VUODEN 2013 ÄITIENPÄIVÄMITALIT

Transkriptio

1 JULKAISTAVISSA SU VUODEN 2013 ÄITIENPÄIVÄMITALIT Äitienpäivänä, Valkoisen Ruusun Ritarikunnan Ι luokan mitalin kultaristein saavat Autio Riitta-Liisa, Turku Heino Lea, Kullaa Helvilä Arja, Espoo Hiltunen Kaarina, Joensuu Jefremoff Katri, Inari Johansson Elina Marika, Pirkkala Kivinen Kirsti, Suonenjoki Koskelin Aune, Raahe Kriikkula Tiina, Kurikka Latomäki Ulla, Lapua Leskinen Marita, Espoo Lillmals Bernice, Kristinestad Lindberg Aili, Sievi Lähdemäki Tarja, Nurmijärvi Marjaniemi Anja, Ikaalinen Mohammed Ahmed Habiibo, Vantaa Muhonen Pirjo, Ristiina Mäkelä Maija, Hattula Mäkitalo Eila, Haapavesi Nieminen Kerttu, Jämsä Niskanen Kaisa, Kiuruvesi Partanen Maija, Sotkamo Pekkarinen Ritva, Kinnula Pentinpuro Mirja, Haapavesi Pihkala Lea, Hausjärvi Pohjola Lahja, Hämeenlinna Saarinen Tuulikki, Tampere Salonen Laila, Jämsä Talvitie Asta, Ylistaro Torkki Hellin, Jyväskylä Tuomivaara Elvi, Posio Virtanen Tyyne, Jämijärvi Visakova Marjatta, Kuusamo Österberg Anna-Maija, Ranua

2 Äitienpäivänä palkittavien äitien elämänkerrat ja yhteystiedot Perhepäivähoitaja Riitta-Liisa Helena Autio (os.viljamaa), Turku Riitta-Liisa Autio syntyi Kuusjoella maanviljelijäperheen esikoisena, sisaruksia hänellä on kolme. Hän on käynyt keskikoulun sekä suorittanut useita lastenhoitoon liittyviä kursseja. Riitta-Liisa ja Seppo Autio avioituivat Perheeseen syntyi neljä lasta. Riitta-Liisa Autio on toiminut neljänkymmenen vuoden ajan yksityisenä perhepäivähoitajana. Hän on toiminut Turun Seudun Yksityiset Päivähoitajat ry:ssä lähes kolmekymmentä vuotta, josta 17 vuotta yhdistyksen puheenjohtajana, Turun Naisvoimistelijat ry:ssä lasten satujumppaohjaajana sekä useita vuosia johtokunnassa, Meripartiolippukunta Lätynkääntäjien vanhempainkerhossa ja Haikion Suku ry:ssä. Hän on halunnut vaikuttaa erityisesti lapsille suunnatun toiminnan kehittämiseen. Maatalon emäntä Lea Kyllikki Heino (os. Jokela), Kullaa Lea Heino syntyi Porissa perheensä esikoisena. Vanhemmat erosivat Lean ollessa neljävuotias ja pikkuveli kaksi vuotta. Perhe asui työläisperheiden asuinalueella ja elämä oli varsin yhteisöllistä ja lapsetkin hoidettiin osittain yhteistoimin. Lea kävi kansakoulun lisäksi ammattikoulun vaatetus- ja ompelulinjan. Hän avioitui autonkuljettaja ja maanviljelijä Osmo Heinon kanssa vuonna Ensimmäiset avioliittovuodet asuttiin aviomiehen kotitilalla ja vuonna 1964 perhe osti oman maatilan. Perheeseen syntyi kolme lasta ja Lea toimi kasvattajana myös miehensä sisarentyttärelle. Oman perheen lisäksi Lea on huolehtinut suvun vanhuksista sekä ollut apuna naapuruston vanhuksille sekä lukuisalle määrälle muita avun tarpeessa olevia ihmisiä. Perheessä on ollut kesälapsia SOS-lapsikylästä. Kotitilan töiden ohella hän on työskennellyt seurakunnan päiväkerhon ohjaajana, postinjakajana ja siistijänä. Luottamustoimia Lea Heinolla on Maatalousnaisissa, Keskustanaisissa, Karjaväen lomaliiton Satakunnan piirissä ja Raittiuslautakunnassa. Nykyään Lea toimii puolisonsa omaishoitajana. Nuoriso-ohjaaja Arja Helena Helvilä (os. Saarinen), Espoo Arja Helvilä syntyi Helsingissä. Perhe asui vuokralla kerrostalossa Munkkiniemessä. Oppikoulun jälkeen Arja opiskeli nuoriso-ohjaajaksi. Vuonna 1969 hän avioitui puhelinteknikko Simo Helvilän kanssa ja perheeseen syntyi kuusi lasta. Lasten synnyttyä Arja oli kotiäitinä ja työskenteli perhepäivähoitajana 25 vuotta. Lasten kasvettua hän siirtyi päiväkotiin hoitajaksi, josta jäi eläkkeelle v Arja Helvilä tekee vapaaehtoistyötä hoitamalla lapsia ja vanhuksia sekä osallistuu säännöllisesti kerääjänä Yhteisvastuukeräykseen. Arja Helvilä on kokenut lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen tärkeäksi asiaksi koko työuransa ajan. 2

3 Taksiautoilija Ilta Kaarina Hiltunen (os. Vartiainen), Joensuu Kaarina Hiltunen syntyi Rääkkylässä 13-lapsisen perheen toiseksi nuorimmaisena. Kaksi vanhempaa sisarusta ja pikkuveli kuolivat lapsina. Isä oli tallimies ja äiti karjakko. Myöhemmin he aloittivat pienviljelyn. Kaarina ja taksiautoilija Erkki Hiltunen avioituivat vuonna Perheeseen syntyi viisi lasta. Kaarina Hiltunen toimi miehensä kanssa taksiyrittäjinä. Hän ajoi vuosikymmeniä lähikoulujen taksikuljetuksia ja hän oppi tuntemaan suuren osan lähialueen lapsista. Kaarina Hiltunen on opiskellut myös urheiluvalmentajaksi ja hän on toiminut vuosikymmeniä Pyhäselän Urheilijoissa. Kaarina Hiltunen on kymmenien vuosien ajan panostanut lasten ja nuorten hyvinvointiin lentopallon kautta ja ollut merkittävissä rooleissa lentopallon seura- ja järjestötoiminnassa. Lisäksi hän on toiminut monissa luottamustoimissa kuten Pyhäselän paikkakunnan nuorisoseurassa ja seurakunnan nuorisotyöryhmän puheenjohtajana. Saamen käsityönopettaja Katri Jefremoff (os. Koputoff), Inari Katri Jefremoff syntyi Petsamossa kahdeksanlapsiseen poronkasvattajaperheeseen. Äiti kuoli sodan aikana ja isä ollessaan evakkona. Perheen lapset joutuivat lastenkotiin ja Katri oli myös kolme vuotta sotalapsena Ruotsissa. Hän koki sotalapsiaikaisen perheen hyväksi ja läheiseksi. Katri avioitui 19-vuotiaana vuonna 1951 metsätyömies Mooses Jefremoffin kanssa. Perheeseen syntyi seitsemän lasta ja perhe asui pienessä hirsimökissä vailla mukavuuksia Tsarmijärven rannalla. Monilapsisen perheen äitinä aikaa ei ollut harrastuksille mutta lasten muutettua pois kotoa harrastuksiin panostaminen oli mahdollista. Koltansaamen taidon ja laululahjan ansiosta Katri Jefremoff on ollut Nellimin ortodoksien kirkkokuoron kantava voima. Hän on osallistunut myös kirkollisten tekstien käännöstyöhön. Katri Jefremoff on myös opiskellut Sevettijärvellä perinnekäsityön ammattikursseilla. Hän on valmistanut oman kylän tarpeisiin perinnevaatteita sekä myös kiertonäyttelyksi koltansaamelaisen puvuston. Hän on ollut mukana lukuisissa tilaisuuksissa aina Kanadassa saakka esittelemässä koltansaamelaista käsityöperinnettä. Erityisopettaja, KM, tradenomi, MJD Elina Marika Johansson (os. Viherlehto), Pirkkala Elina Marika Johansson syntyi ja jäi perheen ainoaksi lapseksi. Hän on valmistunut tradenomiksi, psykologian opettajaksi sekä erityisopettajaksi. Elina Marika Johanssonilla on viisi lasta josta nuorin on syntynyt vuonna Vuonna 2010 hän avioitui kauppateknikko Ilkka Johanssonin kanssa. Elina Marika Johansson on parhaillaan hoitovapaalla erityisopettajan työstä. Elina Marika Johansson on ollut aktiivinen yhteiskunnan jäsen. Hän vannoi tuomarin valan vuonna 2001 ja on toiminut lautamiehenä Etelä- Karjalan käräjäoikeudessa. Elina Marika Johansson on toiminut aktiivisesti kunnallispolitiikassa ja järjestöpuolella, mm. vanhempainyhdistyksessä. Omien urheiluharrastustensa kautta hän on ollut mukana vaikuttamassa lasten liikunta-, suunnistus-, sukellus ja salibandyseurojen jaostoissa ja johtokunnissa. Lisäksi Martta- ja maanpuolustustoiminta on lähellä Elina Marika Johanssonin sydäntä. 3

4 Perushoitaja Kirsti Marjatta Kivinen (os. Karvonen), Suonenjoki Kirsti Kivinen on syntynyt Evijärvellä kahdeksanlapsiseen perheeseen. Perhe viljeli sukutilaa. Keskikoulun jälkeen hän opiskeli apuhoitajaksi Oulussa. Kirsti ja Tapio Kivinen solmivat avioliiton vuonna 1974 ja heille syntyi viisi lasta. Omien lasten lisäksi perheessä on kasvanut viisi sijaislasta ja perhe on toiminut tuki- ja kriisiperheenä useille lapsille. Perheestä huolehtimisen ohella Kirsti Kivinen on työskennellyt hoitajana vanhusten parissa. Kirsti Kivinen on ollut perhettä yhdistävä voima erilaisten vaikeuksien ja haasteiden keskellä. Kirsti Kivinen on toiminut aktiivisesti seurakunnassa sekä viime vuosina Suonenjoen kaupunginvaltuustossa vuodesta 2008, koulutuslautakunnassa sekä Pohjois-Savon maakuntavaltuustossa 2013 alkaen. Lähihoitaja Aune Marjatta Koskelin (os. Kastell), Raahe Aune Koskelin syntyi Raahessa. Lapsia oli perheessä kymmenen ja olot vaatimattomat. Kansakoulun jälkeen hän opiskeli lastenohjaajaksi, kävi yrittäjäkurssin ja 90-luvulla opiskeli vielä lähihoitajaksi. Vuonna 1960 Aune avioitui sähköasentaja Voitto Koskelinin kanssa. Lapsia perheeseen syntyi neljä. Vanhin lapsista on vaikeasti kehitysvammainen. Aune Koskelin on työskennellyt päiväkerhon ohjaajana, tarjoilijana sekä pitänyt elintarvikekioskia. Lähihoitajaksi valmistuttuaan hän on työskennellyt hoitoalalla sekä toiminut 52 vuotta poikansa omaishoitajana. Perheen isä sairastui ja kuoli kymmenen vuotta sitten ja Aune Koskelin jäi leskeksi. Aune Koskelin on ollut perustamassa Raahen kehitysvammaisten tuliyhdistystä sekä Omaishoitajien yhdistystä sekä toiminut molemmissa perustamisesta lähtien. Kouluhuoltaja Tiina Karen Kriikkula (os. Mänty), Kurikka Tiina Kriikkula syntyi 1959 Jurvassa kuusilapsiseen perheeseen. Perheen molemmat vanhemmat olivat yrittäjiä. Kansakoulun jälkeen hän opiskeli siivousalaa ja kävi perhepäivähoitajakurssin. Hän solmi avioliiton yrittäjä Markku Kriikkulan kanssa mutta liitto päättyi eroon vuonna Perheeseen syntyi neljä lasta. Tiina Kriikkulan sisar ja sisaren tytär kuolivat perheväkivallan seurauksena. Perheeseen kuului myös kaksi nuorempaa lasta. Sisaren toiveen mukaan lapset sijoitettiin Kriikkulan perheeseen. Sijoitusprosessi oli vaikea ja aikaa vievä, samanaikaisesti oli käsiteltävänä oma surutyö ja oikeusprosessi surmat tehneen isän osalta. Työn ja lasten kasvattamisen ohella hän on ollut mukana ammattiyhdistyksen luottamustoimissa. 4

5 Seurakuntapastori, terveydenhoitaja Ulla Latomäki, Lapua Ulla Latomäki syntyi monilapsiseen perheeseen Isossakyrössä. Perhe muutti Seinäjoelle Ullan ollessa 8 vuotta. Hän joutui usein puolustamaan lievästi kehitysvammaista veljeään. Ulla avioitui vuonna 1967 sähköliikeyrittäjä Pekka Latomäen kanssa. Perheeseen syntyi neljä lasta. Perheen arjen sovittaminen on vaatinut paljon vuorotyötä tekevältä sairaanhoitajalta sekä yrittäjäpuolisolta paljon. Ulla Latomäki on terveydenhuoltoalan lisäksi opiskellut teologian maisteriksi. Työn ja oman perheen ohella hän on toiminut kotikaupungissaan laajasti lasten ja nuorten hyväksi tehtävässä vapaaehtoistyössä. Latomäki on ollut perustamassa Koti- ja kouluyhdistystoimintaa, yläkoulun vanhempainyhdistystä, Sininauha-yhdistystä ja päiväkeskustoimintaa Lapualle. Vapaaehtoisten vanhempien toimesta ja yläkoulun vanhempainyhdistyksen tuella aloitettiin perjantai-iltaisin yökahvilatoiminta. Hän on toiminut pyhäkoulunopettajana, juniorijalkapallo- sekä jääkiekkovanhempana, käynnistänyt Saapas-partiotoimintaa viikonloppuisin sekä käynnistänyt useita yhteisöllisiä projekteja nuorisopappina työskennellessään. Kotiäiti Tuula Marita Leskinen, Espoo Tuula Marita Leskinen syntyi Kuopiossa. Perheessä oli viisi lasta. Marita Leskisen ollessa kaksitoistavuotias, perhe muutti Espooseen heitä kohdanneen tragedian seurauksena; perheen poika kuoli munuaismyrkytykseen vain yksitoistavuotiaana. Kansakoulun lisäksi Marita Leskinen opiskeli lastenhoitajaksi iltakoulussa. Marita Leskinen on ollut yhdessä avopuolisonsa koneistaja Seppo Multasen kanssa vuodesta 1978 lähtien. Heillä on kahdeksan yhteistä lasta. Heidän koti on aina ollut avoin muille äideille ja heidän vauvoille. Marita Leskinen on järjestänyt vauvoille unikouluja kotonaan sekä antanut äideille vertaistukea imetyksessä ja kodinhoidossa. Perhe on toiminut sijaisperheenä kiireellisesti sijoitetuille lapsille. Marita Leskinen on osallistunut aktiivisesti seurakunnan perhekerhoihin ja toiminut myös kerhojen ohjaajana. Hemmafru Bernice Agneta Lillmals (född Österback), Kristinestad Bernice Lillmalls föddes i Påskmark by i Tjöck kommun. Bernice var mellersta barnet i en skara på fem barn. Fadern var kvarnägare och tillsammans med modern skötte de ett litet jordbruk med åkermark, kor och höns. Bernice Lillmals har efter folkskolan gått i folkhögskola och sedan i husmodeskola i Korsholm. Hon gifte sig med busschaufför Fage Lillmals år Beatrice Lillmalls arbetade som husmoder i ett privat elevhem i Kristinestad och som barnvakt i en familj fram tills barnen föddes. Beatrice och Fage Lillmals fick tre söner, varav en har en svår hjärnskada och har behövt hjälp till precis allt. Bernice Lillmalls har ägnat sitt liv till att vårda den gravt handikappade sonen. Bernice Lillmalls har även tagit hand om sin mor under dennes sista månader. Bernice Lillmals har varit ordförande i Påskmark Marthaförening, medlem i hembygdsförening och medlem i De Utvecklingsstördas Väl. 5

6 Kotiäiti Aili Mirjam Lindberg (os. Schwarts), Sievi Aili Lindberg syntyi Kalajoella kahdeksanlapsiseen romaniperheeseen. Perheen olosuhteet olivat huonot, heillä ei ollut omaa kotia, he kiersivät ja yöpyivät ystävällisten ihmisten luona. Aili Lindbergillä ei ollut mahdollisuutta käydä koulua kuin kaksi vuotta. Tänä aikana hän oppi lukemaan ja laskemaan. Aili sekä yksityisyrittäjä Veija Lindberg perustivat perheen vuonna 1954 ja solmivat avioliiton vuonna Perheeseen syntyi 10 lasta ja tämän lisäksi perheessä oli kaksi kasvattilasta. Perheen elämä oli niukkaa ja perheen elanto hankittiin tien päältä myymällä tekstiilitavaraa ovelta ovelle sekä toreilla. Vaikka kotiolot ovat olleet vaatimattomat, perheessä on aina huolehdittu muista ihmisistä niin lapsista, lapsenlapsista kuin naapureistakin. Ennakkoluuloista huolimatta Aili ja hänen miehensä ovat hankkineet valtaväestön luottamuksen elämänmyönteisyydellään ja rehellisyydellään luvun loppupuolelta Aili Lindberg on osallistunut aktiivisesti Sievin helluntaiseurakunnan toimintaan. Asiakkuusjohtaja Tarja Leena Lähdemäki (os. Lassila), Klaukkala, Nurmijärvi Tarja Lähdemäki syntyi iäkkäiden vanhempien ainoaksi lapseksi. Ylioppilaaksi valmistumisensa jälkeen Tarja Lähdemäki opiskeli kauppatieteen maisteriksi Turun Kauppakorkeakoulussa. Vuonna 2000 Tarjalle ja hänen avomiehelleen Joni Lähdemäelle syntyi vaikeasti sairas tytär. Tytär vammautui vakavasti synnytyksessä. Hän menehtyi vain 4-vuotiaana keuhkokuumeeseen. Perheeseen syntyi kaksi poikaa. Tarja sairastui aggressiiviseen rintasyöpään maaliskuussa 2011 ja kävi läpi leikkauksen ja raskaat syöpähoidot. Tarja Lähdemäki on oman erityislapsensa myötä ollut hyvin kiinnostunut erityislapsiperheiden asemasta yhteiskunnassamme. Hän kirjoitti yhdessä viiden muun erityislapsen äidin ja kasvatuspsykologian professori Kirsti Longan kanssa kirjan Leijonaemojen tarinat, joka julkaistiin lokakuussa Kirjan alkusanoja kirjoittaessaan kirjaa kirjoittaneet äidit perustivat Leijonaemot ry:n, joka pyöri aluksi heidän omilla rahoillaan ja vapaaehtoistyöllään. Leijonaemot ry:n ensisijaisena tehtävänä on auttaa vertaistuen avulla erityislasten vanhempia jaksamaan ja toissijaisena tehtävänä on edistää vuorovaikutusta erityislasten vanhempien ja näiden lapsia hoitavien ja perhettä tukevien ammattilaisten välillä. Tarja aloitti Uusi Lastensairaala 2017 tukiyhdistyksen hallituksen jäsenenä tammikuussa 2013 ja on mukana keräämässä varoja uuden lastensairaalan rakentamiseen. Perhepäivähoitaja Anja Marjaniemi, Ikaalinen Anja Marjaniemi syntyi Ikaalisissa maanviljelijäperheen esikoisena Perheeseen syntyi vielä poika. Anja meni kesätöihin 15-vuotiaana vanhainkodille. Lukion jälkeen hän työskenteli vanhainkodinkeittiöllä. Vuonna 1977 Anja avioitui laitosmies Jukka Marjaniemen kanssa. Samana vuonna hän kouluttautui perhepäivähoitajaksi. Anjalle ja Jukalle syntyi esikoinen vuonna 1979 mutta vauva kuoli viikon ikäisenä. He ryhtyivät sijaisvanhemmiksi vuonna 1984 ja seuraavana vuonna perheeseen syntyi tyttö. Perhe on toiminut 29 vuotta sijaisperheenä ja työ jatkuu edelleen. Perhepäivähoitajan työtä Anja Marjaniemi teki yli 30 vuotta ja tuosta ajasta hän toimi hoitajien luottamushenkilönä yli 20 vuotta. Anja Marjaniemi on ollut luottamustoimissa Ikaalisten kaupungin terveyslautakunnassa, kaupunginvaltuustossa ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin liittovaltuustossa. 6

7 Perhetyöntekijä Habiibo Mohammed Ahmed, Vantaa Habiibo Mohamed Ahmed syntyi Somaliassa, Mogadishussa perheen toiseksi lapseksi. Lapsuus oli onnellinen vaikka hän eli tätinsä perheessä Mogadishussa ja omat vanhemmat asuivat kaukana maaseudulla. Hän opiskeli Mogadishun yliopistossa rakennusinsinööriksi mutta vuonna 1990 syttyneen sisällissodan vuoksi ei koskaan saanut tutkintotodistusta. Habiibo Mohamed Ahmed avoitui Mohamud Hasni Mohamedin kanssa vuonna Habiibo Mohamed Ahmed on tullut Suomeen 1994 perheenyhdistämisen perusteella. Suomessa Habiibo Mohamed Ahmed on valmistunut lähihoitajaksi. Heti valmistumisensa jälkeen hän työskenteli päiväkodissa ja siirtyi sitten syksyllä 2010 lähihoitajaksi Vantaan maahanmuuttajien yhteispalvelutoimistoon. Hänen työuransa on jatkunut Vantaan kaupungilla ja tällä hetkellä hän työskentelee aikuissosiaalityössä perhetyöntekijänä. Habiibo Mohamed Ahmed asuu perheineen Länsi-Vantaalla, Myyrmäessä. Perheeseen kuuluvat aviomies ja seitsemän lasta, jotka ovat iältään vuotiaita. Koko Suomessa oloaikansa Habiibo on vapaaehtoisesti auttanut maahanmuuttajia ja heidän perheitään. Habiibo Mohamed Ahmed on osallistunut Pakolaisavun vertaisohjaajakurssille, Monika - Naisten liiton tukihenkilökurssille ja Vantaan Järjestöringin Monirinki-hankkeen järjestämälle ohjaus- ja neuvontaohjaajan kurssille. Hän on perustanut Länsi-Vantaalle Foundation - kansainvälisen naisten yhdistyksen, joka on jo viiden vuoden ajan järjestänyt yhdessä Lions Club Vantaa / Helsingin ja Vantaan Soroptimistiklubin kanssa kaikille avoimia kansainvälisiä naisteniltoja Myyrmäessä. Perhehoitaja Pirjo Anneli Muhonen (os. Lehikoinen), Ristiina Pirjo Muhonen syntyi Pielisjärvellä pienviljelijäperheeseen. Isä kuoli Pirjon ollessa nelivuotias ja äiti joutui myymään tilan. Äiti elätti kahta tytärtä ompelutöitä tekemällä. Kansakoulun jälkeen Pirjo Muhonen opiskeli perhepäivähoitajaksi. Pirjon ollessa 18-vuotias hän avioitui maanviljelijä Matti Muhosen kanssa. Heille syntyi kolme lasta. Kerho-ohjaajana ja perhepäivähoitajana työskennellessään Pirjo Muhonen kiinnostui perhehoidosta. Käytyään 80-luvulla sijaisvanhempikurssin perheeseen tuli ensimmäinen kehitysvammainen sijoituslapsi ja muutaman vuoden päästä toinen. Molemmat adoptoitiin perheeseen myöhemmin. Perheeseen tuli vielä yksi sijaislapsi pitkäaikaiseen sijoitukseen. Tämän lisäksi perheessä on ollut sijoitettuna lapsia muutamasta kuukaudesta muutaman vuoden pituisia aikoja. Perhe toimii sekä tukiperheenä että kriisiperheenä tarvittaessa. Maatilan emäntä Maija Anneli Mäkelä (os. Hiiri), Hattula Maija Mäkelä syntyi Kivennapassa. Talvisodan syttymisen vuoksi perhe joutui jättämään rajan tuntumassa sijaitsevan syntymäkotinsa Maija Mäkelän ollessa vain puolivuotias. Perhe oli evakossa kolme vuotta Juvalla ja Pälkäneellä. He palasivat kotitilalleen joutuakseen jättämään sen jälleen Neuvostoliiton suurhyökkäyksen vuoksi. Perhe asettui Hauhontakaan, jossa Maija Mäkelä kävi kansakoulun. Maija ja maanviljelijä Mikko Mäkelä solmivat avioliiton vuonna Perheeseen syntyi neljä lasta, jotka kaikki harrastivat urheilua SM-tasolla. Maija Mäkelä on ehtinyt kotitilan ja perheestä huolehtimisen lisäksi osallistua monenlaiseen yhteiskunnalliseen toimintaan ja vapaaehtoistyöhön. Maija Mäkelä on ollut mukana sekä luottamustoimissa Hattulan kunnalla, seurakunnassa, Hattulan maa- ja kotitalousnaisissa, Suomen Keskustan ja Keskustanaisten toiminnassa. Viime aikoina Maija Mäkelä on toiminut pitkäaikaistyöttömien, päihdeongelmaisten ja syrjäytyneiden parissa. Perheessä on ollut vuosien aikana useita kesälapsia. 7

8 Kauppateknikko Eila Lea Kyllikki Mäkitalo (os. Räsänen), Haapavesi Eila Mäkitalo syntyi Pulkkilassa toiseksi nuorimpana kahdeksanlapsiseen maanviljelijäperheeseen. Perheen äiti hoiti lapsia ja maatilaa sekä toimi paikallisen postin virkailijana. Pitkän ja raskaan rintamapalvelun seurauksena isä kärsi koko elämänsä sodan aiheuttamista traumoista. Keskikoulun jälkeen Eila Mäkitalo suoritti postivirkailijan ja kauppateknikon tutkinnot. Vuonna 1975 Eila avioitui palopäällikkö Harri Mäkitalon kanssa. Perheeseen syntyi kaksi lasta. Eila Mäkitalo sairasti epilepsiaa jo lapsesta saakka ja se vaikeutti työuraa. Eila Mäkitalo jäi sairaseläkkeelle vuonna 1998 työskenneltyään postissa, koulukeskuksen kanslistina sekä yksityisyrittäjänä omassa käsityöliikkeessään. Eila Mäkitalo on toiminut lukuisissa luottamustoimissa Pulkkilan kunnassa ja Pulkkilan Kokoomuksessa sekä seurakunnan sururyhmässä. Eila Mäkitalo on perustanut Pulkkilan palokuntanaisten yhdistyksen sekä toiminut sen puheenjohtajana Palokuntatyössä hän on kouluttautunut tuen antamiseen kriisitilanteissa apua tarvitseville ja tätä taitoa hän on hyödyntänyt laajasti elämässään. Kätilö Kerttu Sanelma Nieminen (os. Helminen), Jämsä Kerttu Nieminen syntyi Hämeenkoskella. Perheessä oli kuusi lasta ja he elivät maanviljelys- ja metsätilalla. Keskikoulun jälkeen Kerttu Nieminen kouluttautui Helsingin Kätilöopistolla kätilöksi. Hän meni töihin Jämsän sairaalaan synnytyslaitokselle, joka toimi silloin sairaalan pihassa olevassa parakissa. Työssä oli kaksi kätilöä, jotka vuorottelivat. Yksi vuorokausi oli töitä ja yksi vapaata. Kerttu Nieminen työskenteli koko työuransa kotipaikkakuntansa sairaalan synnytysosastolla. Vuonna 1954 Kerttu avioitui trukin kuljettaja Niilo Niemisen kanssa ja perheeseen syntyi yhdeksän lasta. Tällä hetkellä lapsenlapsia on 35 ja lapsenlapsenlapsia 16. Kerttu Nieminen on ollut laajan kuntalaisjoukon tuntema koko kylän kätilö, joka on auttanut maailmaan lukemattoman määrän Jämsän seudun lapsia. Maatalon emäntä Kaisa Johanna Vilhelmiina Niskanen (os. Lämsä), Kiuruvesi Kaisa Niskanen syntyi Kiuruvedellä vaatimattoman maatalon tyttäreksi. Kaisa solmi avioliiton vuonna 1952 maanviljelijä Abel Niskasen kanssa ja siirtyi oman tilan emännäksi. Perheeseen syntyi kuusi lasta. Lasten kasvatuksen ohella Kaisa Niskanen joutui ottamaan päävastuun ison tilan hoitamisesta lähes 30 vuoden ajaksi. Tämän lisäksi yksi perheen pojista on ollut vakavasti sairas syntymästään saakka. Kaisa Niskanen auttaa yhä tänä päivänä häntä päivittäisissä asioissa ja on luovuttanut hänelle toisen munuaisistaan. Kaisa Niskanen toimi kunnanvaltuutettuna 80-luvulla, kirkkovaltuutettuna sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajana sekä työvoima toimikunnan jäsenenä. Kaisa Niskanen on ollut suosittu pakinoitsija ja hän kirjoittanut julkaissut kaksi pakinakokoelmaa. Erityisen pyydetty ehdokas on ollut juhlapuhujaksi erilaisiin tilaisuuksiin. Kaisa Nieminen tunnetaan myös kyläkoulujen puolestapuhujana. 8

9 Maatalon emäntä Maija Kyllikki Partanen (os. Lappalainen), Sotkamo Maija Partanen syntyi Sonkajärvellä maalaistalon tyttäreksi kaksilapsiseen perheeseen. Maija Partanen opiskeli Kajaanissa karjatalouskoulussa. Avioiduttuaan vuonna 1965 maanviljelijä Tauno Partasen kanssa hän muutti miehensä lapsuudenkotiin maatalon emännäksi. Usean sukupolven talossa hoidettiin karjaa. Partasen perheeseen syntyi seitsemän tytärtä. Maija Partanen on toiminut Sotkamon keskustapuolueen yhdistyksessä ja Maataloustuottajien paikallisyhdistyksessä. Kun kouluissa ei vielä järjestetty iltapäivätoimintaa pienille koululaisille, kerääntyivät lähitalojen lapset Maija Partasen luo viettämään iltapäivää. Partasten tila on suosittu kyläpaikka sukulais- ja tuttavalasten keskuudessa. Maija Partanen tekee tärkeätä työtä opettaessaan maaseudun elämää ja eläinten hoitoa kaupunkilaislapsille. Maija Partanen on toiminut sukulaistensa omaishoitajana useina ajanjakoina. Maatalousyrittäjä, perhehoitaja Ritva Anni Pekkarinen (os. Vasalampi), Kinnula Ritva Pekkarinen syntyi Kivijärvellä maanviljelijäperheeseen. Perheen esikoisena hän joutui jo nuoresta lähtien ottamaan vastuuta pienemmistä sisaruksista. Käytyään kansakoulun Kivijärvellä hän opiskeli Kokkolassa ammattikoulussa keittäjäksi. Vuonna 1965 hän avioitui kirvesmies, maanviljelijä Raimo Pekkarisen kanssa. Perheeseen syntyi neljä lasta. Tämän lisäksi perheessä on ollut sijoitettuna kuusi lasta. Toiminta jatkuu edelleen. Pekkarisen perhe on toiminut vuosien ajan tukiperheenä Jyväskylän kaupungille ja Pihtiputaan kunnalle. Perhe Pekkarinen toimii aktiivisesti perhepäivähoitajana lapsenlapsilleen vuodesta 1994 lähtien. Hammaslääkäri Mirja Inkeri Pentinpuro (os. Heikkilä), Haapavesi Mirja Pentinpuro syntyi Haapavedellä perheensä neljänneksi lapseksi. Pientilalla työtä riitti myös lapsille. Erinomaisin arvosanoin suoritetun lukion jälkeen hän pääsi opiskelemaan hammaslääketiedettä Oulun yliopistoon. Ennen opintoja vuonna 1973 Mirja avioitui maanviljelijä, koneistaja Seppo Pentinpuron kanssa. Perhe kasvoi opintojen aikana neljällä lapsella ja kaikkiaan perheeseen syntyi 14 lasta. Mirja Pentinpuro on toiminut valmistuttuaan hammaslääkärina ensin kunnallisena puolella ja myöhemmin yksityisellä puolella. Perheen maatilalla kasvatettiin lampaita v asti ja Mirja Pentinpuro osallistuu miehensä rinnalla maatilan töihin. Mirja Pentinpuro on osallistunut Mieluskylä-Ollilanperän diakonia- ja kylätoimintaan. Hän on ollut Mieluskylän kyläkoulun alakoulun johtokunnassa sekä Haapaveden lukion johtokunnassa. Mirja Pentinpuro on toiminut pyhäkoulun opettajana lähes 30 vuoden ajan. 9

10 Lähetystyöntekijä Lea Astrid Pihkala (os. Salojärvi), Hausjärvi Lea Pihkala syntyi Helsingissä. Isä toimi sodan aikana lääkintämiehenä ilmatorjuntapatteristossa ja äiti oli ennen perheen perustamista Estonian teatterin ballerinana. Lea Pihkala opiskeli sairaanhoitajadiakonissaksi ja myöhemmin hän osallistui lähetyskurssille sekä opiskeli Japanin kieltä. Vuonna 1969 hän avioitui filosofian maisteri Jorma Pihkalan kanssa. Lea Pihkala toimi miehensä kanssa 30 vuotta seurakuntatyössä Japanissa Suomen evankelisluterilaisen kansanlähetyksen lähettämänä. Perheeseen syntyi seitsemän lasta. Pihkaloitten asuessa Japanissa kahdella lapsista todettiin erittäin vaikeat sairaudet. Lea Pihkala on toiminut Itä-Suomen Omaiset Mielenterveystyön Tukena ry:n hallituksessa perustajajäsenenä ja Riihimäen osaston jäsenenä. Hän on tehnyt kehitysvammatyössä Suomessa ja Japanissa sekä ollut Hausjärven seurakunnan diakoniatoimikunnan jäsenenä ja kirkkoneuvoston varajäsenenä. Palveluesimies Lahja Kerttu Irmeli Pohjola (os. Pietilä), Hämeenlinna Lahja Pohjola syntyi Tyrväällä. Lahjan syntyessä perheen isä oli rintamalla. Isä palasi sodan jälkeen kotiin ja pienviljelijäperheeseen syntyi kaikkiaan kaksitoista lasta. Perhehoitajan tutkinnon lisäksi Lahja Pohjola on kouluttautunut laajasti perhehoitoon liittyvillä kursseilla. Vuonna 1960 hän solmi avioliiton Rauno Pohjolan kanssa ja perheeseen syntyi viisi lasta. Perhe toimi sijais- ja tukiperheenä vuosina Kodin ulkopuolella hän on ollut liikeapulaisena. Lisäksi hänellä on ollut siivousalan yritys sekä lastentarvikeliike. Lahja Pohjola on toiminut siivoojien luottamusmiehenä sekä Hämeenlinnan romaniyhdistyksen rahastonhoitajana. Lisäksi hän on ollut aktiivisesti lastensa harrastusseurojen toiminnassa mukana. YO-merkonomi, koulunkäyntiavustaja Kaisu Tuulikki Saarinen (os. Heikkilä), Tampere Tuulikki Saarinen syntyi nuorimmaisena nelilapsiseen yrittäjäperheeseen Tampereella. Ikäeroa vanhempiin sisaruksiin oli sen verran, ettei Tuulikilla ollut leikkikaveria perheessä. Lukion jälkeen Tuulikki Saarinen opiskeli kieliä ulkomailla, kouluttautunut YO-merkonomiksi sekä suorittanut matkailualan markkinointitutkinnon. Ennen lasten syntymää hän työskenteli vientisihteerinä perheyrityksessä. Vuonna 1978 hän avioitui kunnanjohtaja Seppo Saarisen kanssa. Perheeseen syntyi seitsemän lasta. Tuulikki Saarinen hoiti lapsiaan kotona ja toimi samalla perhepäivähoitajana. Myöhemmin hän suoritti koulunkäyntiavustajan tutkinnon. Tuulikki Saarinen on osallistunut aktiivisesti vapaaehtoistyöhön ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Tuulikki Saarinen on toiminut 50 vuotta partiolaisena; hän on ollut partiolippukunta Tammeron lippukuntajohtajana ja toiminut Partiossa eri paikkakunnilla. Perheen asuessa Viljakkalassa hän oli perustamassa partiotoimintaa paikkakunnalle. Hän piti myös pyhäkoulua ja äiti-lapsipiiriä. Hän toimii Suomen Opasliiton oppaana eri paikkakunnilla, eri kielillä. Hän on toiminut Inner Wheel Tampereen yhdistyksessä, Tampereen Sydännaisissa ja vanhempainyhdistyksissä. Tällä hetkellä hän työskentelee koulunkäynnin ohjaajana ranskalais-suomalaisessa esikoulussa ja iltapäiväkerhossa. 10

11 Kotiäiti Laila Aira Sinikka Salonen (os. Mustonen), Jämsä Laila Salonen syntyi Viipurin maalaiskunnassa. Hänellä on kaksoissisko ja perheessä oli yhteensä seitsemän lasta. Talvisodan alkaessa alkoi perheen evakkomatka ensin kohti Laitilaan ja päättyen Jämsään, jonne he asettuivat. Perheen isän kuoltua vuonna -43 sodassa saamiinsa vammoihin sotaorvot kaksostytöt lähetettiin kahdeksi vuodeksi sotalapsiksi Ruotsiin, jossa he unohtivat täysin äidinkielensä. Vuonna 1956 Laila Salonen avioitui paperitehdastyöntekijä Paavo Salosen kanssa. Perheeseen syntyi seitsemän lasta. Koulun ja kodin yhteistyö on ollut Laila Saloselle tärkeää ja perheen lapset ovat osallistuneet monipuolisesti paikkakunnan urheiluseurojen toimintaan. Laila Salonen on ollut mukana Kaipolan kouluneuvostossa ja yläasteen johtokunnassa yli kymmenen vuotta. Puolison sairastuttua Alzheimerin tautiin 70-vuotiaana Laila Salonen hoiti häntä kotona omaishoitajana kolmen vuoden ajan. Nyt puolison ollessa laitoshoidossa Laila Salonen käy häntä päivittäin hoitamassa ja avustamassa. Laila Salonen on toiminut aktiivisesti vanhusten omaishoitotilaisuuksissa sekä ottanut voimakkaasti kantaa omaishoidon puolesta. Perushoitaja Asta Esteri Talvitie (os. Järvi), Ylistaro Asta Talvitie syntyi Ylistarossa perheensä nuorimmaiseksi. Perheen isä oli sotainvalidi haavoituttuaan talvisodassa. Perheen olot olivat vaatimattomat. Asta Talvitie muutti varhain pois kotoa ja meni piiaksi ja lastenhoitajaksi Seinäjoelle. Myöhemmin hän kouluttautui perushoitajaksi ja työskentelee edelleen samassa työpaikassa Ylistaron Västinkartanon vanhaikodissa. Vuonna 1973 Asta Talvitie avioitui metallialan yrittäjä Arto Talvitien kanssa. Perheeseen syntyi kaksi lasta. Aviomiehen perheessä tapahtuneen tragedian vuoksi yksi veljentytär ja kaksi veljenpoikaa menettivät vanhempansa. Asta ja Arto päättivät muuttaa lasten luokse kotitilalle asumaan. Pienellä paikkakunnalla traaginen tapahtuma herätti paljon kiinnostusta ja tapahtumasta selviäminen kesti lähes kaksi vuosikymmentä. Talvitien perhe tarjosi hyvän ja turvallisen kodin niin omille kuin sijoitetuille sukulaislapsille. Työterveyslääkäri Milja Hellin Torkki (os. Toikkanen), Jyväskylä Hellin Torkki syntyi Kinnulassa monilapsisen maanviljelijäperheen nuorimmaksi. Hänen isänsä kuoli Hellinin ollessa kuusivuotias ja äiti kuoli hänen ollessaan 16-vuotias. Hellin Torkki pääsi lukemaan ylioppilaaksi kinnulalaisten hyväntekijöiden avustuksella, mikä tuohon aikaan oli varsin harvinaista tytölle. Opinnot jatkuivat Helsingissä ja hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna Vuonna 1961 hän avioitui FM, TM Hannes Torkin kanssa. Perheeseen syntyi kahdeksan lasta. Perheen isä joutui jäämään eläkkeelle vain 37-vuotiaana ja ansiotyössä käyminen jäi Hellin Torkin vastuulle lasten ollessa vielä pieniä. Perheen isän tila huononi ja hän menehtyi vuonna 2004 syöpään Hellinin huolehtiessa hänestä aina viimeisiin päiviin saakka. Hellin Torkki toimi Korpilahden kunnanlääkärinä vuosina ja Jyväskylän työterveys Oy:n lääkärinä vuodesta 1975 aina vuoteen 1997 saakka, jolloin hän jäi eläkkeelle. Hellin Torkki on ollut Korpilahden kunnanvaltuutettuna ja kirkkovaltuutettuna sekä Jyväskylän kaupungin valtuutettuna vielä 77-vuotiaaksi saakka. Hän käy edelleen luennoimassa mm. eläkeläisten ja seurakunnan tilaisuuksissa sekä äitien virkistyspäivillä ja viikonloppukursseilla. 11

12 Maatilan emäntä Elvi Maria Tuomivaara (os. Tuomivaara), Posio Elvi Tuomivaara syntyi Kuusamossa äitinsä esikoistyttärenä. Varhaislapsuutensa Elvi Tuomivaara vietti mumminsa kanssa koska äiti oli työssä kiertävänä talouden- ja karjanhoitajana. Kiertokoulussa Elvi Tuomivaara oppi lukemaan ja laskemaan. Lukutaitoa hiottiin naapurissa myös ystävien kesken. Vuonna 1953 Elvi Tuomivaara avioitui maanviljelijä Sulo Tuomivaarana kanssa. Perheeseen syntyi 10 lasta, josta nuorimpana v syntyneet kolmostytöt. Avioitumisen jälkeen Tuomivaarat rakensivat oman talon ja tilan, jonne muuttivat vuonna Ennen avioitumista Elvi Tuomivaara työskenteli Livon kyläpostissa ja myöhemmin tilan hoidon ja lasten kasvatuksen ohella hän hoiti Kemira Oy:n kesäpaikkaa. Tuomivaarojen tilalle saatiin sähköt vasta 80-luvun loppupuolella ja tämä helpotti suurperheen arkea kovasti. Aviomies sairastui Alzheimerin tautiin 90-luvun lopulla ja Elvi Tuomivaara toimi hänen omaishoitajanaan. Elvi Tuomivaara jäi leskeksi vuoden 2012 lopussa. Siistijä Tyyne Maria Virtanen (os. Kortelainen), Jämijärvi Tyyne Virtanen syntyi Hiitolassa. Perheen isä kuoli ollessaan vain 32-vuotias. Perhe joutui evakkoon ja päätyi Kankaanpäähän. Koulunkäynti päättyi myös sodan sytyttyä. Vuonna 1953 Tyyne Virtanen hän avioitui maanviljelijä Paavo Virtasen kanssa. Perheeseen syntyi kaksitoista lasta. Perheen isän vaikeuksien myötä lasten kasvatus ja elannon hankkiminen jäi Tyyne Virtasen vastuulle. Hän teki toisinaan peräti kolmea työtä samanaikaisesti pystyäkseen huolehtimaan perheestään. Kotiäiti Marjatta Visakova (os. Moilanen), Kuusamo Marjatta Visakova syntyi Suomussalmen Juntusrannassa. Isä, äiti ja kymmenen lasta asuivat pienessä rintamamiestalossa. Marjatta Visakova lähti töihin lastenhoitajaksi 13-vuotiaana. Kansakoulun lisäksi Marjatta Visakova on opiskellut emäntäkoulussa sekä suorittanut perhepäivähoitajakoulutuksen. Vuonna 1973 hän solmi avioliiton metsätalousinsinööri Martti Visakovan kanssa. Perheeseen syntyi seitsemän lasta. Perhepäivähoitajana hän toimi seitsemän vuoden ajan ja kesäisin hän oli metsänviljelytöissä Posion Metsänhoitoyhdistyksessä. Marjatta Visakova on ollut mukana Kuusamon Marttojen toiminnassa 17 vuoden ajan. Vuodesta 2008 alkaen hän toiminut Pohjois-Pohjanmaan Martat ry:n piirihallituksessa. Muissa luottamustoimissa hän on ollut Kuusamon musiikkiopiston hallituksessa, perustajajäsenenä Kuusamon Harmonikkakerho ry:ssä sekä koulujen vanhempaintoimikunnissa. Vuosina hän luovutti Lapin keskussairaalaan 550 litraa äidinmaitoa, jolla on autettu suurta määrää vastasyntyneitä. 12

13 Sairaanhoitaja Anna-Maija Österberg (os. Mäenpää), Ranua Anna-Maija Österberg syntyi Kauhavalla kaksilapsiseen yrittäjäperheeseen. Ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen Anna-Maija opiskeli sairaanhoitajaksi Lahdessa. Vuonna 1982 hän avioitui TaM, kuvataiteilija Eero Österbergin kanssa. Vuonna 1987 perhe muutti Pohjois-Suomeen Ranualle. Perheeseen on syntynyt kaikkiaan 15 lasta. Perheen lapsista yhdellä on Downin syndrooma ja yhdellä CP-vamma. Anna- Maija Österberg toimii CP-vammaisen lapsen omaishoitajana. Anna-Maija Österberg työskentelee tällä hetkellä Ranuan terveyskeskuksen vuodeosastolla sairaanhoitajana. Anna-Maija on toiminut 2000-luvun alussa Ranuan kehitysvammaisten tukiyhdistyksen sihteerinä sekä kunnallisissa luottamustoimissa; neljä valtuustokautta kunnanvaltuustossa sekä hallituksessa, Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymävaltuustossa ja Rovaseudun koulutuskuntayhtymän valtuustossa Ranuan kunnan edustajana. Hän on myös Ranuan sivistyslautakunnan jäsen ja Lapin käräjäoikeuden lautamies. 13