Espoon kaupunki Pöytäkirja 55

Transkriptio

1 Sivu 1 / / / varhaiskasvatuslautakunnan lausunto talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä Valmistelijat / lisätiedot: Pirjo Mutanen, puh Kaisu Toivonen, puh Titta Tossavainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko 1. merkitsee tiedoksi selostusosan mukaisen selvityksen kaupungin talouden tilasta ja talouden tasapainotustarpeesta, 2. esittää lausuntonaan talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmasta ja sen hyötytavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä seuraavaa: Valtuuston hyväksymät talouden tasapainotusta ja tuottavuutta koskevat linjaukset ja hyötytavoitteet muodostavat hyvän pohjan yksityiskohtaisemmalle toiminnan ja talouden suunnittelulle tavoitteena rahoitustasapainon saavuttaminen ja kestävä kehitys. Linjaukset ja hyötytavoitteet pohjautuvat hyvällä tavalla sekä koko kaupungin että toimialan Espoo tarinaan ja valtuusto- ja vuositason tulostavoitteisiin. Rahoitusvaje kasvaa ilman riittäviä tasapainottavia toimenpiteitä erittäin nopeasti vaikeasti hallittavaksi. Mitä aikaisemmin tasapainottavat toimet saadaan toteutettua, sitä vähemmän joudutaan karsimaan kuntalaisille tärkeitä palveluja ja tukea vaikeisiin elämäntilanteisiin. Nopeasti käynnistetty tasapainotus ja kehitystyö ovat henkilökunnan kannalta edullisempaa kuin myöhään ja suuriin menoleikkauksiin päätyvä. Epätietoisuus vähenee, työpaikoille saadaan rakentava ilmapiiri, ollaan osallisia muutoksessa ja huolet palvelussuhteen jatkumisesta poistuvat. Tuottavuuden kehittämisessä painotetaan tehtäväalueita, joihin jo nyt, mutta kasvavassa määrin lähivuosina kohdistuvat suuret menopaineet. Palveluprosessien toimivuutta ja palvelun tehokkuutta on tarpeen lisätä kaikilla tehtäväalueilla. Toimialan esittämillä toimenpidealueilla tulee edetä nopeasti toteutusvaiheeseen muun muassa kuluvalle vuodelle asetettujen taloudellisten tulostavoitteiden saavuttamiseksi. Valitut toimenpidealueet ovat: Suomenkielinen opetus:

2 Sivu 2 / 2 - erityisen tuen oppilaiden opetuksen järjestäminen tukitoimin omassa koulussa eli nk väestövastuumallin kehittäminen, joka säästää oppilaiden kuljetuskustannukset alueen toisiin kouluihin - oppimateriaalirahan leikkaaminen 10 euroa / oppilas perusopetuksessa - hankintojen karsiminen ja niiden tekeminen sähköisen tilausohjelman kautta - jakotuntien leikkaaminen kieli- ja kulttuuriryhmien pienryhmiltä (koko noin 10 oppilasta) - kouluverkon tarkastelu ja tilojen tehokas käyttö - iltapäivätoiminnan järjestäminen koulun tiloissa ja muutamasta vuokratilasta luopuminen - tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen halvempien ja pedagogiikkaa tukevien laitteiden avulla - uuden opetussuunnitelman tuntijaon valmistelu nykyistä pienemmillä lisätunneilla. Suomenkielinen varhaiskasvatus: - kustannusvaikuttavien tuotantotapojen käyttäminen palvelujen järjestämisessä - toiminnan ja palvelutuotannon kehittäminen - palveluverkon käytön tehostaminen - johtamisosaamisen vahvistaminen - henkilökunnan työhyvinvoinnin lisääminen - toiminnan tehokkuuden lisääminen Käsittely Asian esitteli sivistystoimen johtajan Sampo Suihkon estyneenä ollessa talous- ja hallintojohtaja Pirjo Mutanen. Hopsu puheenjohtajan ja Waltarin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Poistetaan päätösehdotuksen toimenpiteistä kohdat - jakotuntien leikkaaminen kieli- ja kulttuuriryhmien pienryhmiltä (koko noin 10 oppilasta) ja - uuden opetussuunnitelman tuntijaon valmistelu nykyistä pienemmillä lisätunneilla. Lisäys: Tarvittava lisäsäästö etsitään muista kuin opetukseen suuntautuvista kuluista, kuten kiinteistönhoidosta, hallinnosta, ruokapalveluista ja kuljetuksista siten, että tämä ei vaikuta palvelun laatuun. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Hopsun muutosehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös : 1. merkitsi tiedoksi selostusosan mukaisen selvityksen kaupungin talouden tilasta ja talouden tasapainotustarpeesta,

3 Sivu 3 / 3 2. esittää lausuntonaan talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmasta ja sen hyötytavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä seuraavaa: Valtuuston hyväksymät talouden tasapainotusta ja tuottavuutta koskevat linjaukset ja hyötytavoitteet muodostavat hyvän pohjan yksityiskohtaisemmalle toiminnan ja talouden suunnittelulle tavoitteena rahoitustasapainon saavuttaminen ja kestävä kehitys. Linjaukset ja hyötytavoitteet pohjautuvat hyvällä tavalla sekä koko kaupungin että toimialan Espoo tarinaan ja valtuusto- ja vuositason tulostavoitteisiin. Rahoitusvaje kasvaa ilman riittäviä tasapainottavia toimenpiteitä erittäin nopeasti vaikeasti hallittavaksi. Mitä aikaisemmin tasapainottavat toimet saadaan toteutettua, sitä vähemmän joudutaan karsimaan kuntalaisille tärkeitä palveluja ja tukea vaikeisiin elämäntilanteisiin. Nopeasti käynnistetty tasapainotus ja kehitystyö ovat henkilökunnan kannalta edullisempaa kuin myöhään ja suuriin menoleikkauksiin päätyvä. Epätietoisuus vähenee, työpaikoille saadaan rakentava ilmapiiri, ollaan osallisia muutoksessa ja huolet palvelussuhteen jatkumisesta poistuvat. Tuottavuuden kehittämisessä painotetaan tehtäväalueita, joihin jo nyt, mutta kasvavassa määrin lähivuosina kohdistuvat suuret menopaineet. Palveluprosessien toimivuutta ja palvelun tehokkuutta on tarpeen lisätä kaikilla tehtäväalueilla. Toimialan esittämillä toimenpidealueilla tulee edetä nopeasti toteutusvaiheeseen muun muassa kuluvalle vuodelle asetettujen taloudellisten tulostavoitteiden saavuttamiseksi. Valitut toimenpidealueet ovat: Suomenkielinen opetus: - erityisen tuen oppilaiden opetuksen järjestäminen tukitoimin omassa koulussa eli nk väestövastuumallin kehittäminen, joka säästää oppilaiden kuljetuskustannukset alueen toisiin kouluihin - oppimateriaalirahan leikkaaminen 10 euroa / oppilas perusopetuksessa - hankintojen karsiminen ja niiden tekeminen sähköisen tilausohjelman kautta - kouluverkon tarkastelu ja tilojen tehokas käyttö - iltapäivätoiminnan järjestäminen koulun tiloissa ja muutamasta vuokratilasta luopuminen - tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen halvempien ja pedagogiikkaa tukevien laitteiden avulla Tarvittava lisäsäästö etsitään muista kuin opetukseen suuntautuvista kuluista, kuten kiinteistönhoidosta, hallinnosta, ruokapalveluista ja kuljetuksista siten, että tämä ei vaikuta palvelun laatuun. Suomenkielinen varhaiskasvatus: - kustannusvaikuttavien tuotantotapojen käyttäminen palvelujen järjestämisessä - toiminnan ja palvelutuotannon kehittäminen

4 Sivu 4 / 4 - palveluverkon käytön tehostaminen - johtamisosaamisen vahvistaminen - henkilökunnan työhyvinvoinnin lisääminen - toiminnan tehokkuuden lisääminen Oheismateriaali Selostus - TATU-linjaukset ja toimenpiteet Lähtökohtatilanne ja toimintaympäristön kehitys Valtuusto teki tavoite- ja linjauspäätökset, joita lauta- ja johtokunnat toteuttavat. Vireillä olevat uudistushankkeet (kunta-, metropoli-, sote- ja valtionosuusuudistus sekä Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kuntajakoselvitysvalmistelu) luovat epävarmuutta. Taloudellinen tilanne on hyvin haastava. Kansallinen kestävyysvaje on hyvin suuri. Vielä ei ole tiedossa, miten se ratkaistaan. Taloudellinen tasapainotus ja tuottavuuden lisäystarve koskee koko kuntakenttää. Palvelutarjontaa ja järjestämistapaa on tarkasteltava kriittisesti. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toteutus ja sen vaikutukset kuntien toimintaan ovat vielä hämärän peitossa. Kaupungin rahoitusmahdollisuudet ovat kiristyneet olennaisesti ja pitkäaikaisesti. Espoon väestö kasvaa. Vanhemmat ikäluokat kasvavat nopeutuvalla vauhdilla samanaikaisesti kun lasten määrä kasvaa. Väestönkasvusta yhä suurempi osa on ulkomaalaistaustaisia. Tarkempi kuva talouden tasapainotustarpeesta sisältyy mm. valtuuston maaliskuun päätökseen. Seuraavassa kuvassa on esitetty tulevien vuosien kumulatiivinen talouden tasapainotustarve. Vuonna 2017 tasapainotustarvetta on yli 130 milj. euron edestä.

5 Sivu 5 / 5 Bruttokansantuote väheni vuosina 2012 ja 2013 ja kasvaa varsin vähän kuluvana ja ensi vuonna. Valtiovarainministeriö on joutunut tarkistamaan talouden kasvuennusteita aikaisempaa alhaisemmiksi. Valtuusto päättäessään vuoden 2014 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta kehotti kaupunginhallitusta valmistelemaan vuosille taloussuunnitelman yleisperusteluissa kuvatun toiminnan ja talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman, joka tuodaan valtuuston käsiteltäväksi viimeistään maaliskuussa 2014 ja samalla tuomaan valtuuston käsittelyyn ehdotuksen talousarvion ja taloussuunnitelman tarkistamiseksi ohjelman perusteella. Valtuusto on käsitellyt ja hyväksynyt talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset. Toimintaympäristössä tapahtuneet ja tapahtuvat muutokset Tasapainotus- ja tuottavuustoimenpiteiden valintaan ja taloudellisten voimavarojen kohdistamiseen vaikuttavat toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Toimintaympäristön analyysiä käytetään hyväksi mm. tulevia palvelutarpeita arvioitaessa. Toimintaympäristön tila -aineiston avulla luodaan yhteinen toimintaympäristön tietopohja kehyksen ja taloussuunnitelman laadinnalle. Tammikuussa 2014 on valmistunut Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitystyön pohjaksi kattava Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti ja siihen liittyvä laaja kuva-aineisto. Näissä on kattavasti kuvattu neljän kunnan toimintaympäristön nykytilaa ja tulevaisuuden kehitystä vuoteen TATU-ohjelman hyötytavoitteet

6 Sivu 6 / 6 TATU-ohjelmalla parannetaan kaupungin talouden tasapainoa ja tuottavuutta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Ohjelmalla katetaan kestävyysvaje ja vastataan toimintaympäristöstä yhä voimakkaammin nouseviin haasteisiin. Ohjelman avulla saavutetaan kustannussäästöjä, lisätään tuottavuutta, karsitaan ydintehtävien ulkopuolisia tehtäviä, kasvatetaan ulkoisia tuloja ja tarkistetaan palvelutasoa. Sillä vastataan Espoota koskettaviin isoihin haasteisiin mm. väestörakenteen muutokseen, väestömäärään ja sitä kautta palvelutarpeen kasvuun sekä talouskasvun niukkuuteen, jotka jatkuvat yli kuluvan valtuustokauden. Ohjelma toteuttaa Espoo-tarinaa ja sen avulla turvataan kaupunkikonsernin talouden tasapaino sekä mm. vahvistetaan kaupungin roolia toimia edelläkävijänä palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa ja kehitetään kaupunkirakennetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi. Tuottavuuden parantaminen tuodaan osaksi jokapäiväistä tekemistä ja kaikkia prosesseja, jolloin jatkossa vähemmällä saavutetaan enemmän. Ohjelman toteutuksessa huolehditaan siitä, että Espoon peruspalvelut ja henkilöstön työhyvinvointi säilyvät hyvällä tasolla. Näitä arvioidaan asukasja asiakastyytyväisyysmittauksella ja tyhy-matriisilla. Ohjelman vaikutuksia pyritään arvioimaan ennakoivasti. Hyötytavoitteiden tarkemmat sisällöt tuodaan ohjelmasuunnitelman yhteydessä valtuuston päätettäväksi. Ohjelman hyötytavoite on kestävä rahoitustasapaino, joka kuvataan seuraavasti: - Käyttötalouden mitoitus on sellainen, että rahoitusasema pysyy pitkällä aikaväillä hyvänä - Investointikyky säilyy riittävänä pitkällä aikavälillä - Rahastojen käyttö on optimaalista - Velkamäärien ja pitkäaikaisten vastuiden kehitys on kohtuullista - Verotuksen taso on kohtuullinen. Kestävän rahoitustasapainon saavuttamiseksi asetetaan seuraavat tavoitteet: Kaupungin vuosikatteen tavoitetaso on 180 milj. euroa. - Ohjelman tavoitelaskelmien mukaan 150 mil. euroa vuonna 2016 ja 180 milj. euroa vuonna Vuosikatetarpeessa huomioidaan kaupungin poistojen kasvu. (poistot 150 milj. euroa v. 2020) - Kaupungin investointikatto (nettoinvestoinnit pl. Länsimetro) vuodesta 2016 vuoteen 2020 on 180 milj. euroa / vuosi - Investointien suunnittelussa on mukana myös yhtiöihin tehtävät investoinnit ja vuokrahankkeet, joiden osalta päätökset tehdään osana investointisuunnittelua - Pitkän tähtäyksen investointiohjelman tarkastelu kehysohjeen ja kehyksen valmistelun yhteydessä.

7 Sivu 7 / 7 Kaupungin lainakannan tavoitetaso on enintään euroa / asukas. Konsernin lainakannan tavoitetaso (pl. Espoon Asunnot ja HSY) on enintään euroa / asukas. Tuottavuus ja rahoitustasapaino paranee keskimäärin 2,4 % (n. 33 milj. euroa) vuosittain kaudella TATU-ohjelman pääelementit Ohjelman lähtökohtana ovat ohjelmakokonaisuuden tavoitteiden johtaminen Espoo-tarinasta ja ohjelman toteuttaminen osana normaalia linjajohtamista ja toiminnan kehittämistä. Osa ohjelmasta tullaan toteuttamaan kaupunkitasoisina ja osa toimialojen projekteina ja kehitystoimenpiteinä. Kaupunki suhtautuu kriittisesti hankkeisiin ja projekteihin, jotka eivät edistä Espoo-tarinan toteutusta eivätkä lisää tuottavuutta. TATU-ohjelman pääelementit ovat: Kestävä rahoitustasapaino Tasapainotustoimenpiteet 2.1. Taksojen ja maksujen tarkistukset 2.2. Tulopohja ja verotaso 2.3. Palvelutaso ja -tarjonta 2.4. Johtaminen ja henkilöstöohjaus Tuottavuuden parantaminen 3.1. Palvelujen järjestäminen 3.2. Tilojen käytön tehostaminen ja toimitilainvestoinnit 3.3. Toiminnan ja palvelutuotannon kehittäminen 3.4. Konserniyhteisöjen ohjaus 3.5. Maankäytön tehostaminen TATU-ohjelman linjaukset Edellä kuvattujen talouden tasapainon ja tuottavuuden parantamisen pääelementtien osalta kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan TATU-ohjelman linjaukset. Taksojen ja maksujen tarkistukset - Maksurahoitusta lisätään osana tulopohjaa. - Lakiperusteisten palvelumaksujen ja taksojen osalta peritään maksut jatkossakin normin ylärajan mukaan vapautukset ja huojennukset sekä tulotaso ja varallisuus huomioituna - Määritetään ei-lakisääteisten maksullisten palvelujen taksataso suhteessa tuotantokustannuksiin ja Helsingin seudun taksatasoon. - Selvitetään maksujen kokonaistaloudellisuus.

8 Sivu 8 / 8 - Selvitetään mitkä maksuttomat palvelut voisi muuttaa maksullisiksi ottaen huomioon palvelujen käyttäjien maksukyky Tulopohja ja verotaso - Kaupungin kilpailukykyä yritysten sijoittumispaikkana kehitetään aktiivisesti, - Työllisyysasteen parantamiseen asetetaan tavoitteet toimenpiteet ja niitä seurataan - Kaupunkia kehitetään hyvänä asumispaikkana. - Asukkaiden määrä kasvaa 4000 asukkaalla vuosittain. - Verotuksen taso säilytetään maltillisena suhteessa Helsingin seutuun samalla varmistaen rahoitustasapaino. Palvelutaso ja -tarjonta - Palvelutasoa tarkistetaan valtion rakennepoliittisen ohjelman päätösten mukaisesti. - Taloudellisesti kestävää palvelutasoa määritellään kuutoskaupunkien yhteistyönä. - Kun uudistuksia tehdään, haetaan kansallisia ratkaisuja kuutoskaupunkien yhteistyöllä. Johtaminen ja henkilöstöohjaus - Henkilöstön käytön ohjausta tehostetaan. - Pääsopijajärjestöjen kanssa tehdään henkilöstösopimus. - Hyvä johtaminen ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen parantavat tuottavuutta. Palvelujen järjestäminen - Palvelujen järjestämisessä käytetään kustannusvaikuttavia tuotantotapoja. - Palveluverkon uudistamista jatketaan palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020 mukaisesti ja lähipalveluja kehitetään alueellinen tasapuolisuus huomioiden. - Keskitetty palvelutarjonta painottuu kaupunkikeskuksiin hyvien liikenne- ja joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Tilojen käytön tehostaminen ja toimitilainvestoinnit - Tilakustannukset/asukas laskee vuoden 2013 tilanteesta vuosittain yhdellä prosentilla. - Toimitilojen rakennushankkeet ja rakentamiskustannukset eivät kasva tarveselvitysvaiheen jälkeen. - Rakennetaan arjen sujuvuuden turvaavaa peruslaatua. - Energiatehokkuus paranee vuoteen 2020 mennessä rakentamisen ja tilojen käytön parantamisen avulla. - Sisäilman laadusta ja rakennusten kunnosta huolehditaan.

9 Sivu 9 / 9 - Materiaalitehokkuus paranee, jätehuoltokustannuksia vähennetään lajittelua ja kierrätystä kehittämällä. - Tarpeettomista tiloista luovutaan. Toiminnan ja palvelutuotannon kehittäminen - Arjen sujuminen. - ICT:n avulla paremmat ja kustannustehokkaammat palvelut. - Oman toiminnan jatkuva parantaminen. - Samoilla resursseilla enemmän ja laadukkaampia palveluja mm. prosesseja parantamalla. - Toimialarajojen yli meneviä prosesseja tehostetaan. - Omistaja-tilaaja-tuottajaroolit arvioidaan ja sovitaan, sisäisten palvelujen prosesseja ja tuottavuutta parannetaan. Konserniyhteisöjen ohjaus - Konserniohjauksella varmistetaan konserniyhteisöjen tuottavuuden paraneminen. - Konsernirakennetta tiivistetään ja tehostetaan. - Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyötä omistajaohjauksessa sekä yhteistyötä konserniyhteisöjen hallitusjäsenten kanssa vahvistetaan. Maankäytön tehostaminen - Tiivistetään kaupunkirakennetta. - Kaavoituksen työohjelman kohteita priorisoidaan niin, että kaavoitettavista kohteista ja alueista saatavat tulot kattavat vähintään alueen katujen ja kunnallistekniikan kustannukset. - Maankäytön suunnittelun ja toteutuksen prosessia nopeutetaan siten, että hankkeet toteutuvat ja niistä saatavat hyödyt realisoituvat nopeammin. - Kaavoituksen ja maankäytön merkittävää tuottopotentiaalia hyödynnetään, toteutetaan aktiivista maapolitiikkaa. Tatu ohjelman toteutus TATU-ohjelma toteutetaan Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen (EsPro) mallin mukaisesti. Valtuuston päätös TATU-ohjelman hyötytavoitteista ja linjauksista korvaa EsPro-malliin sisältyvän ohjelmakuvauksen. Ohjelmasuunnitelma tuodaan valtuuston päätettäväksi Ohjelma huomioidaan vuosien taloussuunnitelmavalmistelussa. Ohjelmasta pyydetään lautakuntien lausunto valmistelun aikana ja se menee lautakunnille toimeenpantavaksi. Vuoden 2014 talouden tasapainotus sivistystoimessa Sivistystoimen vuoden 2014 talouden tasapainotus on yhteensä 7,38 miljoonaa euroa, josta varsinainen tasapainotus on 5 milj. euroa, lisäksi

10 Sivu 10 / 10 palkankorotusvarauksen korjaus 2 milj. euroa ja siihen liittyvät eläke- ym. maksut 0,38 milj. euroa. Sivistystoimen tuottavuutta tavoitellaan sekä toimialatasoisilla että tulosyksiköiden omilla toimenpiteillä. Toimialatasoisia kohteita ovat palveluverkon kehittäminen sekä tilatehokkuuden lisääminen, tieto- ja viestintätekniikan parempi ja kustannustehokkaampi hyödyntäminen sivistystoimen palveluissa sekä henkilöstösuunnittelun ja osaamisen kautta kasvavan kaupungin palvelutarpeeseen vastaaminen. Yhteisesti pyritään vähentämään sairauspoissaoloja sekä tapaturmia, työn jatkuva parantaminen, arjen sujuvuus sekä työhyvinvoinnista huolehtiminen sekä henkilöstön hintatietoisuuden lisääminen. Sivistystoimen henkilöstömäärä ei ole kasvanut samassa suhteessa kuin asukasmäärän ja oppilasmäärän kasvu edellyttäisi, mikä on myös toiminnan tehostamista. Talouden tasapainotus- ja tuottavuuden parantamistoimenpiteitä suomenkielisessä opetuksessa Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön tasapainotuksen tarve on kokonaisuudessaan n. 3 miljoonaa euroa, josta laskennalliset eläkemaksujen ja palkantarkistusten leikkaukset ovat yhteensä 1,05 miljoonaa. Toiminnan osuudeksi jää 1,95 miljoonaa euroa vuodelle Toimintaa on jo aiemmin supistanut se, ettei talousarvio 2014 sisältänyt oppilasmäärän kasvun aiheuttamia kuluja kokonaisuudessaan, vaan 2 miljoonaa euroa katettiin budjetin sisältä. Toiminnan tasapainotus on vuodelle 2014 kohdennettu niin, ettei se vaaranna opetus- ja kulttuuriministeriön kunnille jakamaa POP -rahaa eli ryhmäkokojen pienentämisen suunnattua resurssia. Pop-rahaa saatiin vuonna 2014 ruotsinkielisen yksikön kanssa yhteensä 3,7 miljoonaa euroa lukuvuodelle Ehtona rahan saamiseen on, ettei kunta omalla toiminnallaan korota oppilasryhmien kokoa. Koulukohtaisen budjetin kautta suomenkielisen opetuksen resurssit on jaettu pääsääntöisesti koulujen käyttöön. Näin tasapainotuksen kohteeksi on määritelty pienryhmät, jotka eivät ole POP -rahan piirissä. Vuonna 2014 jakotuntien osuutta pienennetään kieli- ja kulttuuriopetuksen valmistavilta ryhmiltä. Näiden ryhmien koko on noin oppilasta. Näin taloutta voidaan tasapainottaa noin euroa. Suomenkielinen opetus on aloittanut myös erityisen tuen rakenteen muuttamiseen nk. väestövastuumalliin. Tämän kautta jokainen koulu ottaa vastuun oman koulunsa erityisen tuen oppilaista perusopetuslain ja opetussuunnitelman kolmiportaisen tuen mukaan. Jos koulu ei voi oppilaalle antaa riittävää tukea, oppilas voidaan ohjata oman alueensa kouluun, jossa tuki on mahdollinen. Tällöin oppilaan opetukseen kuuluva raha menee oppilaan mukana. Vaativat erityisen tuen ryhmät, kuten vaikeasti kehitysvammaisten lasten opetus ja autistisille lapsille tarkoitettu opetus ohjataan edelleen kaupunkitasoisesti. Mallin on arvioitu säästävän koulukuljetuskustannuksia ja lisäävän oppilaan mahdollisuutta opiskella omassa kasvuympäristössään nykyistä paremmin. Malli toteutuu syksystä 2014 alkaen 1 ja 7 luokilla. Yhden oppilaan koulukuljetuskustannukset ovat

11 Sivu 11 / 11 noin 5000 euroa vuositasolla, linja-autolla 400 euroa. Säästöä arvioidaan vuositasolla tulevan koulukuljetuskustannuksista noin euroa. Mallin toteuttaminen etenee lukuvuosittain ja säästöjä on tulossa myös tuleville vuosille koulukuljetuksista. Kouluverkon jatkuvalla tarkastelulla on mahdollista saada joitakin säästöjä tuleville vuosille. Peruskorjauksen yhteydessä pienten koulujen kokoa kasvatetaan toimivamman kokoisiksi ja näin vältytään kaupungin kasvaessa mittavilta uudisinvestoinneilta. Vuodelle 2014 kuluja on aiheuttanut ja aiheuttaa koulujen väistöt sisäilmaongelmien takia. Suomenkielisessä opetuksessa 7 koulua ja noin 2500 oppilasta opiskelee edelleen muissa kuin oman koulunsa tiloissa. Erityisjärjestelyt ja kuljetuskustannukset aiheuttavat opetustoimelle ylimääräisiä kuluja. Suomenkielinen opetus maksaa palveluliikelaitoksille huomattavan määrän palveluista. Kiinteistönhoidon, laitoshuollon, vahtimestaripalvelujen ja kouluruokailun osalta ei tällä hetkellä ole saatavissa heti säästöjä. Sopimuksia kehittämällä ja toiminnanohjauksella säästöjä voidaan kuitenkin tulevina vuosina saavuttaa. Hankintojen osalta voidaan kuitenkin säästäjä saada tehostamalla sähköistä hankintaa. Jos etu saadaan opetustoimen käyttöön, säästöksi arvioidaan palvelun käytön ja hankintojen rajoittamisen kautta noin euroa. Tämä kuitenkin edellyttää, että palveluliikelaitos valmistaa loppuun asti nyt kehitteillä olevan tilausjärjestelmän koulujen palvelut huomioiden. Osa säästöistä kohdentuu vuodelle 2014, osa tuleville vuosille. Tasapainotusohjelman toimintaan kohdentuva supistu vuodelle 2014 edellyttää myös oppilaskohtaisen rahan leikkaamista kouluilta. Koska oppimateriaaliin kohdentuva raha on ennestäänkin niukka, tasapainotuksessa kohdennetaan leikkausta 10 euroa oppilasta kohden perusopetukseen. Pienelle koululle tämä tarkoittaa noin 1000 euroa, suurelle 6000 euroa. Tämän lisäksi iltapäivätoiminnan vuokratiloista luovutaan ja tiukennetaan Seuren henkilöstövuokrausta. Nämä kolme kulua tuottavat yhteensä noin euron säästöt. Tuottavuusohjelma vuosille Väestövastuumallin, kouluverkon ja tilojen tehostetun käytön lisäksi tulevaisuudessa tuottavuutta lasketaan saatavan tieto- ja viestintätekniikan sopimuksista ja nostamalla koulujen tieto- ja viestintätekniikan käytön suunnittelu enemmän opetustoimen pedagogiikkaa palvelevaksi. Tällöin kaupunkitasoisessa kilpailutuksessa huomioidaan myös kevyemmät, opetuksen hyvin sopivat laitteistot hallinnon järjestelmien rinnalle. Lisäksi tuottavuutta voidaan kohdentaa uuden opetussuunnitelman tuntirakenteeseen 2016 alkaen nykyisten Espoo-tuntien kohdalla. Uusi tuntijako mahdollistaa arviolta kahden vuosiviikkotunnin poistamisen vaarantamatta kieliohjelmaa ja painotuksia. Lautakunta tekee opetussuunnitelmaa koskevat päätökset syksyn ja ensi vuoden aikana. Talouden tasapainotus- ja tuottavuuden parantamistoimenpiteitä suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa

12 Sivu 12 / 12 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö on valmistellut sivistystoimen talouden tasapainotuslinjausten pohjalta talouden tasapainotus- ja tuottavuustoimenpiteitä. Talousarvion tarkistus suomenkielisen varhaiskasvatuksen osalta on vuodelle 2014 yhteensä 2,34 milj. euroa, josta varsinainen tasapainotus on 1,61 milj. euroa, lisäksi palkankorotusvarauksen korjaus 0,58 milj. euroa ja siihen liittyvät eläke- ym. maksut 0,49 milj. euroa. Tasapainotus- ja tuottavuustoimenpiteet vuoden 2014 osalta ovat: - Asiakasmaksujen indeksikorotukset ja tilapäisen päivähoidon maksujen tarkistukset toteutuvat alkaen. Tulojen lisäys on 0,6 milj. euroa vuonna 2014 ja vuositasolla 1,4 milj. euroa. - Henkilöstön vuosilomia keskitetään koulujen loma-aikoihin ja vuokratyövoiman (Seure) käyttöä vähennetään. - Lapsivalintaprosessia tehostetaan ja päivähoitopaikkojen tehokkuutta käytön tehokkuutta lisätään nostamalla päiväkotien täyttö- ja käyttöasteita. - Hankintoja priorisoidaan ja keskitetään. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaan liittyvät toimenpiteet vuosille Taksojen ja maksujen tarkistus - Asiakasmaksujen indeksikorotukset ja tilapäisen päivähoidon maksujen tarkistukset toteutuvat alkaen. Johtaminen ja henkilöstöohjaus - Henkilöstön vuosilomia keskitetään koulujen loma-aikoihin. - Vuokratyövoiman (Seure) käyttöä vähennetään. - Henkilöstön työhyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia muutoksissa lisätään. Palvelujen järjestäminen - Palvelujen järjestämisessä käytetään kustannusvaikuttavia tuotantotapoja. - Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa toteutetaan (avoimen varhaiskasvatuksen) kerhotoiminnan kehittämisprojekti Tavoitteena on kehittää kerhoista päivähoitoa kevyempi vaihtoehto ja ohjata kerhoihin nykyistä enemmän lapsia. - Päivähoitopaikkojen käytön tehokkuutta lisätään omassa ja ostopalvelupäivähoidossa. - Yksityisen hoidon tuen päivähoitopaikkojen osuus pidetään vähintään nykyisellä tasolla. Perheitä ohjataan yksityisen hoidon tuen palvelujen käyttöön erityisesti alle 3-vuotiaiden lasten kohdalla. Hankintaprosessin kehittäminen - Hankinnat priorisoidaan ja keskitetään entisestään. Tilojen käytön tehostaminen ja toimitilainvestoinnit

13 Sivu 13 / 13 - Toteutetaan palveluverkkoselvitys sekä selvitys tilojen käyttöasteesta ja ulkopuolisesta käytöstä. - Uusissa päiväkotien tilatarveselvityksissä noudatetaan vuonna 2014 uusittua päiväkotien tilasuunnitteluohjetta. - Pienistä epätarkoituksenmukaisista tiloista luovutaan. Toiminnan ja palvelutuotannon kehittäminen - Lapsivalintaprosessia ja palveluohjausta tehostetaan keskittämällä palveluohjaus ja lasten valinnat Espoo-tasoiseksi alkaen. Tiedoksi

14 Sivu 14 / 14