TRIANGLE-HANKE BENCHMARKING-MATKA ITÄVALLAN LINZIIN

Transkriptio

1 TRIANGLE-HANKE BENCHMARKING-MATKA ITÄVALLAN LINZIIN

2 TRIANGLE-HANKKEEN BENCHMARKING-MATKA ITÄVALLAN LINZIIN Matkan tavoitteet TRIANGLE-hankkeen tavoitteena on löytää kansainvälisen yhteistyön kautta uusia toimintamalleja nuorten syrjäytymisen ja nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi Oulun seudulla. Hankkeessa toteutetaan kuusi benchmarking-matkaa eurooppalaisiin kohteisiin ja matkojen tavoitteena on tutustua kohdealueiden hyviin käytänteisiin hankkeen aihealueen ympärillä. Matkoilta kerättyjä hyviä käytänteitä käsitellään matkojen jälkeen teemaryhmissä. Teemaryhmät koostuvat Oulun seudulla alle 25-vuotiaiden nuorten kanssa työskentelevien organisaatioiden edustajista. Teemaryhmissä ulkomaanmatkoilta tuotuja hyviä käytänteitä analysoidaan ja pohditaan niiden käyttömahdollisuuksia sekä jatkojalostetaan niitä edelleen, jotta ne soveltuisivat paremmin käyttöönotettaviksi Oulun seudulla. Hankkeen neljännen benchmarking-matkan kohteena oli Itävallassa sijaitseva Linzin kaupunki, joka on hieman Oulua suurempi kaupunki Ylä-Itävallan osavaltiossa lähellä Tsekin rajaa. Vierailun tavoitteena oli saada yleiskäsitys Itävallan työllisyydenhoidosta, koulutusjärjestelmästä ja toimenpiteistä, joita Linzissä tehdään nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja työllisyyden edistämiseksi. Vierailuamme isännöi paikallinen TE-hallinnon organisaatio AMS (Arbeitsmarktservice Oberösterreich). Osallistujat Matkalle osallistui edustajia hankkeen suunnitteluvaiheesta asti mukana olleesta yhteistyöorganisaatiosta, edustajia hankkeen teemaryhmistä sekä projektihenkilöstöä. Oulun Diakoniaopisto: Liisa Ukkola, rehtori, Oulun kaupunki, nuorisotoimi: Outi Söderman-Juvani, ohjaaja, OSAO: Reijo Haapalahti, yksikönjohtaja Marita Kuure, kuraattori TE-toimisto: Pasi Wallenberg, TE-johtaja Sanna Rautio, ryhmäpäällikkö Maria Korkala, työvoimaneuvoja TRIANGLE-hanke: Raila Idström, projektikoordinaattori Heli Laitila, projektipäällikkö Matkaohjelma

3 Tiistai Lähdimme matkaan Oulunsalon lentokentältä tiistaina iltapäivällä. Matka jatkui Helsingin kautta Münchenin lentokentälle. Münchenistä siirryimme junalla erinäisten mutkien kautta Linziin. Perillä olimme paikallista aikaa puolenyön aikoihin. Majoituimme aivan Linzin keskustassa sijaitsevaan Hotelli Park Inn by Radissoniin. Keskiviikko Vierailumme virallinen osuus alkoi keskiviikkoaamuna, jolloin tapasimme vierailumme emännän Ingrid Karstin hotellin aamiaisella. Ingrid työskentelee apulaisjohtajana Linzin työhallinnon palveluissa. Produktionsschule Leonding Aamiaisen jälkeen lähdimme takseilla kohti ensimmäistä vierailukohdetta, joka oli Linzin viereisessä pikkukunnassa, Leondingissä sijaitseva tuotantokoulu. Tuotantokoulu on puoliksi kunnan ja puoliksi työhallinnon rahoittama työpajatyyppinen koulu, joka on tarkoitettu vuotiaille nuorille. Tuotantokoulussa on tarjolla neljä eri alaa (catering, puutyö, metalliala ja IT), joille nuoren on mahdollista suuntautua. Lähtökohtaisesti nuoret ovat tuotantokoulussa puolen vuoden jakson, mutta mikäli työllistyminen ei vielä silloin ole onnistunut, jaksoa voi venyttää vuoden mittaiseksi ja joissakin perustelluissa tapauksissa nuori voi olla tuotantokoulussa jopa kaksi vuotta. Koulun tilastojen mukaan 50% nuorista onnistuu työllistymään vuoden tuotantokoulujakson

4 jälkeen. Tuotantokoulussa työskennellään maanantaista torstaihin klo 8-15 työpajoilla ja perjantaisin klo 8-12 on luokkatyöskentelyä, jolloin opiskellaan mm. kieliä ja muita kouluaineita, tehdään työhakemuksia ja harjoitellaan erilaisten tietokoneohjelmien käyttöä. Tuotantokoulussa on paikka 40 nuorelle. Pääsääntöisesti he ohjautuvat kouluun työhallinnon (AMS) kautta. Nuoret edustavat 22 eri kansallisuutta ja erilaiset etniset taustat ja niistä johtuvat kulttuuri- ja näkemyserot aiheuttavat jonkin verran ongelmia. Nuorten suurimmaksi ongelmaksi mainittiin kuitenkin itsetunnon puute. Henkilökunta tekee avointa yhteistyötä nuorten asioissa ja henkilökunta joka päivä keskenään tunnin keskustelun, jossa puhutaan nuorten asioista. Nuorilta saatu palaute tuotantokoulun toiminnasta on hyvää. Tuotantokoululla on myös erinomaiset työelämäyhteydet. Vierailun lopuksi pääsimme nauttimaan työpajatyöskentelyn annista, sillä nuoret tarjoilivat meille itse valmistamansa kolmen ruokalajin lounaan. BFI OÖ Nuorten koulutustyöpajat Iltapäivän vierailukohteena oli BFI OÖ (Berufsförderungsinstitut Oberösterreich). BFI on ammatillinen instituutti, joka tarjoaa mahdollisuuksia ns. toisen mahdollisuuden koulutusten ja ammattipätevyyden hankkimiseen. BFI ylläpitää erilaisia nuorten työpajoja ja aamupäivän vierailukohde tuotantokoulu on myös BFI:n ylläpitämä. Pääsimme tutustumaan kahden Linzin keskusta-alueella toimivan työpajan toimintaan.

5 Koulutustyöpajat tarjoavat nuorille kolmevuotisen oppisopimuskoulutuksen. Työpajoilla voi opiskella puusepäksi, metallityöntekijäksi, puutarhuriksi ja toimistovirkailijaksi. Vierailemallamme työpajalla nuoret opiskelivat maalareiksi ja metallityöntekijöiksi. Työpajatoiminnan rahoittaa sosiaaliministeriö. Työpajoilla voi siis suorittaa samanlaisen duaalimallin oppisopimuskoulutuksen kuin oikeillakin työpaikoilla, sillä opetus toteutetaan saman opetussuunnitelman mukaisesti. Teoriaopinnot nuori voi suorittaa jossakin ammatillisessa oppilaitoksessa tai työpajalla pienryhmässä. Työpajoilla on tarjolla myös erityisopetusta.

6 Työpajakierroksen jälkeen kokoonnuimme vielä kahvikuppien äärelle keskustelemaan Itävallan ja Suomen käytänteistä ja eroista niiden välillä. Keskusteluissa kävi ilmi mm. se, että koko Linzin alueella (n asukasta) alueella on vain n. 60 nuorta, jotka ovat palveluiden ulkopuolella ja heidät kaikki tunnetaan nimeltä. Keskiviikkoilta jatkui matkaseurueen yhteisellä illallisella Ravintola Promenadenhofissa. Torstai Regionalen Geschäftsstelle Linz des AMS Torstaiaamuna ensimmäinen vierailukohteemme oli Ylä-Itävallan työhallinnon Linzin paikallistoimisto. Siellä meille esiteltiin Itävallan koulujärjestelmä, nuorten työllisyystilanne Linzin alueella sekä toimenpiteitä, joilla pyritään ennaltaehkäisemään nuorisotyöttömyyttä sekä tuki- ja aktivointikeinoja työttömille ja opiskelupaikkaa vailla oleville nuorille. Itävallan koulutusjärjestelmä jakautuu ensimmäisen asteen koulutukseen, alempaan toisen asteen koulutukseen, ylempään toisen asteen koulutukseen, toisen asteen jälkeiseen koulutukseen sekä korkea-asteen koulutukseen. Oppivelvollisuus alkaa Itävallassa 6-vuotiaana ja kestää yhdeksän vuotta.

7 ITÄVALLAN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ Drop out Yleissivistävän jatkokoulun alempi aste (n. 30% oppilaista) Ylempi toisen asteen koulutus Yliopisto Peruskoulu Ammatillinen koulutus Täydennyskoulutus Yläkoulu (n. 70% oppilaista) V a l m e n t a v a k o u l u t u s Ammattikorkeakoulu Oppisopimuskoulutus Ikä Ensimmäisen asteen koulutus tapahtuu peruskoulussa (Volksschule), joka kestää neljä vuotta. Peruskoulun jälkeen oppilaat siirtyvät alempaan toisen asteen koulutukseen, joko yläkouluun (Hauptschule) tai yleissivistävän jatkokoulun alemmalle asteelle (Unterstufe der Allgemeinbildenden Höheren Schule, AHS). Noin 70 % oppilaista menee yläkouluun, jonka neljä vuotta kestävän koulutuksen tehtävänä on antaa vuotiaille yleissivistävää perustietoa sekä valmentaa siirtymään yleensä ammatilliseen koulutukseen. Noin 30 % oppilaista puolestaan siirtyy peruskoulun jälkeen yleissivistävän jatkokoulun alemmalle asteelle (AHS-Unterstufe), joka kestää myös neljä vuotta. AHS:n alempi aste antaa oppilaille laajaa ja syventävää yleissivistystä sekä valmentaa joko AHS:n ylemmän toisen asteen koulutukseen siirtymisen tai siirtymiseen ammatilliseen koulutukseen. Suurin drop out-riski on 15-vuotiailla nuorilla, joiden oppivelvollisuus on päättynyt ja jotka ovat siirtymässä joko ylempään toisen asteen koulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen. Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutuksesta käytetään termiä duaalijärjestelmä, koska ammattiin kouluttamiseen osallistuvat sekä yritys että ammattikoulu (Berufsschule). Oppisopimuskoulutus kestää 2 4 vuotta. Oppisopimuksen tekeminen edellyttää yhdeksänvuotisen oppivelvollisuuden suorittamista eli vähintään 15 vuoden ikää. Noin 40 % koulunsa päättäneistä aloittaa oppisopimuskoulutuksen. Koulutusta annetaan noin yrityksessä. Oppisopimuskoulutusta toteuttavat pääasiassa teollisuuden, kaupan ja matkailualojen yritykset, niin pienet kuin suuretkin.

8 Oppisopimuskoulutuksesta noin 80 % tapahtuu yrityksissä ja noin 20 % ammattikouluissa. Ammattikoulussa annettava teoriaopetus voidaan järjestää joko yhtenä tai kahtena päivänä viikossa tai kerran lukukaudessa useamman viikon pituisena jaksona. Kouluttajayrityksen velvollisuus on huolehtia siitä, että kaikki oppisopimusoppilaat voivat suorittaa ammatillisen päättötutkinnon (Lehrabschlußprüfung) oppisopimusjakson lopussa. Vuodesta 1998 lähtien ovat ammatillisen päättötutkinnon hyväksyttävästi suorittaneet oppisopimusoppilaat voineet suorittaa lisäksi myös korkeakoulutukseen oikeuttavan Reifeprüfung-kokeen ja näin halutessaan jatkaa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Yli puolet oppisopimuksista kuuluu teknillisten käsityöammattien ja kaupan ryhmään. Suosituimpia ammatteja ovat vähittäiskaupan myyjä, kampaaja, toimistovirkailija, puuseppä, automekaanikko ja sähköasentaja. Keskiasteen ja korkeammat ammattikoulut Keskiasteen ammattikoulut (Berufsbildende mittlere Schule, BMS) ovat kokopäiväkouluja. Ne antavat yleissivistyksen ohella koulutusta eri alojen ammatteihin. Koulu kestää alasta riippuen 1 4 vuotta. Pääsyvaatimuksena on yläkoulun tai yleissivistävän jatkokoulun alemman asteen menestyksellinen suorittaminen, mikä vastaa Suomessa peruskoulun 9. luokan suorittamista. Vähintään kolmevuotisen BMS-koulun menestyksellisesti suorittaneilla on mahdollisuus päästä säänneltyihin ammatteihin. BMS-kouluja ovat: teknilliset, käsityö- ja taideteolliset oppilaitokset (Technische und gewerbliche Schulen, 4- vuotisia) kaupalliset oppilaitokset (Kaufmännische Schulen, 3-vuotisia) toimisto- ja hallintoalojen oppilaitokset (Schulen für wirtschaftliche Berufe, 3-vuotisia) muodin ja vaatetustekniikan alan oppilaitokset (Schulen für Mode und Bekleidungstechnik, 3- vuotisia) hotellialan oppilaitokset (Schulen für Tourismus, 3-vuotisia) sosiaalialojen oppilaitokset (Schulen für Sozialberufe, 2 3-vuotisia) maa- ja metsätalousoppilaitokset (Land- und forstwirtschaftliche Schulen, 3 5-vuotisia) lisäksi on olemassa yhdestä kahteen vuotta kestäviä ammattioppilaitoksia (Fachschulen) BMS-koulun päätyttyä voi lisäopintojaksojen kautta osallistua Reifeprüfung-kokeeseen. Kokeen läpäiseminen antaa oikeuden jatko-opintoihin ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Korkeammat ammattikoulut (Berufsbildende höhere Schule, BHS) antavat viiden vuoden aikana lukiota vastaavan yleissivistyksen ohella koulutusta eri alojen ammatteihin. Korkeampiin ammattikouluihin pääsemiseksi vaaditaan yläkoulun tai yleissivistävän jatkokoulun suorittaminen hyvin arvosanoin. Koulutus päättyy päättökokeeseen (Reifeprüfung), jossa tentitään sekä yleissivistäviä että ammatillisia aineita. Päättökokeen suorittaminen hyväksytysti oikeuttaa ammattikorkeakouluja yliopisto-opintoihin ja antaa samalla eriasteisia ammattipätevyyksiä. Teknillisistä, maatalousalan ja metsätalousalan korkeammista oppilaitoksista valmistuneet saavat oman alan käytännön työkokemuksen jälkeen (yleensä kolme vuotta) oikeuden käyttää ammattinimikettä insinööri.

9 Työhallinnon ja koulutuksenjärjestäjien ennaltaehkäisevä yhteistyö Linzin alueella on (syyskuun 2012 tilastoissa) yhteensä n työnhakijaa, joista 162 kpl on alle 19-vuotiaita ja 783 kpl vuotiaita nuoria. Tämän lisäksi on 160 oppisopimuspaikan hakijaa ja oppisopimuspaikkoja on tarjolla 112 kpl. Työhallinto ja koulutuksenjärjestäjät tekevät yhteistyötä ja kohderyhmänä ovat juuri ne nuoret, joilla on suurin vaara pudota koulutusjärjestelmän ulkopuolelle. Erityisesti ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä kohdistetaan niihin nuoriin, jotka ovat suuntaamassa yläkoulun jälkeen oppisopimuskoulutukseen. Toimenpiteiden tavoitteena on rekisteröidä kaikki viimeistä vuotta yläkoulussa opiskelevat tai ammatillisessa valmentavassa koulutuksessa opiskelevat virallisesti oppisopimuspaikanhakijoiksi. Jokaiselle opiskelijalle luodaan eams-tili, jota käytetään osana opintoja esim. IT-tunneilla. eams-ohjelmaan tehdään CV ja covering letter, tutustutaan työpaikkailmoituksiin ja niihin hakemiseen. Työhallinnossa on erikseen nimetyt virkailijat, jotka tekevät kouluyhteistyötä nuorten parissa. Linzin alueella tehtiin vuoden 2011 aikana yhteistyötä 7 oppilaitoksen kanssa ja yhteensä 340 opiskelijan kanssa. Heistä 185 aloitti työt ja 142 putosi pois AMS:n rekisteristä jatkettuaan opintojaan jossakin toisessa oppilaitoksessa. Tukipalvelut nuorille Työhallinto tarjoaa myös tukipalveluita koulunsa päättäneille oppisopimusta tai työpaikkaa etsiville nuorille. Palveluihin kuuluu uraohjaus, avustus cv:n ja covering letterin tekemisessä, työpaikkojen tarjoaminen sekä erilaisten kurssien tarjoaminen. Nuori tavataan tai häneen ollaan muulla tavalla yhteyksissä 2-4 viikon välein. Sosiaalietuuksien saamisen ehtona on, että nuori on rekisteröitynyt työhallinnon palveluihin. Nuorille tarjottavat kurssit ovat hieman erilaisia sisällöiltään ja suunnattu erilaisille kohderyhmille. Ammatillisen ohjauksen kurssit sisältävät kaikki ohjausta työnhakuun ja oman uran suunnitteluun mutta kohderyhmän mukaan sisältöön kuuluu mm. uravalintaan liittyviä opintoja, kielitaidon parantamista, kulttuuriin ja sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyviä opintoja sekä eri kouluaineiden tietojen ja taitojen kohentamista. Kurssit voivat olla myös käytännön harjoittelua (tuotantokoulussa tai yrityksissä) tai ammatillista harjoittelua yrityksessä, johon liittyy myös opintoja, ammatillista harjoittelua yrityksessä, joka tähtää työllistymiseen suoraan ko. yrityksessä (esim. Itävallan rautatieyhtiö) tai ammatillista harjoittelua yrityksissä, jotka on perustettu sitä varten, että niissä voivat harjoitella henkilöt, joilla on työllistymishaasteita. Työhallinto mahdollistaa erityisoppilaitoksista valmistuneille henkilöille myös osatutkinnon suorittamisen, joka antaa valmiudet työskennellä tietyissä rajatuissa työtehtävissä. Työhallinnon palvelut yrityksille Yritysten on mahdollista saada työhallinnosta palkkatukea työttömän henkilön palkkaamiseen euroa/kk maksimissaan vuoden ajan. Vammaisen henkilön palkkaamiseksi palkkatukea saa max. 755e/kk. Yritysten on myös mahdollista saada palkkatukea säätiön kautta mikäli ne ottavat ryhmän alle 20-vuotiaita ammattikouluttamattomia nuoria oppisopimuskoulutukseen. Tämä koulutus kestää puolet normaalia oppisopimuskoulutusta vähemmän.

10 BIZ BerufsInformationsZentrum Osana työhallinnon palveluita meille esiteltiin myös BIZ-keskuksen eli ammattitietopalvelun toimintaa. BIZ on ns. ammatillinen supermarket, jossa on tarjolla työpaikkoihin ja työnhakuun sekä koulutukseen liittyvää tietoa ja ohjausta. BIZ-keskuksia on Itävallassa 14. Niissä on infokansioita, joissa on tietoa oppisopimuksista, kouluista, yliopistoista ja erilaisista kursseista. Lisäksi keskuksissa on esitteitä, mahdollisuus käyttää tietokonetta sekä katsoa erilaisista ammateista kertovia videoita. Landesgeschäftsstelle des AMS Oberösterreich Torstai-iltapäivän viimeisenä vierailukohteena oli Ylä-Itävallan työhallinnon aluetoimisto. Meille esiteltiin laajemmin koko Itävallan työhallinnon palveluita ja strategiaa nuorisotyöttömyyden estämiseksi. Meille jo aiemmin esiteltyjen palveluiden (koulujen kanssa tehtävä yhteistyö, tukipalvelut nuorille ja palkkatuki työnantajille sekä ammattitietokeskus) lisäksi työhallinnolla on nuorille suunnattu nettisivusto Arbeitszimmer, jossa on tietoa koulutuksesta, työstä ja oppisopimuksista. AMS ylläpitää myös ammattitietokantaa, joka sisältää tietoa yli 1600 ammatista ja erilaisia tilastoja niihin liittyen.

11 Nuorisostrategia Nuorten tukipalveluiden menestystekijöinä pidetään seuraavia asioita: - Ensikontakti nuoriin tapahtuu jo vuoden iässä yhteistyössä koulujen kanssa ja jatkuu siihen asti, kunnes nuori on työllistynyt - Nopeat hälytykset kouluissa eli kaikkia asianosaisia informoidaan nuoriin liittyvistä asioista ja nuoriin liittyvistä työhallinnon palveluista - Kaikki avaintoimijat (Työhallinto, liittohallitus, sosiaalitoimisto, koulut, paikalliset verkostot) tavoittelevat samaa tavoitetta: Tarjotaan nuorelle parasta mahdollista ammatillista ohjausta sekä ohjausta ammatillisen koulutuksen hankkimiseksi. Verkosto nuoren ympärillä on todella tiivis (kts. edellisen sivun kuva, jossa verkosto on kuvattu). Erilaisia nuorille suunnattuja toimenpiteitä pyritään jatkuvasti kehittämään, jotta ne palvelisivat parhaiten sekä nuorten että työelämän tarpeita. AMS toimii paikallisten nuorten kanssa työskentelevien organisaatioiden verkoston promoottorina ja järjestää tapaamisia 1-2 kertaa vuodessa. AMS koordinoi myös yhteistyötä koulujen, opettajien, valmentajien, oppilaiden ja vanhempien välillä. Heidän mukaansa koulutusjärjestelmän ja työllistämisasioiden yhteen sovittelu on ollut välillä hankalaa. AMS koordinoi myös useita hankkeita, joissa kehitetään uusia käytänteitä nuorten työllistymisen edistämiseksi. Monet hankkeista ovat kansainvälisiä hankkeita, joissa on partnereita Saksasta ja Liechtensteinista. Yhtenä esimerkkinä onnistuneesta hankkeesta esiteltiin Job Speed Dating eli tilaisuudet, joihin on kutsuttu paikalle oppisopimuspaikkoja tarjoavia yrityksiä ja oppisopimuspaikkoja etsiviä nuoria. Nuoret kiertävät yritysten edustajien luona ja heillä on 5 minuuttia aikaa kertoa itsestään ja kysellä tarjolla olevasta oppisopimuspaikasta. Itävallassa on kiinnitetty myös erityistä huomiota siihen, että tyttöjä ja naisia houkutellaan töihin perinteisesti miesten aloina pidetyille työpaikoille. Torstai-ilta oli vapaata ohjelmaa ja se käytettiin mm. ostosten tekoon, tennisottelun seuraamiseen sekä illastimme yhdessä. Perjantai Perjantaipäivä kului paluumatkan merkeissä. Juna Linzistä Wieniin lähti jo aamuseitsemän jälkeen. Wienistä lensimme Helsingin kautta Ouluun, jossa olimme klo 17 aikoihin. Huomioita ja hyödynnettäviä käytänteitä Itävallan nuorisostrategia tuntuu toimivan, sillä koko Itävallassa on n nuorta drop outia kun Suomessa heitä on arvioitu olevan jopa Huomio kiinnittyi verkostomaiseen työskentelytapaan ja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Eri tahot toimivat tiiviissä yhteistyössä jo ennen kuin nuori on päässyt putoamaan, tästä esimerkkinä vaikkapa työhallinnon ja koulujen yhteistyö jo vuotiaiden lasten kohdalla ja siten, että työhallinnon työntekijät jalkautuvat

12 kouluihin. Suomessa työhallinnon palvelut tulevat usein kuvaan mukaan vasta siinä vaiheessa, kun nuori on jo jäänyt vaille opiskelu- tai työpaikkaa ja niitä palveluita täytyy lähteä erikseen hakemaan. Suomeen verrattuna hyvin erilainen käytäntö on myös oppisopimuskoulutuksen suorittamismahdollisuus työpajoilla. Työpajatoiminnan opinnollistamisesta on puhuttu paljon myös Suomessa, mutta kokonaista tutkintoa ei ole mahdollisuutta työpajoilla suorittaa. Suomessa on kokeiltu erilaisia työpajoja oppilaitosten sisällä ja eri opintokokonaisuuksia on jo mahdollista suorittaa työpajoilla, joten työpajojen ja oppilaitosten yhteistyön tiivistäminen on arkea jo meilläkin. Itävallassa nuorista suurin osa suorittaa ammatillisen koulutuksensa oppisopimuskoulutuksena. Keskustelimme mm. siitä, että oppisopimuskoulutuksen alkaessa nuoret ovat n. 15-vuotiaita kun taas Suomessa oppisopimusta hyödynnetään enemmän aikuiskoulutuksen puolella. Jotkut työtehtävät ovat sellaisia, että vaativat täysi-ikäisyyden, jolloin oppisopimusta on vaikea suorittaa ala-ikäisenä. Itävallan vierailu oli järjestetty siten, että ensimmäisenä päivänä tutustuttiin erilaisiin esimerkkeihin nuorille suunnatuista koulutuspaikoista ja toisena päivänä perehdyttiin taustalla vaikuttaviin strategioihin ja järjestelmiin. Ehkä parempi järjestys olisi kuitenkin ollut tutustua ensin Itävallan järjestelmiin ja toimenpiteisiin yleisemmällä tasolla ja sen jälkeen käydä tutustumassa koulutuspaikkoihin, jolloin asiat olisi ollut helpompi suhteuttaa toisiinsa ja muodostaa niistä kokonaiskuva.