KuvaSeppälä-yhtiöiden sidosryhmälehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KuvaSeppälä-yhtiöiden sidosryhmälehti 2 2013"

Transkriptio

1 KuvaSeppälä-yhtiöiden sidosryhmälehti LUKEMISTA OPETTAJILLE Haavi-Heikki ojentaa auttavan kätensä - eikä päästä irti s. 4 Vuoden 2013 luokanopettaja kannustaa nuoria opettajan työhön s. 10 Esikoulu meni metsään s. 8 Viialan koulussa vallitsee epäitsekäs ilmapiiri s. 6

2 Pääkirjoitus Yrittäjyyden haasteet Nykynuoret kohtaavat aivan erilaisia ammatinvalinnan haasteita kuin suuret ikäluokat aikanaan. Ennen opintie oli yksinkertainen ja ammatinvalintakin tehtiin periaatteessa jo yksitoistavuotiaana. Kansakoulun neljänneltä luokalla mentiin joko oppikouluun tai ammattikouluun, mikä paljolti määritti tulevaisuutta. Osasta nuoria tuli yrittäjiä, vaikka tuolloin ei yrittäjyyttä vielä pidetty ammattina, johon pitäisi erityisesti valmentautua. Eri alojen yrittäjiksi ajauduttiin usein sattumien ja omien mielenkiinnon kohteiden kautta, mutta myös, koska halu tehdä jotakin omaa ja kantaa kaikesta tekemästään vastuu, oli tulenpalava. Kaikki eivät yrittäjyydessään onnistuneet, mutta menestystarinoitakin riittää pienistä perheyrityksistä pörssiyhtiöihin. Olen kuullut, että kovin moni nuori ei nykyään halua yrittäjäksi. Yrityksille ei löydy jatkajia, eikä uusia yrityksiä synny. Se on huolestuttavaa, mutta osin ymmärrettävää. Starttirahat ja muut kannustimet eivät riitä, jos kukaan ei sparraa, neuvo ja opasta, miten yrittäjyyden mekanismit nyky-yhteiskunnassa käytännössä toimivat. Vaikka töitä olisi paljon ja tekeminen kivaa, se ei riitä, jos nuoren yrittäjän menot ovat tuloja suuremmat. On suurenmoista, että yrittäjyyskasvatuksesta on tullut osa koulujen toimintaa ja että yritykset ja muut tahot ovat lähteneet hankkeeseen mukaan, kuten tässä Kuvajaisessa kerrotaan (sivu 12). Kaikista nuorista ei tulevaisuudessakaan tule yrittäjiä, eikä se ole tarkoituskaan. Koulussa annettava yrittäjyyskasvatus antaa kuitenkin lapsille ja nuorille hyviä eväitä elämää varten ja osoittaa, miten hienosti peruskoulu tässäkin suhteessa hoitaa tehtäväänsä. Heikki Seppälä toimitusjohtaja, päätoimittaja Kuvajainen Julkaisija KuvaSeppälä-yhtiöt Oy Vasaratie 2, Vaasa, puh Päätoimittaja Heikki Seppälä Toimitusneuvosto Samuli Seppälä, Jari Lintala, Krister Löfroth, Milla Anttila, Martti Anttila KANNEN KUVA Tommi Penttinen Jämsä-Jukolan 2013 K-pisteeltä Toimitus ja taitto Viestintätoimisto Elettaria Kirjapaino Viestipaino Oy, Tampere Lehden tilaukset, osoitteenmuutokset ja palaute toimitukselle osoitteeseen Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa KUVAJAINEN

3 Oma koulutusohjelma kuvaajille Seppälän Koulukuvilla on oma koulutusohjelma uusille koulukuvaajille. Tosin keväällä alkaneella ja syksyyn jatkuvalla tämän vuotisella kurssilla oli vain kolme opiskelijaa. Kaikki muut Seppälän noin 60 kuvaajaa ovat suorittaneet kurssin aiemmin ja he ovat kuvanneet kouluja ja päiväkoteja jo vuosia. Kuvaajat viihtyvät meillä, joten vaihtuvuus on vähäistä, sanoo kuvaajien koulutuksesta vastaava kuvauspäällikkö Krister Löfroth. Koulutamme itse omat kuvaajamme, koska Suomessa ei ole mahdollista opiskella valokuvausta koulukuvaukseen painottuen. Jokainen kuvaajamme käy läpi koulutusohjelmamme, vaikka hänellä olisi esimerkiksi muotokuvaajan tai lehtikuvaajan koulutus entuudestaan. Kuvaajiksi valitsemme henkilöitä, jotka viihtyvät lasten ja nuorten kanssa. Heiltä vaaditaan ehdotonta luotettavuutta ja nuhteettomuutta. Lasten kanssa työskentely on luovaa ja hauskaa, mutta myös hyvin vastuullista, joten motivaation ja moraalin on oltava kohdallaan. Nopeissa kohtaamisissa kuvaajan tulee osata luoda sellainen sosiaalinen ilmapiiri, jossa otetaan hyviä kuvia. Teknisen puolen koulukuvaamisesta voi oppia periaatteessa kuka vain, mutta koulukuvaajalta edellyttämiämme ihmissuhdetaitoja ei oikein pysty opettamaan, ellei henkilöllä ole tähän työhön sopivaa luonnetta ja asennetta. Entä millainen on hyvä muotokuva? Hyvässä muotokuvassa aivan ehdottomasti tärkeintä on aina mallin ilme ja olemus, Löfroth painottaa. Vaikka kuvan tekninen laatu olisi miten hyvä, mutta mallin ilme ja olemus eivät vastaa todellisuutta, kuvaa ei voi sanoa hyväksi. Kurssilaiset opettajineen. Kaisa Paulamäki valkoisessa paidassa. Muut myötäpäivään ovat Pauliina Koskela, kurssin vetäjä Krister Löfroth sekä Pekka Pohjanheimo, Jani Snellman ja Matti Sampela. KUVAJAINEN 3

4 Haavi-Heikki ojentaa auttavan kätensä eikä päästä irti Vaasan ammattiopiston tekniikan yksikössä aloitettiin tämän vuoden alussa projekti, jonka tarkoituksena on konkreettisesti auttaa sellaisia opiskelijoilta, joilta opinnot ovat jäämässä kesken ja joilla siksi on syrjäytymisvaara. Projekti sai nimekseen Haavi-Heikki. 4 KUVAJAINEN Vaasan ammattiopiston tekniikan yksikön erityisopettaja Heikki Sippola on nyt Haavi-Heikki.

5 Minulle on sanottu, että jos pelastan yhdenkin nuoren, olen palkkani ansainnut. Heikki Sippola tekee tiivistä yhteistyötä ammattiopiston kuraattori Riikka Koivulan kanssa. Haavi-Heikki ei ideana ole vaasalainen keksintö. Vastaavaa on tiettävästi toteutettu ainakin Vantaalla vuonna Vaasassa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten palauttaminen ammattiopintojen pariin käynnistettiin vuoden alussa. Haavi-Heikki-projektia ja -toimintamalleja kehittämään nimitettiin Vaasan ammattiopiston tekniikan yksikön erityisopettaja Heikki Sippola. Rahat hankkeen toteuttamiselle lohkaistiin ammattiopiston saamista tuloksellisuusrahoista. Kuraattori Haavi-Heikin työparina Siinä missä kuraattorit ratkovat oppilaiden arjen ongelmia koulussa, Haavi- Heikki lähtee tarpeen niin vaatiessa kenttätyöhön ja hakee nuoren vaikka kotoa kouluun. Sippola tekee tiivistä yhteistyötä ammattiopiston kuraattori Riikka Koivulan kanssa, jonka kautta toimeksiannot Haavi-Heikille käytännössä tulevatkin. Tärkeää on, että syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta ei syyllistetä. Jatkuva myöhästely ja poissaolot ovat aina seurausta jostakin. Monet asiat vaikuttavat siihen, että kouluun ei jakseta lähteä ja kun on muutaman viikon ollut poissa, kynnys palata kouluun kasvaa, Sippola sanoo. Raha- ja rakkaussurujen ja muiden arkipäivän murheiden paineessa nuoret vielä selviytyvät, mutta jos päihteet astuvat näyttäväsi kuvaan mukaan, tarvitaan ulkopuolista apua. Positiivinen suhtautuminen kannabikseen on huolestuttavaa. Joillekin se on kaljaa mieluisempi vaihtoehto. Yleistää ei tietenkään pidä, mutta huumeiden lisääntynyt käyttö näkyy tässä työssä. Samoin vanhempien paha olo, työttömyys ja mielenterveysongelmat, jotka heijastuvat nuoriin. Sellaisessa tilanteessa tarvitaan joku vakaa, turvallinen aikuinen, joka ei jätä, eikä petä. Haavi-Heikin työssä Sippola on kokenut, miten sulkeutunut, ahdistunut tai jopa aggressiivinen nuori on kohdannut aikuisen, joka aidosti välittää. Kun ongelmien vyyhtiä on alettu yhdessä keriä auki, auttajan kuulemat tarinat ovat olleet koskettavia, osin järkyttäviäkin. Olen yllättynyt, miten avoimesti nuoret kertovat aivan tuntemattomalle ihmiselle niinkin henkilökohtaisia ja luottamuksellisia asioita elämästään. Sitä, millaisia tarinoita Sippola on kuullut, häneltä on turha kysyä. Hän ei kerro niitä edes anonyymisti, sillä nuorten pahoinvoinnin syillä ei herkutella. Monella nuorella on kova halu saada elämänsä raiteilleen, mutta ei kykyä yksin mennä elämässä eteenpäin. Jos nuori sanoo minulle, että koulu ei huvita, käännän keskustelun yhteiseksi pohdinnaksi siitä, mikä olisi se uusi ovi, jonka nuori voisi avata. Ja kyllähän niitä löytyy. Vaikka Haavi-Heikki menee tarvittaessa nuoren luo, ei hän väkisin ketään kouluun raahaa. Saatan soittaa nuorelle hyvinkin myöhään illalla ja sopia, että tulen sitten aamulla, mennään yhdessä kouluun. Tätä ennen on voitu tavata ja keskustella montakin kertaa. Joskus se yhdessä kouluun meneminen onnistuu, joskus ei. Sippolan mukaan Haavi-Heikki-projektin avulla haetaan toimintamalleja, joilla nuoria pystytään parhaiten auttamaan. Syyslukukauden 2013 alkaessa hän pääsee työskentelemään ensimmäistä vuottaan ammattiopistossa opiskelevien kanssa. Olen mukana ja läsnä heti opintojen alkumetreiltä lähtien. Se on hyvä asia. Pyrin myös luomaan oppilaiden keskuuteen kavereista välittävän ilmapiirin. Sellaisen, että kukaan ei kaveripiirissä jäisi ulkopuoliseksi ja yksin, Sippola sanoo. Tärkeää on, että syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta ei syyllistetä. Työn tarpeellisuus itsestään selvää Entä millaisia näyttöjä Haavi-Heikki-projektista ensimmäisen lukukauden aikana on saatu? Käytännön kenttätyötä tekevänä Sippola jää miettimään, kenelle työn tuloksia pitäisi esitellä ja millä tavalla. Emme me kuraattorin kanssa jää pohtimaan, millä osoitamme tämän projektin tarpeellisuuden. Se on itsestään selvää. Tilanne on monella tavalla niin käsiin räjähtänyt, että pitäisi riittää, kun saamme syrjäytymisvaarassa olevat opiskelijat takaisin kouluun ja heidän elämänsä jonkinlaiseen kuosiin. Siinä meillä on pitkä tie kuljettavanamme. Vaikka Heikki Sippolalla on takanaan pitkä ura ja paljon ammatillisena erityisopettajana ja nyt Haavi-Heikkinä saatua kokemusta, hän sanoo tiukasti, että miksikään matkasaarnaajaksi ja aiheesta luennoijaksi hänestä ei ole. Nykyinen työ nuorten parissa on tärkeämpää. Jokainen nuorille heidän vaikeassa elämäntilanteessaan ojennettu käsi on tarpeen. Minulle on sanottu, että jos pelastan yhdenkin nuoren, olen palkkani ansainnut, toteaa Sippola, jonka tukemana paljon useampi kuin yksi nuori on jo pelastettu. Toivon, että Haavi-Heikki ei jää projektiksi, vaan siitä tulee pysyvät toimintamalli Vaasaan. KUVAJAINEN 5

6 Viialan koulussa vallitsee epäitsekäs ilmapiiri Kun noin puolet koulun oppilaista on erityisen tuen oppilaita, rehtorilta vaaditaan paljon, jotta paketti saadaan pysymään kasassa. Viialan koulun rehtori Pekka Haaja tarjoaa yhdeksi ratkaisuksi inklusiivista opetusta, systeemiälykästä organisaatiota, jaettua johtajuutta ja henkilökunnalta hyvää asennetta ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Viialan koulu on yhtenäinen peruskoulu, jossa opiskelee luokat 0-9; yleisopetuksen luokat E-6 ja pienryhmät E-9. Oppilaita koulussa oli kevätlukukaudella noin 240. Koulun erityisen tuen oppilailla saattaa olla esimerkiksi kuulo- tai näkövamma, kielen kehityksen erityisvaikeus tai kommunikaatioongelma. Rehtori Pekka Haaja sanoo kannattavansa inklusiivista opetusmallia, mikä tarkoittaa, että opetusryhmässä voi olla monenlaisia lapsia. Olemme Viialan koulussa kulkeneet tähän suuntaan jo varsin pitkään. Talossa on yleisopetuksen ryhmiä ja niiden rinnalla erityisen tuen pienryhmiä. Nämä ryhmät sijoitamme talossa fyysisesti mahdollisimman lähelle toisiaan. Pyrimme siihen, että rinnakkaisluokat tekisivät mahdollisimman paljon yhteistyötä, Pekka Haaja kertoo. Jotta tämä olisi mahdollista, on koulussa 23 kouluavustajaa, joita Kouvolassa kutsutaan koulunkäynnin ohjaajiksi. 6 KUVAJAINEN Inklusiivinen opetusmalli toimii hyvin Pekka Haajan kokemus on, että inklusiivinen opetusmalli toimii hyvin. En näe hyvänä eriyttää jyrkästi erilaisia lapsia toisistaan. Inklusiivinen oppimisympäristö antaa yksilöllistä tukea kaikille oppilaille, mikä on loistava asia. Tavallisetkin oppilaat ovat jossain aineissa hyviä ja tarvitsevat jossain vähän tukea ja toisaalta erityisluokkalaisella on paljon vahvuuksia ja lahjakkuutta, mikä pitää huomioida opetuksessa. Inklusiivisessa ryhmässä kaikki oppilaat hyötyvät joustavasta pedagogisesta tuesta. Inklusiivinen opetus vaatii toimiakseen riittävät resurssit, aikuisilta hyvän asenteen ja yhteisen näkemyksen lapsen oikeudesta ja tuesta. Keskeistä on oppimisympäristöön liittyvä arvomaailma ja halu ratkaista oppimiseen liittyviä haasteita yhdessä toisten aikuisten kanssa. Meillä on hyvin matala kynnys puuttua kaikkeen kiusaamiseen. Vastuu tästä on kaikilla koulun aikuisilla. Ongelmat eivät pääse kasvamaan kovin isoiksi, kun niihin puututaan alusta asti tiukasti. Meillä on talossa paljon lapsia, joilla on oman toiminnan ohjaamisessa haastetta, mikä voi näkyä levottomuutena, hahmottamisvaikeutena tai tarkkaamattomuutena. Kielen kehityksen vaikeus korreloi tyypillisesti siten, että kun ei ole sanoja, tulee pientä välituntinahinointia. Silloin aikuisten läsnäolo ja puuttuminen on tärkeää. Pekka Haaja uskoo, että työhyvinvointi on henkilökunnan jaksamisen kannalta ensisijaisen tärkeää. Kun työhyvinvointi ja yhteisöllisyys ovat kohtuullisen vahvoja, se näkyy luokissa ja heijastuu lasten hyvinvointiin. Mitä paremmin aikuiset voivat sitä paremmin voivat myös lapset. Meillä on yleensä hyvin epäitsekäs ja positiivinen työskentelyilmapiiri. Sellaiset opettajat ja ohjaajat, jotka haluavat päästä helpolla, eivät hakeudu tähän kouluun. Meillä myös rekrytoinnin rima on varsin korkealla. Jos opettaja haluaa tehdä asioita yksin tai kovin eri tavalla kuin muut,

7 Rehtori Pekka Haaja uskoo, että työhyvinvointi on henkilökunnan jaksamisen kannalta ensisijaisen tärkeää. täällä voi olla hankala työskennellä, Pekka Haaja arvioi. Systeemiälykäs organisaatio ja jaettu johtajuus Viialan koulu tavoittelee systeemiälykkään organisaation toimintaperiaatetta, joka tarkoittaa muun muassa sitä, että ihmiset ovat sitoutuneita tekemään töitä hyvällä asenteella. Meillä tätä työtä tehdään suurella sydämellä, mikä on koko organisaation vahvuus, Haaja kiittää koulunsa henkilökuntaa. Hän uskoo matalaan organisaatioon ja jaettuun johtajuuteen ja on toteuttanut sen omassa koulussaan toimivaksi ja innovatiiviseksi tavaksi toimia. Mutta sen eteen tulee tehdä jatkuvasti töitä ja se kuinka, hyvin siinä onnistumme, vaihtelee. Tavoitteet ovat kuitenkin korkealla. Systeemiälykkääseen organisaatioon kuuluu myös työtovereiden tukeminen, innostavan työskentelykulttuurin luominen ja uusien ratkaisujen hakeminen yhdessä toisten kanssa. Hyvän idean voi keksiä kuka Systeemiälykkääseen organisaatioon kuuluu myös työtovereiden tukeminen, innostavan työskentelykulttuurin luominen ja uusien ratkaisujen hakeminen yhdessä toisten kanssa. tahansa riippumatta koulutuksesta tai tittelistä, Haaja sanoo. Rehtorin lisäksi meillä on apulaisrehtori ja johtoryhmä. Kaikki koulun työntekijät kuuluvat tiimeihin, joita on kaikkiaan viisi. Johtoryhmä kokoontuu joka toinen viikko, samoin tiimit. Ideat, ajatukset ja tieto siirtyvät johtoryhmän ja tiimien välillä ja koko organisaatio on mukana kehittämässä toimintaa. Jaettu johtajuus toimii käytännössä hyvin, kun sille annetaan toimintaedellytykset. Tiimien lisäksi meillä on muitakin foorumeita, joissa tuetaan työntekijän ammatillista osaamista. Pekka Haaja on työskennellyt Viialan koulussa parikymmentä vuotta, joista viimeiset viisi rehtorina. Koulun yksi tärkeä tehtävä on valaa oppilaisiin uskoa, että heistä tulee jotakin, että he pärjäävät ja tulevat hyväksytyiksi omana itsenään tässä elämässä. Tätä elämänuskoa Pekka Haaja eittämättä on pätevä koulunsa oppilaisiin valamaan. Hänellä on kasvatustieteen ja eritysopetuksen lisäksi tutkinnot terveydenhuollosta ja sosiaalipuolelta. KUVAJAINEN 7

8 Esikoulu me Se, että päiväkoti Amandassa toimii luontoesiopetusryhmä, on kiittäminen päiväkodin johtaja Merja Hietalan tarmokasta asian eteenpäin viemistä. Vaikka näyttöä toimivista luontoesiopetusryhmistä maassamme jo oli, Mäntsälän kunnan päättäjien oli hetki sulateltava ideaa, ennen kuin lupa ja rahoitus hankkeen toteuttamiseksi saatiin. Lastentarhanopettaja Tuula Okko-Pajula (vas.), Aleksi ja päivähoitaja Sirpa Leinonen sekä Lotta (vas.) Marianne, Kalle ja Vanessa viihtyvät metsässä. Mäntsälän päiväkoti Amandan 14 lapsen esikouluryhmä menee metsään joka aamu koko päiväksi ympäri vuoden. Luonnon helmassa lapset oppivat samat asiat kuin muutkin ikätoverinsa esikoulussa, mutta ehkä vähän hauskemmalla tavalla. Elokuussa 2012 päiväkodin esikoululaisista muodostettiin luontoesiopetusryhmä. Tällaisen ryhmän vetäjiksi soveltuvat päiväkodin henkilökunnasta ne, jotka lukeutuvat ulkoilmaihmisiksi. Merja Hietala tiesi, että päiväkodin henkilökunnasta on helppo löytää henkilöitä, joille kokopäivätyö ulkona sopii, sanoo luontoesiopetusryhmän vetäjä, lastentarhanopettaja Tuula Okko-Pajula. Kun tieto luontoesiopetusryhmän toiminnasta tavoitti lasten vanhemmat, ei ryhmän kokoaminen ollut mitenkään vaikeaa. Tämän syksyn luontoesiopetusryhmään tulijoita olisikin jo ollut paljon enemmän kuin voitiin ottaa. Metsässä päivittäin viisi tuntia Amandan luontoesiopetusryhmä kokoontuu päiväkodin tiloihin aamupalalle, minkä jälkeen lähdetään läheiseen metsään kahden ohjaajan kanssa. Metsässä ryhmän tukikohtana on avotulella lämmitettävä kota. Esiopetus ja ruokailu tapahtuvat pääsääntöisesti ulkona. Ruoka metsään tuodaan maitorattailla päiväkodin keittiöstä, mistä saadaan myös lämmintä vettä käsienpesua varten. Vessa-asiat hoituvat kompostoivassa käymälässä, joka on monelle vesivessaan tottuneelle lapselle uusi kokemus. Päiväunia esikoululaiset eivät nuku, vaan ulkoilu jatkuu ruokailun jälkeen aina kello 14:ään, jolloin ryhmä palaa päiväkotiin. Pääsääntöisesti olemme metsässä päivittäin viisi tuntia. Täältä käymme retkillä muissa metsissä ja erilaisissa kulttuuritapahtumissa. Näille lapsille sää on pukeutumiskysymys. Vain poikkeuksellisen kovilla pakkasilla tai kaatosateella lyhennämme ulkona oloa, kertoo Tuula Okko-Pajula. Ulkoilijoille uni ja ruoka maittavat Jos jonkun lapsen vanhempi luontoesiopetusryhmää perustettaessa epäilikin, miten lapset met- Kota on luontoesiopetusryhmän tukikohta metsässä. 8 KUVAJAINEN

9 ni metsään sässä pärjäävät, ovat epäilyt ajan myötä karisseet. Vilkkaille lapsille luontoesiopetusryhmä sopii hyvin, sillä täällä liikutaan paljon. Ryhmän lapsille sekä uni että ruoka maittavat, Tuula Okko-Pajula kertoo. Ryhmä sopii periaatteessa kaikille, myös erityisen tuen oppilaille. Jos lapsella kuitenkin on taipumusta karkailla tai hänellä on vaikea liikuntaeste, tilanne on luonnollisesti arvioitava tällaisessa tapauksessa erikseen. Tuula Okko-Pajula uskoo, että luontoesiopetusryhmän lapsilla on matalampi stressitaso kuin niillä lapsilla, jotka viettävät paljon aikaa sisätiloissa. Ja kunnallekin tämä on taloudellisesti edullinen tapa järjestää esiopetus, koska tilat toiminnalle tarjoaa metsä. Vaikka luontoesiopetusryhmä on poikkeuksellisen paljon ulkona, esiopetuksen tasosta tai sisällöstä ei tingitä. Kielellisen ja matemaattisen alueen tehtäviä suoritetaan paljon ulkona. Kodassa voimme piirtää ja tehdä kynäpaperitehtäviä kirjoitusalustojen avulla. Vaikka olemme ulkona, meidänkin ryhmässämme rauhoitutaan ja opitaan keskittymään, kuten muissakin ryhmissä, Tuula Okko-Pajula vakuuttaa. Case Forest -pedagogiikkaa Amandan luontoesiopetusryhmä noudattaa Case Forest -pedagogiikkaa, joka on lasten omiin kysymyksiin perustuva motivoiva ja innostava oppimismenetelmä. Siinä oppimisprosessi etenee ohjatusti yhdessä tutkien, pohtien ja ihmetellen. Lapset oppivat monipuolisesti ja saavuttavat samalla useamman oppiaineen tavoitteita. On hauskaa, kun asioita tehdään pitkäkestoisesti ja perusteellisesti. Viime keväänä muun muassa etsimme vastausta sille, mikä on kääpä. Siitä riitti luontohavaintoja ja pohdintaa pitkäksi aikaa. Ennen muuta ryhmän lapset oppivat liikkumaan luonnossa pelottomasti koko ajan ympäristöään havainnoiden. Viljo (vas.) ja Aleksi kiipeävät ketterästi puuhun. Pihla ja Aleksi tietävät, että leikki metsässä syntyy ilman kalliita välineitäkin. Kaupungissa syntyneiden ja kasvaneiden lasten kosketus luontoon voi rajoittua kerrostalopihan leikkikenttään. Näille lapsille Suomen upea luonto saattaa jäädä varsin etäiseksi, mikä on tietysti sääli, kun ajattelee, millaisia elämyksiä luonnossa liikkuminen ihmiselle antaa. Tuula Okko-Pajula uskoo, että Amandan luontoesiopetusryhmän kaltainen esiopetustoiminta lisääntyy pikkuhiljaa maassamme. Luontoesiopetusryhmä kun on yksi hieno tapa rakentaa elävä yhteys luonnon ja lasten välille. Reippaat esikoululaiset Siiri ja Marianne. KUVAJAINEN 9

10 Vuoden 2013 luokanopettaja kannustaa nuoria opettajan työhön 10 KUVAJAINEN

11 Luokanopettajaliiton hallitus on valinnut Vuoden 2013 luokanopettajaksi luokanopettaja Kai-Ari Lundellin, joka on työskennellyt luokanopettajana Vantaalla 33 vuotta. Kävimme kysymässä Lundellilta, miten koulumaailma on vuosikymmenten mittaan muuttunut. Koulumaailmassa kuohuu, ainakin mikäli uskomme mediaa. On väkivaltaa, sekasortoa ja koulukiusaamista. Meno on viime vuosina muuttunut paikoin aivan hallitsemattomaksi. Näin väitetään, mutta luokanopettaja Kai-Ari Lundell ei moista allekirjoita. Päinvastoin kuin luullaan, kiusaaminen ja väkivalta ovat vuosien mittaan vähentyneet, Lundell väittää. Näistä asioista keskustellaan nyt paljon ja se on luonut mielikuvaa kiusaamisen lisääntymisestä. Tosiasiassa pihalla ei nykyään enää tapella, kuten menneinä vuosikymmeninä ja kaikenlainen jengiytyminenkin on vähentynyt. Vastaavasti pihoilla ei enää leikitä porukalla, eikä urheilukentilläkään näe lasten omatoimisia joukkuepelejä. Me-henki on saanut väistyä. Oppilaiden yksilöllisyys on korostunut. Omassa opetuksessani otankin tämän huomioon muun muassa siten, että olen lisännyt ryhmätöiden määrää. Se opettaa lapsia toimimaan ryhmässä ja ottamaan muut huomioon, Lundell kertoo. Merkittävimpänä muutoksena koulumaailmassa viimeisten yli 30 vuoden aikana näen ryhmäkokojen pienentymisen. Vantaalla ryhmäkokojen pieneneminen johtuu ryhmäkokotuesta, jota saavat kunnat, joissa on isoja opetusryhmiä. Raha on korvamerkittyä, joten se myös käytetään siihen, mihin se on osoitettu. Lähiö kuin pikkukaupunki Noin 400 oppilaan Pähkinärinteen koulussa 29 vuotta opettanut Lundell sanoo mielellään korostavansa sitä, että on lähiökoulun opettaja ja siinä tehtävässä varsin tyytyväinen. Hänen mukaansa lähiöitä kohtaan tunnetaan usein turhia ennakkoluuloja. Lähiö on kuin pikkukaupunki. Koulu, koti ja harrastukset ovat lähellä. Monelle on yllätys, että lasten keskuudessa tehty onnellisuusmittaus osoitti, että lähiö on pikkukaupungin jälkeen lapsille mieluisin kasvuympäristö. Kolmannella sijalla ovat isot kaupungit ja vasta neljännellä sijalla on idyllinen maaseutu. Lähiössä kaveritkin ovat lähellä. Perheiden ongelmat näkyvät koulussa Ei Pähkinärinteen koulu toki mikään poikkeuksellinen onnela ole. Luokanopettaja kohtaa työssään arjen monet kasvot, myös ne vähemmän kauniit. Osalla lapsista on todellinen syrjäytymisvaara. Yhteiskunta on polarisoitunut. On erittäin hyvin ja huonosti voivia perheitä. Jos perheellä on ongelmia, se yleensä näkyy koulussa. Olisi tärkeää, että perheitä ja lapsia voitaisiin auttaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lundell sanoo, että ei ymmärrä nykyistä käytäntöä, jossa koululta vaaditaan tukea ja osallisuutta samaan aikaan, kun se jätetään syrjään lapsen kokonaisvaltaisesta läsnäolosta. Tieto opettajien ja viranomaisten välillä ei kulje. Kaikkia muita tahoja informoidaan, mutta opettajat jätetään tietosuojakysymyksiin vedoten sen ulkopuolelle, missä apua tarvitsevan lapsen kanssa mennään. Mehän olemme joka päivä tekemisissä näiden lasten kanssa sanoo Lundell ja muistuttaa, että myös opettajilla on salassapitovelvollisuus. Miksi lasta juoksutetaan lastensuojelussa, kun koulu voisi olla lapsille se keskiö, jossa sosiaalitoimi toimisi? Kokenut opettaja näkee usein puolessa tunnissa, mikä lapsen ongelma on. Miksi tätä näkemystä ei käytetä hyväksi, Lundell ihmettelee. Lundell tiivistäisi myös esiopetuksen ja koulun välistä yhteistyötä. Päiväkodeissakin nähdään paljon asioita. Jos yhteistyö esiopetuksen ja koulun välillä olisi nykyistä joustavampaa, luokkiin sijoittelussa ei tulisi yllätyksiä. Tällaisilla yllätyksillä Lundell tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa useampia tavattoman vilkkaita lapsia sijoitetaan samalle luokalle. Luokille tulee myös niin sanottuja jokereita. He ovat oppilaita, joilla jo on havaittu yksilöllisiä erityistarpeita, mutta oppilaat eivät vielä ole saaneet erityisoppilaan statusta, koska diagnoosia ei ole ehditty tehdä. Tiivis yhteistyö ja hyvä tiedonkulku auttaisivat tässäkin, Lundell toteaa. Lundell kannustaa nuoria opettajan työhön Koulumaailmasta julkisuuteen annettu kuva saattaa saada nuoret opettajan urasta haaveilevat pohtimaan, onko opettajan työ sittenkin liian vaativaa ja stressaava. Media on kärjistänyt kuvaa kouluista. Ei täällä mitään anarkiaa ole. Meillä on maailman paras, yliopistotasoinen opettajakoulutus, joka antaa hyvät eväät opettajan työhön. Opettajan työ on myös yhteiskunnassamme arvostettua päinvastoin kuin monessa muussa maassa. Tietysti tässä työssä on omat haasteensa. Työssä tarvitaan aitoa innostusta, kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä ja sellainen luonne, että kykenee luomaan oppilaisiin ja perheisiin hyvät suhteet menettämättä auktoriteettiaan. Oppilaisiin pitää osata luoda lämmin suhde, mutta oppilaan kaveriksi opettajan ei pidä ryhtyä, Lundell sanoo. Suomalainen peruskoulu on näyttänyt voimansa Tasa-arvoista peruskoulua Lundell pitää hyvänä ja uskoo sen tulevaisuudessakin olevan suomalaisen koulujärjestelmän perusta. Olisi surullista nähdä meillä toteutuvan Kaukoidän malli, jossa oppilaat kilpailutetaan hengiltä. Toisaalta kaikkein pahin kauhuskenaario on Ruotsin malli. Siinä yksityiskoulujen ja kunnallisten koulujen väliset erot kärjistyvät todellisiksi luokkaeroiksi. Suomalainen peruskoulu on todistettavasti monin tavoin näyttänyt voimansa, joten pidetään se, Kai-Ari Lundell sanoo. Vuoden 2013 luokanopettajan ajatuksia ajankohtaisista koulua ja koulupolitiikkaa käsittelevistä aiheista voi lukea Lundellin blogista osoitteesta KUVAJAINEN 11

12 Yrittäjyyskasvatus vahvistaa sisäistä yrittäjyyttä Sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys ovat kaksi eri asiaa. Koulujen yrittäjyyskasvatus tähtää ensisijaisesti sisäisen yrittäjyyden vahvistamiseen, mutta ei sulje pois ulkoiseksi yrittäjäksi valmentautumisen mahdollisuuttakaan. Yrittäjyyskasvatus tähtää sisäisen yrittäjyyden vahvistamiseen. Se ei ole erillinen oppiaine, vaan kaikkia oppiaineita yhdistävä elinikäisen oppimisen avaintaito, jonka tulisi sisältyä kaikkiin oppiaineisiin, sanoo Oulun kaupungin laatupäällikkö Päivi Mäki, joka vastaa kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelujen toiminnan kehittämisestä ja niihin liittyvistä arvioista ja kehittämistoimenpiteistä. Tänä vuonna toteutuneen kuntaliitoksen vuoksi tehtävä on laaja ja haastava mutta samalla myös mielenkiintoinen. Kouluissa toteutettavan yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsissa ja nuorissa sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, joita tarvitaan opiskeluaikana sekä myöhemmin elämässä riippumatta siitä, työskenteleekö nuori tulevaisuudessa itsenäisenä yrittäjänä vai toisen palveluksessa. Yrittäjyyskasvatus kehittää oppilaissa yhteistyötaitoja ja vastuunottoa, auttaa tunnistamaan omia vahvuuksia ja vahvistaa oma-aloitteisuutta. Yrittäjyyskasvatuksen keinoin pyritään myös taistelemaan nuorten syrjäytymistä vastaan auttamalla nuoria löytämään oma paikkansa yhteiskunnassa. Koulut eivät ole yksin yrittäjyyskasvatushankkeen kanssa, vaan mukana on vahva verkosto eri toimijoita. Meillä Oulussa yrittäjyyskasvatusverkostossa ovat mukana muun muassa Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut ja BusinessOulu, Oulun yliopisto, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ja sitä kautta lukuisat paikalliset yritykset sekä opettajille suunnattu yrittäjyyskasvatuksen YES-palvelu. Yrittäjyyskasvatushanketta vahvistaa syksyllä Oulussa toteutettava Yrityskylä-tapahtuma, jota koordinoi Taloudellinen tiedotustoimisto TAT, Päivi Mäki kertoo. Koulutusta ja työkaluja opettajille Opettajille järjestetään jatkuvasti koulutusta ja erilaisia työkaluja ja materiaaleja yrittäjyyskasvatukseen ja yritysyhteistyöhön. Erinomainen yhteistyökumppani tässä työssä on YES-verkosto yrittäjyyskasvatuksen edistäjä Suomessa. YES:n toiminta vahvistaa valtakunnallisia opetushallituksen asettamia yrittäjyyskasvatuksen linjauksia ja tukee suomalaista yrittäjyyskasvatustyötä yhdessä yhteiskunnan muiden yrittäjyyskasvatustoimijoiden kanssa. YES järjestää tapahtumia, tilaisuuksia sekä koulutuksia alueellisesti ja kansallisesti. YES osallistuu myös opetussuunnitelmien ja strategioiden kehittämiseen ja on mukana testaamassa muun muassa Yrittäjyyskasvatuksen mittaristoa. Jokaisella mukana olevalla taholla on hankkeessa oma roolinsa. Oulussa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ovat mukana kehittämässä työelämään tutustumista (TET) yhdessä koulujen kanssa. On tärkeää, että yritykset ja julkinen sektori ovat mukana hankkeessa. Nuoret pääsevät tekemään oikeita töitä työharjoittelussa ja tutustumaan myös Yrityskylässä erilaisiin 12 KUVAJAINEN

13 Syksyllä Limingantullissa toimiva Yrityskylä on tarkoitettu kaikille Oulun seudun kouluille ja kylään odotetaan saapuvaksi yli oululaista oppilasta opettajineen, sanoo Oulun kaupungin laatupäällikkö Päivi Mäki. työpaikkoihin. Samalla he saavat kuulla vaihtoehdoista, joita eivät ehkä ole tienneet olevan olemassakaan. Nuorten mielikuvat työpaikoista ja työtehtävistä voivat olla hataria. Saattaa esimerkiksi olla hieno ajatus päästä TET-jaksolla töihin hampurilaisbaariin, jossa saa syödä hampurilaisia, vaikka pitkäkestoisena työurana se ei sitten ehkä olekaan se kaikkein todennäköisin, Päivi Mäki sanoo. Yrityskylä on hauska oppimisympäristö Oppimisympäristönä TAT:n koordinoima Yrityskylä on 6.-luokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö, joka käytännössä on osoittautunut sekä hauskaksi että opettavaiseksi. Yrityskylässä on yli 15 eri yrityksen ja julkisen palvelun toimitilat. Oppilas työskentelee Yrityskylässä omassa ammatissaan, josta hän saa palkkaa sekä toimii kuluttajana ja kansalaisena osana yhteiskuntaa. Yrityskylässä työskentelee kerrallaan noin 70 oppilasta. Maamme ensimmäinen Yrityskylä avattiin huhtikuussa 2010 Helsingissä ja siellä vieraili noin 800 lasta. Vuosi 2011 oli Yrityskylälle voimakkaan kasvun aikaa, kun toimintaan osallistui liki lasta. Lukuvuoden aikana kolmessa Yrityskylässä vieraili noin lasta. Tästä syksystä alkaen Suomessa toimii jo kuusi Yrityskylää. Itä-Suomen ja Helsingin Yrityskylien lisäksi toiminta käynnistyy Pirkanmaan, Pohjanmaan sekä Varsinais- Suomen omissa Yrityskylissä. Yrityskylä vierailee Oulussa lokakuun alusta joulukuun puoleen väliin. Opettajien koulutus järjestetään sitä ennen elo-syyskuussa. Limingantullissa toimiva Yrityskylä on tarkoitettu kaikille Oulun seudun kouluille ja kylään odotetaan saapuvaksi yli oululaista 6.-luokan oppilasta opettajineen, Päivi Mäki sanoo. Yrityskylä-päivään johdattaa opetussuunnitelmaan perustuva oppimateriaali, joka rakentuu kymmenestä oppitunnista. Materiaalin avulla oppilaat oppivat muun muassa, mitä on työ ja miten sitä haetaan sekä perehtyvät talouden ja yhteiskunnan perusteisiin. Oppituntien teemat auttavat oppilasta hahmottamaan omaa rooliaan Yrityskylässä työntekijänä ja kuluttajana. Opintokokonaisuus on kouluille maksuton. Yrittäjyyskasvatus tulee Oulussa rakentumaan jatkossa yrittäjyyskasvatuksen polkuna varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, uskoo Päivi Mäki. Yrittäjyyskasvatus vahvistaa sisäistä yrittäjyyttä, joka nuorissa näyttäytyy aktiivisena, vastuullisena suhtautumisena asioihin, kanssaihmisiin ja kaikkeen siihen, minkä kanssa ollaan tekemisissä. Se on tavoitteellista itsensä kehittämistä kaikissa elämän aikana vastaan tulevissa rooleissa. Lähteet: KUVAJAINEN 13

14 ETSIMESSÄ-sarja esittelee Seppälän Koulukuvien kuvaajia. Harrastajasta ammattikuvaajaksi Tekemällä oppii ja pätevöityy Tommi Penttinen on kameramies, jolta sujuvat niin koulukuvaukset kuin television suurten tuotantojen kuten jääkiekon MM-kisojen tai vaikkapa Tanssii Tähtien Kanssa kilpailun suorat lähetykset. Monipuolinen Penttinen on hyvä ensimerkki siitä, miten työssä voi oppia oman alansa huipuksi. Tommi Penttisen kuvaajan ura alkoi, kun hän seitsenvuotiaana sai lahjaksi järjestelmäkameran. Tai eihän pikkupoika mitään uraa ajatellut opetellessaan ensimmäisen kameransa ominaisuuksia. Lapsethan ovat luonnostaan uteliaita ja minäkin kokeilin kamerallani vaikka mitä. Aito kiinnostus on hyvä oppi-isä monessa asiassa, Penttinen tuumaa. Kun Penttinen 19-vuotiaana sai hieman ylimääräistä rahaa veronpalautuksen muodossa, oli rahoille heti tiedossa valmis sijoituskohde. Ostin pienen tv-kameran eli kevyttuotantokameran. Siitä alkoi elä- Suorissa lähetyksissä on oltava tarkkana. Mokata ei saa. 14 KUVAJAINEN

15 Tommi Penttinen kuvaa sekä urheilu- että studiotuotantoja. Vasemmalla valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Korkojen kera -ohjelmassa Jenni Pääskysaaren ja Vappu Pimiän haastateltavana. Alla jääkiekon MM-kisojen kisastudion kommentaattorit Pekka Lehtinen ja Juhani Tamminen. vän kuvan kuvaamisen opintie. Kuvailin omia juttujani ja sitten yksi kaveri pyysi häihinsä kuvaamaan. Kokemusta ja osaamista kertyi pikkuhiljaa ja puskaradio toi lisää kuvauspyyntöjä. Seuraava hankinta olikin sitten editointiohjelma, jolla saatoin editoida kuvaamaani materiaalia. Yrittäjäksi jo nuorena Tv-ura nuorelle kuvaajalle aukeni ystävän kautta. Eräs nykyinen kollegani oli seurannut tekemisiäni ja kysyi, olisinko kiinnostunut kuvaamaan JYPin pelien SMliigan maalikoosteita. Silloin kuvaaminen oli minulle vielä harrastus, mutta totta kai olin kiinnostunut. Tekemällä oppii ja erityisesti tekemistään virheistä oppii, Penttinen naurahtaa. Kuvauskeikkaa alkoi tämän jälkeen tulla sen verran paljon, että Penttinen päätti ottaa ratkaisevan askelen ja perustaa oman yrityksen. Perustin toiminimen 24-vuotiaana marraskuussa Mukana hyvää onneakin Oman yrityksen perustamisen jälkeen Penttinen sai ison kuvaussopimuksen MTV:ltä. Kuvasin Maikkarin nettiin Nivean sponsoroimaa muuttumisleikkiä kaikkiaan seitsemän vuotta. Se oli ensimmäisiä näin mittavia nettipuolen tuotantoja Suomessa. Sitä mukaa kun töiden vaatimustaso nousi, investoi Penttinen kalustoonsa, mikä osaltaan vahvisti hänen ammatti-imagoaan. Kun puhutaan tv-tuotantojen kuvaamisesta, niin täytyy myöntää, että urakehitystäni siivittämässä on ahkera alan käytännön opiskelun lisäksi ollut jonkin verran hyvää onneakin. Toisaalta myös toimintaympäristössä on tapahtunut vuosien varrella muutoksia. TV-maailmassa suurin osa työntekijöistä on nykyään free lancereita, joille tuotantoyhtiöt tarjoavat töitä. Tarjotuista töistä voi sitten buukata itselleen sopivimmat, Penttilä kertoo. Se, että pääsee buukkaamaan itselleen töitä, ei ole itsestään selvää. Edellytys työn saannille on, että kameramies hoitaa hommansa ohjaajan haluamalla tavalla. Suorissa lähetyksissä on oltava tarkkana. Mokata ei saa. Jos niin kuitenkin käy, saattaa ohjaaja panna kameramiehen omien töidensä osalta boikottiin Ohjaajalla on niin suuri valta, että yhdestä mokasta kuvaajan koko ura saattaa sukeltaa, Penttinen kertoo. Tommi Penttinen on tähän asti ollut ohjaajien suosiossa ja niinpä hän on päässyt kuvaamaan jääkiekon MM-kisojen lisäksi useita muitakin urheilutuotantoja kuten Jukolan viestiä, Levin Maailman Cupia ja Karjala-turnausta. Studiotuotannoista tunnetuimpia Penttisen kuvaamia lienevät Putous, Korkojen kera, Tanssii Tähtien Kanssa, Hyvät ja huonot uutiset sekä Sokkokokki ja Leijonan luola. Tässä työssä upeaa on sen vaihtelevuus Penttinen sanoo. Hän kertoo esimerkin työviikosta, joka alkoi maailmanluokan urheilutapahtuman kuvaamisella, jatkui seuraavana päivänä kilometrin syvyydessä maan uumenissa Oriveden kultakaivoksessa, mistä matka seuraavana päivänä jatkui 40 lapsen päiväkodin päiväkotikuvauksiin ja sieltä edelleen Putouksen studiokuvauksiin. Työ vaatii hyvää kuntoa Jotta kuvaajan työtä jaksaa, pitää sekä henkisen että fyysisen kunnon olla kohdallaan. Koulukuvauksiin lähden mukanani farmariautollinen kameroita ja muuta tarvittavaa kalustoa. Siinä on oma hommansa, kun painavia tavaroita kantaa vaikkapa koulun kolmanteen kerrokseen. Tv-tuotannoissa meillä on yleensä kaksi rekkaa, joista toinen puretaan kuvauspaikalla ja toinen sananmukaisesti leviää tv-ohjaamoksi. Kuvaajilla ei ole assistentteja tekemässä sitä kaikkein raskainta työtä, vaan me teemme hommat itse. Jukolan viestissä vedimme 30 kilometriä kaapelia maastoon käsin. Se oli aika rankkaa. Yleensä tv-kuvaus menee niin, että ensin rakennetaan, sitten harjoitellaan, sitten kuvataan ja sitten puretaan. Kaiken tämän jälkeen ajetaan vielä kotiin usein satoja kilometrejä. Ajan vuodessa kilometriä eivätkä tunnin työpäivät ole mitenkään poikkeuksellisia, kertoo Penttinen tv-kuvaajan arjesta. Vaikka tv-kuvaajan työ on vaativaa, on Penttinen erittäin tyytyväinen uravalintaansa. Pidän tämän työn monipuolisuudesta. Välillä ollaan studiossa, välillä ulkona urheilukentillä tai maastossa ja kun yritysvideoita tehdään, pääsee vaikka mihin. Koulukuvaukset tarjoavat mahdollisuuden työskennellä lasten ja nuorten kanssa. Pidän lasten kuvaamisesta. Lapset ovat kivoja ja heidän parissaan työskentely on omalla tavallaan hyvin antoisaa, toteaa tänä syksynä ensi kertaa isäksi tuleva Tommi Penttinen. KUVAJAINEN 15

16 Valtakunnallinen palvelunumeromme Tarjouspyynnöt ja esittelyt kouluille Myyntijohtaja Jari Lintala puh Myyntipäällikkö Antti Hynninen pääkaupunkiseutu ja Etelä-Suomi puh Myyntipäällikkö Harri Hannula muu Suomi puh

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Koululaisten oma yhteiskunta Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Mikä Yrityskylä? Kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö Simulaatio

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela Oppilaanohjaus ja romanioppilaat Helena Korpela Taustatutkimusta, Romanipoliittinen ohjelma o Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus muodostuu opettajien koulutuksesta,

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA. Liite 3 Vuosisuunnittelu

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA. Liite 3 Vuosisuunnittelu YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA Liite 3 Vuosisuunnittelu Yrittäjyyskasvatuksen lukuvuosi suunnitelma: 1. Visio: Jokainen rakentaa omaa mahdollisuuksien maailmaa -Yhteisen ymmärryksen

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan

Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan Pihlavan koulu Vanha maantie 2 puh. 02-621 5146 www.cedunet.fi/pihlava Pihlavan koulun esiopetus alkoi vuonna 1996, sosiaali- ja koulutoimen yhteistyötä nykyään päivähoito

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Minun tulevaisuuteni. 3. Arvaa, mikä työ! A. mistä asioista koulutuksen käynyt tietää.

Minun tulevaisuuteni. 3. Arvaa, mikä työ! A. mistä asioista koulutuksen käynyt tietää. Minun tulevaisuuteni 3. Arvaa, mikä työ! Ohessa on ammattilaisten kuvauksia omasta koulutuksestaan. Päättele tai ota selvää, A. mistä asioista koulutuksen käynyt tietää. B. mihin töihin kuvattu koulutus

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Tanja Liimatainen 1. SEIKKAILUKASVATUS Seikkailukasvatus tähtää ihmisenä kehittymiseen Seikkailukasvatuksella tarkoitetaan seikkailullisia aktiviteetteja

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Miten me teemme arjesta antoisampaa?

Miten me teemme arjesta antoisampaa? Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen Kota- hanke Kohdennetun tuen antaminen 1 Joustava yksilöllisen llisen oppimisen pienryhmä Toiminnan tavoitteena on: Lähikouluperiaatteen turvaaminen/säilytt ilyttäminen ja soveltaminen Torkinmäen koululle

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu hanke ehipsu eskarin tulevaisuusnäyttö - hanke vuosina 2013-2014 OPH:n rahoitus laitehankintoihin

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto

Stadin ammattiopisto Stadin ammattiopisto Lukuvuoden 2014-2015 aloitustilaisuus Leena Mäkelä 4/5/13 Tervetuloa töihin! Stadin ammattiopiston toinen lukuvuosi alkaa Opiskelijarekrytointi jatkuu edelleen Oppimisympäristöjä parannetaan

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. Yrityskylä on pienoiskaupunki, jossa on vähintään 15 eri yrityksen ja

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot