alle
LisätiedotI ATA L A K U UT SATAKUNNAN LIIKENNE SATAKUNNAN LIIKENNE
SATAKUNNAN LIIKENNE R SATAKUNNAN LIIKENNE R I ATA L A K U UT 6.8. 31.12.2018 AIKATAULUT 6.8. 31.12.2018 Puhelin 010 820 6200 Puinnintie 8 28360 Pori Posthaantie 11 26510 Rauma Risto Rytin katu 39 32700
Lisätiedot