NUORTEN AIKUISTEN KIRKOSTA EROAMINEN OULUN EVANKELIS-LUTERILAISISSA SEURAKUNNISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUORTEN AIKUISTEN KIRKOSTA EROAMINEN OULUN EVANKELIS-LUTERILAISISSA SEURAKUNNISSA"

Transkriptio

1 NUORTEN AIKUISTEN KIRKOSTA EROAMINEN OULUN EVANKELIS-LUTERILAISISSA SEURAKUNNISSA Marianne Kurtti Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pohjoinen Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)+diakoni

2 TIIVISTELMÄ Marianne Kurtti. Nuorten aikuisten kirkosta eroaminen Oulun evankelisluterilaisissa seurakunnissa. Oulu, kevät 2008, 32 s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pohjoinen. Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + diakoni. Tämä opinnäytetyö oli laadullisella tutkimusotteella tehty. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata nuorten aikuisten kirkosta eroamista Oulun evankelis-luterilaisten seurakuntien alueella. Tavoitteena oli saada selville syy kirkosta eroamiseen ja antaa ajankohtaista tietoa kirkosta eroamisen syistä. Aihe oli tärkeä, koska Oulussa tällaista tutkimusta ei ole aiemmin tehty ja nuorten aikuisten kirkosta eroaminen on lisääntynyt. Nuoret aikuiset ovat tässä työssä alle 29-vuotiaita. Nuorin vastaaja oli 16-vuotias ja vanhin 29-vuotias. Aineisto kerättiin avoimen lomakekyselyn avulla. Keskusrekisteri lähetti lomakekyselyn kaikille Oulun evankelis-luterilaisten seurakuntien alueella vuonna 2007 touko-kesäkuun aikana kirkosta eronneille. Saapuneista vastauksista valittiin kaikki alle 29-vuotiaat ja heidän vastauksensa analysoitiin induktiivista sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Kirkosta eroamisen syyt voitiin jakaa sisäisiin ja ulkoisiin syihin. Suurin syy kirkosta eroamiseen olivat uskonnolliset ja katsomukselliset erot. Ihmiset eivät usko Jumalaan tai mihinkään yliluonnolliseen ja heidän ja kirkon maailmankuvat ja katsomukset erosivat toisistaan. Taloudelliset syyt olivat toiseksi suurin syy kirkosta eroamiseen. Kirkosta ei koettu olevan mitään hyötyä sekä kirkon jääminen etäiseksi oli kolmanneksi suurin syy. Yhteiskunnalliset syyt olivat neljäntenä ja muut syyt viidentenä kirkosta eroamisen syinä. Kirkosta ei erota hetken mielijohteesta, vaan eroa mietitään hyvinkin pitkiä aikoja. Mitään yleistettävää profiilia ei kirkosta eroajista pysty tekemään. Uskon puute on suurin syy kirkosta eroamiseen. Kirkollisvero ei ole kirkosta eroamisen ensisijainen syy. Jatkotutkimuksia olisi hyvä tehdä myös vanhemmista kirkosta eroajista. Näin voisi vertailla, ovatko vanhempien syyt kirkosta eroamiseen erilaiset kuin nuorilla aikuisilla. Kirkkoon kuulumisen syitä olisi aiheellista tutkia ja tiedettäisiin mikä saa ihmiset kuulumaan evankelis-luterilaiseen kirkkoon, vaikka osa ihmisistä eroaakin. Tutkimuksen kohteena voisi olla, kuinka kirkko voisi tukea perheiden uskonnollista kasvatusta. Asiasanat: kirkosta eroaminen; nuoret aikuiset, uskonnollisuus; laadullinen tutkimus

3 ABSTRACT Marianne Kurtti. Young adults separation from church in Oulu Evangelical- Lutheran parishes. Oulu, Spring 2008, Language: Finnish, 32 p., 4 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, North. Diaconal Social Welfare, Health Care and Education, Bachelor of Social Siences + Deacon. This thesis was qualitative. The meaning of the thesis was to describe young adults separation from church in the Oulu Evangelical-Lutheran parishes area (Finland). The Aim was to find out reasons for the separation and give timely information about the reasons for the separation. The subject was important because in Oulu this kind of research has not been done before and young adults separation from church has increased. Young adults were under 29 years in this work. The youngest respondent was 16 years and the oldest 29 years. The material was collected by an open questionary. The Central register sent the questionary to everyone who had separated from church in Oulu Evangelical-Lutheran parishes area in May-June year From the answers were chosen everyone under 29 years and their answers were analyzed by using qualitative content analysis. The reasons for the separation from church could be divided into inner and outer reasons. The biggest reason was religious and view differences. People do not believe in God or anything supernatural and their and the church s world views differed from each other. Economical reasons were the second biggest reason for the separation from the church. People feel that they do not get any benefit from the church and people thought that the church was far away and that was the third biggest reason. Societal reasons were the fourth and other reasons were the fifth reason. People do not separate from Church on the spur of the moment, they think about the separation for a very long time. Any common profile on the separation from church cannot be done. Not believing is the biggest reason for separation from church. Church tax is not the separation s primary reason. Follow-up research would be good to do among older people. So it could be compared, if older people s reasons for the separation are different from young adults. Reasons for belonging to Church would be justified to research and so it would be known what gets people to belong to Evangelical-Lutheran church, although some people separate. A research subject could be how the church could support religious training in families. Key words: separation from church; young adults, religiousness; qualitative research

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ...2 ABSTRACT JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ KIRKOSTA EROAMINEN Uskonnonvapauslaki ja kirkosta eroaminen Aikaisemmat tutkimukset kirkosta eroamisesta Nuorten uskonnollisuus OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Oulun evankelis-luterilaiset seurakunnat aineiston keruu paikkana Aineiston keruu Aineiston analysointi Luotettavuus Eettisyys OPINNÄYTETYÖN TULOKSET Taustatietoja vastaajista Vastaajien osallistuminen seurakunnan toimintaan Kirkosta eroamisen syyt Vastaajien palautteet kirkolle ja lomakekyselyn tekijälle JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA...24 LÄHTEET...29 LIITTEET...33 Liite 1: Sopimus opinnäyteyhteistyöstä...33 Liite 2: Saatekirje...34 Liite 3: Lomakekysely...35 Liite 4: Kirkosta eronneiden määrä

5 1 JOHDANTO Elämme postmodernissa maailmassa, jossa ihmiset hyväksyvät erilaisuuden ja ihmisten omat valinnat. Ihmiset tekevät itsenäisiä ja itselleen sopivia päätöksiä ja ratkaisuja. Suurin osa suomalaisista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Kirkkoon liitytään kasteen kautta. Kuuluminen evankelis-luterilaiseen kirkkoon on eräänlainen jatkumo monen suomalaisen elämässä, vanhemmat kastavat lapsensa, koska heidätkin on kastettu. Uskonnonvapauslaki antaa ihmisille mahdollisuuden valita, haluaako kuulua evankelis-luterilaiseen kirkkoon vai ei. Ihmisillä on mahdollisuus valita itselleen sopivin uskonto ja instituutio tai elää ilman uskontoa. Nuorten aikuisten kirkosta eroaminen on lisääntynyt monissa seurakunnissa vuoden 2003 uskonnonvapauslain jälkeen, jolloin kirkosta eroaminen tehtiin helpommaksi. Vuosittain 0,3 0,7 prosenttia kirkon väkiluvusta eroaa kirkosta. Nuoret aikuiset ovat enemmistönä aikeissa erota kirkosta sekä enemmistönä kirkosta eroajista. Kirkosta eronneista 66 prosenttia oli vuonna 2002 tehdyn otostutkimuksen mukaan vuotiaita. (Niemelä 2006, 219.) Opinnäytetyö kuvaa nuorten aikuisten kirkosta eroamista Oulun evankelisluterilaisten seurakuntien alueella. Aihe on ajankohtainen, koska nuorten aikuisten kirkosta eroaminen on lisääntynyt Oulun evankelis-luterilaisten seurakuntien alueella. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada selville syy nuorten aikuisten kirkosta eroamiseen. Aihetta käsiteltiin kirkosta eroajien näkökulmasta. Tutkittava aineisto saatiin lomakekyselyn avulla. Aineistoa kerättiin touko-kesäkuun 2007 aikana. Opinnäytetyö antaa ajankohtaista tietoa kirkosta eroamisen syistä. Tiedostettuaan syyt kirkosta eroamiseen, kirkko pystyy kiinnittämään huomiota nuoriin aikuisiin ja vastaamaan heidän tarpeisiin.

6 6 2 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata nuorten aikuisten kirkosta eroamista Oulun evankelis-luterilaisten seurakuntien alueella. Tavoitteena oli saada selville syy kirkosta eroamiseen. Tutkimuskysymyksenä oli, miksi nuoret aikuiset eroavat kirkosta. Opinnäytetyön liitteenä on lomakekysely, jonka avulla pyrittiin saamaan vastaus tutkimuskysymykseen (Liite 3).

7 7 3 KIRKOSTA EROAMINEN 3.1 Uskonnonvapauslaki ja kirkosta eroaminen Suomen perustuslaki ( /731) toteaa 11 pykälässä uskonnon ja omantunnon vapaudesta seuraavasti: Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Uskonnonvapauslain ( /453) kolmas pykälä toteaa, että jokaisella on oikeus valita uskonnollinen asema ja oikeus päättä haluaako kuulua tai erota uskonnollisesta yhdyskunnasta. Huoltajat yhdessä sopivat lapsen uskonnollisesta asemasta. Huoltajien kirjallisella sopimuksella voi viisitoista vuotta täyttänyt itse liittyä tai erota uskonnollisesta yhdyskunnasta. Huoltajat voivat liittää tai erottaa uskonnollisesta yhdyskunnasta kaksitoista vuotta täyttäneen lapsen. Tähän tarvitaan lisäksi lapsen kirjallinen suostumus. Kirkosta eroamisen voi tehdä kirjallisesti yhdyskunnalle tai maistraatille. Eroaminen astuu voimaan sinä päivänä, kun maistraatti tai yhdyskunta saa eroilmoituksen. Henkilön tiedot ilmoitetaan väestötietojärjestelmään. Ilmoituksessa tulee olla henkilön täydellinen nimi, henkilötunnus tai syntymäaika sekä eroamispäivä. (Uskonnonvapauslaki /453.) Henkilökohtaista käyntiä ei tarvita ja vapaamuotoinen ilmoitus omalle seurakunnalle tai mille tahansa maistraatille riittää. Harkintaaikaa ei ole. Maistraatti toimittaa kirkosta eronneelle vahvistuksen eroamisesta. (Suomen evankelis-luterilainen seurakunta.)

8 8 3.2 Aikaisemmat tutkimukset kirkosta eroamisesta Siipi (1965) on tutkinut vuotiaiden henkilöiden kirkosta eroamista vuonna Tutkimuksen yksi peruskysymys oli, miksi kahdesta ulkonaisesti samanlaisesta henkilöstä toinen luopuu seurakunnasta, mutta toinen pysyy sen jäsenenä. Tutkimuksessaan Siipi laittoi kirkosta eronneet seuraavanlaisiin ryhmiin: helluntailaiset (26), muut lahkolaiset (26), kiinnostumattomat (30), yksilölliset (21), etuilijat (30), katkeroituneet (28), vieraantuneet (28) ja materialistit (32). Tuloksissa Siipi toteaa, että kirkosta eroaminen on enemmän kirkollinen kuin uskonnollinen ilmiö ja on vaikea osoittaa mitään yhtä syytä, miksi ihmiset eroavat kirkosta. Lumijärvi (1998) on tutkinut Espoossa kirkosta eronneita ja liittyneitä vuosina 1992 ja Tutkimuksessa kirkosta eroamissyitä oli 28 prosentissa taloudelliset syyt ja kirkon opetukseen ja kirkosta saatavaan hyötyyn liittyvät syyt 25 prosentissa. Kirkon toimintaan tai seurakunnan työntekijöihin liittyvien syiden vuoksi oli kirkosta eronnut 20 prosenttia. Johonkin muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan tai uskonnolliseen yhteisöön liittyäkseen oli kirkosta eronnut 15 prosenttia. Perheenjäseniinsä liittyvien syiden vuoksi oli kirkosta eronnut 13 prosenttia. Vuonna 1993 valtakunnallisesti kirkosta eroamisen suurin syy oli taloudelliset syyt 53 prosentilla. Kirkollisveron merkityksestä kirkosta eroamiseen kertoo se, että viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kirkosta eroaminen on painottunut loppuvuoteen. Kirkollisvero ei kuitenkaan ole kirkosta eroamisen ensisijainen syy, vaan viimeinen huono asia, jonka vuoksi saadaan erottua kirkosta. Niemelä on tutkinut kirkosta eroamisen syitä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Tutkimuksessaan Niemelä luokitteli ensisijaiset kirkosta eroamissyyt kuuteen pääluokkaan. Joka kolmas eli 31 prosenttia mainitsi kirkosta eroamisen ensisijaiseksi tekijäksi uskonnolliset ja katsomukselliset kysymykset. Kirkon yleiseen linjaan ja kannanottoihin liittyviä ristiriitoja koki 26 prosenttia vastaajista. Tilannekohtaiset ja henkilökohtaiset pettymykset kirkkoa kohtaan olivat kolmanneksi suurin syy kirkosta eroamiseen (19 %). Kirkollisvero tai muut taloudelliset tekijät olivat

9 9 ensisijaisia syitä joka kymmenessä vastauksessa (9 %). Kirkosta eromaisen syy oli joka kymmenessä (9 %) vastauksessa muu kielteinen kuva kirkosta ja yleinen kirkkokriittisyys. Muu tekijä mainittiin kolmessa prosentissa vastauksissa eroamisen syyksi. (Niemelä 2006, ) Pääkaupunkiseudulla nuorille aikuisille toteutetun puhelinkyselyn tulokset luokiteltiin kirkosta eroamissyiden perusteella neljään ryhmään. Lähes joka toinen kirkosta eronnut (44 %) suhtautui kirkkoon välinpitämättömästi ja halusi olla maksamatta kirkollisveroa. Kirkon kannanottoihin pettyneitä oli joka kolmas. Joka kuudes eronneista ajatteli jonkin toisen uskonnollisen yhdyskunnan vastaavan paremmin omaa ajatteluaan. Omien vanhempiensa mukana eronneita oli pieni joukko. (Niemelä 2006, 220.) Niemelä toteaa eri tutkimusaineistojen pohjalta nuorten aikuisten eroavan kirkosta, koska kirkolla ei ole heille merkitystä ja he eivät voi sitoutua kirkon sanomaan. Kirkon jäsenyyden katsotaan sotivan heidän ajattelumaailmaa vastaan. Kirkosta etäällä olevan nuoren aikuisen kokema ristiriita, jotain kirkon kannanottoa kohtaan on usein käynnistänyt kirkosta eroamisen. Kaksi kolmasosaa nuorista aikuisista on sitä mieltä, että uskolla ei ole mitään tai juuri mitään merkitystä heidän elämässään. Kirkosta eronneista noin joka kymmenes kaipaa toisenlaista uskonnollista yhteisöä tai he eivät vain ole löytäneet paikkaa kirkosta. Erostaan huolimatta he pitävät uskoa tärkeänä ja ovat voimakkaasti uskonnollisia. (Niemelä 2006, ) 3.3 Nuorten uskonnollisuus Nuorisobarometri 2006 tutki nuorten uskonnollisuutta. Tutkimukseen vastanneista nuorista viisi prosenttia ei ole koskaan kuulunut kirkkoon tai on eronnut perheen mukana. Vastaajista kuusi prosenttia oli kuulunut kirkkoon, mutta oli itse eronnut kirkosta. Jos häitä, ristiäisiä ja hautajaisia ei oteta huomioon 27 prosenttia evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvista ja 30 prosenttia kaikista vastaajista ilmoitti, ettei

10 10 käy käytännössä koskaan kirkossa tai uskonnollisissa tilaisuuksissa. Vastaajista harvempi kuin yksi kymmenestä, kertoi käyvänsä kirkossa vähintään kerran kuukaudessa. Nuorista itseään uskonnollisina pitävät 42 prosenttia ja itseään eiuskonnollisena 51 prosenttia. Itsensä vakaumukselliseksi ateistiksi ilmoittavat 7 prosenttia vastaajista. Nuoret naiset ovat uskonnollisempia kuin miehet. (Myllyniemi 2006.) Nuorista alle 25-vuotiaista 37 prosenttia ja vuotiaista 51 prosenttia pitää itseään uskonnollisena. Vähintään kerran vuodessa jumalanpalveluksiin osallistuu alle 25-vuotiaista 40 prosenttia ja vuotiaista 42 prosenttia. Alle 25-vuotiaista 23 prosenttia ja vuotiaista 30 prosenttia ei voisi ajatella eroavansa kirkosta missään olosuhteissa. (Niemelä 2003, ) Helsingissä toteutetussa nuoret aikuiset-projektissa ilmeni, että uskoa erittäin tärkeänä tai tärkeänä pitää viidesosa vastaajista. Kirkosta eroamista ei voisi harkita tai harkinnan jälkeen ei ole eronnut kirkosta kolme neljäsosaa vastaajista. Suuri joukko kuitenkin kyseenalaistaa jäsenyytensä. (Halme 2006, 350.)

11 11 4 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS 4.1 Oulun evankelis-luterilaiset seurakunnat aineiston keruu paikkana Oulu on Pohjois-Suomen suurin ja asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurin kaupunki. Pinta-alaltaan Oulu on 449,2 neliökilometriä. Oulussa oli asukkaita yhteensä Miehiä oli 48,8 ja naisia 51,2 prosenttia. Ulkomaalaisten osuus oli 1,9 prosenttia. Asukkaiden keski-ikä oli 36,3 vuotta. Ikärakenne on nuorta, mikä osaltaan kertoo Oulun olevan opiskelukaupunki. (Oulun kaupunki.) Opinnäytetyö toteutettiin Oulun evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän alueella, mikä kuuluu Oulun hiippakuntaan. Oulun hiippakunnan väkiluku oli henkilöä. Oulun hiippakunnan alueella vuonna 2006 kirkosta erosi henkilöä ja kirkkoon liittyi 920 henkilöä. Vuonna 2005 kirkosta erosi ja kirkkoon liittyi 871 henkilöä. Vuonna 2005 Oulun hiippakunnassa kirkosta eroaminen kasvoi suhteellisesti eniten (+ 34 %) yhdessä Kuopion (+34 %) ja Mikkelin (+30 %) hiippakuntien kanssa. (Kirkkohallitus 2007, 18 19; Kirkkohallitus 2006, 128, 12.) Oulun evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä muodostuu neljästä seurakunnasta. Seurakunnat ovat Karjasillan, Oulujoen, Oulun tuomiokirkko ja Tuiran seurakunnat. Vuonna 2005 Oulun seurakuntayhtymässä kirkosta erosi ja kirkkoon liittyi 258 henkilöä. Vuonna 2006 kirkosta erosi ja kirkkoon liittyi 258 henkilöä. Seurakuntayhtymän väkiluku oli henkilöä. (Kirkkohallitus 2006, 130; Kirkkohallitus 2007, 132.) Oulun hiippakunnassa vuonna 2006 pääjumalanpalveluksiin osallistui viikoittain 2,1 prosenttia ja muihin jumalanpalveluksiin 1,3 prosenttia keskiväkiluvusta. Jumalanpalveluskäyntejä oli kyseisenä vuonna 1,1 seurakuntalaista kohti. Seurakuntatilaisuuksiin osallistui vuonna 2006 viikoittain 3,8 prosenttia keskiväkiluvusta ja rippi-

12 12 koulun kävi 93,3 prosenttia 15-vuotiaista. Oulun seurakuntayhtymän alueella vuonna 2006 jumalanpalveluksiin osallistui 2,8 prosenttia ja seurakuntatilaisuuksiin 1,7 prosenttia keskiväkiluvusta. Rippikoulun kävi 15-vuotiaista 90,7 prosenttia. (Kirkkohallitus 2007.) 4.2 Aineiston keruu Opinnäytetyö toteutettiin laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkittava aineisto kerättiin lomakekyselyn avulla, mikä lähetettiin kaikille Oulun evankelisluterilaisista seurakunnista touko-kesäkuun 2007 aikana eronneille keskusrekisterin kirjeen mukana. Kyseessä oli kokonaistutkimus (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2002, 166). Tutkimusta varten valittiin perusjoukko, johon tulosten tuli päteä (Alasuutari 1993, 20). Lomakekyselyt lähetettiin kaikille kirkosta eronneille ja saaduista vastauksista valikoin nuoret aikuiset. Nuori määritellään nuorisolaissa alle 29-vuotiaaksi (Nuorisolaki /72), joten valikoin vastauksista kaikki alle 29- vuotiaiden vastaukset ja analysoin ne. Lomakekyselyä tehtäessä tutustuttiin aikaisempiin tutkimuksiin sekä niissä käytettyihin lomakekyselyihin. Lomakekyselyssä pyrittiin selkeään ulkoasuun sekä kysymysten ymmärrettävyyteen. Suurin osa oli avoimia kysymyksiä, joihin vastaajat saivat vapaasti kertoa tärkeimmät ja keskeisimmät asiat. Lomakekyselyn yhteydessä oli saatekirje, jossa kerrottiin opinnäytetyön tarkoituksesta, tavoitteesta sekä työn tekijän ja opettajien yhteystiedot. 4.3 Aineiston analysointi Lomakekyselyn aineisto analysoitiin induktiivista sisällön analyysimenetelmää käyttäen. Ennen aineiston analysointia vastaukset luettiin huolellisesti läpi useita kerto-

13 13 ja. Kvalitatiivisessa sisällönanalyysissä analyysi perustuu useimmiten haastattelurunkoon. Analyysi on tutkijan ajattelua ja pohdintaa. (Syrjäläinen 1995, 89.) Sisällönanalyysin avulla voidaan analysoida dokumentteja objektiivisesti ja systemaattisesti. Tutkittavasta ilmiöstä pyrittiin saamaan kuvaus tiivistetyssä ja yleisessä muodossa. Induktiivisen sisällön analyysin ensimmäinen vaihe oli analyysiyksikön määrittäminen. Aineiston laatu ja tutkimustehtävä ohjasivat analyysiyksikön valintaa. Analyysiyksikkö oli yksi sana, sanayhdistelmä tai lause. Luin aineistoa useita kertoja läpi analyysiyksikön valitsemisen jälkeen. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 4.) Induktiivisessa päättelyssä tapaus yleistetään perusjoukkoa koskevaksi tai samanlaisiin tapauksiin (Uusitalo 2001, 20). Havaintojen pelkistämisessä aineistoa tarkasteltiin viitekehyksen kannalta sekä etsittiin asioita, mitkä olivat kulloisenkin kysymyksenasettelun kannalta olennaisia (Alasuutari 1993, 20). Aineiston pelkistämisen jälkeen seuraava vaihe oli ryhmittely. Pelkistettyjä ilmaisuja ryhmiteltiin erilaisuuksien ja yhtäläisyyksien perusteella. Samaa tarkoittavat ilmaisut yhdistettiin. Kategorioille annettiin sisältöä kuvaava nimi. Saman sisältöiset kategoriat yhdistettiin toisiinsa ja niistä muodostettiin yläkategorioita. Yläkategorioille annettiin sisältöä vastaava nimi. Yhdistämistä jatkettiin niin kauan kuin se oli sisällön kannalta mahdollista. Lopuksi yleiskäsitteiden avulla muodostettiin kuvaus tutkimuskohteesta. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 5-7.) 4.4 Luotettavuus Laadullisessa tutkimuksessa tutkimuksen luotettavuus lisääntyy, kun tutkimuksen toteuttamisen eri vaiheet kuvataan tarkasti. Opinnäytetyössä kuvattiin, miten eri ryhmät syntyivät tutkimuksen analyysivaiheessa ja miten tuloksissa päästiin kyseiseen päätelmään. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, 228.) Lomakekyselyn avulla saatiin vastaus tutkimuskysymykseen, joten opinnäytetyö on pätevä (Bell 1999, 104).

14 14 Laadullisessa tutkimuksessa luotettavuutta arvioidaan kokonaisuutena. Tutkimusraportissa painottuu johdonmukaisuus eri osien välillä. (Tuomi 2007, ) Tutkimuksen toteuttamista ja tutkimuksen luotettavuutta ei voida pitää toisistaan erilisinä. Tutkija tekee koko tutkimuksen ajan arviointia erilaisista valinnoista ja päätöksistä ja niiden tarkoituksenmukaisuudesta tutkimuksen tavoitteiden kannalta. Laadullisessa tutkimuksessa myös tutkija itse on luotettavuuden kriteeri. (Vilkka 2005, ) Laadullinen tutkimus on ainutkertainen ja näin tutkimuksen toistettavuutta ei samanlaisena voi toistaa, koska tutkijoiden tekemät analysoinnit voivat poiketa toisistaan. Tutkimus tulisi olla toistettavissa ja toisen tutkijan tulisi löytää samoilla tulkintasäännöillä sama tulkinta kuin edellisen tutkijan. Lukijan on päädyttävä tutkijan kanssa samaan tulokseen. (Vilkka 2005, ) Aineistoa kerättiin vain kaksi kuukautta ja tämä saattaa olla yksi luotettavuuteen vaikuttava tekijä, koska aika on lyhyt. Kirkosta erosi kyseisenä aikana paljon ihmisiä ja kattavia vastauksia saatiin riittävästi tutkimusta varten, joten tulokset eivät olisi olleet erilaiset aineiston keruuajan ollessa pidempi. Tulosten vertaaminen aikaisempiin tutkimustuloksiin lisää opinnäytetyön luotettavuutta. Opinnäytetyö tehtiin yksin. Yksin tehdessä asiat pyrittiin huomioimaan monelta kannalta ja tiivistä yhteistyötä tehtiin opponoijan kanssa, joka mahdollisti työhön toisen näkökulman. Lomakekysely pyrittiin luomaan selkeäksi ja kysymykset ymmärrettäviksi. Monet lukivat lomakekyselyn läpi useita kertoja ennen sen hyväksymistä, mutta sitä ei esitestattu varsinaisella tutkimusjoukolla. Lomakekysely lisäsi työn luotettavuutta, koska vastaajat pystyivät kotioloissa rehellisesti vastaamaan kysymyksiin eikä kyselylomakkeen tekijän läsnäolo vaikuttanut vastauksiin. Kaikilla vastaajilla oli myös samanlaiset, samassa järjestyksessä ja samassa muodossa olevat kysymykset.

15 Eettisyys Tutkijan tulee pyrkiä noudattamaan tiedeyhteisössä sovittuja periaatteita (Kuula 2006, 26). Opinnäytetyötä tehdessä huomioitiin tutkimuksen eettisiä periaatteita sekä otettiin huomioon eettiset näkökohdat. Yleisesti hyväksyttyjä periaatteita ovat tiedon hankintaan ja julkistamiseen liittyvät periaatteet. Tutkimusaiheen valinnan lisäksi tutkimuskohteen, tutkimusongelman sekä tiedonhankintatavat ovat eettisiä ratkaisuja. Ihmisarvon sekä ihmisten itsemääräämisoikeuksien kunnioittaminen oli tutkimuksen lähtökohtana. (Hirsjärvi ym. 2007, ) Keskusrekisteri lähetti lomakekyselyn kirkosta eronneille ja vastaajat saivat itse päättää haluavatko he osallistua tutkimukseen ja näin heillä oli mahdollisuus kieltäytyä. Keskusrekisterillä oli kirkosta eronneiden yhteystiedot ja he lähettivät lomakekyselyn oman rekisterinsä kautta. Lomakekyselyn mukana oli saatekirjeen, jossa kerrottiin opinnäytetyön tarkoituksesta ja tavoitteesta, koska tutkimuksiin osallistujilla tulee olla tiedossa tutkimuksen tavoitteet ja menetelmät. Tutkimuksessa saadut tiedot käsittelin luottamuksellisesti ja osallistujat jäivät nimettömiksi. (Tuomi 2007, 145.) Aineisto hävitettiin asianmukaisesti. Toisten tutkijoiden tekstejä hyödynnettäessä lähdeviittaukset merkittiin asianmukaisesti (Hirsjärvi ym. 2007, 26). Lähdeviitteet ja lähdemerkinnät merkittiin Diakonia-ammattikorkeakoulun ohjeistamalla tavalla (Kuokkanen, Kivirinta, Määttänen & Ockenström 2005). Tutkimustulokset esitettiin sellaisenaan niitä kaunistelematta tai muuttamatta. Raportoinnissa pyrittiin huolellisuuteen ja selkeyteen, jottei lukija joudu harhaanjohdettavaksi. (Hirsjärvi ym. 2007, 26.) Raportissa pyrittiin pitämään selkeästi erillään omat tulkinnat ja tulokset käsittelemällä omat tulkinnat pohdinta osiossa (Uusitalo 2001, 33). Aineisto analysoitiin yksin, eikä kukaan muu ole nähnyt vastauslomakkeita. Vastaajan henkilöllisyyttä ei vastauksista voi saada selville.

16 16 5 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET 5.1 Taustatietoja vastaajista Oulun evankelis-luterilaisista seurakunnista erosi yhteensä 181 henkilöä. Heistä miehiä oli 52,5 prosenttia (95) ja naisia 47,5 prosenttia (86). (Liite 4.) Heille kaikille lähetettiin lomakekysely keskusrekisterin kirjeen mukana. Lomakekyselyn palautti 25 prosenttia (45). Vastaajista valikoitiin alle 29-vuotiaat. Heidän vastauksia tuli kaikista vastauksista yhteensä 60 prosenttia (27). Naisten osuus nuorista aikuisista oli 67 prosenttia (18) ja miesten 33 prosenttia (9). Nuorten aikuisten keski-ikä oli 23 vuotta. Nuorin vastaaja oli 16-vuotias ja vanhin 29-vuotias. Sisennetyt lauseet ovat vastauslomakkeista otettuja suoria lainauksia. Siviilisääty oli vastaajilla suurimmaksi osaksi joko naimaton (14) tai avosuhde (11) ja he asuivat yksin (10) tai puolison kanssa (11). Vastaajissa oli eronneita (2), mutta ei yhtään avioliitossa olevaa. Vanhempien kanssa asuvia (4), ystävän kanssa asuva (1) sekä yksin ja puolison kanssa asuva (1) oli myös vastaajissa. Elämäntilanne vastaajien kohdalla jakautui suurimmaksi osaksi opiskelijoihin (9) ja työssäkäyviin (10). Osa vastaajista ilmoitti sekä opiskelevan että olevan töissä (4) ja työttömiä oli neljä. Vastaajat olivat korkeasti koulutettuja. Ylin koulutustausta vaihteli peruskoulusta yliopistoon. Yliopiston korkeimmaksi koulutustaustaksi ilmoitti seitsemän vastaajaa. Ammattikorkeakoulun oli käynyt yksi ja ylioppilaaksi valmistunut kahdeksan. Vastaajista yksi oli valmistunut ylioppilaaksi ja käynyt ammattikoulun. Ammattikoulun oli käynyt kuusi ja peruskoulun neljä vastaajaa.

17 Vastaajien osallistuminen seurakunnan toimintaan Lähes kaikki (24) oli joskus elämänsä aikana osallistunut seurakunnan järjestämään toimintaan. Osa oli ollut mukana toiminnassa pidempiä ja osa lyhempiä aikoja. Vastaajat olivat näin tietoisia millaista toimintaa seurakunnat järjestävät. Lapsija varhaisnuorille järjestettyyn toimintaan oli osallistuttu aktiivisesti. Pyhäkouluun (8), kerhoihin (7) sekä leireille ja retkille (4) oli osallistunut yli kaksi kolmasosaa. Nuorisotyöhön kuuluviin toimintoihin eli rippikouluun sekä sitä varten erilaisiin tapahtumiin (15), isostoimintaan (4) ja kuoroon (1) oli osallistunut yhteensä yli kaksi kolmasosaa. Osa vastaajista mainitsi myös kirkossa käymisen pyhinä (1), kevät ja joulukirkot (1) sekä pääsiäisnäytelmän (1). Juhlat mainittiin kahdessa vastauksessa. Juhlilla tarkoitettiin toisessa sukulaisten juhlia ja toisessa lähetysjuhlia. Vastaajista yksi ei ollut osallistunut minkäänlaiseen seurakunnan toimintaan, kummiksi oli ryhtynyt neljä ja tyhjäksi tämän kohdan oli jättänyt kaksi. Lapsena pyhäkouluun ja päiväkerhoon ja nuorena rippikoululeirille Rippikoulun käynnin jälkeen toimin isosena yhtenä kesänä. Olen käynyt myös erilaisilla kirkon järjestämillä retkillä/matkoilla. Päiväkerho, pyhäkoulu, rippileiri, kirkossa käyminen pyhinä, muutama kirkon järjestämä matka Pääasiallisesti kirkosta eroaminen tapahtuu itsenäisesti ja on jokaisen henkilökohtainen päätös. Yli puolet vastaajista ilmoitti, ettei heillä ole lapsia ja erosivat kirkosta yksin (14). Ilman muita perheenjäseniä, yksin kirkosta eronneita oli kymmenen ja kolme ilmoitti myös puolison eronneen. Kysyttäessä vastaajien uskonnollisuutta ilmeni, että lähes kaikki olivat käyneet rippikoulun ja heidät oli konfirmoitu (25). Yhtä vastaajaa lukuun ottamatta kaikki ilmoittivat, etteivät he kuulu mihinkään herätysliikkeeseen tai uskonnolliseen yhteisöön (26). Kirkosta eroamisen jälkeen yksi oli liittynyt adventtikirkkoon. Lähes ku-

18 18 kaan vastaajien sukulaisista tai ystävistä ei kuulunut mihinkään herätysliikkeeseen tai uskonnolliseen yhteisöön (25). Äitini kuuluu adventtikirkkoon ja eräs serkku kuuluu helluntaiseurakuntaan. Osallistuminen kirkollisiin toimituksiin oli suurimmaksi osaksi vähäistä. Yli puolet vastaajista ilmoitti, ettei osallistu koskaan kirkollisiin toimituksiin (15). Kerran tai kahdesti vuodessa tai harvemmin kirkollisiin toimituksiin osallistui kymmenen. Heidän osallistuminen kirkollisiin toimituksiin painottuu sukulaisten tai ystävien juhliin tai kauneimmat joululaulut tilaisuuksiin, Vastaajista yksi ilmoitti osallistuvan usein kirkollisiin toimituksiin. Keskimäärin kerran, kahdesti vuodessa häihin, hautajaisiin tms. Ehtoolliseen osallistun silloin kun se on kirkossa käydessäni. Joskus häihin ja hautajaisiin jne. En koskaan Kirkossa käyminen painottuu selvästi kirkollisiin toimituksiin kuten sukulaisten tai ystävien juhliin. Vastaajista yli puolet (15) ilmoitti käyvänsä kirkossa pääasiallisesti sukulaisten ja tuttavien juhlissa sekä koulun järjestämissä joulu ja kevät kirkossa. Kirkossa käydään noin kerran tai kahdesti vuodessa. Ei koskaan (4) tai harvoin kirkossa käyvät (7) ovat kuitenkin suhteellisen pieni joukko. Vastaajista yksi kertoi käyvänsä kirkossa usein, noin kaksi kertaa kuukaudessa. Erikoistapahtumissa, kuten häissä ja hautajaisissa. Eli en erityisen usein, ehkä muutaman kerran vuodessa. Nykyään käyn kirkossa noin 2 kertaa kuukaudessa, aiemmin keskimäärin pari kertaa vuodessa. Koulun pakollisissa, joulu- ja kevätkirkossa.

19 Kirkosta eroamisen syyt Vastaajat olivat miettineet kirkosta eroamista 10 minuutista aina 15 vuoteen. Kirkosta eroamista oli harkittu yleensä vuosia ja mitään pikaisia päätöksiä ei ollut tehty. Vuodesta viiteen vuoteen kirkosta eroamista oli miettinyt kolmetoista vastaajaa. Vajaasta kymmenestä vuodesta jopa 15 vuoteen kirkosta eroamista oli miettinyt neljä vastaajaa. Hetken mielijohteesta tehtyjä päätöksiä (1), muutaman päivän (1) tai viikkoja (2) harkittuja päätöksiä oli vähän. Kuukausia eroa oli pohtinut jo useampi vastaaja (4). Kymmenisen vuotta. En vain saanut aikaiseksi. Onneksi se onnistuu nykyisin netin välityksellä. Noin neljä vuotta, täysi-ikäisenä ensimmäinen asia mitä halusin tehdä. Muutamia kuukausia Pari viikkoa 10 minuuttia Syyn kirkosta eroamiseen jakaantui sisäisiin ja ulkoisiin syihin. Sisäiset syyt olivat vastaajista itsestään lähteviä ja ulkoiset puolestaan ulkopuolelta tulevia syitä. Suurin syy kirkosta eroamiseen oli uskonnolliset ja katsomukselliset erot (43 %). Vastaajat eivät uskoneet Jumalaan tai mihinkään yliluonnolliseen ja he kokivat heidän ja kirkon maailmankatsomusten ja maailmankuvan eroavan toisistaan. Eroajat eivät halunneet kuulua kirkkoon, koska opillisista asioista oltiin erimieltä. Osa vastaajista koki, että he pystyvät pelastamaan itsensä, eikä pelastukseen tarvita muuta, sillä jokainen on vastuussa omasta elämästään ja omat valinnat siivittävät tulevaisuuteen. En ole koskaan tuntenut tarvetta tukeutua minkäänlaiseen jumalaan. En usko mihinkään yliluonnolliseen tai että jokin suurempi voima voisi pelastaa minut, kun ainoa joka siihen pystyy on minä itse

20 20 Koska en usko jumalaan. Ethän sinäkään osta maitoa, jos et sitä pysty juomaan? En usko evankelisluterilaisen kirkon periaatteisiin tai Jumalaan, enkä ole halukas maksamaan veroa instituutiolle, johon en usko En koe olevani uskonnollinen, eivätkä luterilaisen kirkon opetukset/uskomukset sovi kaikilta osin maailmankuvaani Maailmankatsomukseni eroaa liikaa luterilaisen kirkon katsomuksesta, joten en voi kuulua kyseiseen instituutioon. Taloudelliset syyt olivat toiseksi suurin syy kirkosta eroamiseen (24 %). Moni ei halunnut maksaa kirkollisveroa instituutiolle, johon ei usko tai josta ei koettu olevan hyötyä. Kirkollisvero mainittiin ensisijaisena kirkosta eroamisen syynä kahdessa vastauksessa. Suurin syy kirkollisvero. Olen köyhä ja säästän vuodessa rahaa kun en kuulu kirkkoon kun en maksa veroa En kokenut kirkolla olevan tällä hetkellä minulle mitään annettavaa. Kirkko alkaa myös olla liian kaupallinen yhteisö tai yritys en halua maksaa kirkollisveroa koska en hyödy siitä mitenkään eivätkä omaisenikaan hyödy. En usko evankelisluterilaisen kirkon periaatteisiin tai Jumalaan, enkä ole halukas maksamaan veroa instituutiolle, johon en usko Kirkosta eroamisen kolmanneksi suurin syy oli, etteivät vastaajat kokeneet kuulumista evankelis-luterilaiseen kirkkoon hyödyllisenä (16,5 %). Kirkon jäsenyydestä ei koettu olevan mitään hyötyä tai kirkko ei pysty auttamaan heitä. Vastaajista osa koki, ettei kirkolla ole heille mitään annettavaa tai kirkko oli jäänyt heille etäiseksi. Kirkosta ei aikuisiälläni ole ollut mitään hyötyä En kokenut kirkolla olevan minulle mitään annettavaa. En kokenut saavani kirkolta mitään, eikä minulla ollut annettavaa sille. Myös verotukselliset syyt painoivat. Jeesus Kristuksen nimissä on moni kansakunta tuhoutunut ja ihmisiä syösty kurjuuteen. Historiassa on liian monta sotaa, joita on sodittu uskontojen takia.

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011 Keijo Toivanen 2 KIRKONPALVELIJA HÄMMENNYSTEN KESKELLÄ Arvoristiriidat Erilaisuuden sietäminen 3 1. Jäsenmäärien kehitys( pako kirkosta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2836 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NUORTEN AIKUISTEN USKONNOLLI- SUUS 2004

KYSELYLOMAKE: FSD2836 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NUORTEN AIKUISTEN USKONNOLLI- SUUS 2004 KYSELYLOMAKE: FSD2836 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NUORTEN AIKUISTEN USKONNOLLI- SUUS 2004 QUESTIONNAIRE: FSD2836 RELIGIOSITY OF YOUNG ADULTS IN THE CAPITAL AREA OF FINLAND 2004 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua

Lisätiedot

Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4

Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4 Vuositilasto 2014 Vuositilasto 2014 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä, ulkomaan kansalaisten ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2014

Lisätiedot

TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA

TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA Eksegetiikka (Raamatun selitysoppi) Yleisesityksiä, lähteitä ja metodikysymyksiä Kuula, Nissinen & Riekkinen, Johdatus Raamattuun (Kirjapaja 2003). Sollamo (toim.) Qumranin kirjasto

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

VUOSITILASTO 2014 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

VUOSITILASTO 2014 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ VUOSITILASTO 2014 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Vuoden 2014 jäsentietojen yhteenveto... 2 3. Kartta kirkkoon kuuluminen seurakunnittain... 3 4. Kirkkoon kuuluminen seurakunnittain...

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO. Nuorisopalvelut 1 (8) Loma-ajan toiminnan asiakaspalauteraportti 2012 Tässä raportissa selvitetään kesän 2012 loma-ajan toiminnasta kerättyjen asiakaspalautteiden keskeiset tulokset. Loma-ajan toimintojen

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä.

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä. Tehtävä 1 Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä Ei Hypoteesi ei ole hyvä tutkimushypoteesi, koska se on liian epämääräinen.

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto tutuksi. et opetus.fi

Elämänkatsomustieto tutuksi. et opetus.fi Elämänkatsomustieto tutuksi et opetus.fi Elämänkatsomustieto tutuksi Käsiteltävät aiheet Oppiaineen historiaa Katsomusaineiden lainsäädäntöä Katsomuskasvatus päiväkodissa Elämänkatsomustietokasvatus Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2627 EDUSKUNTAVAALIT 2011: EHDOKKAIDEN JA VAALIKONEEN KÄYTTÄJIEN VASTAUKSET VAPAA-AJATTELIJAIN LIITON VAALIKONEESEEN

KYSELYLOMAKE: FSD2627 EDUSKUNTAVAALIT 2011: EHDOKKAIDEN JA VAALIKONEEN KÄYTTÄJIEN VASTAUKSET VAPAA-AJATTELIJAIN LIITON VAALIKONEESEEN KYSELYLOMAKE: FSD2627 EDUSKUNTAVAALIT 2011: EHDOKKAIDEN JA VAALIKONEEN KÄYTTÄJIEN VASTAUKSET VAPAA-AJATTELIJAIN LIITON VAALIKONEESEEN QUESTIONNAIRE: FSD2627 PARLIAMENTARY ELECTIONS 2011: CANDIDATE AND

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Suomalaisista 46 % on käynyt viimeisen vuoden aikana teatterissa, baletissa tai oopperassa vähintään yhden kerran. Määrä on pysynyt lähes samana viime tutkimuskertaan (v. 2004) verrattuna. Teatterissa

Lisätiedot

Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun

Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun NASTOLAN SEURAKUNTA RIPPIKOULUINFO 2013 2/5 Ketkä vuorossa? Nyt on aika ilmoittautua rippikouluun. Rippikoulussa sinulla on mahdollisuus pohtia tärkeitä elämään ja

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassasi! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

MUISTIO PERUSOPETUSLAIN MUUTOKSEN VAIKUTUKSET USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEEN SEKÄ KOULUN TOIMINTAAN

MUISTIO PERUSOPETUSLAIN MUUTOKSEN VAIKUTUKSET USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEEN SEKÄ KOULUN TOIMINTAAN OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN MUISTIO PERUSOPETUSLAIN MUUTOKSEN VAIKUTUKSET USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEEN SEKÄ KOULUN TOIMINTAAN Opetushallitus käsittelee tässä tiedotteessa uskonnon

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassa! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkimusetiikasta

Ajankohtaista tutkimusetiikasta Terveiset Helsingissä 2.11.2010 järjestetystä Eettinen ennakkoarviointi ihmistieteissä -seminaarista Professori Matti Lehtihalmes Etiikka-työryhmän kokous 21.12.2010 klo 13.15 Ajankohtaista tutkimusetiikasta

Lisätiedot

FSD1217 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot 1983-1991

FSD1217 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot 1983-1991 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot - Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 1 TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Kun sinut kastettiin, vanhemmillesi, kummeillesi ja seurakunnalle annettiin tehtäväksi huolehtia kristillisestä kasvatuksestasi. Kuulostaa juhlalliselta.

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2258 Gallup Ecclesiastica 2003 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Vuositilasto 2011. Johdanto...3. Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2011 väestömuutosten yhteenveto...4

Vuositilasto 2011. Johdanto...3. Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2011 väestömuutosten yhteenveto...4 Vuositilasto 2011 Johdanto...3 Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2011 väestömuutosten yhteenveto...4 Helsingin seurakuntayhtymän läsnä oleva väestö (väkiluku) 31.12.2011...5 Kirkkoon kuuluminen seurakunnittain

Lisätiedot

Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina

Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina Kumppanuuden korit kutsuvat monipuoliseen yhteistyöhön. Niiden avulla kerrotaan yhteistyön tarkoituksesta ja pelisäännöistä. Esite on suunnattu

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA Hanna Hiljanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan oppilaitos, sosionomin koulutusohjelma 28.8.2008 Taustatietoa kyselystä

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2014. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Aineistonhallinta ARJA KUULA-LUUMI ALAIKÄISIIN KOHDISTUVAN TUTKIMUKSEN ETIIKKAA -SEMINAARI 11.11.2014 TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA, HELSINKI

Aineistonhallinta ARJA KUULA-LUUMI ALAIKÄISIIN KOHDISTUVAN TUTKIMUKSEN ETIIKKAA -SEMINAARI 11.11.2014 TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA, HELSINKI Aineistonhallinta ARJA KUULA-LUUMI ALAIKÄISIIN KOHDISTUVAN TUTKIMUKSEN ETIIKKAA -SEMINAARI 11.11.2014 TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA, HELSINKI 2 Sisältö Aineiston elinkaari Aineistonkeruuvaihe Tutkimusluvat,

Lisätiedot

Kokkolan seurakuntayhtymä Julkisuuskuvatutkimus 2013 Tulosten esittely 4.2.2014. Timo Myllymäki Tutkimuspäällikkö, YTM

Kokkolan seurakuntayhtymä Julkisuuskuvatutkimus 2013 Tulosten esittely 4.2.2014. Timo Myllymäki Tutkimuspäällikkö, YTM Kokkolan seurakuntayhtymä Julkisuuskuvatutkimus 2013 Tulosten esittely 4.2.2014 Timo Myllymäki Tutkimuspäällikkö, YTM 29.11.2013 2 Tutkimuksessa tutkitut aiheet 1. Kirkkoon kuuluminen ja kirkosta eroaminen

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

HUOM! Tämä on 1. vuosikurssin muualla tai aikaisemmin käyneille. Tähän hakemukseen on liitettävä myös pastorin suositus.

HUOM! Tämä on 1. vuosikurssin muualla tai aikaisemmin käyneille. Tähän hakemukseen on liitettävä myös pastorin suositus. 2015 2016 2.Vuosikurssi HUOM! Tämä on 1. vuosikurssin muualla tai aikaisemmin käyneille. Tähän hakemukseen on liitettävä myös pastorin suositus. Hakijalle Iloitsemme halustasi antaa kokonainen vuosi Herralle

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten

Lisätiedot

OHJE OHJE USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN SEKÄ USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISESTÄ LUKIOSSA

OHJE OHJE USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN SEKÄ USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISESTÄ LUKIOSSA OHJE OHJE USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN SEKÄ USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISESTÄ LUKIOSSA Tässä ohjeessa kuvataan uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta sekä lukiossa järjestettäviä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

FSD2589 Kirkon rooli kollektiivisissa kriiseissä ja yhteiskunnallisissa ongelmissa 2007

FSD2589 Kirkon rooli kollektiivisissa kriiseissä ja yhteiskunnallisissa ongelmissa 2007 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2589 Kirkon rooli kollektiivisissa kriiseissä ja yhteiskunnallisissa ongelmissa 2007 Kyselylomaketta

Lisätiedot

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Avioliiton merkitys Avioliiton esteiden tutkinta Vihkimisen varaaminen Tapaaminen papin kanssa Avioliittoon vihkiminen vai morsiusmessu? Häämusiikki

Lisätiedot

Taivaannaulan jäsenkysely 2013

Taivaannaulan jäsenkysely 2013 Taivaannaulan jäsenkysely 2013 Taivaannaulan toiminta on mahdollisimman avointa. Tämän takia uusi hallitus kartoitti ensimmäisen kerran jäsenistön kantoja yhdistyksen toimintaan. Toteutus Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

VUOSITILASTO 2013. Helsingin. seurakuntayhtymä

VUOSITILASTO 2013. Helsingin. seurakuntayhtymä VUOSITILASTO 2013 Helsingin seurakuntayhtymä Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Vuoden 2013 väestömuutosten yhteenveto... 3 3. Läsnä oleva väestö (väkiluku) 31.12.2013... 4 4. Kirkkoon kuuluminen seurakunnittain

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna

Lisätiedot

Miksi eroakirkosta.fi-palvelu on perustettu

Miksi eroakirkosta.fi-palvelu on perustettu 1 Eroakirkosta.fi palvelu Raportti 8.12.2013 Eroakirkosta.fi palvelu aiheuttanut kirkolle lähes puolen miljardin tappiot Eroakirkosta.fi internetsivusto perustettiin marraskuussa 2003. Sen tarkoitus oli

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

Jäsentietojen VUOSITILASTO 2014

Jäsentietojen VUOSITILASTO 2014 Jäsentietojen VUOSITILASTO 2014 Johdanto Jäsentietojen vuositilasto 2014 sisältää tietoja Oulun ev.-lut. seurakuntien väestömuutoksista ja muutoksiin vaikuttaneista tekijöistä viime vuodelta. Oulun ev.-lut.

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot