HALLINTO- JA KEHITTÄMISOSASTO ( EV)

Transkriptio

1 HALLINTO- JA KEHITTÄMISOSASTO ( EV) Hallinto- ja kehittämisosasto koostuu kahdesta tulosalueesta: yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen sekä tuki- ja sähköiset palvelut. Yhteenveto hallinto- ja kehittämisosaston talousarviosta vuodelle 2013 Tulosalue Menot Tulot Netto Toteutuma% Hallinto- ja kehittämisosasto ,0 Yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen ,1 Tuki- ja sähköiset palvelut ,0 Hallinto- ja kehittämisosaston talousarvio toteutui hyvin. Edellä oleva on tilinpäätösvalmistelun tilanne, joka tarkentuu mm. palkkajaksotuksen kirjausten jälkeen. Suuria muutoksia toteutumaan ei tule. Talousluvuista yksityiskohtaisemmin tasekirjassa. Lainamäärä oli ,21 euroa. Lainoja on lyhennetty ,26 eurolla ja uutta nostettu euroa. Vuoden 2013 lopussa lainaa asukasta kohden oli 2787 euroa. Kunnan strategiassa asettama tavoite on enintään 2000 euroa/asukas mukaan lukien konsernilainat. Toteutuminen ei ole tavoitteen mukainen, mutta ei ylitä hyväksytyssä talousarviossa 2013 asetettua lainanottovaltuutta. Erääntyviä saatavia on ,28 euroa. Maksuvalmius on 11 päivää. YLEISHALLINTO JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Toiminta-ajatus Tulosalueen toimijoiden tehtävä on toteuttaa kunnan strategiaa ja johtaa kuntaa hallitusti nopeasti muuttuvassa ja kehittyvässä toimintaympäristössä. Tulosalueen kuvaus Tulosalueen yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen tulosyksiköt ovat vaalit, tilintarkastus, valtuusto, kunnanhallitus, kunnallisverotus, yhteistoimintaosuudet, seutukunta, elinkeinopalvelut ja kehittäminen, joukkoliikenne, palotoimi, eläinlääkintähuolto,

2 viranomaistoiminta, maaseututoimi sekä yhdyskuntasuunnittelu ja jätehuoltoviranomaistoiminta. Valtuustokausi vaihtuu. Suurimmat muutokset toiminnassa edelliseen kauteen nähden ovat yhdyskuntasuunnittelun ja aluearkkitehtitoiminnan siirtyminen tekniseltä osastolta hallinto- ja kehittämisosastolle sekä maaseutuviranomaisyhteistyön laajentuminen Muhokselle ja Hailuotoon. Valtuustokausi vaihtui kunnanjohtaja valittiin Valtuusto aloitti nelivuotiskautensa, järjestäytyi ja valitsi luottamushenkilöt lautakuntiin ym. toimielimiin ja sekä edustajat alueellisiin toimielimiin. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Minna Matinlauri, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Leila Ikonen ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Jussi Ylitalo. Kunnanhallituksen puheenjohtajana jatkoi Tauno Uitto, varapuheenjohtajaksi valittiin Tiia Rusila. Loppuvuodesta 2013 valittiin Tyrnävän kunnan kolmas vakituiseen virkaan valittu kunnanjohtaja. Virkaan valittiin kauppatieteiden maisteri Marjukka Manninen. Hän aloitti tehtävässä Päätöstä edelsi kunnanjohtaja, kansanedustaja Tapani Töllin irtisanoutuminen kunnanjohtajan virasta ja vs. kunnanjohtaja Tuomas Lohen siirtyminen Kempeleen kunnanjohtajaksi. Väliajan kunnanjohtajan viransijaisena toimi hallintojohtaja Eeva Vanhanen ja hallintojohtajan viransijaisena talousjohtaja Tuula Marttinen. Rakenneuudistusten pyörityksessä Kuntien asemaan ja toimintaedellytyksiin vaikuttivat valtionhallinnon toimenpiteet voimakkaasti. meneillään oli ja jatkuu edelleen kuntarakenneuudistus sote -uudistus kuntalakiuudistus valtionosuusjärjestelmän uudistus. Kuntarakennelaki Kuntarakennelaki tuli voimaan Lakiin on lisätty kuntarakenneuudistuksen toteuttamiseksi säännökset mm. kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista, selvitysalueen määräytymisestä. Erityinen selvitysvelvollisuus on 12:sta kaupunkiseudulla, joista Oulun seutu on yksi. Oulun kaupunkiseudun kuntien ja Iin kunnan valtuustojen ja kunnanhallitusten puheenjohtajat ja kunnanjohtajat kävivät neuvottelun ja päätyivät esittämään kuntien valtuustoille yhteiseksi selvitysalueeksi Hailuodon, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Tyrnävän ja Iin kuntien sekä Oulun kaupungin aluetta. Esitys hyväksyttiin valtuustossa. Samalla hyväksyttiin myös ehdotettu kuntarakenneselvityksen ohjausryhmän kokoonpano, joka koostuu selvitysalueen valtuustojen puheenjohtajista varajäseninään alueen kuntien hallitusten puheenjohtajat. Pudasjärven kaupunki oli ilmoittanut hakeutuvansa Oulun kaupunkiseudulla käynnistyvään yhdistymisselvitykseen. Lausuntonaan Pudasjärven esityksestä valtioneuvostolle Oulun seudun kunnat ja Oulun kaupunki ilmoittivat, etteivät hyväksy selvitysalueen laajentamista. Lausunnon valtiovarainministeriölle antoi kunnanhallitus tammikuussa Hallitus perusti kantansa valtuuston aikaisempaan selvitysaluetta koskevaan päätökseen.

3 Selvitystyö alkaa ja päättyy selvityksen valmistuttua, kuitenkin viimeistään vuoden 2014 päättyessä. SOTE -uudistus SOTE -uudistuksessa yhdistetään sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut. Ministeriön sote -linjausten mukaan Tyrnävän kunnalla alle asukkaan kuntana ei olisi oikeutta itse järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Linjausten mukaan Tyrnävä kuuluisi SOTE -alueeseen, jonka muodostavat Oulun seudun kunnat ja Ii vastuukuntana Oulu. Väliraporttia kommentoitiin Hailuodon, Kempeleen, Limingan, Lumijoen ja Muhoksen kuntien kanssa yhtenevin kannanotoin. Sote -lain valmistelu on edennyt ministeriössä ja hallituksen esityksen muotoon laadittu loppuraportti on lähetetty kuntiin lausunnolle tammikuussa Lausunto tulee antaa mennessä. Lakiesitys tullee eduskuntakäsittelyyn kevätistuntokaudella. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta lukien. Valtionosuusuudistus Valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta. Tavoitteena on nykyistä yksinkertaisempi ja selkeämpi valtionosuuslaki. Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään ja järjestelmän kannustavuutta parannetaan. Valtionosuusperusteiden uudistamisessa tarkastellaan mm. perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa. Ensimmäiset kuntakohtaiset koelaskelmat valtionosuuksista on julkaistu. Viimeisen julkaistun laskelman mukaan Tyrnävä menettäisi noin euroa. Kuntalakiuudistus Kuntalain uudistus on meneillään. Tavoitteena on, että esitys uudeksi kuntalaiksi annettaisiin syksyllä 2014 ja uusi laki tulisi voimaan vuoden 2015 alussa. KUNNAN STRATEGINEN JOHTAMINEN Vuoden 2013 talousarvio ja taloussuunnitelma perustuvat marraskuussa 2009 hyväksyttyyn kuntastrategiaan, jonka keskeiset osat on esitetty ta-loussuunnitelman alussa. Lisäksi tavoitteita ohjaavina on otettu huomioon mm. lastensuojelusuunnitelma ja turvallisuussuunnitelmat. Hallinto- ja kehittämisosastolle strategiassa asetettu päämäärä 2013 Kuntakuva on hyvä Kunta on arvostettu asuinkunta, yritysten sijaintikunta ja työnantaja Asiakaslähtöisten tukipalvelujen järjestämistavat ovat joustavia ja niihin etsitään jatkuvasti uusia ratkaisumalleja. Yhteistyö palvelujen tuottamisessa ja järjestämisessä seudullisesti ja lähikuntien kanssa on toimivaa Asiakkaat käyttävät sähköisiä palveluja, jotka ovat helppokäyttöisiä ja joustavia Internet on kunnan pääasiallinen tiedotuskanava Palvelutarjonta ja talous ovat tasapainossa. Kuntastrategia on päivitetty viime valtuustokauden ensimmäisen toimintavuoden aikana vuonna Kuntastrategian uudistaminen siirrettiin valtuuston toiseen toimintavuoteen, vuoteen Strategiatyö alkaa hyvinvointikatsaukseen keskittyvällä valtuustoseminaarilla maaliskuussa Suunnitelman mukaan strategia valmistuu vuoden 2014 lopulla.

4 Väestökehityksessä jäätiin selkeästi kahden prosentin kasvutavoitteesta. Väkiluku vuoden lopussa oli 6643, kasvua 30 henkilöä ja 0,45 %. Yleinen talouden heikkeneminen, rahoittajien tiukentunut lainapolitiikka ja ihmisten varovaisuus tehdä epävarmoina aikoina isoja ratkaisuja ovat joitakin selittäviä tekijöitä. Tonttikysyntä oli vaatimatonta. Vuoden vaihteen jälkeen on ollut havaittavissa pientä piristymistä. Tonttivarauksia on tehty Rantajaakolan alueelle, josta nyt voi myös vuokrata tontin Turvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Kunnan turvallisuusvastaavaksi ja kunnantalon turvallisuuspäälliköksi nimettiin rakennustarkastaja Jari Häkkinen. Turvallisuusvastaavan tehtävänä on mm. koordinoida ja toimia yhdyshenkilönä kunnan turvallisuutta, varautumista ja valmiussuunnittelua koskevissa asioissa. Ohjeistuksen päivittäminen on ollut työstettävänä ja valmistuu kevään 2014 aikana. Tyrnävän kunta oli näkyvästi esillä viime syyskuussa rakennusperintöpäivänä. Tyrnävän meijerinalue oli esimerkkikohteena onnistuneesti uuteen käyttöön kunnostetusta teollisuusalueesta. Meijerinaluetta on esitetty yhdeksi Euroopan unionin kulttuuriympäristöpalkinnon Europa Nostra palkinnon saajaksi. Palkitut julkaistaan kesällä Kunnan ympäristöön ja viihtyisyyteen liittyvät toimenpiteet on luettavissa aluearkkitehdin raportista. Kunnan näkyvyyttä parannettiin avaamalla elokuussa kunnan viralliset Facebook sivut. Tykkäämisiä tammikuun lopussa oli 473 kpl. Kunta on vakiintuneeseen tapaan osallistunut huhtikuussa rakentajamessuille. Työttömyysaste vuoden lopussa oli 13,2 % kun se Oulun seudulla oli 15,7 % ja Pohjois-Pohjanmaalla 15,0 %. Työttömiä työnhakijoita oli 369, joista miehiä 198 ja naisia 162. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli 38 ja yli 50-vuotiaita 120. Yli vuoden työttömänä olleita oli 78. Avoimia työpaikkoja Tyrnävällä vuoden lopussa oli 6.

5 YHTEISTYÖ PALVELUJEN TUOTTAMISESSA Seutuyhteistyö Seutuyhteistyökokeilulain loputtua vuonna 2012 loppui myös seutuyhteistyökokeilulain mukainen Oulun seutu organisaatio. Seudun kunnat ovat kuitenkin jatkaneet yhteistyötään vuoden 2013 aikana ja varanneet yhteisiä resursseja yhteistyön toteuttamiseksi. Claes Kruger kirjoittaa: Seudun kunnanjohtajat ovat kokoontuneet kuukausittain vuoden 2013 aikana. Keskisiä asioita ovat olleet mm. Sote- järjestämislaki, kuntarakenneuudistus, joukkoliikenneviranomaistyön käynnistys, OAMK yhtiöittäminen sekä muut yhteistyöhön ja edunvalvontaan liittyvät asiat. Oulun seudun kuntien hallitusten ja valtuuston puheenjohtajat ovat kokoontuneet kahden kuukauden välein. Kuntien puheenjohtajat ovat käsitelleet mm. valtakunnallisia uudistuksia ja edunvalvontaan liittyviä asioita. Oulun seudun kunnat laativat maankäytön, liikenteen, asumisen, palvelujen ja elinkeinojen aiesopimuksen (MALPE), joka hyväksyttiin Seuturakennetiimi ja jatkuvan liikennejärjestelmätyön työryhmä ovat käynnistäneet aiesopimuksessa sovittujen maankäytön ja liikennejärjestelmän toimenpiteiden toteutuksen. Lisäksi kunnat ovat sopineet MALPE -aiesopimukseen liittyen KUHA -hankkeiden (Pienet kustannustehokkaat liikenneverkon -joukkoliikenne, kävely- ja pyörätiet, liikenneturvallisuus - kehittämistoimet) toteutuksesta ja rahoituksesta. Seuturakennetiimi on hoitanut kaavoihin liittyvän lausuntovalmistelutyön. Suurena kokonaisuutena on käynnistetty Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen. Liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen kestää vuoden 2014 loppuun asti. Liikennejärjestelmätyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä maakuntakaavan sekä kuntien kaavatöiden kanssa. Liikennejärjestelmätyössä muita työryhmiä ovat olleet liikenneturvallisuus-, liikennemalli- ja liikenteenhallinnan työryhmät. Joukkoliikenteen järjestämisestä on alkaen vastannut Oulun kaupunki. Joukkoliikennelaissa asetettuja tehtäviä hoitaa joukkoliikennejaosto, jonka työskentelyyn Ii ja seudun kunnat, Hailuotoa lukuun ottamatta, osallistuvat. Lisäksi seudun kunnat ovat laatineet mm. seudullisen liikenneturvallisuusohjelman mukaisesti kuntakohtaiset toteuttamissuunnitelmat vuosia varten. Oulun seudun kunnat ovat yhteistyössä alueen korkeakoulujen ja aluehallintoviranomaisten kanssa laatineet valtiohallinnon kanssa laajan kasvusopimuksen, jolla haetaan elinvoimaa ja kasvua Oulun seudulle ja laajemmin koko Pohjois-Suomelle. Keskeisiä painopisteitä kasvusopimuksessa ovat 1. Uusi tieto, taito ja työ, 2. Kasvua Pohjoisesta ja 3.Nuori väestö voimavarana. Kasvusopimus hyväksyttiin joulukuussa Yhteistyökokonaisuuksia Oulun seudun kunnat ovat osallistuneet lapsia ja nuoria koskevan ohjelmatyön (Oulun seudun lapsipoliittinen ohjelma) edistämiseen ELY keskuksen rahoittaman osallisuushankkeen kautta. Hankkeessa on edistetty osallisuuden kehittämistä lapsi- ja nuorisopolitiikassa. Oulun seudun kunnat osallistuvat Oulun seudun materiaalikeskuksen sijoittamista koskevan selvityksen laatimiseen yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa. Selvityksessä tutkitaan

6 jätteenkäsittelyyn ja jätteen loppusijoitukseen soveltuvia alueita ja tarkastellaan niiden soveltuvuutta kyseiseen tarkoitukseen. Työ käynnistyi toukokuussa 2013 ja sen arvioitu päättymisaika on helmikuu Oulun seudun kuntien, Metsähallituksen ja Oulun diakonissalaitoksen yhteistyönä on toteutettu työnimellä Open Air hanketta, jossa tavoitteena on Oulun seudun virkistysalueiden käytön lisääminen. Tavoitteena on lisätä valittujen kohteiden houkuttelevuutta ja saavutettavuutta sekä lisätä tietoa luontoympäristön terveysvaikutuksista. Hankkeessa on vuoden 2013 aikana parannettu valittuja virkistyskohteita niiden houkuttelevuuden lisäämiseksi. Hanke jatkuu vuoden 2014 kesäkuun loppuun, jolloin valmistuu hankeen viestinnän yhtenäistämistä koskeva osio. Oulun seudun kunnat ovat mukana kansallisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisverkostossa (MAL). Verkoston tavoitteena on kehittää erilaisia ohjauskeinoja, suunnitteluprosesseja ja toteutuksen välineitä sekä levittää olemassa olevia hyviä käytäntöjä. Seudun kuntien yhteistyöresursseja on käytetty lisäksi mm. Oulun seudun liikennetietopalvelun ja kevyenliikenteen reittioppaan ylläpitämiseen. Palo- ja pelastustoimi Oulu - Koillismaan pelastuslaitos hoitaa palo- ja pelastustoimen. Kustannukset kohdistetaan kuntiin asukaslukujen suhteessa. Palo- ja pelastustoimen talousarvio toteutuu suunnitelman mukaisesti. Tyrnävän kunnalla ei ole edustajaa Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen joh to kun nas sa kaudella Aakkosjärjestyksessä Tyrnävän kunta on vuo ros sa seuraavalla valtuustokaudella. Tyrnävän kunnan edustaja neuvottelukunnassa on Matti Mannonen ja varalla Jari Häkkinen. Neuvottelukunnan kokoonpanossa ei toteutunut tasa-arvolaki. Kuntia on pyydetty neuvottelemaan neuvottelukunnan kokoonpanosta uudestaan. Asia on edelleen kesken. Osana hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa toteutetaan pelastustoimen uudelleenorganisointi. Pelastustoimen alueita suunnitellaan vähennettäväksi koko maassa 22:sta 11:sta lähtökohtaisesti vuonna 2014 voimaan tulevan poliisilaitosaluejaon mukaisesti. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueeseen kuuluu nyt 12 kuntaa. Ehdotuksessa Tyrnävä kuuluisi Pohjois-Suomen pelastuslaitokseen, jonka muodostaa Kainuu, Oulu-Koillismaa ja Jokilaaksot yhteensä 38 kuntaa. Aluejakoa koskeva päätös on kuntien kuultavana. Lausuntopyynnön arvioiden mukaan kunnan kustannukset kasvavat ehdotetun aluejakomuutoksen myötä reippaasti. Kunnan lausuntoa valmistellaan yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Lausunto tulee antaa helmikuun 2014 loppuun mennessä. Ympäristönsuojeluviranomainen Ympäristönsuojeluviranomainen on Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta. Tyrnävällä ei ole edustajaa nykyisessä yhdyskuntalautakunnassa. Ympäristöterveydenhuollon, eläinlääkintähuollon ja ympäristönsuojelun palvelut tuotetaan seudullisesti. Viranomaistoiminnan laskutusperusteena on asukasluku 70 % ja kuntiin

7 käytetty työaika seurantaan perustuen 30 %. Eläinlääkintähuollon kustannukset on suhteutettu eläinten määriin. Talousarvio toteutui suunnitelman mukaisesti. Kehittämiskeskustelu (Pohjois-Pohjanmaan ELY mukana Oulun seudun ympäristötoimen edustaja ja kunnan edustajat,) käytiin Ympäristötoimen näkökulmasta Tyrnävällä on ollut mm. meluun, jätevesien käsittelyyn, kulotukseen, ottamistoimintaan, pohjavesialueisiin liittyviä tapauksia. Keskustelussa kiinnitettiin huomiota tekemättä olevaan vesihuollon kehittämissuunnitelmaan. Parhaillaan päivitetään yhteistä vesihuoltosuunnitelmaa Limingan ja Lumijoen kuntien kanssa. Suunnitelma valmistuu kesäkuussa Puhtaan veden laatuongelma kesäkuussa Kuntakonserniin kuuluvan Tyrnävän Vesihuolto Oy:n vuotuisesta vedentarpeesta on hankittu 15 % omalta Kukkolanvaaran vedenottamoalueelta ja 85 % ostettu Hirsijärven Vesi Oy:ltä. Kukkolanvaaran vedenottamon vedessä valvontatutkimusohjelman mukaisessa tarkastuksessa todettiin Escherichia coli bakteeri, myös uusintanäytteessä todettiin vedessä ja verkostovedessä E.coli bakteeri. Bakteerin epäiltiin olevan pintavedestä peräisin, syy ei ole selvillä. Tilanne johti veden keittokehotuksen antamiseen koko kunnan alueelle väliseksi ajaksi. Kukkolanvaaran ottamoalue otettiin käytöstä pois välittömästi. Puhtaan veden jakelu järjestettiin ja hoivalaitoksiin vietiin vettä. Häiriötilanteen toimintaa johti valvontatutkimusohjelman mukaisesti johtava hygieenikko ympäristötoimesta vesiyhtiön vastatessa operatiivisesta toiminnasta ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Vakavilta vahingoilta vältyttiin. Terveyskeskuksesta saadun tiedon mukaan vatsasairauksiin tai ripuliin sairastuneita ei ollut tavanomaista esiintymismäärää enempää. Eniten kuntalaisten arkeen vaikutti lisätyö puhtaan veden noutamisesta jakelupisteistä tai veden keittäminen kymmenen päivän ajan. Tapahtunut osoitti tarpeita keittää valvontaa ja toimintatapoja veden laadun tarkkailussa ja näytteidenotossa (mm. vastuuraja kiinteistön omistaja ja laitoksen välillä). Myös koko kuntaa koskevan häiriötilanteen tiedottamiseen ja käytännön toimiin tulee suunnitelmissa ja harjoituksissa varautua. Vesiyhtiön suunnitelmissa on ottamoalueen keräilyverkoston, kokoojakaivojen ja alavesisäiliön kunnon kartoittaminen helmikuun 2014 aikana, jonka jälkeen voidaan päättää mahdollisista korjaustoimenpiteistä tai alueen jättämisestä pysyvästi pois käytöstä. Jätehuoltoviranomainen Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta toimii jätehuoltoviranomaisena. Jätehuoltoviranomaistoiminnan kustannukset katetaan jätehuoltomaksuilla. Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta käsitteli jätteenkuljetusjärjestelmän valintaa. Vaihtoehdot olivat kiin teis tön haltijan järjestämä jätteenkuljetus tai kun nan järjestämä ja kilpailuttama jätteenkuljetus. Tyrnävän kunnan tekninen lautakunta ja kunnanhallitus kumpikin lausunnoissaan

8 kannattivat nykyistä kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusjärjestelmää, joka on myös jätehuoltoviranomaisen valitsema toimintatapa. Uudet jätehuoltomääräykset tulivat voimaan vuoden 2014 alusta. Jätetaksa tarkistettiin. Merkittävimmät korotukset taksassa kohdistuivat polttokelpoiseen jätteeseen ja kotitalouksien biojätteeseen. Joukkoliikenne Tyrnävän kunnan alueella toimivaltainen viranomainen alkaen on ollut Oulun kaupunki. Tyrnävän kunnalla on edustus Oulun kaupungin joukkoliikennejaostossa. Vuoden 2013 aikana joukkoliikennejaosto on pitänyt 11 kokousta. Jaosto on päättänyt mm. alueen joukkoliikenteen palvelutasosta ja järjestämistavasta alkaen, osallistumisesta lippu- ja maksujärjestelmäyhtiöön, siirtymäajan liikenteen ja täydentävän joukkoliikenteen hankinnasta sekä uuden joukkoliikennelain mukaisen liikenteen hankinnasta. Oulun eteläpuolisilla alueilla uuden lain mukaisen joukkoliikenteen kilpailutuksen voitti Koskilinjat Oy. Palvelutaso tulee olemaan lähellä nykytasoa. Järjestämistavan muutos tulee nostamaan kunnan joukkoliikennekustannuksia merkittävästi. Seutuliikenteessä 2013 (2012) Tyrnävällä lippuja on myyty 387 kpl (411 kpl). Lipputukeen on käytetty ( ). Tuen osuus matkustuksesta on ollut 47,62 % (43,24 %). Subventio 8988,19 (7051,65 ) Subvention osuus matkustuksesta 45,94 % (37,61 %) Jäsenyydet Tyrnävän kunta on jäsenenä seuraavissa: Suomen kuntaliitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Nelostie ry., Liminganlahden ystävät ry., Pohjan sotilassoittokunnan tuki ry (poistuu vuoden 2014 alusta lähtien)., Vesien suojeluyhdistys ry ja Nouseva rannikkoseutu ry. Vaalit Kunta on jaettu kolmeen äänestysalueeseen: Kirkonkylä, Murto ja Temmes. Äänestysaluejakoon ei ole tarvetta tehdä muutoksia. Ennakkoäänestys järjestetään yhdessä paikassa, Tyrnävän kunnanvirastossa. Äänestysalue / Äänioikeutettujen määrä Kirkonkylä Murto Temmes Yhteensä Vuonna 2013 ei ollut säännönmukaisia vaaleja. Tilintarkastus

9 Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastamista koskevat asiat ja arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Kohdennettua tilintarkastusta tai muuta asiantuntemusta varsinaisen tarkastuksen (12 tarkastuspäivää) lisäksi ostetaan eri alueille tarpeen mukaan. Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoite 2013 Ulkoinen ja sisäinen valvonta muodostavat yhdessä kattavan alvontajärjestelmän Tarkastuspäiviä 12 kpl Kattava valvontajärjestelmä Tilintarkastuksesta vastaa Tilintarkastusyhteisö PwC Julkistarkastus Oy. Vastuullisena tarkastajana toimii JHTT, HTM Outi Kirvesoja ja toisena tarkastajana on Heidi Heiskanen. Tilintarkastajan tarkastuskäyntejä oli 21.1., 7.3., 24.6., 3.9., 3.10., ja sekä tilinpäätöstarkastus Paula Malinen on osallistunut tarkastuksiin ja (Vanha) tarkastuslautakunta kokoontui 4 kertaa; 26.2., 14.3., 25.3., teki arviointikertomuksen ja esitti valtuustolle, että vuoden 2012 tilinpäätös hyväksytään ja kunnan hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille myönnetään vastuuvapaus tilikaudelta (Uusi) tarkastuslautakunta kokoontui 5 kertaa; 27.3., 13.5., 12.8., 3.9., käytiin läpi tarkastuslautakunnan jäsenten vaalikelpoisuus, tietojensaantioikeus, jäsenten esteellisyys yksittäisen asian käsittelyyn viranomaisissa asioissa sekä työnjako toimielinten seurannan toteuttamiseksi lautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuivat Kuntien ja kuntayhtymien tarkastuslautakuntien koulutuspäiville Oulussa valmisteli valtuustolle tilintarkastusyhteisön valintaa ja tilintarkastajan toimikauden pituutta (valtuusto hyväksyi tarkastuslautakunnan esityksen, tilintarkastusyhteisö on em. Tilintarkastusyhteisö PwC Julkistarkastus, kausi on neljä vuotta) päätettiin arviointisuunnitelmasta valtuustokaudelle ja vuoden 2013 työohjelmasta syksyllä kuultiin eri viranhaltijoiden esittelyjä omista vastuu-alueistaan. Vuoden 2013 loppuun mennessä oman osastonsa toimintaa ovat käyneet esittelemässä vs. kunnanjohtaja ja talousjohtaja (hallinto- ja kehittämisosasto), sosiaali- ja terveysjohtaja (sosiaali- ja terveysosasto), johtava lääkäri (terveyspalvelut) ja vastaava hammaslääkäri (terveyspalvelut/hammashoito). -tilintarkastaja esitteli tarkastussuunnitelman vuosille sekä tarkastusohjelman Elinkeinojen kehittäminen Päämäärä 2013 Elinkeinojen kehittämisen päämääränä on aktiivisen yritysilmapiirin luominen niin että Tyrnävä tunnetaan myös yrityskuntana. Kunnan asukasmäärä kasvaa hallitusti, peruspalvelut ovat toimivia ja maankäytön- ja rakennussuunnittelu on hyvää. Elinkeinopoliittiset toimenpiteet 2013

10 Elinkeinoelämän tarpeet otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa sekä toimiti lojen ja tonttien saatavuudessa Uusyrityskeskuksen toimin taa tehdään tutuksi paikallisille yrittäjille Kunta toimii aktiivisesti yhteistyössä yrittäjien sekä yrittäjäjärjestön kanssa (mm. yrittäjätapaamiset ja -tilaisuudet) ja hyödyntää elinkeinoelämän kysymyksissä yrittäjäyhdistyksen osaamista ja verkostoja Hankinnoissa ja tarjouskilpailuissa huomioidaan myös paikalliset yritykset ja toimijat Markkinoidaan kuntaa aktiivisesti niin, että Tyrnävä on haluttu myös yritysten sijaintikuntana Tehostetaan toimia työllisyyden edistämiseksi yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja yhdistysten kanssa Tehdään yrittäjäkysely elinkeinotoimen kehittämisen tueksi. Oulun seudun uusyrityskeskus ry tuottaa sopimuspohjaisesti elinkeinopalvelut erityisesti uusille yrit täjille (0 2 vuotta toimineille) ja tarvittaessa myös jo pitempään toimineille yrityksille. Kustannukset tästä toiminnasta vuonna 2013 ovat 1,00 euro/asukas. Kunnassa toimii työ- ja elinkeinosuunnittelija, jonka tehtävänä on elinkeinopalvelujen kehittäminen ja yrittäjien tukena toimiminen. Työ- ja elinkeinosuunnittelija hoitaa keskitetysti työvoimatuella palkattavan henkilöstön. Yritystutkimus Kunnan toimeksiannon perusteella Walcon Ky/Harry Wallin teki yritysneuvonnan tarvekartoituksen. Kartoitus perustui eri toimialoilla toimivien, eri-ikäisten yritysten henkilökunnan haastatteluihin. Haastateltavien lukumäärä 28 edusti noin 10 prosenttia Tyrnävän yrittäjien lukumäärästä. Keskeisenä viestinä haastatellut yrittäjät näkivät, että yrityksen pyörittämiseen kuuluva neuvonta ei ole kunnan tehtävä. Toimitila-asioissa s ekä kaavoituksessa katsottiin neuvonta- ja tiedotustoiminta kunnalle kuuluvaksi. Tyrnävän yrittäjäyhdistys oli mukana selvitystyössä. Loppuraportti esiteltiin yrittäjän päivänä valtuutetuille ja yrittäjille. Raportin antia hyödynnettiin talousarvion 2014 laadinnassa, mm. taloussuunnitelmaan sisällytettiin teollisuustonttitarpeen kartoitus ja varautuminen kunnan kotisivujen uudistamiseen. Raportti on aineistona myös kunnan strategiatyössä ja elinkeinopalvelujen suunnittelussa. Raporttiin voi tutustua kunnan kotisivuilla. Sitoumus yrittäjyyden puolesta Yrittäjien päivänä allekirjoitettiin Tyrnävän yrittäjäyhdistyksen ja kunnan kesken sitoumus yrittäjyyden puolesta. Allekirjoittajatahot sitoutuivat edistämään yrittäjämyönteistä ilmapiiriä, kehittämään elinkeinoja ja yrittämisen edellytyksiä, palvelumarkkinoiden kasvua ja kunnan vetovoimaisuutta. Sitoumus vahvistaa kunnan elinkeinopoliittista tahtotilaa. Uusyrityskeskuksen toimintatilastoa vuodelta 2013 asiakastapahtumia 98 kpl - asiakaspalautteen mukaan palvelu on ollut kiitettävää uusia yrityksiä perustettiin 23 kpl (edellisten vuosien taso) naisten perustamia yrityksiä oli 45 % ja miesten 55 % ja iältään eniten alle 40 vuotta

11 yritysten perustajien koulutustausta oli useimmiten ammattikoulu, ammattikorkeakoulu tai lukio, 20 prosentilla oli yliopistokoulutus Nouseva Rannikkoseutu ry (Norsu) Nouseva Rannikkoseutu ry myöntää yrityksille ja yhteisöille mm. kehittämis- ja investointitukea. Kunnan panos Nouseva Rannikkoseutu ry:n toimintaan vuonna 2013 oli ,13 euroa. Yhdistys rahoitti Tyrnävällä seuraavat hankkeet: Tyrnävän Tempauksen urheilutalon/seurojentalon remontti -hanke. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on euroa, josta tuen osuus 50 %. Tyrnävän kotiseutu ja museoyhdistyksen -hanke Tyrnävän kotiseutu- ja maatalouskonemuseon näyttelyt: Vuodesta 2007 lähtien kotiseutu- ja museoyhdistys on tehnyt töitä maatalouskonemuseon perustamiseksi museoalueella. Uusi konemuseo rakennus valmistui 2012 paikallisten talkootyönä ja Norsun investointituella. Maatalouskonemuseon perustamisessa seuraavana työvaiheena on museonäyttelyn suunnitteleminen ja toteuttaminen. Hankkeessa myös inventoidaan kotiseutu- ja museoyhdistyksen jo hallussa oleva esineistö ja laaditaan niistä mahdollisesti puuttuvat hallinta dokumentit. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on euroa, josta tuen osuus on 90 %. Hakijana yrittäjä; Lehtokummun kahvila ja majoitus toiminnan käynnistäminen. Hanke sisältää kone- ja laitteet euroa, tuki 20 %, rakentamisen euroa, tuki Kehittämistuen 2000 euroa, tuki 45 %. Bioenergia Tyrnävän kunta on mukana Oulun seudun ammattikoulun hallinnoimassa bioenergia -hankkeessa. Tyrnävällä on järjestetty Tyrnävän bioenergiapäivä -tilaisuuksia: kaikille avoin tilaisuus ja toinen syksyllä, joka oli työpalaveri Oulun seudun ammattikoulun ja kunnan edustajien kanssa. Maaseututoimi on ollut mukana bioenergiahankkeessa. Hankkeen esiselvitys valmistuu kesäkuussa 2014 ja strategiatyö alkaa vuonna Pieniä tekoja: järjestettiin Nousevan Rannikkoseutu ry:n myöntämiä EU -tukimahdollisuuksia käsittelevä tiedotustilaisuus yrittäjille tavoitteena kehittää EU-rahoituksen hyödyntämismahdollisuuksia ja luoda toiminatapa jatkuvalle tiedottamiselle tuettiin 9-luokkalaisten yrittäjyyskasvatusta mm. kummiyritykset, päivä johtajana -tempaus, jossa 2-3 nuorta tutustuu kunnan johtamiseen, tiedonkulun parantamiseksi tehtiin yhteistyötä info TV:n saamiseksi Temmeksen Saleen koottiin ja tarkistettiin yritysluettelo kunnan kotisivuilla. lähiruoan merkitystä on korostettu, esim. koulujen ruokalistoilla toistuu lähiruokapäivä työpaikkaruokailun tukea ravintolayrittäjille maksettiin vuonna 2013 yhteensä 2510 euroa. Tuen määrä on 1,40 euroa/7 euroa tai yli maksavalle lounaalle paikallisissa lounaspaikoissa. Tuettuja lounaista oli 1793 kpl, mikä tarkoittaa, että 149 kunnan työntekijä joka kuukausi ruokaili paikallisissa lounaspaikoissa. Maaseutuelinkeinojen kehittäminen ja maaseutuviranomaistyö: Maaseutuhallinnon uudistuksen tullessa voimaan Tyrnävän kunta toimii hallinnoivana kuntana maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella, johon kuuluvat Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä. Yhteistoiminta-alue on perustettu kuntien valtuustojen yhtäpitävin päätöksin. Lisäksi jokaisen yhteistoiminta-alueen kunnan kanssa on tehty palvelusopimus.

12 Maaseutuhallintoyksikön tehtävänä on tuottaa laadukkaita maaseutuelinkeinoviranomaispalveluita yhteistoiminta-alueen kunnille EU:n asettamien vaatimusten mukaisesti. Yhteistoiminta-alueen henkilökunta: Johtava maaseutuasiamies Tyrnävä (yksikön johtaja) Maaseutuasiamies 60% Tyrnävä Maaseutuasiamies Muhos Maaseutuasiamies 50 % Hailuoto Kaksi palvelusihteeriä Tyrnävältä ja harjoittelija (AMK) tuottavat yhteistoiminta-alueelle tarvittavia toimistopalveluja. Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoite 2013 Asiantuntevan maaseutupalvelun Viranomaispalvelujen laatumitta rit: Tunnustettu maaseutuhallintopalvelujen tuottaminen päätösten virheettömyys alueellinen toimija Yhteistoiminta-alueen palvelujen yhdenmukaistaminen ja kehittäminen Arviointi Sujuvat maaseutuviranomaispalvelut yhteistoiminta-alueella Tyrnävän maaseututoimi on alueellista toimintaa kunnan tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2013 alusta aloitti toimintansa maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue, jonka muodostavat Hailuodon, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen ja Tyrnävän kunnat hallinnoivana kuntana Tyrnävä. Tyrnävän kunta teki Maaseutuviraston kanssa ns. maksajavirastosopimuksen maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen tehtävien hoitamisesta. Yhteistoiminta-alueella toimii 660 tilaa, joilla on viljelyalaa n ha. Maaseutuhallinnon henkilöstömäärä kasvoi, kun Hailuodon ja Muhoksen kuntien maaseutuasiamiehet siirtyivät Tyrnävän kunnan palvelukseen, vaikka heidän toimipaikkoina säilyivät omien kuntien virastot. Maaseututoimen keskuspaikka on Tyrnävällä, jossa toimivat johtava maaseutuasiamies ja maaseutuasiamies. Lisäksi maaseutuhallinnon palvelua on tarjolla viikoittain tiistaisin Limingassa (1/2 päivää) ja Lumijoella (1/2 päivää) ja torstaisin Lumijoella. Kevään ja alkukesän ajan oli Tyrnävän maaseututoimistossa alan amk-harjoittelija. Ajankohtaisena asiana hallinnossa on ollut Vipu-palvelun uudistumisesta tiedottaminen ja kouluttaminen. Vipu-palvelun uudistuminen on lisännyt myös sähköisen haun toimivuutta. Sähköisiä hakemuksia saatiin 328 tilalta, mikä tarkoittaa n. 49 %:n osuutta kaikista hakemuksista. Tässä on tavoitetta tulevaisuudelle sillä valtakunnallisesti sähköisen haun osuus oli n. 56 %. Maaseututoimi on ollut mukana järjestämässä alueellisia tukikoulutustilaisuuksia yhteistyössä MTK-Pohjois-Suomen, Proagria Oulun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Ensin oli laajempi koulutustilaisuus helmikuun lopulla Muhoksella Koivikon auditoriossa tukineuvojille. Viljelijöille tarkoitetut tilaisuudet olivat maaliskuussa Limingassa Turvallisuusalan oppilaitoksella, jossa johtava maaseutuasiamies esitteli lomakkeiden muutoksia, sekä Muhoksella Koivussa ja Tähdessä. Marraskuun alkupuolella on jätetty Maaseutuvirastoon Tyrnävän kunnan vakuutus maksajavirastosopimuksen mukaisten tehtävien hoitamisesta maksajavirastosääntöjen edellyttämällä tavalla varainhoitovuodelta

13 Vuoden aikana on opeteltu uudella kokoonpanolla yhteistyötä ja tehtävien hoitoa. Kokonaisuutena on onnistuttu kohtuullisesti, mutta tiedottamisessa sisäisesti ja viljelijöiden suuntaan on vielä parannettavaa. Sähköisen asioinnin edistäminen on tulevan vuoden painopisteenä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen suorittamia kuntatarkastuksia ei ole ollut toimintavuonna Hallinnoinnin tunnuslukuja yhteistoiminta-alueella v. 2013: (suluissa vertailua vuoden 2012 lukuihin) Hailuoto - asiakastiloja 33 kpl (+ 0 kpl) - kasvulohkoja n ha (+ 0 ha) - tukihakemuksia 247 kpl - sähköinen haku 16 tilalta vuoden 2013 aikana maksettiin tukia yhteensä n. 1,9 milj. Kempele - asiakastiloja 58 kpl (+ 2 kpl) - kasvulohkoja n ha (+ 50 ha) - tukihakemuksia 348 kpl - sähköinen haku 30 tilalta ( + 7) vuoden 2013 aikana maksettiin tukia yhteensä n. 1,4 milj. Liminka - asiakastiloja 133 kpl (- 1 kpl) - kasvulohkoja n ha (+ 130 ha) - tukihakemuksia 849 kpl - sähköinen haku 70 tilalta (+ 12) vuoden 2013 aikana maksettiin tukia yhteensä n. 5,6 milj. Lumijoki - asiakastiloja 83 kpl (-1kpl) - kasvulohkoja n ha (+ 50 ha) - tukihakemuksia 565 kpl -sähköinen haku 46 tilalta (+ 11 kpl) vuoden 2013 aikana maksettiin tukia yhteensä n. 3,6 milj. Muhos - asiakastiloja 156 kpl (- 5 kpl) - kasvulohkoja n ha (+200 ha) - tukihakemuksia 1014 kpl - sähköinen haku 65 tilalta vuoden 2013 aikana maksettiin tukia yhteensä n. 6,1 milj. Tyrnävä - asiakastiloja 192 kpl (- 1 kpl) - kasvulohkoja n ha (+50 ha) - tukihakemuksia 1187 kpl - sähköinen haku 101 tilalta (+ 16) vuoden 2013 aikana maksettiin tukia yhteensä n. 7,3 milj. Tarkemmin Tyrnävän maataloudesta v. 2013: (suluissa vertailun vuoksi v.2012 vastaavia lukuja) Tyrnävällä on 192 (193) aktiivitilaa. Niillä on peltoa viljelyksessä yhteensä n ha ( ha) Näin tilojen peltoalaksi muodostuu n. 61 (60,8) ha/tila. Viljan viljelyala on n ha (7.555 ha) josta on ohraa n ha (5.030 ha) ja kauraa n ha (2.370 ha). Lisäksi viljellään vehnää n. 166 ha:n (48 ha) alalla, ja seosviljaa 18 ha:n (33 ha) alalla. Kevätrypsin viljely ala on n. 4 ha (23 ha). Syysruista viljellään n. 25 ha:n (47 ha) alalla ja kuminaa 28 ha:n (33 ha) alalla. Hoidettua viljelemätöntä peltoa on yhteensä n ha (1.077 ha), josta luonnonhoitopeltoa on n. 560 ha (603 ha) ja kesantoa n. 478 ha (471 ha). Tilapäisesti viljelemätöntä on n. 140 (99 ha).

14 Perunanviljelyyn rekisteröityneitä tiloja on 47 (44), joilla perunaa on viljelyksessä yhteensä n (1.246 ha). Siemenperunaa viljelee 30 (29) tilaa yhteensä n. 676 ha:n (720 ha) alalla. Ruokaperunaa viljelee 16 (16) tilaa yhteensä n. 488 ha:n (453 ha) alalla. Ruokateollisuusperunaa on n. 55 ha (38 ha). Nurmiviljelyssä on n ha (1.457 ha). Edelliseen lukuun sisältyvät laidunnurmet, säilörehu-, tuorerehu- ja kuivaheinänurmet. Viherlannoitusnurmea oli n. 156 ha:n (277 ha) alalla. Marjanviljelyä on hieman; mansikkaa n. 11 ha (9 ha), mustaherukkaa 2 ha (2 ha). Karjataloustiloja on yhteensä 35 (37). Lypsykarjatiloja on 27 (29). Lehmiä on n. 690 kpl (715) ja muita nautoja (yli 6 kk) n kpl (1150). Lihakarjaa on 6 (6) tilalla. Hevosia on 10 tilalla yhteensä 85 kpl (mukana vain tukea hakeneiden tilojen hevoset). Maidon tuotantomäärä oli kiintiökaudella 2012/2013oli n. 5,3 milj. litraa Naudanlihan tuotanto oli v n kg Yhdyskuntasuunnittelu ja aluearkkitehtitoiminta Yhdyskuntasuunnittelu ja aluearkkitehtitoiminta siirtyvät tekniseltä osastolta hallinto- ja kehittämisosastolle. Aluearkkitehti on suoraan kunnanjohtajan alainen. Aluearkkitehdin ja teknisen osaston yhteistyö on edelleen kiinteää. Aluearkkitehti osallistuu teknisen toimen osastokokouksiin ym. Päämäärä 2013 Maankäytön ja elinympäristön suunnittelu on laadukasta, tonttitarjonta on riittävää ja rakennettu ympäristö viihtyisää. Paikkatietojärjestelmiä hyödynnetään aktiivisesti vuorovaikutuksessa ja suunnittelussa. Toimenpiteet 2013 Jatkuu: Ängeslevänjoen kylien osayleiskaavan laatiminen Palkin asemakaavarungon laatiminen Haurukylän teollisuusalueen asemakaavan laatiminen Hirvelän asemakaavan laatiminen Koskelan alueen asemakaavan tarkistus Kirkkoristeyksen suunnittelu (alustava suunnitelma), yhteistyö Tyrnävän seurakunnan kanssa Uudet: Kirkonkylän keskustan asemakaavan tarkistus (alueella, jota rajaavat Vanhatie, Kirkkotie, Ketolantie ja Kaakilantie) Rakennusjärjestyksen päivitys.

15 Mittarit Tavoite 2013 Toteutuminen Valmis toiminnallinen kulttuuriympä-ri stöohjelma Kulttuuriympäristön, asumisen ja maatalouden tasapainoinen yhteensovittaminen Toiminnallinen kulttuuriympäristöohjelman laatiminen päätettiin alkuvuodesta 2013 siirtää vuosille Aluearkkitehti on yhdessä rakennustarkastajan kanssa tehnyt lukuisia arvioivia ja neuvovia tonttikäyntejä. Käynneillä on muun muassa arvioitu rakentamisen soveltumista kulttuuriympäristöön ja maisemaan. Aluearkkitehti on antanut vuoden aikana 6 poikkeamislupalausuntoa, 3 suunnittelutarveratkaisulausuntoa sekä kaksi ympäristölupalausuntoa. Kriittiset menestystekijät Laadukas ympäristö, vetovoimainen taajama- ja kyläkuva Osallisyhteistyön aktiivisuus Osallistuminen seudulliseen, alueelliseen ja valtakunnalliseen maan-käytön suunnitteluun Paikkatietoperusteisen vuorovaikutuskanavan hyödyntäminen Maankäytön analyysi- ja suunnittelumateri-aaline n tuottaminen paikkatietodatana Aluearkkitehti on toiminut jäsenenä maakuntakaavoituksen neuvottelukunnassa, Pohjois-Pohjanmaan kulttuuriympäristötoimikunnassa, Seuturakennetiimissä ja Mal -aiesopimuksen seurantaryhmässä. Hän on osallistunut naapurikuntien kaavahankkeiden viranomaisneuvotteluihin (Kempele, Oulu, Liminka). Tyrnävän kunta on ollut mukana kansallisessa Harava-hankkeessa kehittämässä karttapohjaista kyselypalvelua. Paikkatietoperusteinen vuorovaikutuskanavan hyödyntäminen on jäänyt kokeilun ja kehittämisen asteelle osana Harava-hanketta. Kyselypalvelun kehittämisen aikataulu ja kunnan kaavoituksen aikataulun yhteensovittamisessa on ollut haasteita. Kuntalaiset eivät ole voineet kokeilla Haravan kyselypalvelua. Maankäytön suunnitteluaineisto on tuotettu paikkatietodatana.

16 Houkuttelevat asuinalueet ja monipuolisten asumismuotoje n riittävä tarjonta Hyväksytyt asema- ja osayleiskaavat Kunnan osayleiskaavatyö Asemakaavojen laatiminen ja ajantasaistaminen Kaavahankkeet ovat edenneet suunnitellusti: Ängeslevänjokivarren kylien osayleiskaavan luonnos oli nähtävillä vuoden vaihteessa ja ehdotus syksyllä 2013 Palkin asemakaavarunkotyö on lopetettu ja varsinainen asemakaavatyö laitettu vireille. Haurukylän asemakaava on valmistunut ja saanut lainvoiman. Hirvelän asemakaava on valmistunut ja saanut lainvoiman. Koskelan alueen asemakaavan tarkistaminen on valmistunut ja saanut lainvoiman. Tyrnävän kirkonseudun asemakaavamuutosta valmisteltiin ja hanketta varten laadittiin kaavaesisuunnitelma. Rakennusjärjestyksen päivittäminen siirtyi vuodelle Rakennusjärjestys Kirkkoristeyksen ympäristösuunnitelma valmistui. Kirkkoristeyksen suunnittelu Tyrnävän kunta ja ELY-keskus laativat yhteistyössä Tyrnävän liikennesuunnitelman. ELY -keskuksen hallinnoimille keskustan tiealueille laadittiin yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa tieympäristön maisemanhoitosuunnitelma. TUKI- JA SÄHKÖISET PALVELUT Toiminta-ajatus Tuki- ja sähköiset palvelut järjestää asiakaslähtöisesti kehittyneet hallinto-, laskenta- ja informaatioteknologiapalvelut omalle organisaatiolle ja asiakas- ja neuvontapalvelut ulkoisille asiakkaille. Tulosalueen kuvaus

17 Tulosalueen tuki- ja sähköiset palvelut tulosyksiköt ovat hallinto-, talous- ja it palvelut sekä henkilöstöhallinto. Hallintopalvelut tuottavat asiakasohjautuvasti palvelut omalle organisaatiolle sekä ulkoisil le asiakkaille. Palvelupiste Sentraali on asiakkaiden tarpeiden mukaan kehittyvä, palvelui den saatavuutta edistävä yhteyskanava kuntalaisten ja hallinnon välillä. Talouspalvelut tuottavat laskentatoimen ja palkkahallinnon palvelut. Tavoitteena on tuottaa palvelut siten, että tilinpäätöksen ja raportoinnin vaatima informaatio on käytettävissä no peasti. Informaatioteknologiapalvelut varmistavat kunnan käyttämien tietojärjestelmien häiriöttömän toiminnan. Eri toiminnoissa hyödynnetään seudullisella yhteistyöllä saavutettuja etuja. Tietohallinto vastaa siitä, että tietojärjestelmien kehittäminen, ylläpito ja käyttö toteutetaan taloudellisesti järkevällä tavalla. Tiedon hallittavuutta ja saatavuutta parannetaan tietoarkkitehtuureita ja -järjestelmiä kehittämällä. Informaatioteknologiapalvelut vastaavat myös puhelinliittymistä ja -laitteista. Kustannusten kohdentaminen: Palvelusihteerien palkat kohdistetaan sisäisenä sitovana eränä ao. osastolle. Keskitetysti hoidetut muut kustannukset (talous-, it- ja muut toimistopalvelut) kohdistetaan käytön mukaan osastoille kustannuslaskennallisina erinä. Päämäärä 2013 Tuki- ja sähköiset palvelut tuotetaan kehittyneillä menetelmillä kilpailukykyiseen hintaan. Sähköiset palvelut ovat helppokäyttöisiä ja asiakasystävällisiä. Kriittiset menestystekijät Sähköiset järjestelmät ovat helppokäyttöisiä ja asia kas-ystävällisiä. Hyvä tiedonkulku organi saatiossa Mittarit Tavoite 2013 Toteutuminen Arviointi Palaute Sähköisten järjestelmien yhteensopivuus ja käytettävyys Selkeät tiedotuskäytännöt Työasemien toimintavarmuus ja laatu: Hallinnon puolella työasemien leasing -sopimukset tehdään kolmeksi vuodeksi ja opetuspuolella neljäksi vuodeksi. Sopimusten päätyttyä koneet jäävät kunnan omistukseen. Yhtenäinen konekanta takaa laitteiden päivitettävyyden ja huollon, takuu on voimassa leasing -sopimusten voimassaoloajan. Kunnan tiedotusta kunnan kotisivuilla parannettiin. Kunnan Facebook -sivut avattiin elokuussa. Sivut ovat saaneet hyvän vastaanoton, tykkäämisiä tammikuun 2014 lopussa 473 kpl. Tiedotusta johtoryhmän kokouksista on parannettu,

18 kokousmuistio välittömästi kokouksen päätyttyä lähetetään esimiehille sähköpostilla ja se on luettavissa myös intrassa. Sähköisten palvelujen ja tie toverkkojen kehittämisessä toimitaan yhteistyössä Ou lun seudun ja lähikuntien kanssa. Hankkeet / kpl Toimivat yhteiset tietoverkot Dataliikenteen kilpailutus alkoi loppuvuodesta 2013 yhdessä Oulun seudun kuntien kanssa. Kilpailutusta hallinnoi Oulun kaupunki. Tekninen toteutus kansallisessa E-resepti hankkeessa. Torille on rakennettu valmius langatonta verkkoa varten, esim. PanOulu. Yhdenmukaisten työmene telmien ja suunnitelmalli suuden kehittäminen. Mallinnetut palvelut/kpl Tietohallintosuun nitelman päivitys Toimintavarmat ja sujuvat työketjut Atk-suunnitelma Mallinnettiin aloite - / palaute käytännöt Tietohallintosuunnitelma päivitettiin Atk -laitetilat ovat turvallisia ja nykyaikaisia. Valvontajärjestel män viestit ja lokilistat Atk-laitetilojen reaaliaikainen valvonta. Kunnantalon palvelintilassa on automaattinen lämpötilavalvonta, Kuulammen koulun pääjakamoon sekä palvelinhuoneeseen ja terveyskeskukseen palvelinhuoneeseen valvonta asennetaan keväällä Uusittiin palvelimet seuraaville järjestelmille: 1. sähköposti 2. päivähoidon järjestelmät Effica ja Daisy 3. talous- ja henkilöstöhallinto Pro Economica ja Pegasos 4. sosiaalipalvelujen järjestelmä Pro Consona, Tietoturvaryhmän toiminnan vakiinnuttaminen - etsitään hyödyllistä ja palvelevaa toimintamuotoa

19 Hallinto- ja kehittämisosaston henkilökunnassa on tapahtunut poikkeuksellisen paljon henkilövaihdoksia. Kunnanjohtaja siirtyi 1.6. alkaen Kempeleen kunnanjohtajaksi. Asiahallintavastaava Sanna Eskola siirtyi 1.1. alkaen Oulun kaupungin palvelukseen tietohallintopäälliköksi, tilalle valittiin Johanna Visuri alkaen. Heli Pöllänen aloitti palvelusihteerin virassa (Anne Pietarisen erottua virasta) Hän on ollut virkavapaalla syyskuusta lähtien, sijaisena on Tomi Koskela. Asuntoasioita hoitaneen palvelusihteeri Eeva Näreahon vuorotteluvapaan sijaiseksi 1.9. alkaen kuudeksi kuukaudeksi palkattiin Satu Muhojoki. Sosiaalitoimen tehtäväalueella aloitti uusi viranhaltija Heidi Ojala. Tätä tehtävää hoiti määräaikaisena alkuvuoden Mari Pernu. Työ- ja elinkeinosuunnittelijan (yhteinen toimi sosiaali- ja terveysosaston kanssa) tehtävä vakinaistettiin, tehtävää hoitaa Sanna Mathlin. Taloustoimistossa oli myös kaksi pitkäaikaista sijaista. Vuoden alusta aloittivat Tyrnävän viranhaltijoina maaseututoimen alueellistumisen mukanaan tuomat maaseutuasiamiehet Eija Rautiainen Muhoksella ja Ulla Kokko Hailuodossa. Hanna Marttinen valittiin maaseutuasiamies palvelusihteerin vakituiseen virkaan vuoden 2013 alusta. Hallinto- ja kehittämisosastolla kehityskeskustelut on käyty kattavasti. Keskustelujen satoa on hyödynnetty työprosessien kehittämisessä. Esimiestyö ja henkilökuntakoulutus - uudistetun hallintosäännön soveltamisen koulutus esimiehille koulutus esimiehille palvelujen mallintamisesta tilinpäätösinfo koko henkilökunnalle 8.5..Samassa yhteydessä henkilöstölle on selostettu kuntarakennelain, sote -uudistuksen ja valtionosuuslain valmistelun ajankohtaiset asiat, perhepäivähoitajille järjestettiin iltatilaisuutena vastaava tilinpäätösinfo talousarvion 2014 laadintaan, ensiapukoulutuksen järjestämiseen ja työterveyssuunnitelman uusien toimintamuotojen esittelyyn liittyvä esimiesinfo Henkilöstöhallinto Toiminta-ajatus Hyvinvoiva henkilöstö tuottaa motivoituneesti tehokkaita palveluja. Henkilöstöhallinnon tulosyksikön kuvaus Tuloyksikkö sisältää yhteistoimintaryhmän (työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta ja työsuojelu) toiminnan ja työterveyshuollon Työterveyspalvelut ostetaan Attendo Terveyspalvelut Oy:ltä. Työterveyshuoltoon hyväksytyn ( ) toimintasuunnitelman mukaan kuuluu: - lakisääteinen (lk 1) ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta: terveystarkastukset työkykyä ylläpitävä toiminta työyhteisötyö tapaturmien torjunta ensiapuvalmiuksien ylläpito - sairaanhoito (lk 2) laajuus sopimusmallin Kunta A mukainen

20 työterveyshoitajan, fysioterapeutin ja työterveyslääkärin vastaanottopalvelut sairastumiseen liittyvät tutkimukset suunnitelman mukaisessa laajuudessa. Päämäärä 2013 Tyrnävän kunta on hyvä työnantaja. Henkilöstön ja työnantajan vuorovaikutus on avointa ja demokraattista. Henkilöstö on ammattitaitoista, työhönsä motivoitunutta ja voi hyvin. Henkilöstömitoitus eri yksiköissä on oikea. Henkilöstön fyysinen ja psyykkinen työkyky on hyvä. Kriittiset menestystekijät Kunta on hyvä työnantaja Kunta työnantajana toimii oikeudenmukaisesti Henkilöstö eri yksiköissä on oi kein mitoitettu ja henkilöstöllä käytössä ajanmukaiset työväli neet ja työympäristö on viihtyisä Mittarit Tavoite Toteutuminen Arvioidaan kiinnostavuutta mm. työpaikkahakijoiden määrällä Työterveyshuollon raportti puolivuosittain Kehityskeskusteluissa henkilöstöltä saatu palaute Hyvin koulutettu ja ammattitaitoinen henkilökunta Sairauspoissaolojen vähenemi nen Tyrnävän avoimet työpaikat ovat olleet haluttuja, vaikeuksia on ollut sosiaalityöntekijöiden ja psykologin työpaikkojen täyttämisessä. Sairauspoissaolot kasvoivat edelleen. Tukija liikuntaelinsairaudet, hengityselinsairaudet ja mielenterveyshäiriöt olivat useimmiten syynä. Työterveyshuollon raportteihin osastoittain paneudutaan, työterveyssuunnitelmassa työhyvinvointitoimenpiteet ovat painopistealueena. Työterveyshuollon raportista enemmän jäljempänä. Toimenpiteet 2013 Vuosi 2013 on työterveyspalvelujen ostopalvelusopimuksen toinen optiovuosi, joten vuoden 2013 aikana tulee ratkaistavaksi työterveyspalvelujen järjestäminen. Nykyisen Tyky -tuen vaihtoehdoksi otetaan käyttöön liikunta- ja kulttuuriseteli. Kunta tarjoaa vähintään neljä kuukautta Tyrnävän kunnan palveluksessa olleille työntekijöilleen Smartumin Liikunta- ja kulttuuriseteleitä yhden vihkon (10 seteliä) / vuosi. Vihkon arvo 50 euroa, josta työntekijän omavastuu on 25 euroa. Palkattu henkilöstö