POHJANPIIRIP OHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJANPIIRIP OHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI"

Transkriptio

1 POHJANPIIRIP OHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Harvinaissairaille kansallinen ohjelma s. 6 OYS:lle hyvä arvosana tietojärjestelmien arvioinnissa s vuotias puuparantola s. 18

2 Toivotamme aurinkoista kesää! Selkäkipu/niskakipu? Nivelrikko? Osteoporoosi? Inkontinenssi? TerveTuloa hyvään hoitoon. SoiTa apua meiltä: Kiviharjunlenkki 7, OULU / Kastellin Apteekki UUSI SIJAINTI! Kastellin Apteekki UUSI SIJAINTI! Apteekki lähelläsi Kastellin apteekki sijaitsee kätevästi OYS:a vastapäätä Katrillin talossa. Kattavat aukioloajat Palvelemme nyt myös iltaisin ja viikon loppuisin. Meille on helppo tulla Poikkea meille OYS:n valoristeyksestä. Apteekkimme edessä on runsaasti ilmaista parkkitilaa. Myös liikunta - esteisillä on vaivaton pääsy apteekkiin. kki i k l li i kk i fii Oulun 11. Kastellin Apteekki Kumpulantie OULU (08) PALVELEMME: Ma-La 8-21 Su Myynnissä vielä vapaita Myynnissä osakkeita vielä vapaita nopealle osakkeita ostajalle nopealle ostajalle SUPERETU! SUPERETU! Loistosijainti Peuhussa: palvelut Loistosijainti lähellä ja Oulun Peuhussa: palvelut keskustaan alle lähellä 20 ja km! Oulun keskustaan alle 20 km! Sijoita lomaan ja hanki oma huvilaosake ja hanki oma huvilaosake meren rannalta! p Sijoita Sijoita lomaan lomaan ja hanki oma huvilaosake ja hanki oma huvilaosake meren rannalta! meren rannalta! Tervetuloa asumaan Oulun Medikiinteistöt Oy:n p vuokra-asuntoihin! p Toivoamme hyvää keää! Oulun Medikiinteistöt Oy Sairaalanrinne 4 G A OULU TOIMISTOMME PALVELEE: MA PE klo , Pohjanpiiri 3/2014

3 Hannu Leskinen pääkirjoitus Marian ilmestyspäivästä Jussiin Viime vuodet ovat olleet kuntarakenteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisen aikaa puheissa ja aikeissa. Usko sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistukseen palasikin Marian ilmestyspäivänä Tuolloin maan hallitus yhdessä opposition kanssa ilmoitti, että on saavutettu yhteisymmärrys sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen peruslinjoista: Tarkoitus on järjestää kaikki sote-palvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. On pelkästään hyvä asia, että sovussa ei naulattu tiukasti kiinni yksityiskohtia, yleisestihän tiedetään pirun asuvan juuri yksityiskohdissa. Nyt sopu sallii poliittiselle ohjausryhmälle erilaisia vaihtoehtoja valittavaksi. Ei tarvitse olla ihmeellinen ennustaja, jos veikkaa, että ne ongelmat jotka kaatoivat kaikki edelliset ratkaisut, ovat ongelmia nytkin ja yhtä vaikeasti ratkottavissa. Peruslinjaus on kuitenkin tulevaisuuteen katsova ja rohkea. Oikea. Mihin tällä sote-palvelut viiden alueen vastuulle siirtävällä ratkaisulla pyritään? Mihin sillä haetaan vastauksia? Ymmärtääkseni perustavoitteina on toisaalta varmistaa kansalaisten yhdenvertaiset palvelut ja toisaalta saada aikaiseksi nykyistä tehokkaammat ja myös vaikuttavammat palvelut, jolla puolestaan arvioidaan olevan myönteistä vaikutusta julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Tähän liittyy myös uuden päivystysasetuksen vaikutukset, mitkä tulevat näkymään eri toimipisteiden palvelujen tarjonnassa. Meidän kohtalo? Yliopistosairaaloiden kohtaa ei esityksessä ole erikseen määritelty. Jos PPSHP:n alue jakautuu moniin eri tuottajiin, mielestäni yo-sairaala kannattaa pitää alueiden/ kuntien yhteisesti omistamana itsenäisenä kokonaisuutena, kuntayhtymänä tai liikelaitoskuntayhtymänä. Jos sen sijaan erva-alueellemme syntyy sairaanhoitopiirien/ maakuntien kokoiset tuotannolliset alueet, yo-sairaalan luonnollinen paikka on osa tuota kokonaisuutta. Sen hallintoon kannattaa kuitenkin ottaa mukaan sote-alueen muiden toimijoiden edustus. Jos Pohjois-Pohjanmaalle syntyy kaksi tuotannollista aluetta, Oulaskangas ja Visala integroitunevat eteläiseen alueeseen. Meidän yhteisömme, kuten muidenkin, lähitulevaisuutta haastavat yhä heikkenevät talouden näkymät, osaamisesta huolehtiminen, kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa pärjääminen ja tulevaisuuden sairaalan ja koko OuluHealth -kokonaisuutena tunnetun ekosysteemin toteutumisen varmistaminen. Juhannusta ennen meillä pitäisi olla käytössä konkreettisemmat ehdotukset kansallisista linjauksista. Pelkästään niitä ei kuitenkaan kannata Jussina ja kesällä lukemisenaan käyttää. Rentouttavaa lomaa, kesän riemuja, luku- ja liikuntailoa sekä musiikki- ja teatterinautintoja kaikille. n Hannu Leskinen kuva Antti Suistola Pohjanpiiri 3/2014 3

4 6 sisältö Pohjanpiiri numero 3 / kesäkuu 2014 joka numerossa: 3 Pääkirjoitus: Marian ilmestyspäivästä Jussiin 5 Työ ja tekijä: Analogisesta maailmasta digiaikaan 22 Erva-kuulumisia: Kehitetään tietojärjestelmiä yhdessä 30 Kiitokset/Vapari 32 Henkilöstöedustajan mietteitä: Toimintaan haetaan tehokkuutta tässä numerossa: 6 Harvinaissairaille kansallinen ohjelma 8 Harvinaissairaan vaikea tie diagnoosiin ja oireita helpottavaan lääkitykseen 11 Sairaanhoitopiiri kohentaa ensihoidon saavutettavuutta 11 OYS:n potilaskirjaston palvelut siirretään Kastellin kirjastoon 12 OYS sai hyvän arvosanan tietojärjestelmien arvioinnissa 12 Perinteinen lääkejakelu on käsityötä 14 Tahkokangas vietti45-vuotispäiviä 15 Tukisäätiön apuraha kolmelle hankkeelle 15 Tohtorit ja dosentit kukitettiin 16 Osastohoidon keskittäminen on toimiva ratkaisu 17 Nuorisopsykiatrian uudet linjaukset 18 Oulaisten Keuhkotautiparantolan 100-vuotista historiaa esillä 20 Johdon sihteerien koulutuspäivät: Sihteeriköstä sihteeriksi 23 NordLab tutkii: Erikoistutkimuksia vaativia näytteitä myös muualta Suomesta 26 Muistoja vuosien varrelta: Syöpäsairaan lapsen kivunhoito parantunut huomattavasti 28 Kerro mielipiteesi Pohjanpiiristä 29 Henkilökunnan työyhteisöliikunnan hyvinvointitapahtuma: Miten nää voit? 31 Eurooppalaiset johtajat arvostavat Suomen terveydenhuoltoa 33 Vuoden 2014 hyvä ihminen antaa hyvän kiertää 34 jos minulta kysytään, niin Kasteen helmiä pohjoisesta 35 Henkilöstökysely terveyden edistämisestä: Lisää valmiuksia potilaan motivoimiseen 35 TerPS2-hankkeen loppuseminaari syyskuussa Pohjanpiiri 39. vuosikerta Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Päätoimittaja Pasi Parkkila, kehitysjohtaja PPSHP Toimitus Viestintätoimisto Verbi Oy Liisa Ahlstén Martti Ahlstén Jaakko Ahlstén Valokuvaajat Pirjo Pyhäluoto, PPSHP Sylvi Savolainen, PPSHP Tiina Mäki, PPSHP Pekka Huovinen, PPSHP Jukka Veijola, PPSHP sivunvalmistus Marika Määttä, Erweko (taitto) Ari Honkonen, Erweko (kuvat) Toimitusneuvosto Pj. Hannu Leskinen Kauko Halmetoja Juha Jääskeläinen Pirjo Kejonen Juha Korpelainen Aino-Liisa Oukka Pasi Parkkila Jarkko Raatikainen Tuula Virsiheimo Heikki Wiik Toimituksen osoite Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kajaanintie 50 PL 10, OYS Osoitteen muutokset Ilmoitukset Olavi Määttä Pohjanpiiri ilmestyy v Nro Nro Nro Painopaikka Erweko Oy 20 KANNEN KUVA Tiina Mäki

5 Teksti Liisa Ahlstén Kuva Pekka Huovinen työ ja tekijä Analogisesta maailmasta digiaikaan Lääkintätekniikassa elektroniikkahuollon esi miehenä toimivalla Heino Määtällä on takanaan pitkä ura OYS:ssa. Kun hän 38 vuotta sitten aloitti, lääkintälaiteet olivat paljon yksin kertaisempia, yleensä analogisia mittalaitteita, jopa itse rakennettuja. Urani aikana teknologinen ja lääketieteen kehitys on ollut huimaa. Radioputkitekniikasta on tultu nykyajan tietotekniikkamaailmaan. Lääkintätekniikankin alalla se on vaatinut jatkuvaa koulutusta ja melkoista pioneerityötä, Heino Määttä sanoo. Alkuaikoina jouduttiin jopa osin itse rakentamaan tai modifioimaan laitteita niin teho-osastoille, sydänkirurgian, neurokirurgian ja urologian osastoille kuin ultraääni- ym. tutkimuksia varten. Hiukan hurjalta se kuulostaa nykyaikana, kun laitteiden muuttaminen on määräyksillä lähes kielletty. Ennen se oli pakon sanelemaa, hän jatkaa. Odotuksissa nopea ongelman ratkaisu Elektroniikkahuollon vastuulle kuuluu lähes 3000 erilaista potilaan tutkimukseen ja hoitoon käytettävää laitetta, esimerkiksi sydämen, aivojen ja hermoston biosähköiset tutkimuslaitteet, teho- ja leikkaussalien sekä vuodeosastojen elintoimintoja valvovat laitteet kuin myös leikkaavat ja hoitavat laserlaitteet sekä fysikaalisen hoidon laitteita ja silmäleikkauslaitteita. Suurin osa laitteista huolletaan ja korjataan elektroniikkahuollon tiloissa. Isot, vaikeasti liikuteltavat laitteet ja laiteverkot, kuten röntgenlaitteet, on tietenkin järkevää käydä huoltamassa osastoilla. Lääkintätekniikassa työskentelee vajaa 30 henkilöä ja meillä elektroniikkahuollossa minun lisäkseni neljä asentajaa, joista yksi korjaa kuulokojeita, Heino Määttä kertoo. Huolto muistetaan, kun on ongelmia jos laitteet toimivat, ei kukaan ota meihin yhteyttä, Määttä kuittaa huumorilla ja jatkaa. Kun laite kaipaa huoltoa, laitteen käyttäjä ottaa meihin yhteyttä joko puhelimella tai tekee vikailmoituksen tai vain yksinkertaisesti lähettää laitteen huoltoon. Tekniikka kehittyy ja maailma ympärillä muuttuu koko ajan. Tässä työssä ei koskaan tunne itseänsä täysin päteväksi. Huoltotyö on monipuolista ja haastavaa, ei rutiininomaista, hän toteaa. Uusia ammattilasia kasvattamassa Radio- ja televisioasentajan koulutuksen jälkeen Heino Määttä pyrki ja pääsi ensimmäiseen Oulussa alkavaan teknillisen oppilaitoksen heikkovirta-alan koulutukseen, jossa oli yhdistetty mittaus-, säätö- ja tietoliikenne linja. Kun Ouluun tuli ensimmäinen varsinainen elektroniikkaalan ammattikoululinja, hän pääsi sinne työnopettajaksi. Näistä tehtävistä hän siirtyi sitten OYS:iin. Silloin kun Heino Määttä aloitti työt lääkintätekniikassa, ei alalle ollut mitään omaa koulutusta. Kaikki koulutus on pitänyt hankkia työn ohessa kouluttautumalla. Nykyään hyvinvointiteknologiaa voi opiskella ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. Tauon jälkeen myös Oulun seudulle, ammattikouluun, ollaan taas suunnittelemassa alan asentajakoulutusta. Heino Määttää on ollut koulutuksen suunnittelussa asiantuntijana ja OYS on ollut yksi asentajiksi opiskelevien harjoittelupaikoista. Lääkintätekniikassa on ollut opiskelijoita harjoittelemassa myös ammattikorkeakoulusta. Varsinaisen eläkeiän Heino Määttä on jo saavuttanut. Joskus tuntuu siltä kuin olisin unohtunut tänne. Parin vuoden kuluttua tulevat 68-vuotispäivät ja silloin viimeistään on täältä lähdettävä. Mutta vielä on jonkin verran aikaa opastaa tulevia lääkintätekniikan ammattilaisia ja siirtää omaa taitotietoa, sitä mitä vuosikymmenten aikana on oppinut. n Pohjanpiiri 3/2014 5

6 6 Pohjanpiiri 3/2014 n Hae-kohtauksia voidaan hoitaa suonensisäisillä pistoksilla myös kotona.

7 Teksti Liisa Ahlstén Kuva Tiina Mäki Harvinaissairaille kansallinen ohjelma Noin kuusi prosenttia väestöstä sairastaa harvinaissairautta jossain vaiheessa elämänsä aikana. Erikoissairaanhoidossa harvinaissairaiden osuus on vielä merkittävästi suurempi. Tutkimuksen, hoidon, kuntoutuksen ja sosiaalisen tuen kehittämiseksi on perustettu kansallinen ohjelma, jonka raportti luovutettiin ministeriölle maaliskuussa. Pohjanpiiri 3/2014 7

8 Kesäkuussa 2009 Euroopan unioni antoi harvinaisia sairauksia koskevan neuvoston suosituksen. Sen mukaan jäsenvaltioiden on laadittava ja hyväksyttävä harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma, jolla ohjataan ja organisoidaan harvinaisten sairauksien alaan kuuluvia toimia jäsenvaltioiden terveyden- ja sosiaalihuollon järjestelmissä. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) perusti Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmän, jonka tavoitteena on vahvistaa suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä olevan tiedon ja kokemuksen käyttöä harvinaisia sairauksia sairastavien potilaiden hyväksi. Lisäksi halutaan parantaa tutkimuksen ja hoidon yhdenvertaista saatavuutta ja laatua. Ohjausryhmä on tehnyt ehdotukset harvinaisten sairauksien kansalliseksi ohjelmaksi vuosille Ohjausryhmän raportissa todetaan, että sosiaalija terveydenhuoltopalvelut eivät nykyisellään vastaa tyydyttävästi harvinaissairaiden tarpeisiin. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on, että henkilö voi harvinaissairaudesta huolimatta elää täysipainoista ja omiin valintoihinsa perustuvaa elämää ja saada siihen asianmukaisen hoidon ja kuntoutuksen lisäksi psykososiaalista tukea tarpeen mukaan. Potilasjärjestöt ja muut sidosryhmät ovat olleet mukana ohjelman valmistelussa. Harvinaissairaiden diagnoosi- ja hoitopolkua halutaan parantaa Vaikka harvinaissairaita on vähän sairautta kohti, yhteensä heitä on paljon. Suomalaisista arviolta yli on jokin harvinainen sairaus, vamma, oireyhtymä tai epämuodostuma. Koska sairaudet ovat harvinaisia, myös asiantuntijoita on harvassa ja taudinmääritys viivästyy helposti. Harvinaiset sairaudet edellyttävät palvelujärjestelmässä erityistoimia, jotta niitä sairastavien oikeus laadukkaaseen hoitoon ja kuntoutukseen toteutuisi yhdenvertaisesti. Raportin mukaan potilas pitää lähettää hoitopolulla eteenpäin ripeästi, jos oikeaa diagnoosia tai sopivaa hoitoa ei löydetä hoitopolun ensimmäisillä askelilla. Ohjausryhmän oululaisjäsenen, professori Markku Savolaisen mukaan jokaisen yliopistosairaalan yhteyteen on tarkoitus perustaa harvinaissairauksien yksikkö, mutta sen rakennetta on edelleen mietittävä, koska harvinaissairauksien kirjo on niin laaja. Keskuksien toiminnan koordinaattorina toimisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), jonne eri osaamiskeskuksissa kertynyttä tietoa voidaan kerätä ja josta sitä myös voi saada. Harvinaissairaan sosiaalisessa tukemisessa ja kuntoutuksen kehittämisessä potilasjärjestöillä ja kolmannella sektorilla on hänen mielestään tärkeä asema. Pohjois-Suomessa oma harvinaissairaus Harvinaissairauksien ongelmakenttä on moninainen ja siksi hoitoon tarvitaan monien erikoisalojen lääkäreitä, sisätauti-, munuais-, sydän-, lasten-, röntgen- tai perinnöllisyyslääkäreitä, neurologeja yms. Gaucherin tauti on perinnöllinen kertymäsairaus, jota esiintyy nimenomaan Oulun yliopistosairaalan vaikutusalueella. Potilaita on Suomessa ja heistä melkein puolet on täällä meidän alueellamme. Siksi Oulusta on muodostunut tämän taudin virtuaalinen osaamiskeskus, johon on kertynyt kokemusta ja osaamista. Muut yliopistosairaalat konsultoivat meitä tämän taudin osalta, Markku Savolainen kertoo. Gaucherin taudin kuvaan kuuluvaa anemiaa, verenvuotoja >> Teksti Liisa Ahlstén Harvinaissairaan vaikea tie diagnoosiin ja oireita helpottavaan lääkitykseen 16-vuotiaan Arja Koskelan epämääräisiä vatsakipuja pidettiin jopa kohdun ulkopuolisena raskautena ja kasvoturvotusta allergiana, jota lääkittiin kortisonilla, kunnes monen kipukohtauksen ja sairaalareissun jälkeen saatiin oikea diagnoosi ja lopulta vaikuttava lääkitys. Vanhempiensa mielestä Arja Koskela oli tavallista itkuisempi vauva. Leikki-ikäisenä hänellä oli epämääräisiä vatsaoireita. Käsi oli usein kipeä ja turvoksissa mutta lääkäri piti sitä rasitusvammana. 16-vuotiaana hän sai niin voimakkaan kasvoturvotuksen, että silmät muurautuivat umpeen. Samoihin aikoihin myös vatsakipukohtaukset pahenivat. Kahteen kertaan vatsa leikattiin. Toisella kerralla epäiltiin umpisuolitulehdusta, mutta sitä se ei ollut. KuvaT Tiina Mäki Toisen leikkaus tehtiin, kun jouduin sairaalaan voimakkaan oksentelun ja vatsakipujen vuoksi. Epäiltiin kohdun ulkopuolista raskautta, vaikka olin vasta 16-vuotias. Vatsaontelossa oli nestettä ja hoitona oli nenämahaimu, Arja Koskela kertoo. 18-vuotiaana aloitettiin e-pillerit runsaiden kuukautisten hoitona. Siitä alkoi kierre. Jouduin usein lähtemään päivystykseen vatsakipujen vuoksi. Siellä tehtiin monenlaisia tutkimuksia, verikokeita, röntgen- ja magneettikuvia yms. Kerran, kun olin taas päivystyksessä, silloin voimak- 8 Pohjanpiiri 3/2014

9 Kasvoturvotusta pidettiin aluksi allergiana ja sitä lääkittiin kortisonilla. Kalenterimerkinnät auttoivat selvittämään kohtausten tiheyttä. kuva Arja Koskelan albumi kaan kasvoturvotuksen takia, yksi lääketieteen kandidaatti puki sanoiksi epäilyn, voisiko tässä olla kyseessä HAE-tauti, hän jatkaa kertomustaan. Sairauskertomustani alettiin tutkia siitä näkökulmasta ja minusta otettiin verikoe, joka paljasti, että minulla on Hereditaarinen angioödeema eli HAE. Sain kotiin kohtauksien ennaltaehkäisyyn traneksaamihappoa, Cyklokapronia, jonka turvin kohtaukset pysyivät hyvin vähäisinä vuosien ajan, vaikka elämä kahden pienen lapsen, avioeron ja uuden työn myötä oli välillä aika stressaavaa, hän muistelee. Tauti vain pahenee Kolmannen raskauden aikana hän joutui usein sairaalaan tuskaisten vatsakipukohtausten vuoksi. Vuonna 2000 HAE alkoi oireilla entistä pahemmin, kohtauksia oli kahden viikon välein ja päivystyskäyntejä tuli vuosittain jopa 25. Osastolla hän joutui olemaan aina 2 5 vuorokautta, kunnes kohtaus meni ohi. Käytännössä olin kipeä koko ajan. Perheemme eli HAE-helvettiä. Koko suku oli hälytysvalmiudessa, joko viemään minut sairaalaan tai tulemaan hoitamaan lapsia, kun äiti on sairaalassa ja isä töissä, Arja Koskela kuvaa elämäänsä. Vuonna 2006 olin ollut huonossa kunnossa jo useamman päivän ja jouduin sairaalaan vaikean kasvoturvotuksen ja hengenahdistuksen vuoksi. Olin saanut lääkitykseksi mm. Cyklokapronia, mutta kohtaukseni vain paheni. Silloin lääkäri päätti antaa minulle ensimmäistä kertaa C1-inhibiittoria, Cetoria, jolla kasvojen turvotus ja punotus vähenivät merkittävästi jo ensimmäisen puolen tunnin kuluessa. Vaikuttava lääke on siis olemassa. Joko nyt saisin elämäni takaisin, hän muistaa ajatelleensa. Oikea lääkitys palautti elämänhalun Kohtaukset jatkuivat ja hän sai C1-inhibiittorilääkeen sairaalan päivystyksessä, eikä hänen enää tarvinnut jäädä sairaalaan useiksi päiviksi. Suonet kuitenkin menivät huonoon kuntoon useiden pistosten takia. Nelisen vuotta sitten hoito helpottui ja sain vihdoin lääkkeen kotiin. Minulle asennettiin laskimoportti C1-inhibiittorilääkeen pistämisen helpottamiseksi. Kävimme mieheni kanssa sairaalassa opettelemassa laskimoporttiin pistämistä. Nykyään, kun tunnen kohtauksen olevan tulossa, hän voi lääkitä minut kotona, Arja Koskela kertoo tyytyväisenä. Kun mies rupesi pistämään, meille tuli hoitoväsymys ja huomasimme, että parisuhde on vaarassa muuttua hoitosuhteeksi. Se oli rankkaa aikaa myös siinä mielessä, että HAE:n lisäksi sairastin kaksi syöpää. Perheen, vertaistuen ja ammatillisen tuen turvin olen selvinnyt eteenpäin. Elämä on nyt entistä paremmalla mallilla. Pystyn lenkkeilemään koirien kanssa ja käymään myös mökillä. Aiemmin kohtausten pelossa en uskaltanut lähteä edes mökille puhumattakaan pitemmistä matkoista. Alkuvuodesta jopa uskaltauduimme mieheni kanssa ulkomaanmatkalle viettämään 50-vuotispäiviäni. Osakuntoutustuen ja työjärjestelyjen avulla jaksan nyt työskennellä kolme päivää viikossa, hän kertoo. HAE on harvinainen perinnöllinen tauti. Arjan kahdella pojalla ja nuoremmalla siskolla on myös HAE, serkulla HAE-epäily, diagnoosia hän ei ole vielä saanut. Hae periytyy autosomaalisesti vallitsevasti eli jos toisella vanhemmalla on sairaus, lapsilla on 50 prosenttinen mahdollisuus periä se. Suomessa on noin 150 ihmistä, jotka sairastavat tätä tautia. n Pohjanpiiri 3/2014 9

10 Ennen laskimoportin asentamista Arja Koskela pisti lääkkeen kyynärtaipeeseen tai nilkkaan. C1-inhibiittori sekoitetaan lääkejauheesta kotona. Anja Kosken aviomies pistää sen sitten laskimoportin kautta. >> ja murtumia pyritään ehkäisemään ja maksaa, pernaa ja luuydintä tutkitaan magneettitutkimuksilla tietyin väliajoin. Tautiin on lääke, joka toinen viikko sairaalassa laskimoon annettava. Ongelmana Savolaisen mukaan on vain lääkkeen hinta, samoin kuin monen muunkin harvinaissairauden kohdalla. Lääkkeiden saatavuuden turvaamiseksi tarvitaan erityistoimia, se on asia johon raportissa on kiinnitetty huomiota. Esimerkiksi näitä harvinaisia aineenvaihduntasairauksia on useita, mutta ne ovat Savolaisen mukaan oireiltaan ja hoidoltaan kaukana toisistaan. Siksi ei voi ajatella, että on vain yksi aineenvaihduntasairauksien osaamiskeskus, vaan osaamiskeskuksia pitää olla siellä missä potilaita hoidetaan, siellä mihin osaamista kertyy. Potilasjärjestöjen asemaa kohennetaan Ohjelman yhtenä tavoitteena on, että harvinaissairaat, heidän läheisensä ja potilasjärjestöt osallistuvat paremmin harvinaissairauksia koskevaan päätöksentekoon ja palveluiden suunnitteluun. Potilasjärjestöjen vaikutusmahdollisuuksia halutaan kasvattaa palvelujärjestelmän kaikilla tasoilla. OYS:ssa järjestetyssä henkilö- kunnalle tarkoitetussa infossa Harvinaiset-verkoston edustajana puhunut Iholiiton kuntoutussuunnittelija ja verkostoa Oulussa edustava Risto Heikkinen kertoi että järjestöissä on paljon herättänyt keskustelua mm. ohjelmaan kirjattu liikkuvuuden periaate. Kysymyksiä on herättänyt se liikkuuko potilas vai asiantuntija vai liikutaanko teleyhteyksien kautta. Ja kuka maksaa matkat, jos potilas EU-säädöksiä noudattaen haluaa hakea hoitoa muualta kuin siitä lähimmästä hoitolaitoksesta. Verkostoa hän kuvaili 200 työntekijän yhteenliittymäksi, johon itsenäiset järjestöt ja säätiöt löyhästi ja vapaaehtoisesti kuuluvat. Tarkoituksena on vaikuttaa päätöksentekoon ja puhua järjestöjen yhteisellä äänellä. Verkosto on viimeisen kahden vuoden aikana kasvanut merkittävästi. Sen tällä hetkellä näkyvin aikaansaannos on harvinaiset.fi -sivusto, jonne on koottu järjestöjen ja säätiöiden tuottamaa suomenkielistä materiaalia harvinaisista sairauksista. Tietoa harvinaisista sairauksista saa myös mm. Terveysporttista, n 10 Pohjanpiiri 3/2014

11 Sairaanhoitopiiri kohentaa ensihoidon saavutettavuutta Tarkoitus on kaksinkertaistaa ympäri vuorokauden välittömässä valmiudessa olevien yksiköiden määrä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallitus esittää valtuustolle ensihoidon laadun parantamista. Valtuusto päättää asiasta kokouksessaan Hallitus perustelee tarvetta järjestelyille sillä, että ensihoidon saavutettavuudelle asetettuihin tavoitteisiin ei ole kaikilta osin ylletty. Tilanteen korjaamiseksi on tarkoitus kaksinkertaistaa ympäri vuorokauden välittömässä valmiudessa olevien yksiköiden määrä viidestätoista kolmeenkymmeneen. Varallaolosta luovutaan, joten yöaikaisten yksiköiden määrä laskee, mutta kokonaisvalmius kasvaa selvästi. Lisäksi perustetaan yksi uusi päiväaikaan toimiva yksikkö ja vain päivisin toimivien yksiköiden toiminta-aikaa pidennetään. Järjestelyt eivät lisää ensihoidon kustannuksia merkittävästi. Säädösten mukaan sairaanhoitopiirit voivat järjestää ensihoidon joko kokonaan omana toimintana, yhteistyössä pelastuslaitosten kanssa tai hankkimalla palvelun kilpailutuksen avulla. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on soveltanut toiminnan järjestämiseen kahden ensimmäisen vuoden aikana sekamallia, jossa palveluntuottajina on käytetty sekä pelastuslaitoksia että yksityisiä toimijoita. Nyt hallitus esittää järjestämiseen muutosta siten, että sairaanhoitopiiri jaetaan eteläiseen ja pohjoiseen tuotantoalueeseen ja palvelu hankitaan Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta ja Jokilaaksojen pelastuslaitokselta. Tätä toimintamallia pidetään johtamisen kannalta parempana. Lisäksi hallitus katsoo, että suuret toimijat pystyvät järjestämään palvelun joustavammin. Sairaanhoitopiirin valtuusto päättää kesäkuun kokouksessaan ensihoidon järjestämisestä vuosille n OYS:n potilaskirjaston palvelut siirretään Kastellin kirjastoon Ilmoita Pohjanpiirissä! Ilmoituksellasi tavoitat terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osaajat ja tekijät päättäjät ja vaikuttajat Eteläisen röntgenin aulassa sijaitseva OYS:n potilaskirjaston palvelut siirtyvät Kastellin monitoimitalossa elokuussa 2014 avattavaan uuteen Kastellin kirjastoon. Kesän ajan kirjaston aineiston palautuksia varten on potilaskirjaston aulassa palautuslaatikko. Laatikko tyhjennetään kerran viikossa perjantaisin. Lainoja voi palauttaa myös mihin tahansa Oulun kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Kahvio Neilikan aulassa sijaitseva itsepalveluperiaatteella toimiva Kirjakaappi jää nykyiselle paikalleen palvelemaan sairaalan asiakkaita ja henkilökuntaa. Oulun yliopistollisen sairaalan ja Oulun kaupunginkirjaston yhteistyö jatkuu edelleen ja yhteistyökirjastona toimii jatkossa Kastellin kirjasto. Potilaskirjasto kiittää yhteistyökumppaneitaan pitkään jatkuneesta yhteistyöstä ja toivottaa entiset ja uudet asiakkaat tervetulleiksi syksyllä avattavaan Kastellin kirjastoon. n Pohjanpiiri on ammattilehti Pohjois-Pohjamaan sairaanhoito piirin henkilökunnalle, kuntayhtymän luottamushenkilöille, vastuu-alueen kuntien johdolle, terveyskeskuksille ja sairaaloille. Lehti postitetaan myös maan kaikille sairaanhoitopiireille, keskussairaaloille ja terveydenhuolto-alan keskusvirastoille sekä yrityksille. Ilmoitusasioissa ota yhteys: Olavi Määttä GSM Seuraava Pohjanpiiri ilmestyy Toivotamme hyvää kesää! Pohjanpiiri 3/

12 Teksti & kuvat Martti Ahlstén pitää hankkia vaan selvittää, mitä tietojärjestelmillä tehdään ja miten ne integroidaan paremmin hoitotyöhön ja johtamiseen. Luokitusta on mahdollista nostaa korkeammalle tasolle toimintaa kehittämällä ilman, että hankitaan yhtään mitään. Hallintoylilääkäri Juha Koroys sai hyvän arvosanan tietojärjestelmien arvioinnissa Kansainvälinen HIMSS-organisaatio (Healthcare Information and Management Systems Society) on auditoinut eli tehnyt riippumattoman, kansainväliseen vertailuun perustuvan arvion Oulun yliopistollisen sairaalan tietojärjestelmien toimivuudesta suhteessa sairaalan toimintaan. Asteikolla 0 7 arvosanaksi tuli 5. HIMSS on arvioinut Euroopassa noin sairaalaa. Niistä kolme on yltänyt kypsyystasolle 7 ja 18 tasolle 6. Keskiarvolla mitattuna eurooppalaiset sairaalat ovat tasolla 2 ja pohjoismaiset sairaalat tasolla 4. OYS on ensimmäinen Suomessa arvioitu yliopistosairaala. Auditointi toteutettiin viime vuoden syksyllä. Siihen osallistui kymmeniä OYS:n työntekijöitä. Arvioitavana oli noin 400 toiminnallisuutta 20 tietojärjestelmässä. Tulokset valmistuivat tämän vuoden kevään aikana ja niistä seuraavia kehittämistoimia arvioidaan parhaillaan. ESKOlle kiitosta HIMSSin lausunnon mukaan OYS:n tietojärjestelmät olisivat teknisesti mahdollistaneet pääsyn luokkaan 6, jopa lähelle luokkaa 7, mutta arvosanaa laski se, että tietojärjestelmiä ei ole pystytty kaikilta osin hyödyntämään täysimääräisesti käytännön hoitotyössä. Tasovälin 5 6 kriittisin kohta on lääkkeiden jakeluketju. Potilasturvallisuuden kannalta olisi parasta, että koko ketju olisi suljettu eli sähköinen. Tällöin lääkkeitä koskeva tieto olisi joka vaiheessa reaaliaikaista. Nyt OYS:n jakeluketjussa on kohtia, joissa tieto vielä siirtyy paperilla. Järjestelmäpäällikkö Pasi Meriläinen sanoo, että julkisuudessa yleensä vain moititaan suomalaisen terveydenhuollon tietojärjestelmiä. Syntyy kuva, että ne ovat huonoja. Se, että OYS sai korkean arvosanan, todistaa kuitenkin aivan päinvastaista. Meillä toki on ongelmia ja kehittämisen varaa, mutta moniin muihin maihin verrattuna Suomi on pitkällä järjestelmien kehittämisessä ja käytössä, hän sanoo. Hänen mieltään lämmittää erityisesti se, että HIMSS antoi tunnustusta OYS:n valitsemalle tietojärjestelmäarkkitehtuurille. Siinä on keskiössä OYS:n omana työnä kehitetty ESKO-potilaskertomus, johon on integroitu sairaalassa käytettäviä muita erillisjärjestelmiä. Tiedettävä missä ollaan OYS käytti auditoinnissa omana asiantuntijanaan Oulun yliopiston terveydenhuollon tietojärjestelmien professori Jarmo Reposta. Hän oli aikanaan radiologian erikoislääkärinä käynnistämässä ESKOn kehittämistä. Kansainvälistä vertailua ei teetetty kehujen saamiseksi vaan kehittämiskohteiden löytämiseksi. Pitää tietää, missä ollaan, jotta voi tietää, minne pitää pyrkiä, hän pohtii. Hän korostaa, että auditoinnin tavoitteena ei ole selvittää, millaisia uusia tietojärjestelmiä Automatisointi etenee Avohoitotalon leikkausosastolla on käytössä lääkeautomaatiojärjestelmä. Se avaa farmaseutille automaattisesti paikan, josta tarvittava lääke otetaan. Se myös seuraa lääkkeiden määrää lääkekaapeissa ja ilmoittaa automaattisesti farmaseutille, mitä lääkkeitä ja millaisia määriä pitäisi tilata apteekista. Potilaskohtaiset lääkelistat tulostetaan edelleen paperille ESKO-potilaskertomuksen lääkehoito-osiosta, jossa on reaaliaikainen potilaan lääkelista. Susanna Haaralan mukaan paperittomuuteen päästään, kun ESKO saadaan linkitettyä lääkejakelujärjestelmään. HIMSS antoi lausunnossaan myönteisen palautteen siitä, että OYS on pystynyt kehittämään tietojärjestelmien hyödyntämistä hoitotyössä poikkeuksellisen pienillä resursseilla. Juha Korpelainen huomauttaa, että kehuissa on kääntöpuolensa. Jos resursseja olisi enemmän, asioita voitaisiin tehdä nopeammin. Esimerkiksi linkittää ESKO ja lääkejakelujärjestelmä. n 12 Pohjanpiiri 3/2014

13 pelainen sanoo, että OYS päätyi tilaamaan auditoinnin HIMSSiltä siksi, että se ei tarkastele pelkästään tietojärjestelmien teknistä toimivuutta vaan arvioi ennen kaikkea sitä, mikä on tiedonkulun sähköistämisen aste ja kuinka tehokkaasti tietojärjestelmiä pystytään hyödyntämään sairaalan toiminnassa. Haimme auditoinnin avulla näkemyksiä siitä, mitä asioita meidän pitäisi kehittää ja saimme niitä. Esimerkiksi lääkejakelun osalta meidän on nimenomaan kehitettävä toimintamallia. Tietojärjestelmä itsessään on riittävän hyvä, hän sanoo. n Perinteinen lääkejakelu on käsityötä HIMSS antoi lausunnossaan erityisen kiitoksen suomalaiselle toimintamallille, jossa vuodeosastoilla työskentelee farmaseutteja. Tämä on eurooppalaisittain poikkeuksellinen järjestely. Osastofarmaseutti Susanna Haarala kertoo, että vuodeosastoilla on käytössä perinteinen lääkkeiden jakeluketju. Siinä tulostetaan potilaskohtaiset kortit tarvittavista lääkkeistä ja lääkkeet tulosteineen lajitellaan tarjottimelle potilaille jakamista varten. Farmaseutti seuraa lääkkeiden määrää osaston lääkekaapissa, arvioi, milloin ja mitä lääkkeitä pitää tilata lisää ja tekee tilauksen sairaalan apteekkiin. n Pohjanpiiri 3/

14 Teksti & kuvat Martti Ahlstén Tahkokangas vietti 45-vuotispäiviä Kehitysvammahuollon palveluita tuottava Tahkokankaan palvelukeskus täytti 45 vuotta, ja sen kunniaksi juotiin täytekakkukahvit ihan vain oman väen kesken. 45 vuotta ei ole tavallinen vuosiluku juhlapäivän viettämiseksi, mutta kehitysvammahuollon johtaja Ari Hietasella on käypä perustelu: Kun 25 vuotta sitten tulin Tahkokankaalle, ensimmäisiä oppeja oli, että silloin juhlitaan, kun juhlan aihetta on, vaikka arki olisi harmaa ja myrskyisä. Myrskyjä ja myllerryksiä on riittänyt, mutta Hietasen mukaan juuri nyt käynnissä on ehkä niistä kaikkein suurin. Tahkokankaan rooli on muuttumassa. Laitosasuminen vähenee ja entistä useampi asiakkaista tulee vain käymään erilaisilla jaksoilla. Silloin heille on osattava antaa mahdollisimman paljon. n 14 Pohjanpiiri 3/2014

15 Tukisäätiön apuraha kolmelle hankkeelle Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö on jakanut yhteensä euroa terveystieteelliseen väestötason tutkimukseen. Johanna Uusimaalle ja Hanna Ansakorvelle myönnettiin euroa tutkimukselle Pohjois- Suomen geneettiset epilepsiat Epilepsioille ja epilepsialääkkeiden haittavaikutuksille altistavat perimämuutokset (POGE). Sami Tetri ja työryhmä saivat euroa tutkimukselle Akuutti aivojen vaurioituminen: Aivoverenvuotojen ja aivovammojen epidemiologia väestötasoinen tutkimus. Tiina Lankilan työryhmälle myönnettiin euroa tutkimukselle Lähiasuinympäristö ja terveys Pohjois-Suomen syntymäkohortti tutkimus. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on perustanut Pohjois- Suomen terveydenhuollon tukisäätiön vuonna Säätiön tarkoitus on tukea terveystieteellistä tutkimusta, kehittää terveydenhuollon palveluja sekä tukea ja järjestää alan koulutusta. Säätiö tukee erityisesti Pohjois-Suomen alueella tehtävää väestötutkimusta ja jakoi hankeapurahoja nyt viidennen kerran. n Apurahan saajat vasemmalta: Johanna Uusimaa ja Hanna Ansakorpi ja Sami Tetri. Jarmo Rusanen otti tunnustuksen vastaan Tiina Lankilan puolesta. kuva Pirjo Pyhäluoto Tohtorit ja dosentit kukitettiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palveluksessa olevat, vuoden 2013 aikana dosentin tai tohtorin arvon saaneet kukitettiin toukokuun viimeisellä viikolla OYS:ssa. Johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukan mukaan tutkimustyön tekeminen on ensiarvoisen tärkeää yliopistollisessa sairaalassa. Hän viittasi Duodecim-lehdessä julkaistuun kyselyyn, johon vastanneista yli 80 prosenttia oli sitä mieltä, että tutkimustyö vaikuttaa kliinisen työn tekemiseen ja potilaiden hoitoon. Johtotasolla olevista 90 prosenttia oli sitä mieltä, että tutkimustyö parantaa työntekijöiden ammattitaitoa. Toivon, että tällaisilla vaatimattomilla huomionosoituksilla voimme rohkaista kaikkia tutkijoita jatkamaan työtään Pohjois- Suomen kansalaisten parhaaksi, Oukka sanoi kukitetuille. n kuva Pirjo Pyhäluoto Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa sai dosentin arvon kymmenen sairaanhoitopiirin palveluksessa olevaa henkilöä ja tohtorin arvon viisi henkilöä. Kuvassa edestä vasemmalta alkaen: dosentit Aura Falck (silmätautioppi), Kirsi-Maria Haapasaari (patologia), Siri Lehtonen (solubiologia), Timo Saarela (neonatologia), Ville Saarela (silmätautioppi), tohtori Helena Törölä (lastentaudit) sekä dosentti Marja Vääräsmäki (synnytys- ja naistentaudit). Tilaisuuteen eivät päässeet paikalle dosentit Peeter Karihtala (kokeellinen onkologia), Arja Mainio (psykiatria), Jukka Moilanen (perinnöllisyyslääketiede) ja Juha Nikkinen (lääketieteellinen fysiikka) sekä tohtorit Sari Ahonkallio (synnytykset ja naistentaudit), Minna Koivikko (sisätaudit) ja Sanna Koskela (perinnöllisyyslääketiede), Juha-Jaakko Sinikumpu (lastentaudit). Pohjanpiiri 3/

16 Teksti Liisa Ahlstén KUVAT Tiina Mäki n Avohoitoyksikön uudistetuissa tiloissa on kiinnitetty huomiota viihtyisyyteen. Osastolla on mahdollista tehdä käsitöitä tai harrastaa piirtämistä. Osastohoidon keskittäminen on toimiva ratkaisu Aikuispsykiatrian osastohoito keskittyy, painopiste siirtyy avohoitoon. Muutoksen myötä eri potilasryhmille on saatu omat osastonsa. Aikuispsykiatrian osastohoito on keskitetty sairaanhoitopiirille ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon painopiste siirtyy laitoshoidosta avohoitoon. Järjestelyllä minimoidaan päällekkäisyyttä ja hyödynnetään olemassa olevia resursseja tehokkaammin. Oulun kaupungin aikuispsykiatrian laitoshoito siirtyi lokakuussa 2013 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille. Kaupunki ja sairaanhoitopiiri haluavat järjestelyllä toteuttaa rakennemuutoksen, jossa psykiatrisen erikoissairaanhoidon painopiste siirtyy laitoshoidosta avopalveluihin. Käytännössä se toteutettiin niin, että kaksi Oulun kaupungin osastoa siirtyi sairaanhoitopiirin hallintaan ja samanaikaisesti kaupunki lakkautti yhden vuodeosaston ja henkilökunta siirtyi toteuttamaan psykiatrista avohoitoa Oulun mielenterveyspal- OYS:n Avohoitoyksikkö 74:n henkilökuntaa uudistetuissa tiloissa. veluissa, vastuualuejohtaja Arja Mainio kertoo. Lasten ja nuorten psykiatrinen osastohoito on jo aiemmin ollut kokonaan sairaanhoitopiirin järjestämää. Nyt siis koko psykiatrinen osastohoito on yhden hallinnon alaista toimintaa. Osastohoitoa potilasryhmittäin Osastohoidon kannalta muutos on ollut hyvä. Eri potilasryhmille on saatu omat osastonsa. Nyt meillä on kaksi akuuttipsykiatrian osastoa, psykoosipotilaille on kolme osastoa, masennuspotilaille yksi ja lisäksi toimii päiväsairaala, Arja Mainio toteaa. Kun samantyyppiset potilasryhmät on voitu sijoittaa omille osastoillensa, ei esimerkiksi synnytyksen jälkeisestä psykoosista kärsivää äitiä tarvitse sijoittaa samalle osastolle väkivaltaisen ja mahdollisesti päihdeongelmasta kärsivän psykoosipotilaan kanssa. Hoito on näin kohdistetumpaa. Uudistus on sekä potilaspalautteen että henkilökunnan mukaan myös rauhoittanut osastoja. Kaikilla osastoilla hoitoajat pyritään pitämään mahdollisimman lyhyinä. Mikäli hoidon tarve on pidempi, potilas siirtyy OYS:sta kuntouttavaan hoitoon kotikuntaansa tai Visalan sairaalaan. Avohoitokokonaisuus yhteistyönä Oulun kaupungin psykiatrinen erikoissairaanhoito ja sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoito muodostaa Arja Mainion mukaan avohoito- ja avopalvelukokonaisuuden, jossa päällekkäisyyttä minimoidaan mm. niin. että erikoispoliklinikat ovat sairaanhoitopiirin alaisuudessa. Erikoispoliklinikoita ovat yleissairaalapsykiatrian poliklinikka, vanhuspsykiatrian poliklinikka, neuropsykiatrian poliklinikka sekä syömishäiriöpoliklinikka ja lisäksi teemme vaativia työkyvynarviointitutkimuksia, hän kertoo. Sellainen psykiatrinen avohoito, joka vaatii erityisosaamista tai joissa potilasryhmät ovat hyvin pieniä, kuuluu yliopistosairaalan hoidettavaksi. Psykiatrian poliklinikka ja nuorisopsykiatrian poliklinikka tarjoaa psykiatrista erikoissairaanhoitoa sairaanhoitopiirin kaikille kunnille. Avohoitopalveluita kahdessa vuorossa Oulun kaupungin Mielenterveys- ja päihdetalo sijaitsee Peltolassa entisissä Nokian tiloissa. Tuiran mielenterveyskeskus kuuluu tähän samaan avopalveluiden kokonaisuuteen. Mielenterveyskeskus toimii kahdessa vuorossa ja tarjoaa tehostettua avohoitoa ja tarvittaessa myös kotikäyntejä, kertoo palveluesimies Saini Nevala Tuiran mielenterveyskeskuksesta. Tuiran mielenterveyskeskukseen asiakkaat voivat tulla vastaanotolle akuutissa kriisitilanteessa olemassa olevien päivystysyksiköiden kautta puhelinsoiton perusteella. Myös sairaalasta kotiutuneet potilaat tai osa injektiohoidossa olevista saavat mielenterveyskeskuksessa tarvitsemaansa hoitoa sopimuksen mukaan. Henkilökunnalle siirtyminen osastotyöstä avohoitopalveluihin on ollut iso muutos, mutta työvuorot ilman yötyötä on tietenkin otettu ilolla vastaan. Hoitajien vastuu ja työpanos on nyt entistä suurempi, kun mielenterveyskeskuksessa ei ole enää omaa lääkäriä. Päivystyksen ja akuuttiosastojen kanssa yhteistyö on kuitenkin pelannut hyvin, Saini Nevala toteaa. n 16 Pohjanpiiri 3/2014

17 Teksti Liisa Ahlstén KUVAT Tiina Mäki Nuorisopsykiatrian uudet linjaukset n Kukat toivottavat osastolla kävijän tervetulleeksi. Nuorisopsykiatrian organisaatiomuutoksen myötä psykiatrisia laitospaikkoja on vähennetty, mutta avohoitoa on tehostettu. Muutos on linjassa valtakunnallisen Mieli mielenterveys ja päihdesuunnitelman kanssa. Nuorisopsykiatrian osaston avajaisissa osastonhoitaja Matti Vainiokankaan seurassa el Marja Niinimäki, aoh Ulla Kankare ja musiikkiterapeutti Ilpo Tuovinen. Musiikkia käytetään hoidon työkaluna. Avoimissa ovissa vieraana musisoi kirkkomuusikko Taina Voutilainen Organisaatiomuutoksessa menetettiin seitsemän potilaspaikkaa, mutta avohoidon sekä osastohoidon prosesseja tehostamalla pyritään entistä varhaisemmassa vaiheessa tavoittamaan ne nuoret, jotka kipeimmin hoitoa tarvitsevat. Uusi osasto on tutkimus-, arviointi- ja hoito-osasto, joka perustettiin tutkimus- ja hoito-osastojen 72 ja 80 tilalle., kertoo osastonhoitaja Matti Vainiokangas. Uudistus tähtää tutkimus- ja arviointijakson sekä hoitojakson prosessin nopeutumiseen. Avohoidon tehostamiseksi on Oulussa perustettu kaksi työryhmää, TAT, joka on tehostetun avohoidon työryhmä ja syömishäiriötyöryhmä, EDI. Psykiatrisessa hoidossa on tiettyjä potilaspiikkejä, kuukausia, jolloin potilaita on jonoksi asti. Organisaatiomuutoksella potilaskiertoa pyritään nopeuttamaan koska hoitotulokset ovat usein parempia ja hoidon vaikuttavuus on suurempi, mitä pikemmin oireilun ilmaannuttua nuori pääsee tarvitsemansa hoidon piiriin. Kuntien kanssa tehtävän yhteistyön tehostamisen tarkoituksena on saada kohdennettua erikoissairaanhoidon osalta voimavarat järkevällä tavalla. Tavoitteena on, että hyvällä yhteistyöllä sekä arviointijaksot että hoitojaksot sairaalassa saataisiin lyhenemään ja potilaskierto näin nopeutumaan eikä nuorten tarvitse odottaa jonoissa kohtuuttoman pitkään, Vainiokangas sanoo. PPSHP:n nuorisopsykiatrian organisaatiomuutos on linjassa valtakunnallisen Mieli mielenterveys ja päihdesuunnitelman kanssa, jonka ydinajatuksena on laitoshoidon vähentäminen ja avohoidon tehostaminen. Nuoruusikä avainasemassa Nuoruusiässä hoidon tai oireiden hoitamatta jättämisen vaikutukset voidaan todeta usein syrjäytymisenä. Vaikutukset heijastuvat suoraan, mutta näkyvät usein vasta aikuisiässä. Mutta kun nuoret pääsevät hoidon piiriin ja heidän ongelmiinsa päästään käsiksi, he pääsevät etenemään nuoruusiän kehityksessään ja pystyvät esimerkiksi opiskelemaan tai tekemään töitä. Osastohoitoon jää tutkimusja arviointijaksolta vakavista mielenterveys oireista kärsiviä nuoria. Osastolla hoidetaan mm. mielialahäiriöisiä, masentuneita tai kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsiviä, psykoottisia tai ahdistuneisuushäiriöisiä sekä pakko-oireisia tai syömishäiriöistä kärsiviä potilaita, Matti Vainokangas kertoo. Suurin osa osasto 77 potilaista palaa hoidon jälkeen kotiin avohoidon turvin. Osa siirtyy varhaiskuntoutusyksikköön tai erilaisiin kuntoutumisyksiköihin, jotka pystyvät huolehtimaan nuorista, kun he vielä tarvitsevat hoitoa, mutta hoito suljetulla osastolla ei ole enää tarpeen. Jotkut nuorista voivat tarvita pärjätäkseen osastojakson jälkeen myös sosiaalitoimen tukitoimenpiteitä. n Pohjanpiiri 3/

18 Teksti Liisa Ahlstén KUVAT Tiina Mäki Oulaisten Keuhkotautiparantolan 100-vuotista historiaa Oulaskankaan sairaalan vanhin osa, Oulaisten Keuhkotautiparantola, on saavuttamassa 100-vuoden kunnioitettavan iän. Itse rakennus on sitäkin vanhempi. Puuparantolaan oli toukokuussa kerätty vanhaa esineistöä näyttelyksi. Puinen, hyvin säilynyt keuhkotautiparantolaksi kunnostettu rakennus oli alun perin reservikasarmi. Vielä vuonna 1960 vanhan puuparantolan tiloihin kunnostettiin 54-paikkainen osasto, koska tuberkuloottisten potilaiden hoitopaikoista oli edelleen pula. Tuberkuloosipotilaiden määrä alkoi kuitenkin pikkuhiljaa vähentyä ja jo vuonna 1964 parantolassa oleva osasto voitiin sul- kea. Vuonna 1954 valmistui uusi sairaala, Oulaskankaan sairaala. Tuberkuloosipotilaiden hoitoon tarkoitettuja paikkoja oli sairaalassa vuonna 1977 jäljellä enää 14. Näyttelyyn on saatu kerättyä hyvin aikaansa kuvaavaa sairaalan hoitovälineistöä ja potilashuoneiden kalustusta mutta myös sairaalakeittiön ja -hallinnon välineistöä. Ruokasalin kodikkaat kalusteet ja Arabian juhla-astiasto ovat näyttävästi esillä. n Näyttelyn puuhanaiset toimistopäällikkö Arja Mäenpää, osastonhoitaja Ritva Kesti ja ylihoitaja Eija Hukkanen. 18 Pohjanpiiri 3/2014

19 n Potilashuoneet olivat 100 vuotta sitten nykymittapuun mukaan vaatimattomat. Tuberkuloosin hoidossa tärkeintä oli hygienia, koska lääkkeitäkään ei vielä ollut. esillä n Puuparantolan kodikkaassa miljöössä oli johtajan huone ja valmiiksi kalustettu hoitajan huone. Yhteisissä tiloissa oli paikka myös polkuharmonille. n Hygienian lisäksi tärkeää oli ravitseva ruoka, puhuttiin jopa puuropotilaista. Arabian astiasto oli vain juhlakäytössä. Pohjanpiiri 3/

20 Teksti Liisa Ahlstén Teksti L iisa A h lstén kuva Tiina Mäki kuva Tiina Mäki Johdon sihteerien koulutuspäivät: Sihteeriköstä sihteeriksi Yliopistosairaaloiden johdon sihteerit kokoontuivat toukokuussa Ouluun, teemana oli viestintä. Koulutuspäivien aikana todettiin, että nykyajan työelämän vaateet ovat tänään toisella tasolla kuin muutamia vuosi kymmeniä sitten. Yhtymäkohtiakin löytyy. Nykypäivän sihteeriä voisi luonnehtia moniosaajaksi. Kolme neljäkymmentä vuotta sitten puhuttiin hiukan alentuvaan sävyyn sihteeriköistä. Ajateltiin, että sihteerin työnä on olla johtajan kahvinkeittäjä, vieraiden vastaanottaja ja pikakirjoittaja johtajan sanelun mukaan. Totta toinen puoli. Työhön valmentava koulutuskin oli vielä melko yksipuolista vajaa neljäkymmentä vuotta sitten, kun sairaanhoitopiirin johtajan sihteeri Airi Holma opiskeli sihteerin ammattiin. 70-luvun loppupuolella luokassa oli vain yksi sähkökirjoituskone ja sillä sitten opeteltiin konekirjoitustaitoja. Pikakirjoitusta oppiaineena toki oli myös. Oikeastaan kaikki tärkeät sihteerin taidot ja ominaisuudet olen oppinut kantapään kautta, työtä tekemällä. Nykypäivänä valmistuvat ovat osaamisessaan aivan eri tasolla, mutta kyllä edelleen työ on paras opettaja, Airi Holma sanoo. Itsenäistä työtä tekevä moniosaaja Yliopistosairaaloiden johdon sihteerien koulutuspäivässä puhunut sairaanhoitopiirin laatupäällikkö Leena Lang luetteli pitkän litanian entisajan sihteeriltä vaadittuja ominaisuuksia. Niitä olivat mm. naisellisina ominaisuuksina pidetyt herkkyys, kielellinen lahjakkuus ja ilmaisukyky, joustavuus ja intuitiokyky. Lisäksi sihteerin piti olla aina tyylikäs, hienotunteinen, tahdikas, ystävällinen ja ihmisten kanssa hyvin toimeentuleva. Ominaisuuksia, joita toki nykypäivän työelämässäkin tarvitaan. Vanhoissa oppikirjoissa saatettiin Leena Langin mukaan esimerkiksi varoitella sihteeriä liian lämpimistä suhteista esimiesjohtajansa kanssa. Mutta todettiin, että mikäli esimies kutsuu syömään, hän myös maksaa laskun. Parhaaksi katsottiin, että suhtautuu esimieheen ystävällisesti, muttei liian henkilökohtaisesti. Sihteerin työnkuva on Leena Langin mukaan vuosikymmenien aikana kovasti muuttunut. Nykypäivän sihteeriä voisi luonnehtia moniosaajaksi, jolla on mm. hyvä tilanteiden lukutaito. Lisäksi hän on oma-aloitteinen ja järjestelmällinen sekä omaa niin itsenäisen työotteen kuin hyvät tiimityötaidotkin. Paineensietokyky tarpeen Airi Holma sanoo sairaanhoitopiirin johtajan sihteerinä olevansa ajan hermolla, näköalapaikalla. Työ on hektistä ja siinä tarvitaan mm. joustavuutta, 20 Pohjanpiiri 3/2014

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA Valmisteluhankkeen ohjausryhmä 12.5.2016 PERUSAJATUS Joustava, dynaaminen ja kansalaisen tarpeeseen vastaava palveluverkosto, jossa

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus PPSHP valtuusto 10.11.2016 Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Esityksen sisältö 1. Lasten ja naisten sairaala 2. Ydinsairaala 3. Tukipalvelukeskus

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Ajankohtaiskatsaus 23.11.2012 Sinikka Näätsaari Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevat linjaukset 15.11.2012 Lähtökohdat Palvelutavoite

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Harvinaiset-verkosto

Harvinaiset-verkosto Harvinaiset-verkosto verkosto Mitä aukkoja harvinaissairaan palveluissa? Hanna Eloranta varapuheenjohtaja Harvinaiset-verkosto 20 jäsenyhteisöä, joiden toiminnassa on edustettuina useita harvinaisia sairaus-

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset

Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset Jarmo Rusanen 1 Terveysmaantiede Geography of health and wellbeing Sairaudet Ympäristö Terveyskäyttäytyminen

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella 1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja

Lisätiedot

Miksi olemme töissä - 1/2: Terveydenhuollon tukijalat

Miksi olemme töissä - 1/2: Terveydenhuollon tukijalat Miksi olemme töissä - 1/2: Terveydenhuollon tukijalat PTTK Oy tuottaa tietotekniset palvelut PKSSK:lle. Palvelut limittyvät kiinteästi osaksi jokapäiväistä arkea terveydenhuollossa. Sähköinen potilastietojärjestelmä

Lisätiedot

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

Muistio 1(5) Paikalla mahdollisesti myös median edustajia. Päätös Johtajaylilääkäri Seppo Ranta avasi kokouksen 16.05

Muistio 1(5) Paikalla mahdollisesti myös median edustajia. Päätös Johtajaylilääkäri Seppo Ranta avasi kokouksen 16.05 Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 17.12.2015 kello 16.00 - Paikka Osallistujat Iso kabinetti C-rakennus CP031 (ruokasalin käytävä). Esteetön sisäänkäynti (myös hissi) C-rakennuksen keskivaiheilta

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma. Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP

OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma. Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP Päivystysasetuksen vaikutukset PPSHP:n alueen toimintaan OYS Toiminta asetuksen mukaista Osittain sopimatta ervojen

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 24.9.2015 SAIRAANHOITO- JA PÄIVYSTYSPALVELUT Aika 24.9.2015 klo 9:00 11:15 Paikka Läsnä Keskussairaala, ruokasalin kabinetti Sakari Telimaa, pj, Kiuru

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Muutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen. Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon

Muutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen. Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon Palveluverkko 2025 -selvityksessä arvioitiin sote-palveluiden perus- ja erikoispalveluiden maantieteellistä saavutettavuutta sekä palveluverkon alueellisia muutostarpeita vuoteen 2025 mennessä Muutokset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Risto Miettunen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Tekesin Sote & Huippuostajat Lappeenranta 6.5.2014

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne Lapin shp:n valtuustoseminaari 27.11.2012 Tapio Kekki 1 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma Jorma Penttinen 2016 30.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE- PALVELUIDEN TUOTTAMINEN HAASTEET Tulevaisuuden HAASTEET Kuntatalouden maksukyky Väestön ikääntyminen Muutokset sairastavuudessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON EPÄTYYPILLISILLÄ ALUEILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN LÄÄKEINFORMAATIOTARPEET JA -LÄHTEET. Elina Ottela Asiantuntija

LÄÄKEHOIDON EPÄTYYPILLISILLÄ ALUEILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN LÄÄKEINFORMAATIOTARPEET JA -LÄHTEET. Elina Ottela Asiantuntija LÄÄKEHOIDON EPÄTYYPILLISILLÄ ALUEILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN LÄÄKEINFORMAATIOTARPEET JA -LÄHTEET Elina Ottela Asiantuntija Tutkimuksen taustaa Gradun tekijä Leena Pakarainen Helsingin

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

7:30 Aamuvuoro alkaa yhteisellä palaverilla yövuoron kanssa. Tällöin käydään läpi yön keikat ja jaetaan muuta tärkeää tietoa. 8:30 Tarkistetaan ja huolletaan autot. Täydennetään hoitotarvikkeet, kuten

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Digitaalisesti älykäs sairaala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Uusi sairaala -hanke

Digitaalisesti älykäs sairaala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Uusi sairaala -hanke Digitaalisesti älykäs sairaala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Uusi sairaala -hanke ICT-projektipäällikkö 2 11.11.20 Miksi digitaalisesti älykäs sairaala? 3 11.11.20 ESH- sairaansijoja on lähes puolet vähemmän

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot