Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (36) Kaupunginhallitus Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (36) Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:00-18:20 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja Leila Savolainen, 1. varapuheenjohtaja Neeta Röppänen, 2. varapuheenjohtaja Harri Auvinen Nelli Berg-Väänänen Heidi Komulainen Jukka Pulkkinen Minna Reijonen, varajäsen, klo Hetti Rytsy Tapio Tolppanen Taisto Toppinen Muut saapuvilla olleet Petteri Paronen Jarmo Pirhonen Markku Tervahauta Markku Rossi Irja Sokka, klo Heikki Vienola Sirpa Lätti-Hyvönen Kirsi Soininen Tapio Räsänen, klo Juha Romppanen, klo Mikko Aro kaupunginjohtaja, esittelijä palvelualuejohtaja palvelualuejohtaja valtuuston puheenjohtaja valtuuston 2. varapuheenjohtaja kaupunginsihteeri strategiajohtaja markkinointijohtaja suunnittelujohtaja yleiskaavajohtaja II kaupunginsihteeri, pöytäkirjanpitäjä Asiat 54-69

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (36) Allekirjoitukset Pekka Kantanen puheenjohtaja Mikko Aro pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopiossa, kaupunginhallituksen kokoushuoneessa, Heidi Komulainen Jukka Pulkkinen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopiossa, kaupunginkansliassa, Mikko Aro Pöytäkirjanpitäjä

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (36) Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien 54 58, osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Muutosta ei voi hakea valittamalla :iin 59 62, koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :ien osalta liite A

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (36) Käsitellyt asiat Nro Liite/ Otsikko Sivu viite* 1 54 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Kuopion kaupunkikeskustan Master Plan Lausunto Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavaehdotuksesta Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Tilakeskuksen toimintasäännön vahvistaminen ja konsernipalvelun 15 toimintasäännön muuttaminen 7 60 Kertaluontoinen konserniavustus Itä-Suomen Huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymälle Irtaimiston vahinkovakuutukset vuonna Kallaveden Työterveyden johtokunnan valitseminen toimikaudeksi Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan valinta vuosiksi Pohjois-Savon aluepelastuslautakunnan valitseminen vuosille Alueellisen jätelautakunnan (Savo-Pielisen jätelautakunta) valitseminen 25 vuosille Jäsenen valinta maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen maaseutulautakuntaan 27 vuosille Jäsenen nimeäminen poliisin neuvottelukuntaan vuosille Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelujen suunnittelu- ja työohjelmat sekä kaavoituskatsaus Kh:n tiedonantoja 33 Muutoksenhaku Liite A kuntalain mukainen oikaisuvaatimusohje / kaupunginhallitus 36

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (36) 54 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (36) 55 Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat kaupunginhallituksen jäsenet Heidi Komulainen ja Jukka Pulkkinen. Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin kaupunginhallituksen jäsenet Heidi Komulainen ja Jukka Pulkkinen.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (36) 56 Asianro 2566/ /2012 Kuopion kaupunkikeskustan Master Plan 2025 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Master Plan 2025 ei ole oikeusvaikutteinen kaava, vaan pidemmän tähtäimen strateginen suunnitelma, jossa luodaan Kuopion keskusta-alueelle kehittämisen suuntalinjat seuraavalle kymmenvuotiskaudelle. Keskusta-alueen strateginen suunnitelma on ns. kokonaisuuden haltuun ottava tavoitesuunnitelma, jossa eri alueille on määritelty kehittämisteema sen nykyisistä lähtökohdista. Suunnittelualueena ovat keskusta ja sen lähialueet ulottuen aina Savilahteen saakka. Alue on jaettu kolmeen kehittämisvyöhykkeeseen. Työn tarkoitus on jatkaa keskustan vetovoiman parantamista luomalla visio, strategia ja kehittämisen linjat. Suunnitelma on yksi keskustan osayleiskaavan taustaselvityksistä, ja tässä työssä tarkastellaan toiminnallisia elementtejä maankäytön suunnittelun pohjaksi. Työssä kootaan alueella parhaillaan käynnissä olevat hankkeet ja suunnitel-mat, määritetään maankäytöllisesti ja toiminnallisesti kehittämistä vaativat alueet, selvitetään kaupunkikuvaa ja toiminnallisuutta sekä laaditaan suunnitelma kehittämistavoitteista kärkihankkeineen. Eri hankkeilla pyritään edistämään yhdenmukaista tavoitetta, eikä päällekkäisiä tai eri kehityssuuntaan tähtääviä toimenpiteitä tehtäisi tiedostamatta. Master Plan 2025 ohjaa toteutussuunnittelua, mutta siinä ei esitetä teknisiä tai muita yksityiskohtaisia suunnitteluratkaisuja. Suunnitelman valmistelu ja vuoropuhelu on ollut laaja. Työryhmässä on ollut edustus Kuopion kaupungin eri palvelualueilta, Kuopion matkailupalvelu Oy:stä ja Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys ry:stä. Seuraavana toimenpiteenä on suunnitelman laittaminen Kuopion kaupungin internetsivuille mahdollisia kommentteja varten. Saatujen palautteiden ja kommenttien pohjalta suunnitelmaa tarkistetaan tarvittavilta osin ja tarkistettu suunnitelma tulee kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Master Plan asia on esitelty kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa Esitys Esitän, että kaupunginhallitus hyväksyy Master Plan 2025 suunnitelman siten, että se laitetaan tiedoksi mahdollisia kommentteja varten. Liitteet /2012 MasterPlan raportti (jaetaan kokouksessa läsnä oleville) Valmistelija Juha Romppanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (36) Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy yleiskaavajohtajan esityksen. Päätös Yleiskaavajohtaja Romppanen selosti asiaa. hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen.

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (36) 57 Asianro 3628/ /2012 Lausunto Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavaehdotuksesta Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Pohjois-Savon liitto pyytää Kuopion kaupungin lausuntoa Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavaehdotuksesta. Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava koskee koko maakuntaa. Kaavassa osoitetaan seudullisesti merkittävät potentiaaliset tuulivoimapuistojen alueet sekä muutoksena Kuopion seudun maakuntakaavaan ja Pohjois-Savon maakuntakaavaan päivitetty Kuopion lentoaseman melualue sekä melualueella sijaitsevien maankäyttövarauksiin kohdistuvat muutokset. Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavaehdotukseen sisältyy 19 potentiaalista tuulivoima-aluetta. Näistä Kuopion alueelle sijoittuvia tuulivoima-alueita ovat Pieni Neulamäki, Suuri Palonen, Linnanmäki, Etelä-Kinahmi ja Rahasmäki. Tutkittuja alueita on ollut kaikkiaan 79. Valintaan ovat vaikuttaneet teknistaloudellista soveltuvuutta, maisemavaikutuksia, linnustoa ym. koskevat selvitykset. Tuulivoima-alueiden lisäksi maakuntakaavassa osoitetaan Kuopion lentoaseman päivitetty melualue. Nykyinen melualue perustuu 1999 laadittuun meluselvitykseen ja sen ennusteeseen vuodelle Päivitetty meluselvitys ottaa erityisesti huomioon sotilasliikenteen muuttumisen. Esitys Esitän, että kaupunginhallitus hyväksyy liitteen mukaisen tuulivoimamaakuntakaavaehdotusta koskevan lausunnon. Liitteet /2012 Kaupungin lausunto /2012 Tuulivoimamaakuntakaavaehdotuksen aineistoa Valmistelija Juha Romppanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy yleiskaavajohtajan esityksen. Päätös Yleiskaavajohtaja Romppanen selosti asiaa. hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen.

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (36) 58 Asianro 3519/ /2012 Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta ja kehittämispäällikkö Heikki Helve Valtiovarainministeriö on päivätyllä kirjeellään pyytänyt lausuntoa luonnoksesta kuntarakennelaiksi yleisesti sekä erityisesti seuraavista kysymyksistä: selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä; esityksen sisältämistä määräajoista ja menettelyistä; valtioneuvoston toimivallasta päättää kuntajaon muuttamisesta; yhdistymisavustuksen ehdoista ja määrästä; sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevien linjausten mukaisesti. Lausunnot tulee toimittaa viimeistään mennessä valtionvarainministeriöön. Esitys Esitämme, että Kuopion kaupunki lausuu luonnoksesta kuntarakennelaiksi seuraavaa: Yleiset huomiot Esitys kuntarakennelaiksi pohjautuu aikaisempaan kuntajakolain määrittelemään lainsäädäntöön. Lähtökohtana tätä voidaan pitää hyvänä, sillä kuntajakolaista on kunnissa käytännön kokemusta ja kyseistä lainsäädäntöä on kehitetty kuluneiden vuosien aikana. Lainsäädännön tulee olla selkeää ja sen laaja-alaiset kytkennät muihin kuntien toimintaa ja taloutta ohjaaviin lakeihin ja normeihin tulee ottaa huomioon. Esitetty luonnos kuntarakennelaiksi on päälinjoiltaan oikean suuntainen. Esitetyt peruslinjat ovat kannatettavia, joskin esitys sisältää vielä useissa kohdin tarvetta tarkentaa lain sisältöä. Yleinen tavoite vahvoista, toiminnallisesti luontevista alueista muodostuvista kuntarakenteista on kannatettava. Toteutuessaan tavoite tukee alueiden kehittämistä, kansalaisten yhdenvertaista kohtelua ja luo toiminnalliset edellytykset turvata niin perus- kuin erityistason palvelut riittävän kattavalla väestöpohjalla ja erikoistuneen henkilöstön osaamisella. Kuntarakennelain ja siihen liittyvien taloudellisten ohjausvälineiden ei tule heikentää laajentuvien kuntien alueilla lähipalveluiden saavutettavuutta suhteessa tilanteeseen, jossa toiminnallisen alueen kunnat itsenäisinä kykenisivät niitä tuottamaan.

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (36) Kuopion kaupunki korostaa kuntarakenteiden muutoksessa lähidemokratian ja osallisuuden monipuolisen vahvistamisen tärkeyttä. Kuntarakennelain sisällössä tulee nostaa esille mahdollisuudet tukea ja edistää näiden toimintojen kehittämistä. Kuntarakennelain kanssa keskeinen kuntien toimintaan vaikuttava kokonaisuus on kuntien ja valtion välinen valtionosuusjärjestelmä ja sen uudistaminen. Yhdessä kuntien tehtävien määrittämisen kanssa nämä muodostavat kokonaisuuden, jonka toteuttamiseen uuden kuntarakenteen tulee ensisijaisesti tähdätä. Kuopion kaupunki korostaa tämän kokonaisuuden kriittistä tärkeyttä. Tässä lausunnossa keskitytään vain kuntarakennelain sisältöön ja siinä esitettyihin linjauksiin. Selvitysvelvollisuus ja selvitysperusteet Esitys kuntarakennetarkastelun selvitysvelvollisuudesta muodostuu kolmesta kuntien toiminnan kannalta keskeisestä osa-alueesta. Nyt esitetyssä muodossa ne käytännössä merkitsevät lähes kaikkien Suomen kuntien tarvetta tarkastella kuntansa tilannetta. Kuopion kaupungin näkökulmasta tilanne ei ole ongelmaton. Keskeisimmän toiminnallisen alueen kuntien kohdalla tavoite tarkastella kuntarakennetta on perusteltu. Esitetyt selvitysvelvollisuuden perusteet tukevat tätä tavoitetta. Kuopion kaupunki katsoo erityisesti yhdyskuntarakenteen, työpaikkaomavaraisuuden ja työssäkäynnin kriteereiden olevan tärkeitä ja oikein määriteltyjä alueen kilpailukyvyn ja tulevaisuuden kehittämisen kannalta. Palveluiden tarkastelussa tulee väestömääräkriteereiden lisäksi ottaa huomioon ihmisten arki ja toiminnallisen alueen sisäinen dynamiikka. Siksi palveluiden käytön ja saatavuuden tarkastelu yhdyskuntarakenteen ja työssäkäynnin kannalta yhtenäisellä toiminnallisella alueella tulee sisällyttää tarkasteluvelvollisuuteen väestöpohjasta riippumatta. Kuopion 2000 luvulla toteutuneet neljä toiminnallisen alueen sisäistä kuntaliitosta (Vehmersalmen ja Karttulan kuntien sekä Nilsiän kaupungin yhdistymiset Kuopioon ja Maaningan kunnan yhdistymispäätös, joka tapahtuu ) ovat laajentaneet merkittävästi Kuopion kaupungin aluetta. Mikäli tarkastelunäkökulmana ovat nykyiset maakuntarajat, niin väestötavoitteiden täyttymiseksi Kuopion tulisi osallistua lukuisten uusien naapurikuntien kanssa tehtäviin selvityksiin, vaikka kyseiset kunnat eivät kuuluisikaan Kuopion luontaiseen toiminnalliseen alueeseen. Tällaisen kaksitahoisen tarkastelun tekeminen toiminnallisesti keskeisen alueen kuntien ja alueellisesti Kuopioon rajoittuvien kuntien kanssa samanaikaisesti vaatii huomattavan paljon aikaa ja henkilöresursseja keskuskaupungin näkökulmasta. Annettu aikataulu ei mahdollista näin kattavan ja laajan selvityksen tekemistä vuodenvaihteen aikana. Tarkastelua tässä laajuudessa ei myöskään voi tehdä ilman, että kuntien taloudellisen pohjan tulevaisuudenkuva on tiedossa. Toiminnallisesti keskeisen ja yhtenäisen alueen kuntarakenteen selvittäminen annetussa aikataulussa on mahdollista, joskin haastavaa. Sopivampi ajankohta yhdistymisesitysten käsittelemiseksi olisi kesäkuu Päätösaikataulun pidentämisellä ei olisi merkitystä erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisen esitettyyn aikatauluun.

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (36) Selvitysalueesta poikkeamisen osalta lainsäädännön ei tule sallia kaupunkiseutujen ydinalueen jakautumista toiminnallisesti kahteen kokonaisuuteen. Tämä voisi johtaa tilanteeseen, jossa yhden luontaisen alueen sisälle muodostuisi kaksi lain edellyttämän väestömäärän täyttävää kuntaa ja joka mahdollistaisi tulevaisuuden kannalta epäjohdonmukaisen yhdyskuntarakenteen muodostumisen. Tältä osin esitettyä poikkeamisperusteen kirjausta tulee selkeyttää. Muilta osin poikkeamisen periaatteisiin Kuopion kaupungilla ei ole huomautettavaa. Valtioneuvoston toimivalta Kuopiolla ei ole huomautettavaa valtioneuvoston päätösvaltaan esitetyssä muodossa. Kuopion kaupunki haluaa kuitenkin korostaa, että vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan liittäminen toiseen kuntaan tulee sisältää ongelmissa olevan kunnan osalta talouden tervehdyttämiseen liittyviä toimenpiteitä. Kunnan, johon erityisen vaikeassa asemassa oleva kunta liitettäisiin, tulee saada osakseen talouden näkökulmasta tilannetta kestäväksi tekeviä valtion tukitoimenpiteitä enemmän kuin nyt esitetyn yhdistymisavustuksen lisäosan. Tällaisia toimia voisivat olla tilanteen huomioiminen valtionosuusjärjestelmässä tai erillisenä muutostukena määrätyn riittävän pitkän ajan. Yhdistymisavustuksen ehdoista ja määrästä Kuntien yhdistyminen aiheuttaa aina välillisiä määräaikaisia lisäkustannuksia. Esityksen linjaus, jossa valtio tukisi tehtäviä yhdistymisselvityksiä, tulee mahdollistaa jatkossa myös kuntien oman selvitystyöhön irrotetun henkilöstön kulut. Yhdistymisavustusten kautta tapahtuva yhdistymisprosessin ja palveluiden yhteensovittamisen tukeminen on tärkeä väline valtion taholta. Yhdistymisavustusten avulla voidaan helpottaa, nopeuttaa ja edistää toimia, joilla tulevaisuuden kannalta kestävää uudistuvaa palvelurakennetta ja sitä tukevia toimintajärjestelmiä kehitetään. Avustusten jakoperustetta on yksinkertaistettu ja siten esitystä voidaan pitää hyvänä. Yhdistymisprosesseja, jotka ovat selvästi toisistaan irrallisia ja niiden toteuttamiset ovat olleet ajallisesti ja päätöksenteollisesti täysin erillisiä ei tule lukea avustuksia vähentäviksi monikuntaliitoksiksi. Tulkinta voi pahimmillaan johtaa tilanteeseen, jossa kuntien yhdistymistä pitkitetään jotta edellisen, täysin erillisen liitoksen, vaikutus ei vähentäisi myönnettäviä avustuksia. Valtionosuuksien menetyksen kompensoiminen tulee tehdä selkeäksi ja läpinäkyväksi. Tarkastelu tulee tehdä palvelutasoisesti, eli esimerkiksi perusopetuksen harvan asutuksen menetykset tulee täysimääräisesti huomioida. Kuopion kaupunki korostaa, että kuntarakenteiden muutostarkastelun yhteydessä tulee olla käytettävissä selkeät taloudelliset perustiedot kuntien tulopohjaan vaikuttavista tekijöistä. Edellä esitetyissä näkökulmissa on useissa kohden kiinnitetty huomiota toiminnan ja talouden kokonaisuuteen. Esitetyt näkökohdat tulee uudistuksen jatkovalmistelussa ottaa huomioon.

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (36) Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana on peruspalveluiden vahvistaminen ja peruslinjauksena se, että laajenevan perustason järjestämis- ja rahoitusvastuu on kunnilla. Erikoissairaanhoidon sisällyttäminen vahvan peruskunnan muuhun järjestämisvastuuseen on Kuopion kaupungin mielestä tärkeää. Sosiaali- ja terveyspalvelujen, erityisesti erikoissairaanhoidon kustannuskehityksen, ja siitä seuraavien rahoitusongelmien jatkuminen nykyisellään uhkaa koko yhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia toteuttaa tavoitteena olevaa peruspalvelujen ensisijaisuutta ja vaikuttavaa ennaltaehkäisyä ja siten kansalaisten yhdenvertaisuutta. Järjestämis- ja rahoitusvastuun kokoaminen nykyistä suuremmille väestöpohjille on Kuopion kaupungin näkökulmasta tärkeää ohjauksen, tuottavuuskehityksen, kustannusvaikuttavuuden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden rationaalisen palveluverkoston kehittymisen näkökulmasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellinen kehittäminen liittyy keskeisesti kuntarakenne- ja rahoitusmallitarkasteluun. Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden lisäksi myös erikoissairaanhoidon järjestäminen samassa kokonaisuudessa on välttämätöntä. Erityisvastuutason (ERVA) aseman, valtuutuksen ja päätöksentekojärjestelmän tulee olla selkeitä. Tällä kokonaisuudella (järjestäjätahot, eli vahvat peruskunnat ja/tai ERVAt) tulee olemaan oleellinen merkitys tulevien rakenteiden toimivuuteen ja vahvojen peruskuntien mahdollisuuksiin ohjata kyseisiä toimintoja ja palveluita. Kuopion kaupunki esittää, että nykyistä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä muutettaisiin siten, että se mahdollistaa ns. keskuskaupunkimallin toteuttamisen. Keskuskaupunkimallissa sairaanhoitopiirien tehtävät siirtyisivät nykyisten sijaintikaupunkiensa hallintaan. Keskuskaupunkimallissa vahvalla peruskunnalla on järjestämisvastuu erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden järjestämisestä. Tämä malli mahdollistaa nykyistä saumattomamman yhteistyön erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden välille. Demokratian näkökulmasta tämä mahdollistaa toiminnan yksiportaisen ohjauksen ja päätöksenteon. Keskuskaupunkeihin muodostettaisiin yhteislautakunta yhteistoiminta-alueen kuntien edustajista, joka järjestää koko alueen väestölle kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut. Mallissa sairaalat ja toimintayksiköt voidaan organisoida kunta-, kuntayhtymä-, liikelaitos tai osakeyhtiömallilla hyödyntäen myös täydentävänä monituottajuuden mahdollisuuksia. Erityisvastuualuetoimintojen (ERVA) järjestämistä varten niihin kaupunkeihin, joiden organisaatioihin yliopistosairaalat siirtyvät, perustetaan monijäseniset toimielimet valmisteluhenkilöstöineen. Toimielimiin kootaan edustus koko ERVA-alueelta. ERVA-toimielin päättää erikoissairaanhoidon yhteistoimintasopimuksesta ja työnjaosta. ERVA-toimielin edustaa järjestämisvastuuta ilman tuotantovastuuta/velvoitetta. Kuopion kaupungin mielestä sosiaali- ja terveyspalvelut tulee järjestää vahvojen peruskuntien toimesta seuraavalla tavalla: 1. Vahva peruskunta järjestää perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut. 2. Keskussairaaloiden sijaintikaupungit järjestävät perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon keskussairaalatasoiset palvelut (sisältää vastuukuntamallilla tuotetut palvelut tasolle 1)

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (36) 3. Yliopistosairaaloiden sijaintikaupungit järjestävät perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon yliopistosairaalatasoiset palvelut (sisältää vastuukuntamallilla tuotetut palvelut tasoille 1 ja 2). Kuopion kaupunki pitää ensisijaisena järjestämis- ja rahoitusvastuun ja niihin liittyvän organisoinnin selkiyttämistä ja riittävää väestöpohjaa (vähintään asukasta). Palvelutuotanto voidaan järjestää julkisen sektorin (vahva peruskunta, keskuskaupunki) omana tuotantona monituottajamallilla täydennettynä. Edellä kuvatulla mallilla turvataan ennakoivan terveyttä ja hyvinvointia edistävän näkökulman huomioon ottaminen kaikessa kunnallisessa toiminnassa ja sosiaali- ja terveyspalvelutuotannon integrointi muiden kunnallisten palveluiden kanssa kokonaisuutena. Kuopio ei pidä erillisen ylikunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisorganisaation (esim. sote-alueen) luomista omaa kaupunkiseutuansa koskien ensisijaisena vaihtoehtona. Liitteet /2012 Lausuntopyyntö kuntarakennelakiluonnoksesta /2012 Liite 1 Lakiluonnos perusteluineen /2012 Liite 2 Kuntauudistuksen eteneminen /2012 Liite 3 Kuntauudistuksen muiden hankkeiden eteneminen /2012 Liite 4 Esitys linjauksiksi Valmistelija Markku Tervahauta Heikki Helve puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy palvelualuejohtajan ja kehittämisjohtajan esityksen sekä esittää sen edelleen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. Päätös Kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Sokka poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana. hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen. Varajäsen Reijonen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (36) 59 Asianro 840/ /2013 Tilakeskuksen toimintasäännön vahvistaminen ja konsernipalvelun toimintasäännön muuttaminen Kaupunginlakimies Vesa Toivanen Kaupunginkanslia Kaupunginvaltuusto on kumonnut tilahallinnon johtokunnan johtosäännön ja sen nojalla annetun tilakeskuksen toimintasäännön. Samalla tilahallinnon tehtävät siirrettiin alkaen kaupunginhallituksen tehtäviin. Tilahallintoa koskevien tehtävien tarkempi järjestely, kuten tarvittavat delegoinnit ja tilakeskuksen organisaatio tehdään puolestaan kaupunginhallituksen vahvistamalla toimintasäännöllä. Tilakeskus organisoidaan toimintasäännöllä erillisenä taseyksikkönä kaupunginhallituksen alaisuuteen osaksi konsernipalveluja. Konsernipalveluun muodostuu samalla uusi vastuualue: konserniohjaus ja tilapalvelut. Vastuualuetta johtaa konserniohjausjohtaja. Vastuualueella on kaksi palveluprosessia: konserniohjauksen tuki ja tilapalvelut/tilakeskus omana taseyksikkönään. Järjestely edellyttää siten muutosta myös konsernipalvelun toimintasääntöön, jossa viitataan tilakeskuksen toimintasääntöön. Lisäksi konserniohjauksen vastuualueelle siirretään omistajaohjaukseen ja kaupungin hankintoihin liittyvät tehtävät. Nyt vahvistettava uusi tilakeskuksen toimintasääntö pohjautuu kumottuun tilakeskuksen toimintasääntöön ja käytännössä aiempi toiminta jatkuu pääosin samana lukuun ottamatta eräitä päätösvallan siirtoa ja tekstimuotoiluja koskevia osia. Tilakeskuksen toimintasääntö vahvistetaan laajuutensa vuoksi erillisenä toimintasääntönä, joka kuitenkin edellä mainituin tavoin täydentää konsernipalveluiden toimintasääntöä. Toimintasääntöjen muutos on tarkoitus tulla voimaan lukien. Esitys Esitän kaupunginhallitukselle, että lukien 1. konsernipalvelun toimintasäännön 3 muutetaan kuulumaan seuraavasti: Konsernipalvelun vastuualueet Konsernipalvelu muodostuu seuraavista seitsemästä vastuualueesta: - talous- ja strategiapalvelu, jota johtaa strategiajohtaja - työnantajapalvelu, jota johtaa henkilöstöjohtaja - strateginen maankäytön suunnittelu, jota johtaa yleiskaavajohtaja - tietohallinto, jota johtaa tietohallintojohtaja - kaupunginkanslia, jota johtaa kaupunginsihteeri - toiminnan arviointi ja sisäinen tarkastus, jota johtaa arviointijohtaja - konserniohjaus ja tilapalvelut, jota johtaa konserniohjausjohtaja

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (36) Vastuualueiden jakaantumisesta palveluyksiköihin ja niiden yksityiskohtaisemmista tehtävistä päättää kaupunginjohtaja. 2. konsernipalvelun toimintasääntöön lisätään uusi 12 a kuulumaan seuraavasti: 12 a Konserniohjaus ja tilapalvelut Konserniohjaus ja tilapalvelut vastaa omistajaohjauksen operatiivisesta tuesta, kaupunkitasoisesta hankintojen koordinoinnista ja ohjauksesta sekä kaupunkitasoisesta toimitilajohtamisesta. Vastuualueen tehtäviin kuuluvat: - omistajapoliittisten tavoitteiden valmistelu - konsernirakenteeseen tehtävien muutosten valmistelu - konserniohjeiden ajan tasalla pito ja seuranta - liikelaitosten, yhtiöiden ja yhteisöjen hallintoelinten kokoonpanon valmistelu, ellei toisin ole määrätty - kaupungin puhevallan käyttö yhtiö- ja vuosikokouksissa, ellei toisin ole määrätty Tilapalveluita koskevista tehtävistä määrätään erikseen tilakeskuksen toimintasäännössä. 3. konsernipalvelun toimintasäännön 7 :stä (Talous- ja strategiapalvelun tehtävät) poistetaan konserniohjaukselle siirtyvät tehtävät ja ko. kohta muutetaan kuulumaan seuraavasti: Vastuualueen tehtävät Talous- ja strategiapalvelu vastaa strategisesta suunnittelusta, resurssien [ja hankintojen] ohjauksesta ja kaupunkikonsernin rahoituksesta. Vastuualueen tehtäviin kuuluvat - kaupungin strategian valmistelu ja sen toteutumisen ohjaus - toiminnan, talouden ja maankäytön yhteensovittaminen - yleisen kehityksen seuranta sekä tieto- ja tilastointipalvelu, - johtamisjärjestelmän, organisaation ja prosessien kehittämisen tuki - kehittämishankkeiden tuki, valmistelu ja koordinointi, - talousarvioehdotuksen ja tilinpäätöksen laatiminen sekä kaupungin talouden ohjaus - [omistajaohjauksen operatiivisen tuen järjestäminen] - kaupungin ja konsernin rahoitus, - [kaupunkitasoinen hankintojen koordinointi ja ohjaus], - kaupungin laatutyön kehittämisen koordinointi ja ohjaus, - kaupungin laatutyön kehittämisen koordinointi ja ohjaus. Talousjohtaja päättää kaupungin kassavarojen sijoittamisesta, lyhytaikaisten kassalainojen ottamisesta kaupunginvaltuuston määräämissä rajoissa ja kaupunginhallituksen hyväksymän suunnitelman mukaisten haltijapapereiden (kuntatodistukset,

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (36) obligaatiot, muut joukkovelkakirjat) myymisestä. 4. hyväksyy liitteenä olevan tilakeskuksen toimintasäännön. Liitteet 9 840/2013 Luonnos tilakeskuksen toimintasäännöksi Valmistelija Vesa Toivanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy kaupunginlakimiehen esityksen. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen.

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (36) 60 Asianro 3141/00.01/2012 Kertaluontoinen konserniavustus Itä-Suomen Huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymälle Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu Kuopion kaupungin tytäryhteisö Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä (Servica) on tuottanut kaupungille kiinteistöhuoltopalveluja alkaen. Kiinteistöliiketoiminnan tulos, kuten myös koko liikelaitoskuntayhtymän tulos tulee olemaan toiminnan käynnistämisvuotena 2012 alijäämäinen. Emoyhteisön on mahdollista antaa konserniavustusta tytäryhteisölle Esitys Esitän, että kh. päättää myöntää kertaluontoisen konserniavustuksen euroa Itä-Suomen liikelaitoskuntayhtymälle kattamaan osan toiminnan käynnistämisvaiheessa syntyneen kiinteistöliiketoiminnan alijäämästä. Konserniavustus maksetaan tilakeskuksen käyttötalousmenoista. Liikelaitoskuntayhtymän taseeseen jää konserniavustuksen jälkeen vielä alijäämää katettavaksi tulevina vuosina Valmistelija Pirjo Salmelainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy talousarviopäällikön esityksen. Päätös Keskusteltuaan ja saatuaan selvityksen alijäämään johtaneista syistä kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen. Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että kaupunginhallitukselle tuodaan omistajaohjausjaoston kautta keväällä yksityiskohtainen raportti Itä-Suomen Huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymän liiketoimista.

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (36) 61 Asianro 645/ /2013 Irtaimiston vahinkovakuutukset vuonna 2012 Talousjohtaja Heikki Nuutinen Talous- ja strategiapalvelu Kaupunki vakuuttaa omistamansa rakennukset, metsät sekä irtaimiston vahinkorahaston avulla. Rahasto korvaa kaupungin vakuuttamattoman omaisuuden sekä vakuutetun omavastuun puitteissa tapahtuvat vahingot. Kuopion yleisen vahinkorahaston sääntöjen 6 :n mukaan rahaston vastattavaksi siirtyvän vastuun arvon ja vakuutusmaksun vahvistaa kaupunginhallitus. Vuoden 2012 omaisuuden arvot ja vakuutusmaksut ovat seuraavat: Omaisuuden vakuutusmäärä Maksut Kuntatekniikka 8,7 milj.euroa euroa Metsät, energiapuuvarastot, polttopuut, kalamajat 26,8 milj.euroa euroa Muu irtaimisto 108,2 milj.euroa euroa Yhteensä 143,7 milj.euroa euroa Vaikutusten arviointi Esitys Asia on ilmastopoliittisilta ja yritysvaikutuksiltaan neutraali. Esitän kaupunginhallitukselle, että omaisuuden arvot ja vakuutusmaksut vahvistetaan edellä olevan luettelon mukaisesti. Heikki Nuutinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy talousjohtajan esityksen. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen.

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (36) 62 Asianro 152/ /2013 Kallaveden Työterveyden johtokunnan valitseminen toimikaudeksi Päätöshistoria Kallaveden Työterveys Liikelaitos tuottaa ja kehittää työelämälle terveydenhuollon palveluja kunnallisena liikelaitoksena. Liikelaitos täyttää kansanterveyslain mukaiset velvoitteet työterveyshuoltopalvelujen järjestämisestä. Varsinaista toimintaa harjoitetaan toiminimellä Kallaveden Työterveys. Kallaveden Työterveyden johtosäännön 2 :n 1 momentin mukaan liikelaitoksella on johtokunta, johon kuuluu seitsemän kaupunginhallituksen valitsemaa jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. valitsee jäseniksi valituista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. valitsee Kallaveden Työterveyden johtokuntaan seitsemän varsinaista jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä sekä nimeää johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Päätös päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. valitsee Kallaveden Työterveyden johtokuntaan seitsemän varsinaista jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä sekä nimeää johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Päätös päätti yksimielisesti nimetä Kallaveden Työterveyden johtokuntaan seuraavat henkilöt: Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen - Antikainen Juhani (puheenjohtaja) - Häkkinen Pekka - Pihavaara Arja (varapuheenjohtaja) - Harju Leena - Hevander Heli - Viljakainen Jannina - Kauppinen Riitta - Kumpulainen Sari - Parviainen Marko - Rautiainen Juha - Räty Simo - Hämäläinen Johannes - Haapala Seppo - Utriainen Mika.

21 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (36) 63 Asianro 152/ /2013 Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan valinta vuosiksi Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan johtosäännön 3 :n mukaan joukkoliikennelautakunnassa on seitsemän (7) jäsentä, joista Kuopion kaupunginvaltuusto valitsee viisi (5) jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen sekä Siilinjärven kunnanvaltuusto kaksi (2) jäsentä ja molemmille henkilökohtaisen varajäsenen. Kuopion kaupunginvaltuusto valitsee jäsenistä puheenjohtajan ja Siilinjärven kunnanvaltuusto varapuheenjohtajan. Vaalikelpoisuus lautakuntaan Kuntalain 36 :n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan, kun nan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Merkitään, että kaupunginvaltuusto jätti asian pöydälle kokouksessaan Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. esittää kv:lle, että kv. valitsee Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakuntaan viisi (5) jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsen sekä nimeää jäsenistä puheenjohtajan.

22 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (36) Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen.

23 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (36) 64 Asianro 152/ /2013 Pohjois-Savon aluepelastuslautakunnan valitseminen vuosille Pohjois-Savon alueellisen pelastustoimen johtosäännön 3 :n mukaan Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta toimii Kuopion kaupunginvaltuuston ja Kuopion kaupunginhallituksen alaisuudessa. Lautakuntaan kuuluu yhdeksän (9) jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Lautakunnan jäsenet ja varajäsenet valitaan sekä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja nimetään Pohjois-Savon alueellisen pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Lautakunta on asemaltaan kuntalain 77 :n tarkoittama lautakunta. Pohjois-Savon alueellisen pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen mukaan jäsenet ja varajäsenet valitaan seutukunnittain niiden asukaslukujen suhteessa. Jokaisella seutukunnalla on kuitenkin yksi jäsen. Kunkin seutukunnan kunnat sopivat keskenään, miten jäsenyydet ja varajäsenyydet jakautuvat kuntien välillä. Kuopion kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan jäsenet ja nimeää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja nimetään seutukunnittain. Yhteistoimintasopimuksen sopijakunnat: Iisalmi, Juankoski Kiuruvesi, Kuopio, Suonenjoen ja Varkauden kaupungit sekä Kaavi, Kangaslampi, Keitele, Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Tervo, Tuusniemi, Varpaisjärvi, Vesanto ja Vieremä. Vaalikelpoisuus lautakuntaan Kuntalain 36 :n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan, kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.

24 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (36) Merkitään, että kaupunginvaltuusto jätti asian pöydälle kokouksessaan Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. esittää kv:lle, että kv. valitsee Pohjois-Savon aluepelastuslautakuntaan yhdeksän (9) jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä sekä nimeää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen.

25 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (36) 65 Asianro 152/ /2013 Alueellisen jätelautakunnan (Savo-Pielisen jätelautakunta) valitseminen vuosille Alueellisen jätelautakunnan johtosäännön 3 mukaan isäntäkunnan valtuusto asettaa lautakunnan toimikaudekseen sopijakuntien valtuustojen nimeämistä jäsenistä. Lautakunnassa on 11 jäsentä ja kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kunnat nimeävät yhteiseen lautakuntaan jäseniä seuduittain seuraavasti: Kuopio Pielisen Karjalan seutu (Lieksa, Nurmes, Juuka ja Valtimo) Siilinjärvi ja Maaninka Pieksämäki Koillis-Savon seutu (Rautavaara, Juankoski, Kaavi ja Tuusniemi) Sisä-Savon seutu (Suonenjoki, Rautalampi, Vesanto ja Tervo) sekä Konnevesi 4 jäsentä 2 jäsentä 2 jäsentä 1 jäsen 1 jäsen 1 jäsen Useamman kuin yhden kunnan muodostamilla seuduilla lautakuntapaikka vuorottelee kuntien kesken kahden vuoden välein siten, että kukin kunta nimeää jäsenen ja varajäsenen vuorollaan. Muutos jäsenen toimikaudessa tapahtuu parittomien vuosien alusta lukien. Jäsenen nimeävän kunnan on ilmoitettava jäsen isäntäkunnalle viimeistään kolme kuukautta ennen jäsenen toimikauden alkamista. Isäntäkunnan on huolehdittava, että lautakunnan kokoonpano täyttää naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain 4a :n vaatimukset. Jos vaatimukset eivät täyty, on isäntäkunnalla tähän perustuen oikeus pyytää viimeisimmäksi jäsenensä ilmoittanutta kuntaa nimeämään jäsenensä uudelleen. Tällä kunnalla on velvollisuus viipymättä nimetä vaatimukset täyttävä jäsen. Isäntäkunnan on huolehdittava, että jäsenet on nimetty viimeistään toimikauden alkaessa. Mikäli lautakunnan jäsen on paikkakunnalta muuton vuoksi tai muun pysyvän esteen vuoksi estynyt osallistumaan lautakunnan työskentelyyn, jäsen voidaan vapauttaa lautakunnasta jäsenen nimenneen sopijakunnan ilmoitukseen perustuen, jolloin varajäsen tulee sijaan. Mikäli naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain 4a ei tällöin täyty, on sopijakunnan nimettävä jäsen viipymättä uudelleen.

26 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (36) Vaalikelpoinen lautakuntaan Isäntäkunnan valtuusto valitsee yhden jäsenistään lautakunnan puheenjohtajaksi ja muiden kuntien edustajista vuorotellen yhden jäsenen varapuheenjohtajaksi. Kuntalain 36 :n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan, kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Merkitään, että kaupunginvaltuusto jätti asian pöydälle kokouksessaan Merkitään lisäksi, että kaupunginvaltuusto asettaa alueellisen jätelautakunnan vuosille sen jälkeen, kun sopimuskuntien valtuustot ovat tehneet yhteistoimintasopimuksen mukaiset jäsenistöä koskevat nimeämispäätökset. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. esittää kv:lle, että se valitsee alueelliseen jätelautakuntaan neljä (4) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä nimeää yhden jäsenistään puheenjohtajaksi. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen.

27 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (36) 66 Asianro 585/ /2013 Jäsenen valinta maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen maaseutulautakuntaan vuosille Vaalikelpoisuus lautakuntaan Kuopion, Juankosken, Nilsiän, Suonenjoen ja Varkauden kaupunkien sekä Kaavin, Leppävirran, Maaningan, Rautalammin, Rautavaaran, Siilinjärven, Tervon, Tuusniemen ja Vesannon kuntien valtuustot ovat hyväksyneet maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muodostamista koskevan sopimuksen, jonka mukaan isäntäkuntana on Siilinjärven kunta. Sopimuksen mukaan yhteistoiminta-alueella tapahtuvien kuntaliitosten yhteydessä lautakunnan jäsenten määrä vähenee sopimuskuntien lukumäärän mukaiseksi seuraavan valtuustokauden alusta. Yhteistoiminta-alue on aloittanut toimintansa Sopimuksen mukaan kuntien maaseutuhallinnon tehtävät yhteistoimintaalueella hoitaa perustettava maaseutulautakunta. Siilinjärven kunnanvaltuusto asettaa maaseutulautakunnan toimikaudekseen. Lautakunnassa on Kuopion ja Nilsiän tekemän kuntaliitoksen jälkeen kolmetoista jäsentä. Sopimuskuntien valtuustot nimittävät yhteiseen lautakuntaan yhden jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen. Lautakunnan puheenjohtajana on siilinjärveläinen luottamushenkilö. Varapuheenjohtajana on muiden sopimuskuntien nimeämä edustaja siten, että varapuheenjohtajuus vaihtuu valtuustokausittain sopimuskuntien asukaslukujen mukaisessa järjestyksessä suurimmasta pienimpään. Kuntalain 36 :n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan, kun nan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.

28 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (36) Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. esittää kv:lle, että kv. nimeää yhden jäsenen ja hänelle varajäsen yhteistoiminta-alueen maaseutulautakuntaan toimikaudeksi Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen.

29 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (36) 67 Asianro 391/ /2013 Jäsenen nimeäminen poliisin neuvottelukuntaan vuosille Kirje Pohjois-Savon poliisilaitos: Poliisin neuvottelukunta jatkaa toimintaansa entisten ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Uusi ohjeistus tulee Poliisihallituksesta ensi vuodelle. Pohjois-Savon poliisilaitos pyytää kuntia nimeämään jäsenen sekä hänelle varajäsenen Poliisin neuvottelukuntaan nykyisen kuntajaon mukaisesti. Vuoden ensimmäinen Poliisin neuvottelukunnan kokous on sovittu pidettäväksi tiistaina , mutta tämä kokous perutaan ja uuden kokouksen ajankohta ilmoitetaan erikseen. Näin menetellen seuraavaan kokoukseen osallistuvat jo uudet valitut jäsenet. Poliisin hallinnosta annetun asetuksen / :n mukaan poliisin neuvottelukunnan tehtävänä on seurata poliisin toimintaan vaikuttavan ympäristön kehitystä sekä poliisin toimintaa, tehdä aloitteita poliisin toiminnan kehittämiseksi, antaa lausuntoja poliisia koskevista asioista sekä käsitellä ne muut asiat, jotka sen käsiteltäviksi toimitetaan. Asetuksen 13 :n mukaan poliisihallitus vahvistaa neuvottelukunnan jäsenten määrä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kunnanvaltuusto valitsee neuvottelukunnan jäsenet toimikaudekseen. Lisäksi neuvottelukuntaan kuuluu poliisilaitoksen päällikkö. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Poliisin henkilöstöön kuuluva ei kuitenkaan voi toimia puheen johtajana eikä varapuheenjohtajana. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. esittää kv:lle, että kv. valitsee Kuopion poliisialueen neuvottelukuntaan yhden jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen toimikaudeksi Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen.

30 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (36) 68 Asianro 446/ /2013 Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelujen suunnittelu- ja työohjelmat 2013 sekä kaavoituskatsaus 2013 Kaupunkirakennelautakunta : Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaavoituksen vuoden 2013 työohjelma Kaupunkiympäristön palvelualueen suunnittelupalvelujen keskeisimmät vuoden 2013 suunnittelu- ja työohjelmat on koottu yhdeksi asiakirjaksi. Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelujen laatima kaavoituskatsaus 2013 sisältyy kaikkiin talouksiin jaettavaan Kuopiolainen -lehteen. Vuoden 2013 aikana kaavatyöt painottuvat edelleen kaupunkistrategian mukaisesti kaupungin kasvun ja kilpailukyvyn edellytysten luomiseen, tonttitarjonnan monipuolisuuteen ja riittävyyteen, keskusta-alueen kehittämishankkeisiin sekä lähiöiden ja kylien kehittämiseen ja täydennysrakentamiseen. Nilsiän kuntaliitoksen myötä Tahkon ja Nilsiän keskusten maankäytön kehittämishankkeet tulevat mukaan suunnitteluohjelmiin. Asemakaavoituksen työohjelman mukaan tonttitarjontatavoitetta toteuttavat mm. Lehtoniemen kerros- ja rivitaloalueiden ja Puijonlaakson etelärinteen kaavoitus, Matkuksen logistiikka-alueen suunnittelu sekä maaseutumaisilla alueilla Hiltulanlahden, Vehmersalmen ja Karttulan taajamien asemakaavatyöt. Nilsiän asemakaava-alueiden täydentäminen ja tarkistaminen ajoittuu osayleiskaavoituksen jälkeen. Kaupungin kilpailukykyä edistetään mm. Savilahden, linja-autoaseman ympäristön ja jäähallin ympäristön asemakaavoituksella. Yksittäisiä yritystoimintaa ja asumista tukevia asemakaavan muutoksia on tekeillä keskustassa. Kestävää kaupunkirakennetta tuetaan useilla täydennysrakentamiskaavoilla mm. Julkulassa, Puijonlaaksossa, Päivärannassa, Särkiniemessä ja Rasinmäellä. Uusien kaavatöiden vireilletulosta ilmoitetaan työn käynnistyessä. Kunnallisteknisen suunnittelun vuoden 2013 suunnitteluohjelma Kunnallistekninen suunnittelu liittyy kiinteästi yleiskaava-, osayleiskaava- ja asemakaavatyöhön, joihin on varattava selvitysten edellyttämät resurssit. Selvitykset koskevat kaava-alueiden kunnallistekniikan kustannuksia, liikennettä ja siitä aiheutuvia vaikutuksia, mm. aluevarauksia, liikennemelua ym.

31 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (36) Lisäksi kunnallisteknisen suunnittelu hoitaa investointikohteiden suunnittelua ja suunnitteluttamista. Suunnittelu vastaa myös satoihin liikennejärjestelmää koskeviin asiakaskyselyihin ja aloitteisiin. Asuntotuotantoa palvelevien Lehtoniemen asuntoalueiden suunnittelu jatkuu. Yritystonttien osalta suunnittelun painopistealueita ovat Matkuksen logistiikka-alue ja Sorsasalo. Kävelykeskustan suunnittelu, siihen liittyvä katuverkon uudelleenjärjestely ja pysäköintilaitoksen käyttöönoton edellyttämän ohjausjärjestelmän suunnittelu jatkuu edelleen. Linja-autoaseman alue on alkuvuoden merkittävimpiä suunnittelukohteita. Joukkoliikenteen kilpailutus tehdään vuoden 2013 aikana. Kuopio Siilinjärvi alueen järjestämismallina käytetään käyttöoikeussopimuksia. Suunnitteluohjelmaan sisältyy myös vesihuollon yleinen kehittäminen, pohjavesiensuojelu- ja sammutusvesisuunnitelman laadinta. Jätevesiviemäreiden yleissuunnitelmia laaditaan Haminalahden, Etelä-Kuopion sekä Riistaveden alueille. Viher- ja virkistysaluesuunnittelun vuoden 2013 suunnitteluohjelma Suunnitteluyksikkö vastaa yleis- ja asemakaavaan liittyvien luonto-, kasvillisuus ym. tarvittavien selvitysten teettämisestä, kaupunkiympäristön rakentamisen kustannusselvityksistä, yleisten virkistysalueiden toimivuudesta sekä aluevarauksista. Lisäksi suunnitteluyksikkö vastaa viher-, virkistys- ja erilaisten ulkoliikuntapaikkojen suunnittelusta yhteisesti hyväksytyn investointiohjelman mukaisesti, jossa keskeisesti on huomioitu asuntotuotantoa palveleva näkökulma mm. Pirttiniemen ja Rautaniemen alueilla. Merkittävimmät suunnittelukohteet ovat kaupunkikeskustan erilaisissa suunnitteluhankkeissa, Väinölänniemen vanhojen puistoalueiden suunnittelun aloittaminen sekä Sammakkolammenpuiston peruskunnostuksen yleissuunnitelman laatiminen. Maaseutumaisilla alueilla ohjelmassa ovat Karttulan koulukeskuksen lähiliikuntapaikka-alueet, Nilsiän keskustan satama- ja leikkipaikka-alue sekä Tahkon virkistyspalveluverkostoselvitykseen osallistuminen. Lisäksi varaudutaan Puijon kehittämishankkeisiin liittyvään ympäristösuunnitteluun. Resurssit Suunnitteluohjelma on kuluvan vuoden osalta varsin tiukka koko suunnittelupalveluissa henkilöstö- ja palvelujenostoresursseihin nähden. Kaavoitusohjelmaan ei resurssisyistä mahdu edelleenkään kaikki kaavatyöt, joista on tehty ulkopuolinen hakemus tai jotka muussa yhteydessä on todettu tarpeellisiksi, koska resursseja on varattu erityisesti yrityskaavoitukseen ja kaupungin omaisuuden kehittämiseen. Kaavoitusohjelman laadinnan yhteydessä hakijoiden kanssa on neuvoteltu mm. kaavahankkeiden aikataulutavoitteista ja tiedotettu priorisointitarpeesta. Luettelo hakemuksista, joiden sisältämät kaavahankkeet eivät sisälly v kaavoitusohjelmaan, sisältyy esityslistan liiteaineistoon. Varsinaisten suunnittelutöiden lisäksi suunnittelupalvelujen työohjelmaan sisältyy erittäin runsaasti muita, mm. viranomaistehtäviä. Tämä muiden töiden tehtäväosuus on viime vuosina jatkuvasti kasvanut. Kuntaliitokset tuovat mukaan paitsi yhä laajemmat taajama-alueiden asemakaavojen tarkistukset myös runsaasti teknisiä, mm. ajantasa-asemakaavojen ylläpitoon, nimistön,

32 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (36) katujen, verkostojen ja yleisten alueiden hallintaan sekä rekisterien päivittämiseen ja tiedonhallintaan liittyviä tehtäviä. Vaikutusten arviointi - (Esityslistan liiteaineistona jaetaan suunnittelupalvelujen keskeiset suunnittelu- ja työohjelmat 2013 ja kaavoituskatsaus Luettelo hakemuksista, joiden esittämät kaavahankkeet eivät sisälly v asemakaavoitusohjelmaan sekä yleiskaavaohjelma lautakunnan jäsenille liiteaineistona.) Esitys Lautakunta hyväksyy suunnittelu- ja työohjelmat sekä kaavoituskatsauksen asemakaavoituksen osalta. Lautakunta esittää asemakaavoitusohjelman ja kaavoituskatsauksen asemakaavoituksen osalta edelleen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy suunnittelujohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet /2013 asemakaavoituksen suunnitteluohjelma /2013 kt-suunnittelun ja viher- ja virkistysaluesuunnittelun suunnitteluohjelma /2013 kaavoituskatsaus /2013 työohjelman ulkopuolelle jäävät hakemukset /2013 yleiskaavaohjelma 2013 Valmistelija Martti Lätti puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy vuoden 2013 kaavoituskatsauksen sekä merkitsee tiedoksi vuoden 2013 kaupunkiympäristön suunnittelupalvelujen keskeiset suunnittelu- ja työohjelmat. Päätös Asia käsiteltiin asian nro 4 jälkeen. Suunnittelujohtaja Räsänen selosti asiaa. hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen.