URHO. Jäsentiedote M I E S S A K I T R Y 5 / 2005 MARRASKUU W W W. M I E S S A K I T. F I UUSIA VÄYLIÄ MIEHILLE

Transkriptio

1 5 / 2005 MARRASKUU URHO UUSIA VÄYLIÄ MIEHILLE M I E S S A K I T R Y Jäsentiedote W W W. M I E S S A K I T. F I

2 JÄSENTIEDOTE 5 / 2005 Tässä numerossa: Oma maa mansikka Tomi Timperi 3 Ilmestymisaikataulu Erokriisiapua miehille Tomi Timperi 4 6/2005 Joulukuu aineistopäivä Patikkasakin suuri syysretki Ruovedellä syyskuussa 2005 Miesten viikko 10 Seppo Laakso vuoden diakoniatyöntekijäksi 6 12 Kursseja - Koulutusta - Tapahtumia 13 1/2006 Helmikuu aineistopäivä /2006 Huhtikuu aineistopäivä /2006 Kesäkuu aineistopäivä /2006 Syyskuu aineistopäivä /2005 Marraskuu aineistopäivä URHO - UUSIA VÄYLIÄ MIEHILLE Päätoimittaja Tomi Timperi tomi.timperi@miessakit.fi Ulkoasu ja taitto Antti Alén antti.alen@miessakit.fi Toimituksen yhteystiedot URHO / Miessakit ry Annankatu 16 B Helsinki Puh Sähköposti miessakit@miessakit.fi Sivu 2 JÄSENTIEDOTE

3 OMA MAA MANSIKKA Tänään opin jotakin uutta, tai ainakin aavistelen erään mahdollisuuden olemassaoloa. Tuon oivalluksen taustaksi totean, että ajatusmaailmani rakentuu hyvin yksinkertaiselle, omia perinteitä kunnioittavalle pohjalle. Minua on aika vaikea saada muuttamaan mielipidettäni, vaikka ehkä annankin monissa tilanteissa ymmärtää, että olen valmis hyväksymään jonkin uuden näkökulman mahdollisuudet. Sisimmässäni kuitenkin jatkan yleensä jo kauan sitten muotoutuneella linjallani. Sen verran on tässä kohdassa tarkennettava, että tarkoitan mainitsemillani linjoilla nk. suuria linjoja, eli elämän perusarvoja arkisissa koti- ja työasioissa koen olevani hyvinkin mukautuvainen ja muita kuunteleva. Niin, siis tänään opin jotakin uutta. Keskustelimme näet työn puitteissa miesasiaa oikein juurta jaksain pohdiskellen erästä poikien tukemiseen liittyvää problematiikkaa. Vastaavanlaisia matala- ja korkealentoisia keskusteluja käyn useiden miessakkilaisten (ja toki muidenkin) kanssa tuon tuostakin, ja yleensä perustelen näkökulmani edellä mainitsemaani sisäiseen isoon linjaan pohjautuen. Pyrin vääjäämättä (enkä läheskään aina tietoisesti) löytämään sellaisia perusteluja argumenteilleni, joiden avulla kanssahaastajani pitäisi ymmärtää, miksi ajattelen, kuten ajattelen, ja ennen kaikkea miksi mielestäni kyseinen suuri linjani on oikea. Tämä ääneen käyty keskustelu on kuitenkin pientä sen rinnalla, millaista keskustelua käyn sisälläni, jotta voisin varmistua siitä, että suuri linjani on edelleen oikea ja perusteltavissa. Siis kerran vielä; opin tänään jotakin uutta. Pysähdyin kuuntelemaan mahdollisemman avoimena, mitä toisella oli sanottavaa. Kesken kuuntelun tajusin, että hei, minähän tosiaan vain kuuntelen, enkä kuuntelun lomassa kuumeisesti pohdi, miten saisin vielä paremmin perusteltua omaa näkemystäni. Tämä oli kuitenkin vain pieni, sinänsä mukava, hetkeen liittyvä oivallus siis tämä kuuntelun onnistuminen. Merkittävintä (eli siis se, mitä opin) oli se, mitä kuulin, ja huomasin, että tuossa asiassa voisin, jopa sisimmässäni, olla valmis muuttamaan suurta linjaani. Mielenkiintoista. Kyseisestä asiasta kerron, ehkä, joskus toiste. * * * Seuraavaksi hieman tiedotusasiaa: Lokakuun alussa suljimme nettisivujemme keskustelufoorumin siellä esiintyneen asiattoman kirjoittelun takia. Sulkeminen oli sinänsä aika radikaali teko onhan keskustelufoorumi selkeästi suosituin osio kotisivuillamme. Sivuillamme käydään kuukausitasolla n kertaa, mikä on merkittävä määrä meidän kokoista järjestöä ajatellen. Päädyimme kuitenkin siihen, että sulkeminen on tässä kohdassa paikallaan ennen kaikkea selkeäksi merkiksi siitä, ettemme hyväksy toisten ihmisten epäkunnioittavaa kohtelua, vaikka kuinka olisimme asiakysymyksissä eri mieltä. Lisäksi totesimme, ettei meillä ole voimavaroja seurata nykymuotoisessa foorumissa käytävää keskustelua riittävän tarkasti, ja toisaalta keskustelufoorumimme formaatti on muutenkin aataminaikuinen (jos nyt nettiin liittyviä asioita sellaisiksi voi kutsua). Keskustelufoorumimme avataan uudessa formaatissa kehitystyön jälkeen. Ja hei, tulkaa kaikki kynnelle kykenevät mukaan viettämään Miesten viikkoa (jonka sisällöstä tarkemmin toisaalla tässä lehdessä) olisi jälleen hauska laittaa yhdessä miesten asioita järjestykseen oikein kasvotusten! Tomi Timperi toiminnanjohtaja 5 / 2005 Sivu 3

4 EROKRIISIAPUA MIEHILLE MUISTIINPANOJA RALF SUNDIN ALUSTUKSESTA MIESTEN KLUBI-ILLASSA Teksti: Tomi Timperi Ralf Sund toimi Miessakit ry:n Erokriisiapua miehille projektin työntekijänä helmikuusta elokuuhun Projektiaika on toki tuonut lisäarvoa Sundin tähän aihepiiriin liittyvään asiantuntemukseen, mutta suurin osa osaamisesta juontuu hänen omasta elämästä saamistaan kokemuksista, ja erityisesti siitä, miten omalle kohdalle sattuneet kokemukset ovat aktivoineet hankkimaan kasapäin lisätietoa voidakseen oikeasti jatkaa tärkeäksi kokemaansa isyyttään siten, ettei tarvitse suostua siihen rooliin, minkä nykyjärjestelmämme eroisille niin usein langettaa. Tämä on vaatinut kuitenkin paljon omatoimista työtä, jota kovin harvalla on mahdollisuus (tai edes ymmärrys) tehdä. Kuten Sund alustuksensa lomassa kertoi istuin iltaisin eduskunnan kirjastossa useita kuukausia lukemassa lakia. Erokriisiapua miehille projekti pyrkiikin mm. olemaan se apu ja tuki, jota miehet voivat saada kootusti ja selkeästi yhdestä paikasta. Ralf Sund kokee, että eroasioihin liittyvä lainsäädäntö on sanallisella tasolla suhteellisen hyvällä mallilla molempien osapuolen tasaarvoisen kohtelun näkökulmasta. Sukupuolesta johtuvan kohtelun vinoutuma näkyy kuitenkin orastavasti erilaisissa viranomaisohjeissa, kuten esimerkiksi siinä, miten naisille ja miehille tyypilliset lastenhoitotavat arvotetaan. Äitiyttä pidetään tärkeämpänä kuin isyyttä naisille tyypillisiä toimintatapoja tärkeämpinä kuin miehille tyypillisiä. Sukupuoleen liittyvä vinoutuma näkyy yhä selkeämmin yhteiskuntamme tarjoaman tuen käytännön toteuttajien tasolla, eli esim. sosiaali- ja opetussektorilla. Äitiyden merkitys muodostuu tärkeämmäksi, kun sosiaali- ja opetussektorin työntekijät ovat useimmiten naisia ja ymmärtävät paremmin toistensa tarpeet tämän pitäisi sinänsä olla ymmärrettävää, koska eihän esimerkiksi miehisissä hirviporukoissa osata huomioida naisten tarpeita, kun ei heitä siellä ole tarpeistaan kertomassa. Alustuksensa myötä Sund pyrki valottamaan sitä kuvaa, mikä hänelle on muodostunut niistä taustatekijöistä, jotka keskimääräistä enemmän vaikuttavat nimenomaan miesten erokokemuksiin ja reaktiotapoihin. Sund näkee, että miesten erokokemus on naisten vastaavaa keskimääräisesti rankempi, koska naiset ovat useammin paremmin valmistautuneita eroon ja sen seurauksiin. Kolme neljästä eroa hakevasta on nainen (osassa hakemuksista on toki eroava pariskunta nimennyt jommankumman hakijaksi yhteisestä sopimuksesta). Miehet eivät myöskään luontaisesti käy vastaavanlaista sosiaalista keskustelua lähipiirinsä kanssa siinä määrin kuin naiset. Yhteiskunnalliset tukirakenteet on rakennettu enemmän naisille ominaisista lähtökohdista käsin ja tuen antajat ovat useimmiten naisia. Sundin mukaan voidaan siis summata, että ne, jotka enemmän apua tarvitsevat, saavat sitä nykyjärjestelmässä vähemmän. Sivu 4 JÄSENTIEDOTE

5 Erokriisi on yksi merkittävimmistä henkilökohtaisista psyykkisistä shokeista. Tällaisessa tilassa pitäisi (tuen ollessa vaikeasti saatavissa) kyetä ratkaisemaan iso määrä asioita parhaalla mahdollisella tavalla. Ratkaistavia asioita ovat mm. lasten huoltajuus- ja tapaamiskysymykset, omaisuuden jaot, elatusmaksut, asumiskysymykset, jne. ja tunnekriisissä miehet usein ratkaisevat ongelmat suostumalla melkein mihin vain päästäkseen eteenpäin. Sundin mielestä olisikin viisainta, että ensimmäiset sopimukset määriteltäisiin aluksi lyhyemmälle ajalle ja niihin palattaisiin esimerkiksi vuoden kuluttua. Ralf Sund kannattaa laajavaikutteista yhteishuoltajuusrakennetta yhteisiin lapsiin liittyviä sopimuksia tehtäessä. Tällöin on kuitenkin tärkeätä, että yhteishuoltajuuden tulee pelata päivittäin. Tätä pitäisi tukea yhteiskunnassamme kautta linjan. Esimerkiksi kouluissa voisi pyrkiä teknisesti sinänsä helppojen luokkakohtaisten sähköpostilistojen luomiseen, jotta molemmat vanhemmat saisivat vaikeuksitta tietoa kouluun liittyvistä asioista (viestithän sinänsä voi lähettää piilokopioina, jottei tämä tuota yksityisyyssuojaan liittyviä ongelmia). Ongelmallisissa eron jälkeisissä suhteissa on usein nimittäin niin, että se, kenen luona lapsi ensisijaisesti asuu (useimmiten äiti), kieltää lapseen liittyvien tietojen antamisen muille, eikä tämä myöskään tuolloin välitä koulusta kotiin tulevaa informaatiota eteenpäin. Toinen vanhemmista jää omaan lapseensa liittyvissä asioissa uutispimentoon. Näennäisesti pienistä asioista tulee helposti kivitalon kokoisia ongelmia, vaikka näitä voisi välttää yhteishuoltajuuden todellisella tukemisella. Sundilla on ollut tapana huomauttaa, että nykyaikuisethan rakentavat yhä enenevässä määrin itselleen kahta kotia, joista toinen on se nk. kesämökki - nämä kaksi paikkaa edustavat aikuiselle erilaisia, tärkeitä arvoja. On toki selvää, että erokriisejä on monenlaisia, ja useat kykenevät ratkaisemaan asiat expuolisonsa kanssa erilleen ajautumisesta huolimatta. Eron kokee vuosittain kuitenkin kymmeniä tuhansia lapsia, miehiä ja naisia näiden lähipiireistä puhumattakaan. Ralf Sundin esityksen yleistettävä pääsanoma oli, että miehet tarvitsevat erityisesti heille suunnattua monitasoista tukea nyky-yhteiskunnassa erokriisistä selviämisessä. Isyyden tuoma tuki jää yhä enenevässä määrin jopa kokonaan pois erolapsilta, jotka kuitenkin tarvitsevat yhtäläisesti molempia vanhempiaan. Miessakit ry EROKRIISIAPUA MIEHILLE projekti-työntekijä Markku Valtonen puhelin (09) puhelinaika arkisin klo sähköposti erokriisiapua@miessakit.fi internet Yhden kodin mallia kannattavat perustelevat kantaansa mm. sanomalla, ettei lapsen psyyke kestä kahta kotia, ja etteihän aikuinen itsekään haluaisi asua kahdessa kodissa. Tähän 5 / 2005 Sivu 5

6 PATIKKASAKIN SU Kuvat: Markku Kedrin Sivu 6 JÄSENTIEDOTE

7 URI SYYSRETKI RUOVEDELLÄ SYYSKUUSSA / 2005 Sivu 7

8

9 5 / 2005 Sivu 9

10 MIESSAKIT RY MIESTEN VIIKKO Miessakit ry käynnistää tänä syksynä uuden tradition nimeämällä Isänpäivään päättyvän viikon vuosittaiseksi Miesten viikoksi. Ensimmäisenä vuotena viikon teemana ovat yhdistyksen toimintatarkoitus ja toimintamuodot. Jatkossa Miesten viikolle määritellään aina erillinen yleisteema, jonka myötä tuodaan esille tärkeäksi katsomiamme aiheita miesnäkökulmasta. Ajalla pidetään toimitiloissamme (Annankatu 16 B 28, Helsinki) Avoimet ovet joka päivä klo OHJELMA klo Pelasta mies Järjestöyhteistyötapaaminen Isäntä: Arto Tiihonen, Miessakit ry:n puheenjohtaja Miessakit ry:n Koulutussali (ilmoittautuminen Miessakit ry:n kautta) klo Miesryhmätoiminta INFO Isäntä: Esko Porola, Miessakit ry:n hallituksen jäsen Miessakit ry:n Koulutussali klo Lyömätön Linja INFO Isäntä: Pekka Jolkkonen, Miessakit ry:n väkivaltatyöntekijä Miessakit ry:n Koulutussali klo 9-13 Isyys on tätä ota tai jätä -seminaari Järjestäjät: Väestöliitto ja Miessakit ry Paasitorni, Helsinki (ilmoittautuminen Väestöliiton kautta) klo Erosta elossa INFO Isäntä: Markku Valtonen, Miessakit ry:n eroprojektin työntekijä Miessakit ry:n Koulutussali klo Jäsenistön 10-vuotistapaaminen Miessakit ry:n Koulutussali (ilmoittautuminen Miessakit ry:n kautta) klo Isänpäivätapahtuma Isäntä: Risto Björkman, Miessakit ry:n Helsingin yhdysmies Betania, Perämiehenkatu 13, Helsinki Tilaisuuksiin ei edellytetä ennakkoilmoittautumista, ellei erikseen mainita. Lisätietoja: Miessakit ry, puh. (09) , miessakit@miessakit.fi Sivu 10 JÄSENTIEDOTE

11 Kutsu ISÄ seminaariin ISYYS ON TÄTÄ - OTA TAI JÄTÄ - Kakkuun tarvitaan isäaineet Isyydestä puhutaan paljon, mutta mitä se oikeastaan on? Mitkä asiat siihen vaikuttavat ja kenelle se kuuluu, kuka sen määrittää ja päättää? Muun muassa näihin asioihin pyrimme löytämään vastauksia isänpäivän alla järjestettävässä Isyys on tätä ota tai jätä - seminaarissamme. Toista kertaa järjestettävä isäseminaari luotaa isyyden nykytilaa. Seminaarin järjestävät Väestöliiton Miehen Aika toiminta yhdessä Miessakit ry:n kanssa. Isäksi tuleminen, raskausajan ihmetykset, isä-lapsisuhteen rakentuminen, isyyden tuomat muutokset minäkuvaan ja ajanhallinnan kysymykset hämmentävät. Seminaarin tarkoituksena on saada kuuluviin miesten ääni isyydessä arjen tasolla. Aika: Torstai kello Paikka: Kokous- ja kongressikeskus Paasitorni (kokoushuone , Paasivuorenkatu 5A, Helsinki) Ohjelma 9.00 Asiaa isyydestä Toimitusjohtaja Helena Hiila, Väestöliitto 9.20 Moni kakku päältä kaunis - Tukeeko yhteiskunta isyyttä? Projektityöntekijä Samuli Koiso-Kanttila, Väestöliiton Miehen Aika Kun pikkuleipä kärähtää - Isän rooli aggressiokasvatuksessa Erityisnuorisotyöntekijä Jari Koponen, Parkki Isänpäiväkahvi Pala kakkua vai piece of cake - Isyyden tuki eron jälkeen Ralf Sund; Miessakit ry:n eroprojekti tule hyvä kakku - Isätoiminta osana perhevalmennusta Isätyöntekijät Timo Tikka ja Ilmo Saneri, Miessakit ry Ja sitten sulattelemaan Hallituksen puheenjohtaja Arto Tiihonen, Miessakit ry TERVETULOA! Tilaisuus on tarkoitettu kaikille, joita isyys puhuttaa; isille, vanhemmuuden kanssa työskenteleville ja muuten asiasta kiinnostuneilla. Seminaari on maksuton. Lisätietoja: Miehen Aika projektikoordinaattori samuli.koiso-kanttila@vaestoliitto.fi ja Miessakit ry:n toiminnanjohtaja tomi.timperi@miessakit.fi Ilmoittautuminen mennessäsähköpostitse: ilmoittautuminen@vaestoliitto.fi tai puhelimitse (09) / 2005 Sivu 11

12 Kursseja - Koulutusta - Tapahtumia SEPPO LAAKSO VUODEN DIAKONIATYÖNTEKIJÄKSI Teksti. Diakoniatyöntekijöiden liiton tiedote Diakoniatyöntekijöiden Liiton hallitus on valinnut vuoden 2005 diakoniatyöntekijäksi Leppävaaran seurakunnan aikuistyöntekijä Seppo Laakson. Laakso tunnetaan luovana ja idearikkaana työntekijänä, jolla on monipuolinen kirkollinen työhistoria ja laaja peruskoulutuksen jälkeinen koulutus. Seppo Laakso on kannustava esimerkki toimimisesta naisvaltaisella alalla, ja hän saa työtovereiltaan ja esimieheltään kiitosta hyvän työilmapiirin luomisesta. Hänellä on taito sekä suulliseen että kirjalliseen ilmaisuun ja hän on toiminut useita vuosia Diakoniatyöntekijöiden Liiton viestintäryhmässä. Vuonna 1956 syntynyt Seppo Laakso on pitkän linjan seurakuntatyöntekijä, joka valmistui seurakuntakuraattoriksi vuonna Hän on tehnyt diakoniatyötä kaikkien ikäryhmien parissa. Ensimmäiset työvuodet hän työskenteli Lemu-Askaisten seurakunnassa diakonina. Vuosina hän kehitti perhetyötä Harjavallan seurakunnassa ja hankki lisäkoulutusta aviopari- ja perhetyöhön sekä opiskeli retriitinohjaajaksi. Ennen Leppävaaran seurakuntaan siirtymistä hän toimi johtavana diakoniatyöntekijänä Nurmijärven seurakunnissa vuosina miehille. Laakso on ollut mukana myös Espoon kaupungin perhekeskusprojektissa kokeilemassa ja luomassa uutta perhevalmennusohjelmaa, erityisesti sen isäryhmiä. Pitkään on väitetty miesten olevan naisia heikompia omien ajatustensa, kokemustensa sekä tunteidensa tunnistamisessa ja ilmaisemisessa. Tiedän, että se on ollut ja on yhä totta monen kohdalla, mutta yksilö- ja pariterapiassa tai miesten ryhmissä kokemukseni ryhmiä ohjatessa on ollut päinvastainen. Miehet puhuvat niin tunteistaan, ajatuksistaan ja kokemuksistaankin, Seppo Laakso kertoo. Diakonia-lehden toimitussihteerin tointa Seppo Laakso on hoitanut vuoden verran. Hän on kirjoittanut kirjoja mm. Över gränser/yli rajojen - yhteispohjoismaisen diakoniakirjan Suomen osuuden sekä kirjat Kriisi ei kysy lupaa ja Perhe jonka sain. Hänen viimeisin miesten elämäntarinoita käsittelevän kirjan käsikirjoitus on kustantajien arvioitavana. Kesällä 2003 Seppo Laakso valittiin Leppävaaran seurakunnan aikuistyöntekijän toimeen. Tehtävä on ainutlaatuinen Suomessa. Laaksolle annettiin lupa tehdä itsensä näköistä työtä nopeasti kasvavan seurakunnan miesten parissa. Hän käynnisti alueella miessakit, jonka ryhmätoiminnassa pääosassa on mies itse ja hänen elämänkokemuksensa. Hän on järjestänyt saunailtoja kerran kuukaudessa paikallisessa hotellissa. Miesten areena puolestaan on foorumi, jossa eri alan asiantuntijoiden ja muusikkovieraiden johdolla puhutaan vakavasti tai viihteellä miehistä ja vain Sivu 12 JÄSENTIEDOTE

13 Kursseja - Koulutusta - Tapahtumia Miessakit ry JÄSENISTÖN 10-VUOTISJUHLA -TAPAAMINEN Miessakit ry järjestää perjantaina klo toimitiloissaan tilaisuuden, johon ovat Tervetulleita yhdistyksen jäsenet ja hallinto/toimihenkilöt (+ avec). Tilaisuus järjestetään nyyttäripohjalta, josta syystä osallistumismaksu on 10 / hlö. Rakennamme näin kasatuin varoin buffet-pöydän ruokajuomineen. Tilaisuuden tervetuliaispuheen pitää hallituksemme puheenjohtaja Arto Tiihonen, ja tarjolla on myös muistelomateriaalia vuosien varrelta. Mikäli joku teistä on halukas esittämään taitojaan esimerkiksi musisoinnin saralla, olethan yhteydessä toimistoomme!!! Tilaisuuden jälkeen voimme jatkaa yhdessäoloa etukäteen valitsemassamme helsinkiläisessä ravintolassa. Tulkaa kaikki mukaan vapaamuotoisen (myös pukeutumisen osalta) tapaamisemme tarkoitus on hyvin yksinkertainen: rento yhdessäolo ja kuulumisten vaihtaminen! Sitovat ilmoittautumiset mennessä puh. (09) , sähköposti miessakit@miessakit.fi. Osallistumismaksu peritään jälkikäteen. ISÄN IKÄVÄ Tyttäreni täytti viimeksi 16 vuotta. Lähetin lahjan ja onnittelut postin välityksellä. Seuraavana päivänä toki soitin onko lähetys mennyt perille. Tytär kertoi, ettei ollut millään saanut ketjua kaulaansa ahdistumatta, mutta viimein oli huomannut kyseessä olevan nilkkaketjun. Nauroimme makeasti tuolle vitsailulle, ja taas tunsin, ettei meidän välillä ole kuin hyvää yhteyttä. Kyynelehdin ilosta vielä muutaman kerran samana päivänä. Lähetän tyttärelleni kortin noin kolme kertaa kuussa hän vastailee noin kolme kertaa vuodessa. Olen nähnyt hänet viimeksi sairaalassa toisella paikkakunnalla. Olimme sopineet tapaamisesta. Ratsastuksen opettaja soitti isälle siis minulle vahingossa. Tyttäreni äiti oli aivan tuohtunut kun saavuin sairaalaan. Muistan ikuisesti, kun tytär heräsi ja sanoi ilahtuneena ISÄ. Annoin lahjakännykän, josta tyttäreni äiti oli myös vihainen. Pitäisikö minun kunnioittaa täydellisiä yksinhuoltajaäitejä, jotka eivät anna lastensa tavata omia isiään? Lastensuojeluviranomaiset väittävät molempien vanhempien olevan tosi tärkeitä lapsen kasvulle. He eivät kuitenkaan ole valmiita kuin perimään elatusmaksuja lakiin vedoten. Markku Alhorinne 5 / 2005 Sivu 13

14 Kursseja - Koulutusta - Tapahtumia JÄRVENPÄÄN MIESRYHMÄ ALKAA TAMMIKUUSSA Ikuiset suoritus- ja näyttöpaineet, pärjäämisen pakko ja kasvojen säilyttäminen ovat useimmille tuttuja. Moni mies on varmasti miettinyt, mitä sitä pelkää, kun ei uskalla sanoa mitä oikeasti ajattelee eikä olla sellainen kuin oikeasti on. Miesten kesken -ryhmä tarjoaa eväitä kasvuun ja oman elämän kysymysten pohtimiseen yhdessä muiden miesten kanssa. Ryhmä järjestetään Järvenpään työväenopiston ja Miessakit ry:n yhteistyönä. Miesryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa kahden viikon välein maanantai-iltaisin Ryhmän ohjaajana toimii Risto Salovaara. Miten ja milloin ilmoittaudutaan? Marraskuun lopussa voi ilmoittautua Järvenpään työväenopistoon: a. internetin kautta osoitteessa b. puhelimitse c. työväenopiston toimistossa, Mannilantie 4. Hinta: 5 euroa. Tapaamisillat: 9.1., 16.1., 30.1., 13.2., 27.2., 13.3., 27.3., MIESTEN YKSILÖTAPAAMISET Miessakit ry tarjoaa palvelumuotoa, jonka tavoitteena on tarjota toiminnastamme kiinnostuneille mahdollisuuden tulla yksin tapaamaan vapaaehtoistyöntekijäämme. Tapaamisen tarkoituksena on kartoittaa miehen henkilökohtaista tilannetta, tiedottaa tarkemmin Miessakkien toiminnoista, ja tarvittaessa muista sellaisista miehille suunnatuista toiminnoista, jotka tukisivat kutakin erikseen tämän henkilökohtaisessa elämäntilanteessa. Tapaamiset sopivat erityisesti sellaisille, jotka ovat epävarmoja toimintamme sisällöstä, ja/tai haluavat ensin henkilökohtaisen kosketuksen järjestöömme, ennen kuin päättävät liittymisestä esim. miesryhmään. 45 minuutin mittaisia aikoja on tarjolla vielä seuraavina päivinä: 8.11., aina klo 17 ja alkaen - tarpeen vaatiessa myös jokin muu aika sopien. Annankadun toimitiloissa pidettävät tapaamiset ovat maksuttomia. Yksilötapaamiset hoitaa vapaaehtoistyöntekijämme Jouni Linnankoski. Ajanvaraukset Miessakit ry:n toimistosta, (09) , miessakit@miessakit.fi. MIESFOORUMI TI KLO MIESSAKEISSA 1. Miehen elämän kipupisteet Pekka Virtanen 2. Suomalainen mies maahanmuuttajan miehen silmin Aldolmajid Hakki 3. Tämän päivän haasteet Samuli Koiso-Kanttila 4. Vuorovaikutus ja vertaistukiryhmä Mohsen Zakeri Sivu 14 JÄSENTIEDOTE

15 Kursseja - Koulutusta - Tapahtumia RYHMÄNOHJAUKSEN PERUSTEET Aika: Neljä koulutuspäivää klo & Paikka: Miessakit ry, Annankatu 16 B 28, Helsinki Ilmoittautumiset: mennessä Miessakit ry puhelin: (09) sähköposti: miessakit@miessakit.fi Osallistujat: 8-12 miestä aiempaa koulutusta/kokemusta ei tarvita Tavoite: Osallistujat saavat koulutuksen ryhmänohjauksen ja ryhmädynamiikan perusteista sekä välineitä miesryhmien kanssa työskentelyyn. Koulutuksen jälkeen koulutetuilla on mahdollisuus oman ryhmän kasaamiseen Miessakit ry:n miesryhmätoiminnan puitteissa sekä osallistumiseen pääkaupunkiseudun ryhmänohjaajien säännöllisiin tapaamisiin, joissa käydään läpi ryhmien vetämisestä saatuja kokemuksia ja niistä heränneitä kysymyksiä. Menetelmä: Koulutuksessa käytetään toiminnallisia menetelmiä, ja osallistujat työskentelevät myös henkilökohtaisella ja kokemuksellisella tasolla. Sisältö: 1. Ryhmän vaiheet (aloittaminen, kehittyminen, lopettaminen) 2. Ryhmäroolit 3. Ohjaajan roolimatriisi ja ohjaajana kehittyminen 4. Ryhmäilmiöitä 5. Miesryhmän erityislaatu (erilaiset miesryhmät, harjoituksia, miesten jutut) Hinta: 250 Valtuuston kokous Kouluttaja: Eero Julkunen, FK, PDO 5 / 2005 Sivu 15

16 MIESSAKIT RY:N YHDYSMIESVERKOSTO Miessakit ry ylläpitää valtakunnallista yhdysmiesten verkostoa paikallisen miestoiminnan tukemiseksi. Yhdysmiehiin voi olla yhteydessä tiedustellakseen tarkemmin yhdistyksen toiminnasta ja muista mahdollisista miehille suunnatuista palveluista. Miessakit ry Tomi Timperi ja Antti Alén Puh Espoo Jarmo Lindholm Puh Helsinki Risto Björkman Hämeenlinna Alpo Alhonsalo Puh Järvenpää Risto Salovaara Puh Lahti / Päijät-Häme Ilmo Saneri puh ilmo.saneri@phnet.fi Nurmijärvi Seppo Laakso Puh laakso.seppo@kolumbus.fi Somero Voitto Vieraankivi Puh voitto.tiimivalmennus@surfeu.fi Turku Pekka Anttila pejuan@utu.fi Vihti Markku Kedrin Puh / markku.kedrin@kolumbus.fi Helsinki Aaro Huhta aaro.huhta@helsinkilainen.com Hyvinkää Veikko Korhonen Puh veikko.korhonen@hyvinkaa.fi Joensuu Onni Voutilainen Puh onni.voutilainen@jns.fi Kuopio / Itä-Suomi Raimo Reinikainen Puh andracon@hotmail.com Mäntsälä Timo Naapuri Puh timo.naapuri@evl.fi Porvoo Martti Vilminko Puh martti@vilminko.net Tampere Simo Ollila Puh tremies@saunalahti.fi, Vantaa Kai Salmi Puh k.t.salmi@kolumbus.fi