Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 3/2007 Gerth Jonsson (SWE) ja Alan Parsons (UK) Numero 3/ 2007

Transkriptio

1 Numero 3/ 2007 Ajankohtaista sähköalan standardeista SISÄLTÖ 3/2007 TOIMITUSJOHTAJALTA Merkittäviä muutoksia pienjänniteasennusstandardeihin. Tervetuloa standardoinnin vuositapahtumaan...2 Kokousputkessa Kyproksella CEN ja CENELEC Kondensaattorikomiteat kokoontuivat Helsingissä...6 In Memoriam Gottfried Biegelmeier...7 Selkeät termit sujuvoittavat viestintää...8 Mikä standardi? Mikä versio?. Standardien ja teknisten spesifikaatioiden ylläpidosta AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA Tunnetko nämä perustandardit?...13 Kohti turvallisempia. sähköasennuksia SFS Tavoitteena pienkytkinlaitteiden. vaatimusten yhdenmukaistaminen TAPAHTUMIA ELKOM 2007 syyskuussa...16 FORUM 2007 lokakuussa...17 Standardointi tutuksi Kokemäellä...18 Opettajaseminaari SESKOssa...19 Gerth Jonsson (SWE) ja Alan Parsons (UK) Tutustu SESKOn kotisivuihin Standardien tilaukset, uudet vahvistetut ja julkaistut standardit Tore Trondvold Norjasta oli mukana CEN-CENELEC -yhteiskokouksessa Kyproksella -> s 3

2 Toimitusjohtajalta Kypros CENELEC/GENERAL ASSEMBLY 47 CEN CENELEC Annual Meeting Sinikka Hieta-Wilkman SESKO Merkittäviä muutoksia pienjänniteasennusstandardeihin SESKOn standardointikomitea SK 64 on valmistellut mittavan pienjännitesähköasennuksia koskevan standardisarjan SFS 6000 uudistuksen. Uudistetut standardit julkaistaan syyskuussa ja standardisarja perustuu kansainväliseen esikuvasarjaan IEC Standardisarjassa on jonkin verran myös kansallisia lisäyksiä, joiden avulla sen kattavuus on saatu kansallisesti riittäväksi. Standardisarjan rakenne on muutettu IEC:n ja CENELECin uudistetun rakenteen mukaiseksi. IEC uudisti standardisarjan rakenteen jo vuonna 2001, ja mm. Ruotsi ja Norja ovat jo ottaneet rakennemuutoksen käyttöön. Standardisarjasta lokakuussa julkaistavassa käsikirjassa SFS 600 on siis muitakin muutoksia kuin julkaisun SFSnumerotunnus. Siinä on käsitelty sarjan 37 standardia yhtenä kokonaisuutena, ja sen liitteessä on myös esitetty vertailu uuden ja vanhan rakenteen välillä. Standardeissa on runsaasti teknisiä muutoksia sisällössä. Käsikirjan liitteenä oleva luettelo muutoksista kohdittain auttaa standardien käyttäjää hallitsemaan muutosta. Tällä standardisarjalla on iso merkitys sähkölaitteistojen ja sähköjärjestelmien suunnittelijoille ja rakentajille.. Se tietää muutosten viemistä aina asennustyön tasolle. Edessä on alan kouluttajille mittava työ, jotta kenttä saadaan taas omaksumaan muutokset. Sähköalan toimijat ovat aina sitoutuneesti huolehtineet siitä, että kenttä omaksuu yhteisesti valmistellut pelisäännöt. Tätä voidaan odottaa tälläkin kerralla pienjännitesähköasennuksia koskevan standardisarjan osalta. Tervetuloa standardoinnin vuositapahtumaan SESKO on mukana järjestämässä SFS:n ja muiden toimialayhteisöjen kanssa standardoinnin vuositapahtumaa, joka pidetään tänä vuonna Marina Congress Centerissä Helsingissä. Teemana on Hyödy standardeista varmista kilpailuetusi. Tilaisuudessa käsitellään toisaalta kansainvälisen standardoinnin tulevaisuuden haasteita - toisaalta suomalaisten mahdollisuuksia hyödyntää standardointia ja standardeja. Kansainvälistä näkökulmaa valottaa kansainvälisen standardointijärjestön ISOn puheenjohtaja, ruotsalainen Håkan Murby. Suomalaisten mahdollisuuksia hyödyntää standardointia esittelee viime vuonna IEC:n 1906 Awardilla palkittu Pekka Talmola Nokialta. Hän oli myös yksi mobiili-tv:n kolmesta kehitysryhmän jäsenestä, joka niin ikään palkittiin tänä vuonna suomalaisella insinöörityöpalkinnolla. Standardoinnin vuositapahtumassa selvitetään myös, millainen rooli standardoinnilla on yrityksen osaamispääomana ja standardeilla tietopääomana. Samoin kuin viime vuonna Tampereella, tänäkin vuonna seminaariesitysten jälkeen on yhteinen kontaktitapahtuma, jossa on mahdollisuus tutusta eri toimialojen standardointiin. Kaikki standardoinnin nykyiset ja tulevat asiantuntijat ovat erittäin tervetulleita tutustumaan eri toimialojen standardointiin sekä verkottumaan ja jakamaan kokemuksia. Lisätietoa ja tilaisuuden ohjelma on SESKOn kotisivulla. Tapahtuman omilla verkkosivuilla, osoitteessa voi tutustua esitysten aiheisiin ja esiintyjiin lähemmin. SESKO Ajankohtaista sähköalan standardoinnista. ISSN JULKAISIJA: SESKO ry, Särkiniementie 3, 00210, HELSINKI, p. (09) , faksi (09) , TOIMITUS: Päätoimittaja Sinikka Hieta-Wilkman. Toimitus ja taitto: Tinni Karakorpi. Painopaikka: Valopaino Oy. TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: puh (09) , info@sesko.fi, vuosikerta 42, 4 nroa/2007. Sisältöä saa lainata lähteen mainiten. Kokouksen avanneen Ulrich Spindlerin puheenjohtajakausi CENELECissä päättyy tämän vuoden lopussa. CENELEC-GENERAL ASSEMBLY 47 CENELECin yleiskokoukseen osallistui edustajia yhteensä 35 jäsenmaasta sekä viidestä ulkopuolisesta järjestöstä: EU-komissio, IEC, CEN, ETSI, EFTA. CENELECissä on varsinaisia jäseniä 30 ja liitännäisjäseniä 8. Kokoukseen osallistui myös Japanin, Israelin, Armenian, Albanian ja Kiinan standardisointiorganisaatioiden edustajia sekä tarkkailijoina ANEC, CPIV, ECOS, NORMAPME ja UIC. Suomesta kokoukseen osallistuivat SESKOn hallituksen puheenjohtaja Kimmo Saarinen Evox Rifa Group Oyj:stä (KEMET),. hallituksen varapuheenjohtaja Rainer Smått ABB Oy:stä, johtaja Reijo Mattinen Turvatekniikan keskuksesta sekä toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman SESKOsta. Sähköalan eurooppalaisen standardisointijärjestön CENELECin 47. yleiskokous pidettiin Kyproksella kesäkuussa Samassa yhteydessä järjestettiin kolmas CEN-CENELEC yhteiskokous. Kokouksen puheenjohtajana toimi ja kokouksen avasi CENELECin hallituksen puheenjohtaja Ulrich Spindler. Hänen puheenjohtajakautensa CENELECissä päättyy tämän vuoden lopussa, jolloin slovenialainen Janez Benzina siirtyy CENELECin puheenjohtajaksi. Uudelle kaksivuotiskaudelle valittiin yhdeksi varapuheenjohtajaksi italialainen Aldo Bolza ja talousasioista vastaavaksi puheenjohtajaksi Dietmar Hartig Saksasta. Bulgarian standardointijärjestö BDS:n täysjäsenyys vahvistettiin. Lisäksi vahvistettiin Bosnia-Herzegovinan (BASMP) ja Tunisian (INNORPI) liitännäisjäsenyydet.

3 Kypros Kypros Kuvassa vasemmalta: Treasurer Olivier Goiurlay (Ranska), Vice-President David Dosset (UK) ja Vice-President Otakar Kunc (Tsekin tasavalta). Yleiskokous päätti uudistaa CENELECin hallintoa siten, että CENELECin jäsenet jaetaan neljään kategoriaan (A, B, C ja D) jäsenmaksujen ja standardoinnin teknisen osallistumisen perusteella. Lisäksi CENELECin hallituksen (CA) kokoa kasvatettiin 10-jäseniseksi aiemman kuuden sijasta. Syksyllä 2007 järjestetään CA:n. jäsenistön täydennysvaalit neljän uuden jäsenen valitsemiseksi. Hallinnon uudistus ja. CA:n uusi kokoonpano on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2008 alusta. Kokouksessa esiteltiin erityinen toimintaohjelma uusien CENELECin jäsenten perehdyttämiseksi järjestön toimintaan ja käytäntöihin. Tarkoituksena on, että jäsenet benchmarkkaavat eli vertailevat toimintaansa ja saavat näin käyttöönsä parhaita käytäntöjä eri maista. CEN-CENELEC työryhmä oli valmistellut kuusi suositusta, joiden mukaan eurooppalaista standardointijärjestelmää olisi tarkoitus kehittää jatkossa. Kesäkuisen Kyproksen lämmössä ei pikkutakkia tarvittu kokousalissa eikä tervetuliaistilaisuudessa rantalaiturilla. CEN-CENELEC GENERAL ASSEMBLY 3 Kolmas CENin ja CENELECin yhteiskokous järjestettiin myös Kyproksella. Kokoukseen osallistui yli 170 CENELECin ja CENin jäsenyhteisöjen edustajaa, useiden yhteistyöelimien edustajia sekä kutsuvieraita. Suomesta kokoukseen osallistuivat Kimmo Saarinen, Pekka Järvinen, Antti Karppinen, Reijo Mattinen, Rainer Smått ja Sinikka Hieta- Wilkman. Yhteisen kokouksen teemoina olivat Standardointi, tutkimus ja innovaatiot sekä Eurooppalaisen standardoinnin tulevaisuus. Tervetuliaissanat lausui Kyproksen standardointijärjestön (CYS) varatoimitusjohtaja Ioannis Karis. Standardointi, tutkimus ja innovaatiot EU:n tutkimukseen ja teknologian kehitykseen liittyvää seitsemättä tavoiteohjelmaa (FP7) esitteli EU-komissiosta Leonidas Karapiperis. Tavoiteohjelmaan sopivina, varteenotettavina kehityshankkeina esiteltiin kolmea aluetta. Kuljetusalalta rautatiesektorilta alustuksen piti Jean-Claude Tourrade ja e-health -hanketta esitteli Cor Loef. Informaatioteknologiahankkeesta alusti Bart Brusse. Innovaatiot ja markkinoille pääsy standardien avulla -esityksen piti johtaja Thorsten Bahke DINistä. CENin Technical Boardin standardointia ja tutkimusta koskevan työryhmän (STAR) puheenjohtaja Gerard Riviẻre esitteli eurooppalaisia standardeja innovaatioiden työkaluina käyttäen hyväksi tutkimusten tuloksia. Esitykset ovat luettavissa osoitteessa. : 47th CENELEC General Assembly and 3rd CEN-CENELEC Annual Meeting. Yhteiskokouksen tervetuliaissanat lausui Kyproksen standardointijärjestön (CYS) varatoimitusjohtaja Ioannis Karis. Euroopplaisen standardoinnin tulevaisuutta arvioitiin paneelikeskustelussa. Eurooppalaisen standardoinnin tulevaisuus CENin ja CENELECin ensimmäisessä yhteiskokouksessa Budapestissa 2005 perustettiin Future Landscape of European Standardization (FLES) -hanke. Hankkeen loppuraportit esiteltiin yhteiskokouksessa Kyproksella. Hankkeen työryhmien vetäjistä sekä keskeisistä vaikuttajatahoista koottu paneeli esitti näkemyksiään eurooppalaisen standardoinnin tulevaisuudesta sekä valmistuneesta FLESloppuraportista. Paneelikeskusteluun osallistuivat: Johtaja Pedro Ortún EU-komissiosta, ORGALIMEn sähkö- ja elektroniikkateollisuuskomitean (CEEI) puheenjohtaja Åke Danemar, Markus Reigl, Siemensiltä, tutkimus- ja teknologiajohtaja Gabriele Maffei Kansainvälisestä rautatieliitosta (UIC) ja Britannian sähköteknisen komitean puheenjohtaja Geoff Young.. Sinikka Hieta-Wilkman

4 KOKOUSKUULUMISIA In Memoriam Kondensaattorikomiteat Helsingissä Seuraavat komiteat ja työryhmät kokoontuivat Helsingissä:. - CENELEC TC 40 XA Capacitors and EMI suppression components - IEC/TC 40 Capacitors and resistors for electronic equipment - IEC/TC 40/WG 36 Packaging of components for automatic handling - IEC/TC 40/WG 39 Quality assessment procedures - IEC/TC 40/MT Electromagnetic interference suppression capacitors CENELEC-komitean merkittävin työ on vanhojen CECC-spesifikaatioiden korvaaminen uusilla IEC-pohjaisilla standardeilla. IEC-komitean vastuulle kuuluu kaikkiaan 130 kondensaattori- ja vastusstandardia. Komitean työohjelma on tiukka lähivuosina, sillä vuosikymmenen vaihteessa yli puolet standardeista uusitaan. Komitean merkittävimpinä painopistealueina voidaan pitää kondensaattoreiden turvallisuusstandardien IEC ja UL 1414 vaatimusten yhtenäistämistä palonkestävyysasioiden osalta sekä toisaalta kondensaattoreiden mitoitusjännitteiden nostamista 1000 voltiin. Kokouksiin osallistui 30 henkilöä Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta. Suomalaisilla on merkittävä rooli sekä IEC- että CENELECkomiteoiden työskentelyssä, sillä komitean IEC TC 40 puheenjohtajana toimii Kimmo Saarinen (Evox Rifa) ja CENELEC-komitean sihteerinä Juha Vesa SESKOn toimistosta. Juha Vesa, SESKO Gottfried Biegelmeier Itävaltalainen suojaustekniikan huippuasiantuntija, professori Gottfried Biegelmeier kuoli 8. päivänä heinäkuuta maaseutuasunnossaan Lunzissa (Lunz am See) vain muutamia päiviä ennen 83-vuotissyntymäpäiväänsä. Professori Biegelmeier syntyi Wienissä Hän opiskeli sähkötekniikkaa ja soveltavaa fysiikkaa kotikaupungissaan, jossa myös väitteli filosofian tohtoriksi fysiikan alalta Biegelmeier aloitti työuransa sähkölaitosalalla ja johti vuodesta 1957 kehityslaboratoriota, joka tutki teollisuuden pienjännitesuojauksia. Hän erikoistui vähitellen suojaustekniikkaan ja suojausmenetelmiin. Vuodesta 1975 Biegelmeier työskenteli erityisesti sähköpatologian alueella. Hän johti tutkimuksia, joissa oli itse koehenkilönä. Näillä tutkimuksillaan hän osoitti, kuinka mitoitustoimintavirraltaan 30 ma:n vikavirtasuoja voi suorassa kosketuksessa pelastaa ihmishenkiä. Tutkimukset toivat runsaasti uutta tietoa elävän ihmisen kehon impedanssista. Erityisen tärkeitä olivat hänen sydänkammiovärinän vaarallisten rajojen tutkimuksensa, jotka johtivat kammiovärinäaaltojen z-käyrien määrittelyihin. Monella suomalaisellakin sähköalan asiantuntijalla oli tilaisuus tutustua henkilökohtaisesti professori Biegelmeieriin ja hänen mielenkiintoisiin tutkimuksiinsa, kun hän esitteli niitä 1980-luvulla Espoon Dipolissa. Biegelmeier toimi pitkään IEC:n sähköasennuksia ja sähköiskusuojausta käsittelevän komitean TC 64 työryhmän WG 4 vetäjänä. Hänen johdollaan ja suurelta osin hänen tutkimustyönsä pohjalta laadittiin sähkövirran vaikutuksia ihmiseen käsittelevä IEC: n tekninen raportti 60479, joka on muodostanut sähköalan standardien sähköisten suojausjärjestelmien keskeisen perustan. Sähköasennusten suojausperiaatteet perustuvat edelleen tähän työhön. Vuonna 1991 hän jätti varsinaisen aktiivisen standardointityön, mutta avusti standardin laatijoita edelleen omilla julkaisuillaan. Biegelmeier on saanut useita Itävallan kansallisia ja kansainvälisiä tunnustuksia merkittävästä sähköturvallisuustyöstään mm. yhdysvaltalaisen IEEE-Power Life Awardin1985 ja japanilaisen IKEDA Awardin Vuonna 1978 hänet nimitettiin professoriksi ja 1993 hän sai Itävallan tieteiden ja taiteiden 1. luokan kunniaristin. Vuonna 1996 Biegelmeier perusti Itävaltaan yksityisen säätiön ESF (Elektroschutz Foundation Electrical Safety), jonka tehtävänä on edistää sähkösuojaustutkimusta. Aivan viime päiviin saakka Biegelmeier piti tiivistä yhteyttä säätiöönsä. Professori Biegelmeier oli kiistaton kansainvälinen auktoriteetti sähköturvallisuuden ja erityisesti sähköpatologian alueella. Sähköalan asiantuntijapiireissä Biegelmeier muistetaan ennen kaikkea uraauurtavista tutkimuksistaan, joissa hän itse oli koehenkilönä. Hänen asiantuntemuksensa ja apunsa kansainväliselle standardoinnille ansaitsee erityisen huomion. Sinikka Hieta-Wilkman IEC TC 40 -kokouksen puheenjohtajisto kokousta aloittamassa. Kuvassa vasemmalta lukien: apulaissihteeri Ronald Drenthen, sihteeri Paul Friedrich, puheenjohtaja Kimmo Saarinen ja IEC Central Officer Matei Cocimarov.

5 Termipankki Termipankki Selkeät termit sujuvoittavat viestintää Sanastokeskus TSK on vuonna 1974 perustettu yhdistys, joka tarjoaa sanastotyöhön ja erikoisalojen termien käyttöön liittyvää tietoa ja asiantuntijapalveluja. Sanastotyössä noudatettavia menetelmiä ja periaatteita on kehitetty vuosikymmenien ajan, ja Sanastokeskus on osallistunut kansainväliseen standardisointityöhön ISOn terminologiakomiteassa 37. Sanastokeskuksessa on vajaat kymmenen työntekijää, terminologia. Toiminta jakautuu. kaikille kansalaisille suunnattuihin yleis-. hyödyllisiin peruspalveluihin sekä projektitoimintaan, jossa asiakkaina ovat terminologisia palveluja tarvitsevat yritykset ja yhteisöt. Toiminnan tavoitteena on vähentää termien ja käsitteiden epäjohdonmukaisesta käytöstä aiheutuvien ongelmien ja kustannusten määrää liike-elämässä ja julkishallinnossa. Sanastotyöllä voidaan myös ehkäistä kansalliskielten käyttöalan kaventumista. Projektit räätälöidään toimeksiantajan tarpeiden mukaan ja Omaan ammattiin liittyvät termit ovat arkipäivää jokaiselle työelämässä mukana olevalle. Termillä viitataan lyhyesti tiettyyn käsitteeseen, se korvaa pitkät ja monimutkaiset selitykset. Yhteisesti sovittujen termien käyttö sujuvoittaa viestintää ja vähentää väärinkäsitysten syntymisen riskiä. toteutetaan yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa. Sanastokeskus osallistuu sanastohankkeisiin asiakkaan toivomassa laajuudessa, enimmillään se ottaa projektista kokonaisvastuun ja huolehtii siitä, että työ tulee tehdyksi tarvittavalla perinpohjaisuudella ja määräajassa. Yksin Sanastokeskus ei kuitenkaan sanastoja laadi, vaan mukana pitää olla myös käsiteltävän aiheen asiantuntijoita. Erikoisalojen sanastoja Projektitoiminnan tulos on usein toimialakohtainen sanasto, joka on julkisessa käytössä. Sanastoja tehdään useilta eri erikoisaloilta ja uusimpien joukosta löytyvät muun muassa Internetpuhelusanasto, Työsuojelusanasto, Digi-tv-sanasto sekä Paloja pelastussanasto. Osa sanastoista on julkaistu kirjana ja osa PDF-tiedostona Sanastokeskuksen WWW-sivuilla osoitteessa Yleishyödyllisten peruspalveluiden tarkoitus on turvata julkisten terminologiapalveluiden saatavuus Suomessa. Tunnetuimpia toimintamuotoja ovat muun muassa julkinen TEPA-termipankki ja alan ammattilehden Terminfon julkaiseminen. TEPA-termipankki tuo ratkaisuja termiongelmiin TEPA on Sanastokeskus TSK ry:n kokoama ja ylläpitämä termipankki, joka on aina ollut Sanastokeskuksen suosituimpia palveluita. TEPA sisältää erikoisalojen termejä ja määritelmiä, jotka esitetään monikielisinä termitietueina. TEPA-termipankista saa nopeasti ja helposti vastauksen mieltä askarruttaviin termiongelmiin, esimerkiksi mitä tietty termi tarkoittaa tai mitä erikielisiä vastineita sillä on. TEPA-termipankin rungon muodostaa Sanastokeskuksen oma aineisto, mutta se sisältää myös muita asiantuntijoiden laatimia alakohtaisia sanastoja. Sanastokeskuksen ja TEPAn historiasta johtuen varsin suuri osa termipankin aineistoista liittyy tavalla tai toisella tekniikkaan, mutta termipankista voi löytää avun myös vaikkapa luonnontieteisiin liittyvään termikysymykseen. TEPA-termipankin käyttö on lisääntynyt viime vuosina kovaa vauhtia. Viime vuonna TEPAan tehtiin jo lähes hakua. Vuosi sitten toteutetun käyttäjäkyselyn perusteella suuri osa TEPAn käyttäjistä on kääntäjiä, mutta käyttäjien joukossa on myös tutkimuksen, koulutuksen, tietotekniikan, pankki- ja rahoitusalan sekä hallinnon parissa työskenteleviä. TEPA-termipankilla on jo kaksikymmenvuotinen historia, mikä on tietotekniikkaa hyödyntävälle ratkaisulle kunnioitettava ikä. Aluksi termipankki oli maksullisessa käytössä modeemiyhteyden kautta, ja kymmenen vuotta sitten TEPA avattiin maksuttomaan käyttöön Internetissä. Tänä syksynä TEPA uudistuu taas, kun sisällöltään päivitetty ja tekniikaltaan uudistettu TEPAtermipankki julkaistaan. TEPAn uudistamisprojekti on toteutettu opetusministeriöltä vuosille saadun projektiavustuksen turvin. Vanhojen aineistojen lisäksi uudessa TEPAssa julkaistaan uutta aineistoa, jota on saatu muun muassa Ruotsin Terminologicentrum TNC:stä ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ruotsin kielen osastolta. Uudistuneen TEPAn tekniikaksi valittiin kartoituksen jälkeen Kielikone Oy:n kehittämä MOT -sanakirjaohjelma. Uudistettu TEPA-termipankki julkaistaan syyskuun loppupuolella vanhassa osoitteessa Lena Jolkkonen ja Anu Ylisalmi Sanastokeskus TSK

6 AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA Mikä standardi, mikä versio? Standardien ja teknisten spesifikaatioiden ylläpidon hankaluuksista Kansainvälisten ja kansallisten standardien eri versioiden keskinäisen vastaavuuden selvittäminen ja muutosten tunnistaminen vaatii melkoisesti vaivannäköä ja standardointimenettelyn tuntemusta. Uudelle tekniikalle pyritään ymmärrettävistä syistä laatimaan standardeja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Jo ennen varsinaista standardia voidaan aiheesta julkaista tekninen spesifikaatio. Tarkoituksena on päivittää se myöhemmin standardiksi. IEC:n sääntöjen mukaan spesifikaation tilanne tulee tarkistaa kolmen vuoden kuluessa ja silloin voidaan päättää vielä toisesta kolmen vuoden harkinta-ajasta. Viimeistään kuuden vuoden kuluessa tekninen spesifikaatio siis muutetaan standardiksi tai tekninen spesifikaatio kumotaan. IEC-standardeilla määrätty ylläpitojakso IEC-standardeille määritellään julkaisemisen yhteydessä ns. ylläpitojakso (maintenence cycle). IEC:n sääntöjen mukaan tämä aika on vähintään kaksi vuotta ja enintään 12 vuotta. Aiemmin ylläpitojakso ilmoitettiin kyseisen standardin esipuheessa, mutta nykyisin esipuheessa on vain viittaus IEC:n verkkosivulle (webstore.iec.ch), mistä ajantasainen tieto on löydettävissä kohdasta Maintenance result date. Tämä päivämäärä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että standardista olisi silloin tulossa uusi painos vaan, että siihen mennessä standardin ylläpidosta vastaavan teknisen komitean pitää ilmoittaa, mitä se aikoo standardille tehdä. Komitea voi jatkaa standardin voimassaoloa sellaisenaan seuraavan ylläpitojakson ajan, julkaista muutoksen (Amendment, Amd.) tai uuden painoksen (Edition, Ed.) tai kumota standardin. IEC:n sääntöjen mukaan standardiin voidaan julkaista enintään kaksi muutosta. Kolmas muutos johtaa automaattisesti uuteen painokseen. Uusi painos voidaan julkaista jo aikaisemminkin, mikäli muutokset ovat laajoja tai niitä on runsaasti. IEC - CENELEC rinnakkaisvalmistelu Valtaosa IEC-standardeista vahvistetaan eurooppalaisiksi ENstandardeiksi. Valmisteluvaiheet tehdään ns. rinnakkaiskäsittelyssä, jolloin ehdotusten äänestysvaiheet viedään läpi samanaikaisesti sekä IEC:ssä että CENELECissä. Rinnakkaiskäsittelyn ansiosta IEC-standardin eurooppalainen voimaansaattaminen saadaan yleensä tehtyä muutaman kuukauden kuluessa IEC-standardin julkaisemisesta. Rinnakkaiskäsittely koskee myös standardien muutoksia. Muutosten tunnistaminen Muutoksen tunnistamiseen IEC käyttää standardin tavanomaisen numerotunnuksen lisänä sanaa Amendment (lyhennettynä Amd.) CENELEC käyttää muutoksen lyhenteenä pelkkää isoa A-kirjainta. IEC käyttää valmisteluprosessin aikana ehdotuksille normaaleja työpapereiden tunnuksia CD, CDV, FDIS. CENELEC käyttää ehdotuksissa lyhennettä pr, joka muutosehdotuksessa sijoitetaan muutoksen tunnuksen eteen prax ja muutoksen järjestysnumero x vastaa IECmuutoksen järjestysnumeroa. IEC-standardin muutosehdotusta Amd.1 vastaa siis CENELEC pra1. CENELEC voi myös laatia omia eurooppalaisia muutoksia IEC-peräisiin standardeihin Silloin muutoksen järjestysnumerona käytetäänkin lukuja numerosta 11 eteenpäin. Tämä käytäntö johtuu siitä, että IEC-muutosten ja niistä aiheutuvien eurooppalaisten muutosten numerointi halutaan pitää samana. Valmisteilla oleville eurooppalaisille muutoksille voidaan käyttää joko numerotunnuksia pra 11, pra 12, jne. tai kirjaintunnuksia praa, prab, jne. Kirjaintunnuksia ehdotusvaiheessa käytetään, jos muutos on tarkoitus myöhemmin sulauttaa johonkin muuhun dokumenttiin. Tällaista sulauttamista voidaan käyttää, kun eurooppalainen muutos sisällytetään voimaansaattamisilmoitukseen tai käsitellään useita muutosehdotuksia: praa, prab, jne samanaikaisesti ja ne julkaistaan yhtenä muutoksena: A11. CENELECin omien standardien ( sarja) muutoksissa käytetään tunnusta A1, A2 jne. CENELECillä ei ole sääntöä muutosten lukumäärästä, joten niitä voi periaatteessa olla kuinka monta tahansa. Käytännössä CENELECin sarjan standardeistakin julkaistaan kokonaan uusia painoksia silloin kun muutoksia on paljon. IEC:n yhdistelmäpainos - consolidated edition Viime vuosina IEC on alkanut julkaista standardeista ja niihin julkaistuista muutoksista yhdistelmäpainoksia, joissa muutokset on viety alkuperäiseen tekstiin. Tämä helpottaa luonnollisesti standardin lukemista, kun tietoja muutoksista ei tarvitse kaivaa erillisestä julkaisusta. Yhdistelmäpainos merkitään painostunnuksella Ed. x.y. Painostunnuksessa pisteen edessä oleva numero (x) ilmaisee varsinaisen painoksen ja pisteen jälkeen oleva numero (y) kertoo julkaisuun sisältyvät muutokset. Esimerkiksi Ed. 1.1 sisältää siis alkuperäispainoksen Ed.1 ja siihen julkaistun muutoksen Amd.1. Vastaavasti Ed.1.2 sisältää Kuvitteellinen esimerkki IEC-standardin ja siihen liittyvän EN-standardin versioista IEC-julkaisu Vastaava CENELEC-julkaisu (EN-standardi) Alkuperäinen standardi IEC 61234, Ed.1: 2000 EN 61234: 2001 (1 Ensimmäinen muutos IEC 61234, Ed.1.0: 2000/Amd.1:2002 EN 61234: 2001/A1: 2002 Yhdistelmäpainos IEC 61234, Ed.1.1: 2003 EN 61234: EN 61234: 2001/A1: 2002 Toinen muutos IEC 61234, Ed.1.0: 2000/Amd.2: 2004 EN 61234: 2001/A2: 2005 (1 Yhdistelmäpainos IEC 61234, Ed.1.2: 2005 EN 61234: EN 61234: 2001/A1: EN 61234: 2001/A2: 2005 Uusi painos IEC 61234, Ed.2.0: 2006 EN 61234:2006 1) Tässä tapauksessa CENELECin voimaansaattamisilmoituksen julkaiseminen on siirtynyt seuraavalle vuodelle eli voimaansaattamisilmoituksella ja IEC-esikuvalla on eri vuosiluku

7 AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA Tunnetko nämä uudistetut perusstandardit? alkuperäisen tekstin lisäksi molemmat muutokset Amd.1 ja Amd.2. CENELECin voimaansaattamisilmoituksia ei normaalisti yhdistetä yhdistelmäpainoksiksi. Siten IEC:n yhdistelmäpainosta Ed.1.2 vastaa kolme EN-dokumenttia: varsinaisen standardin voimaansaattamisilmoitus ja muutokset A1 ja A2. Joissakin tapauksissa muutos tai muutokset saatetaan sisällyttää yhteen voimaasaattamisilmoitukseen. Tämä on mahdollista selvittää vain itse dokumentista tai CENELECin verkkosivuilta, jossa asiasta on maininta. Standardin käyttäjän kannalta yhdistelmäpainokset ovat varsin käteviä, mutta tässä järjestelmässä on joitakin julkaisuvuosilukuihin liittyviä ongelmia, jotka käyttäjän on hyvä tietää. Julkaisuvuosi vai painovuosi? Perinteisesti ja myös IEC:n sääntöjen mukaan standardin versio ilmaistaan käyttämällä julkaisuvuosilukua. Valitettavasti IEC:n standardiluettelossa tunnuksen yhteydessä ilmoitettu vuosiluku ei välttämättä ole oikea. Vuosiluku muuttuu esimerkiksi juuri yhdistelmäpainosten julkaisun yhteydessä. Yhdistelmäpainoksen tunnuksessa ilmoitettu vuosiluku ei välttämättä myöskään vastaa yhdistelmäpainokseen sisältyvän muutoksen julkaisuajankohtaa. Vuosiluku saattaa muuttua myös, kun alun perin yksikielisenä julkaistusta standardista julkaistaan kaksikielinen versio. Standardin todellisen version kertoo siten vain painostunnus, Ed.x.y. Todellinen vuosiluku ilmoitetaan myös standardin kannessa, mutta sen selvittämiseksi on joko hankittava käsiinsä itse standardi tai avattava IEC:n verkkokaupassa ns. preview, jossa näytetään standardin alusta muutama sivu. IEC:n tapa muutella luettelotiedoissa tunnuksen yhteydessä esitettävää vuosilukua aiheuttaa runsaasti hankaluuksia silloin, kun yrittää selvittää CENELECin voimaansaattamisilmoituksessa ilmoitetun. IEC- esikuvan versiota. CENELECin sääntöjen mukaan IEC-standardiin viitataan numerotunnuksella ja vuosiluvulla. Tässä vuosiluvulla tarkoitetaan virallista julkaisuvuotta, joka ei siis välttämättä ole sama kuin IEC:n luettelossa mainittu. SFS-EN standardin esikuva Valitettavasti meillä Suomessa on myös kansallinen ongelma kansainvälistä alkuperää olevien sähköalan SFS-EN -standardien esikuvan selvittämisessä. SFS-luettelossa ei ilmoiteta esikuvana olevan EN-standardin eikä mahdollisesti sen esikuvana olevan IECstandardin versiota millään tavalla. Luettelossa mainittu vahvistamispäivämäärä liittyy kansalliseen vahvistamiseen. SESKO avustaa versioiden selvittelyssä Standardien eri versioiden vastaavuuden pystyy selvittämään IEC:n ja CENELECin verkkosivujen avulla. Jonkin verran se vaatii standardointijärjestelmän tuntemusta ja järjestöjen sivujen tutkimista. SESKOn standardimyynnissä vastaavuus selvitetään aina sen varmistamiseksi, että asiakas saisi juuri ne julkaisut, jotka hän tarvitsee. Eero Sorri SESKO Sähkölaitteiden pinta- ja ilmavälit sekä eristyspaksuudet IEC IEC on hiljattain uudistanut perusturvallisuusstandardin IEC Insulation coordination for equipment within low-voltage systems - Part 1: Principles, requirements and tests. Standardissa määritellään pienjännitesähkölaitteiden pinta- ja ilmavälivaatimukset sekä etäisyydet kiinteän eristyksen läpi ottaen huomioon eri käyttöja ympäristöolosuhteet. Standardi sisältää runsaasti tieteellistä dataa määritellen näin perusteet eristysten mitoitusvaatimuksille sekä tarvittavat testit. Merkittävimpiä lisäyksiä standardin edelliseen painokseen verrattuna ovat esimerkiksi 0,01 mm pienempien ilmavälien vaatimukset. Testauksia ja mittauksia käsittelevä kohta on uusittu siten, että testit, testien tarkoitus ja testauslaitteet kuvataan entistä tarkemmin ja lisäksi annetaan vaihtoehtoiset menettelyt testien suorittamiseksi. Standardi on luonteeltaan horisontaalinen turvallisuusstandardi, jota eri komiteat käyttävät laatiessaan laitestandardeja. Nykyisin laitekokoonpanojen koostuessa eri laitteista ja komponenteista on hyvin tärkeätä, että eristysvaatimukset ovat sopusoinnussa eri tuotestandardien osalta, jotta varmistetaan laitteiden toimivuus ja turvallisuus. Eristysten mitoittamisen perusstandardia voi tilata SESKOsta (myynti@sesko.fi) hintaan 153,87 EUR (+ ALV). Juha Vesa SESKO.. Opas sähkölaitevalmistajille ja standardinlaatijoille CENELEC Guide 29 CENELEC on julkaissut sähkölaitevalmistajille ja standardinlaatijoille tarkoitetun oppaan: CENELEC Guide 29 Temperatures of hot surfaces likely to be touched, koska eräiden pienjännitedirektiivin alaisuuteen kuuluvien eurooppalaisten laitestandardien pintalämpötilavaatimukset eivät ole olleet riittävät. CENELECin opas vaikuttaa jatkossa suuresti laitestandardeihin, sillä paine pintalämpötilojen laskemiseksi on kova sekä kuluttajien että viranomaisten puolelta. Julkaisussa esitetään käyrästöt palovamman aiheuttavien pintalämpötilojen kynnysarvoille materiaalin, kosketeltavan pinnan muodon ja kosketusajan funktiona. Lisäksi siinä annetaan sähkölaitteissa yleisesti käytettyjen materiaalien termiset ominaisuudet ja esitetään esimerkkejä siitä, miten laite voidaan suunnitella siten, ettei käyttäjä kosketa kuumia pintoja. Valmistajat voivat käyttää opasta hyödykseen riskiarviointia tehdessään. Lisätietoja asiasta antaa SESKOssa Juha Vesa, puh. (09) , sähköposti: juha.vesa@ sesko.fi Opasta voi tilata SESKOsta, puhelimitse (09) sähköposti: myynti@sesko.fi). Juha Vesa SESKO 12 13

8 Kohti turvallisempia sähköasennuksia Kohti turvallisempia sähköasennuksia Sähköasennusstandardi SFS 6000 ilmestyy syksyllä 2007 Uuden SFS 6000 osien 1 4 rakenne verrattuna aikaisempiin standardeihin SESKOssa on jo pitkään valmisteltu pienjännitesähköasennusstandardisarjan SFS 6000 kokonaisuudistusta. Kaikkiaan 37 uutta standardia sekä koko standardisarjan sisältävä uusi käsikirja ovat pian saatavana. SFS 6000 perustuu IEC:n standardisarjaan IEC Low-voltage electrical installations ja sen pohjalta tehtyyn CENELECin harmonisointidokumenttiin HD Koska eurooppalaiset standardit ovat harmonisointidokumentteja, niiden saattaminen sellaisenaan kansalliseksi standardiksi ei ole pakollista. Käytännössä nämä standardit otetaan käyttöön ja julkaistaan kansallisilla tunnuksilla, kuten Ruotsissa SS , Norjassa NEK 400, Saksassa DIN VDE 0100 jne. Suomessa on otettu käyttöön helposti muistettava standardin tunnus SFS Rakenteen kokonaisuudistus IEC:ssä 2001 IEC:n pienjännitesähköasennuksia käsittelevää standardisarjaa IEC alettiin valmistella 1960-luvun lopulla. Standardien pitkän kehitysvaiheen aikana on sarjan rakenne hajautunut. Samaa asiaa koskevia vaatimuksia on voinut olla useassa eri paikassa. Tämän takia IEC on vuonna 2001 tehnyt rakenteen kokonaisuudistuksen, jossa samaa aihetta koskevat vaatimukset kerätään samaan standardiin. Oheisessa taulukossa on verrattu uuden SFS 6000 osien 1 4 rakennetta aikaisempiin standardeihin. Standardisarjan alkuosassa oli aikaisemmin 11 erillistä standardia, kun uudessa niitä on vain 5. Uudistuneita suojausvaatimuksia Ehkä tärkein yksittäinen uudistus SFS standardisarjassa on vaatimus tavanomaisten maallikoiden käyttöön tarkoitettujen pistorasioiden suojaamisesta mitoitustoimintavirraltaan enintään 30 ma vikavirtasuojalla. Tätä kutsutaan uudessa standardisarjassa lisäsuojaukseksi. Lisäsuojaus täydentää ehjän laitteen eristyksen ja koteloinnin antaman perussuojauksen sekä ensimmäisessä viassa toimivan vikasuojauksen antamaa turvaa. Nämä uudet termit: perussuojaus, vikasuojaus ja lisäsuojaus, ovat sähköiskulta suojaamista koskevan perusjulkaisun SFS-EN mukaisia. Vaatimus pistorasioiden vikavirtasuojauksesta tulee suoraan uusista IEC- ja CENELEC-standardeista. Useat maat ovat vaatineet jo pitkään tällaista pistorasioiden lisäsuojausta, eikä sen käytössä ole esiintynyt ongelmia. Herkän, 30 ma vikavirtasuojan käyttö voi aiheuttaa ongelmia kun vuotovirrat tai ukonilma tai muu luonnonilmiö aiheuttaa vikavirtasuojan toimimisen esim. pakastimen pistorasian syötössä. Sen takia standardissa on esitetty poikkeus, jonka mukaan määrätylle laitteelle tarkoitettu pistorasia voidaan jättää ilman lisäsuojausta. Vastaava poikkeus on annettu pistorasioille, jotka on tarkoitettu teollisuudessa ja kaupallisissa rakennuksissa tietyn teollisuuslaitteen syöttämiseen ja jonka käyttöä valvotaan. Standardissa annetaan näille käytöille yksityiskohtaisia ohjeita. Standardeissa annetaan ohjeita myös vikavirtasuojien valinnasta. Tunnus Otsikko Korvattu standardi tai standardin kohta SFS Pienjännitesähköasennukset. Osa 1: Perusperiaatteet, yleisten ominaisuuksien määrittely ja määritelmä SFS Pienjännitesähköasennukset. Osa 4-41: Suojausmenetelmät. Suojaus sähköiskulta SFS Pienjännitesähköasennukset. Osa 4-42: Suojausmenetelmät. Suojaus lämmön vaikutuksilta SFS Pienjännitesähköasennukset. Osa 4-43: Suojausmenetelmät. Ylivirtasuojaus SFS Pienjännitesähköasennukset. Osa 4-44: Suojausmenetelmät. Suojaus jännitehäiriöiltä ja sähkömagneettisilta häiriöiltä Vaatimukset ajan tasalle Esimerkiksi sähköasennusten häiriöistä on annettu uusia ohjeita, joiden avulla voidaan toteuttaa myös uuden sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevan EMC-direktiivin vaatimuksia. SFS 6000 standardien käyttö ei ole pakollista kuten aikaisemmin käytössä olleiden sähköturvallisuusmääräysten, mutta noudattamalla standardeja täytetään viranomaismääräysten vaatimukset. Turvatekniikan keskus TUKES on esittänyt ohjeessa S 10 ne standardit, joiden mukaan täytetään viranomaismääräysten vaatimukset. TUKES uusii ohjeen ja siinä tullaan määrittelemään uusien standardien käyttöönotto. Mitään tarkkoja päivämääriä luultavasti ei anneta, vaan periaatteena SFS SFS SFS osittain SFS SFS osittain SFS luku 471 SFS luku 481 SFS SFS luku 482 SFS SFS luku 473 SFS SFS on, että uudet asennukset tehdään uusien standardien mukaisesta ja aikasemmin aloitetut asennukset voidaan tehdä loppuun aikaisempien standardien mukaan. Uudistettu standardisarja SFS 6000 julkaistaan syksyllä Aiempaa standardisarjaa on myyty pääasiassa käsikirjamuodossa ja uudestakin standardisarjasta julkaistaan heti SFS käsikirja 600 Pienjännitesähköasennukset ja sähkötyöturvallisuus. Sähköasennuksia koskevat käsikirjat keskitetään uuteen 600-sarjaan. Lisätietoja standardiehdotuksista saa SESKOsta Tapani Nurmelta, puh. (09) , sähköposti tapani.nurmi@sesko.fi. Tapani Nurmi, SESKO

9 AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA Tavoitteena pienjännitekytkinlaitteita koskevien yleisluonteisten vaatimusten yhdenmukaistaminen IEC Viides painos standardista IEC Lowvoltage switchgear and controlgear Part 1: General requirement s on ilmestynyt. Standardia sovelletaan pienjännitekytkinlaitteille, jotka on tarkoitettu kytkettäviksi virtapiireihin, joiden mitoitusjännite ei ylitä vaihtosähköllä 1000 V tai tasasähköllä 1500 V. Standardin tarkoituksena on yhdenmukaistaa kaikki pienjännitekytkinlaitteita koskevat yleisluonteiset säännöt ja vaatimukset siinä määrin kuin on tarkoituksenmukaista. Koko laitevalikoiman yhdenmukaiset vaatimukset selventäisivät merkittävästi testausmenettelyjä. Kaikki ne eri laitteita koskevien tuotestandardien vaatimukset, joita voidaan pitää yleisluonteisina, on siksi koottu tähän standardiin. Lisäksi tähän standardiin on koottu keskeisiä erityisaiheita, kuten esim. lämpeneminen, eristyslujuus yms. Osan 1 vaatimus koskee tiettyä laitetta vain, jos osaan 1 on viitattu laitetta koskevassa tuotestandardissa. Laitetta koskevaan tuotestandardiin ei tarvitse sisällyttää osan 1 kaikkia vaatimuksia. Tämä standardi ei koske jakokeskuksia, joita koskee standardi IEC Standardissa IEC ed. 5.0 on 453 sivua, ja sen veroton hinta on 204,82 euroa. IEC-standardeja myy SESKO Ry, PL 134, Helsinki, puh. (09) , faksi (09) , sähköposti: info@sesko.fi. Jari Karjalainen SESKO Helsingin Messukeskus Messuilla: Standardit suunnittelun apuvälineenä keskiviikkona 5.9. klo Sali Ilmoittautuminen Päivän avaus Toiminnanjohtaja Heikki Silván, Sähköinsinööriliitto ry Elektroniikan standardointi Kehitysjohtaja Kimmo Saarinen, Evox Rifa Group Oyj Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä Tekninen johtaja Tapani Nurmi, SESKO ry Osallistuminen automaatiostandardointiin Toimitusjohtaja Seppo Pyyskänen, Duocon Oy EMC-standardit Ryhmäpäällikkö Eero Sorri, SESKO ry Loppukeskustelu TERVETULOA: Sähköinsinööriliitto ja SESKO. Veloitukseton SEMINAARI SESKOn osasto on 2d30 ja se sijaitsee hallissa 2, aivan infoplazan vieressä. Tervetuloa! Hyödy standardeista varmista kilpailuetusi Standardoinnin vuositapahtuma. FORUM Marina Congress Center Helsinki OHJELMA Ilmoittautuminen ja kahvi Avaus ylijohtaja Petri Peltonen, KTM ISO possibilities to response for the future challenges The role of global standards in the ongoing globalisation Mr Håkan Murby, ISO President How to benefit from the international standardization Case: Mobile TV Senior Technology Manager Pekka Talmola, Nokia Oyj Kahvi Standardisointi tärkeänä työkaluna innovaatioiden kehittämisessä johtaja Matti Lanu, VTT Standardit ratkaiseva osa yrityksen osaamispääomaa toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman, SESKO Yrityspuheenvuorot Teknos Oy, tutkimusjohtaja Kurt Blomqvist Keslog Oy, toimitusjohtaja Mika Salmijärvi Dekati Oy, Principal Scientist Juha Tikkanen Kontaktitilaisuus ja cocktailbuffet Eri toimialojen standardointi esittäytyy Ilmoittautuminen 8. lokakuuta 2007 mennessä sähköpostilla osoitteeseen: ilmoittautuminen@sfs.fi, netissä osoitteessa tai puhelimitse: (09) Aika ja paikka Tiistai, 16. lokakuuta 2007 klo Marina Congresss Center Katajanokanlaituri 7, Helsinki. Kansainvälinen yhteistyö lisää standardoinnin merkitystä liikeelämässä ja standardointi laajenee uusille alueille. Yrityksen omaa liiketoimintaa koskevan standardoinnin tuntemus on sekä elinehto että kilpailuvaltti. Standardeilla voidaan poistaa kaupan teknisiä esteitä ja hyöty teknisen lainsäädännön osana on kiistaton. Standardit ovat osaamista ja siten yrityksen pääomaa. Innovaatioiden kaupallistaminen on määritelty yhdeksi Euroopan tulevaisuuden menestystekijäksi. Tässäkin standardoinnilla on tärkeä ja kasvava rooli. TERVETULOA! toimialajärjestöineen Osallistumismaksu Osallistumismaksuun alv 22 % sisältyy aineisto tilaisuuden esityksistä sekä cocktailbuffet. Samasta yrityksestä toinen osallistuja puoleen hintaan.

10 OPPILAITOSYHTEISTYÖ OPPILAITOSYHTEISTYÖ STANDARDOINTI TUTUKSI OPISKELIJOILLE Tiistai, Kokemäenjokilaakson ammattiopisto/ palloiluhalli, Suoratie 1, KOKEMÄKI OPETTAJASEMINAARI SESKOSSA Seminaariin ovat tervetulleita myös sähköalan yritysten edustajat O H J E L M A Avaussanat ja ammattiopiston tervehdys Puheenjohtaja Raimo Narvila, STUL:n Satakunnan alueosasto Rehtori Juhani Aaltonen, Kokemäenjokilaakson ammattiopisto Standardien merkitys käytännön työelämässä Työympäristöasiamies Eero Maanoja, Sähköalojen Ammattiliitto ry Standardointi ja tietolähteet Johtaja Antti Karppinen, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Standardit osana tekniikan ammattilaisen ammattitaitoa Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman, SESKO ry Kahvitauko ALAKOHTAISET SESSIOT: Tilaisuus päättyy Sähköala, sähkötyöturvallisuus- ja sähköasennusstandardit, Tekninen johtaja Tapani Nurmi, SESKO ry Kone- ja paineastiastandardit, Toimitusjohtaja Hanna Järvenpää, MetSta ry Autoalan standardit, Standardisointipäällikkö Pertti Isoniemi, Yleinen TeollisuusliittoYTL Standardien tuntemus on teknisillä aloilla osa perusammattitaitoa. Vastavalmistunut asentaja joutuu välittömästi työelämään tultuaan tekemisiin standardien kanssa. Työtehtävät edellyttävät standardien hallintaa. Standardien vaikutukset ovat olemassa jokapäiväisessä työssä, vaikka niitä ei aina heti havaitsekaan. Parhaatkaan varusteet eivät auta, jos asenne laatuun on väärä. Standardit mahdollistavat laadun toteutumisen työn lopputuloksessa sekä työskentelyn aikana. Seminaarin järjestävät: SESKO, SFS, MetSta ja Kokemäenjokilaakson ammattiopisto.. Osallistuminen on veloituksetonta, mutta edellyttää ILMOITTAUTUMISTA puh tai sähköpostilla: marja.julin@satakola.fi perjantaihin, mennessä. Seminaaripöydän ympärillä vasemmalta: Ari Mäkinen STUL:sta, Pirkko Harsia Tampereen ammattikorkeakoulusta, Arto Saastamoinen STUL:sta, Tapani Nurmi ja Jari Karjalainen SESKOsta, Veijo Piikkilä Tampereen amk:sta ja Timo Viljanen Satakunnan amk:sta. Sähköalan opetusta tarjoavien ammattikorkeakoulujen opettajat kokoontuivat elokuussa SESKOssa. Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton yhteydessä toimiva, oppilaitosten opettajista koostuva asiantuntijaryhmä pitää seminaarinsa vuosittain. Sen puheenjohtajana toimii Tampereen ammattikorkeakoulun sähköosaston lehtori Pirkko Harsia, joka avasi seminaariin. Osallistujat saivat varsin tuhdin paketin standarditietoutta, kun SESKOn tekniset asiantuntijat esittelivät standardointijärjestöjä sekä komiteoita ja niiden työskentelytapoja. Opettajat olivat erityisen kiinnostuneita pienjännitesähköasennuksia koskevan standardisarjan muutoksista. Heille voitiin kertoa, että uudet standardit julkaistaan syyskuussa ja niitä koskeva uusi käsikirja lokakuussa. Myös käsikirjan opiskelijapainosta toivottiin pikaisesti opiskelijoiden käyttöön. Sekä opiskelijat että opettajat arvostavat standardikäsikirjojen oppilaitospainoksia. Tilaisuudessa keskusteltiin vilkkaasti ammattikorkeakoulujen ja SESKOn välisestä yhteistyöstä. Päätettiin jatkaa oppilaitoksissa järjestettyjä standardointipäiviä, sillä kokemukset Tampereen ja Vaasan tilaisuuksista edelliseltä vuodelta olivat rohkaisevia. Keskustelua aiheutti myös ammattikorkeakouluopettajien mahdollisuudet osallistua komitea- ja työryhmätyöskentelyyn, sillä mikä olisi parempi tilaisuus saada alan uusinta tietoa kuin osallistuminen standardointiin. Todettiin, että ammattikorkeakouluilla on käytössään kehittämisrahaa, jota voidaan käyttää standardointiin osallistumiseen. Opettajajäsenten vuotuinen komiteamaksu on 450 euroa, mikä ei ole ylivoimainen kehittämiskustannus oppilaitoksellekaan. Sinikka Hieta-Wilkman 18 19

11 SESKO ry M PL 134 Särkiniementie Helsinki.Y275 Tutustu kotisivuihimme: IEC-standardit sähköisinä SESKOsta SESKO välittää IEC-standardeja sähköisesti pdfmuodossa joko sähköpostilla tai CD-ROM levyllä. Vanhat standardit ovat image-kuvina, joissa ei ole hakumahdollisuutta. Uudet standardit ovat hakukelpoisina pdf-versioina. Hinta on sama kuin alkuperäisillä IEC-standardeilla. Maksu tapahtuu laskulla. Tilaukset puh: (09) ,. faksi: (09) , sähköposti: myynti@sesko.fi. Lisäksi voit tilata seuraavia tuotteita: CENELEC-standardit IEC:n ja CENELECin työpaperit Catalogue of IEC Publications, päivitettävänä. CD-levynä 40 CENELEC Catalogue, kahtena CD-levynä 70 Links between Products, Directives and Standards in the Electrotechnical Field, CD-levynä 70. Mainitut hinnat ovat verottomia, alv 22 %. Toimitusmaksu 7 /lähetys. IEC cataloguen toimitusmaksu on 15 Koulutusmateriaali Perustietoa sähkö- ja elektroniikka-alan standardisoimistyöstä ja standardien valmistelusta saat kotisivultamme Koulutusmateriaali -osasta. Jos tarvitset esityksiä PowerPoint-muodossa, voit pyytää niitä SESKOsta info@sesko.fi. tai puhelimitse. (09) Esityksiä saa käyttää vapaasti ja niitä saa tarvittaessa muokata. Mukaan komiteatyöskentelyyn? SESKOn komiteoiden työhön osallistuminen on avointa kaikille asiasta kiinnostuneille. Komitean jäsenyys avaa mahdollisuuden seurata ja vaikuttaa myös kansainvälisten IEC- ja eurooppalaisten CENELEC-standardien sisältöön. Komiteajäsenyydestä peritään vuosittainen osallistumismaksu. Tietoa sähköalan standardisoimistyöhön osallistumisesta löydät SESKOn verkkosivuston otsikon Ohjeita alta. SFS-käsikirjat ja standardit SFS:n asiakaspalvelusta, puh (09) , sähköposti: sales@sfs.fi. UUDET VAHVISTETUT JA JULKAISTUT STANDARDIT Uusien julkaistujen ja vahvistettujen SFS-, IEC- ja CENELECin EN-standardien nimet ja tunnukset löytyvät alla olevien yhteystietojen avulla. SFS-standardit SFS-standardeja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS,. p. (09) , faksi (09) ,. sähköposti: sales@sfs.fi, IEC-standardit IEC-standardeja myy SESKO ry, PL 134, Helsinki,. p. (09) , faksi (09) , sähköposti: info@sesko.fi EN-standardit CENELEC-standardeja myy SESKO ry, PL 134, Helsinki,. p. (09) , faksi (09) , sähköposti: info@sesko.fi syysk_2007_tik