KuvaSeppälä-yhtiöiden sidosryhmälehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KuvaSeppälä-yhtiöiden sidosryhmälehti 2 2013"

Transkriptio

1 KuvaSeppälä-yhtiöiden sidosryhmälehti LUKEMISTA OPETTAJILLE Haavi-Heikki ojentaa auttavan kätensä - eikä päästä irti s. 4 Vuoden 2013 luokanopettaja kannustaa nuoria opettajan työhön s. 10 Esikoulu meni metsään s. 8 Viialan koulussa vallitsee epäitsekäs ilmapiiri s. 6

2 Pääkirjoitus Yrittäjyyden haasteet Nykynuoret kohtaavat aivan erilaisia ammatinvalinnan haasteita kuin suuret ikäluokat aikanaan. Ennen opintie oli yksinkertainen ja ammatinvalintakin tehtiin periaatteessa jo yksitoistavuotiaana. Kansakoulun neljänneltä luokalla mentiin joko oppikouluun tai ammattikouluun, mikä paljolti määritti tulevaisuutta. Osasta nuoria tuli yrittäjiä, vaikka tuolloin ei yrittäjyyttä vielä pidetty ammattina, johon pitäisi erityisesti valmentautua. Eri alojen yrittäjiksi ajauduttiin usein sattumien ja omien mielenkiinnon kohteiden kautta, mutta myös, koska halu tehdä jotakin omaa ja kantaa kaikesta tekemästään vastuu, oli tulenpalava. Kaikki eivät yrittäjyydessään onnistuneet, mutta menestystarinoitakin riittää pienistä perheyrityksistä pörssiyhtiöihin. Olen kuullut, että kovin moni nuori ei nykyään halua yrittäjäksi. Yrityksille ei löydy jatkajia, eikä uusia yrityksiä synny. Se on huolestuttavaa, mutta osin ymmärrettävää. Starttirahat ja muut kannustimet eivät riitä, jos kukaan ei sparraa, neuvo ja opasta, miten yrittäjyyden mekanismit nyky-yhteiskunnassa käytännössä toimivat. Vaikka töitä olisi paljon ja tekeminen kivaa, se ei riitä, jos nuoren yrittäjän menot ovat tuloja suuremmat. On suurenmoista, että yrittäjyyskasvatuksesta on tullut osa koulujen toimintaa ja että yritykset ja muut tahot ovat lähteneet hankkeeseen mukaan, kuten tässä Kuvajaisessa kerrotaan (sivu 12). Kaikista nuorista ei tulevaisuudessakaan tule yrittäjiä, eikä se ole tarkoituskaan. Koulussa annettava yrittäjyyskasvatus antaa kuitenkin lapsille ja nuorille hyviä eväitä elämää varten ja osoittaa, miten hienosti peruskoulu tässäkin suhteessa hoitaa tehtäväänsä. Heikki Seppälä toimitusjohtaja, päätoimittaja Kuvajainen Julkaisija KuvaSeppälä-yhtiöt Oy Vasaratie 2, Vaasa, puh Päätoimittaja Heikki Seppälä Toimitusneuvosto Samuli Seppälä, Jari Lintala, Krister Löfroth, Milla Anttila, Martti Anttila KANNEN KUVA Tommi Penttinen Jämsä-Jukolan 2013 K-pisteeltä Toimitus ja taitto Viestintätoimisto Elettaria Kirjapaino Viestipaino Oy, Tampere Lehden tilaukset, osoitteenmuutokset ja palaute toimitukselle osoitteeseen Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa KUVAJAINEN

3 Oma koulutusohjelma kuvaajille Seppälän Koulukuvilla on oma koulutusohjelma uusille koulukuvaajille. Tosin keväällä alkaneella ja syksyyn jatkuvalla tämän vuotisella kurssilla oli vain kolme opiskelijaa. Kaikki muut Seppälän noin 60 kuvaajaa ovat suorittaneet kurssin aiemmin ja he ovat kuvanneet kouluja ja päiväkoteja jo vuosia. Kuvaajat viihtyvät meillä, joten vaihtuvuus on vähäistä, sanoo kuvaajien koulutuksesta vastaava kuvauspäällikkö Krister Löfroth. Koulutamme itse omat kuvaajamme, koska Suomessa ei ole mahdollista opiskella valokuvausta koulukuvaukseen painottuen. Jokainen kuvaajamme käy läpi koulutusohjelmamme, vaikka hänellä olisi esimerkiksi muotokuvaajan tai lehtikuvaajan koulutus entuudestaan. Kuvaajiksi valitsemme henkilöitä, jotka viihtyvät lasten ja nuorten kanssa. Heiltä vaaditaan ehdotonta luotettavuutta ja nuhteettomuutta. Lasten kanssa työskentely on luovaa ja hauskaa, mutta myös hyvin vastuullista, joten motivaation ja moraalin on oltava kohdallaan. Nopeissa kohtaamisissa kuvaajan tulee osata luoda sellainen sosiaalinen ilmapiiri, jossa otetaan hyviä kuvia. Teknisen puolen koulukuvaamisesta voi oppia periaatteessa kuka vain, mutta koulukuvaajalta edellyttämiämme ihmissuhdetaitoja ei oikein pysty opettamaan, ellei henkilöllä ole tähän työhön sopivaa luonnetta ja asennetta. Entä millainen on hyvä muotokuva? Hyvässä muotokuvassa aivan ehdottomasti tärkeintä on aina mallin ilme ja olemus, Löfroth painottaa. Vaikka kuvan tekninen laatu olisi miten hyvä, mutta mallin ilme ja olemus eivät vastaa todellisuutta, kuvaa ei voi sanoa hyväksi. Kurssilaiset opettajineen. Kaisa Paulamäki valkoisessa paidassa. Muut myötäpäivään ovat Pauliina Koskela, kurssin vetäjä Krister Löfroth sekä Pekka Pohjanheimo, Jani Snellman ja Matti Sampela. KUVAJAINEN 3

4 Haavi-Heikki ojentaa auttavan kätensä eikä päästä irti Vaasan ammattiopiston tekniikan yksikössä aloitettiin tämän vuoden alussa projekti, jonka tarkoituksena on konkreettisesti auttaa sellaisia opiskelijoilta, joilta opinnot ovat jäämässä kesken ja joilla siksi on syrjäytymisvaara. Projekti sai nimekseen Haavi-Heikki. 4 KUVAJAINEN Vaasan ammattiopiston tekniikan yksikön erityisopettaja Heikki Sippola on nyt Haavi-Heikki.

5 Minulle on sanottu, että jos pelastan yhdenkin nuoren, olen palkkani ansainnut. Heikki Sippola tekee tiivistä yhteistyötä ammattiopiston kuraattori Riikka Koivulan kanssa. Haavi-Heikki ei ideana ole vaasalainen keksintö. Vastaavaa on tiettävästi toteutettu ainakin Vantaalla vuonna Vaasassa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten palauttaminen ammattiopintojen pariin käynnistettiin vuoden alussa. Haavi-Heikki-projektia ja -toimintamalleja kehittämään nimitettiin Vaasan ammattiopiston tekniikan yksikön erityisopettaja Heikki Sippola. Rahat hankkeen toteuttamiselle lohkaistiin ammattiopiston saamista tuloksellisuusrahoista. Kuraattori Haavi-Heikin työparina Siinä missä kuraattorit ratkovat oppilaiden arjen ongelmia koulussa, Haavi- Heikki lähtee tarpeen niin vaatiessa kenttätyöhön ja hakee nuoren vaikka kotoa kouluun. Sippola tekee tiivistä yhteistyötä ammattiopiston kuraattori Riikka Koivulan kanssa, jonka kautta toimeksiannot Haavi-Heikille käytännössä tulevatkin. Tärkeää on, että syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta ei syyllistetä. Jatkuva myöhästely ja poissaolot ovat aina seurausta jostakin. Monet asiat vaikuttavat siihen, että kouluun ei jakseta lähteä ja kun on muutaman viikon ollut poissa, kynnys palata kouluun kasvaa, Sippola sanoo. Raha- ja rakkaussurujen ja muiden arkipäivän murheiden paineessa nuoret vielä selviytyvät, mutta jos päihteet astuvat näyttäväsi kuvaan mukaan, tarvitaan ulkopuolista apua. Positiivinen suhtautuminen kannabikseen on huolestuttavaa. Joillekin se on kaljaa mieluisempi vaihtoehto. Yleistää ei tietenkään pidä, mutta huumeiden lisääntynyt käyttö näkyy tässä työssä. Samoin vanhempien paha olo, työttömyys ja mielenterveysongelmat, jotka heijastuvat nuoriin. Sellaisessa tilanteessa tarvitaan joku vakaa, turvallinen aikuinen, joka ei jätä, eikä petä. Haavi-Heikin työssä Sippola on kokenut, miten sulkeutunut, ahdistunut tai jopa aggressiivinen nuori on kohdannut aikuisen, joka aidosti välittää. Kun ongelmien vyyhtiä on alettu yhdessä keriä auki, auttajan kuulemat tarinat ovat olleet koskettavia, osin järkyttäviäkin. Olen yllättynyt, miten avoimesti nuoret kertovat aivan tuntemattomalle ihmiselle niinkin henkilökohtaisia ja luottamuksellisia asioita elämästään. Sitä, millaisia tarinoita Sippola on kuullut, häneltä on turha kysyä. Hän ei kerro niitä edes anonyymisti, sillä nuorten pahoinvoinnin syillä ei herkutella. Monella nuorella on kova halu saada elämänsä raiteilleen, mutta ei kykyä yksin mennä elämässä eteenpäin. Jos nuori sanoo minulle, että koulu ei huvita, käännän keskustelun yhteiseksi pohdinnaksi siitä, mikä olisi se uusi ovi, jonka nuori voisi avata. Ja kyllähän niitä löytyy. Vaikka Haavi-Heikki menee tarvittaessa nuoren luo, ei hän väkisin ketään kouluun raahaa. Saatan soittaa nuorelle hyvinkin myöhään illalla ja sopia, että tulen sitten aamulla, mennään yhdessä kouluun. Tätä ennen on voitu tavata ja keskustella montakin kertaa. Joskus se yhdessä kouluun meneminen onnistuu, joskus ei. Sippolan mukaan Haavi-Heikki-projektin avulla haetaan toimintamalleja, joilla nuoria pystytään parhaiten auttamaan. Syyslukukauden 2013 alkaessa hän pääsee työskentelemään ensimmäistä vuottaan ammattiopistossa opiskelevien kanssa. Olen mukana ja läsnä heti opintojen alkumetreiltä lähtien. Se on hyvä asia. Pyrin myös luomaan oppilaiden keskuuteen kavereista välittävän ilmapiirin. Sellaisen, että kukaan ei kaveripiirissä jäisi ulkopuoliseksi ja yksin, Sippola sanoo. Tärkeää on, että syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta ei syyllistetä. Työn tarpeellisuus itsestään selvää Entä millaisia näyttöjä Haavi-Heikki-projektista ensimmäisen lukukauden aikana on saatu? Käytännön kenttätyötä tekevänä Sippola jää miettimään, kenelle työn tuloksia pitäisi esitellä ja millä tavalla. Emme me kuraattorin kanssa jää pohtimaan, millä osoitamme tämän projektin tarpeellisuuden. Se on itsestään selvää. Tilanne on monella tavalla niin käsiin räjähtänyt, että pitäisi riittää, kun saamme syrjäytymisvaarassa olevat opiskelijat takaisin kouluun ja heidän elämänsä jonkinlaiseen kuosiin. Siinä meillä on pitkä tie kuljettavanamme. Vaikka Heikki Sippolalla on takanaan pitkä ura ja paljon ammatillisena erityisopettajana ja nyt Haavi-Heikkinä saatua kokemusta, hän sanoo tiukasti, että miksikään matkasaarnaajaksi ja aiheesta luennoijaksi hänestä ei ole. Nykyinen työ nuorten parissa on tärkeämpää. Jokainen nuorille heidän vaikeassa elämäntilanteessaan ojennettu käsi on tarpeen. Minulle on sanottu, että jos pelastan yhdenkin nuoren, olen palkkani ansainnut, toteaa Sippola, jonka tukemana paljon useampi kuin yksi nuori on jo pelastettu. Toivon, että Haavi-Heikki ei jää projektiksi, vaan siitä tulee pysyvät toimintamalli Vaasaan. KUVAJAINEN 5

6 Viialan koulussa vallitsee epäitsekäs ilmapiiri Kun noin puolet koulun oppilaista on erityisen tuen oppilaita, rehtorilta vaaditaan paljon, jotta paketti saadaan pysymään kasassa. Viialan koulun rehtori Pekka Haaja tarjoaa yhdeksi ratkaisuksi inklusiivista opetusta, systeemiälykästä organisaatiota, jaettua johtajuutta ja henkilökunnalta hyvää asennetta ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Viialan koulu on yhtenäinen peruskoulu, jossa opiskelee luokat 0-9; yleisopetuksen luokat E-6 ja pienryhmät E-9. Oppilaita koulussa oli kevätlukukaudella noin 240. Koulun erityisen tuen oppilailla saattaa olla esimerkiksi kuulo- tai näkövamma, kielen kehityksen erityisvaikeus tai kommunikaatioongelma. Rehtori Pekka Haaja sanoo kannattavansa inklusiivista opetusmallia, mikä tarkoittaa, että opetusryhmässä voi olla monenlaisia lapsia. Olemme Viialan koulussa kulkeneet tähän suuntaan jo varsin pitkään. Talossa on yleisopetuksen ryhmiä ja niiden rinnalla erityisen tuen pienryhmiä. Nämä ryhmät sijoitamme talossa fyysisesti mahdollisimman lähelle toisiaan. Pyrimme siihen, että rinnakkaisluokat tekisivät mahdollisimman paljon yhteistyötä, Pekka Haaja kertoo. Jotta tämä olisi mahdollista, on koulussa 23 kouluavustajaa, joita Kouvolassa kutsutaan koulunkäynnin ohjaajiksi. 6 KUVAJAINEN Inklusiivinen opetusmalli toimii hyvin Pekka Haajan kokemus on, että inklusiivinen opetusmalli toimii hyvin. En näe hyvänä eriyttää jyrkästi erilaisia lapsia toisistaan. Inklusiivinen oppimisympäristö antaa yksilöllistä tukea kaikille oppilaille, mikä on loistava asia. Tavallisetkin oppilaat ovat jossain aineissa hyviä ja tarvitsevat jossain vähän tukea ja toisaalta erityisluokkalaisella on paljon vahvuuksia ja lahjakkuutta, mikä pitää huomioida opetuksessa. Inklusiivisessa ryhmässä kaikki oppilaat hyötyvät joustavasta pedagogisesta tuesta. Inklusiivinen opetus vaatii toimiakseen riittävät resurssit, aikuisilta hyvän asenteen ja yhteisen näkemyksen lapsen oikeudesta ja tuesta. Keskeistä on oppimisympäristöön liittyvä arvomaailma ja halu ratkaista oppimiseen liittyviä haasteita yhdessä toisten aikuisten kanssa. Meillä on hyvin matala kynnys puuttua kaikkeen kiusaamiseen. Vastuu tästä on kaikilla koulun aikuisilla. Ongelmat eivät pääse kasvamaan kovin isoiksi, kun niihin puututaan alusta asti tiukasti. Meillä on talossa paljon lapsia, joilla on oman toiminnan ohjaamisessa haastetta, mikä voi näkyä levottomuutena, hahmottamisvaikeutena tai tarkkaamattomuutena. Kielen kehityksen vaikeus korreloi tyypillisesti siten, että kun ei ole sanoja, tulee pientä välituntinahinointia. Silloin aikuisten läsnäolo ja puuttuminen on tärkeää. Pekka Haaja uskoo, että työhyvinvointi on henkilökunnan jaksamisen kannalta ensisijaisen tärkeää. Kun työhyvinvointi ja yhteisöllisyys ovat kohtuullisen vahvoja, se näkyy luokissa ja heijastuu lasten hyvinvointiin. Mitä paremmin aikuiset voivat sitä paremmin voivat myös lapset. Meillä on yleensä hyvin epäitsekäs ja positiivinen työskentelyilmapiiri. Sellaiset opettajat ja ohjaajat, jotka haluavat päästä helpolla, eivät hakeudu tähän kouluun. Meillä myös rekrytoinnin rima on varsin korkealla. Jos opettaja haluaa tehdä asioita yksin tai kovin eri tavalla kuin muut,

7 Rehtori Pekka Haaja uskoo, että työhyvinvointi on henkilökunnan jaksamisen kannalta ensisijaisen tärkeää. täällä voi olla hankala työskennellä, Pekka Haaja arvioi. Systeemiälykäs organisaatio ja jaettu johtajuus Viialan koulu tavoittelee systeemiälykkään organisaation toimintaperiaatetta, joka tarkoittaa muun muassa sitä, että ihmiset ovat sitoutuneita tekemään töitä hyvällä asenteella. Meillä tätä työtä tehdään suurella sydämellä, mikä on koko organisaation vahvuus, Haaja kiittää koulunsa henkilökuntaa. Hän uskoo matalaan organisaatioon ja jaettuun johtajuuteen ja on toteuttanut sen omassa koulussaan toimivaksi ja innovatiiviseksi tavaksi toimia. Mutta sen eteen tulee tehdä jatkuvasti töitä ja se kuinka, hyvin siinä onnistumme, vaihtelee. Tavoitteet ovat kuitenkin korkealla. Systeemiälykkääseen organisaatioon kuuluu myös työtovereiden tukeminen, innostavan työskentelykulttuurin luominen ja uusien ratkaisujen hakeminen yhdessä toisten kanssa. Hyvän idean voi keksiä kuka Systeemiälykkääseen organisaatioon kuuluu myös työtovereiden tukeminen, innostavan työskentelykulttuurin luominen ja uusien ratkaisujen hakeminen yhdessä toisten kanssa. tahansa riippumatta koulutuksesta tai tittelistä, Haaja sanoo. Rehtorin lisäksi meillä on apulaisrehtori ja johtoryhmä. Kaikki koulun työntekijät kuuluvat tiimeihin, joita on kaikkiaan viisi. Johtoryhmä kokoontuu joka toinen viikko, samoin tiimit. Ideat, ajatukset ja tieto siirtyvät johtoryhmän ja tiimien välillä ja koko organisaatio on mukana kehittämässä toimintaa. Jaettu johtajuus toimii käytännössä hyvin, kun sille annetaan toimintaedellytykset. Tiimien lisäksi meillä on muitakin foorumeita, joissa tuetaan työntekijän ammatillista osaamista. Pekka Haaja on työskennellyt Viialan koulussa parikymmentä vuotta, joista viimeiset viisi rehtorina. Koulun yksi tärkeä tehtävä on valaa oppilaisiin uskoa, että heistä tulee jotakin, että he pärjäävät ja tulevat hyväksytyiksi omana itsenään tässä elämässä. Tätä elämänuskoa Pekka Haaja eittämättä on pätevä koulunsa oppilaisiin valamaan. Hänellä on kasvatustieteen ja eritysopetuksen lisäksi tutkinnot terveydenhuollosta ja sosiaalipuolelta. KUVAJAINEN 7

8 Esikoulu me Se, että päiväkoti Amandassa toimii luontoesiopetusryhmä, on kiittäminen päiväkodin johtaja Merja Hietalan tarmokasta asian eteenpäin viemistä. Vaikka näyttöä toimivista luontoesiopetusryhmistä maassamme jo oli, Mäntsälän kunnan päättäjien oli hetki sulateltava ideaa, ennen kuin lupa ja rahoitus hankkeen toteuttamiseksi saatiin. Lastentarhanopettaja Tuula Okko-Pajula (vas.), Aleksi ja päivähoitaja Sirpa Leinonen sekä Lotta (vas.) Marianne, Kalle ja Vanessa viihtyvät metsässä. Mäntsälän päiväkoti Amandan 14 lapsen esikouluryhmä menee metsään joka aamu koko päiväksi ympäri vuoden. Luonnon helmassa lapset oppivat samat asiat kuin muutkin ikätoverinsa esikoulussa, mutta ehkä vähän hauskemmalla tavalla. Elokuussa 2012 päiväkodin esikoululaisista muodostettiin luontoesiopetusryhmä. Tällaisen ryhmän vetäjiksi soveltuvat päiväkodin henkilökunnasta ne, jotka lukeutuvat ulkoilmaihmisiksi. Merja Hietala tiesi, että päiväkodin henkilökunnasta on helppo löytää henkilöitä, joille kokopäivätyö ulkona sopii, sanoo luontoesiopetusryhmän vetäjä, lastentarhanopettaja Tuula Okko-Pajula. Kun tieto luontoesiopetusryhmän toiminnasta tavoitti lasten vanhemmat, ei ryhmän kokoaminen ollut mitenkään vaikeaa. Tämän syksyn luontoesiopetusryhmään tulijoita olisikin jo ollut paljon enemmän kuin voitiin ottaa. Metsässä päivittäin viisi tuntia Amandan luontoesiopetusryhmä kokoontuu päiväkodin tiloihin aamupalalle, minkä jälkeen lähdetään läheiseen metsään kahden ohjaajan kanssa. Metsässä ryhmän tukikohtana on avotulella lämmitettävä kota. Esiopetus ja ruokailu tapahtuvat pääsääntöisesti ulkona. Ruoka metsään tuodaan maitorattailla päiväkodin keittiöstä, mistä saadaan myös lämmintä vettä käsienpesua varten. Vessa-asiat hoituvat kompostoivassa käymälässä, joka on monelle vesivessaan tottuneelle lapselle uusi kokemus. Päiväunia esikoululaiset eivät nuku, vaan ulkoilu jatkuu ruokailun jälkeen aina kello 14:ään, jolloin ryhmä palaa päiväkotiin. Pääsääntöisesti olemme metsässä päivittäin viisi tuntia. Täältä käymme retkillä muissa metsissä ja erilaisissa kulttuuritapahtumissa. Näille lapsille sää on pukeutumiskysymys. Vain poikkeuksellisen kovilla pakkasilla tai kaatosateella lyhennämme ulkona oloa, kertoo Tuula Okko-Pajula. Ulkoilijoille uni ja ruoka maittavat Jos jonkun lapsen vanhempi luontoesiopetusryhmää perustettaessa epäilikin, miten lapset met- Kota on luontoesiopetusryhmän tukikohta metsässä. 8 KUVAJAINEN

9 ni metsään sässä pärjäävät, ovat epäilyt ajan myötä karisseet. Vilkkaille lapsille luontoesiopetusryhmä sopii hyvin, sillä täällä liikutaan paljon. Ryhmän lapsille sekä uni että ruoka maittavat, Tuula Okko-Pajula kertoo. Ryhmä sopii periaatteessa kaikille, myös erityisen tuen oppilaille. Jos lapsella kuitenkin on taipumusta karkailla tai hänellä on vaikea liikuntaeste, tilanne on luonnollisesti arvioitava tällaisessa tapauksessa erikseen. Tuula Okko-Pajula uskoo, että luontoesiopetusryhmän lapsilla on matalampi stressitaso kuin niillä lapsilla, jotka viettävät paljon aikaa sisätiloissa. Ja kunnallekin tämä on taloudellisesti edullinen tapa järjestää esiopetus, koska tilat toiminnalle tarjoaa metsä. Vaikka luontoesiopetusryhmä on poikkeuksellisen paljon ulkona, esiopetuksen tasosta tai sisällöstä ei tingitä. Kielellisen ja matemaattisen alueen tehtäviä suoritetaan paljon ulkona. Kodassa voimme piirtää ja tehdä kynäpaperitehtäviä kirjoitusalustojen avulla. Vaikka olemme ulkona, meidänkin ryhmässämme rauhoitutaan ja opitaan keskittymään, kuten muissakin ryhmissä, Tuula Okko-Pajula vakuuttaa. Case Forest -pedagogiikkaa Amandan luontoesiopetusryhmä noudattaa Case Forest -pedagogiikkaa, joka on lasten omiin kysymyksiin perustuva motivoiva ja innostava oppimismenetelmä. Siinä oppimisprosessi etenee ohjatusti yhdessä tutkien, pohtien ja ihmetellen. Lapset oppivat monipuolisesti ja saavuttavat samalla useamman oppiaineen tavoitteita. On hauskaa, kun asioita tehdään pitkäkestoisesti ja perusteellisesti. Viime keväänä muun muassa etsimme vastausta sille, mikä on kääpä. Siitä riitti luontohavaintoja ja pohdintaa pitkäksi aikaa. Ennen muuta ryhmän lapset oppivat liikkumaan luonnossa pelottomasti koko ajan ympäristöään havainnoiden. Viljo (vas.) ja Aleksi kiipeävät ketterästi puuhun. Pihla ja Aleksi tietävät, että leikki metsässä syntyy ilman kalliita välineitäkin. Kaupungissa syntyneiden ja kasvaneiden lasten kosketus luontoon voi rajoittua kerrostalopihan leikkikenttään. Näille lapsille Suomen upea luonto saattaa jäädä varsin etäiseksi, mikä on tietysti sääli, kun ajattelee, millaisia elämyksiä luonnossa liikkuminen ihmiselle antaa. Tuula Okko-Pajula uskoo, että Amandan luontoesiopetusryhmän kaltainen esiopetustoiminta lisääntyy pikkuhiljaa maassamme. Luontoesiopetusryhmä kun on yksi hieno tapa rakentaa elävä yhteys luonnon ja lasten välille. Reippaat esikoululaiset Siiri ja Marianne. KUVAJAINEN 9

10 Vuoden 2013 luokanopettaja kannustaa nuoria opettajan työhön 10 KUVAJAINEN

11 Luokanopettajaliiton hallitus on valinnut Vuoden 2013 luokanopettajaksi luokanopettaja Kai-Ari Lundellin, joka on työskennellyt luokanopettajana Vantaalla 33 vuotta. Kävimme kysymässä Lundellilta, miten koulumaailma on vuosikymmenten mittaan muuttunut. Koulumaailmassa kuohuu, ainakin mikäli uskomme mediaa. On väkivaltaa, sekasortoa ja koulukiusaamista. Meno on viime vuosina muuttunut paikoin aivan hallitsemattomaksi. Näin väitetään, mutta luokanopettaja Kai-Ari Lundell ei moista allekirjoita. Päinvastoin kuin luullaan, kiusaaminen ja väkivalta ovat vuosien mittaan vähentyneet, Lundell väittää. Näistä asioista keskustellaan nyt paljon ja se on luonut mielikuvaa kiusaamisen lisääntymisestä. Tosiasiassa pihalla ei nykyään enää tapella, kuten menneinä vuosikymmeninä ja kaikenlainen jengiytyminenkin on vähentynyt. Vastaavasti pihoilla ei enää leikitä porukalla, eikä urheilukentilläkään näe lasten omatoimisia joukkuepelejä. Me-henki on saanut väistyä. Oppilaiden yksilöllisyys on korostunut. Omassa opetuksessani otankin tämän huomioon muun muassa siten, että olen lisännyt ryhmätöiden määrää. Se opettaa lapsia toimimaan ryhmässä ja ottamaan muut huomioon, Lundell kertoo. Merkittävimpänä muutoksena koulumaailmassa viimeisten yli 30 vuoden aikana näen ryhmäkokojen pienentymisen. Vantaalla ryhmäkokojen pieneneminen johtuu ryhmäkokotuesta, jota saavat kunnat, joissa on isoja opetusryhmiä. Raha on korvamerkittyä, joten se myös käytetään siihen, mihin se on osoitettu. Lähiö kuin pikkukaupunki Noin 400 oppilaan Pähkinärinteen koulussa 29 vuotta opettanut Lundell sanoo mielellään korostavansa sitä, että on lähiökoulun opettaja ja siinä tehtävässä varsin tyytyväinen. Hänen mukaansa lähiöitä kohtaan tunnetaan usein turhia ennakkoluuloja. Lähiö on kuin pikkukaupunki. Koulu, koti ja harrastukset ovat lähellä. Monelle on yllätys, että lasten keskuudessa tehty onnellisuusmittaus osoitti, että lähiö on pikkukaupungin jälkeen lapsille mieluisin kasvuympäristö. Kolmannella sijalla ovat isot kaupungit ja vasta neljännellä sijalla on idyllinen maaseutu. Lähiössä kaveritkin ovat lähellä. Perheiden ongelmat näkyvät koulussa Ei Pähkinärinteen koulu toki mikään poikkeuksellinen onnela ole. Luokanopettaja kohtaa työssään arjen monet kasvot, myös ne vähemmän kauniit. Osalla lapsista on todellinen syrjäytymisvaara. Yhteiskunta on polarisoitunut. On erittäin hyvin ja huonosti voivia perheitä. Jos perheellä on ongelmia, se yleensä näkyy koulussa. Olisi tärkeää, että perheitä ja lapsia voitaisiin auttaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lundell sanoo, että ei ymmärrä nykyistä käytäntöä, jossa koululta vaaditaan tukea ja osallisuutta samaan aikaan, kun se jätetään syrjään lapsen kokonaisvaltaisesta läsnäolosta. Tieto opettajien ja viranomaisten välillä ei kulje. Kaikkia muita tahoja informoidaan, mutta opettajat jätetään tietosuojakysymyksiin vedoten sen ulkopuolelle, missä apua tarvitsevan lapsen kanssa mennään. Mehän olemme joka päivä tekemisissä näiden lasten kanssa sanoo Lundell ja muistuttaa, että myös opettajilla on salassapitovelvollisuus. Miksi lasta juoksutetaan lastensuojelussa, kun koulu voisi olla lapsille se keskiö, jossa sosiaalitoimi toimisi? Kokenut opettaja näkee usein puolessa tunnissa, mikä lapsen ongelma on. Miksi tätä näkemystä ei käytetä hyväksi, Lundell ihmettelee. Lundell tiivistäisi myös esiopetuksen ja koulun välistä yhteistyötä. Päiväkodeissakin nähdään paljon asioita. Jos yhteistyö esiopetuksen ja koulun välillä olisi nykyistä joustavampaa, luokkiin sijoittelussa ei tulisi yllätyksiä. Tällaisilla yllätyksillä Lundell tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa useampia tavattoman vilkkaita lapsia sijoitetaan samalle luokalle. Luokille tulee myös niin sanottuja jokereita. He ovat oppilaita, joilla jo on havaittu yksilöllisiä erityistarpeita, mutta oppilaat eivät vielä ole saaneet erityisoppilaan statusta, koska diagnoosia ei ole ehditty tehdä. Tiivis yhteistyö ja hyvä tiedonkulku auttaisivat tässäkin, Lundell toteaa. Lundell kannustaa nuoria opettajan työhön Koulumaailmasta julkisuuteen annettu kuva saattaa saada nuoret opettajan urasta haaveilevat pohtimaan, onko opettajan työ sittenkin liian vaativaa ja stressaava. Media on kärjistänyt kuvaa kouluista. Ei täällä mitään anarkiaa ole. Meillä on maailman paras, yliopistotasoinen opettajakoulutus, joka antaa hyvät eväät opettajan työhön. Opettajan työ on myös yhteiskunnassamme arvostettua päinvastoin kuin monessa muussa maassa. Tietysti tässä työssä on omat haasteensa. Työssä tarvitaan aitoa innostusta, kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä ja sellainen luonne, että kykenee luomaan oppilaisiin ja perheisiin hyvät suhteet menettämättä auktoriteettiaan. Oppilaisiin pitää osata luoda lämmin suhde, mutta oppilaan kaveriksi opettajan ei pidä ryhtyä, Lundell sanoo. Suomalainen peruskoulu on näyttänyt voimansa Tasa-arvoista peruskoulua Lundell pitää hyvänä ja uskoo sen tulevaisuudessakin olevan suomalaisen koulujärjestelmän perusta. Olisi surullista nähdä meillä toteutuvan Kaukoidän malli, jossa oppilaat kilpailutetaan hengiltä. Toisaalta kaikkein pahin kauhuskenaario on Ruotsin malli. Siinä yksityiskoulujen ja kunnallisten koulujen väliset erot kärjistyvät todellisiksi luokkaeroiksi. Suomalainen peruskoulu on todistettavasti monin tavoin näyttänyt voimansa, joten pidetään se, Kai-Ari Lundell sanoo. Vuoden 2013 luokanopettajan ajatuksia ajankohtaisista koulua ja koulupolitiikkaa käsittelevistä aiheista voi lukea Lundellin blogista osoitteesta KUVAJAINEN 11

12 Yrittäjyyskasvatus vahvistaa sisäistä yrittäjyyttä Sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys ovat kaksi eri asiaa. Koulujen yrittäjyyskasvatus tähtää ensisijaisesti sisäisen yrittäjyyden vahvistamiseen, mutta ei sulje pois ulkoiseksi yrittäjäksi valmentautumisen mahdollisuuttakaan. Yrittäjyyskasvatus tähtää sisäisen yrittäjyyden vahvistamiseen. Se ei ole erillinen oppiaine, vaan kaikkia oppiaineita yhdistävä elinikäisen oppimisen avaintaito, jonka tulisi sisältyä kaikkiin oppiaineisiin, sanoo Oulun kaupungin laatupäällikkö Päivi Mäki, joka vastaa kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelujen toiminnan kehittämisestä ja niihin liittyvistä arvioista ja kehittämistoimenpiteistä. Tänä vuonna toteutuneen kuntaliitoksen vuoksi tehtävä on laaja ja haastava mutta samalla myös mielenkiintoinen. Kouluissa toteutettavan yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsissa ja nuorissa sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, joita tarvitaan opiskeluaikana sekä myöhemmin elämässä riippumatta siitä, työskenteleekö nuori tulevaisuudessa itsenäisenä yrittäjänä vai toisen palveluksessa. Yrittäjyyskasvatus kehittää oppilaissa yhteistyötaitoja ja vastuunottoa, auttaa tunnistamaan omia vahvuuksia ja vahvistaa oma-aloitteisuutta. Yrittäjyyskasvatuksen keinoin pyritään myös taistelemaan nuorten syrjäytymistä vastaan auttamalla nuoria löytämään oma paikkansa yhteiskunnassa. Koulut eivät ole yksin yrittäjyyskasvatushankkeen kanssa, vaan mukana on vahva verkosto eri toimijoita. Meillä Oulussa yrittäjyyskasvatusverkostossa ovat mukana muun muassa Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut ja BusinessOulu, Oulun yliopisto, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ja sitä kautta lukuisat paikalliset yritykset sekä opettajille suunnattu yrittäjyyskasvatuksen YES-palvelu. Yrittäjyyskasvatushanketta vahvistaa syksyllä Oulussa toteutettava Yrityskylä-tapahtuma, jota koordinoi Taloudellinen tiedotustoimisto TAT, Päivi Mäki kertoo. Koulutusta ja työkaluja opettajille Opettajille järjestetään jatkuvasti koulutusta ja erilaisia työkaluja ja materiaaleja yrittäjyyskasvatukseen ja yritysyhteistyöhön. Erinomainen yhteistyökumppani tässä työssä on YES-verkosto yrittäjyyskasvatuksen edistäjä Suomessa. YES:n toiminta vahvistaa valtakunnallisia opetushallituksen asettamia yrittäjyyskasvatuksen linjauksia ja tukee suomalaista yrittäjyyskasvatustyötä yhdessä yhteiskunnan muiden yrittäjyyskasvatustoimijoiden kanssa. YES järjestää tapahtumia, tilaisuuksia sekä koulutuksia alueellisesti ja kansallisesti. YES osallistuu myös opetussuunnitelmien ja strategioiden kehittämiseen ja on mukana testaamassa muun muassa Yrittäjyyskasvatuksen mittaristoa. Jokaisella mukana olevalla taholla on hankkeessa oma roolinsa. Oulussa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ovat mukana kehittämässä työelämään tutustumista (TET) yhdessä koulujen kanssa. On tärkeää, että yritykset ja julkinen sektori ovat mukana hankkeessa. Nuoret pääsevät tekemään oikeita töitä työharjoittelussa ja tutustumaan myös Yrityskylässä erilaisiin 12 KUVAJAINEN

13 Syksyllä Limingantullissa toimiva Yrityskylä on tarkoitettu kaikille Oulun seudun kouluille ja kylään odotetaan saapuvaksi yli oululaista oppilasta opettajineen, sanoo Oulun kaupungin laatupäällikkö Päivi Mäki. työpaikkoihin. Samalla he saavat kuulla vaihtoehdoista, joita eivät ehkä ole tienneet olevan olemassakaan. Nuorten mielikuvat työpaikoista ja työtehtävistä voivat olla hataria. Saattaa esimerkiksi olla hieno ajatus päästä TET-jaksolla töihin hampurilaisbaariin, jossa saa syödä hampurilaisia, vaikka pitkäkestoisena työurana se ei sitten ehkä olekaan se kaikkein todennäköisin, Päivi Mäki sanoo. Yrityskylä on hauska oppimisympäristö Oppimisympäristönä TAT:n koordinoima Yrityskylä on 6.-luokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö, joka käytännössä on osoittautunut sekä hauskaksi että opettavaiseksi. Yrityskylässä on yli 15 eri yrityksen ja julkisen palvelun toimitilat. Oppilas työskentelee Yrityskylässä omassa ammatissaan, josta hän saa palkkaa sekä toimii kuluttajana ja kansalaisena osana yhteiskuntaa. Yrityskylässä työskentelee kerrallaan noin 70 oppilasta. Maamme ensimmäinen Yrityskylä avattiin huhtikuussa 2010 Helsingissä ja siellä vieraili noin 800 lasta. Vuosi 2011 oli Yrityskylälle voimakkaan kasvun aikaa, kun toimintaan osallistui liki lasta. Lukuvuoden aikana kolmessa Yrityskylässä vieraili noin lasta. Tästä syksystä alkaen Suomessa toimii jo kuusi Yrityskylää. Itä-Suomen ja Helsingin Yrityskylien lisäksi toiminta käynnistyy Pirkanmaan, Pohjanmaan sekä Varsinais- Suomen omissa Yrityskylissä. Yrityskylä vierailee Oulussa lokakuun alusta joulukuun puoleen väliin. Opettajien koulutus järjestetään sitä ennen elo-syyskuussa. Limingantullissa toimiva Yrityskylä on tarkoitettu kaikille Oulun seudun kouluille ja kylään odotetaan saapuvaksi yli oululaista 6.-luokan oppilasta opettajineen, Päivi Mäki sanoo. Yrityskylä-päivään johdattaa opetussuunnitelmaan perustuva oppimateriaali, joka rakentuu kymmenestä oppitunnista. Materiaalin avulla oppilaat oppivat muun muassa, mitä on työ ja miten sitä haetaan sekä perehtyvät talouden ja yhteiskunnan perusteisiin. Oppituntien teemat auttavat oppilasta hahmottamaan omaa rooliaan Yrityskylässä työntekijänä ja kuluttajana. Opintokokonaisuus on kouluille maksuton. Yrittäjyyskasvatus tulee Oulussa rakentumaan jatkossa yrittäjyyskasvatuksen polkuna varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, uskoo Päivi Mäki. Yrittäjyyskasvatus vahvistaa sisäistä yrittäjyyttä, joka nuorissa näyttäytyy aktiivisena, vastuullisena suhtautumisena asioihin, kanssaihmisiin ja kaikkeen siihen, minkä kanssa ollaan tekemisissä. Se on tavoitteellista itsensä kehittämistä kaikissa elämän aikana vastaan tulevissa rooleissa. Lähteet: KUVAJAINEN 13

14 ETSIMESSÄ-sarja esittelee Seppälän Koulukuvien kuvaajia. Harrastajasta ammattikuvaajaksi Tekemällä oppii ja pätevöityy Tommi Penttinen on kameramies, jolta sujuvat niin koulukuvaukset kuin television suurten tuotantojen kuten jääkiekon MM-kisojen tai vaikkapa Tanssii Tähtien Kanssa kilpailun suorat lähetykset. Monipuolinen Penttinen on hyvä ensimerkki siitä, miten työssä voi oppia oman alansa huipuksi. Tommi Penttisen kuvaajan ura alkoi, kun hän seitsenvuotiaana sai lahjaksi järjestelmäkameran. Tai eihän pikkupoika mitään uraa ajatellut opetellessaan ensimmäisen kameransa ominaisuuksia. Lapsethan ovat luonnostaan uteliaita ja minäkin kokeilin kamerallani vaikka mitä. Aito kiinnostus on hyvä oppi-isä monessa asiassa, Penttinen tuumaa. Kun Penttinen 19-vuotiaana sai hieman ylimääräistä rahaa veronpalautuksen muodossa, oli rahoille heti tiedossa valmis sijoituskohde. Ostin pienen tv-kameran eli kevyttuotantokameran. Siitä alkoi elä- Suorissa lähetyksissä on oltava tarkkana. Mokata ei saa. 14 KUVAJAINEN

15 Tommi Penttinen kuvaa sekä urheilu- että studiotuotantoja. Vasemmalla valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Korkojen kera -ohjelmassa Jenni Pääskysaaren ja Vappu Pimiän haastateltavana. Alla jääkiekon MM-kisojen kisastudion kommentaattorit Pekka Lehtinen ja Juhani Tamminen. vän kuvan kuvaamisen opintie. Kuvailin omia juttujani ja sitten yksi kaveri pyysi häihinsä kuvaamaan. Kokemusta ja osaamista kertyi pikkuhiljaa ja puskaradio toi lisää kuvauspyyntöjä. Seuraava hankinta olikin sitten editointiohjelma, jolla saatoin editoida kuvaamaani materiaalia. Yrittäjäksi jo nuorena Tv-ura nuorelle kuvaajalle aukeni ystävän kautta. Eräs nykyinen kollegani oli seurannut tekemisiäni ja kysyi, olisinko kiinnostunut kuvaamaan JYPin pelien SMliigan maalikoosteita. Silloin kuvaaminen oli minulle vielä harrastus, mutta totta kai olin kiinnostunut. Tekemällä oppii ja erityisesti tekemistään virheistä oppii, Penttinen naurahtaa. Kuvauskeikkaa alkoi tämän jälkeen tulla sen verran paljon, että Penttinen päätti ottaa ratkaisevan askelen ja perustaa oman yrityksen. Perustin toiminimen 24-vuotiaana marraskuussa Mukana hyvää onneakin Oman yrityksen perustamisen jälkeen Penttinen sai ison kuvaussopimuksen MTV:ltä. Kuvasin Maikkarin nettiin Nivean sponsoroimaa muuttumisleikkiä kaikkiaan seitsemän vuotta. Se oli ensimmäisiä näin mittavia nettipuolen tuotantoja Suomessa. Sitä mukaa kun töiden vaatimustaso nousi, investoi Penttinen kalustoonsa, mikä osaltaan vahvisti hänen ammatti-imagoaan. Kun puhutaan tv-tuotantojen kuvaamisesta, niin täytyy myöntää, että urakehitystäni siivittämässä on ahkera alan käytännön opiskelun lisäksi ollut jonkin verran hyvää onneakin. Toisaalta myös toimintaympäristössä on tapahtunut vuosien varrella muutoksia. TV-maailmassa suurin osa työntekijöistä on nykyään free lancereita, joille tuotantoyhtiöt tarjoavat töitä. Tarjotuista töistä voi sitten buukata itselleen sopivimmat, Penttilä kertoo. Se, että pääsee buukkaamaan itselleen töitä, ei ole itsestään selvää. Edellytys työn saannille on, että kameramies hoitaa hommansa ohjaajan haluamalla tavalla. Suorissa lähetyksissä on oltava tarkkana. Mokata ei saa. Jos niin kuitenkin käy, saattaa ohjaaja panna kameramiehen omien töidensä osalta boikottiin Ohjaajalla on niin suuri valta, että yhdestä mokasta kuvaajan koko ura saattaa sukeltaa, Penttinen kertoo. Tommi Penttinen on tähän asti ollut ohjaajien suosiossa ja niinpä hän on päässyt kuvaamaan jääkiekon MM-kisojen lisäksi useita muitakin urheilutuotantoja kuten Jukolan viestiä, Levin Maailman Cupia ja Karjala-turnausta. Studiotuotannoista tunnetuimpia Penttisen kuvaamia lienevät Putous, Korkojen kera, Tanssii Tähtien Kanssa, Hyvät ja huonot uutiset sekä Sokkokokki ja Leijonan luola. Tässä työssä upeaa on sen vaihtelevuus Penttinen sanoo. Hän kertoo esimerkin työviikosta, joka alkoi maailmanluokan urheilutapahtuman kuvaamisella, jatkui seuraavana päivänä kilometrin syvyydessä maan uumenissa Oriveden kultakaivoksessa, mistä matka seuraavana päivänä jatkui 40 lapsen päiväkodin päiväkotikuvauksiin ja sieltä edelleen Putouksen studiokuvauksiin. Työ vaatii hyvää kuntoa Jotta kuvaajan työtä jaksaa, pitää sekä henkisen että fyysisen kunnon olla kohdallaan. Koulukuvauksiin lähden mukanani farmariautollinen kameroita ja muuta tarvittavaa kalustoa. Siinä on oma hommansa, kun painavia tavaroita kantaa vaikkapa koulun kolmanteen kerrokseen. Tv-tuotannoissa meillä on yleensä kaksi rekkaa, joista toinen puretaan kuvauspaikalla ja toinen sananmukaisesti leviää tv-ohjaamoksi. Kuvaajilla ei ole assistentteja tekemässä sitä kaikkein raskainta työtä, vaan me teemme hommat itse. Jukolan viestissä vedimme 30 kilometriä kaapelia maastoon käsin. Se oli aika rankkaa. Yleensä tv-kuvaus menee niin, että ensin rakennetaan, sitten harjoitellaan, sitten kuvataan ja sitten puretaan. Kaiken tämän jälkeen ajetaan vielä kotiin usein satoja kilometrejä. Ajan vuodessa kilometriä eivätkä tunnin työpäivät ole mitenkään poikkeuksellisia, kertoo Penttinen tv-kuvaajan arjesta. Vaikka tv-kuvaajan työ on vaativaa, on Penttinen erittäin tyytyväinen uravalintaansa. Pidän tämän työn monipuolisuudesta. Välillä ollaan studiossa, välillä ulkona urheilukentillä tai maastossa ja kun yritysvideoita tehdään, pääsee vaikka mihin. Koulukuvaukset tarjoavat mahdollisuuden työskennellä lasten ja nuorten kanssa. Pidän lasten kuvaamisesta. Lapset ovat kivoja ja heidän parissaan työskentely on omalla tavallaan hyvin antoisaa, toteaa tänä syksynä ensi kertaa isäksi tuleva Tommi Penttinen. KUVAJAINEN 15

16 Valtakunnallinen palvelunumeromme Tarjouspyynnöt ja esittelyt kouluille Myyntijohtaja Jari Lintala puh Myyntipäällikkö Antti Hynninen pääkaupunkiseutu ja Etelä-Suomi puh Myyntipäällikkö Harri Hannula muu Suomi puh

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

JOPO VUOSIKELLO

JOPO VUOSIKELLO Marraskuu -Suunnitelmat jatkoopiskelupaikoista -Opintovierailut/tutustumiset - 2.leirikoulu Lokakuu -1.työpaikkaopiskelu -syysloma Oppimissuunnitelman laadinta (huoltaja mukana), -TAVOITTEET! Syyskuu -Ensimmäisten

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

ASKELMERKKI. suoritettu. - Koulunkäynnin intensiivinen tuki

ASKELMERKKI. suoritettu.  - Koulunkäynnin intensiivinen tuki ASKELMERKKI suoritettu - Koulunkäynnin intensiivinen tuki www.askelmerkki.fi suoritettu - Koulunkäynnin intensiivinen tuki Jokaisesta koulusta löytyy oppilaita, joilla on suuria vaikeuksia koulun läpäisemisessä.

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus muodostuu opettajien koulutuksesta,

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52 VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET Kyselyyn vastanneita 52 Varhaiskasvatuksen vasukysely huoltajille Mitkä arvot ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. Yrityskylä on pienoiskaupunki, jossa on vähintään 15 eri yrityksen ja

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen Kota- hanke Kohdennetun tuen antaminen 1 Joustava yksilöllisen llisen oppimisen pienryhmä Toiminnan tavoitteena on: Lähikouluperiaatteen turvaaminen/säilytt ilyttäminen ja soveltaminen Torkinmäen koululle

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Tanja Liimatainen 1. SEIKKAILUKASVATUS Seikkailukasvatus tähtää ihmisenä kehittymiseen Seikkailukasvatuksella tarkoitetaan seikkailullisia aktiviteetteja

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan keinoin Mitä ajattelet ja sanot minusta, sitä luulet minusta; sinä olet sellainen minulle miten minut näet. Usko kuitenkin, että mitä

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä LAUKAAN KUNTA Varhaiskasvatussuunnitelma Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä Prosessin aloitus varhaiskasvatuksen johtoryhmässä helmikuussa 2016 Vasu-työryhmän perustaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k Huoltajapalautekysely_suruen (0) Iivisniemen koulu k 0 0..0 Osa-alueiden keskiarvot,,,,,8,7,8,,,,,,,,, Kaikki Osa-alueiden keskiarvot,,,,,,,,,,8,8,7,,,, Kaikki Johtaminen. Koulun rehtori johtaa kasvatus-

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

VASU17- Kainuu ja Kajaani. Sirpa Kemppainen Varhaiskasvatuksen johtaja Kajaani Kaukametsä opisto

VASU17- Kainuu ja Kajaani. Sirpa Kemppainen Varhaiskasvatuksen johtaja Kajaani Kaukametsä opisto VASU17- Kainuu ja Kajaani Sirpa Kemppainen Varhaiskasvatuksen johtaja Kajaani 8.11.2016 Kaukametsä opisto Johtoryhmä mukana Vasu17- luonnoksen työstämisessä OPH:n tilaisuuksissa Ohjausryhmän perustaminen

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Jokaiselle lapselle tulee olla tarjolla jokaisen hoitojakson aikana monipuolista, sopivan haastavaa ja mielekästä toimintaa.

Jokaiselle lapselle tulee olla tarjolla jokaisen hoitojakson aikana monipuolista, sopivan haastavaa ja mielekästä toimintaa. YKSILÖLLISYYS LAPSELLA ON OIKEUS MONIPUOLISEEN TOIMINTAAN/OPPIMISEEN (VARHAISKASVATUSLAKI) MITÄ ON ESIOPETUS? Esiopetus on myös sosiaalisten taitojen opettelua, ei pelkästään kirjatehtäviä. Eli esiopetusta

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Arviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari

Arviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari Arviointikeskustelut 29.10.2016 Arviointi Elisa Puoskari Arviointikeskustelu Oppilas on oman oppimisensa, opettaja opettamisen ja huoltaja vanhemmuuden asiantuntija, ja keskustelutilanteessa he jakavat

Lisätiedot

Nuorisohankkeet - tulevan sukupolven kasvattaminen työelämään

Nuorisohankkeet - tulevan sukupolven kasvattaminen työelämään Nuorisohankkeet - tulevan sukupolven kasvattaminen työelämään Case: HOK-Elanto Ennakointikamari 18.4.2013 Antero Levänen Nuoret oikeille urille! Junnut Jeesaa Hankkeessa mukana olevat nuoret auttavat senioreita

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Joku hajatelma, lausahdus tähän etusivulle. Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Yhdessä käsikkäin samaan suuntaan matkaamme, elämän pienillä poluilla. Tervetuloa

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot