nro 24 / Sibelius-Akatemia

Transkriptio

1 nro 24 / Sibelius-Akatemia

2 Sisältö Äänenkuljettaja nro 24/ Pääkirjoitus 4 Uutisia 5 Apurahoja 7 Keskustelua 10 Talokahveilla 12 Talon väkeä 14 Opintoasioita 15 Koulutusta 16 Konsertteja 17 Ylioppilaskunta 18 Ilmoitustaulu 24 Ruokalista Äänenkuljettaja on perjantaisin ilmestyvä Sibelius-Akatemian sisäinen tiedotuslehti. Toimitusneuvosto: Gustav Djupsjöbacka, Tuula Linsiö, Matti Perttula, Johanna Lassy ja Matias Harju. Toimitus: Tuulikki Väänänen ja Johanna Lassy Piirrokset: Lassi Rajamaa lassirajamaa@hotmail.com ISSN Kirjoitusohjeita Kirjoita pelkkää suoraa tekstiä ilman mitään muotoiluja: - ei sisennyksiä - ei alleviivauksia - ei versaaleja (ISOJA KIRJAIMIA) - lihavointia voit käyttää harkiten - erota otsikot ja kappaleet toisistaan välilyönnillä - ei logoja eikä laatikoita tekstin mukana Jos haluat juttuusi logon tai kuvan, lähetä sellainen erikseen tallennettuna tif-muotoon. Tallenna juttusi mieluiten rtf-muotoon. Toki myös docmuoto tai pelkkä sähköpostiviestikin käy. Lähetä juttusi viimeistään maanantaina os. tuulikki.vaananen@siba.fi. 2

3 Pääkirjoitus Arvioida ja tulla arvioiduksi Arviointi on laadun kehittämisen ydin. Sibelius-Akatemiassa arviointi on ollut aina arkipäivää opintosuorituksissa ja konserttitoiminnassa. Satunnaisesti arviointia on tehty erilaisten kyselyjen muodossa kuten ilmapiirikyselyt tai työyhteisötutkimus, niissä on arvioitu erityisesti johto ja johtamista. Tulosta on käsitelty julkisesti. Johtajat ovat yrittäneet ottaa opikseen - ehkä oppineetkin. Asiakaspalautetta kerätään toistaiseksi melko satunnaisesti. Niissä arvioidaan palveluhenkilöstön toimintaa. Opiskelijapalautteessa arvioidaan opettajien työtä. Edellä mainitut palautteet koskettavat enimmäkseen ryhmiä eikä niihin liity niin suurta henkilökohtaista latausta kuin uuteen palkkausjärjestelmään. Olemme siirtymässä monipuoliseen palautekulttuuriin. Muutos on niin suuri, että useimmille meistä se aiheuttaa vähintäänkin hämmennystä. Osaanko kuvata ja arvioida työtäni ja sen vaativuutta? Osaanko muodostaa oman käsitykseni omasta suorituksestani? Osaanko arvioida alaistani oikeudenmukaisesti? Osaanko pitää puoleni ja uskallanko olla eri mieltä? Osaanko ottaa vastaan kiitosta ja kehittämisehdotuksia? Tällaisia kysymyksiä voi risteillä mielessämme. Muutosta on odotettu, mutta kuitenkin se tulee nopeasti. Meitä on koulutettu ja valmennettu hyvin toimimaan uudessa järjestelmässä. Yliopisto on panostanut hankkeeseen paljon. UPJ-projektiryhmä tekee sinnikkäästi työtä kovassa aikapaineessa. Arviointiryhmät valmistautuvat omaan työhönsä. Luottamusmiehet tukevat jäsenistöään muutoksen edessä. Esimiehet ja henkilöstö valmistautuvat uudenlaisiin kehityskeskusteluihin. Koulutuksen tärkein anti ainakin minulle on ollut havainto siitä, että olemme kaikki mukana oppimisprosessissa, jonka tuloksena tiedämme entistä paremmin omat ja toistemme työt, asetamme työllemme tavoitteita ja arvioimme onnistumistamme. Opimme myös tunnistamaan onnistumiseen vaikuttavat tekijät nykyistä paremmin. Eija Somervuori Tässä prosessissa onnistuminen edellyttää meiltä kaikilta kypsää aikuisuutta, joka tarkoittaa arvostavaa, aidosti toisen työtä tukevaa ja eläytyvää kommunikaatiota. Sellaista, jota Esa Saarinen nimittää ylärekisteriksi. Meillä kaikilla on prosessissa niin paljon oppimista, että ainakin ensimmäisellä kerralla varmasti virheitäkin sattuu. Niitä varten järjestelmä perustuukin onnistuneesti lähtökohtaan, että kenenkään palkka ei laske. Kaikista kysymyksistä huolimatta edessä oleva aika tuntuu jännittävältä ja antaa luvan odottaa nykyistä toimivampaa ja vuorovaikutteisempaa työyhteisöä. Kun emme haavoita emme haavoitu. Eija Somervuori Palveluyksikön johtaja 3

4 Uutisia Juho Pohjonen Van Walsumille Nuorisokoulutuksesta kirja Juho Pohjonen on päässyt tunnetun kansainvälisen taiteilija- agentuurin Van Walsumin edustamaksi taiteilijaksi. Van Walsum kertoo uutisen maaliskuun tiedotteessaan, jossa mainitaan mm. Juho Pohjosen New Yorkin debyytti Carnegie Hallin Weill-salissa lokakuussa. Konsertti sai loistavat arvostelun New York Timesissa, jossa myös vuoden lopussa Juho Pohjosen konsertti mainittiin yhtenä New Yorkin merkittävimmistä musiikkitapahtumista vuonna Juho Pohjosesta tulee kolmas Van Walsumin edustama suomalainen muusikko; muut ovat Esa-Pekka Salonen ja Olli Mustonen. Juho Pohjosen tulevia esiintymisiä ovat neljä resitaalia Tanskassa tänä keväänä, syyskuussa resitaali Das Usedomer Musikfestival tapahtumassa Saksassa sekä tammikuussa 2006 Mozartin Pianokonsertto KV 271 Tanskan Radion Mozart-festivaalilla. Juho Pohjonen opiskelee Sibelius- Akatemiassa Hui-Ying Tawaststjernan johdolla. Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt emeritus vararehtori Tuula Kotilaiselle apurahan Sibelius-Akatemian nuorisokoulutusta käsittelevän kirjan kirjoittamista varten. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa nuorisokoulutuksen vaiheet 120 vuoden ajalta, sekä tarkastella sen merkitystä ja vaikutusta siellä opiskelleiden ja opettaneiden kannalta sekä myös Sibelius-Akatemian ja suomalaisen musiikkielämän kannalta. Aineiston keruussa suuri merkitys on haastatteluilla. Tuula Kotilaisen tavoitteena on saada kirja valmiiksi vuoteen 2007, jolloin Sibelius-Akatemia viettää 125-vuotisjuhlaansa. Ko. apuraha on tiede- ja taide-elämässä vaikuttaneille henkilöille suunnattu Eminentia-apuraha, joita jaettiin tänä vuonna ensimmäisen kerran. Saajia oli kahdeksan. Uutisesta kerrotaan Van Walsumin nettisivuilla: 4

5 Apurahoja 5

6 Apurahoja 6

7 Keskustelua Tietoisesti valittu linja? Pienarvokeskustelua Siban tällä hetkellä avoinna olevien virkojen virantäyttöselosteissa vain kolmessa kymmenestä taiteellisesta lehtorinvirasta sovelletaan kelpoisuusasetuksen 309/ pykälää, jossa virkaan vaaditaan tehtävän hoitamiseen vaadittavat taiteelliset ansiot ja riittävä opetustaito. Seitsemässä sen sijaan vaaditaan vähintään ylemmän asteen korkeakoulututkinto. Arkistosta saatujen tietojen perusteella oli virantäyttöselosteissa noin 10 vuotta sitten käytäntönä laittaa valintakriteereihin sekä muodollinen että taiteellinen pätevyys. Vai onko nykytilanteeseen ajauduttu epähuomiossa? Suurimpaan osaan talomme taiteellisista lehtoraateista ei kukaan entisistä opettajistani, Sandor Vegh, Norbert Brainin, Peter Schidlof tai Rainer Moog, kelpaisi tai olisi kelvannut hakemaan. Ei myöskään professorimme Ralf Gothóni eikä suurin osa tuntemistani maailman huippumuusikoista. Heistä kuitenkin valtaosa toimii professoreina maailman eri musiikkikorkeakouluissa. Vai onko linja talomme johdon tietoisesti valitsema ja tukema? Teemu Kupiainen En tiedä ovatko pienet arvot arvoja, mutta yksi sellainen on taas Sibelius-Akatemiassa kokenut ilmeisen häiriön. Suuren puhelinremontin yhteydessä tuskin tajuttiin vieläkään ottaa huomioon, kuinka tärkeä tuo ensimmäinen kontakti talomme ulkopuolelta maan ainoaan kunnioitettuun musiikkiyliopistoon on. Minusta keskus voi kernaasti vastata Sibeeelius-Akatemia tai joskus ohjailla hassuihin paikkoihin; melko pitkän jonotuksenkin sietää, etenkin kun verrataan yhteydenottoyrityksiin teleoperaattoreille. Sopeudun myös siihen että suuren puhelinuudistuksen myötä kännykkäni muuttui laatikoksi pöydälleni, johtoineen kaikkineen. Ehkä seuraava askel eteenpäin on pieni pyöritettävä kampi puhelimen kyljessä, jolla otetaan yhteyttä sentraalisantraan. No, olkoon kehitys sitten sellaista. Sopeudutaan, sillä konsultti lienee tutkinut asiaa ja tyytyväisyys vastaa normaalijakauman virhemarginaalisektorin boolen-lohkon jakaumaa. Purnaankin jyrkästi siihen muutokseen, jonka puhelimen jonotusääni on kokenut. Ulkomaita myöten minulle kehuskeltiin niiden kellojen helinää, joiden äärellä vastausta odoteltiin. Niiden historia ulottuu ensimmäiseen promootioon, jonka kunniaksi Jukka Tiensuu ne sävelsi. Sitten monin tavoin kekseliäs silloinen rehtori Lassi Rajamaa äkkäsi ne puhelimeen odotteluääneksi. Hyvin äkätty. Joskus kellot ovat olleet häveksissä, joskus niitä on monen iloksi kuunneltu. Nyt on toisin. Jonotusmusiikki on sitä samaa myymäläpoppista, jonka uhriksi ei voi olla kaikkialla joutumatta. Kun melko kohteliaasti asiaa päättäjiltä kyselin, minulle vastattiin, että siitä musiikista, joka Sibelius-Akatemian jonotusäänenä soi, siitä vastaa operaattori. No jopas. Tämä johtanee huvittavuuksiin mutta myös mahdollisuuteen varsin tylyistä visioista siitä, minkälaisen musiikin siivin Sibelius-Akatemia tervehtii vieraitaan. Kerron nyt heti, että kiellän kolmasti työpaikkani, kun joku kysyy minulta, miksi musiikkiyliopisto soittaa 7

8 jonottajille Jope Ruonansuun iskelmää: Riitta ja Topi, a-diudiu-diu-diu... En liioin halua kuulla, että tämä on taas sellainen asia, jolle ei kukaan voi mitään. Oliko moinen ulottuvuus edes esillä, kun asiasta neuvoteltiin uuden teleoperaattorin kanssa? Hyväksyttiinkö moinen neuvottelematta vai neuvottelun jälkeen? Pitääkö talomme operatiivinen johto asiaa mitättömänä nykertelynä? Onko Si-Ban asia ylimalkaan pohtia sitä, mitä musiikkia ja milloin ihmiset joutuvat kuuntelemaan? Tapani Länsiö, rivilehtori Puhelimen jonotusääni palaa entiseen Hyvä Tapani Länsiö, puhelinvaihteen uudistus tuotti meille kaikille yllätyksen, johon emme olleet huomanneet etukäteen varautua. Jonotusäänenä on nyt saatu kuulla operaattorin yleisesti käyttämää jonotusääntä, joka ei ollut Sibelius-Akatemian tilaama eikä meidän imagoamme tukeva. Asiaan onkin puututtu heti, kun epäkohta huomattiin. Jonotusääni tullaan ensi tilassa vaihtamaan Jukka Tiensuun tuttuun ja kiitettyyn musiikkiin, joka oli käytössä ennen uudistusta. Terveisin Tuula Linsiö viestintäpäällikkö 8

9 Puhelinuudistuksista ja puhelumaksuista Talon puhelimet on vaihdettu kännyköihin ja numerot vaihtuneet keskuksen ulkoistuksen takia. Tavoitettavuus paranee ja puhelinliikenteeseen menevät kulut pienenevät, sanotaan operaattorin mainoksessa. Vielä ei ole missään mainittu puheluiden hintoja. Operaattorin sivuilta ilmenee, että ulkoa soitettaessa hinnat ovat 0207-alkuiseen Sonera Cid-numeroon (sis alv 22 %) kiinteästä verkosta 8,21 snt/puh + 6,90 snt/min ja matkapuhelimesta 8,21snt/puh + 22,90 snt/min. Siis 1,40 mk/minuutti kun opettaja tai opiskelija kännykästä soittaessaan hoitaa juoksevia asioitaan! Olisi huomattavasti halvempaa soittaa pelkästään kännykkänumeroon (alkaen n. 6 snt/min)? Tämä edellyttää että yhteystiedoissa ilmoitetaan aina myös kännykkänumerot. Ilmankos operaattorin puhelinneuvonnassa kehotettiin välttämään cid-numeroiden ilmoittelua ja kertomaan pelkästään kännykkänumerot. Paljonko maksavat talon sisäiset puhelut (esim. 748), jotka ennen ovat olleet ilmaisia ja joita pystyi soittamaan esim. käytävillä ja palvelupisteissä olevista puhelimista toiseenkin taloon? Nyt ei ole olemassa yhtään täysin ilmaista puhelua, vaan operaattori saa kaikista sisäpuheluistakin jonkin siirtohinnan. Koskeeko tämä hinta myös talon kännyköillä talon toisiin (pitkiin, oikeisiin kännykkänumeroihin) soitettuja puheluita? Jos ei, tämä tarkoittaa sitä, että jokaista henkilöä kohden tulee olla kaksi numeroa: pelkkä lyhytvalinta (xxx) puheluita varten ja koko numero (xxx-xxx xxxx) tekstiviestejä varten. Jos taas koskee, ei mistään lyhytnumeroista talon sisällä tarvitse enää välittää. Asiasta on liikkunut ristiriitaisia tietoja. Uuden keskuksen toiminnasta ei voi paljon vielä sanoa. Ainakaan ensimmäinen kerta ei ollut lupaava: kun keskukselta kysyi, keltä voisi saada kommenttia Musiikkitalojuttuun Hesarissa, puhelu yllättäen katkesi. Seuraava keskusneiti alkoi luetella ihmisten nimiä, kenen kanssa soittaja haluaisi keskustella. Tälläiset suuret uudistukset vaikuttavat melkoisesti Sibelius-Akatemian sisäiseen toimintaan sekä julkiseen kuvaan. Olisi toivottavaa että näin suurista periaatteelisista uudistuksista ja niiden ajoituksista keskusteltaisiin talon sisällä kaikkien sidosryhmien kanssa. Tämä kritiikki on mitenkään kohdistu uudistuksen käytännön suorittamiseen, vaan talon toimintatapaan toimia keskustelematta mitään osastojen kanssa (vrt. kuljetusuudistuksen toteuttaminen kesäkuussa - onko rahat jo osastoilla?). Olisi aika avautua talon virallisen strategian mukaan! Jyrki Tenni vapaan säestyksen lehtori, Musiikkikasvatuksen osaston varajohtaja jyrki.tenni@siba.fi 9

10 Talokahveilla Miksi talokahvit eivät kiinnosta töölöläisiä? Viime viikolla pidetyt talokahvit, johdon ja akatemialaisten vapaamuotoiset keskustelutilaisuudet, toivat viime viikolla esille mielenkiintoisen havainnon: Pitäjänmäellä paikalla oli lähes viisikymmentä henkeä, Töölön ja keskustan väelle suunnatussa tilaisuudessa Töölönkadulla vain muutama. Miksi ihmeessä? - Onkohan niin, että P-talossa johdon läsnäolo on sen verran harvinaisempaa, että kahvit kiinnostavat sen takia, rehtori Djupsjöbacka pohtii. - Toisaalta, ei johto käy R-talolla sen useammin, eikä Töölönkadun talokahveista oltu kiinnostuneita. Kakusta kylläkin... Djupsjöbacka arvelee, ettei kyse välttämättä ole keskusteluhalukkuuden puutteesta, vaan kiireisistä aikatauluista. - Ellei aikaa laita allakkaan välittömästi kun juliste ilmestyy seinään, tilaisuus unohtuu helposti arkikiireiden keskellä, hän toteaa. Ylioppilaskunnan puheenjohtaja Ville Komppa arvelee, että opiskelijat eivät tule tilaisuuksiin, koska eivät koe niitä omakseen. Asiaa voisi Kompan mukaan auttaa se, jos Yokunta olisi mukana talokahvien tiedottamisessa, ja saisi agendalle itselleen tärkeitä aiheita. Ylioppilaskunnan oma koulutuspoliittinen keskustelutilaisuus helmikuun lopulla veti paljon väkeä, kun sen tiedotus kohdistettiin nimenomaan opiskelijoille. Kompan mukaan myös tila vaikuttaa talokahvien onnistumiseen. - Pitäjänmäellä ruokala varmasti keräsi luonnollisesti enemmän väkeä kuin Töölönkadun auditorio. Töölönkadulla paikkana voisi ehkä olla iso kokoushuone, jossa ovet olisivat auki, ja ovensuussa sisäänheittäjä. 10 Musiikkikasvattajien rahapula puhutti P-talolla Pitäjänmäen tilaisuudessa kuumaksi aiheeksi nousi musiikkikasvatuksen osaston rahatilanne. Keskustelijat kysyivät johdolta, mm. sitä, onko lyhyisiin ohjelmiin pakko ottaa uusia opiskelijoita, jos juuri ja juuri selvitään omista pitkän maisteritutkinnon opiskelijoita. Rehtori Djupsjöbacka toi vastauksessaan esille, että Mukan rahoituskriisin syyt on selvitettävä. - Mukalle on myönnetty lisärahoitusta. Osastolla on opetuksen määrä kasvanut, hän muistutti. - Osastolla on suuri päätäntävalta, budjetointivastuu on osastolla. Yliopiston tukirahoitus ei korjaa osaston tekemien päätösten seuraamuksia. Palveluyksikön johtaja Eija Somervuori lisäsi, että yliopiston rahanjakomallia kehitetään koko ajan. Rahanjakomallin avulla tutkitaan osastokohtaisia tuntikustannuksia, joissa on suuria heittoja. Vararehtori Apajalahden muistutti lisäksi, että Mukan sisäänoton pienentäminen ei lisäisi Mukan rahoitusta vaan pienentäisi sitä, kun paikat menisivät muille osastoille. Tiedotus ja aikataulut aiheena T-talolla Valintatietojen myöhäinen julkaiseminen sai ylioppilaskunnan edustajilta kritiikkiä Töölönkadun talokahveilla. Valintaopas julkaistiin tänä vuonna vasta helmikuun puolella, ja englanninkielinen opas vielä tätäkin myöhemmin. - Ihmisille tuli hätä, kun valintaperusteita ei alkanut kuulua, opiskelija kertoi. Vararehtori Apajalahti otti kritiikin vastaan ja myönsi, että prosessissa ei ollut tänä vuonna kehumista.

11 - Valintaperusteiden päättäminen oli myöhässä, minkä vuoksi opastakaan ei voitu tehdä ajoissa. Tänä vuonna järjestään ensimmäistä kertaa kaksiportainen haku, mikä sotki vanhan järjestelmän. Työtapa, jossa valintoja valmistellaan kaikilla osastoilla, vaatii kehittämistä, Apajalahti totesi. Keskustelussa nousi myös esille Akatemian sisäinen viestintä ja syksyllä avautuva intranet Sonetti. Opiskelijat toivoivat sinne mm. kurssitutkintokalenteria. Paikalla ollut yliopistopappi toivoi, että intranetin keskustelupalstat avaisivat työ- ja opiskeluyhteisöä entisestään. - Ehkä keskustelua käydään jatkossa enemmän Sonetissa kuin talokahveilla, rehtori veikkasi. T-talon auditorio kumisi talokahveilla tyhjyyttään. Kysymyksiin olivat vastaamassa vararehtori Hannu Apajalahti, rehtori Gustav Djupsjöbacka ja palveluyksikön johtaja Eija Somervuori. Teksti ja kuva: Johanna Lassy ps. Lisätietoa Sonetista löytyy osoitteesta 11

12 Talon väkeä Ulkomaanvaihdossa kotimaassa Suur-Tukholmassa, Sollentunan kunnassa sijaitsee Edsbergin linna. Linnassa toimii Ruotsin kuninkaallisen musiikkikorkeakoulun kamarimusiikkiin erikoistunut yksikkö. Vanha linna hienostolähiössä meren rannalla antaa upeat ja ainutlaatuiset puitteet musiikinopiskeluun: korkeat huoneet puulattioineen, kattokruunuineen ja kaakeliuunineen eivät kuulu tyypilliseen musiikkikorkeakoulumaailmaan. Pianisti Salla Karakorpi aloitti opiskelut Edsbergissä syksyllä Linnassa opiskelevan suomalaisen sellistiystävän kuvaukset huokuttelivat Karakorven hakemaan instituuttiin. - En lähtenyt Ruotsiin kenenkään tietyn opettajan perässä, paikka vaikutti muuten niin uskomattomalta, Karakorpi toteaa. Hakuprosessi Edsbergiin on hänen mukaansa erilainen esimerkiksi Akatemian pääsykokeisiin verrattuna. Teoria- ja kuuntelukokeet muistuttavat paljon suomalaisia vastineitaan, mutta soittohetki on omanlaisensa. - Koetilanne on epämuodollinen. Kappaleet saa jopa soittaa loppuun asti, Karakorpi hymyilee. Teoriakokeen ja kahdenkymmenen minuutin soittonäytteen jälkeen jo samana iltana kerrottiin, ketkä olivat saaneet jatkopaikan. Opiskeluyhteisönä Edsberg on pieni, mutta kansainvälinen. Opiskelijoita oli viime vuonna yhteensä 24 ja heistä suomalaisia kahdeksan. Lisäksi joukkoon mahtui muusikoita muista pohjoismaista ja Venäjältä. Linnassa opiskelee ainoastaan viulisteja, altisteja, sellistejä ja pianisteja, kutakin ryhmää suunnilleen yhtä paljon. Erikoisen paikasta tekee kamarimusisoinnin painotus; sisään voi hakea jopa kamariyhtyeenä. Esimerkiksi suomalainen UTA-kvartetti opiskelee Edsbergissä. Tyypillinen opiskelupäivä Edsbergissä alkaa aamiaisella linnan yhteisessä keittiössä; ruoka valmistetaan itse ostetuista tarpeista eikä ruokalaa ole. Harjoitusluokkiin ei tarvitse jonottaa, jokaiselle linnassa opiskelevalle pianistille löytyy oma flyygelihuone. - Omien solististen tuntien lisäksi viikolla on kamarimusiikkitunteja, kamarimusiikkipianistitunteja ja duotunteja. Käytännössä opetuksen määrällä ei ole mitään rajoja. Välillä 12 Salla Karakorpi voi lukea sähköposteja ja rentoutua vaikkapa pelaamalla tietokoneella. Edsbergin teorianopetuksessa korostetaan yksilöllisyyttä ja käytännönläheisyyttä. Kaikki opetus on henkilökohtaista ja läksyt käsittelevät usein harjoiteltavana olevia kappaleita. Tyypillinen teorialäksy olisi vaikkapa oman kadenssin tekeminen klassiseen konserttoon. - Tämä lisää opetuksen kiinnostavuutta. Toisaalta suuremmassa yhteisössä, esimerkiksi Sibelius-Akatemiassa tällaisen opetuksen järjestäminen yksinkertaisesti maksaisi liikaa, Karakorpi vertailee. Sosiaaliselle Karakorvelle sopeutuminen kansainväliseen muusikkoyhteisöön oli helppoa. Samaan aikaan Edsbergissä opiskelevien muiden suomalaisten ansiosta joukossa

13 myös isosisko Tiina koti-ikävä ei päässyt vaivaamaan liikaa. Myös sujuva kielitaito helpotti sopeutumista ulkomaille. Karakorvelle ruotsi ei tuottanut ongelmia, vaikka vanhoista koulutodistuksista olisi voinut muuta olettaa: - Yläasteella ruotsinnumeroni oli kuutonen. Kahden Edsbergissä vietetyn vuoden aikana opin kuitenkin ikäänkuin luontaisetuna sujuvan ruotsin. Kielikylvyssä käytännön taidot on pakko oppia. Opiskelu Edsbergissä kuulostaa kamarimusiikista kiinnostuneille musiikinopiskelijoille täydelliseltä opiskelupaikalta. Karakorpi päätti kuitenkin hakeutua kolmen vuoden kandidaatintutkinnon viimeiseksi vuodeksi Sibelius-Akatemiaan vaihto-opiskelijaksi. Mikä sai nuoren pianistin palaamaan barokkilinnasta Suomeen? - Ihmiset Edsbergissä tulivat todella läheisiksi kahden intensiivisesti yhdessä vietetyn vuoden aikana, mutta yhteisö on loppujen lopuksi melko pieni. Eikä linnassa asuminen ole normaalia musiikkielämää, vaikka ikävöinkin täällä Akatemiassa linnan mahtavia tiloja. Karakorpi pitää vaihto-oppilasvuosia erittäin tärkeänä osana muusikon kehittymistä. Ulkomailla ymmärtää konkreettisesti muiden maiden musiikkikulttuurien rikkaudet ja kun ottaa etäisyyttä kotimaahan, näkee sen uudessa paljastavammassa valossa hyvässä ja pahassa. Myös kansainvälisten suhteiden luomisesta on hyötyä. Karakorpi kertoo soittavansa jo toista kesää ruotsalaisilla musiikkifestivaaleilla. Vuosi tai pari ulkomailla on siis usein panostus tulevaisuuteen. - Haluan luoda uraa Ruotsissa ja muualla ulkomailla, mutta ennenkaikkea kotimaassani. Täällä minulla on myös mahtava opettaja, Erik T. Tawastjernan oppilas kertoo. Teksti ja kuva: Kuisma Eskola 13

14 Opintoasioita Prof. Endre Wolfin mestarikurssi viulisteille ! Aktiivioppilaiksi pyrkivät voivat ilmoittautua sähköpostitse tiistaihin mennessä osoitteeseen Laita hakemukseen yhteystietosi, kurssilla mahdollisesti soitettavat kappaleet sekä maininta mestarikursseista, joille olet viimeksi kuluneen vuoden aikana osallistunut. Perustele lyhyesti, miksi juuri sinut tulisi valita aktiivioppilaaksi. Osallistujat tullaan valitsemaan yhteistyössä prof. Wolfin kanssa. Kurssilaisten tulee tarvittaessa järjestää pianisti itselleen. Mestarikurssille valituille ilmoitetaan henkilökohtaisesti mahdollisimman pian ilmoittautumisajan päätyttyä. Kurssi pidetään R-talolla. Kaikki halukkaat tervetuloa kuuntelemaan! Kamarimusiikkikurssi Kallio- Kuninkalassa Opettajina Mark Gothoni, Teemu Kupiainen, Martti Rautio ja Marko Ylönen. Ilmoittautumiset ja lisätiedot matti.leisma@siba.fi Pianistit huomio! Kysymyksiä suomalaiselle pianistille: Aiotko tutustua Sibeliuksen pianokappaleisiin? Oletko soittanut niitä? Oliko niitä helppoa vai vaikeaa lähestyä? Mitä kappaleen pianistisuus/epäpianistisuus on? Suomalaisen pianistin kysymyksiä: Mitkä ovat Sibeliuksen pianistiset aakkoset? Mistä johtuu, että Sibeliuksen pianokappaleiden nuottikuva ei ilman muuta suggeroi esiin oikeata klaveerikaikua (Tawaststjerna)? Miten pedaalin-käyttö vaikuttaa Sibeliuksen pianosatsin luonteeseen? Pianistin suomalaisia kysymyksiä: Minkälaiset ovat Sibeliuksen musiikillisen ilmaisun ulottuvuudet? Ovatko Sibeliuksen pianotuotannon eniten soitetut kappaleet parhaita ja parhaimmat eniten soitettuja? Onko Sibeliuksen pianokappaleilla pedagogista arvoa? Näitä kysymyksiä puidaan (ja joihinkin tarjotaan vastaustakin) Sibelius-luennoilla maanantaina torstaina klo luokassa T-313. Juhani Alesaro puhuu, soittaa, näyttää kalvoja ja huhkii taululla. Omien nuottien mukaan ottaminen suotavaa (varsinkin Metsälampi op. 114 nro 3 kaikkine painovirheineen). Tilaisuudet kuuluvat kaikille pianopedagogiikkaopiskelijoille ja niistä saa auskultointimerkinnän. Tervetuloa! 14

15 Koulutusta Hae valtakunnalliseen TieVieasiantuntijakoulutukseen (15 op, ) TieVie on valtakunnallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutusta tarjoava virtuaaliyliopistohanke, joka kouluttaa tvt:n opetuskäytön asiantuntijoita korkeakouluihin. TieVie-asiantuntijakoulutuksessa syvennytään tietoja viestintätekniikan sovellusmahdollisuuksiin korkeakouluopetuksen kehittämisessä. Koulutusta toteuttaa viiden yliopiston muodostama verkosto. Verkostossa ovat mukana Oulun yliopisto (koordinaattori), Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Teknillinen korkeakoulu ja Turun yliopisto. Verkoston tarjoama koulutus on tarkoitettu kaikkien Suomen yliopistojen henkilökunnalle. Koulutus on yliopistojen henkilökunnalle maksutonta Koulutuksen tavoite ja sisällöt Koulutuksen tavoitteena on syventää ja laajentaa osallistujien tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön asiantuntemusta heidän omassa työssään. Koulutus antaa valmiuksia toimia esimerkiksi tvt:n opetuskäytön kouluttajana, konsulttina, ohjaajana, koulutussuunnittelijana, tukihenkilönä ja verkoston koordinaattorina tai toimijana. Koulutuksen myötä osallistujat saavat valmiuksia myös opetuksen ja työyhteisön kehittämiseen. Asiantuntijuuden kehittymistä tukee erityisesti mahdollisuus kokemusten ja tiedon jakamiseen yli korkeakoulurajojen sekä mahdollisuus verkostoitumiseen. Tarkastelun kohteena koulutuksessa ovat pedagoginen, teknologinen ja organisatorinen kehittäminen korkeakoulussa. Teknologinen kehittäminen kulkee näkökulmana koko koulutuksessa. Koulutuksen sisältöihin integroidaan myös opetuksen laadun näkökulmaa. Koulutuksessa ei opetella yksittäisiä teknisiä taitoja. Kohderyhmä TieVie-asiantuntijakoulutus on suunnattu korkeakoulujen henkilöstölle, jolla on aiempaa koulutusta (esim. TieVie-koulutus, 5 ov) tai kokemusta tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöstä tai jolla on muuten hankitut perustiedot tieto- ja viestintätekniikan soveltamisesta opetuksessa tai muissa työtehtävissä. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kysymyksiä pohtivat monet eri toimijat korkeakouluissa riippumatta siitä, kuuluuko heidän työnkuvaansa opetusta, suunnittelua, hallinnointia tai johtamista. Koulutuksen kohderyhmään kuuluvien toimijaryhmien kehittämiskohteita tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä voivat olla esimerkiksi - tvt:aa hyödyntävän opetuksen laatu osana opetuksen laatua, - laitoksen / yksikön opetus tvt:aa hyödyntäen, - tvt:n opetuskäytön henkilöstökoulutus omassa korkeakoulussa, - verkostoitunut opetus esimerkiksi kansallisessa tai kansainvälisessä verkostossa, - maisteriohjelmat, - tvt:n opetuskäytön strategiatyö ja strategian toimeenpano ja - tvt:n opetuskäytön tuki tai teknologiset ratkaisut. Koulutukseen hakeminen Koulutuksen tarkempi kuvaus ja ilmoittautumislomake löytyvät osoitteesta Hae koulutukseen mennessä. Lisätietoja Matti Jordman Sibelius-Akatemian innovaatiokeskus puh

16 Konsertteja Muutoksia edellisessä Äänenkuljettajassa olleisiin tietoihin: Sibelius-Akatemia Oratoriostudion konsertti su on klo Saksalainen kirkko. Su Taidekoti Kirpilän lied-konsertissa esiintyvä Vuokko Saariaho on mezzosopraano. ti klo / Orkesterisoittimet Konserttisali /Liput 10/7 e Merit Palas 27 vuotta ensikonsertista Merit Palas, viulu Jussi Siirala, piano Teemu Kupiainen, alttoviulu Kari Lindstedt, sello Lasse Lagercrantz, kontrabasso J.S. Bach Mozart Schubert ke klo Kampin palvelukeskus Mirka Arola, laulu Anna Kuvaja, piano Hahn Massenet - Chopin ke klo Wegelius-sali, Sibelius-Akatemia, Töölönkatu 28, Vapaa pääsy Heikki Rautasalon sello-oppilaiden matinea ke klo / Docmus ja Organo scolare Saksalainen kirkko ½Vapaa pääsy Marc-Antoine Charpentier: Leçons de ténèbres Hiljaisen viikon valitusvirsiä Laulu- ja soitinyhtye Plein-jeu joht. Kati Hämäläinen to klo Finlandia-talo / Vapaa pääsy Urkumatinea Kirkkomusiikin osaston opiskelijat esiintyvät. to klo / DocMus Kamarimusiikkisali /Vapaa pääsy Seeli Toivio, sello Elina Vähälä ja Linda Hedlund, viulu Lilli Maijala, alttoviulu Roi Ruottinen, sello Kalle Toivio ja Valeria Resjan, piano Romberg Beethoven Duport Lutoslawski Boccherini to klo Feeniks-klubi, Pohjoinen Rautatienkatu 9 K-18, Vapaa pääsy pe klo Orkesterisoittimet Järvenpää-talo, Sibelius-sali Liput 10/7 e (Lippupalvelu) Sibelius-Akatemia Sinfonietta joht. Tero Latvala Kari Tikkala, fagotti Sallinen - Mozart - Schubert Yhteistyössä Järvenpään kulttuuritoimen kanssa la klo Luokka R-525 Cembalopedagogiikan harjoitusoppilaiden konsertti Luvassa on cembalonsoiton lisäksi myös laulua ja tanssia. Kaikki kiinnostuneet tervetuloa! la klo ½ nuorisokoulutus Ackté-sali, Töölönkatu 28 / vapaa pääsy Nuorisokoulutuksen lauantaimatinea su klo Urho Kekkosen museo Sisäänpääsy 4 / 3 e Keidas-opiskelijakonsertti Sari Anneli Mäkelä, laulu Jonna Laine, klarinetti Maija Parko, piano su klo Konserttisali, Vapaa pääsy Pohjoinen Rautatiekatu 9 Ralf Gothonin kamarimusiikin mestarikurssin päätöskonsertti nro1 16

17 Ylioppilaskunta YO-kunta tiedottaa Hae rahallista tukea! Haalarit tulossa! Rehtori on varannut taiteellisen toiminnan innovaatiohankkeisiin euron määrärahan. Sen avulla tuetaan osastojen rajoja ylittävää taiteellista yhteistyötä ja projekteja, jotka edistävät vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Lisäksi etsitään uusia tapoja hyödyntää teknologiaa taiteen tekemisessä. Tilaa oma SAY-haalari! Tilauslistat löytyvät ylioppilaskunnan ilmoitustauluilta kaikilta taloilta. Tilaus on sitova ja se on tehtävä mennessä. Laita listaan nimi, koko, puhelinnumero ja sähköpostisoite. Koot ovat xs - xxl. Sovitushaalarit löytyvät asti T-talon yo-kunnan huoneesta ja P-talon yo-kunnnan huoneesta. Tukea voivat hakea Sibelius-Akatemian opiskelijat ja opettajat. Tukea saavilla hankkeilla on mahdollisuus päästä esiintymään Sibelius-Akatemian ensimmäisillä festivaaleilla Jos on kysyttävää, ota yhteyttä Elisa Himankaan: tai elisa.himanka@siba.fi Toimi heti! Vapaamuotoiset hakemukset hanke-esittelyineen viestintäpäällikkö Tuula Linsiölle mennessä kirjallisesti tai sähköpostitse. Yhteystiedot: Tuula Linsiö, T-242, p tai , tuula.linsio@siba.fi Ylioppilaskunnan toimisto on avoinna pääsääntöisesti ma - to klo pe klo osoite: Töölönkatu 28 (4. krs.) Helsinki puhelin (09) , sisäpuhelimella 773 kotisivu: sähköposti etunimi.sukunimi@siba.fi say-ps@siba.fi (pääsihteeri) say-pj@siba.fi (puheenjohtaja) 17

18 Ilmoitustaulu Hakuaika Sibelius-Akatemiaan perus- tai nuorisokoulutuksen opiskelijaksi päättyy tiistaina klo Myös koulutusohjelman, pääaineen ja pääinstrumentin vaihtoa hakevat jättävät hakemuksensa tähän mennessä. Hakuaika ei koske jatko-opiskelijaksi, ylimääräiseksi tai vaihto-opiskelijaksi hakevaa. Hakulomakkeita saa Sibelius-Akatemian toimitalojen palvelupisteistä aukioloaikoina. III Yksi Chopinin etydi Alle 16-vuotiaat eivät soita toccata-sävellystä (II), vaan kaksi Chopinin etydiä. Ohjelman kokonaiskesto saa olla korkeintaan 30 min. Kilpailussa jaetaan 3-10 palkintoa ja mahdollisia tunnustuspalkintoja. Kilpailuun ilmoittaudutaan mennessä palvelupisteistä syyslukukauden 2005 alusta saatavalla lomakkeella. Helmi Vesa kilpailu 2005 Seuraava Helmi Vesa pianokilpailu järjestetään Sibelius-Akatemian konserttisalissa. Kilpailuun saava osallistua Sibelius-Akatemian läsnä oleviksi ilmoittautuneet esittävän säveltaiteen koulutusohjelman piano-oppilaat, jotka eivät ole suorittaneet perustutkintoa, ja nuorisokoulutuksen piano-oppilaat. Kilpailussa kolme kertaa perustutkintoa suorittavana palkittu ei voi osallistua enää kilpailuun. Kilpailuohjelmisto I Yksi Beethovenin sonaatti II Yksi seuraavista teoksista: Alfredo Casella: Toccata op. 6 Carl Czerny: Toccata C-duuri op. 92 Claude Debussy: Toccata (Pour le piano) Einar Englund : Introduzione e toccata Goffredo Petrassi: Toccata Sergei Prokofjev Toccata C-duuri op. 11 Françis Poulenc: Toccata op. 48 Maurice Ravel: Toccata (Le tombeau de Couperin) Robert Schumann: Toccata C-duuri op. 7 Camille Saint-Saëns: Toccata op. 111 nro 6 18 Lisätietoja saa kilpailutoimikunnan puheenjohtajalta Juhani Lagerspetziltä (p ) ja kilpailutoimikunnan sihteeriltä Anna Krohnilta (p ). Soiva Akatemia / Orkesterisoitinten osaston syksyn 2005 konsertit haettavana! Toimita ehdotuksesi konsertiksi torstaihin mennessä! Konserttiehdotukset tulee toimittaa seuraavassa muodossa: 1. kokoonpano / esiintyjä 2. cv:t 3. tarkat ohjelmatiedot 4. mahdolliset toiveet konserttiajasta ja -paikasta Orkesterisoitinten osaston konserttitoimikunta tekee esityksen syksyn 2005 konserteista huhtikuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen neuvotellaan erikseen konserttien ajankohdasta ja muista käytännön asioista. Rehtori tekee lopullisen päätöksen syksyn 2005 konserttitoiminnasta toukokuussa.

19 Puutteellisia hakemuksia ei käsitellä. Ehdotukset sähköpostilla tai kirjallisesti Päivi Koivulalle, R Tutustu Optimaan! Sibelius-Akatemiassa on muutaman vuoden ajan käytetty Discendum Optima-verkkoympäristöä opetuksessa ja projektitoiminnassa. Käyttäjiä on tällä hetkellä lähes 300. Ympäristö tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet muun muassa aineistojen jakeluun ja ryhmätyöskentelyyn tietoverkkoa hyödyntäen. Optimaan ja sen käyttöön Sibelius-Akatemiassa voi tutustua seuraavan kerran keskiviikkona klo T-talon isossa kokoushuoneessa. Tilaisuus on suunnattu erityisesti opettajille, jotka eivät vielä ole käyttäneet verkkoa opetuksessa, mutta kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita. Ilmoittautuminen viimeistään tiistaina allekirjoittaneelle. Henkilöstöhallinto tiedottaa Lukuvuodelle sijoittuvien opetushenkilökunnan virkavapaus-hakemusten toivotaan olevan osastonjohtajilla mennessä. Tämän jälkeenkin niitä toki myönnetään, mutta ne, jotka jo tietävät haluavansa jäädä virkavapaalle - myös osittaiselle - voisivat hakemuksensa jo jättää. Tämä helpottaa tulevan lukuvuoden opetuksen suunnittelua. Samalla muistutetaan, että - osastonjohtajalla on oikeus myöntää ns. harkinnanva raista virkavapautta enintään vuodeksi - osastoneuvosto myöntää vuotta pitemmät, mutta enin tään kahden vuoden pituiset virkavapaudet - hallitus myöntää yli kahden vuoden pituiset virkavapau det. Henkilöstöhallinto Matti Jordman Sibelius-Akatemian innovaatiokeskus puh. 401 Kokoonnumme rukouksen ja Raamatun lukemisen merkeissä keskiviikkoisin alkaen klo 15 T-talolla luokassa 429. Otathan oman Raamatun mukaan! Tervetuloa! Ostinaton nuottialennusmyynti Nuottikauppa Ostinaton jokakeväinen alennusmyynti on tänä vuonna maaliskuun päivä. Alenuotteja löytyy kaikille kokoonpanoille ja muutenkin moneen lähtöön. Mukana on myös puhuttelevat 1 euron -löytölaatikot. Ja niin kuin aina tämän sortin tapahtumissa, parhaat viedään päältä! Tervetuloa! 19

20 Ilmoitustaulu 20

21 21

22 Ilmoitustaulu Myydään Mestarikurssi Myynnissä käytetty Nikon FM2 filmikamera, ostettu Sibelius-Akatemialle v Lisälaitteet: - vaihto-objektiivi Nikon Micro-Nikkor 55 mm 1:2,8 - vaihto-objektiivi Tamron SP :3,5-4,2 - salamalaite Starblitz PRO-5000 GTZ TWIN, myydään yhtenä kokonaisuutena. Nähtävänä P-talolla sopimuksen mukaan. Sitovat tarjoukset mennessä suljetussa kuoressa kirjaamoon, kuoreen merkintä Kameran myynti. Lähtöhinta 150 euroa. Maija-Liisa Kipinoinen p.674 ( ) Paul Edmund-Davies saapuu Helsinkiin vierailulle Kyseessä on Verne Q. Powell Flutes, Inc. -yhtiön ja Soitin Laine Oy:n järjestämä tapahtuma. Vierailun yhteydessä järjestetään pe 15.4 Sibelius-Akatemialla mestarikurssi, johon mahtuu viisi aktiivioppilasta sekä passiivioppilaita. Powellin huiluista on näyttely kyseisellä viikolla Soitin Laineen Helsingin liikkeessä osoitteessa Pohjoinen Rautatiekatu 11. Mestarikurssin aktiivioppilaaksi haluavat voivat lähettää sähköpostia maaliskuun loppuun mennessä osoitteeseen: teemu.korpikoski@soitinlaine.fi. Kurssimaksu on 40 euroa. Stipendium Vera och Greta Oldbergs Stiftelse Sibelius-Akatemian opettajat ja virkailijat ryn vuosikokous SAOVin vuosikokous pidetään tiistaina klo T-talon kokoushuoneessa. Tarjoilua. Kaikki jäsenet tervetuloa. Johtokunta Stiftelsens ändamål är att främja vetenskaplig forskning inom de humanistiska, sociala och ekonomiska vetenskaper genom utgivande av stipendium till historiker, socialforskare, nationalekonomer, statsvetenskapare, pedagoger eller litteraturhistoriker med nordisk orientering. Stipendier kan sökas av medborgare i Danmarks, Finland, Norge eller Island för forskning i Sverige. Styrelsen vill i år särskilt uppmuntra ansökningar med inriktning på Musiken som kulturarv i Norden. Ansökan skall vara styrelsen tillhanda senast 30 april 2005 och skickas till: Vera och Greta Oldbergs stiftelse SEB Enskilda Banken Stiftelser & Företag, ST-S Stockholm Sverige 22

23 23

24 Ruokalista P-talo Ma Chili con carne, riisi (L) Kuskus-kasvispihvit, sipulikastike, perunaa (VL) Pinaattikeitto + keitetty kananmuna Puolukka-rahka, vaniljakastike Ti Paistettu sei, kananmunakastike, perunasose (LP) Porsaan grillipihvi, perunasose, kurkku-ananassalsa (LP) Tomaattikastike, pastaa, parmesanraaste (VL) Omenainen aurajuustokeitto (VL) Karpalokiisseli Ke Makkaragulassi, keitettyä perunaa (L) Silakkapihvit, tilli-kermaviilikastike, perunaa (VL) Paprika-herkkusienipizza (LP) Hedelmärahka to Broileria talon tapaan, keitetty riisi (VL) Lihakeitto (VL) Peruna-herkkusienimusaka (VL) Porkkana-kirvelikeitto, leipäannos (L) Rommi-rusinamousse Pe Jauhelihapihvi, pippuri-kermakastike, perunaa (L) Mantelinen broilerileike, kermaperunaa, bearnaisekastike, kasvis Kreikkalainen kasvispata, riisiä Tonnikalasalaatti (L) La Naudanlihaa punaviinikastikkeessa, riisiä (VL) Sipuli-tomaattivuoka (L) R-talo Ma Lihakeitto (L) Kirjolohikiusaus (L) (VL) Kiinankaali-kasviskääryleet (L), perunaa, puolukkahillo Oskarin leike Ti Katkarapukasari (VL), riisiä tai perunaa Smetanaporsasta (VL), riisiä tai perunaa Tofua kasviksia ja nuudeleita (L) Pippuripihvi (VL) Ke Makkarakeitto (L) Broileripastaa (L) Yrttipihvit (L), kermaperunat (VL) Pariloitua porsasta (L), maustevoi To Hernekeitto (L), letut ja mansikkahillo Kirjolohipihvit (L), muusia, tillikastike (L) Kasvis-juustopiirakka (VL) Juusto-ananasleike (VL) Pe Jauhelihakeitto (L) Pyttipannu, paistettu muna (L) Mozzarelakuorutteinen kasvisvuoka (VL) Porsaan leike, aurajuustokastike (VL) T-talo Ma Broileripyörykät, currykastike, riisi (VL) Peruna-juustopihvit, kesäkurpitsamuhennos (L) Seitä venäläisittäin, peruna (VL) Mandariinirahka Ti Kanaa kermakastikkeessa, kurkumariisi, mustaherukkahillo (VL) Tomaatti-kasvispiirakka (L) Juuressosekeitto, leipäannos (VL) Uunikirjolohta, chili-kermaviilikastike, peruna-parsakaalilisäke, leipäannos ja ruokajuoma Ke Uunimakkaraa, perunasose, ruskea kastike (VL) Espanjalaista uunimunakasta, tomaattisalsaa (L) Maksa-porkkanastroganoff, perunasose, puolukkahillo (VL) Puolukka-omenat, kermavaahtoa To Carbonarakastike, pastaa (myös VL) Tuore-tomaattikastiketta, pastaa (L) Parsakaalikeittoa, leipäannos (VL) Kukkoa viinissä, jasmiiniriisi, leipäannos ja ruokajuoma Hedelmäkiisseli, kermavaahtoa Pe Jauhelihapihvi, pippuri-kermakastike, peruna (VL) Kikherne-bataattipataa, riisi (L) Tonnikala-perunavuokaa (VL) Minttu-jogurttihyytelö La Palermon kinkkukastike, pastaa (VL) Gruusialainen kaalivuoka (VL) 24