Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksien selvitys

Transkriptio

1 Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksien selvitys

2 Työn lähtökohdat ja tavoitteet Työn taustalla on mm. HLJ-suunnitelmassa tunnistettu tarve kehittää Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksiä valtateiden 3 ja 4 käytävien välillä Työn lähtökohtana ovat HLJ-luonnoksessa esitetyt maankäytön ja liikenneverkon kehittämisratkaisut Työssä tarkastellaan yhteystarpeita erityisesti alueen raskaan liikenteen näkökulmasta Raskaan liikenteen nykytilaa ja ongelmia on selvitetty mm. HSL:n tavaraliikenteen tutkimuksen pohjalta Raskaan liikenteen tulevien tarpeiden ja arvioimiseksi on liikenneennusteissa otettu huomioon maankuntakaavan painotukset logistiikan sijoittumisessa Työssä vertaillaan jo aiemmin esillä olleita ratkaisuja poikittaisyhteyksien parantamiseksi ja selvitetään karkealla tarkkuustasolla mahdollisia uusia vaihtoehtoja Työn tavoitteena on tuottaa suositukset lyhyellä aikavälillä toteutettaviksi raskaan liikenteen yhteyksiä selkeyttäviksi toimenpiteiksi sekä pitkän aikavälin tilavarausverkoksi 2

3 Elinkeinoelämän taloudellinen merkitys Ely:n alueen yritystoiminnan liikevaihto 205 miljardia euroa ja työllistävyys henkilöä vuonna 2012 Teollisuudessa suurin liikevaihto tulee metalliteollisuudesta (38 %), sähkö- ja elektroniikkateollisuudesta (28 %) ja kemianteollisuudesta (18 %). Kaupan liikevaihdosta 72 % tulee tukkukaupasta, 17 % vähittäiskaupasta ja 12 % moottoriajoneuvojen kaupasta ja korjaustoiminnoista Metalliteollisuus korostuu selvästi suurimpana teollisuuden työllistäjänä. Vähittäiskaupan työllistävä merkitys on lähes yhtä suuri kuin tukkukaupalla. 3

4 Logistiikan merkitys elinkeinoelämälle Ajoneuvokustannukset (polttoaine ja muut käyttökustannukset) Kuorma auto 33,77 /100km Yhdistelmä 41,93 /100km Kaluston pääomakustannukset Kuorma auto 7,80 /h Yhdistelmä 10,32 /h Aikakustannukset (työajan arvo) Kuorma auto 22,87 /h Yhdistelmä 24,14 /h Teollisuudessa logistiikkakustannukset % liikevaihdosta ja kuljetuskustannukset 4 6 % liikevaihdosta. Kaupassa logistiikkakustannukset % liikevaihdosta ja kuljetuskustannukset 5 6 % liikevaihdosta. 4 (Kuvat: Logistiikkaselvitys 2013)

5 Saavutettavuus ja aluetalous Saavutettavuuden muutoksen vaikutuksia Yritysten toimintaalueiden laajuus Tuottavuuden kasvu Työmarkkina-alueiden laajuus Maan arvo Työmatkasaavutettavuuden paraneminen minuutin etäisyydellä vaikuttaa eniten työssäkäyntiin (Andersson ym. 2005) 5

6 Nykyinen liikenneverkko Nykyisellä maantieverkolla seudullisia yhteyksiä valtateiden 3 ja 4 käytävien välillä ovat kantatie 45 ja seututie Suunnittelualueen keskusten välistä poikittaista liikennettä välittää nykyisin myös pääradan varressa kulkeva Jokelantie (mt 1421) 3 45 Raskaan liikenteen tärkeimpiä yhteyksiä ovat kantatie 45 valtatien 3 suuntaan sekä Tuusulan itäinen ohikulku (mt 11466) ja Keravantie (mt 148) valtatien 4 suuntaan

7 Nykyiset liikennemäärät (KVL, ajon/vrk) ja raskaan liikenteen osuudet Liikennemäärältään merkittävimmät poikittaisliikennettä välittävät väylät ovat kantatie 45, Jokelantie (mt 1421) ja Nahkelantie /Palojoetie (mt 139) Raskaan liikenteen osuus korostuu varsinkin Tuusulan eteläosien ja Keravan verkolla, kantatiellä 45 ja Ridasjärventiellä (mt 1403) 7

8 Raskaan liikenteen viivytysten kannalta ongelmallisimmat liittymät Liittymiin saapuvan raskaan liikenteen viivytysindeksi 1-10, PKS ja Keski-Uusimaa Indeksi 0-10 Lähde: Liittymähankekorin arviointi elinkeinoelämän näkökulmasta, luonnos 8

9 HLJ-suunnitelma ja maakuntakaava HLJ-luonnoksessa on luokiteltu kantatie 45 tärkeäksi seudulliseksi yhteydeksi Logistiikan kannalta tärkeiksi yhteyksiksi on tunnistettu Kt45 Hyrylän eteläpuolella, Hyrylän itäinen ohikulku Maantielle 148 sekä maantie 148 Lisäksi on tunnistettu tarve kehittää erityisesti logistiikan poikittaisyhteyksiä Maakuntakaavassa on uusina seudullisina yhteyksinä on esitetty Kehä IV Nurmijärvi Järvenpää -yhteys Itäinen Radanvarsitie 9

10 Liikenne-ennusteiden lähtökohdat Lähtökohtana ennusteille ovat olleet HLJ-luonnoksen mukaiset ennusteet Liikennejärjestelmä on HLJ-luonnoksen mukainen muilta osin, mutta verkosta on poistettu oletetut suunnittelualueen poikittaisyhteyksien kehittämistoimenpiteet Focus-alueelle on oletettu toteutetuksi katuyhteys Kulomäentieltä Katriinantielle Tieliikenteen hinnoittelu HLJ-vaikutustarkasteluissa käytetyn mukaisesti 25 % lisää ajokustannuksiin koko seudulla ja 50 % Kehä III vyöhykkeen sisällä ruuhka-aikoina Raskasta liikennettä ei hinnoitella Hinnoittelun tasoa ja toteutustapaa ei ole yksityiskohtaisesti määritelty HLJ-luonnoksessa Asukasmäärien muutokset ennusteessa (MASU -suunnitelman mukainen v1b) 10

11 Liikenne-ennuste Autoliikenne kasvaa ennusteessa voimakkaasti pääradan ja vt4:n vyöhykkeellä Hyrylässä, Keravalla ja Järvenpäässä. Alueen väestö kasvaa voimakkaasti ja diagonaalinen liikennevt4:n käytävästä Hyvinkään ja Vt3:n suuntaan kasvaa. Nurmijärveltä liikenteen kasvu suuntautuu pääkaupunkiseudun ja Hyvinkään suuntiin. Poikittainen liikenne Tuusulan, Keravan ja Järvenpään suuntiin ei kasva. Poikittaisen liikenteen kasvun vähäisyys johtuu lähinnä työssäkäynnin suuntautumisesta. Työmatkaliikenne pääkaupunkiseudun ulkopuolella on vielä vuoden 2040 ennustetilanteessa säteittäistä ja suuntautuu pitkälti pääkaupunkiseudulle. Heikot yhteydet hillitsevät osaltaan työssäkäyntiä poikittaissuunnassa. Keski- Uudenmaan poikittaisliikenteen suurimmat virrat ovat valtatien 3 suunnan ja Järvenpään Keravan Hyrylän vyöhykkeen välisiä virtoja jotka hakeutuvat eri reiteille olemassa olevilla poikittaisyhteyksillä. Tarkasteluissa käytetty henkilöautoliikenteen ennuste perustuu HLJ2015 luonnokseen. Ennusteeseen sisältyy epävarmuuksia. Maankäyttöstrategia painottaa nykyisiä ratakäytäviä, mm. Klaukkalan ratakäytävän kehittyminen vasta pidemmällä aikavälillä Liikenteen hinnoittelu vähentää ympäryskuntien autoliikennettä voimakkaasti 11

12 Tavaraliikenteen ennuste Raskaan liikenteen tuotokset alueittain 2040 (KAVL, ajon/vrk) Tavaraliikenteen ennustetta on tarkennettu 4.vaihemaakuntakaavaluonnoksen pohjalta Merkittävimmät logistiikkatoimintojen kasvualueet ovat Focus ja Bastukärr Muita kasvualueita ovat: Tuusula/Järvenpää vt4 käytävä Mäntsälä vt 25/vt3 käytävät Nurmijärvi vt3 käytävä Hyvinkää/Nurmijärvi vt 25 käytävä Järvenpää Kerava Etelä-Tuusula alueella raskaan liikenteen tuotos kolminkertaistuu Osa tuotoksesta siirtyy nykyisiltä logistiikka-alueilta, lähinnä Kehä III: sisäpuolelta % % % % % 12

13 Ennusteliikennemäärät 2040 ja liikenteen kasvu Raskaan liikenteen osuus kasvaa kt45:llä lähes kaksinkertaiseksi Keski-Uudenmaan poikittaisliikenne ei kasva ennusteessa merkittävästi Raskaan liikenteen osuus (%) 13

14 Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksien liikenteen suuntautuminen (KAVL 2040, ajon/vrk) Järvenpäästä liikenne vt3:n suuntaan jakautuu Vanhankylän koulutielle ja Jokelantielle Kantatie 45 palvelee diagonaalisessa liikenteessä Keravaa, Tuusulaa ja Koillis-Vantaata Nahkelantien liikenne on Nurmijärven ja Keravan/Hyrylän välistä liikennettä

15 Raskaan liikenteen suuntautuminen (KAVL 2040, ajon/vrk) Raskas liikenne valtatien 4 käytävästä Hyvinkäälle ja vt3:n suuntaan pohjoiseen käyttää pääosin kantatietä 45 Myllykyläntie lentokentän pohjoispuolella palvelee Focus-alueen yhteyksiä pääkaupunkiseudulle ja länteen, mutta ei vt3:n suuntaan pohjoiseen Poikittainen raskas liikenne Nurmijärven ja valtatien 4 käytävän välillä on vähäistä

16 Keskeiset ongelmat 1. Tuusulan eteläosista (Sula-Focus) ja Keravalta yhteys valtatien 3 suuntaan kulkee kantatietä 45 Hyrylän läpi Raskaasta liikenteestä aiheutuu haittaa Hyrylän maankäytölle ja raskas liikenne kokee Hyrylän liikennejärjestelyt ongelmallisina 2. Valtatien 4 varresta (Kerava-Järvenpää) puuttuu selkeä yhteys Hyvinkään ja valtatien 3 suuntaan pohjoiseen Osa liikenteestä hakeutuu Jokelantielle, jolla ongelma on taajaman läpiajo Osa liikenteestä hakeutuu kantatielle 45 Vanhankylän koulutietä, joka ei nykyiseltä tasoltaan ole hyvä seudulliseksi raskaan liikenteen yhteydeksi 3. Poikittaisyhteydet Järvenpäästä ja Keravalta Nurmijärven kirkonkylään ja Klaukkalaan ovat epäjatkuvia Etenkin raskaan liikenteen määrät poikittaissuunnassa ovat vuoden 2040 ennustetilanteessa melko pieniä 2 3 1

17 Yksittäisten hankkeiden tarkastelut 17

18 Tarkastellut vaihtoehdot Tarkastelussa mukana ovat olleet seuraavat poikittaisyhteyksiä parantavat hankkeet 1a Kehä IV nykyisissä kaavoissa 1b Kehä IV käännettynä Klaukkalan ohikulun liittymään 2a Yhteys Hyrylän eteläpuolelta Klaukkalan ohikulun liittymään 2b Yhteys Hyrylän eteläpuolelta Nurmijärven liittymään 3 Hyrylän läntinen ohikulku 4 Järvenpää Nurmijärvi -yhteys (Vähänummentie Kt45) 5 Itäinen radanvarsitie (Järvenpää Kellokoski Hyvinkää) Vaihtoehtojen linjaukset ovat suuntaa antavia eikä niiden toetuttavuudesta ole varmuutta 18

19 Kehä IV linjaukset (1a, 1b) 1a (kaavojen mukainen linjaus) palvelee lentokentän pohjoispuolisia alueita, mutta ei Tuusulanväylän vartta 1b (linjaus Klaukkalan ohikulkutiehen) palvelee lisäksi Kulomäentien ja Kehä III:n välistä aluetta Liikenteen siirtymät ovat herkkiä Hyrylän liikenneolosuhteiden kehittymiselle 19

20 Liikennemäärien muutokset VE1a KAVL Raskaat 20

21 Liikennemäärien muutokset VE1b KAVL Raskaat 21

22 Hyrylän tason poikittaisyhteydet (2a, 2b) 2a (linjaus Klaukkalan ohikulkutiehen) palvelee poikittaisia yhteyksiä, mutta ei yhteyksiä Hyrylästä Vt3:n suuntaan pohjoiseen Vaihtoehto parantaa varsinkin henkilöautoliikenteen yhteyksiä Klaukkalan ja Hyrylän välillä, mutta merkitys raskaalle liikenteelle jää pieneksi 2b (linjaus Nurmijärven kirkonkylän tasolle) palvelee yhteyksiä Hyrylän eteläosista ja Koillis-Vantaalta Vt3:n suuntaan pohjoiseen Vaihtoehto parantaa henkilöautoliikenteen yhteyksiä Nurmijärven kirkonkylän ja Hyrylän välillä 2b on vaihtoehto Hyrylän läntiselle ohikulkutielle? 22

23 Liikennemäärien muutokset VE2a KAVL Raskaat 23

24 Liikennemäärien muutokset VE2b KAVL Raskaat 24

25 Läntinen ohikulkutie (3) Palvelee liikennettä Tuusulasta Hyrylän eteläpuolelta ja Vantaalta Kt45:n ja vt4:n väliseltä alueelta Korvaa nykyisen kantatien ja siirtää kantatielle liikennettä myös valtatieltä 3 Hyrylän-Keravan tason liikenne kulkee Hyrylän läpi, mutta osa liikenteestä voi siirtyä ohikulkutielle Hyrylän ruuhkautuessa 25

26 Liikennemäärien muutokset VE3 KAVL Raskaat 26

27 Pohjoiset vaihtoehdot (4, 5) Ve 4 (Järvenpää-Kt45) palvelee Järvenpään liikennettä ja Vt4:n vartta Kehä III:n tasolle Ruuhka-aikojen ulkopuolella liikenne Keravan tasolta kulkee maantietä 148 Hyrylän läpi kantatielle 45 Palvelee koko Järvenpäätä ja Hyvinkään länsiosia Ve 5 (Itäinen radanvarsitie) palvelee Järvenpään liikennettä ja Vt4:n vartta Kehä III:n tasolle Ruuhka-aikojen ulkopuolella liikenne Keravan tasolta kulkee maantietä 148 Hyrylän läpi kantatielle 45 Vähentää Hyvinkään ja Järvenpään välistä liikennettä Jokelantieltä Hyvinkään keskustasta osa liikenteestä käyttää radanvarsitietä Kehä III:n tasolle asti 27

30 Hankkeiden vaikutukset ajokustannuksiin Suurimmat kokonaishyödyt saavutetaan Itäisellä radanvarsitiellä, Hyrylän tason poikittaisyhteyksillä sekä Läntisellä ohikulkutiellä Diagonaalisuuntaisilla vaihtoehdoilla saavutetaan vastaavia poikittaissuuntaisia yhteyksiä suuremmat hyödyt Minkään tarkastellun yhteyden parantaminen ei yksin ratkaise kaikkia Keski-Uudenmaan poikittaisliikenteen ongelmia. Eri vaihtoehdot ratkaisevat eri ongelmia Vt4:n käytävästä yhteyksiä parantavat vaihtoehdot 4 ja 5 Tuusulan eteläosista yhteyksiä parantavat vaihtoehdot 1-3 Ajokustannushyödyt (M /v) 30

31 Kustannustehokkuus Hankkeiden kustannustehokkuutta on arvioitu vuoden 2040 hyötyjen perusteella Kustannusarviot perustuvat olemassa oleviin suunnitelmiin ja karkeisiin kilometrikustannuksiin Arvio kuvaa lähinnä vaihtoehtojen kustannustehokkuuseroja Kannattavuusrajana voidaan kuitenkin pitää noin 5 % tuottoastetta Vaihtoehto km M M /km Hyödyt Tuottoaste 1a Kehä IV, Eteläinen % YS 1995: 163 Mmk -> 48 M 2014 (ilman Kulomäentien parantamista) 1b Kehä IV, Pohjoinen % YS:n kilometrihinnalla 2a Hyrylä-Vt4, Eteläinen % 2b Hyrylä-Vt4, Pohjoinen % 3 Läntinen ohikulku % YVA 1995 : 110 Mmk ->32 M Järvenpää-Kt % YS 2004: 8.6 M 5 Itäinen radanvarsitie % 31

32 Hankekokonaisuuksien vertailu 32

33 Hankekokonaisuuksien vertailu Yhdistelemällä eri parantamistoimenpiteitä on pyritty löytämään tehokkaimmat kokonaisuudet yhteyksien parantamiseksi eri alueilta Vertailussa on lisäksi oletettu Hyrylän keskustaan ja Jokelaan tehdyksi toimenpiteitä, jotka vähentävät reitin houkuttelevuutta erityisesti raskaan liikenteen kannalta. Hyrylässä on raskaan liikenteen läpiajo Järvenpääntietä oletettu kielletyksi (kts. seuraava dia) Toimenpiteet voivat olla tarpeen paikallisen liikenteen ja maankäytön olosuhteiden parantamiseksi riippumatta poikittaisyhteyksien parantamisesta Ilman parantamistoimenpiteitä on todennäköistä, että olosuhteiden heikentyessä Hyrylän läpi kulkevien reittien houkuttelevuus vähenee raskaan liikenteen kannalta joka tapauksessa Muutokset on otettu huomioon vertailuvaihtoehdossa ja kaikissa tutkituissa hankekokonaisuuksissa Logistiikan yhteyksiä parantavat hankkeet ratkaisevat vain osin henkilöliikenteen yhteyspuutteet seudun keskusten välillä. Henkilöliikenteen yhteyspuutteiden ratkaisemiseksi voidaan tarvita täydentäviä toimia logistiikan pääyhteyksien parantamisen lisäksi. 33

34 Vertaluvaihtoehto Hyrylässä Nykyisin Hyrylän läpi kulkevat liikennevirrat (punaiset nuolet) käyttävät Järvenpääntietä Itäisen ohikulun rakentuessa läpikulkuliikenne Järvenpään suuntaan siirtyy ohikulkutielle (vihreä nuoli) Vertailuvaihtoehdossa ja kaikissa tarkasteltavissa hankevaihtoehdoissa on oletettu, että myös mt148-kt45 suuntainen raskas liikenne siirtyy pois Järvenpääntieltä Vaihtoehtona on joko itäisen ohikulun kautta kulkeva reitti (vihreä katkoviiva) tai tarkasteltavien parannettavien yhteyksien kautta kulkevat reitit 34

35 Muodostetut pääyhteyksien kokonaisuudet Eteläosan yhteydet Pohjoisosan yhteydet 0+ (4) A1 (1a+5) A2 (1b+5) B1 (2a+4) B2 (2b+4) C (3+4) D1 (1a+4) D2 (1b+4) Vain Lentokentän pohjoispuolinen Focus-alueen yhteys Kehä IV, eteläinen linjaus Klaukkalantien ETL:ään (1a) Kehä IV, pohjoinen linjaus Klaukkalan ohikulun ETL:ään (1b) Hyrylän tason poikittaisyhteys, eteläinen linjaus (2a) Klaukkalan ohikulun ETL:ään Hyrylän tason poikittaisyhteys, pohjoinen linjaus (2b) Nurmijärven kirkonkylän ETL:ään Hyrylän läntinen ohikulku Kehä IV, eteläinen linjaus Klaukkalantien ETL:ään (1a) Kehä IV, pohjoinen linjaus Klaukkalan ohikulun ETL:ään (1b) Järvenpään tason poikittaisyhteys Kt45:lle (4) Itäinen radanvarsitie (5) Itäinen radanvarsitie (5) Järvenpään tason poikittaisyhteys Kt45:lle (4) Järvenpään tason poikittaisyhteys Kt45:lle (4) Järvenpään tason poikittaisyhteys Kt45:lle (4) Järvenpään tason poikittaisyhteys Kt45:lle (4) Järvenpään tason poikittaisyhteys Kt45:lle (4) Lisäksi on kaikissa vaihtoehdoissa oletettu Hyrylän keskustan läpiajo (Järvenpääntietä) raskaalta liikenteeltä estetyksi ja nopeustaso nykyistä alemmaksi Hyrylän keskustan ja Jokelan läpi kulkevilla väylillä 35

36 VE0+: Nykyverkko Pyritään tukeutumaan mahdollisimman pitkälti nykyiseen verkkoon Parannettava yhteys Järvenpään tasolta Kt45:lle, jolle pyritään ohjaamaan liikenne Keravalta ja valtatien 4 käytävästä valtatien 3 suuntaan Focus alueen liikennettä pyritään ohjaamaan kulkemaan kehä III:n kautta tai Tikkurilantietä valtatien 3 suuntaan Vaihtoehto voi toimia 1. vaiheena 36

37 Liikennemäärien muutokset VE0+ KAVL Raskaat 37

38 VEA: Maakuntakaava Vaihtoehdossa toteutetaan maakuntakaavassa esitetyt itäinen Radanvarsitie ja Kehä IV Liikenne Keravalta ja valtatien 4 käytävästä valtatien 3 suuntaan pyritään ohjaamaan Itäiselle radanvarsitielle Kehä IV palvelee Focus-aluetta Kt45 toimii jatkossakin raskaan liikenteen yhteytenä Hyrylästä Vt3:n suuntaan A2 A1 38

39 Liikennemäärien muutokset A1 KAVL Raskaat 39

40 Liikennemäärien muutokset A2 KAVL Raskaat 40

41 VEB: Poikittaisyhteydet Vaihtoehdossa muodostetaan kaksi vahvaa poikittaisyhteyttä Vt4:n ja vt3:n käytävien välille Keravan, Etelä-Tuusulan ja Koillis-Vantaan liikenne pyritään ohjaamaan Vt3:n Hyrylän tason poikittaisyhteyden kautta Liikenne Järvenpäästä ja Vt4:n käytävästä Kt45:lle pyritään ohjaamaan Järvenpään tason poikittaisyhteydelle B1 B2 41

42 Liikennemäärien muutokset B1 KAVL Raskaat 42

43 Liikennemäärien muutokset B2 KAVL Raskaat 43

44 VEC: Läntinen ohikulku Vaihtoehdossa toteutetaan Hyrylän läntinen ohikulkutie Ohikulkutielle pyritään keskittämään Keravan Etelä- Tuusulan ja Koillis-Vantaan liikenne Vt3:n suuntaan Järvenpäästä ja Vt4:n käytävästä liikenne ohjataan Kt45:lle Järvenpään tason poikittaisyhteyden kautta 44

45 Liikennemäärien muutokset C KAVL Raskaat 45

46 VED Vaihtoehdossa toteutetaan Kehä IV yhteys Järvenpäästä Kt45:lla Molemmista on olemassa suunnitelma, jossa on tutkittu mahdollinen linjaus Liikenne Keravalta ja valtatien 4 käytävästä valtatien 3 suuntaan pyritään ohjaamaan Järvenpään kautta Kt45:lle Kehä IV palvelee Focus-aluetta Kt45 toimii raskaan liikenteen yhteytenä Hyrylästä Vt3:n suuntaan D1 D2 46

47 Liikennemäärien muutokset D1 KAVL Raskaat 47

48 Liikennemäärien muutokset D2 KAVL Raskaat 48

49 Verkolliset vaikutukset Hyrylän läpi kulkevan raskaan liikenteen määrän väheneminen on yksi poikittaisyhteyksien kehittämisen verkollinen tavoite Vaikutusten indikaattorina on tarkasteltu liikennemääriä kantatiellä 45 Koskenmäen kiertoliittymän eteläpuolella Hyrylän ja Jokelan verkoille vaihtoehdossa 0 kuvatut toimenpiteet vähentävät Hyrylän kautta kulkevien reittien houkuttelevuutta ja lisäävät kehitettäville reiteille siirtyvän liikenteen määrää Liikenteen väheneminen kantatiellä 45 Koskenmäen kiertoliittymän eteläpuolella (ajon/vrk) KVL muutos Raskaat muutos % % A % % A % % B % % B % % C % % D % % D % % Tutkitut vaihtoehdot vaikuttavat vaihtoehtoa B1 lukuun ottamatta voimakkaammin raskaaseen liikenteeseen Hyrylän kohdalla 49

50 Aika- ja ajosuoritteiden muutokset Aikasuoritteen muutokset (h/vrk) Aikasuorite pienenee kaikissa tutkituissa vaihtoehdoissa Kilometrisuorite kasvaa vaihtoehdossa 0+ Hyrylän läpi kulkevan liikenteen siirtyessä nopeammalle mutta pidemmälle Järvenpää-Kt45 reiteille Raskaan liikenteen kilometrisuorite kasvaa hieman myös vaihtoehdossa D1, jossa yhteys Kehä IV:n kautta pohjoiseen on selvästi kantatietä 45 pidempi. Henkilöautoliikenteen suorite kasvaa vaihtoehdoissa 0+, B1 ja D2 Ajosuoritteen muutokset (km/vrk) 50

51 Ajokustannushyödyt Suurimmat kokonaishyödyt saadaan vaihtoehdolla A2 (Kehä IV, pohjoinen linjaus + Itäinen Radanvarsitie) Raskaan liikenteen hyödyt ovat suurimmat vaihtoehdoissa, jotka parantavat diagonaalisuuntaisia yhteyksiä C (Läntinen ohikulku + Järvenpää-kt45) A2 (Kehä IV, pohjoinen linjaus + itäinen radanvarsitie) B2 (Hyrylän tason poikittaisyhteys, pohjoinen linjaus + Järvenpää-kt45) Ajokustannussäästöt vuoden 2040 tilanteessa (M /v) 51

52 Kustannustehokkuus Hankekokonaisuus M Hyödyt Tuottoaste % A1 1a % A2 1b % B1 2a % B2 2b % C % D1 1a % D2 1b % Vaihtoehto km M M /km Hyödyt Tuottoaste 1a Kehä IV, Eteläinen % YS 1995: 163 Mmk -> 48 M 2014 (ilman Kulomäentien parantamista) 1b Kehä IV, Pohjoinen % YS:n kilometrihinnalla 2a Hyrylä-Vt4, Eteläinen % 2b Hyrylä-Vt4, Pohjoinen % 3 Läntinen ohikulku % YVA 1995 : 110 Mmk ->32 M Järvenpää-Kt % YS 2004: 8.6 M 5 Itäinen radanvarsitie % 52

53 Näkökulmia kehittämispolun muodostamiseksi Järvenpää Kt45 -yhteys on yksittäisenä hankkeena tehokas ja sen toteuttamisvalmius on paras Hanke ei ratkaise kaikkia poikittaisliikenteen ongelmia, mutta se muodostaa hyvän vaihtoehtoisen yhteyden Keravalta ja Sipoosta maantietä 148 käyttävälle Hyrylän läpi kantatielle 45 pohjoiseen kulkevalle raskaalle liikenteelle Hanke on mahdollinen 1. vaihe poikittaisyhteyksien kehittämiselle nykyisten ja näköpiirissä olevien ongelmien näkökulmasta Lentokentän pohjoispuolisen Focus- alueen kehittäminen synnyttää tarpeen uudelle Hyrylän keskustan ohittavalle yhteydelle valtatien 3 suuntaan Kehä IV:n linjaus Klaukkalan ohikulkutien liittymään muodostaa hyvän raskaan liikenteen yhteyden vt3:n suuntaan, parantaa Klaukkalan yhteyksiä ja mahdollistaa pidemmällä aikavälillä Vantaan Riipilän alueen maankäytön kehittämisen Vaihtoehtoiset yhteydet Hyrylän tasolta Nurmijärven kirkonkylän tasolle ja Hyrylän läntinen ohikulkutie mahdollistaisivat Hyrylän maankäytön laajenemisen lännen suuntaan, mikä ei ole suunniteltu kasvusuunta 2. vaiheessa parannettavan poikittaisyhteyden suunnittelua tulisi tehdä näköpiirissä olevan maankäytön kehittämisen tarpeisiin. Myös maankäyttösuunnitelmat tulisi päivittää siten että uudesta yhteydestä saadaan mahdollisimman suuri hyöty. Pidemmällä aikavälillä on tarpeen varautua maakuntakaavan mahdollistaman maankäytön tarvitsemiin yhteyksiin. 53