NUORTEN AIKUISTEN KIRKOSTA EROAMINEN OULUN EVANKELIS-LUTERILAISISSA SEURAKUNNISSA
|
|
- Pauli Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NUORTEN AIKUISTEN KIRKOSTA EROAMINEN OULUN EVANKELIS-LUTERILAISISSA SEURAKUNNISSA Marianne Kurtti Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pohjoinen Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)+diakoni
2 TIIVISTELMÄ Marianne Kurtti. Nuorten aikuisten kirkosta eroaminen Oulun evankelisluterilaisissa seurakunnissa. Oulu, kevät 2008, 32 s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pohjoinen. Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + diakoni. Tämä opinnäytetyö oli laadullisella tutkimusotteella tehty. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata nuorten aikuisten kirkosta eroamista Oulun evankelis-luterilaisten seurakuntien alueella. Tavoitteena oli saada selville syy kirkosta eroamiseen ja antaa ajankohtaista tietoa kirkosta eroamisen syistä. Aihe oli tärkeä, koska Oulussa tällaista tutkimusta ei ole aiemmin tehty ja nuorten aikuisten kirkosta eroaminen on lisääntynyt. Nuoret aikuiset ovat tässä työssä alle 29-vuotiaita. Nuorin vastaaja oli 16-vuotias ja vanhin 29-vuotias. Aineisto kerättiin avoimen lomakekyselyn avulla. Keskusrekisteri lähetti lomakekyselyn kaikille Oulun evankelis-luterilaisten seurakuntien alueella vuonna 2007 touko-kesäkuun aikana kirkosta eronneille. Saapuneista vastauksista valittiin kaikki alle 29-vuotiaat ja heidän vastauksensa analysoitiin induktiivista sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Kirkosta eroamisen syyt voitiin jakaa sisäisiin ja ulkoisiin syihin. Suurin syy kirkosta eroamiseen olivat uskonnolliset ja katsomukselliset erot. Ihmiset eivät usko Jumalaan tai mihinkään yliluonnolliseen ja heidän ja kirkon maailmankuvat ja katsomukset erosivat toisistaan. Taloudelliset syyt olivat toiseksi suurin syy kirkosta eroamiseen. Kirkosta ei koettu olevan mitään hyötyä sekä kirkon jääminen etäiseksi oli kolmanneksi suurin syy. Yhteiskunnalliset syyt olivat neljäntenä ja muut syyt viidentenä kirkosta eroamisen syinä. Kirkosta ei erota hetken mielijohteesta, vaan eroa mietitään hyvinkin pitkiä aikoja. Mitään yleistettävää profiilia ei kirkosta eroajista pysty tekemään. Uskon puute on suurin syy kirkosta eroamiseen. Kirkollisvero ei ole kirkosta eroamisen ensisijainen syy. Jatkotutkimuksia olisi hyvä tehdä myös vanhemmista kirkosta eroajista. Näin voisi vertailla, ovatko vanhempien syyt kirkosta eroamiseen erilaiset kuin nuorilla aikuisilla. Kirkkoon kuulumisen syitä olisi aiheellista tutkia ja tiedettäisiin mikä saa ihmiset kuulumaan evankelis-luterilaiseen kirkkoon, vaikka osa ihmisistä eroaakin. Tutkimuksen kohteena voisi olla, kuinka kirkko voisi tukea perheiden uskonnollista kasvatusta. Asiasanat: kirkosta eroaminen; nuoret aikuiset, uskonnollisuus; laadullinen tutkimus
3 ABSTRACT Marianne Kurtti. Young adults separation from church in Oulu Evangelical- Lutheran parishes. Oulu, Spring 2008, Language: Finnish, 32 p., 4 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, North. Diaconal Social Welfare, Health Care and Education, Bachelor of Social Siences + Deacon. This thesis was qualitative. The meaning of the thesis was to describe young adults separation from church in the Oulu Evangelical-Lutheran parishes area (Finland). The Aim was to find out reasons for the separation and give timely information about the reasons for the separation. The subject was important because in Oulu this kind of research has not been done before and young adults separation from church has increased. Young adults were under 29 years in this work. The youngest respondent was 16 years and the oldest 29 years. The material was collected by an open questionary. The Central register sent the questionary to everyone who had separated from church in Oulu Evangelical-Lutheran parishes area in May-June year From the answers were chosen everyone under 29 years and their answers were analyzed by using qualitative content analysis. The reasons for the separation from church could be divided into inner and outer reasons. The biggest reason was religious and view differences. People do not believe in God or anything supernatural and their and the church s world views differed from each other. Economical reasons were the second biggest reason for the separation from the church. People feel that they do not get any benefit from the church and people thought that the church was far away and that was the third biggest reason. Societal reasons were the fourth and other reasons were the fifth reason. People do not separate from Church on the spur of the moment, they think about the separation for a very long time. Any common profile on the separation from church cannot be done. Not believing is the biggest reason for separation from church. Church tax is not the separation s primary reason. Follow-up research would be good to do among older people. So it could be compared, if older people s reasons for the separation are different from young adults. Reasons for belonging to Church would be justified to research and so it would be known what gets people to belong to Evangelical-Lutheran church, although some people separate. A research subject could be how the church could support religious training in families. Key words: separation from church; young adults, religiousness; qualitative research
4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ...2 ABSTRACT JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ KIRKOSTA EROAMINEN Uskonnonvapauslaki ja kirkosta eroaminen Aikaisemmat tutkimukset kirkosta eroamisesta Nuorten uskonnollisuus OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Oulun evankelis-luterilaiset seurakunnat aineiston keruu paikkana Aineiston keruu Aineiston analysointi Luotettavuus Eettisyys OPINNÄYTETYÖN TULOKSET Taustatietoja vastaajista Vastaajien osallistuminen seurakunnan toimintaan Kirkosta eroamisen syyt Vastaajien palautteet kirkolle ja lomakekyselyn tekijälle JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA...24 LÄHTEET...29 LIITTEET...33 Liite 1: Sopimus opinnäyteyhteistyöstä...33 Liite 2: Saatekirje...34 Liite 3: Lomakekysely...35 Liite 4: Kirkosta eronneiden määrä
5 1 JOHDANTO Elämme postmodernissa maailmassa, jossa ihmiset hyväksyvät erilaisuuden ja ihmisten omat valinnat. Ihmiset tekevät itsenäisiä ja itselleen sopivia päätöksiä ja ratkaisuja. Suurin osa suomalaisista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Kirkkoon liitytään kasteen kautta. Kuuluminen evankelis-luterilaiseen kirkkoon on eräänlainen jatkumo monen suomalaisen elämässä, vanhemmat kastavat lapsensa, koska heidätkin on kastettu. Uskonnonvapauslaki antaa ihmisille mahdollisuuden valita, haluaako kuulua evankelis-luterilaiseen kirkkoon vai ei. Ihmisillä on mahdollisuus valita itselleen sopivin uskonto ja instituutio tai elää ilman uskontoa. Nuorten aikuisten kirkosta eroaminen on lisääntynyt monissa seurakunnissa vuoden 2003 uskonnonvapauslain jälkeen, jolloin kirkosta eroaminen tehtiin helpommaksi. Vuosittain 0,3 0,7 prosenttia kirkon väkiluvusta eroaa kirkosta. Nuoret aikuiset ovat enemmistönä aikeissa erota kirkosta sekä enemmistönä kirkosta eroajista. Kirkosta eronneista 66 prosenttia oli vuonna 2002 tehdyn otostutkimuksen mukaan vuotiaita. (Niemelä 2006, 219.) Opinnäytetyö kuvaa nuorten aikuisten kirkosta eroamista Oulun evankelisluterilaisten seurakuntien alueella. Aihe on ajankohtainen, koska nuorten aikuisten kirkosta eroaminen on lisääntynyt Oulun evankelis-luterilaisten seurakuntien alueella. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada selville syy nuorten aikuisten kirkosta eroamiseen. Aihetta käsiteltiin kirkosta eroajien näkökulmasta. Tutkittava aineisto saatiin lomakekyselyn avulla. Aineistoa kerättiin touko-kesäkuun 2007 aikana. Opinnäytetyö antaa ajankohtaista tietoa kirkosta eroamisen syistä. Tiedostettuaan syyt kirkosta eroamiseen, kirkko pystyy kiinnittämään huomiota nuoriin aikuisiin ja vastaamaan heidän tarpeisiin.
6 6 2 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata nuorten aikuisten kirkosta eroamista Oulun evankelis-luterilaisten seurakuntien alueella. Tavoitteena oli saada selville syy kirkosta eroamiseen. Tutkimuskysymyksenä oli, miksi nuoret aikuiset eroavat kirkosta. Opinnäytetyön liitteenä on lomakekysely, jonka avulla pyrittiin saamaan vastaus tutkimuskysymykseen (Liite 3).
7 7 3 KIRKOSTA EROAMINEN 3.1 Uskonnonvapauslaki ja kirkosta eroaminen Suomen perustuslaki ( /731) toteaa 11 pykälässä uskonnon ja omantunnon vapaudesta seuraavasti: Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Uskonnonvapauslain ( /453) kolmas pykälä toteaa, että jokaisella on oikeus valita uskonnollinen asema ja oikeus päättä haluaako kuulua tai erota uskonnollisesta yhdyskunnasta. Huoltajat yhdessä sopivat lapsen uskonnollisesta asemasta. Huoltajien kirjallisella sopimuksella voi viisitoista vuotta täyttänyt itse liittyä tai erota uskonnollisesta yhdyskunnasta. Huoltajat voivat liittää tai erottaa uskonnollisesta yhdyskunnasta kaksitoista vuotta täyttäneen lapsen. Tähän tarvitaan lisäksi lapsen kirjallinen suostumus. Kirkosta eroamisen voi tehdä kirjallisesti yhdyskunnalle tai maistraatille. Eroaminen astuu voimaan sinä päivänä, kun maistraatti tai yhdyskunta saa eroilmoituksen. Henkilön tiedot ilmoitetaan väestötietojärjestelmään. Ilmoituksessa tulee olla henkilön täydellinen nimi, henkilötunnus tai syntymäaika sekä eroamispäivä. (Uskonnonvapauslaki /453.) Henkilökohtaista käyntiä ei tarvita ja vapaamuotoinen ilmoitus omalle seurakunnalle tai mille tahansa maistraatille riittää. Harkintaaikaa ei ole. Maistraatti toimittaa kirkosta eronneelle vahvistuksen eroamisesta. (Suomen evankelis-luterilainen seurakunta.)
8 8 3.2 Aikaisemmat tutkimukset kirkosta eroamisesta Siipi (1965) on tutkinut vuotiaiden henkilöiden kirkosta eroamista vuonna Tutkimuksen yksi peruskysymys oli, miksi kahdesta ulkonaisesti samanlaisesta henkilöstä toinen luopuu seurakunnasta, mutta toinen pysyy sen jäsenenä. Tutkimuksessaan Siipi laittoi kirkosta eronneet seuraavanlaisiin ryhmiin: helluntailaiset (26), muut lahkolaiset (26), kiinnostumattomat (30), yksilölliset (21), etuilijat (30), katkeroituneet (28), vieraantuneet (28) ja materialistit (32). Tuloksissa Siipi toteaa, että kirkosta eroaminen on enemmän kirkollinen kuin uskonnollinen ilmiö ja on vaikea osoittaa mitään yhtä syytä, miksi ihmiset eroavat kirkosta. Lumijärvi (1998) on tutkinut Espoossa kirkosta eronneita ja liittyneitä vuosina 1992 ja Tutkimuksessa kirkosta eroamissyitä oli 28 prosentissa taloudelliset syyt ja kirkon opetukseen ja kirkosta saatavaan hyötyyn liittyvät syyt 25 prosentissa. Kirkon toimintaan tai seurakunnan työntekijöihin liittyvien syiden vuoksi oli kirkosta eronnut 20 prosenttia. Johonkin muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan tai uskonnolliseen yhteisöön liittyäkseen oli kirkosta eronnut 15 prosenttia. Perheenjäseniinsä liittyvien syiden vuoksi oli kirkosta eronnut 13 prosenttia. Vuonna 1993 valtakunnallisesti kirkosta eroamisen suurin syy oli taloudelliset syyt 53 prosentilla. Kirkollisveron merkityksestä kirkosta eroamiseen kertoo se, että viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kirkosta eroaminen on painottunut loppuvuoteen. Kirkollisvero ei kuitenkaan ole kirkosta eroamisen ensisijainen syy, vaan viimeinen huono asia, jonka vuoksi saadaan erottua kirkosta. Niemelä on tutkinut kirkosta eroamisen syitä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Tutkimuksessaan Niemelä luokitteli ensisijaiset kirkosta eroamissyyt kuuteen pääluokkaan. Joka kolmas eli 31 prosenttia mainitsi kirkosta eroamisen ensisijaiseksi tekijäksi uskonnolliset ja katsomukselliset kysymykset. Kirkon yleiseen linjaan ja kannanottoihin liittyviä ristiriitoja koki 26 prosenttia vastaajista. Tilannekohtaiset ja henkilökohtaiset pettymykset kirkkoa kohtaan olivat kolmanneksi suurin syy kirkosta eroamiseen (19 %). Kirkollisvero tai muut taloudelliset tekijät olivat
9 9 ensisijaisia syitä joka kymmenessä vastauksessa (9 %). Kirkosta eromaisen syy oli joka kymmenessä (9 %) vastauksessa muu kielteinen kuva kirkosta ja yleinen kirkkokriittisyys. Muu tekijä mainittiin kolmessa prosentissa vastauksissa eroamisen syyksi. (Niemelä 2006, ) Pääkaupunkiseudulla nuorille aikuisille toteutetun puhelinkyselyn tulokset luokiteltiin kirkosta eroamissyiden perusteella neljään ryhmään. Lähes joka toinen kirkosta eronnut (44 %) suhtautui kirkkoon välinpitämättömästi ja halusi olla maksamatta kirkollisveroa. Kirkon kannanottoihin pettyneitä oli joka kolmas. Joka kuudes eronneista ajatteli jonkin toisen uskonnollisen yhdyskunnan vastaavan paremmin omaa ajatteluaan. Omien vanhempiensa mukana eronneita oli pieni joukko. (Niemelä 2006, 220.) Niemelä toteaa eri tutkimusaineistojen pohjalta nuorten aikuisten eroavan kirkosta, koska kirkolla ei ole heille merkitystä ja he eivät voi sitoutua kirkon sanomaan. Kirkon jäsenyyden katsotaan sotivan heidän ajattelumaailmaa vastaan. Kirkosta etäällä olevan nuoren aikuisen kokema ristiriita, jotain kirkon kannanottoa kohtaan on usein käynnistänyt kirkosta eroamisen. Kaksi kolmasosaa nuorista aikuisista on sitä mieltä, että uskolla ei ole mitään tai juuri mitään merkitystä heidän elämässään. Kirkosta eronneista noin joka kymmenes kaipaa toisenlaista uskonnollista yhteisöä tai he eivät vain ole löytäneet paikkaa kirkosta. Erostaan huolimatta he pitävät uskoa tärkeänä ja ovat voimakkaasti uskonnollisia. (Niemelä 2006, ) 3.3 Nuorten uskonnollisuus Nuorisobarometri 2006 tutki nuorten uskonnollisuutta. Tutkimukseen vastanneista nuorista viisi prosenttia ei ole koskaan kuulunut kirkkoon tai on eronnut perheen mukana. Vastaajista kuusi prosenttia oli kuulunut kirkkoon, mutta oli itse eronnut kirkosta. Jos häitä, ristiäisiä ja hautajaisia ei oteta huomioon 27 prosenttia evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvista ja 30 prosenttia kaikista vastaajista ilmoitti, ettei
10 10 käy käytännössä koskaan kirkossa tai uskonnollisissa tilaisuuksissa. Vastaajista harvempi kuin yksi kymmenestä, kertoi käyvänsä kirkossa vähintään kerran kuukaudessa. Nuorista itseään uskonnollisina pitävät 42 prosenttia ja itseään eiuskonnollisena 51 prosenttia. Itsensä vakaumukselliseksi ateistiksi ilmoittavat 7 prosenttia vastaajista. Nuoret naiset ovat uskonnollisempia kuin miehet. (Myllyniemi 2006.) Nuorista alle 25-vuotiaista 37 prosenttia ja vuotiaista 51 prosenttia pitää itseään uskonnollisena. Vähintään kerran vuodessa jumalanpalveluksiin osallistuu alle 25-vuotiaista 40 prosenttia ja vuotiaista 42 prosenttia. Alle 25-vuotiaista 23 prosenttia ja vuotiaista 30 prosenttia ei voisi ajatella eroavansa kirkosta missään olosuhteissa. (Niemelä 2003, ) Helsingissä toteutetussa nuoret aikuiset-projektissa ilmeni, että uskoa erittäin tärkeänä tai tärkeänä pitää viidesosa vastaajista. Kirkosta eroamista ei voisi harkita tai harkinnan jälkeen ei ole eronnut kirkosta kolme neljäsosaa vastaajista. Suuri joukko kuitenkin kyseenalaistaa jäsenyytensä. (Halme 2006, 350.)
11 11 4 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS 4.1 Oulun evankelis-luterilaiset seurakunnat aineiston keruu paikkana Oulu on Pohjois-Suomen suurin ja asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurin kaupunki. Pinta-alaltaan Oulu on 449,2 neliökilometriä. Oulussa oli asukkaita yhteensä Miehiä oli 48,8 ja naisia 51,2 prosenttia. Ulkomaalaisten osuus oli 1,9 prosenttia. Asukkaiden keski-ikä oli 36,3 vuotta. Ikärakenne on nuorta, mikä osaltaan kertoo Oulun olevan opiskelukaupunki. (Oulun kaupunki.) Opinnäytetyö toteutettiin Oulun evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän alueella, mikä kuuluu Oulun hiippakuntaan. Oulun hiippakunnan väkiluku oli henkilöä. Oulun hiippakunnan alueella vuonna 2006 kirkosta erosi henkilöä ja kirkkoon liittyi 920 henkilöä. Vuonna 2005 kirkosta erosi ja kirkkoon liittyi 871 henkilöä. Vuonna 2005 Oulun hiippakunnassa kirkosta eroaminen kasvoi suhteellisesti eniten (+ 34 %) yhdessä Kuopion (+34 %) ja Mikkelin (+30 %) hiippakuntien kanssa. (Kirkkohallitus 2007, 18 19; Kirkkohallitus 2006, 128, 12.) Oulun evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä muodostuu neljästä seurakunnasta. Seurakunnat ovat Karjasillan, Oulujoen, Oulun tuomiokirkko ja Tuiran seurakunnat. Vuonna 2005 Oulun seurakuntayhtymässä kirkosta erosi ja kirkkoon liittyi 258 henkilöä. Vuonna 2006 kirkosta erosi ja kirkkoon liittyi 258 henkilöä. Seurakuntayhtymän väkiluku oli henkilöä. (Kirkkohallitus 2006, 130; Kirkkohallitus 2007, 132.) Oulun hiippakunnassa vuonna 2006 pääjumalanpalveluksiin osallistui viikoittain 2,1 prosenttia ja muihin jumalanpalveluksiin 1,3 prosenttia keskiväkiluvusta. Jumalanpalveluskäyntejä oli kyseisenä vuonna 1,1 seurakuntalaista kohti. Seurakuntatilaisuuksiin osallistui vuonna 2006 viikoittain 3,8 prosenttia keskiväkiluvusta ja rippi-
12 12 koulun kävi 93,3 prosenttia 15-vuotiaista. Oulun seurakuntayhtymän alueella vuonna 2006 jumalanpalveluksiin osallistui 2,8 prosenttia ja seurakuntatilaisuuksiin 1,7 prosenttia keskiväkiluvusta. Rippikoulun kävi 15-vuotiaista 90,7 prosenttia. (Kirkkohallitus 2007.) 4.2 Aineiston keruu Opinnäytetyö toteutettiin laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkittava aineisto kerättiin lomakekyselyn avulla, mikä lähetettiin kaikille Oulun evankelisluterilaisista seurakunnista touko-kesäkuun 2007 aikana eronneille keskusrekisterin kirjeen mukana. Kyseessä oli kokonaistutkimus (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2002, 166). Tutkimusta varten valittiin perusjoukko, johon tulosten tuli päteä (Alasuutari 1993, 20). Lomakekyselyt lähetettiin kaikille kirkosta eronneille ja saaduista vastauksista valikoin nuoret aikuiset. Nuori määritellään nuorisolaissa alle 29-vuotiaaksi (Nuorisolaki /72), joten valikoin vastauksista kaikki alle 29- vuotiaiden vastaukset ja analysoin ne. Lomakekyselyä tehtäessä tutustuttiin aikaisempiin tutkimuksiin sekä niissä käytettyihin lomakekyselyihin. Lomakekyselyssä pyrittiin selkeään ulkoasuun sekä kysymysten ymmärrettävyyteen. Suurin osa oli avoimia kysymyksiä, joihin vastaajat saivat vapaasti kertoa tärkeimmät ja keskeisimmät asiat. Lomakekyselyn yhteydessä oli saatekirje, jossa kerrottiin opinnäytetyön tarkoituksesta, tavoitteesta sekä työn tekijän ja opettajien yhteystiedot. 4.3 Aineiston analysointi Lomakekyselyn aineisto analysoitiin induktiivista sisällön analyysimenetelmää käyttäen. Ennen aineiston analysointia vastaukset luettiin huolellisesti läpi useita kerto-
13 13 ja. Kvalitatiivisessa sisällönanalyysissä analyysi perustuu useimmiten haastattelurunkoon. Analyysi on tutkijan ajattelua ja pohdintaa. (Syrjäläinen 1995, 89.) Sisällönanalyysin avulla voidaan analysoida dokumentteja objektiivisesti ja systemaattisesti. Tutkittavasta ilmiöstä pyrittiin saamaan kuvaus tiivistetyssä ja yleisessä muodossa. Induktiivisen sisällön analyysin ensimmäinen vaihe oli analyysiyksikön määrittäminen. Aineiston laatu ja tutkimustehtävä ohjasivat analyysiyksikön valintaa. Analyysiyksikkö oli yksi sana, sanayhdistelmä tai lause. Luin aineistoa useita kertoja läpi analyysiyksikön valitsemisen jälkeen. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 4.) Induktiivisessa päättelyssä tapaus yleistetään perusjoukkoa koskevaksi tai samanlaisiin tapauksiin (Uusitalo 2001, 20). Havaintojen pelkistämisessä aineistoa tarkasteltiin viitekehyksen kannalta sekä etsittiin asioita, mitkä olivat kulloisenkin kysymyksenasettelun kannalta olennaisia (Alasuutari 1993, 20). Aineiston pelkistämisen jälkeen seuraava vaihe oli ryhmittely. Pelkistettyjä ilmaisuja ryhmiteltiin erilaisuuksien ja yhtäläisyyksien perusteella. Samaa tarkoittavat ilmaisut yhdistettiin. Kategorioille annettiin sisältöä kuvaava nimi. Saman sisältöiset kategoriat yhdistettiin toisiinsa ja niistä muodostettiin yläkategorioita. Yläkategorioille annettiin sisältöä vastaava nimi. Yhdistämistä jatkettiin niin kauan kuin se oli sisällön kannalta mahdollista. Lopuksi yleiskäsitteiden avulla muodostettiin kuvaus tutkimuskohteesta. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 5-7.) 4.4 Luotettavuus Laadullisessa tutkimuksessa tutkimuksen luotettavuus lisääntyy, kun tutkimuksen toteuttamisen eri vaiheet kuvataan tarkasti. Opinnäytetyössä kuvattiin, miten eri ryhmät syntyivät tutkimuksen analyysivaiheessa ja miten tuloksissa päästiin kyseiseen päätelmään. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, 228.) Lomakekyselyn avulla saatiin vastaus tutkimuskysymykseen, joten opinnäytetyö on pätevä (Bell 1999, 104).
14 14 Laadullisessa tutkimuksessa luotettavuutta arvioidaan kokonaisuutena. Tutkimusraportissa painottuu johdonmukaisuus eri osien välillä. (Tuomi 2007, ) Tutkimuksen toteuttamista ja tutkimuksen luotettavuutta ei voida pitää toisistaan erilisinä. Tutkija tekee koko tutkimuksen ajan arviointia erilaisista valinnoista ja päätöksistä ja niiden tarkoituksenmukaisuudesta tutkimuksen tavoitteiden kannalta. Laadullisessa tutkimuksessa myös tutkija itse on luotettavuuden kriteeri. (Vilkka 2005, ) Laadullinen tutkimus on ainutkertainen ja näin tutkimuksen toistettavuutta ei samanlaisena voi toistaa, koska tutkijoiden tekemät analysoinnit voivat poiketa toisistaan. Tutkimus tulisi olla toistettavissa ja toisen tutkijan tulisi löytää samoilla tulkintasäännöillä sama tulkinta kuin edellisen tutkijan. Lukijan on päädyttävä tutkijan kanssa samaan tulokseen. (Vilkka 2005, ) Aineistoa kerättiin vain kaksi kuukautta ja tämä saattaa olla yksi luotettavuuteen vaikuttava tekijä, koska aika on lyhyt. Kirkosta erosi kyseisenä aikana paljon ihmisiä ja kattavia vastauksia saatiin riittävästi tutkimusta varten, joten tulokset eivät olisi olleet erilaiset aineiston keruuajan ollessa pidempi. Tulosten vertaaminen aikaisempiin tutkimustuloksiin lisää opinnäytetyön luotettavuutta. Opinnäytetyö tehtiin yksin. Yksin tehdessä asiat pyrittiin huomioimaan monelta kannalta ja tiivistä yhteistyötä tehtiin opponoijan kanssa, joka mahdollisti työhön toisen näkökulman. Lomakekysely pyrittiin luomaan selkeäksi ja kysymykset ymmärrettäviksi. Monet lukivat lomakekyselyn läpi useita kertoja ennen sen hyväksymistä, mutta sitä ei esitestattu varsinaisella tutkimusjoukolla. Lomakekysely lisäsi työn luotettavuutta, koska vastaajat pystyivät kotioloissa rehellisesti vastaamaan kysymyksiin eikä kyselylomakkeen tekijän läsnäolo vaikuttanut vastauksiin. Kaikilla vastaajilla oli myös samanlaiset, samassa järjestyksessä ja samassa muodossa olevat kysymykset.
15 Eettisyys Tutkijan tulee pyrkiä noudattamaan tiedeyhteisössä sovittuja periaatteita (Kuula 2006, 26). Opinnäytetyötä tehdessä huomioitiin tutkimuksen eettisiä periaatteita sekä otettiin huomioon eettiset näkökohdat. Yleisesti hyväksyttyjä periaatteita ovat tiedon hankintaan ja julkistamiseen liittyvät periaatteet. Tutkimusaiheen valinnan lisäksi tutkimuskohteen, tutkimusongelman sekä tiedonhankintatavat ovat eettisiä ratkaisuja. Ihmisarvon sekä ihmisten itsemääräämisoikeuksien kunnioittaminen oli tutkimuksen lähtökohtana. (Hirsjärvi ym. 2007, ) Keskusrekisteri lähetti lomakekyselyn kirkosta eronneille ja vastaajat saivat itse päättää haluavatko he osallistua tutkimukseen ja näin heillä oli mahdollisuus kieltäytyä. Keskusrekisterillä oli kirkosta eronneiden yhteystiedot ja he lähettivät lomakekyselyn oman rekisterinsä kautta. Lomakekyselyn mukana oli saatekirjeen, jossa kerrottiin opinnäytetyön tarkoituksesta ja tavoitteesta, koska tutkimuksiin osallistujilla tulee olla tiedossa tutkimuksen tavoitteet ja menetelmät. Tutkimuksessa saadut tiedot käsittelin luottamuksellisesti ja osallistujat jäivät nimettömiksi. (Tuomi 2007, 145.) Aineisto hävitettiin asianmukaisesti. Toisten tutkijoiden tekstejä hyödynnettäessä lähdeviittaukset merkittiin asianmukaisesti (Hirsjärvi ym. 2007, 26). Lähdeviitteet ja lähdemerkinnät merkittiin Diakonia-ammattikorkeakoulun ohjeistamalla tavalla (Kuokkanen, Kivirinta, Määttänen & Ockenström 2005). Tutkimustulokset esitettiin sellaisenaan niitä kaunistelematta tai muuttamatta. Raportoinnissa pyrittiin huolellisuuteen ja selkeyteen, jottei lukija joudu harhaanjohdettavaksi. (Hirsjärvi ym. 2007, 26.) Raportissa pyrittiin pitämään selkeästi erillään omat tulkinnat ja tulokset käsittelemällä omat tulkinnat pohdinta osiossa (Uusitalo 2001, 33). Aineisto analysoitiin yksin, eikä kukaan muu ole nähnyt vastauslomakkeita. Vastaajan henkilöllisyyttä ei vastauksista voi saada selville.
16 16 5 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET 5.1 Taustatietoja vastaajista Oulun evankelis-luterilaisista seurakunnista erosi yhteensä 181 henkilöä. Heistä miehiä oli 52,5 prosenttia (95) ja naisia 47,5 prosenttia (86). (Liite 4.) Heille kaikille lähetettiin lomakekysely keskusrekisterin kirjeen mukana. Lomakekyselyn palautti 25 prosenttia (45). Vastaajista valikoitiin alle 29-vuotiaat. Heidän vastauksia tuli kaikista vastauksista yhteensä 60 prosenttia (27). Naisten osuus nuorista aikuisista oli 67 prosenttia (18) ja miesten 33 prosenttia (9). Nuorten aikuisten keski-ikä oli 23 vuotta. Nuorin vastaaja oli 16-vuotias ja vanhin 29-vuotias. Sisennetyt lauseet ovat vastauslomakkeista otettuja suoria lainauksia. Siviilisääty oli vastaajilla suurimmaksi osaksi joko naimaton (14) tai avosuhde (11) ja he asuivat yksin (10) tai puolison kanssa (11). Vastaajissa oli eronneita (2), mutta ei yhtään avioliitossa olevaa. Vanhempien kanssa asuvia (4), ystävän kanssa asuva (1) sekä yksin ja puolison kanssa asuva (1) oli myös vastaajissa. Elämäntilanne vastaajien kohdalla jakautui suurimmaksi osaksi opiskelijoihin (9) ja työssäkäyviin (10). Osa vastaajista ilmoitti sekä opiskelevan että olevan töissä (4) ja työttömiä oli neljä. Vastaajat olivat korkeasti koulutettuja. Ylin koulutustausta vaihteli peruskoulusta yliopistoon. Yliopiston korkeimmaksi koulutustaustaksi ilmoitti seitsemän vastaajaa. Ammattikorkeakoulun oli käynyt yksi ja ylioppilaaksi valmistunut kahdeksan. Vastaajista yksi oli valmistunut ylioppilaaksi ja käynyt ammattikoulun. Ammattikoulun oli käynyt kuusi ja peruskoulun neljä vastaajaa.
17 Vastaajien osallistuminen seurakunnan toimintaan Lähes kaikki (24) oli joskus elämänsä aikana osallistunut seurakunnan järjestämään toimintaan. Osa oli ollut mukana toiminnassa pidempiä ja osa lyhempiä aikoja. Vastaajat olivat näin tietoisia millaista toimintaa seurakunnat järjestävät. Lapsija varhaisnuorille järjestettyyn toimintaan oli osallistuttu aktiivisesti. Pyhäkouluun (8), kerhoihin (7) sekä leireille ja retkille (4) oli osallistunut yli kaksi kolmasosaa. Nuorisotyöhön kuuluviin toimintoihin eli rippikouluun sekä sitä varten erilaisiin tapahtumiin (15), isostoimintaan (4) ja kuoroon (1) oli osallistunut yhteensä yli kaksi kolmasosaa. Osa vastaajista mainitsi myös kirkossa käymisen pyhinä (1), kevät ja joulukirkot (1) sekä pääsiäisnäytelmän (1). Juhlat mainittiin kahdessa vastauksessa. Juhlilla tarkoitettiin toisessa sukulaisten juhlia ja toisessa lähetysjuhlia. Vastaajista yksi ei ollut osallistunut minkäänlaiseen seurakunnan toimintaan, kummiksi oli ryhtynyt neljä ja tyhjäksi tämän kohdan oli jättänyt kaksi. Lapsena pyhäkouluun ja päiväkerhoon ja nuorena rippikoululeirille Rippikoulun käynnin jälkeen toimin isosena yhtenä kesänä. Olen käynyt myös erilaisilla kirkon järjestämillä retkillä/matkoilla. Päiväkerho, pyhäkoulu, rippileiri, kirkossa käyminen pyhinä, muutama kirkon järjestämä matka Pääasiallisesti kirkosta eroaminen tapahtuu itsenäisesti ja on jokaisen henkilökohtainen päätös. Yli puolet vastaajista ilmoitti, ettei heillä ole lapsia ja erosivat kirkosta yksin (14). Ilman muita perheenjäseniä, yksin kirkosta eronneita oli kymmenen ja kolme ilmoitti myös puolison eronneen. Kysyttäessä vastaajien uskonnollisuutta ilmeni, että lähes kaikki olivat käyneet rippikoulun ja heidät oli konfirmoitu (25). Yhtä vastaajaa lukuun ottamatta kaikki ilmoittivat, etteivät he kuulu mihinkään herätysliikkeeseen tai uskonnolliseen yhteisöön (26). Kirkosta eroamisen jälkeen yksi oli liittynyt adventtikirkkoon. Lähes ku-
18 18 kaan vastaajien sukulaisista tai ystävistä ei kuulunut mihinkään herätysliikkeeseen tai uskonnolliseen yhteisöön (25). Äitini kuuluu adventtikirkkoon ja eräs serkku kuuluu helluntaiseurakuntaan. Osallistuminen kirkollisiin toimituksiin oli suurimmaksi osaksi vähäistä. Yli puolet vastaajista ilmoitti, ettei osallistu koskaan kirkollisiin toimituksiin (15). Kerran tai kahdesti vuodessa tai harvemmin kirkollisiin toimituksiin osallistui kymmenen. Heidän osallistuminen kirkollisiin toimituksiin painottuu sukulaisten tai ystävien juhliin tai kauneimmat joululaulut tilaisuuksiin, Vastaajista yksi ilmoitti osallistuvan usein kirkollisiin toimituksiin. Keskimäärin kerran, kahdesti vuodessa häihin, hautajaisiin tms. Ehtoolliseen osallistun silloin kun se on kirkossa käydessäni. Joskus häihin ja hautajaisiin jne. En koskaan Kirkossa käyminen painottuu selvästi kirkollisiin toimituksiin kuten sukulaisten tai ystävien juhliin. Vastaajista yli puolet (15) ilmoitti käyvänsä kirkossa pääasiallisesti sukulaisten ja tuttavien juhlissa sekä koulun järjestämissä joulu ja kevät kirkossa. Kirkossa käydään noin kerran tai kahdesti vuodessa. Ei koskaan (4) tai harvoin kirkossa käyvät (7) ovat kuitenkin suhteellisen pieni joukko. Vastaajista yksi kertoi käyvänsä kirkossa usein, noin kaksi kertaa kuukaudessa. Erikoistapahtumissa, kuten häissä ja hautajaisissa. Eli en erityisen usein, ehkä muutaman kerran vuodessa. Nykyään käyn kirkossa noin 2 kertaa kuukaudessa, aiemmin keskimäärin pari kertaa vuodessa. Koulun pakollisissa, joulu- ja kevätkirkossa.
19 Kirkosta eroamisen syyt Vastaajat olivat miettineet kirkosta eroamista 10 minuutista aina 15 vuoteen. Kirkosta eroamista oli harkittu yleensä vuosia ja mitään pikaisia päätöksiä ei ollut tehty. Vuodesta viiteen vuoteen kirkosta eroamista oli miettinyt kolmetoista vastaajaa. Vajaasta kymmenestä vuodesta jopa 15 vuoteen kirkosta eroamista oli miettinyt neljä vastaajaa. Hetken mielijohteesta tehtyjä päätöksiä (1), muutaman päivän (1) tai viikkoja (2) harkittuja päätöksiä oli vähän. Kuukausia eroa oli pohtinut jo useampi vastaaja (4). Kymmenisen vuotta. En vain saanut aikaiseksi. Onneksi se onnistuu nykyisin netin välityksellä. Noin neljä vuotta, täysi-ikäisenä ensimmäinen asia mitä halusin tehdä. Muutamia kuukausia Pari viikkoa 10 minuuttia Syyn kirkosta eroamiseen jakaantui sisäisiin ja ulkoisiin syihin. Sisäiset syyt olivat vastaajista itsestään lähteviä ja ulkoiset puolestaan ulkopuolelta tulevia syitä. Suurin syy kirkosta eroamiseen oli uskonnolliset ja katsomukselliset erot (43 %). Vastaajat eivät uskoneet Jumalaan tai mihinkään yliluonnolliseen ja he kokivat heidän ja kirkon maailmankatsomusten ja maailmankuvan eroavan toisistaan. Eroajat eivät halunneet kuulua kirkkoon, koska opillisista asioista oltiin erimieltä. Osa vastaajista koki, että he pystyvät pelastamaan itsensä, eikä pelastukseen tarvita muuta, sillä jokainen on vastuussa omasta elämästään ja omat valinnat siivittävät tulevaisuuteen. En ole koskaan tuntenut tarvetta tukeutua minkäänlaiseen jumalaan. En usko mihinkään yliluonnolliseen tai että jokin suurempi voima voisi pelastaa minut, kun ainoa joka siihen pystyy on minä itse
20 20 Koska en usko jumalaan. Ethän sinäkään osta maitoa, jos et sitä pysty juomaan? En usko evankelisluterilaisen kirkon periaatteisiin tai Jumalaan, enkä ole halukas maksamaan veroa instituutiolle, johon en usko En koe olevani uskonnollinen, eivätkä luterilaisen kirkon opetukset/uskomukset sovi kaikilta osin maailmankuvaani Maailmankatsomukseni eroaa liikaa luterilaisen kirkon katsomuksesta, joten en voi kuulua kyseiseen instituutioon. Taloudelliset syyt olivat toiseksi suurin syy kirkosta eroamiseen (24 %). Moni ei halunnut maksaa kirkollisveroa instituutiolle, johon ei usko tai josta ei koettu olevan hyötyä. Kirkollisvero mainittiin ensisijaisena kirkosta eroamisen syynä kahdessa vastauksessa. Suurin syy kirkollisvero. Olen köyhä ja säästän vuodessa rahaa kun en kuulu kirkkoon kun en maksa veroa En kokenut kirkolla olevan tällä hetkellä minulle mitään annettavaa. Kirkko alkaa myös olla liian kaupallinen yhteisö tai yritys en halua maksaa kirkollisveroa koska en hyödy siitä mitenkään eivätkä omaisenikaan hyödy. En usko evankelisluterilaisen kirkon periaatteisiin tai Jumalaan, enkä ole halukas maksamaan veroa instituutiolle, johon en usko Kirkosta eroamisen kolmanneksi suurin syy oli, etteivät vastaajat kokeneet kuulumista evankelis-luterilaiseen kirkkoon hyödyllisenä (16,5 %). Kirkon jäsenyydestä ei koettu olevan mitään hyötyä tai kirkko ei pysty auttamaan heitä. Vastaajista osa koki, ettei kirkolla ole heille mitään annettavaa tai kirkko oli jäänyt heille etäiseksi. Kirkosta ei aikuisiälläni ole ollut mitään hyötyä En kokenut kirkolla olevan minulle mitään annettavaa. En kokenut saavani kirkolta mitään, eikä minulla ollut annettavaa sille. Myös verotukselliset syyt painoivat. Jeesus Kristuksen nimissä on moni kansakunta tuhoutunut ja ihmisiä syösty kurjuuteen. Historiassa on liian monta sotaa, joita on sodittu uskontojen takia.
Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?
Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 35/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 1 luvun 3 :n muuttamisesta Kirkkolakia ehdotetaan täydennettäväksi siten, että lapsen edellytyksistä olla evankelis-luterilaisen kirkon jäsen
Lisätiedotkirkon jäseneksi, jos hänen vanhempansa siten, että lapsen edellytyksistä olla evankelis-luterilaisen enää uuden, elokuun alussa voimaan tulleen
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 1 l u- vun 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakia ehdotetaan täydennettäväksi Alle kaksitoistavuotias lapsi voitaisiin liittää
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotKirkon jäsenkehitys ja kasteeseen liittyvät valinnat
Kirkon jäsenkehitys ja kasteeseen liittyvät valinnat Lapuan hiippakunnan starttipäivät 27.-29.8.2019 Äänekoski, Alajärvi, Isokyrö Hanna Salomäki Johtaja, Kirkon tutkimuskeskus Isosena toimiminen muuttaa
LisätiedotRuokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen
Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan
LisätiedotMiehet haluavat seksiä useammin kuin naiset
Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa
LisätiedotKirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen
Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011 Keijo Toivanen 2 KIRKONPALVELIJA HÄMMENNYSTEN KESKELLÄ Arvoristiriidat Erilaisuuden sietäminen 3 1. Jäsenmäärien kehitys( pako kirkosta
LisätiedotJäsentietojen VUOSITILASTO 2015
Jäsentietojen VUOSITILASTO 2015 Johdanto Jäsentietojen vuositilasto 2015 sisältää tietoja Oulun ev.-lut. seurakuntien väestömuutoksista ja muutoksiin vaikuttaneista tekijöistä viime vuodelta. Oulun ev.-lut.
LisätiedotUskonnollisuuden ja kirkon muutos ja diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä YTT, TT, johtaja Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus
Uskonnollisuuden ja kirkon muutos ja diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 8.11.2013 YTT, TT, johtaja Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus Uskonnollisuuden muutoslinjoja Instituutioista irtautuva uskonnollisuus:
LisätiedotJäsentietojen VUOSITILASTO 2016
Jäsentietojen VUOSITILASTO 2016 Johdanto Jäsentietojen vuositilasto 2016 sisältää tietoja Oulun ev.-lut. seurakuntien väestömuutoksista ja muutoksiin vaikuttaneista tekijöistä viime vuodelta. Oulun ev.-lut.
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2031 Kirkkomonitor 1999 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotJäsentietojen VUOSITILASTO 2013
Jäsentietojen VUOSITILASTO 2013 Johdanto Jäsentietojen vuositilasto 2013 sisältää tietoja Oulun ev.lut. seurakuntien väestömuutoksista ja muutoksiin vaikuttaneista tekijöistä viime vuodelta. Oulun kaupunki
LisätiedotNuorten aikuisten suhde uskontoon muuttuu entistä herkemmin
Kaikki Nainen Mies 1 Raportti ISSP 2018 kyselystä / Kirkon tutkimuskeskus Julkaisuvapaa 13.3.2019 klo 7.00. Nuorten aikuisten suhde uskontoon muuttuu entistä herkemmin Suomalaisten uskonnollisuutta kartoittaneesta
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotFSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotMITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?
MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotAkavan kirkollisten jäsenkysely 2010: Yhä useampi toivoo naista piispaksi
Julkaistu Crux 3/010 Akavan kirkollisten jäsenkysely 010: Yhä useampi toivoo naista piispaksi Kati Niemelä Nuoret pappisnaiset ovat kiinnostuneita kirkkoherran virasta ja muista esimiestehtävistä. Naispiispaa
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotLapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:
Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta
LisätiedotKoulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen
Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen
LisätiedotKuntarakenteen muutokset ja seurakunnat
Kuntarakenteen muutokset ja seurakunnat Markku Porvari Hallintojohtaja, Espoon seurakuntayhtymä Kirkon hallintovirkamiesten koulutuspäivät 19.5.2006 Markku Porvari Kunta ja seurakuntahallinnon kehitys
LisätiedotMIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?
MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotTEOLOGIAN PERUSTEOKSIA
TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA Eksegetiikka (Raamatun selitysoppi) Yleisesityksiä, lähteitä ja metodikysymyksiä Kuula, Nissinen & Riekkinen, Johdatus Raamattuun (Kirjapaja 2003). Sollamo (toim.) Qumranin kirjasto
LisätiedotJäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4
Vuositilasto 2014 Vuositilasto 2014 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä, ulkomaan kansalaisten ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2014
LisätiedotHyvä rippikoululainen ja vanhemmat
Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassasi! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa
LisätiedotKYSELYLOMAKE: FSD2836 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NUORTEN AIKUISTEN USKONNOLLI- SUUS 2004
KYSELYLOMAKE: FSD2836 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NUORTEN AIKUISTEN USKONNOLLI- SUUS 2004 QUESTIONNAIRE: FSD2836 RELIGIOSITY OF YOUNG ADULTS IN THE CAPITAL AREA OF FINLAND 2004 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotKoulutus työn tukena kyselyn tuloksia
Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia AIKUISKOULUTUS KANTAA JHL:n koulutuspoliittinen seminaari Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin verkkokyselynä 26.11. 7.12.2018 Vastaajiksi kutsuttiin satunnaisotannalla
LisätiedotKaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO
7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
LisätiedotKYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006
KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY
LisätiedotHyvä rippikoululainen ja vanhemmat
Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassa! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa
LisätiedotFSD2836. Pääkaupunkiseudun nuorten aikuisten uskonnollisuus Koodikirja
FSD2836 Pääkaupunkiseudun nuorten aikuisten uskonnollisuus 2004 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2013 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Pääkaupunkiseudun
LisätiedotTehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä.
Tehtävä 1 Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä Ei Hypoteesi ei ole hyvä tutkimushypoteesi, koska se on liian epämääräinen.
LisätiedotNeljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan
TUTKIMUSOSIO Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan Neljä viidestä (0 %) suomalaisesta on vakuuttunut siitä, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella
LisätiedotSairaalapastorin tarjoama henkinen ja hengellinen tuki potilaille, omaisille sekä henkilökunnalle
Sairaalapastorin tarjoama henkinen ja hengellinen tuki potilaille, omaisille sekä henkilökunnalle Perehdytyspäivä 7.6.2016 Satu Valkonen Sairaalapastori, työnohjaaja Uskonnonvapauslaki O Uskonnonvapaus
LisätiedotEtelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011
Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka
LisätiedotKansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat
LisätiedotPSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
LisätiedotTERVETULOA RIPPIKOULUUN!
TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla
LisätiedotLukkari Loppukäyttäjäkysely marraskuussa 2017
Lukkari Loppukäyttäjäkysely marraskuussa 2017 Vastaajat Vastauksia oli 712. Yhteenvedosta on suodatettu pois nykyisten tai entisten työntekijöiden vastaukset (251). Yhteenveto perustuu siis 461 seurakuntalaisen
LisätiedotARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO
ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO TAKSONOMIATAULUKKO 6.lk. UO 6. luokka arvioitavat tavoitteet Etiikka T4, T8, T9, T10, T11 arvosanalle 5 Muistan yksittäisen kristillisen eettisen periaatteen. minulla
Lisätiedotlaukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014!
laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2014. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi
LisätiedotLÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN
LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN Tarkoitus ja tavoite Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa läheisten kokemuksia syöpäsairauden vaikutuksista seksuaalisuuteen. Tavoitteena
LisätiedotSeurakuntien tunnettuuskysely 2018: Oulu. Kirkon tutkimuskeskus
Seurakuntien tunnettuuskysely 2018: Oulu 1 Tietoa vastaajista 36% 3 16% 16% 1 1 16% mies nainen 1 20% Yhteensä 50% 50% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 2 K4. Millainen Oulun seurakunnat on? Mainitse yksi adjektiivi
LisätiedotTÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi
v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely
LisätiedotFSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta
LisätiedotJärjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet
Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä
LisätiedotVUOSITILASTO 2014 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ
VUOSITILASTO 2014 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Vuoden 2014 jäsentietojen yhteenveto... 2 3. Kartta kirkkoon kuuluminen seurakunnittain... 3 4. Kirkkoon kuuluminen seurakunnittain...
LisätiedotMiten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä
Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin
LisätiedotAikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä
Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
Lisätiedot2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.
Nuorisopalvelut 1 (8) Loma-ajan toiminnan asiakaspalauteraportti 2012 Tässä raportissa selvitetään kesän 2012 loma-ajan toiminnasta kerättyjen asiakaspalautteiden keskeiset tulokset. Loma-ajan toimintojen
LisätiedotNUORTENILLAN KYSELYKOOSTE
NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt
LisätiedotAseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.
LisätiedotTuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille. Laura Alonen
Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille Laura Alonen Opinnäytetyön taustaa Idea harjoittelussa Hyvinkään perusturvakeskuksen vammais- ja kehitysvammapalveluissa keväällä
LisätiedotSuomalaisista 46 % on käynyt viimeisen vuoden aikana teatterissa, baletissa tai oopperassa vähintään yhden kerran. Määrä on pysynyt lähes samana viime tutkimuskertaan (v. 2004) verrattuna. Teatterissa
Lisätiedot#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018
#tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia
LisätiedotLeena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto
Leena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto RAPORTIT Koivusilta L. Perhetaustaan liittyvät erot perusopetuksen oppilaiden hyvinvoinnissa Seinäjoella. Tampere 2017. http://urn.fi/urn:isbn:987-952-03-0433-1
LisätiedotBtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
LisätiedotMistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten
Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,
LisätiedotMinkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK
Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Kyselyn taustatietoja Kyselyyn vastasi yhteensä 168 henkilöä. Heistä
LisätiedotIisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot
Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 201 havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden vuoden 201 aikana asioineiden
LisätiedotSeurakunnan väkilukutietoja vuodelta 2012
Seurakunnan väkilukutietoja vuodelta 212 Kastetut 646 Seurakuntaan muuttaneet 5 32 Kirkkoon liittyneet 286 Lisäys yhteensä 5 964 Kuolleet 463 Seurakunnasta muuttaneet 5 455 Kirkosta eronneet 768 Vähennys
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotMUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014
MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata
LisätiedotYstävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli
Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014
Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET
LisätiedotAjankohtaista tutkimusetiikasta
Terveiset Helsingissä 2.11.2010 järjestetystä Eettinen ennakkoarviointi ihmistieteissä -seminaarista Professori Matti Lehtihalmes Etiikka-työryhmän kokous 21.12.2010 klo 13.15 Ajankohtaista tutkimusetiikasta
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu
Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi
LisätiedotKYSELYLOMAKE: FSD2627 EDUSKUNTAVAALIT 2011: EHDOKKAIDEN JA VAALIKONEEN KÄYTTÄJIEN VASTAUKSET VAPAA-AJATTELIJAIN LIITON VAALIKONEESEEN
KYSELYLOMAKE: FSD2627 EDUSKUNTAVAALIT 2011: EHDOKKAIDEN JA VAALIKONEEN KÄYTTÄJIEN VASTAUKSET VAPAA-AJATTELIJAIN LIITON VAALIKONEESEEN QUESTIONNAIRE: FSD2627 PARLIAMENTARY ELECTIONS 2011: CANDIDATE AND
LisätiedotRIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019
RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kirkkokatu 10 09 80501 Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu
LisätiedotTulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi
Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...
LisätiedotFenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen
Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna
LisätiedotHerätysliikkeet seurakunnan voimavarana
1 Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana Kadotettu yhteisöllisyys tulevaisuuden mahdollisuus Pieksämäki 16.3.2012 TT, YTT, tutkija Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus Herätysliikkeet 2000-luvun 2 kirkossa
LisätiedotLapsi tutkimuskohteena - eettinen ennakkoarviointi ja aineistojen arkistoinnin etiikka
Lapsi tutkimuskohteena - eettinen ennakkoarviointi ja aineistojen arkistoinnin etiikka Arja Kuula, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Erilaiset aineistot yhteiskuntatieteissä - Esimerkkeinä lastensuojelu-
Lisätiedot15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015
15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille
LisätiedotSaako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa
Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotETIIKKA ERI KIRKOISSA IR
ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen
LisätiedotVakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere
Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotSekularisaatio ja kaksi valtiokirkkoa toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa
Sekularisaatio ja kaksi valtiokirkkoa toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa HUMANISMILLA TULEVAISUUTEEN, 11.4.2017 Ilkka Huhta, Dosentti Kirkot ja sekularisaatio - tutkimushanke In/visible churches
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010
ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotKansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu
Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle
LisätiedotJÄSENTIETOJEN VUOSITILASTO 2018 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ
JÄSENTIETOJEN VUOSITILASTO 2018 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Käsitteitä ja määritelmiä... 2 3. Jäsentietojen yhteenveto 2017 ja 2018... 3 4. Kirkkoon kuuluminen suomenkielisten
LisätiedotKiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu
Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman
LisätiedotSOME -KYSELY SAARIJA RVEN PERUSKOULUN LUOKKALAISILLE JA TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE TIIVISTELMÄ RAPORTISTA
0 SOME -KYSELY SAARIJA RVEN PERUSKOULUN 5.-9. LUOKKALAISILLE JA TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE 24.10-10.11.2017 TIIVISTELMÄ RAPORTISTA SOFIA AHONEN, KULTTUURITOIMEN HARJOITTELIJA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI 1 1
LisätiedotMUISTIO PERUSOPETUSLAIN MUUTOKSEN VAIKUTUKSET USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEEN SEKÄ KOULUN TOIMINTAAN
OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN MUISTIO PERUSOPETUSLAIN MUUTOKSEN VAIKUTUKSET USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEEN SEKÄ KOULUN TOIMINTAAN Opetushallitus käsittelee tässä tiedotteessa uskonnon
LisätiedotVANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset
VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...
LisätiedotSeinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja
Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä
LisätiedotTämä toimintamalli on koottu osana opinnäytetyötä
Y H T E I S T Y Ö N AVA I M E T TOIMINTAMALLI TUKIVIITTOMAOPETTAJIEN JA PUHETERAPEUTTIEN MONIAM- MATILLISEEN YHTEISTYÖHÖN Tämä toimintamalli on koottu osana opinnäytetyötä, jonka tarkoituksena on kehittää
Lisätiedot