PUHEENJOHTAJAN KATSAUS

Transkriptio

1 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Espoo -tarina on kaupungin strategia vuosille Se kertoo mistä olemme tulossa, missä olemme ja minne olemme menossa sekä miten sinne päästään. Vuodelle 2014 asetettiin 30 Espoo -tarinasta johdettua sitovaa tulostavoitetta, joista tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan 11 jäi toteutumatta. Espoo -tarinaa toteutetaan osaltaan viidellä poikkihallinnollisella kehitysohjelmalla, joista tarkastuslautakunta on vuonna 2014 arvioinut kolmen ohjelman toteuttamista. Poikkihallinnollisten ohjelmien mahdollisuuksia ja vaikuttavuutta ei ole vielä täysin hyödynnetty. Ohjelmat koostuvat yksittäisistä hyvistä hankkeista, mutta niitä leimaa koordinaation puute. Ohjelmissa hyviksi todetut toimintamallit on otettava käyttöön. Verotulojen kasvu on ollut hidasta jo useana vuonna. Vuonna 2014 verotuloja ja valtionosuuksia kertyi milj. euroa, mikä oli 1,1 prosenttia edellisvuotta enemmän. Toimintatuotot olivat 271 milj. euroa, ja ne laskivat 2,9 prosenttia. Toimintakulut olivat milj. euroa. Edellisestä vuodesta kasvua oli 3,4 prosenttia. Merkittävimmät kuluerät olivat palvelujen ostot 713 milj. euroa sekä henkilöstökulut 628 milj. euroa. Toimintamenojen kasvu hidastui, mutta kasvu on edelleen korkeaa suhteessa verotulojen ja toimintatuottojen kehitykseen. Espoon haasteita kuluvalla valtuustokaudella ovat asukasmäärän kasvu, väestörakenteen muutos sekä työllisyystilanteen heikkeneminen. Väestörakenteen muuttuessa palvelutarpeet ovat kasvaneet asukasmäärän kasvua nopeammin. Kaupungin taloudelliset haasteet sekä kasvava investointitarve edellyttävät tuottavuuden lisäämistä, johon vastaamiseksi valtuusto hyväksyi keväällä 2014 talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman vuosille Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan TA- TU -ohjelmalla tulee päästä kestäviin toimintatapojen muutoksiin. Toimialojen tuottavuuden kehitykselle on asetettava konkreettisia tavoitteita, ja tuloksista on esitettävä mitattavaa tietoa. Tuleviin haasteisiin vastaamiseksi on arvioitava palvelutarjonnan laajuutta, jotta kaupungin perustehtävien hoito voidaan turvata. Vuonna 2014 arvioinnin painopistealueena oli kaupungin johtamisjärjestelmä. Keskeisiä johtamisen ohjausvälineitä ovat talousarvio ja -suunnitelma sekä Espoo-tarina. Toimiva sisäinen valvonta on hyvän johtamis- ja hallintotavan edellytys. Sisäisestä valvonnasta vastaavat kaikki toimielimet ja esimiesasemassa toimivat viranhaltijat. Hyvän johtamis- ja hallintotavan luomisessa ja ylläpitämisessä korostuu kaupungin ylimmän johdon rooli. Espoolaisen johtamisen projekti jatkuu valtuustokauden ajan. Tavoitteena on parantaa johtamista ja työhyvinvointia kaupunkiorganisaatiossa. Tarkastuslautakunta on arvioinut omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn toimivuutta vuosittain. Kaupunginhallitus päätti joulukuussa 2014 omistaja-tilaaja-tuottajamallin kehittämisestä. Tarkastuslautakunta seuraa käynnistettyjen kehittämistoimien riittävyyttä havaittujen ongelmien poistamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Kaupungin järjestämisvelvollisuuteen kuuluvat palvelut on hankittava asukkaiden edun mukaisesti kustannustehokkaasti ja palveluhankintojen on osaoptimoinnin sijasta perustuttava kokonaistaloudellisesti edullisempiin ratkaisuihin. Työryhmän ehdotus tuotaneen valtuuston käsiteltäväksi toukokuussa Kaupungin omistajapolitiikan ja konserniohjeiden uudistaminen ovat TATU - ohjelmassa aikataulutetut vuosille Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyötä tulee lisätä sekä omistajaohjauksessa että konserniyhteisöjen hallitusjäsenten kanssa. Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ARVIOINTIKERTOMUS 2014

2 ARVIOINTIKERTOMUS 2014

3 SISÄLLYS 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTITOIMINTA ESPOO-TARINAN TAVOITTEIDEN ARVIOINTI Espoo-tarina , talousarvion tulostavoitteiden asettaminen ja raportointi Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Palveluliiketoimi Poikkihallinnolliset ohjelmat Osallistuva Espoo Elinvoimaa ikääntyville Nuorten elinvoimaisuus KAUPUNGIN TALOUDEN ARVIOINTI Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toteutumisen arviointi Talousarvion toteutumisen arviointi toimialoittain Rahastosijoitukset TOIMINNAN ARVIOINTI Kaupungin johtamisjärjestelmä Kaupungin henkilöstö Omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn seuranta Jälkiseurantakatsaus kaupungin työllisyyspalveluihin Sosiaali- ja potilasasiamiehen, vammaisasiamiehen sekä esteettömyysasiamiehen raportoinnit Sosiaali- ja terveystoimi Terveysasema- ja päivystystoiminta Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä pitkäaikaisasunnottomuus Vammaisten asumispalvelut Omaishoidontuki Sivistystoimi Toimintamallit lapsen varhaiskasvatuksessa sekä siirryttäessä alakouluun ja edelleen yläkouluun Kouluverkko suomen- ja ruotsinkielisessä opetustoimessa Koulujen itsearvioinnit Kulttuuripalvelut ARVIOINTIKERTOMUS 2014

4 4.8 Tekninen ja ympäristötoimi Kaupunkirakenne ja liikenneväylät Katu- ja viherpalvelut Kaupunkimittaus ja Geotekniikka Palveluliiketoimi Espoo Logistiikka -liikelaitos Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitos KONSERNIOHJAUS Seudullisen omistajaohjauksen tavoitteiden toteutuminen HSL ja HSY -kuntayhtymissä HSL:n ja HSY:n omistajaohjauksen toteutus Espoossa ALLEKIRJOITUKSET LIITE 1: Vuoden 2014 tulostavoitteiden toteutuminen LIITE 2: Keskeisten arviointikertomushavaintojen jälkiseuranta LIITE 3: Tarkastuslautakunnan kokoonpano ja arviointiohjelma vuonna ARVIOINTIKERTOMUS 2014

5 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTITOIMINTA Tarkastuslautakunnan ja ulkoisen tarkastuksen tehtävät Kuntalain mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat valtuuston päätettäväksi sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kunnassa ja kuntakonsernissa. Mikäli kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, on tarkastuslautakunnan arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Espoon tarkastussäännön perusteella arvioidaan hallinnon, taloudenhoidon ja palvelujen tarkoituksenmukaisuutta. Kaupungin ulkoista tarkastusta tekevät muusta organisaatiosta ja johdosta riippumattomina JHTT-tilintarkastaja sekä tarkastuslautakunnan alaisuudessa toimiva ulkoisen tarkastuksen yksikkö. Yksikkö valmistelee tarkastuslautakunnassa käsiteltävät asiat sekä avustaa kaupungin tilintarkastajaa. Ulkoisen tarkastuksen yksikön toimintaa ohjaavat tarkastuslautakunnan arviointiohjelma ja yksikön oma tarkastusohjelma sekä tilintarkastajan työohjelma. Arviointisuunnitelma ja vuoden 2014 arviointikertomusraportointi Arviointityönsä toteuttamiseksi tarkastuslautakunta on laatinut valtuustokauden arviointisuunnitelman sekä vuosittaisen arviointiohjelman. Valtuustokauden arviointiteemaksi on valittu kaupungin palvelujen laadukkuuden, kustannusvaikuttavuuden ja asiakaslähtöisyyden sekä palvelujen tuotantotapojen arviointi tuotettaessa palveluja omana toimintana tai ostopalveluina. Arviointikaudella seurataan Espoo-tarinan tavoitteiden asettamista, toteutumista ja vaikuttavuutta sekä investointi- ja kehittämishankkeita. Lisäksi tehdään aiempien arviointikertomushavaintojen jälkiseurantaa. Vuonna 2014 arvioinnin painopistealueena oli kaupungin ja konsernin johtamisjärjestelmä. Arviointi pohjautuu Espoo-tarinan ja asiakirja-aineiston lisäksi viranhaltijaasiantuntijoiden ja lautakuntien puheenjohtajien kuulemisiin sekä ulkoisen tarkastuksen yksikön tarkastuksiin ja selvityksiin. Arviointikertomus on luovutettu valtuuston puheenjohtajalle Arviointikertomus on julkaistu kaupungin internetsivuilla ja tiedotusvälineille on lähetetty tiedote. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa Painetut arviointikertomukset jaetaan valtuutetuille ja johtaville viranhaltijoille sekä sidosryhmille ja toimitetaan kaupungin kirjastoihin ja yhteispalvelupisteisiin. Tarkastuslautakunnan havainnot ja suositukset on arviointikertomuksessa esitetty keltaisella pohjalla. Vuoden 2013 arviointikertomuksen käsittely Valtuusto velvoitti kokouksessaan kaupunginhallituksen pyytämään lautakunnilta selvitykset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai on ryhdyttävä vuoden 2013 arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle ja tiedoksi tarkastuslautakunnalle. Lisäksi valtuusto antoi kaupunginhallitukselle tehtäväksi huomioida arviointikertomuksessa esitetyt havainnot seuraavassa talousarviovalmistelussa ja tilinpäätöksen laadinnassa. Lautakuntien selvitykset käsiteltiin valtuustossa syyskuussa 2014 seurantaraportin yhteydessä. 1

6 2 ESPOO-TARINAN TAVOITTEIDEN ARVIOINTI 2.1 Espoo-tarina , talousarvion tulostavoitteiden asettaminen ja raportointi Espoo-tarina on kaupungin strategia vuosille Espoo-tarina kertoo mistä olemme tulossa, missä olemme ja minne olemme menossa sekä miten sinne päästään. Strategiaperustan muodostavat visio, arvot ja toimintaperiaatteet sekä päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Toimialoilla on Espoo-tarinasta johdetut tarinat. Vuodelle 2014 talousarviossa asetettiin 30 valtuustoon nähden sitovaa Espoo-tarinasta johdettua tulostavoitetta. Resurssit ja johtaminen - näkökulmassa on 18 tulostavoitetta, asukkaat ja palvelut -näkökulmassa 6 sekä elinvoima ja kilpailukyky -näkökulmassa 6 tulostavoitetta. Toimialojen tulostavoitteet on esitetty talousarviokirjassa lihavoituina. Tuloskorteissa on lisäksi esitetty toimialojen itselleen asettamia tavoitteita, joista raportoidaan lautakunnille tai johtokunnille. Liikelaitoksille on talousarviossa asetettu sitovat peruspääoman tuottovaatimusta, tulosta ja investointeja koskevat tulostavoitteet. Tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle vuosittain tammi-heinäkuun seurantaraportissa, lokakuun kuukausiraportissa, ennakkotilinpäätöksessä sekä tilinpäätöksessä. Toimialojen tuloskorteissa on esitetty arviot tavoitteiden toteutumisesta. Espoo-tarina Kuva: RED Valtuusto hyväksyi lokakuun kuukausiraportin yhteydessä joulukuussa 2014 seitsemän tulostavoitteen toteutumisen poikkeaman. Näistä kuusi tulostavoitetta jäi tilinpäätöksessä toteutumatta, sen sijaan konserniesikunnan toimintakate toteutui tulostavoitteen mukaisesti vähintään alkuperäisen talousarvion mukaisena. Lisäksi hyväksyttiin kahden liikelaitoksen tulostavoitteiden poikkeamat, joista Espoo Kaupunkitekniikka - liikelaitoksen tulos kuitenkin toteutui alkuperäisen tavoitteen mukaisesti. Asetettavien tulostavoitteiden ja mittareiden valmistelu Tavoitteiden tulee lähtökohtaisesti olla mitattavissa joko määrällisesti tai laadullisesti. Tarkastuslautakunta on arviointikertomuksissaan tuonut esille tavoitteiden ja niiden arviointikriteerien asettamiseen liittyviä havaintoja, joissa on korostettu erityisesti asetettavien tavoitteiden ja arviointikriteerien selkeyttä, mittaamiskelpoisuutta, vaikuttavuutta palvelujen saajille sekä realistisia toteuttamismahdollisuuksia. Lisäksi asetettavien tavoitteiden tulee olla riittävän haasteellisia. 2

7 Kuntaliiton suosituksessa on annettu esimerkkejä soveltuvista tavoitteista. Määrällinen tavoite on esimerkiksi kaavoitettujen tonttien määrä. Laadullista tavoitetta voidaan mitata esimerkiksi asiakastyytyväisyyskyselyllä. Tavoite voi olla rahamääräinen ja toteuttamisajankohdaltaan sidottu, esimerkkinä asuntorakentamisen tavoitteet. Väestövaikutusten arviointia voidaan mitata määrällisesti väestömäärän kasvulla, laadullisesti asiakastyytyväisyydellä tai aluekohtaisella rahamääräisellä verotulokertymällä. Tavoitteena voi olla yksittäinen toimenpide, joka kuvaa toiminnan laadun kehittämistä, kuten palveluverkkoselvityksen laadintaa. Vaikuttavuutta mitattaessa voidaan käyttää joko laadullista tai määrällistä mittaamista. Hyvinvointia kuvaavia määrällisiä mittareita ovat esimerkiksi työllisyyden kasvu ja sairauspoissaolojen lasku. (Myllyntaus, Oiva (toim.) Kuntaliiton suositus, Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja - suunnitelma 2011) Tulostavoitteiden tehtävänä on ohjata kaupungin toimintaa valtuuston päättämään suuntaan. Tavoitteiden ja mittareiden tulee olla selkeitä ja yksiselitteisiä ja niille tulee ilmoittaa lähtö- ja tavoitetasot. Mittarit tulee valita siten, että kaupungilla on mahdollisuus omin toimenpitein tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa vaikuttaa tavoitteiden toteutumiseen. Mittareita on tarpeen kehittää edelleen Kuntaliiton suositusten mukaisesti. 2.2 Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tarkastuslautakunta on arvioinut valtuuston asettamien sitovien tulostavoitteiden toteutumista. Taulukossa on esitetty tavoitteiden toteutumisen arviointi näkökulmittain. Tarkastuslautakunnan arvio vuoden 2014 tulostavoitteiden toteutumisesta Tulostavoitteet näkökulmittain Toteutunut TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIO Tilinpäätöksen mukaisesti ei toteutunut Tilinpäätöksestä poiketen ei toteutunut Resurssit ja johtaminen Asukkaat ja palvelut Elinvoima ja kilpailukyky YHTEENSÄ Tilinpäätöksessä on raportoitu, että valtuuston asettamista tulostavoitteista kahdeksan jäi toteutumatta. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan 11 tulostavoitetta asetetuista 30 tavoitteesta jäi toteutumatta. Seuraavissa luvuissa esitellään ne 11 tulostavoitetta, jotka eivät tarkastuslautakunnan arvion mukaan toteutuneet. Tulostavoitteiden käsittelyn yhteyteen on merkitty, mikäli valtuusto on kokouksessaan lokakuun toteutumatietojen perusteella hyväksynyt tulostavoitteen poikkeaman Yleishallinto Talousarviossa asetetut tulostavoitteet TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIO Toteutunut Ei toteutunut Konserniesikunnan kymmenestä tulostavoitteesta kuusi ei tilinpäätöksen mukaan toteutunut. Tarkastuslautakunnan yhtenevän arvion mukaan tulostavoitteista jäivät toteutumatta: 3

8 Vuoden 2014 tulostavoite Mittari / arviointikriteeri Tarkastuslautakunnan arvio Kaupungin tuottavuus paranee vähintään 1 %. Indeksi- ja väestökorjattu toimintakatteen muutos % Tulostavoite ei toteutunut. (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa ) Toimintakate heikkeni 1,4 prosenttia. Menokasvun lisäksi toimintakatteen heikkenemiseen vaikutti suhdanteesta johtuva heikko tulokehitys. Tuottavuutta parannettiin osassa kaupungin palveluita, mutta kokonaisuutena tavoiteltuun tuottavuuskehitykseen ei päästy. Vuoden 2014 tulostavoite Mittari / arviointikriteeri Tarkastuslautakunnan arvio Omistajapolitiikka, konserniohjeet ja muut konserniin liittyvät pääohjeistukset ovat käytössä. Omistajapolitiikan ja ohjeiden hyväksyminen sekä käyttöönotto Tulostavoite ei toteutunut. (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa ) Ohjeistuksen uusiminen aloitettiin vuonna 2014 mutta valmistelu on kesken. Omistajapolitiikan ja konserniohjeiden uudistaminen on TATU -ohjelmassa aikataulutettu vuosille Vuoden 2014 tulostavoite Mittari / arviointikriteeri Tarkastuslautakunnan arvio Kaupungin sisäiset roolit ja vastuut tukevat omistajapolitiikkaa ja konserniohjausta. Konserniesikunnan ja toimialojen välinen yhteistyö sekä ohjauksen ja valmistelun laadukkuus Tulostavoite ei toteutunut. (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa ) Sisäisten roolien ja vastuiden määrittelyä sekä toimeenpanoa on tehty, mutta ne liittyvät olennaisesti omistajapolitiikkaan ja konserniohjeisiin, jotka tuotaneen päätettäviksi vuonna Vuoden 2014 tulostavoite Mittari / arviointikriteeri Tarkastuslautakunnan arvio Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhdellä vuoden 2013 arvoon verrattuna. Työhyvinvointimatriisi Tilinpäätöksen mukaisesti tulostavoite ei toteutunut. Työhyvinvointimatriisin arvo laski 0,5:llä vuodesta Kunta 10 -tuloksiin liittyvässä Espoon käyttöönottamassa työhyvinvointimatriisissa tarkastellaan esimerkiksi sairauspoissaoloja, työn kuormittavuutta, työyhteisön tavoitteellisuutta ja tapaturmia. Vuoden 2014 tulostavoite Mittari / arviointikriteeri Tarkastuslautakunnan arvio Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. Osuus työntekijöistä % suhteessa osuuteen väestöstä % Tilinpäätöksessä esitetyn ennakkotiedon mukaisesti tulostavoite ei toteutunut. Maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä oli vuoden 2014 lopussa 5,6 prosenttia ja vuoden 2013 lopussa 5,1 prosenttia. Määrä on kasvanut tavoitteen suuntaisesti, mutta väestöosuuden kasvua vähemmän. Lopulliset väestönkasvua osoittavat tiedot saadaan toukokuussa Vuoden 2014 tulostavoite Mittari / arviointikriteeri Tarkastuslautakunnan arvio Espoon elinkeino-ohjelma on laadittu yhdessä keskeisten sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Elinkeino-ohjelma on tehty ja sen toimeenpanosta on huolehdittu Tulostavoite ei toteutunut. (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa ) Elinkeino-ohjelma laadittanee keväällä Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys sekä Kestävä kehitys -kehitysohjelmat ovat määritelleet elinkeinopoliittisia tavoitteita. 4

9 2.2.2 Sosiaali- ja terveystoimi Talousarviossa asetetut tulostavoitteet TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIO Toteutunut Ei toteutunut Sosiaali- ja terveystoimelle oli asetettu kuusi tulostavoitetta. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan kolme tulostavoitetta jäi toteutumatta. Vuoden 2014 tulostavoite Mittari / arviointikriteeri Tarkastuslautakunnan arvio Tuottavuus paranee vähintään 1 % Reaalimenot/asukas Tuottavuuden mittaaminen Tulostavoite ei toteutunut. (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa ) Reaalimenot asukasta kohden vuonna 2014 olivat euroa, kun vuonna 2013 menot olivat euroa. Menot kasvoivat 0,7 prosenttia, kun otetaan huomioon 1,2 prosentin inflaatio. Vuoden 2014 tulostavoite Mittari / arviointikriteeri Tarkastuslautakunnan arvio Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen Toimintakate, M Tulostavoite ei toteutunut. (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa ) Alkuperäisessä talousarviossa toimintakate oli 660,7 milj. euroa ja tilinpäätöksessä alijäämä oli alkuperäistä talousarviota suurempi ollen 667,8 milj. euroa. Vuoden 2014 tulostavoite Mittari / arviointikriteeri Tarkastuslautakunnan arvio Odotusaika kiireettömälle vastaanotolle alle 21 pv T3 (kolmas kiireetön vastaanottoaika), terveysaseman mediaani Tilinpäätöksestä poiketen tulostavoite ei toteutunut. Tilinpäätöksen mukaan tulostavoite toteutui kaupunkitasoisesti. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulostavoite ei toteutunut, koska osalla terveysasemista odotusaika ylitti 21 päivää. Esimerkiksi Kivenlahden terveysasemalla keskimääräinen odotusaika lääkärin vastaanotolle vuonna 2014 oli yli 30 päivää ja Matinkylän terveysasemalla tulostavoite (alle 21 päivää) ei alittunut hoitotakuuta koskevien toteutumistietojen mukaan niinä kuukausina, joilta tilastotieto oli saatavissa. Toisaalta Matinkylän ja Puolarmetsän terveysaseman asiakkaille ostettiin vastaanottokäyntejä, jotka eivät sisälly T3 -seurantatietoihin Sivistystoimi Talousarviossa asetetut tulostavoitteet TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIO Toteutunut Ei toteutunut Sivistystoimelle oli asetettu kuusi tulostavoitetta, joiden raportoitiin toteutuneen. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan seuraava tulostavoite jäi toteutumatta: Vuoden 2014 tulostavoite Mittari / arviointikriteeri Tarkastuslautakunnan arvio Espoon koulutuskuntayhtymä Omnian vaikuttavuus (työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen) paranee. OPH:n tulosrahoitusmittari Tilinpäätöksestä poiketen tulostavoite ei toteutunut. Tulostavoitteen arvioitiin kokonaisuutena toteutuvan. Tavoite ei tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan toteutunut, koska jatko-opiskeluun siirtyneiden sijoittumisprosentti pysyi samana. Vuoden 2015 tulosrahoituksen vaikuttavuusmittareiden mukaan työllistyneiden määrä on 51,7 prosenttia valmistuneista opiskelijoista ja jatko-opiskeluun siirtyneiden määrä 2,0 prosenttia. Vuoden 2013 tulosrahoitustiedoissa työllistyneitä oli 47,5 prosenttia ja jatkoopiskelijoita 2,0 prosenttia. 5

10 2.2.4 Tekninen ja ympäristötoimi Talousarviossa asetetut tulostavoitteet TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIO Toteutunut Ei toteutunut Tekniselle ja ympäristötoimelle oli asetettu kuusi tulostavoitetta, joista kaikkien on raportoitu toteutuneen. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan yksi tulostavoite ei toteutunut: Vuoden 2014 tulostavoite Mittari / arviointikriteeri Tarkastuslautakunnan arvio Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhdellä vuoden 2013 arvoon verrattuna Työhyvinvointimatriisi. Terveysperusteisista poissaoloista aiheutuva kuorma päivää per henkilötyövuosi. Tilinpäätöksestä poiketen tulostavoite ei toteutunut. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo nousi 0,7:llä. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulostavoite ei toteutunut, koska arvo ei kasvanut vähintään yhdellä. Työhyvinvointimatriisissa tarkastellaan esimerkiksi sairauspoissaoloja, työn kuormittavuutta, työyhteisön tavoitteellisuutta ja tapaturmia. Tilakeskus -liikelaitoksen sitovan tulostavoitteen poikkeama Tilakeskus -liikelaitoksen tavoitteelle liikelaitoksen 7,6 milj. euron ylijäämäisestä tuloksesta haettiin poikkeama valtuustolta Valtuusto alensi Tilakeskus -liikelaitoksen tulostavoitteen 5,3 milj. euroon. Muutettu tavoite toteutui Palveluliiketoimi Talousarviossa asetetut tulostavoitteet TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIO Toteutunut Ei toteutunut Palveluliiketoimelle oli asetettu kaksi tulostavoitetta, jotka raportoitiin toteutuneen. Tarkastuslautakunnan yhtenevän arvion mukaan tavoitteet toteutuivat. Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen tulostavoitteen poikkeama Palveluliiketoimen toimialan liikelaitoksille on asetettu omat tulostavoitteet. Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen tavoitteelle liikelaitoksen positiivisesta tuloksesta haettiin poikkeama valtuustolta Tavoite kuitenkin toteutui. 6

11 2.3 Poikkihallinnolliset ohjelmat Vuosina Espoo-tarinaa toteutetaan osaltaan poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla, joita ovat 1) Osallistuva Espoo, 2) Elinvoimaa ikääntyville, 3) Kestävä kehitys, 4) Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys sekä 5) Nuorten elinvoimaisuus. Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjauksessa yhdistetään luottamushenkilö- ja viranhaltijajohtaminen eri toimialoilta. Ohjelmien hyötytavoitteet hyväksyttiin valtuustossa vuonna 2013 ja vuoden 2014 tuloksista raportoitiin kuluvan vuoden helmikuussa. Vuonna 2014 tarkastuslautakunta on arvioinut kolmen ohjelman toteuttamista ja seuraa kaikkien ohjelmien toteuttamista ohjelmakauden ajan. Poikkihallinnollisissa kehitysohjelmissa hyviksi todetut toimintamallit on otettava käyttöön. Poikkihallinnollisten ohjelmien mahdollisuuksia ja vaikuttavuutta ei ole vielä täysin hyödynnetty. Arvioitujen ohjelmien vastuutahot tulee määritellä tarkemmin ja ohjelmien ylemmän tason rakenteet on kuvattava. Ohjelmat koostuvat yksittäisistä hyvistä hankkeista, mutta niitä leimaa hajanaisuus ja koordinaation puute Osallistuva Espoo Vuonna 2014 Osallistuva Espoo -kehitysohjelmassa on toteutettu neljää hyötytavoitetta ja seitsemää toimenpidettä. Työskentely pohjautuu Espoon ohjelmajohtamisen malliin ja työkaluihin. Vuoden 2014 hyötytavoitteet Toimenpiteet Seuranta Toimiva päätöksenteko Palkitseva lähitekeminen Huomioidaan erilaisten ryhmien osallisuus Kehitetään avointa osallistumista ja vaikuttamista Miten voin vaikuttaa? Meidän puisto -malli lähialueiden hoitoon ja kunnossapitoon Uuden alueen lähitekemisen tapa Tapahtumakartoitus ja vapaaehtoistyön mahdollisuuksien lisääminen Muotoile!maa Intoa elämään -kurssipilotti Näin Espoossa toimitaan! Mitatut tulokset (asteikko 1-5): 1) kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet, keskiarvo 2,96 2) kuntalaisten tyytyväisyys oman kunnan luottamushenkilöihin, keskiarvo 2,88. Meidän puisto -mallissa on pilotoitu kymmentä erilaista kohdetta. Alueille on laadittu kumppanuusperiaatteella vastuutahojen ja kaupungin väliset hoitosopimukset siivouksen ja kunnostuksen periaatteista. Mallin laajentamista on arvioitu ja poistettu lähitekemisen esteitä. Ohjausryhmä on tutustunut lasten ja nuorten osallisuuteen varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Osallistettu ikäihmiset ja henkilökunta lähiympäristön kehittämiseen. Maahanmuuttajanaisille on räätälöity pilottikurssi ja vertaisohjaajia on koulutettu. Sosiaalisen median mahdollisuuksien edistäminen päätösten valmistelussa. Vuoropuhelun lisääminen kuntalaisten kanssa. Mitatut tulokset: kunnan palveluista tiedottaminen, keskiarvo 3,53 (asteikolla 1-5). Osallistuva Espoo -ohjelmassa kuvataan lainsäädäntöön perustuvia kuntalaisten osallistumisoikeuksia, kuten kuntalaisten aloiteoikeus, muutoksenhakuoikeus ja hallinnon avoimuuden vaatimus. Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia lisäävät keinot ja kehittämistoimet ohjelmasta kuitenkin puuttuvat. Asukkaiden osallistuminen ohjelman suunnitteluun ja toteuttamiseen on mahdollistettava jatkossa laajemmin. 7

12 2.3.2 Elinvoimaa ikääntyville Espoossa ikääntyneiden määrä kasvaa nopeasti. Vuonna 2013 yli 75 -vuotiaista espoolaisista asui kotonaan yli 90 prosenttia ja suurin osa heistä käytti samoja palveluja kuin muutkin kuntalaiset. Sähköisten palvelujen ja tiedonhaun käyttö on lisääntynyt, mutta myös perinteisellä tavalla tuotettavaa tietoa ja palveluja tarvitaan. Vuonna 2014 kehitysohjelmaa on toteutettu eri projekteilla ja toimenpiteillä. Vuoden 2014 hyötytavoitteet Toimenpiteet/Tulokset Seuranta Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Iäkkäänäkin asutaan kotona Sujuva omaishoito Kehitetty ja käyttöönotettu matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä toimintamalleja Tee se itse -hyvinvointikursseja käynnistynyt eri puolilla kaupunkia Laadittu senioripalvelujen palvelukartta ja koottu usein kysytyt kysymykset sekä sovittu koulutus yhteispalvelupisteiden henkilöstön kanssa tavoitteena parantaa ikääntyvien neuvontaa lähipalveluna Esteettömän asumisen info- ja neuvontakampanja käynnissä Kehitetty asumisen yksilöllinen palveluohjausmalli ja se on otettu käyttöön yhteistyössä espoolaisen yrityksen kanssa Muistipalvelukeskuksessa käynnistynyt muistisairaiden päivätoiminta Matinkylässä alkanut senioreiden itsepalvelukeskustoiminta kahdessa taloyhtiössä Lisätty omaishoitajien tukimuotoja toteuttamalla oppilaitosten, järjestöjen ja kaupungin kanssa virkistys- ja kuntoilupäiviä omaishoitajille Kattavia hyvinvoinnin mittareita ei ole saatavilla. Käytetty THL:n toteuttaman alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mittareita. Tulokset ovat muuttuneet osin paremmiksi, osin huonommiksi. Suurin muutos oli yli 75 -vuotiaiden naisten terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien iäkkäiden osuuden vähentyminen 10 prosentilla. Hyvinvointikursseja käynnistyi viisi, mikä raportoitiin hyväksi tulokseksi. Ensimmäisenä vuonna on tehty suunnittelutyötä sekä pilotoitu uusia toimintamalleja. Kotona asuvien espoolaisten 75 -vuotta täyttäneiden osuus kasvoi 91 prosentista 92 prosenttiin. Vastaavan ikäisten laitoshoidossa olevien osuus laski 2,3 prosentista alle 2 prosenttiin. Tehostetussa palveluasumisessa asuu 6 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Omaishoitajien tukimuotoja on monipuolistettu. Omaishoitajien asiakastyytyväisyysmittaria ei ole, mutta saadun palautteen on raportoitu olleen myönteistä. Yksinäisyys vähenee Virikekäsikirja yhdessäoloon julkaistiin elokuussa 2014 tavoitteena madaltaa yhteen kokoontumisen kynnystä Kauppakeskuskävelyt käynnistyneet ja tavoittaneet ikääntyviä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) alueellisen hyvinvoinnin ja terveyden tutkimuksen mukaan miesten yksinäisyys on laskenut ja naisten noussut. Mittari ei kuitenkaan mittaa kehitysohjelman vaikutuksia suoraan. Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelman hyötytavoitteet ovat kannatettavia ja ikääntyvälle väestölle tarpeellisia. Vanhusneuvoston asiantuntemus kehitysohjelman jatkotyöskentelyssä tulee paremmin hyödyntää yhteistyötä lisäämällä. 8

13 2.3.3 Nuorten elinvoimaisuus Nuorten elinvoimaisuus -ohjelman tavoitteena on kehittää toimintatapoja, jotka lisäävät nuorten hyvinvointia ja tukevat nuorten itsenäistymistä. Projekteilla edistetään nuorten kiinnittymistä koulutukseen ja työelämään sekä itsenäiseen asumiseen, jotka osaltaan auttavat nuorisotakuun toteutumista Espoossa. Lisäksi ohjelman tavoitteena on huolehtia, että nuorilla olisi mahdollisuus mielekkääseen vapaa-ajanviettoon sosioekonomisista lähtökohdista riippumatta. Poikkihallinnolliselle ohjelmalle on asetettu neljä päätavoitetta ja niiden toteuttamiseksi on valittu projektit ja toimenpiteet. Vuoden 2014 hyötytavoitteet Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatkoopintoihin paranevat Turvataan kaikille nuorille mielekäs vapaaajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdista huolimatta Nuorten asunnottomuus vähenee Nuorten työttömyys vähenee Toimenpiteet Tajua mut! - projekti, viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena (Liputus) Stadium Sports Camp- hanke, joka on Espoon kaupungin ja yhteistyöyrityksen välinen sopimus viideksi vuodeksi (leiritoiminta). Liikunta- ja nuorisopalveluissa aloitettiin harrastusmahdollisuuksien kartoitus, jolla jo olemassa olevat mahdollisuudet tuodaan perheiden tietoisuuteen. Nuoret Arjen keskiössä -projektin tavoitteena oli suunnitella ja kehittää yhteistyössä nuorten kanssa asumisyhteisöä ja asuinympäristöä työpajoilla. Asperger- ja /tai ADHDnuorten asiakkuuksista tehtiin syksyllä 2014 käytäntötutkimus. Kaupunki on mukana Oma väylä - projektissa, joka vahvistaa ryhmän asumismahdollisuuksia. Espoon valtakunnallinen asunnottomuus-seminaarin alaseminaari Koti oivalluksia nuorten asumiseen Nuorisotakuun palvelujärjestelmän kartoitusprojekti vuonna Kartoituksessa keskityttiin vuotiaiden työllistymistä ja opiskeluita tukeviin ja valmentaviin palveluihin. Kaupunki haki yhdessä Omnian kanssa ESR-rahoitusta Ohjaamo Espoo -hankkeen perustamiseen. Vuoden 2014 lopulla Espooseen perustettiin nuorisotakuuta koordinoiva ryhmä, jonka toiminta täysipainoisesti käynnistyy vuoden 2015 aikana. Seuranta , tulokset Tajua Mut! -projektia on tehty tunnetuksi ammattilaisten ja kuntalaisten keskuudessa. Projekti on kouluttanut vuoden aikana 670 ammattilaista toimintamallin käyttöön. Vuoden aikana järjestettiin kolme Kick off - tilaisuutta eri kohderyhmille, näistä yksi toteutettiin kiertueena kolmessa kauppakeskuksessa. Toimintamallista on tiedotettu eri viestintäkanavin. Hyötytavoitteen mittaristo perustuu kouluterveystutkimukseen, jonka tiedot päivittyvät syksyllä Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen mukaan 16 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei heillä ole varaa omiin tai lastensa harrastuksiin. Nuorten asunnottomuus on kehitysohjelman kaudella ollut hienoisessa kasvussa. Marraskuun 2014 lopussa asunnottomia nuoria oli 159 (150 vuonna 2013). Asunnottomien kokonaismäärä (633) on kasvanut enemmän vuodesta 2013 (549). Nuorten asunnottomuusprojektit ja toimenpiteet ovat onnistuneet ottamaan nuorten näkemykset huomioon asuntokohteiden suunnittelussa. Nuorisotyöttömyys on lisääntynyt kehitysohjelman toteuttamiskaudella. Alle 25- vuotiaita työttömiä oli joulukuussa 2014, kun samana ajankohtana vuonna 2013 määrä oli Työttömistä nuorista 28 prosenttia on pelkän perusasteen käyneitä. Ohjaamo Espoo -hankkeeseen saatiin ESR-rahoitus keväällä Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman toimenpideohjelmassa on hyviä aloitteita. Nuorten asunnottomuus ja nuorisotyöttömyys ovat kasvaneet vuoden 2014 aikana. Ohjelman toimenpiteiden lisäksi kaupungin tulee hakea ratkaisuja ongelmiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. 9

14 3 KAUPUNGIN TALOUDEN ARVIOINTI Koko maan talouskehitys on ollut hidasta viime vuosina. Espoon haasteita ovat kuluvalla valtuustokaudella lisäksi asukasmäärän kasvu ja väestörakenteen muutos sekä työllisyystilanteen heikkeneminen. Väestörakenne on muuttunut lasten ja vanhusten sekä vieraskielisten määrän kasvaessa, minkä seurauksena palvelutarpeet ovat kasvaneet asukasmäärän kasvua nopeammin. Verotulojen, valtionosuuksien ja toimintatuottojen kehitys Vuonna 2014 verotuloja kertyi 1 332,8 milj. euroa, mikä oli 2,0 prosenttia enemmän kuin tilinpäätöksessä Verotulojen kasvu on ollut hidasta jo useana vuonna Verotulojen kehitys (milj. euroa) TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Kiinteistövero 65,7 69,1 75,7 74,7 Yhteisövero 116,1 109,0 106,8 121,0 Kunnallisvero 1067,5 1129,1 1154,2 1137,0 Lähde: Espoon vuoden 2014 tilinpäätös Verotulot ja valtionosuudet olivat yhteensä 1 362,5 milj. euroa ja ne kasvoivat edellisvuodesta 1,1 prosenttia. Toimintatuotot olivat 270,7 milj. euroa, ja ne laskivat edellisvuodesta 2,9 prosenttia. Toimintakulut Vuonna 2014 toimintakulujen kokonaismäärä oli 1 627,8 milj. euroa. Toimintakulut kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 3,4 prosenttia. Palvelujen ostot kasvoivat 4,0 prosenttia ja henkilöstökulut 2,4 prosenttia vuodesta Toimintakulujen kehitys tiliryhmittäin vuosina (ei sisällä sisäisiä eriä) Milj. euroa Henkilöstökulut Palvelujen ostot Tarvikkeet Avustukset Muut kulut yht. 10 Lähde: Strategia- ja talousyksikkö, 2015

15 Vuosikatteen kehitys ja kaupungin tilikauden tulos Vuosikate vuoden 2014 tilinpäätöksessä oli 117,1 milj. euroa. Tilikauden tulos oli -0,5 milj. euroa, joka oli lähes 32 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempi. Tulosta paransivat rahoitustuotot, jotka toteutuivat noin 26 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Rahastotuotot johtuivat markkinakehityksestä sekä talousarvion mukaisesta 40 milj. euron rahaston purusta, mikä näkyy tuottona tuloslaskelmassa. Vuosikate, nettoinvestoinnit ja vuosikatetarve 180 milj. euroa vuosina Peruskaupunki, liikelaitokset ja taseyksiköt Milj. euroa *) Vuosikate Nettoinvestoinnit Vuosikatetarve *) v pääomasijoitus HSY-kuntayhtymään on eliminoitu Lähde: Strategia- ja talousyksikkö, 2015 Kaupungin investoinnit ja lainamäärän kehitys vuonna 2014 Vuonna 2014 investointeja toteutettiin yhteensä 334,1 milj. eurolla. Rahoitusosuudet huomioiden nettoinvestoinnit olivat 260,3 milj. euroa. Lainakanta oli vuoden lopussa euroa asukasta kohden. Kaupungin vertailukelpoinen lainamäärän kehitys (ilman lyhytaikaisissa lainoissa olevaa konsernitilin saldoa) 400 Kaupungin lainakanta (milj. euroa) ,7 158,4 211,7 290,6 0 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 Lähde: Espoon vuosien tilinpäätökset Kaupungin toimintamenojen kasvu on hidastunut, mutta kasvu on edelleen korkeaa suhteessa verotulojen ja toimintatuottojen kehitykseen. Palvelujen ostojen kehitystä on tarkasteltava toimialoittain. Palvelujen ulkoistamisen myötä palvelutuotannon valvonta muuttuu haasteellisemmaksi. Tähän on varattava riittävät resurssit. 11

16 Kaupunkikonsernin investoinnit ja lainamäärän kehitys Kaupunkikonsernin bruttoinvestoinnit olivat 719,4 milj. euroa, ja ne olivat 220,3 milj. euroa edellisvuotta suuremmat. Kaupunki toteuttaa tytäryhteisöjen kautta rakennushankkeita, joista suurimpia vuonna 2014 olivat Länsimetro ja Espoon sairaala. Konsernin lainakanta vuonna 2014 oli 2 191,9 milj. euroa. Vuoden 2013 tilinpäätöksestä kasvua on 308,8 milj. euroa. Asukasta kohden konsernilainat olivat euroa. Konsernin lainamäärän kehitys (milj. euroa) Konsernin lainakanta (milj. euroa) , , , , TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 Lähde: Espoon vuosien tilinpäätökset Länsimetro Oy Länsimetro Oy:n nettoinvestoinnit vuonna 2014 olivat 167 milj. euroa välillä Ruoholahti - Matinkylä. Länsimetron I-vaihe rahoitetaan valtionosuudella sekä Espoon ja Helsingin kaupunkien takaamilla lainoilla. I-vaihetta varten on lainoja nostettu yhteensä 600 milj. euroa. I-vaihe välillä Ruoholahti - Matinkylä on edennyt asemien rakentamiseen ja talotekniikan suunnitteluun. Espoon kaupunki teki vuonna 2014 päätöksen Länsimetron II-vaiheen rakentamisesta välille Matinkylä - Kivenlahti. Valtio on sitoutunut rakennusvaiheen kustannuksiin 30 prosentin, enintään 240 milj. euron, osuudella. Länsimetron II -vaihe välillä Matinkylä - Kivenlahti rahoitetaan valtionosuudella ja Espoon kaupungin takaamilla lainoilla. Valtuusto päätti, että Länsimetro Oy:lle lainataan kaupungin investointirahastosta enintään 80 milj. euroa II-vaiheen töiden aloittamiseen. Lisäksi valtuusto teki päätöksen II -vaiheen lainojen takaamisesta. KOY Espoon sairaala Espoon sairaalan urakkasopimuksen mukainen valmistumisaika on tammikuussa Rakennustyöt ovat käynnissä ja urakan valmiusaste oli 38 prosenttia joulukuussa Espoon kaupunki omistaa yhtiön koko osakekannan. Vuonna 2014 rakentamiskustannukset olivat 43,7 milj. euroa. Rakentaminen rahoitetaan kaupungin takaamilla lainoilla, joita on nostettu 75 milj. euroa. Kaupunkikonsernin pitkäaikaisten vuokravastuiden, lainojen ja elinkaarikustannusten yhteisvaikutus on kuvattava yhtenä kokonaisuutena. Konsernin vastuiden vaikutukset käyttötalouteen on esitettävä tilinpäätöksessä kattavasti. 12

17 3.1 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toteutumisen arviointi Espoon kasvava palvelu- ja investointitarve sekä taloudellisen toimintaympäristön haasteet edellyttävät tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistä. Vuosien valtuustosopimuksen mukaisesti valtuusto hyväksyi keväällä 2014 talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) vuosille Ohjelman tavoitteena on kehittää kaupunkirakennetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi huomioiden peruspalvelujen ja henkilöstön työhyvinvoinnin säilyminen. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toteuttamisen lähtökohtana on tuottavuuden parantaminen osana toiminnan kehittämistä ja linjajohtamista. Tavoitteena on saavuttaa kustannussäästöjä, karsia ydintehtävien ulkopuolisia tehtäviä, kasvattaa ulkoisia tuloja esimerkiksi taksoja ja maksuja tarkistamalla sekä tarkistaa palvelutasoa. TATU -ohjelman toimenpiteisiin sisältyvät työllisyyden hoidon uudelleenorganisointi ja työllisyyden parantaminen. TATU -ohjelmalle asetetut taloudelliset tavoitteet Valtuuston maaliskuussa 2014 hyväksymät talousarvion määrärahojen, tuloarvioiden ja liikelaitosten tulostavoitteiden tarkistukset jakaantuivat toimialoittain seuraavasti: Tarkistukset toimialoittain ja yhteensä Tuloarvion korotus, milj. e Määrärahan alennus, milj. e Tuloksen parannus, milj. e Yleishallinto 0,88 Tarkastusltk ja tilintarkastus 0,01 Sosiaali- ja terveystoimi 1,00 3,49 Sivistystoimi 7,38 Tekninen ja ympäristötoimi 1,05 2,40 Tilakeskus-liikelaitos 1,21 Palveluliiketoimi ja liikelaitokset 1,85 4,07 Yhteensä 2,05 16,01 5,28 Toimintakatteen muutos yhteensä, milj. e 23,34 Toimintakatteen muutoksen 23,3 milj. euron kokonaissummassa olivat mukana 6,0 milj. euron tekniset tarkistukset palkkahintaan ja eläkemaksuihin. Tuottavuutta parantavat/toimintaan vaikuttavat osuudet tarkistuksesta olivat 15,2 milj. euroa. Tuloarvioiden tarkistuksia sosiaali- ja terveystoimessa sekä teknisessä ja ympäristötoimessa tehtiin yhteensä 2,1 milj. euroa. Vuosien talous- ja tuottavuustavoitteet ovat noin 110 milj. euroa. TATU -ohjelman hyötytavoitteet TATU -ohjelman hyötytavoitteena on kaupunkikonsernin kestävä rahoitustasapaino. Strategisena tavoitteena on kaupungin talouden liikkumavaran säilyttäminen. Käyttötalous on mitoitettava siten, että rahoitusasema pysyy pitkällä aikavälillä hyvänä ja investointikyky riittävänä. Rahastojen käytön tulee olla optimaalista sekä velkamäärän, pitkäaikaisten vastuiden kehityksen ja verotuksen tason pysyä kohtuullisella tasolla. Hyötytavoitteen mittareita ja niiden tavoitearvoja ovat: 1) Kaupungin vuosikatteen tavoitetaso on 180 milj. euroa. Kaupungin nettoinvestointien katto ilman Länsimetroa on 180 milj. euroa / vuosi vuosina ) Kaupungin lainakannan tavoitetaso on enintään euroa / asukas. 3) Konsernin lainakannan tavoitetaso on enintään euroa / asukas pois lukien Espoon Asunnot Oy ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. 4) Tuottavuus ja rahoitustasapaino paranee vuosittain keskimäärin 2,4 prosenttia kaudella

18 TATU -ohjelman toimeenpano TATU -ohjelman toimeenpano aloitettiin vuonna Tilinpäätöksessä on toimialoittain kuvattu vuoden aikana toteutettuja toimenpiteitä. TATU -ohjelmassa on yhteensä noin 90 projektia ja toimenpidettä. Vuoden 2014 keskeisiksi tuloksiksi on raportoitu esimerkiksi henkilöstösopimuksen hyväksyminen kaupunginhallituksessa, henkilöstömäärän ja -kustannusten hallinta, taksojen ja maksujen tarkistukset, tilojen käytön tehostamistoimenpiteiden eteneminen sekä sähköisen asioinnin lisääminen. Tarkastuslautakunta seuraa TATU -ohjelman tavoitteiden toteutumista vuosittain. Talous- ja tuottavuusohjelmalla tulee päästä kestävään toimintatapojen muutokseen. Kaupungin tilojen käytön tehostamiseksi tulee tiloja voida hyödyntää monipuolisesti ja joustavasti eri palveluissa ja asukastoiminnassa. Toimialoille on asetettava tuottavuuden kehitykselle konkreettisia tavoitteita, ja tuloksista on jatkossa esitettävä mitattavaa tietoa. Tuleviin haasteisiin vastaamiseksi on arvioitava kaupungin palvelutarjonnan laajuutta, jotta kaupungin perustehtävien hoito voidaan turvata. 3.2 Talousarvion toteutumisen arviointi toimialoittain Vuoden 2014 aikana kaupungin verotulojen kertymätiedot ja menojen ylityspaineet aiheuttivat talouden epävarmuutta sekä vaikeuttivat kaupungin talouden ennustamista. Peruskaupungin talousarvion käyttötalouden toteutuminen (sisältäen sisäiset erät) Milj. euroa TP 2011 TP 2012 TP 2013 Alkuper. TA 2014 Muutettu TA 2014 TP 2014 Tulot 217,3 255,6 274,3 269,9 273,5 280,7 *Valm. omaan käyttöön 23,3 27,6 26,5 31,7 30,8 23,3 Menot 1 488, , , , , ,4 * Omaan käyttöön valmistettavan hyödykkeen valmistuksen arvo on esitetty taulukossa erikseen. Tuloslaskelmasta oikaistaan eliminoimalla omaan käyttöön valmistuksen vaikutus tilikauden tulokseen. Peruskaupungin käyttötalouden tulot toteutuivat 7,2 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Menot alittuivat muutettuun talousarvioon nähden 28,7 milj. euroa. 14

19 Yleishallinnon talousarvion käyttötalouden toteutuminen (sisältäen sisäiset erät) Milj. euroa TP 2011 TP 2012 TP Alkuper. TA 2014 Muutettu TA 2014 TP 2014 Tulot 9,2 1,7* 0,6* 0,5 0,5 0,7 Menot 60,0 39,2 59,3** 48,6 45,7 43,0 Vuosien 2011 ja 2012 tilinpäätösluvut eivät ole vertailukelpoisia, koska yleishallinnosta siirtyi vuoden 2012 alussa henkilöstöä ja toimintoja palveluliiketoimeen. *Sisältäen valmistus omaan käyttöön -luvut **Menojen toteutuma sisältää Tilakeskukselle maksetun 17,2 milj. euron sisäisen avustuksen. Yleishallinnon tulot toteutuivat 0,2 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Toimintamenot alittuivat muutetusta talousarviosta 2,7 milj. euroa. Suurimmat alitukset olivat palvelujen ostoissa. Sosiaali- ja terveystoimen talousarvion käyttötalouden toteutuminen (sisältäen sisäiset erät Alkuper. Muutettu Milj. euroa TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2014 TA 2014 Tulot 67,9 70,3 80,1 78,5 80,5* 83,1* Menot 631,1 680,6 723,6 739,2 762,8 751,0 * Sisältäen valmistus omaan käyttöön -luvut Toimialan tulot ylittivät muutetun talousarvion 1,9 milj. eurolla. Valmistus omaan käyttöön mukaan lukien tulot ylittyivät 2,6 milj. eurolla. Tuloja kertyi perhe- ja sosiaalipalveluissa 1,2 milj. euroa ja terveyspalveluissa 1,1 milj. euroa ennakoitua enemmän. Perhe- ja sosiaalipalvelujen tulojen ylitys muodostui pakolaisten ja paluumuuttajien korvauksista ja muilta kunnilta saaduista lastensuojelun tuloista. Terveyspalveluissa tulojen ylitys koostui pakolaisten ja maahanmuuttajien valtionkorvauksista, lääkärien jatkokoulutuksen erityisvaltionosuudesta, suun terveydenhuollon asiakasmaksuista ja ympäristöterveydenhuollon tarkastusmaksuista. Toimialan menojen kasvu edellisvuodesta oli 3,8 prosenttia eli 27,4 milj. euroa. Menot alittivat muutetun talousarvion 11,9 milj. eurolla. Vanhusten palveluissa menojen alitus oli 7,3 milj. euroa ja terveyspalveluissa 3,8 milj. euroa. Perhe- ja sosiaalipalveluissa menot ylittyivät 0,8 milj. euroa. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna menot ylittyivät terveyspalveluissa 13,2 milj. euroa ja perhe- ja sosiaalipalveluissa 11,5 milj. euroa. Vanhusten palveluissa menojen alitus alkuperäiseen talousarvioon nähden oli 9,8 milj. euroa. Sivistystoimen talousarvion käyttötalouden toteutuminen (sisältäen sisäiset erät) Milj. euroa TP 2011 TP 2012 TP 2013 Alkuper. TA 2014 Muutettu TA 2014 TP 2014 Tulot 39,1 41,3 44,2 46,6* 46,1 46,3 Valm. omaan käyttöön 0,5 0,4 0,6 0 0,5 0,03 Menot 604,0 634,9 663,7 683,8 676,9 673,3 *Sisältäen valmistus omaan käyttöön luvut Sivistystoimen toimialan tulot ylittivät muutetun talousarvion 0,2 milj. eurolla. Toimialan menot alittivat muutetun talousarvion 3,7 milj. eurolla. Henkilöstömenot alittivat muutetun talousarvion 14,3 milj. eurolla, mutta työvoimanvuokrausmenot ylittyivät 7,3 milj. eurolla. Svenska rum -lautakunnan 1,2 milj. euron alitus johtui muun muassa henkilöstömenojen alituksesta sekä arvioitua pienemmästä oppilasmäärästä. Liikunta- ja nuorisopalveluissa alitus oli 1,0 milj. euroa. Muun sivistystoimen tuloarvio alittui 3,4 milj. eurolla johtuen yliarvioiduista ja kohdistamattomista tuotto-odotuksista.

20 Teknisen ja ympäristötoimen talousarvion käyttötalouden toteutuminen (sisältäen sisäiset erät) Milj. euroa TP 2011 TP 2012 TP Alkuper. TA 2014 Muutettu TA 2014 TP 2014 Tulot 100,4 113,4 119,9 114,3 116,0 120,8 Valm. omaan käyttöön 22,8 26,4 25,7 31,2 30,1 22,4 Menot 192,4 213,7 201,1 219,4 221,4 211,5 Teknisen ja ympäristötoimen lukuihin sisältyvät nettositovien ulkopuolisten töiden ja rakentamisen sisäisten palvelujen tehtäväalueiden tulot ja menot, joista ulkopuolisten töiden toimintakate toteutui 0,01 milj. euroa alijäämäisenä. Toimialan tulot ylittivät muutetun talousarvion 4,7 milj. eurolla ja valmistus omaan käyttöön alittui 7,7 milj. eurolla. Menot alittivat muutetun talousarvion 9,9 milj. eurolla. Teknisen lautakunnan sitova tulotavoite pois lukien nettositovat tehtäväalueet ei toteutunut, koska maankäyttösopimustuloja tuloutettiin 5,1 milj. euroa ennakoitua vähemmän johtuen sopimusrakentamisen investointiohjelman toteutumisviiveistä, jolloin rakentamiseen varatut vastaavat määrärahat jäivät käyttämättä. Palveluliiketoimen toimialan talousarvion käyttötalouden toteutuminen (sisältäen sisäiset erät) Milj. euroa TP 2011 TP 2012 TP 2013 Alkuper. TA 2014 Muutettu TA 2014 TP 2014 Tulot 0,7 29,8 29,8 30,6 30,6 30,7 Menot 0,8 32,5 23,4 28,8 28,2 27,6 Palveluliiketoimen taulukossa on esitetty tiedot toimialan nettobudjetoiduista yksiköistä sekä hallinto- ja kehittämisyksiköstä, jotka yhdessä muodostavat palveluliiketoimen toimialan. Toimialan tulot ja menot toteutuivat lähes muutetun talousarvion mukaisina. Vuoden 2014 alusta yhteispalvelut -yksikkö on siirtynyt sivistystoimesta palveluliiketoimen toimialan kaupunkitiedon tulosyksikköön. Palvelutuotannosta valtaosa on järjestetty toimialan liikelaitoksiin, jotka laativat erillistilinpäätökset. Peruskaupungin investointien talousarvion toteutuminen (ilman liikelaitoksia, taseyksiköitä ja rahastoja) Milj. euroa TP 2011 TP 2012 TP 2013 Alkuper. TA 2014 Muutettu TA 2014 TP 2014 Tulot 29,0 34,3 45,6 73,3 72,4 65,0 Menot 119,7 137,8 150,1 186,4 258,8 225,1 Investointitulot alittivat muutetun talousarvion 7,5 milj. eurolla. Yleishallinnon aineettomiin investointeihin oli budjetoitu Länsimetro Oy:n tuloiksi ja menoiksi 71,7 milj. euroa. Rakentamiskustannuksia ja niiden perusteella maksettavia valtionosuuksia toteutui 56,1 milj. eurolla. Kunnallistekniikan kiinteissä rakenteissa ja laitteissa tulot ylittyivät 8,0 milj. eurolla, mistä 6,4 milj. euroa kertyi Länsimetron II vaiheen suunnittelukustannusten myymisestä metroyhtiölle. Peruskaupungin investointimenot alittivat muutetun talousarvion 33,7 milj. eurolla, mistä Länsimetro Oy:n osuus oli 15,6 milj. euroa ja kunnallistekniikan hankkeiden 11,0 milj. euroa. Aineettomissa hyödykkeissä Espoon sairaalan järjestelmähankintojen osuus on 2,3 milj. euroa ja maanhankinnan osuus 1,5 milj. euroa. Vuodelta 2013 siirrettiin keskeneräisiltä kunnallistekniikan hankkeilta 9,2 milj. euroa ja Tilakeskus -liikelaitoksen keskeneräisiltä talonrakennushankkeilta 48,5 milj. euroa. Vuodelta 2014 budjetoitiin uudelleen vuodelle 2015 kunnallistekniikan keskeneräisille tai viivästyneille hankkeille 6,9 milj. euroa ja talousarviossa nimetyille Tilakeskus - liikelaitoksen keskeneräisille talonrakennushankkeille 17,1 milj. euroa.