NUORTEN AIKUISTEN KIRKOSTA EROAMINEN OULUN EVANKELIS-LUTERILAISISSA SEURAKUNNISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUORTEN AIKUISTEN KIRKOSTA EROAMINEN OULUN EVANKELIS-LUTERILAISISSA SEURAKUNNISSA"

Transkriptio

1 NUORTEN AIKUISTEN KIRKOSTA EROAMINEN OULUN EVANKELIS-LUTERILAISISSA SEURAKUNNISSA Marianne Kurtti Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pohjoinen Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)+diakoni

2 TIIVISTELMÄ Marianne Kurtti. Nuorten aikuisten kirkosta eroaminen Oulun evankelisluterilaisissa seurakunnissa. Oulu, kevät 2008, 32 s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pohjoinen. Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + diakoni. Tämä opinnäytetyö oli laadullisella tutkimusotteella tehty. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata nuorten aikuisten kirkosta eroamista Oulun evankelis-luterilaisten seurakuntien alueella. Tavoitteena oli saada selville syy kirkosta eroamiseen ja antaa ajankohtaista tietoa kirkosta eroamisen syistä. Aihe oli tärkeä, koska Oulussa tällaista tutkimusta ei ole aiemmin tehty ja nuorten aikuisten kirkosta eroaminen on lisääntynyt. Nuoret aikuiset ovat tässä työssä alle 29-vuotiaita. Nuorin vastaaja oli 16-vuotias ja vanhin 29-vuotias. Aineisto kerättiin avoimen lomakekyselyn avulla. Keskusrekisteri lähetti lomakekyselyn kaikille Oulun evankelis-luterilaisten seurakuntien alueella vuonna 2007 touko-kesäkuun aikana kirkosta eronneille. Saapuneista vastauksista valittiin kaikki alle 29-vuotiaat ja heidän vastauksensa analysoitiin induktiivista sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Kirkosta eroamisen syyt voitiin jakaa sisäisiin ja ulkoisiin syihin. Suurin syy kirkosta eroamiseen olivat uskonnolliset ja katsomukselliset erot. Ihmiset eivät usko Jumalaan tai mihinkään yliluonnolliseen ja heidän ja kirkon maailmankuvat ja katsomukset erosivat toisistaan. Taloudelliset syyt olivat toiseksi suurin syy kirkosta eroamiseen. Kirkosta ei koettu olevan mitään hyötyä sekä kirkon jääminen etäiseksi oli kolmanneksi suurin syy. Yhteiskunnalliset syyt olivat neljäntenä ja muut syyt viidentenä kirkosta eroamisen syinä. Kirkosta ei erota hetken mielijohteesta, vaan eroa mietitään hyvinkin pitkiä aikoja. Mitään yleistettävää profiilia ei kirkosta eroajista pysty tekemään. Uskon puute on suurin syy kirkosta eroamiseen. Kirkollisvero ei ole kirkosta eroamisen ensisijainen syy. Jatkotutkimuksia olisi hyvä tehdä myös vanhemmista kirkosta eroajista. Näin voisi vertailla, ovatko vanhempien syyt kirkosta eroamiseen erilaiset kuin nuorilla aikuisilla. Kirkkoon kuulumisen syitä olisi aiheellista tutkia ja tiedettäisiin mikä saa ihmiset kuulumaan evankelis-luterilaiseen kirkkoon, vaikka osa ihmisistä eroaakin. Tutkimuksen kohteena voisi olla, kuinka kirkko voisi tukea perheiden uskonnollista kasvatusta. Asiasanat: kirkosta eroaminen; nuoret aikuiset, uskonnollisuus; laadullinen tutkimus

3 ABSTRACT Marianne Kurtti. Young adults separation from church in Oulu Evangelical- Lutheran parishes. Oulu, Spring 2008, Language: Finnish, 32 p., 4 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, North. Diaconal Social Welfare, Health Care and Education, Bachelor of Social Siences + Deacon. This thesis was qualitative. The meaning of the thesis was to describe young adults separation from church in the Oulu Evangelical-Lutheran parishes area (Finland). The Aim was to find out reasons for the separation and give timely information about the reasons for the separation. The subject was important because in Oulu this kind of research has not been done before and young adults separation from church has increased. Young adults were under 29 years in this work. The youngest respondent was 16 years and the oldest 29 years. The material was collected by an open questionary. The Central register sent the questionary to everyone who had separated from church in Oulu Evangelical-Lutheran parishes area in May-June year From the answers were chosen everyone under 29 years and their answers were analyzed by using qualitative content analysis. The reasons for the separation from church could be divided into inner and outer reasons. The biggest reason was religious and view differences. People do not believe in God or anything supernatural and their and the church s world views differed from each other. Economical reasons were the second biggest reason for the separation from the church. People feel that they do not get any benefit from the church and people thought that the church was far away and that was the third biggest reason. Societal reasons were the fourth and other reasons were the fifth reason. People do not separate from Church on the spur of the moment, they think about the separation for a very long time. Any common profile on the separation from church cannot be done. Not believing is the biggest reason for separation from church. Church tax is not the separation s primary reason. Follow-up research would be good to do among older people. So it could be compared, if older people s reasons for the separation are different from young adults. Reasons for belonging to Church would be justified to research and so it would be known what gets people to belong to Evangelical-Lutheran church, although some people separate. A research subject could be how the church could support religious training in families. Key words: separation from church; young adults, religiousness; qualitative research

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ...2 ABSTRACT JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ KIRKOSTA EROAMINEN Uskonnonvapauslaki ja kirkosta eroaminen Aikaisemmat tutkimukset kirkosta eroamisesta Nuorten uskonnollisuus OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Oulun evankelis-luterilaiset seurakunnat aineiston keruu paikkana Aineiston keruu Aineiston analysointi Luotettavuus Eettisyys OPINNÄYTETYÖN TULOKSET Taustatietoja vastaajista Vastaajien osallistuminen seurakunnan toimintaan Kirkosta eroamisen syyt Vastaajien palautteet kirkolle ja lomakekyselyn tekijälle JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA...24 LÄHTEET...29 LIITTEET...33 Liite 1: Sopimus opinnäyteyhteistyöstä...33 Liite 2: Saatekirje...34 Liite 3: Lomakekysely...35 Liite 4: Kirkosta eronneiden määrä

5 1 JOHDANTO Elämme postmodernissa maailmassa, jossa ihmiset hyväksyvät erilaisuuden ja ihmisten omat valinnat. Ihmiset tekevät itsenäisiä ja itselleen sopivia päätöksiä ja ratkaisuja. Suurin osa suomalaisista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Kirkkoon liitytään kasteen kautta. Kuuluminen evankelis-luterilaiseen kirkkoon on eräänlainen jatkumo monen suomalaisen elämässä, vanhemmat kastavat lapsensa, koska heidätkin on kastettu. Uskonnonvapauslaki antaa ihmisille mahdollisuuden valita, haluaako kuulua evankelis-luterilaiseen kirkkoon vai ei. Ihmisillä on mahdollisuus valita itselleen sopivin uskonto ja instituutio tai elää ilman uskontoa. Nuorten aikuisten kirkosta eroaminen on lisääntynyt monissa seurakunnissa vuoden 2003 uskonnonvapauslain jälkeen, jolloin kirkosta eroaminen tehtiin helpommaksi. Vuosittain 0,3 0,7 prosenttia kirkon väkiluvusta eroaa kirkosta. Nuoret aikuiset ovat enemmistönä aikeissa erota kirkosta sekä enemmistönä kirkosta eroajista. Kirkosta eronneista 66 prosenttia oli vuonna 2002 tehdyn otostutkimuksen mukaan vuotiaita. (Niemelä 2006, 219.) Opinnäytetyö kuvaa nuorten aikuisten kirkosta eroamista Oulun evankelisluterilaisten seurakuntien alueella. Aihe on ajankohtainen, koska nuorten aikuisten kirkosta eroaminen on lisääntynyt Oulun evankelis-luterilaisten seurakuntien alueella. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada selville syy nuorten aikuisten kirkosta eroamiseen. Aihetta käsiteltiin kirkosta eroajien näkökulmasta. Tutkittava aineisto saatiin lomakekyselyn avulla. Aineistoa kerättiin touko-kesäkuun 2007 aikana. Opinnäytetyö antaa ajankohtaista tietoa kirkosta eroamisen syistä. Tiedostettuaan syyt kirkosta eroamiseen, kirkko pystyy kiinnittämään huomiota nuoriin aikuisiin ja vastaamaan heidän tarpeisiin.

6 6 2 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata nuorten aikuisten kirkosta eroamista Oulun evankelis-luterilaisten seurakuntien alueella. Tavoitteena oli saada selville syy kirkosta eroamiseen. Tutkimuskysymyksenä oli, miksi nuoret aikuiset eroavat kirkosta. Opinnäytetyön liitteenä on lomakekysely, jonka avulla pyrittiin saamaan vastaus tutkimuskysymykseen (Liite 3).

7 7 3 KIRKOSTA EROAMINEN 3.1 Uskonnonvapauslaki ja kirkosta eroaminen Suomen perustuslaki ( /731) toteaa 11 pykälässä uskonnon ja omantunnon vapaudesta seuraavasti: Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Uskonnonvapauslain ( /453) kolmas pykälä toteaa, että jokaisella on oikeus valita uskonnollinen asema ja oikeus päättä haluaako kuulua tai erota uskonnollisesta yhdyskunnasta. Huoltajat yhdessä sopivat lapsen uskonnollisesta asemasta. Huoltajien kirjallisella sopimuksella voi viisitoista vuotta täyttänyt itse liittyä tai erota uskonnollisesta yhdyskunnasta. Huoltajat voivat liittää tai erottaa uskonnollisesta yhdyskunnasta kaksitoista vuotta täyttäneen lapsen. Tähän tarvitaan lisäksi lapsen kirjallinen suostumus. Kirkosta eroamisen voi tehdä kirjallisesti yhdyskunnalle tai maistraatille. Eroaminen astuu voimaan sinä päivänä, kun maistraatti tai yhdyskunta saa eroilmoituksen. Henkilön tiedot ilmoitetaan väestötietojärjestelmään. Ilmoituksessa tulee olla henkilön täydellinen nimi, henkilötunnus tai syntymäaika sekä eroamispäivä. (Uskonnonvapauslaki /453.) Henkilökohtaista käyntiä ei tarvita ja vapaamuotoinen ilmoitus omalle seurakunnalle tai mille tahansa maistraatille riittää. Harkintaaikaa ei ole. Maistraatti toimittaa kirkosta eronneelle vahvistuksen eroamisesta. (Suomen evankelis-luterilainen seurakunta.)

8 8 3.2 Aikaisemmat tutkimukset kirkosta eroamisesta Siipi (1965) on tutkinut vuotiaiden henkilöiden kirkosta eroamista vuonna Tutkimuksen yksi peruskysymys oli, miksi kahdesta ulkonaisesti samanlaisesta henkilöstä toinen luopuu seurakunnasta, mutta toinen pysyy sen jäsenenä. Tutkimuksessaan Siipi laittoi kirkosta eronneet seuraavanlaisiin ryhmiin: helluntailaiset (26), muut lahkolaiset (26), kiinnostumattomat (30), yksilölliset (21), etuilijat (30), katkeroituneet (28), vieraantuneet (28) ja materialistit (32). Tuloksissa Siipi toteaa, että kirkosta eroaminen on enemmän kirkollinen kuin uskonnollinen ilmiö ja on vaikea osoittaa mitään yhtä syytä, miksi ihmiset eroavat kirkosta. Lumijärvi (1998) on tutkinut Espoossa kirkosta eronneita ja liittyneitä vuosina 1992 ja Tutkimuksessa kirkosta eroamissyitä oli 28 prosentissa taloudelliset syyt ja kirkon opetukseen ja kirkosta saatavaan hyötyyn liittyvät syyt 25 prosentissa. Kirkon toimintaan tai seurakunnan työntekijöihin liittyvien syiden vuoksi oli kirkosta eronnut 20 prosenttia. Johonkin muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan tai uskonnolliseen yhteisöön liittyäkseen oli kirkosta eronnut 15 prosenttia. Perheenjäseniinsä liittyvien syiden vuoksi oli kirkosta eronnut 13 prosenttia. Vuonna 1993 valtakunnallisesti kirkosta eroamisen suurin syy oli taloudelliset syyt 53 prosentilla. Kirkollisveron merkityksestä kirkosta eroamiseen kertoo se, että viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kirkosta eroaminen on painottunut loppuvuoteen. Kirkollisvero ei kuitenkaan ole kirkosta eroamisen ensisijainen syy, vaan viimeinen huono asia, jonka vuoksi saadaan erottua kirkosta. Niemelä on tutkinut kirkosta eroamisen syitä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Tutkimuksessaan Niemelä luokitteli ensisijaiset kirkosta eroamissyyt kuuteen pääluokkaan. Joka kolmas eli 31 prosenttia mainitsi kirkosta eroamisen ensisijaiseksi tekijäksi uskonnolliset ja katsomukselliset kysymykset. Kirkon yleiseen linjaan ja kannanottoihin liittyviä ristiriitoja koki 26 prosenttia vastaajista. Tilannekohtaiset ja henkilökohtaiset pettymykset kirkkoa kohtaan olivat kolmanneksi suurin syy kirkosta eroamiseen (19 %). Kirkollisvero tai muut taloudelliset tekijät olivat

9 9 ensisijaisia syitä joka kymmenessä vastauksessa (9 %). Kirkosta eromaisen syy oli joka kymmenessä (9 %) vastauksessa muu kielteinen kuva kirkosta ja yleinen kirkkokriittisyys. Muu tekijä mainittiin kolmessa prosentissa vastauksissa eroamisen syyksi. (Niemelä 2006, ) Pääkaupunkiseudulla nuorille aikuisille toteutetun puhelinkyselyn tulokset luokiteltiin kirkosta eroamissyiden perusteella neljään ryhmään. Lähes joka toinen kirkosta eronnut (44 %) suhtautui kirkkoon välinpitämättömästi ja halusi olla maksamatta kirkollisveroa. Kirkon kannanottoihin pettyneitä oli joka kolmas. Joka kuudes eronneista ajatteli jonkin toisen uskonnollisen yhdyskunnan vastaavan paremmin omaa ajatteluaan. Omien vanhempiensa mukana eronneita oli pieni joukko. (Niemelä 2006, 220.) Niemelä toteaa eri tutkimusaineistojen pohjalta nuorten aikuisten eroavan kirkosta, koska kirkolla ei ole heille merkitystä ja he eivät voi sitoutua kirkon sanomaan. Kirkon jäsenyyden katsotaan sotivan heidän ajattelumaailmaa vastaan. Kirkosta etäällä olevan nuoren aikuisen kokema ristiriita, jotain kirkon kannanottoa kohtaan on usein käynnistänyt kirkosta eroamisen. Kaksi kolmasosaa nuorista aikuisista on sitä mieltä, että uskolla ei ole mitään tai juuri mitään merkitystä heidän elämässään. Kirkosta eronneista noin joka kymmenes kaipaa toisenlaista uskonnollista yhteisöä tai he eivät vain ole löytäneet paikkaa kirkosta. Erostaan huolimatta he pitävät uskoa tärkeänä ja ovat voimakkaasti uskonnollisia. (Niemelä 2006, ) 3.3 Nuorten uskonnollisuus Nuorisobarometri 2006 tutki nuorten uskonnollisuutta. Tutkimukseen vastanneista nuorista viisi prosenttia ei ole koskaan kuulunut kirkkoon tai on eronnut perheen mukana. Vastaajista kuusi prosenttia oli kuulunut kirkkoon, mutta oli itse eronnut kirkosta. Jos häitä, ristiäisiä ja hautajaisia ei oteta huomioon 27 prosenttia evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvista ja 30 prosenttia kaikista vastaajista ilmoitti, ettei

10 10 käy käytännössä koskaan kirkossa tai uskonnollisissa tilaisuuksissa. Vastaajista harvempi kuin yksi kymmenestä, kertoi käyvänsä kirkossa vähintään kerran kuukaudessa. Nuorista itseään uskonnollisina pitävät 42 prosenttia ja itseään eiuskonnollisena 51 prosenttia. Itsensä vakaumukselliseksi ateistiksi ilmoittavat 7 prosenttia vastaajista. Nuoret naiset ovat uskonnollisempia kuin miehet. (Myllyniemi 2006.) Nuorista alle 25-vuotiaista 37 prosenttia ja vuotiaista 51 prosenttia pitää itseään uskonnollisena. Vähintään kerran vuodessa jumalanpalveluksiin osallistuu alle 25-vuotiaista 40 prosenttia ja vuotiaista 42 prosenttia. Alle 25-vuotiaista 23 prosenttia ja vuotiaista 30 prosenttia ei voisi ajatella eroavansa kirkosta missään olosuhteissa. (Niemelä 2003, ) Helsingissä toteutetussa nuoret aikuiset-projektissa ilmeni, että uskoa erittäin tärkeänä tai tärkeänä pitää viidesosa vastaajista. Kirkosta eroamista ei voisi harkita tai harkinnan jälkeen ei ole eronnut kirkosta kolme neljäsosaa vastaajista. Suuri joukko kuitenkin kyseenalaistaa jäsenyytensä. (Halme 2006, 350.)

11 11 4 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS 4.1 Oulun evankelis-luterilaiset seurakunnat aineiston keruu paikkana Oulu on Pohjois-Suomen suurin ja asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurin kaupunki. Pinta-alaltaan Oulu on 449,2 neliökilometriä. Oulussa oli asukkaita yhteensä Miehiä oli 48,8 ja naisia 51,2 prosenttia. Ulkomaalaisten osuus oli 1,9 prosenttia. Asukkaiden keski-ikä oli 36,3 vuotta. Ikärakenne on nuorta, mikä osaltaan kertoo Oulun olevan opiskelukaupunki. (Oulun kaupunki.) Opinnäytetyö toteutettiin Oulun evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän alueella, mikä kuuluu Oulun hiippakuntaan. Oulun hiippakunnan väkiluku oli henkilöä. Oulun hiippakunnan alueella vuonna 2006 kirkosta erosi henkilöä ja kirkkoon liittyi 920 henkilöä. Vuonna 2005 kirkosta erosi ja kirkkoon liittyi 871 henkilöä. Vuonna 2005 Oulun hiippakunnassa kirkosta eroaminen kasvoi suhteellisesti eniten (+ 34 %) yhdessä Kuopion (+34 %) ja Mikkelin (+30 %) hiippakuntien kanssa. (Kirkkohallitus 2007, 18 19; Kirkkohallitus 2006, 128, 12.) Oulun evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä muodostuu neljästä seurakunnasta. Seurakunnat ovat Karjasillan, Oulujoen, Oulun tuomiokirkko ja Tuiran seurakunnat. Vuonna 2005 Oulun seurakuntayhtymässä kirkosta erosi ja kirkkoon liittyi 258 henkilöä. Vuonna 2006 kirkosta erosi ja kirkkoon liittyi 258 henkilöä. Seurakuntayhtymän väkiluku oli henkilöä. (Kirkkohallitus 2006, 130; Kirkkohallitus 2007, 132.) Oulun hiippakunnassa vuonna 2006 pääjumalanpalveluksiin osallistui viikoittain 2,1 prosenttia ja muihin jumalanpalveluksiin 1,3 prosenttia keskiväkiluvusta. Jumalanpalveluskäyntejä oli kyseisenä vuonna 1,1 seurakuntalaista kohti. Seurakuntatilaisuuksiin osallistui vuonna 2006 viikoittain 3,8 prosenttia keskiväkiluvusta ja rippi-

12 12 koulun kävi 93,3 prosenttia 15-vuotiaista. Oulun seurakuntayhtymän alueella vuonna 2006 jumalanpalveluksiin osallistui 2,8 prosenttia ja seurakuntatilaisuuksiin 1,7 prosenttia keskiväkiluvusta. Rippikoulun kävi 15-vuotiaista 90,7 prosenttia. (Kirkkohallitus 2007.) 4.2 Aineiston keruu Opinnäytetyö toteutettiin laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkittava aineisto kerättiin lomakekyselyn avulla, mikä lähetettiin kaikille Oulun evankelisluterilaisista seurakunnista touko-kesäkuun 2007 aikana eronneille keskusrekisterin kirjeen mukana. Kyseessä oli kokonaistutkimus (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2002, 166). Tutkimusta varten valittiin perusjoukko, johon tulosten tuli päteä (Alasuutari 1993, 20). Lomakekyselyt lähetettiin kaikille kirkosta eronneille ja saaduista vastauksista valikoin nuoret aikuiset. Nuori määritellään nuorisolaissa alle 29-vuotiaaksi (Nuorisolaki /72), joten valikoin vastauksista kaikki alle 29- vuotiaiden vastaukset ja analysoin ne. Lomakekyselyä tehtäessä tutustuttiin aikaisempiin tutkimuksiin sekä niissä käytettyihin lomakekyselyihin. Lomakekyselyssä pyrittiin selkeään ulkoasuun sekä kysymysten ymmärrettävyyteen. Suurin osa oli avoimia kysymyksiä, joihin vastaajat saivat vapaasti kertoa tärkeimmät ja keskeisimmät asiat. Lomakekyselyn yhteydessä oli saatekirje, jossa kerrottiin opinnäytetyön tarkoituksesta, tavoitteesta sekä työn tekijän ja opettajien yhteystiedot. 4.3 Aineiston analysointi Lomakekyselyn aineisto analysoitiin induktiivista sisällön analyysimenetelmää käyttäen. Ennen aineiston analysointia vastaukset luettiin huolellisesti läpi useita kerto-

13 13 ja. Kvalitatiivisessa sisällönanalyysissä analyysi perustuu useimmiten haastattelurunkoon. Analyysi on tutkijan ajattelua ja pohdintaa. (Syrjäläinen 1995, 89.) Sisällönanalyysin avulla voidaan analysoida dokumentteja objektiivisesti ja systemaattisesti. Tutkittavasta ilmiöstä pyrittiin saamaan kuvaus tiivistetyssä ja yleisessä muodossa. Induktiivisen sisällön analyysin ensimmäinen vaihe oli analyysiyksikön määrittäminen. Aineiston laatu ja tutkimustehtävä ohjasivat analyysiyksikön valintaa. Analyysiyksikkö oli yksi sana, sanayhdistelmä tai lause. Luin aineistoa useita kertoja läpi analyysiyksikön valitsemisen jälkeen. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 4.) Induktiivisessa päättelyssä tapaus yleistetään perusjoukkoa koskevaksi tai samanlaisiin tapauksiin (Uusitalo 2001, 20). Havaintojen pelkistämisessä aineistoa tarkasteltiin viitekehyksen kannalta sekä etsittiin asioita, mitkä olivat kulloisenkin kysymyksenasettelun kannalta olennaisia (Alasuutari 1993, 20). Aineiston pelkistämisen jälkeen seuraava vaihe oli ryhmittely. Pelkistettyjä ilmaisuja ryhmiteltiin erilaisuuksien ja yhtäläisyyksien perusteella. Samaa tarkoittavat ilmaisut yhdistettiin. Kategorioille annettiin sisältöä kuvaava nimi. Saman sisältöiset kategoriat yhdistettiin toisiinsa ja niistä muodostettiin yläkategorioita. Yläkategorioille annettiin sisältöä vastaava nimi. Yhdistämistä jatkettiin niin kauan kuin se oli sisällön kannalta mahdollista. Lopuksi yleiskäsitteiden avulla muodostettiin kuvaus tutkimuskohteesta. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 5-7.) 4.4 Luotettavuus Laadullisessa tutkimuksessa tutkimuksen luotettavuus lisääntyy, kun tutkimuksen toteuttamisen eri vaiheet kuvataan tarkasti. Opinnäytetyössä kuvattiin, miten eri ryhmät syntyivät tutkimuksen analyysivaiheessa ja miten tuloksissa päästiin kyseiseen päätelmään. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, 228.) Lomakekyselyn avulla saatiin vastaus tutkimuskysymykseen, joten opinnäytetyö on pätevä (Bell 1999, 104).

14 14 Laadullisessa tutkimuksessa luotettavuutta arvioidaan kokonaisuutena. Tutkimusraportissa painottuu johdonmukaisuus eri osien välillä. (Tuomi 2007, ) Tutkimuksen toteuttamista ja tutkimuksen luotettavuutta ei voida pitää toisistaan erilisinä. Tutkija tekee koko tutkimuksen ajan arviointia erilaisista valinnoista ja päätöksistä ja niiden tarkoituksenmukaisuudesta tutkimuksen tavoitteiden kannalta. Laadullisessa tutkimuksessa myös tutkija itse on luotettavuuden kriteeri. (Vilkka 2005, ) Laadullinen tutkimus on ainutkertainen ja näin tutkimuksen toistettavuutta ei samanlaisena voi toistaa, koska tutkijoiden tekemät analysoinnit voivat poiketa toisistaan. Tutkimus tulisi olla toistettavissa ja toisen tutkijan tulisi löytää samoilla tulkintasäännöillä sama tulkinta kuin edellisen tutkijan. Lukijan on päädyttävä tutkijan kanssa samaan tulokseen. (Vilkka 2005, ) Aineistoa kerättiin vain kaksi kuukautta ja tämä saattaa olla yksi luotettavuuteen vaikuttava tekijä, koska aika on lyhyt. Kirkosta erosi kyseisenä aikana paljon ihmisiä ja kattavia vastauksia saatiin riittävästi tutkimusta varten, joten tulokset eivät olisi olleet erilaiset aineiston keruuajan ollessa pidempi. Tulosten vertaaminen aikaisempiin tutkimustuloksiin lisää opinnäytetyön luotettavuutta. Opinnäytetyö tehtiin yksin. Yksin tehdessä asiat pyrittiin huomioimaan monelta kannalta ja tiivistä yhteistyötä tehtiin opponoijan kanssa, joka mahdollisti työhön toisen näkökulman. Lomakekysely pyrittiin luomaan selkeäksi ja kysymykset ymmärrettäviksi. Monet lukivat lomakekyselyn läpi useita kertoja ennen sen hyväksymistä, mutta sitä ei esitestattu varsinaisella tutkimusjoukolla. Lomakekysely lisäsi työn luotettavuutta, koska vastaajat pystyivät kotioloissa rehellisesti vastaamaan kysymyksiin eikä kyselylomakkeen tekijän läsnäolo vaikuttanut vastauksiin. Kaikilla vastaajilla oli myös samanlaiset, samassa järjestyksessä ja samassa muodossa olevat kysymykset.

15 Eettisyys Tutkijan tulee pyrkiä noudattamaan tiedeyhteisössä sovittuja periaatteita (Kuula 2006, 26). Opinnäytetyötä tehdessä huomioitiin tutkimuksen eettisiä periaatteita sekä otettiin huomioon eettiset näkökohdat. Yleisesti hyväksyttyjä periaatteita ovat tiedon hankintaan ja julkistamiseen liittyvät periaatteet. Tutkimusaiheen valinnan lisäksi tutkimuskohteen, tutkimusongelman sekä tiedonhankintatavat ovat eettisiä ratkaisuja. Ihmisarvon sekä ihmisten itsemääräämisoikeuksien kunnioittaminen oli tutkimuksen lähtökohtana. (Hirsjärvi ym. 2007, ) Keskusrekisteri lähetti lomakekyselyn kirkosta eronneille ja vastaajat saivat itse päättää haluavatko he osallistua tutkimukseen ja näin heillä oli mahdollisuus kieltäytyä. Keskusrekisterillä oli kirkosta eronneiden yhteystiedot ja he lähettivät lomakekyselyn oman rekisterinsä kautta. Lomakekyselyn mukana oli saatekirjeen, jossa kerrottiin opinnäytetyön tarkoituksesta ja tavoitteesta, koska tutkimuksiin osallistujilla tulee olla tiedossa tutkimuksen tavoitteet ja menetelmät. Tutkimuksessa saadut tiedot käsittelin luottamuksellisesti ja osallistujat jäivät nimettömiksi. (Tuomi 2007, 145.) Aineisto hävitettiin asianmukaisesti. Toisten tutkijoiden tekstejä hyödynnettäessä lähdeviittaukset merkittiin asianmukaisesti (Hirsjärvi ym. 2007, 26). Lähdeviitteet ja lähdemerkinnät merkittiin Diakonia-ammattikorkeakoulun ohjeistamalla tavalla (Kuokkanen, Kivirinta, Määttänen & Ockenström 2005). Tutkimustulokset esitettiin sellaisenaan niitä kaunistelematta tai muuttamatta. Raportoinnissa pyrittiin huolellisuuteen ja selkeyteen, jottei lukija joudu harhaanjohdettavaksi. (Hirsjärvi ym. 2007, 26.) Raportissa pyrittiin pitämään selkeästi erillään omat tulkinnat ja tulokset käsittelemällä omat tulkinnat pohdinta osiossa (Uusitalo 2001, 33). Aineisto analysoitiin yksin, eikä kukaan muu ole nähnyt vastauslomakkeita. Vastaajan henkilöllisyyttä ei vastauksista voi saada selville.

16 16 5 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET 5.1 Taustatietoja vastaajista Oulun evankelis-luterilaisista seurakunnista erosi yhteensä 181 henkilöä. Heistä miehiä oli 52,5 prosenttia (95) ja naisia 47,5 prosenttia (86). (Liite 4.) Heille kaikille lähetettiin lomakekysely keskusrekisterin kirjeen mukana. Lomakekyselyn palautti 25 prosenttia (45). Vastaajista valikoitiin alle 29-vuotiaat. Heidän vastauksia tuli kaikista vastauksista yhteensä 60 prosenttia (27). Naisten osuus nuorista aikuisista oli 67 prosenttia (18) ja miesten 33 prosenttia (9). Nuorten aikuisten keski-ikä oli 23 vuotta. Nuorin vastaaja oli 16-vuotias ja vanhin 29-vuotias. Sisennetyt lauseet ovat vastauslomakkeista otettuja suoria lainauksia. Siviilisääty oli vastaajilla suurimmaksi osaksi joko naimaton (14) tai avosuhde (11) ja he asuivat yksin (10) tai puolison kanssa (11). Vastaajissa oli eronneita (2), mutta ei yhtään avioliitossa olevaa. Vanhempien kanssa asuvia (4), ystävän kanssa asuva (1) sekä yksin ja puolison kanssa asuva (1) oli myös vastaajissa. Elämäntilanne vastaajien kohdalla jakautui suurimmaksi osaksi opiskelijoihin (9) ja työssäkäyviin (10). Osa vastaajista ilmoitti sekä opiskelevan että olevan töissä (4) ja työttömiä oli neljä. Vastaajat olivat korkeasti koulutettuja. Ylin koulutustausta vaihteli peruskoulusta yliopistoon. Yliopiston korkeimmaksi koulutustaustaksi ilmoitti seitsemän vastaajaa. Ammattikorkeakoulun oli käynyt yksi ja ylioppilaaksi valmistunut kahdeksan. Vastaajista yksi oli valmistunut ylioppilaaksi ja käynyt ammattikoulun. Ammattikoulun oli käynyt kuusi ja peruskoulun neljä vastaajaa.

17 Vastaajien osallistuminen seurakunnan toimintaan Lähes kaikki (24) oli joskus elämänsä aikana osallistunut seurakunnan järjestämään toimintaan. Osa oli ollut mukana toiminnassa pidempiä ja osa lyhempiä aikoja. Vastaajat olivat näin tietoisia millaista toimintaa seurakunnat järjestävät. Lapsija varhaisnuorille järjestettyyn toimintaan oli osallistuttu aktiivisesti. Pyhäkouluun (8), kerhoihin (7) sekä leireille ja retkille (4) oli osallistunut yli kaksi kolmasosaa. Nuorisotyöhön kuuluviin toimintoihin eli rippikouluun sekä sitä varten erilaisiin tapahtumiin (15), isostoimintaan (4) ja kuoroon (1) oli osallistunut yhteensä yli kaksi kolmasosaa. Osa vastaajista mainitsi myös kirkossa käymisen pyhinä (1), kevät ja joulukirkot (1) sekä pääsiäisnäytelmän (1). Juhlat mainittiin kahdessa vastauksessa. Juhlilla tarkoitettiin toisessa sukulaisten juhlia ja toisessa lähetysjuhlia. Vastaajista yksi ei ollut osallistunut minkäänlaiseen seurakunnan toimintaan, kummiksi oli ryhtynyt neljä ja tyhjäksi tämän kohdan oli jättänyt kaksi. Lapsena pyhäkouluun ja päiväkerhoon ja nuorena rippikoululeirille Rippikoulun käynnin jälkeen toimin isosena yhtenä kesänä. Olen käynyt myös erilaisilla kirkon järjestämillä retkillä/matkoilla. Päiväkerho, pyhäkoulu, rippileiri, kirkossa käyminen pyhinä, muutama kirkon järjestämä matka Pääasiallisesti kirkosta eroaminen tapahtuu itsenäisesti ja on jokaisen henkilökohtainen päätös. Yli puolet vastaajista ilmoitti, ettei heillä ole lapsia ja erosivat kirkosta yksin (14). Ilman muita perheenjäseniä, yksin kirkosta eronneita oli kymmenen ja kolme ilmoitti myös puolison eronneen. Kysyttäessä vastaajien uskonnollisuutta ilmeni, että lähes kaikki olivat käyneet rippikoulun ja heidät oli konfirmoitu (25). Yhtä vastaajaa lukuun ottamatta kaikki ilmoittivat, etteivät he kuulu mihinkään herätysliikkeeseen tai uskonnolliseen yhteisöön (26). Kirkosta eroamisen jälkeen yksi oli liittynyt adventtikirkkoon. Lähes ku-

18 18 kaan vastaajien sukulaisista tai ystävistä ei kuulunut mihinkään herätysliikkeeseen tai uskonnolliseen yhteisöön (25). Äitini kuuluu adventtikirkkoon ja eräs serkku kuuluu helluntaiseurakuntaan. Osallistuminen kirkollisiin toimituksiin oli suurimmaksi osaksi vähäistä. Yli puolet vastaajista ilmoitti, ettei osallistu koskaan kirkollisiin toimituksiin (15). Kerran tai kahdesti vuodessa tai harvemmin kirkollisiin toimituksiin osallistui kymmenen. Heidän osallistuminen kirkollisiin toimituksiin painottuu sukulaisten tai ystävien juhliin tai kauneimmat joululaulut tilaisuuksiin, Vastaajista yksi ilmoitti osallistuvan usein kirkollisiin toimituksiin. Keskimäärin kerran, kahdesti vuodessa häihin, hautajaisiin tms. Ehtoolliseen osallistun silloin kun se on kirkossa käydessäni. Joskus häihin ja hautajaisiin jne. En koskaan Kirkossa käyminen painottuu selvästi kirkollisiin toimituksiin kuten sukulaisten tai ystävien juhliin. Vastaajista yli puolet (15) ilmoitti käyvänsä kirkossa pääasiallisesti sukulaisten ja tuttavien juhlissa sekä koulun järjestämissä joulu ja kevät kirkossa. Kirkossa käydään noin kerran tai kahdesti vuodessa. Ei koskaan (4) tai harvoin kirkossa käyvät (7) ovat kuitenkin suhteellisen pieni joukko. Vastaajista yksi kertoi käyvänsä kirkossa usein, noin kaksi kertaa kuukaudessa. Erikoistapahtumissa, kuten häissä ja hautajaisissa. Eli en erityisen usein, ehkä muutaman kerran vuodessa. Nykyään käyn kirkossa noin 2 kertaa kuukaudessa, aiemmin keskimäärin pari kertaa vuodessa. Koulun pakollisissa, joulu- ja kevätkirkossa.

19 Kirkosta eroamisen syyt Vastaajat olivat miettineet kirkosta eroamista 10 minuutista aina 15 vuoteen. Kirkosta eroamista oli harkittu yleensä vuosia ja mitään pikaisia päätöksiä ei ollut tehty. Vuodesta viiteen vuoteen kirkosta eroamista oli miettinyt kolmetoista vastaajaa. Vajaasta kymmenestä vuodesta jopa 15 vuoteen kirkosta eroamista oli miettinyt neljä vastaajaa. Hetken mielijohteesta tehtyjä päätöksiä (1), muutaman päivän (1) tai viikkoja (2) harkittuja päätöksiä oli vähän. Kuukausia eroa oli pohtinut jo useampi vastaaja (4). Kymmenisen vuotta. En vain saanut aikaiseksi. Onneksi se onnistuu nykyisin netin välityksellä. Noin neljä vuotta, täysi-ikäisenä ensimmäinen asia mitä halusin tehdä. Muutamia kuukausia Pari viikkoa 10 minuuttia Syyn kirkosta eroamiseen jakaantui sisäisiin ja ulkoisiin syihin. Sisäiset syyt olivat vastaajista itsestään lähteviä ja ulkoiset puolestaan ulkopuolelta tulevia syitä. Suurin syy kirkosta eroamiseen oli uskonnolliset ja katsomukselliset erot (43 %). Vastaajat eivät uskoneet Jumalaan tai mihinkään yliluonnolliseen ja he kokivat heidän ja kirkon maailmankatsomusten ja maailmankuvan eroavan toisistaan. Eroajat eivät halunneet kuulua kirkkoon, koska opillisista asioista oltiin erimieltä. Osa vastaajista koki, että he pystyvät pelastamaan itsensä, eikä pelastukseen tarvita muuta, sillä jokainen on vastuussa omasta elämästään ja omat valinnat siivittävät tulevaisuuteen. En ole koskaan tuntenut tarvetta tukeutua minkäänlaiseen jumalaan. En usko mihinkään yliluonnolliseen tai että jokin suurempi voima voisi pelastaa minut, kun ainoa joka siihen pystyy on minä itse

20 20 Koska en usko jumalaan. Ethän sinäkään osta maitoa, jos et sitä pysty juomaan? En usko evankelisluterilaisen kirkon periaatteisiin tai Jumalaan, enkä ole halukas maksamaan veroa instituutiolle, johon en usko En koe olevani uskonnollinen, eivätkä luterilaisen kirkon opetukset/uskomukset sovi kaikilta osin maailmankuvaani Maailmankatsomukseni eroaa liikaa luterilaisen kirkon katsomuksesta, joten en voi kuulua kyseiseen instituutioon. Taloudelliset syyt olivat toiseksi suurin syy kirkosta eroamiseen (24 %). Moni ei halunnut maksaa kirkollisveroa instituutiolle, johon ei usko tai josta ei koettu olevan hyötyä. Kirkollisvero mainittiin ensisijaisena kirkosta eroamisen syynä kahdessa vastauksessa. Suurin syy kirkollisvero. Olen köyhä ja säästän vuodessa rahaa kun en kuulu kirkkoon kun en maksa veroa En kokenut kirkolla olevan tällä hetkellä minulle mitään annettavaa. Kirkko alkaa myös olla liian kaupallinen yhteisö tai yritys en halua maksaa kirkollisveroa koska en hyödy siitä mitenkään eivätkä omaisenikaan hyödy. En usko evankelisluterilaisen kirkon periaatteisiin tai Jumalaan, enkä ole halukas maksamaan veroa instituutiolle, johon en usko Kirkosta eroamisen kolmanneksi suurin syy oli, etteivät vastaajat kokeneet kuulumista evankelis-luterilaiseen kirkkoon hyödyllisenä (16,5 %). Kirkon jäsenyydestä ei koettu olevan mitään hyötyä tai kirkko ei pysty auttamaan heitä. Vastaajista osa koki, ettei kirkolla ole heille mitään annettavaa tai kirkko oli jäänyt heille etäiseksi. Kirkosta ei aikuisiälläni ole ollut mitään hyötyä En kokenut kirkolla olevan minulle mitään annettavaa. En kokenut saavani kirkolta mitään, eikä minulla ollut annettavaa sille. Myös verotukselliset syyt painoivat. Jeesus Kristuksen nimissä on moni kansakunta tuhoutunut ja ihmisiä syösty kurjuuteen. Historiassa on liian monta sotaa, joita on sodittu uskontojen takia.

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

kirkon jäseneksi, jos hänen vanhempansa siten, että lapsen edellytyksistä olla evankelis-luterilaisen enää uuden, elokuun alussa voimaan tulleen

kirkon jäseneksi, jos hänen vanhempansa siten, että lapsen edellytyksistä olla evankelis-luterilaisen enää uuden, elokuun alussa voimaan tulleen Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 1 l u- vun 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakia ehdotetaan täydennettäväksi Alle kaksitoistavuotias lapsi voitaisiin liittää

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2031 Kirkkomonitor 1999 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Jäsentietojen VUOSITILASTO 2015

Jäsentietojen VUOSITILASTO 2015 Jäsentietojen VUOSITILASTO 2015 Johdanto Jäsentietojen vuositilasto 2015 sisältää tietoja Oulun ev.-lut. seurakuntien väestömuutoksista ja muutoksiin vaikuttaneista tekijöistä viime vuodelta. Oulun ev.-lut.

Lisätiedot

Uskonnollisuuden ja kirkon muutos ja diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä YTT, TT, johtaja Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus

Uskonnollisuuden ja kirkon muutos ja diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä YTT, TT, johtaja Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus Uskonnollisuuden ja kirkon muutos ja diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 8.11.2013 YTT, TT, johtaja Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus Uskonnollisuuden muutoslinjoja Instituutioista irtautuva uskonnollisuus:

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Jäsentietojen VUOSITILASTO 2013

Jäsentietojen VUOSITILASTO 2013 Jäsentietojen VUOSITILASTO 2013 Johdanto Jäsentietojen vuositilasto 2013 sisältää tietoja Oulun ev.lut. seurakuntien väestömuutoksista ja muutoksiin vaikuttaneista tekijöistä viime vuodelta. Oulun kaupunki

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Kuntarakenteen muutokset ja seurakunnat

Kuntarakenteen muutokset ja seurakunnat Kuntarakenteen muutokset ja seurakunnat Markku Porvari Hallintojohtaja, Espoon seurakuntayhtymä Kirkon hallintovirkamiesten koulutuspäivät 19.5.2006 Markku Porvari Kunta ja seurakuntahallinnon kehitys

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA

TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA Eksegetiikka (Raamatun selitysoppi) Yleisesityksiä, lähteitä ja metodikysymyksiä Kuula, Nissinen & Riekkinen, Johdatus Raamattuun (Kirjapaja 2003). Sollamo (toim.) Qumranin kirjasto

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot

FSD2836. Pääkaupunkiseudun nuorten aikuisten uskonnollisuus Koodikirja

FSD2836. Pääkaupunkiseudun nuorten aikuisten uskonnollisuus Koodikirja FSD2836 Pääkaupunkiseudun nuorten aikuisten uskonnollisuus 2004 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2013 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana

Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana 1 Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana Kadotettu yhteisöllisyys tulevaisuuden mahdollisuus Pieksämäki 16.3.2012 TT, YTT, tutkija Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus Herätysliikkeet 2000-luvun 2 kirkossa

Lisätiedot

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Arja Kuula, kehittämispäällikkö Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Tampereen yliopisto 21.03.2011 Itä-Suomen yliopiston tutkimusetiikan seminaari Tarpeet

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Jäsentiedot

Jäsentiedot Vuositilasto 2015 Vuositilasto 2015 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2015 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä, ulkomaan kansalaisten ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2015

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa 3.10.2015 Pirjo Ojala Siilinjärven seurakunnan lapsiasiavaltuutettu Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2229 Uskonto ja suomalaiset 2006 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta 31.10.2016 Säätytalo 8.11.2016 1 Näkökulmia lasten osallisuuteen Terhi Tuukkanen Ylitarkastaja Lapsiasiavaltuutetun toimisto 8.11.2016 2 Lasten osallisuuden

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki 635/2015 59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu Päätösehdotus Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki Yhteinen kirkkoneuvosto päättää merkitä tiedoksi toimintakulttuurin muutoksen

Lisätiedot

Jäsentiedot

Jäsentiedot Vuositilasto 2016 Vuositilasto 2016 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2016 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä, ulkomaan kansalaisten ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2016

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Tulokset on raportoitu erikseen alakoulujen ja yläkoulujen

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva!

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! 1 of 9 03.02.2015 14:47 JUDGES_EXPERTMEMBERS_FINLAND_3_12_2014 Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! Tämä tiedonkeruulomake on osa neljän maan verlututkimusta Legitimacy and Fallibility

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Taustaa Matkailijat ovat olleet perinteisesti kiinnostuneita paikallisista kulttuureista,

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Haastattelut menetelmänä ja aineistona

Haastattelut menetelmänä ja aineistona Haastattelut menetelmänä ja aineistona Luentosarja: Laadullisen tutkimuksen suuntaukset, Tutkija, YTM, Heidi Sinevaara- Niskanen Johdannoksi Kronologisuus Menetelmänä ja aineistona Painotusten erot Eettisyydestä

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena

LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta Pyhänä ja arkena Seurakunnan historiaa 1550-luvulla Lapua oli vielä Isonkyrön kappeliseurakunta. Asukkaita oli noin 500. Lapuasta tuli itsenäinen seurakunta v. 1581. Lapua

Lisätiedot

Taivaannaulan jäsenkysely 2013

Taivaannaulan jäsenkysely 2013 Taivaannaulan jäsenkysely 2013 Taivaannaulan toiminta on mahdollisimman avointa. Tämän takia uusi hallitus kartoitti ensimmäisen kerran jäsenistön kantoja yhdistyksen toimintaan. Toteutus Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

response letter Jouko Miettunen

response letter Jouko Miettunen response letter Jouko Miettunen 4.11.2013 Miten kannattaa vastata kommentteihin jotta lopputulos olisi paras mahdollinen? Tieteellisen lehden arviointijärjestelmä päätoimittaja(t) lehtien toimituskunta

Lisätiedot