TIEDEPOLITIIKAN SUUNTA
|
|
- Leena Uotila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TIEDEPOLITIIKAN SUUNTA Toimittanut Ulrica Gabrielsson
2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti yhdessä Suomen Akatemian kanssa tiistaina keskustelutilaisuuden "Tiedepolitiikan suunta". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kalevi Olin. Alustajina toimivat pääjohtaja Raimo Väyrynen Suomen Akatemiasta, rehtori, puheenjohtaja Gustav Björkstrand, Åbo Akademista ja Yliopistojen rehtorien neuvostosta, professori Riitta Hari, TKK:n systeemisen neurotieteen ja aivokuvantamisen huippuyksiköstä ja johtaja Pekka Pokela Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta. Kommenttipuheenvuoron pitivät kansanedustajat Antti Kaikkonen /kesk, Jouko Skinnari /sdp, Paula Risikko /kok, Erkki Virtanen /vas, Irina Krohn /vihr. Tilaisuuteen osallistui noin 90 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyy kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset.
3 SISÄLLYSLUETTELO Tiedepolitiikan uusi suunta Pääjohtaja Raimo Väyrynen, Suomen Akatemia Yliopistojen rakenteellinen uudistaminen Rehtori, puheenjohtaja Gustav Björkstrand, Åbo Akademi ja Yliopistojen rehtorien neuvosto Tiederahoitus tutkijan näkökulmasta Professori Riitta Hari, TKK, Systeemisen neurotieteen ja aivokuvantamisen huippuyksikkö Tiede- ja yliopistopolitiikan tavoitteet - Elinkeinoelämän näkökulma Johtaja Pekka Pokela, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
4 Pääjohtaja Raimo Väyrynen Suomen Akatemia TIEDEPOLITIIKAN UUSI SUUNTA Tieteellinen perustutkimus on joutunut uuteen tilanteeseen. Koveneva kansainvälinen kilpailu tieteessä ja teknologiassa on luomassa uusia paineita hyvän ja hyödyllisen tutkimuksen määrittämisessä ja arvioinnissa. Tieteen omilla kriteereillä mitattu korkea laatu ei kaikkien mielestä täytä relevanssin vaatimuksia. Puhuttaessa tutkimuksen laadusta ja relevanssista puhutaan itse asiassa yliopistojen ja yhteiskunnan välisestä suhteesta, josta keskustelua ei ole syytä johtaa harhapoluille. On syytä korostaa, että tieteen laatu määräytyy ennen kaikkea kilpailun perusteella. Tämä kilpailu perustuu vapaaseen mahdollisuuteen hakea tutkimusrahoitusta ja saada osakseen puolueeton ja asiallinen ulkoinen arvio. Akateemisen tutkimuksen syvimmän premissin mukaan hyvä tutkimushakemus voittaa tässä prosessissa huonomman ja tuottaa myös laadukkaampia tuloksia. Toisaalta heikkotasoiselle tutkimukselle ei voida asettaa odotuksia merkittävästä tieteellisestä ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Tutkimuksen relevanssi määräytyy puolestaan sen arvioidun käytännöllisen hyödyn perusteella. Tämän vuoksi relevanssin korostaminen sisältää aina intressinäkökulman: tutkimus on toisin sanoen hyödyllistä jonkin toimijan etujen ja tavoitteiden näkökulmasta. Tämä lähestymistapa on sinänsä hyväksyttävä, kunhan tutkimuksen tuottama hyöty nähdään kohtuullisen laajasti ja riittävän pitkällä aikajänteellä. Hyötynäkökulmasta tutkimuksen tulee yhtäältä lisätä taloudellista kasvua, työllisyyttä ja työn tuottavuutta, mutta toisaalta parantaa kansalaisten hyvinvointia, joka liittyy muun muassa terveyteen ja koulutukseen, sosiaalista osallistumista ja kulttuurista monipuolisuutta. Puhuttaessa relevanssista jäävät sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset usein vailla huomiota. Perustutkimus joutuu jatkuvasti kamppailemaan näiden kahden imperatiivin laadun ja hyödyn välillä. Tähän jännitteeseen ei ole pysyvää ratkaisua, sillä kummankin ääripään valitseminen johtaa perustutkimuksen marginalisoitumiseen. Tieteellinen tutkimus ei yksin saa aikaan yhteiskunnallisia muutoksia, vaan siihen tarvitaan instituutioiden välittävää vaikutusta. Erityyppinen tieto ja teknologia välittyy yhteiskuntaan eri tavoin: kaikkein syvin vaikutus on yleisillä, geneerisillä innovaatioilla, joista tunnetuimmat esimerkit ovat rautatiet, sähkö ja informaatioteknologia. Ne ovat muuttaneet koko yhteiskunnan toimintaperusteita. Hallitukset voivat tietysti hyödyntää teknisiä innovaatioita kuten on tapahtunut erityisesti varusteluteollisuudessa. Siviilikäyttöön innovaatiot leviävät kuitenkin tehokkaasti vain markkinoiden ja yritysten välityksellä. Yrityksille tutkimus ei ole itseisarvo, vaan väline parempaan menestymisenä markkinoilla. Tarve osoittaa voittoa lyhyellä aikavälillä on kuitenkin karkottamassa monia yrityksiä aktiivisesta tutkimus- ja kehitystoiminnasta, joka tulisi kuitenkin nähdä innovaa-
5 tiona, eikä niinkään kulueränä. Tämä tendenssi on nähtävissä Suomessakin, jossa useat johtavat ja hyvää tulosta tekevät yritykset ovat supistaneet tutkimuskulujaan. On tarpeellista, että valtio harjoittaa johdonmukaista tiedepolitiikkaa, johon kuuluu myös tieteen riittävä ja ennakoitavissa oleva rahoitus sekä tiedettä edistävä lainsäädäntö. Valtion on syytä panostaa myös soveltavaan teknologiatutkimukseen, vaikka se ei olekaan ainoa innovaatioiden lähde. Tässä suhteessa on perusteltua, että julkista rahoitusta suunnataan myös yksityisen sektorin tutkimustoimintaan. Silti rohkenen väittää, että julkinen tuki ei voi koskaan korvata yrityksen omaa sitoutumista tutkimustoimintaan. Markkinoiden kilpailevan luonteen vuoksi yrityksissä itsessään tiedetään parhaiten, minkälaista soveltavaa tutkimusta ja panostuksia siihen tarvitaan. On kuitenkin olennaista, että yritykset sitoutuvat tutkimustoimintaansa riittävän pitkällä aikavälillä ja pitävät huolta siitä, että niiden riippuvuus julkisesta rahoituksesta ei kasva liian suureksi. Kukaan tuskin olettaa, että useimmat yritykset ryhtyisivät rahoittamaan perustutkimusta: sen rahoittaminen on valtiovallan eli käytännössä yliopistojen ja Suomen Akatemian tehtävä. Tekesin mandaattiin kuuluu taas soveltavan teknologiatutkimuksen rahoittaminen. Kaiken kaikkiaan on taattava, että tiedonsiirto perustutkimuksesta soveltavaan käytäntöön sekä yritysmaailmassa että julkisessa hallinnossa toimii riittävän hyvin. Suomen Akatemian näkökulmasta ainakin seuraavat tiedepolitiikan käytäntöön liittyvät seikat ovat nousseet tai nousevat lähiaikoina keskeisiksi: - Kansallisen huippuyksikköpolitiikan kehittäminen siten, että käytetyt määrärahat tukevat lukumäärältään rajoitettujen yksiköiden kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta. Osa huippuyksiköitä voi olla perusteltua integroida Valtion tiede- ja teknologianeuvoston toimeksiannosta suunnitteilla oleviin osaamiskeskittymiin. - Akatemian ja Tekesin yhdessä toteuttama hanke suomalaisen tutkimusjärjestelmän kansainvälistämisestä, Finland Distinguished Professor Programme, on mielenkiintoinen yritys yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteelliseksi kehittämiseksi sekä korkeatasoisen kansainvälisen tutkijakunnan vahvistamiseksi. Samalla mitataan Suomen vetovoimaa tieteellisenä ja teknologisena ympäristönä. - Akatemian tulee kehittää arviointimenetelmiään niiden uskottavuuden ja tehokkuuden säilyttämiseksi. Hakemusten lukumäärän jatkuvasti kasvaessa on harkittava, tarvitaanko kaikissa rahoitusmuodoissa esimerkiksi varttuneen tieteenharjoittajien määrärahoissa välttämättä kansainvälistä arviointia. Hakemusten arvioinnin vaatimaa työmäärää on voitava vähentää laadun siitä kärsimättä. Akatemian monitieteisten ja tieteidenvälisten hakemusten arviointikäytännöt on selvitetty ulkopuolisen työryhmän toimesta. - Eri alojen tieteellisen infrastruktuurin vahvistaminen on tärkeää. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten infrastruktuurissa tarvitaan nykyistä johdonmukaisempaa hankintapolitiikkaa, enemmän laitteiden yhteiskäyttöä sekä laajapohjaisempaa rahoituspolitiikkaa. Niiden lisäksi Suomen on osallistuttava kansainvälisiin infrastruktuurihankkeisiin, erityisesti Euroopan unionissa ja pohjoismaisessa yhteistyössä, tiede- ja teknologianeuvoston marraskuussa 2004 hyväksymien linjausten mukaisesti. Suomen Akatemian maksamaa yleiskustannusosuutta tulee korottaa erityisesti tieteellisen infrastruktuurin rahoittamiseksi tieteellisen kilpailun pohjalta.
6 - Tieteelliseen jatkokoulutukseen ja tutkijanuraan on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Tämä koskee muun muassa tutkijakoulujärjestelmän rakenteiden kehittämistä ja sen toimivuuden ja vaikuttavuuden jatkuvaa arviointia. Urakehityksessä painopistettä tulee siirtää lähivuosina tohtorikoulutuksesta postdoc-vaiheen tukemiseen kotimaassa ja ulkomailla tapahtuvassa työskentelyssä. Näihin toimiin Akatemia on valmis yhteistyössä opetusministeriön, korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kanssa. - Tutkijanuraan liittyy myös tutkijoiden sektoreiden välisen liikkuvuuden lisääminen, mikä edistää puolestaan tutkijakoulutuksen saaneiden työllistymistä. Se on myös yksi elementti yliopistoyhteisön, teollisuuden ja julkisen sektorin välisessä yhteistyössä, jonka edistämiseen tähtää Akatemiassa valmisteltu Industry/Academia-yhteistyösuunnitelma. Tehtävään sopivien yliopistotutkijoiden työskentely teollisuudessa edistää tiedepohjaisten innovaatioiden luomista ja soveltamista teknologiapohjaisten innovaatioiden ohella. - Perustutkimusta moititaan toisinaan liiallisesta konservatiivisuudesta, haluttomuudesta ottaa riskejä. Arvostelussa voi olla perää sikäli, että tieteellinen eksellenssi arvioidaan usein, kuten pitääkin, saavutettujen tulosten perusteella. Toisaalta on kuitenkin kasvava tarve tunnistaa riittävän aikaisessa vaiheessa läpimurtomahdollisuuksia sisältävät tutkimusaiheet ja tutkijaryhmät. Tämän vuoksi on tarve ryhtyä kehittämään eräänlaista riskirahoitusinstrumenttia. Uusi tiedepolitiikka on luonnostaan kokoelma uutta ja vanhaa. Useat tiedepolitiikan vakiintuneet periaatteet ovat edelleen ajankohtaisia, mutta saattavat kaivata strategista sopeuttamista nopeasti muuttuviin olosuhteisiin. Edelleenkin tärkeitä periaatteita ovat: mahdollisimman korkea. kansainvälisesti mitattu tieteellinen laatu; tieteen sisällöllä ja tutkijarekrytoinnilla mitattu uusiutumiskyky; kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön johdonmukainen hyödyntäminen; sekä tutkimuksen monipuolinen yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Näiden periaatteiden toimivuus edellyttää kykyä nähdä tulevaisuuden keskeiset kehityslinjat ja vaikuttaa niihin.
7 Rehtori, puheenjohtaja Gustav Björkstrand Åbo Akademi ja Yliopistojen rehtorien neuvosto YLIOPISTOJEN RAKENTEELLINEN UUDISTAMINEN Yliopistojen rakenteellinen uudistaminen Eduskunta Yliopistojen rehtorien neuvoston puheenjohtaja Gustav Björkstrand 1 Yliopistojen tehtävät Antaaylintäopetusta Edistää tutkimusta, tieteellistä ja taiteellista toimintaa Toimia vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa Edistää tulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta 2
8 Suomen yliopistoverkosto Kattaa koko maan Osallistuminen laajaa Opiskeluun pääsy tasaarvoista Tutkinnot tunnustetaan kaikkialla Vahvat kansalliset verkostot tutkimuksessa ja tutkijankoulutuksessa 3 Verkostoa tiivistetään Huippututkimuksessa Tutkijakoulutuksessa Yhteistyöhankkeitä ammattikorkeakoulujen kanssa Infrastruktuurin ja tilojen yhteiskäyttöä Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhdistämishankkeita duaalimallin pohjalta 4
9 Vahva osaamispohja Tuottavuus kasvanut merkittävästi Eniten tohtoreita asukasta kohti Tutkijakoulut ja huippuyksiköt menestyksiä Useimmat indikaattorit Suomelle myönteisiä Yliopistojen ja yritysten yhteistyö esimerkillistä 5 Kansainvälinen kilpailu kovenee Idän taloudet lisäävät nopeasti korkeakoulutusta ja tutkimusta Halpaa huippuosaamista löytyy monesta maasta Yliopistojen on vastattava uusiin vakaviin haasteisiin 6
10 Tarvitsemme kansallisen kehittämishankkeen Yliopistojen, valtiovallan ja elinkeinoelämän tulee toimia yhdessä Tuottavuusohjelma uhkaa yliopistojen autonomiaa ja toimintakykyä Yliopistot kehittyvät parhaiten omilla toimenpiteillään 7 Omilla toimenpiteillään yliopistot (Manifesti) Kansainvälistävät opetustaan ja tutkimustaan Tunnistavat vahvuutensa ja profiloituvat niiden mukaan Karsivat päällekkäisyyksiä Muodostavat strategisia liittoumia Tehostavat yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa duaalimallin pohjalta 8
11 Yliopistojen toimenpiteet Kehittävät edelleen opetusta ja opiskeluprosesseja Kannustavat joustaviin monitieteisiin ohjelmiin Osallistuvat osaamiskeskusten luomiseen Kehittävät edelleen laatujärjestelmiään 9 Yliopistojen toimenpiteet Tehostavat hallintopalvelujaan Kehittävät kustannuslaskentajärjestelmiään Terävöittävät johtamisjärjestelmiään 10
12 Entä yliopistojen yhdistämiset Johtavilla yliopistoilla opiskelijaa (Harvard,MIT,Cambridge, Oxford, Stanford) Alueellinen yhdistäminen vanhanaikaista Verkostoituminen laadun kannalta parempi Profiloituminen, panostaminen vahvuusalueille 11 Yliopistojen itsehallinto Itsehallinto turvattu perustuslaissa Tuottavuusohjelma ritstiriidassa itsehallinnon kanssa Virkapankkiesitys ei huomioi tulosohjausjärjestelmän rakennetta Resurssitturvattuv kehittämislain kautta 12
13 Julkisen vallan ja muiden toimenpiteet (Manifesti) Yliopistojen julkisoikeudellinen asema järjestetään Lisäpanostukset suunnataan laatuun ja kansainvälistymiseen Perustehtävien voimavarat suoritteita vastaaviksi Turvataan riittävä yleiskustannusosuus kilpaillussa tutkimusrahoituksessa 13 Julkisen vallan ja muiden toimenpiteet Huolehditaan tutkimusympäristöjen riittävästä infrastruktuurista Yrityselämän tutkimusyhteistyö ja rahoitus rakennetaan pitkäjännitteiseksi Tuetaan koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymistä 14
14 Julkisen vallan ja muiden toimenpiteet Yliopistojen taloudellista perustaa laajennetaan ja monipuolistetaan Verovapaiden lahjoitusten yläraja poistetaan 15 Keskeiset toimenpiteet Profiileja terävöitetään Liittoudutaan strategisesti Taloudellista toimintavapautta ja sisäistä hallintoa vahvistetaan Rahoituslähteitä monipuolistetaan 16
15 Johtopäätökset Kiristyvä kansainvälinen kilpailu vaatii kansallista kehityshanketta Yliopistot, valtiovalta ja elinkeinoelämä voivat yhdessä rakentaa tulevaisuuden kansainvälisesti kilpailukykyistä osaamista Rakenteellinen uudistaminen on keino ei päämäärä 17
16 Professori Riitta Hari TKK, Systeemisen neurotieteen ja aivokuvantamisen huippuyksikkö TIEDERAHOITUS TUTKIJAN NÄKÖKULMASTA Tiederahoitus (perus)tutkijan näkökulmasta TUTKAS Eduskunta, Helsinki Riitta Hari Kylmälaboratorion Aivotutkimusyksikkö & Advanced Magnetic Imaging Centre Teknillinen korkeakoulu [Systeemisen neurotieteen ja aivokuvantamisen huippuyksikkö] Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Leo Szilard 1948: The Mark Gable Foundation Upporikas Mark Gable haluaa lahjoittaa rahaa ihmiskunnan onnellisuutta lisäämään Ei tieteeseen, jonka katsoo edistyneen liian nopeasti => etsii neuvoja tieteen hidastamiseksi
17 Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Perusta tieteellinen säätiö......joka jakaa apurahoja 30 milj. $/v...jossa 10 toimikuntaa, kussakin 12 jäsentä jäseninä kaikkein aktiivisimmat tutkijat puheenjohtajina alan parhaimmisto houkuttimena huippupalkka $/v lisäksi jakoon 20 tutkimuspalkintoa /vuosi à $ Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Ja tiede hidastuu koska... Parhaat tutkijat poissa laboratorioistaan muiden anomuksia arvioimassa Muut tutkijat keskittyvät turvallisiin aiheisiin, joista syntyy varmasti julkaisuja Itsestäänselvien aiheiden perässä juostessa tiede vähitellen näivettyy Syntyy muotivirtauksia, joiden mukana kulkevat saavat apurahoja, muut eivät Ja vähitellen kaikki seuraavat muotia... Onhan tämä vain kauhuskenaario, onhan? Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Esimerkki: Aivotutkimusyksikkö/TKK Systeeminen neurotiede ja aivokuvantaminen Poikkitieteellinen ryhmä koulutettu > 30 tohtoria: neurotieteet, neurologia, psykiatria, radiologia, fysiikka, psykologia,... Huippuyks v. 1994, eur. huippuyks MEG- & fmri-infrastruktuurit MEG MRI/fMRI
18 Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Aivotutkimusyksikön rahoitus Sisäinen : kilpailtu rahoitus 1 : 2 28 henkilötyövuotta rahaa 33 kilpailutetusta lähteestä! (TKK:ssa projektin keskikoko 55 keuroa) Huippuyksikköstatus kesto 6 v :-) 15% kokonaisbudjetista :-( Paljon rahaa haettava muualta huippuyksiköllä vipuvaikutus, mutta joko + tai apurahatutkijoiden heikko asema (paranemassa) Infran rahoitusvaikeudet Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Ongelmakohtia Rahoituksen hankkiminen vie valtavasti aikaa jopa 25% rahasta haihtuu ennen tutkimuksen alkua epäsuhta ulkomaisiin kilpailijoihin nähden Toimitaan lähinnä väitöskirjatyöntekijöiden varassa Varsinainen tutkijanura puuttuu rajoitetut kaudet esim. Suomen Akatemiassa tutkijan odotetaan siirtyvän administraattoriksi ei ole koulutusta, usein ei haluakaan tutkimusryhmiin tarvittaisiin kaikenikäisiä tutkijoita Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Tieteilijän työnkuva muuttumassa Pelle Peloton uuden etsijä => ryytynyt yksityisyrittäjä Administraatiotaakka kestokyvyn rajoilla raha-anomukset ja raportoinnit verkottuminen => sopimukset, matkat,... lisääntynyt arviointi Organisointi- ja rahanhankintataidot meriittejä...mutta pystyykö hän tuomaan meille rahaa?
19 Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Miksi tämä on ongelma? Ukko akan töissä ja akka ukon töissä valtava resurssien ja kykyjen tuhlaaminen menestyvä firma ei voisi toimia näin Osa parhaista tutkijoista jättää laivan Epäterve kehukilpailu ja salami science Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Rahan hankinta rassaa Tutkimussuunitelmia korostetaan liikaa innovatiivinen tiede voi mennä odottamattomiin suuntiin huippututkimus vs selvitystyö Arviointi vaikeaa EU-rahoitus tavoitteet eivät perustutkimuksellisia hakemukset uuvuttavia, läpimeno < 25% laajat konsortiot kustakin max 1 2 väitöskirjatyöntekijää raskas koordinaatio ja raportointi tiukat aikarajat tarvittaisiin kokopäiväisiä tiedeadministraattoreita Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Mitä tehdä?
20 are needed to see this picture. Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Rahojen uusjako Pienellä maalla ei ole varaa tehdä kaikkea => profiloiduttava Kunnon rahoitus kilpailutetuille hankkeille suurempina palasina, pitkäjänteisemmin turvataan infrastruktuurien rahoitus sisäistä rahaa 2/3 (nykyään 1/3) Perustutkijoiden määrän vähentäminen? esim. HY 2004: 94 lääket. lis., 74 lääket. toht.! painopiste postdoc-tutkijoihin katkeamattoman tutkija-ammattiuran mahdollisuus Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Byrokratian keventäminen Löysätään hakemusvaatimuksia oikeasti uusia asioita ei voi tietää etukäteen voitava vaihtaa suuntaa ilman että rahoitus sitoo tarkka budjetti vasta kun rahat saatu Tuetaan menestyneitä tutkijoita riskillä uudistumisen vaatimus rahoituksen ehtona outo peruutuspeilillä hyvä ennustearvo luotetaan tutkijoiden ammattitaitoon MUTTA seurataan tuloksellisuutta tarkasti ei tapeta munivaa kanaa Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Freedom Focus Funding Tutkija tarvitsee aikaa keskittyäkseen tieteeseen QuickTime and a TIFF (Uncompressed) decompressor Ei hehkulamppuakaan kehitetty hetkessä, eikä ihan ennakkosuunnitelman mukaan ;-)
21 Johtaja Pekka Pokela Elinkeinoelämän keskusliitto EK TIEDE- JA YLIOPISTOPOLITIIKAN TAVOITTEET - ELINKEINOELÄMÄN NÄKÖKULMA Tiede- ja yliopistopolitiikan tavoitteet - Elinkeinoelämän näkökulma Tutkijoiden ja kansanedustajien Seura TUTKAS pekka.pokela@ek.fi Globaali kilpailu investoinneista ja markkinoista (pääomat, lopputuotteet, osaajat) Kasvavat markkina-alueet, esim. cool, pragmatic engineering; broad knowledge and basic skills world class competences, software engineering and strong business drivers USA Brasilia Suomi Venäjä Ruotsi Viro Saksa Puola Korea Ranska eager to learn, Japani assets for growth Kiina world class Intia software engineering Pokela
22 THE WORLD S LARGEST ECONOMIES IN 2050 YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYVÄ KILPAILU TOIMINTAYMPÄRISTÖKILPAILU
23 T&k-menot suhteessa jalostusarvoon ja korkean teknologian osuus viennistä 5 T&k-intensiteetti, % Ruotsi Norja Espanja Suomi Japani USA Saksa Tanska Ranska Iso-Britannia Kanada Alankomaat Irlanti Italia Korkean teknologian vientiosuus, % Lähde: TEKES, OECD, Science, Technology and Industry Scoreboard 2003 INNOVAATIOPOTENTIAALI Hankinta Strategia Logistiikka Johtaminen Tuotanto Taloushallinto Huolto TOIMITUSKETJUNHALLINTA Henkilöstöhallinto Projektihallinta Laadunhallinta HALLINTO Sopimushallinta Tutkimus Tietämyksenhallinta TUTKIMUS & TUOTEKEHITYS Tuotesuunnittelu Vienti Testaus ASIAKKUUDENHALLINTA Asiakaspalvelu Muotoilu Markkinointi Prototyyppivalmistus INFRASTRUKTUURI Myynti Tila- ja laitehankinnat Viestintä Yhteistyökumppanien hankinta Teknologian hankinta Kilpailijatiedonhallinta VKTUTK/HPo/AA/PPo Lähde: Jari Järnstedt, PrizzTech Oy Yliopisto on intohimoisten ja innovatiivisten yksilöiden yhteisö, joka kriittisesti kyseenalaistaa vanhaa uteliaana etsii uutta haastaa yhteiskuntaa ja yrityksiä näkemään tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uudistumistarpeita.
24 Toimintaympäristö Omistaja Tavoitteet Asiakas ja tuote Kansainvälisyys Yrittäjyys Johtajuus Korkeakoulut ja tutkimus Suomessa v yliopistoa, joista kolmessa ei yhtään Suomen Akatemian huippuyksikköä 6 yliopistokeskusta ammattikorkeakoulua 19 valtion sektoritutkimuslaitosta yksi valtakunnallinen, kooltaan merkittävä tutkimuslaitos VTT vahva yritysten ja tutkimuksen yhteistyö tekniikan aloilla Huippuosaamisen seminaari (EK) , EK:n linjauksia Yleistä Osaamiskilpailu pakottaa yliopistot ja ammattikorkeakoulut erikoistumaan, keskittymään ja verkottumaan Yliopistojen tuotettava huippututkimusta ja kv. kilpailukykyistä opetusta Ammattikorkeakoulujen tuotettava työelämän tarvitsemia käytännön osaajia ja asiantuntijoita Laadun ja osumatarkkuuden näkökulmaa (tulos)ohjauksessa vahvistettava Korkeakoulujärjestelmää kehitettävä liian hajanainen Työnjaon oltava selvä Tavoitteet asetettava korkealle kansainväliselle tasolle
25 Taloudellinen autonomia ja omistajuus Elinkeinoelämä tukee yliopistojen taloudellisen autonomian lisäämistä avaa entistä parempia yhteistyön mahdollisuuksia ammattikorkeakoulujen hyvät kokemukset ja menestyminen AMKK:ssa säilytettävä monipuolinen omistajarakenne korostettava käytännön työelämäntaitojen oppimista opintonsa keskeyttäneitä liikaa aloituspaikkoja liikaa monilla aloilla työvoimatarpeeseen ja opetusresursseihin nähden Tutkimus Fokusoinnissa keskeistä Tutkimuksessa resurssit kohdistettava ensisijaisesti Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisille alueille Yliopistojen valittava alueet, joilla haluavat olla kovaa kv. tasoa, ja alueet, joilla ei tähdätäkään terävimpään kärkeen Rahoituksen tulee kannustaa valintoihin Tutkimustulosten kaupallistamista tehostettava Koulutus Yliopistoilla ja AMK:lla tärkeä koulutustehtävä Tutkimuksen ja t&k-toiminnan linkki opetukseen välttämätöntä Opiskelijarekrytointi, oppilaspaikat ja koulutus mitoitettava ja suunnattava oikein Opetuksen oltava korkeatasoista Opettajia oltava riittävästi suhteessa opiskelijoihin Opettajien osaamisen kehittämisestä pidettävä huolta
26 Vieraskielinen koulutus Korkeatasoisen vieraskielisen koulutuksen laajentaminen ja kehittäminen Houkuteltava lahjakkaita ulkomaisia opiskelijoita EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille lukukausimaksut Stipendijärjestelmä luotava lahjakkaille opiskelijoille Elinkeinoelämän mahdollisuuksia osallistua stipendijärjestelmän rahoittamiseen parannettava Tutkimustoiminnan lahjoitusvähennyksen verovapausylärajan poistaminen tai nostaminen esim. 1 milj. euroon Markkinoitava yliopistoja aktiivisesti Korkeakoulut ja tutkimus Suomessa v. 2015? opetuksen ja tutkimuksen laatu korkeaa ja toimintaa ohjataan ja johdetaan fokusoidusti kansainvälisesti merkittävissä osaamiskeskittymissä olevilla vahvoilla yliopistoilla useita Suomen Akatemian huippuyksiköitä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolijako ja yhteistyö selvä opetuksessa, tutkimuksessa ja kehittämistoiminnassa (myös eri asiakassegmentit) nykyistä pienempi määrä vahvoja valtion sektoritutkimuslaitoksia, joiden joukossa myös perustutkimukseen, soveltavaan tutkimukseen ja ylimmän liikkeenjohdon koulutukseen keskittynyt kokonaisuus, yksi tai useampia vahva yritysten ja tutkimuksen yhteistyö kaikilla aloilla
Ajankohtaista Suomen Akatemiasta
Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot
LisätiedotSakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin
Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaohjelmat Tutkimusympäristöt Yliopistojen profiloituminen
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat
LisätiedotAkatemian rahoitusinstrumentit
Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä
LisätiedotJulkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus
Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan
LisätiedotMULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä
MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma
LisätiedotKärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes
Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1
LisätiedotIdeasta toteutukseen Huippuyksikköpolitiikka 1990 ja 2000-luvulla Timo Kolu
1 20.1.2009 Ideasta toteutukseen Huippuyksikköpolitiikka 1990 ja 2000-luvulla Timo Kolu 15.1.2009 Top down -politiikka VTTN 1990 perustutkimuksessa panostetava tieteelliseen tasoon kv-kärkitason huippuyksiköiden
LisätiedotTYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä
TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä TYÖRENKAAN TAPAAMISIA 18.3.2004 Hämeenlinnassa 17.5.2004 Helsingissä (HAAGA) 13.9.2004 Tampereella (PIRAMK) 13.10.2004 Riihimäellä (HAMK)
LisätiedotSuomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila
Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen
LisätiedotPorin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori
Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
LisätiedotRakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen
Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotProjektien rahoitus.
Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto
LisätiedotMenestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi
Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja
LisätiedotTutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu
Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Kimmo Viljamaa, Advansis Oy Janne Lehenkari, Advansis Oy Tarmo Lemola, Advansis Oy Terhi Tuominen, Helsingin yliopisto 1 Lähtökohdat Suomen
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2019 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat Akatemiatutkija
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotBiotekniikkaviikon päätapahtuma
Biotekniikkaviikon päätapahtuma 3.10.2013 Finlandia-talo Tietoyhteiskunta ja biotekniikka Marja Makarow Knowledge triangle Tietokolmio Tietoyhteiskunnan kivijalka TUTKIMUS Rahalla tietoa Tiedosta rahaa
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotYliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen
JULKAISU 7/2012 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen Toimittanut Ulrica Gabrielsson Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti
LisätiedotEK- ELINKEINOPÄIVÄ Leif Fagernäs. 18.5.2006 Lappeenranta
EK- ELINKEINOPÄIVÄ Leif Fagernäs 18.5.2006 Lappeenranta Menestyvien yritysten Suomi Hyvinvointi syntyy menestyvistä yrityksistä Politiikan tehtävä huolehtia kilpailukykyisestä toimintaympäristöstä Yritysten
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotLaskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola
Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja
LisätiedotTietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010
Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,
LisätiedotSeuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen
Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotOsaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi 15.3.2018 Opetusneuvos Petteri Kauppinen yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
LisätiedotTutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj
Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä
LisätiedotTekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)
Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes on sitoutunut keskittymiin Tekes on auttanut keskittymien syntymistä kehittää niiden toiminnan edellytyksiä tukee niitä toiminnan kehittämisessä
LisätiedotTekes rohkaisee uudistumaan. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Median innovaatiotuen infotilaisuus
Tekes rohkaisee uudistumaan Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Median innovaatiotuen infotilaisuus 27.1.2015 Julkisten innovaatiorahoittajien ja -toimijoiden roolit Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 440 Finnvera
LisätiedotLippulaiva: Hyvä hakemus. Keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia
Lippulaiva: Hyvä hakemus Keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia Maiju Gyran 28.8.2017 1 SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Lippulaivaohjelma Lippulaivat ovat osaamiskeskittymiä, joissa toteutuu - Korkeatasoinen
LisätiedotMuutama teema. Heikki Mannila
Muutama teema Heikki Mannila 20.12.2017 Muutama teema Tutkimuksen rahoituksesta Eri alojen henkilöstörakenteesta Tieteen monet eri roolit Tutkimuksen vaikuttavuuden eri reitit Mihin tämä mahdollisesti
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja
Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-
LisätiedotTekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä
DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotOULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN
OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen
LisätiedotSuomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013
Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Toimintaympäristön murros tiedepolitiikan strategisten valintojen taustalla Tutkimuksen paradigman muutokset
LisätiedotYliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus
Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten
LisätiedotSTN:n huhtikuun haun Rahoituksesta
STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta Huhtikuun 2015 haku 10.3.2015 Verkostoitumistilaisuus 1 Tavoite STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa, tieteellisesti korkealaatuista tutkimusta
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA
OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TAMPEREEN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2018 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin
LisätiedotAmmattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin
Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotAmmattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012
Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,
LisätiedotKasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007
Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007 Leif Fagernäs Elinkeinoelämän keskusliitto EK Osaamiseen panostaminen on välttämätöntä koska 1(2) Suomi tarvitsee menestyäkseen
LisätiedotUNIFIN SELVITYKSET KOOSTE
UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE TUTKIMUS, PROFILOITUMINEN JA NOUSEVAT ALAT 18.5.2016 Humanistinen ala Jussi Nuorteva 16.12.2015 Tavoitteena lisätä digitalisaation hyödyntämistä ja tutkimuksen infrastruktuurien
LisätiedotFinnish Science Policy in International Comparison:
Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian
LisätiedotStrategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan
LisätiedotBusiness Finland -tutkimusrahoituspalvelut alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA
Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut 1.1.2018 alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA OECD:n maaraportti 2017: Suomen suurimpia haasteita on tutkimustulosten ja uusien ideoiden muuntaminen innovaatioiksi
LisätiedotTekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014
Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden
LisätiedotSIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE
OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja
LisätiedotTKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta
TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien (2012-2018) pohjalta Mira Huusko mira.huusko@karvi.fi 31.10.2018 Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Esityksen sisältö Tutkimuksen
LisätiedotKansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen
Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän
LisätiedotKANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY. Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen
KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen Kokoelmakartta yliopistokirjastojen verkoston strategiassa n Strategian (2002-) keskeisiä tavoitteita
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA
OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen
LisätiedotLuo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.
Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden
LisätiedotAjankohtaista tiedepolitiikassa
Ajankohtaista tiedepolitiikassa Heikki Mannila 12.11.2013 1 Tervetuloa! 2 Sisältö Tutkimuksen ja opetuksen rahoitus Suomessa Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi Kustannusmallit Tutkimuslaitosuudistus
LisätiedotUusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009
Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Yliopistouudistuksen tavoitteet Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman vahvistaminen muodostamalla
LisätiedotTestien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010
Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia
LisätiedotKOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto
KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti
LisätiedotYliopistojen profiloitumisrahoitus ja lippulaivaohjelma
Yliopistojen profiloitumisrahoitus ja lippulaivaohjelma Riitta Maijala 28.8.2017 1 SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaprofessori Tutkijatohtori Huippuyksikkö
LisätiedotTekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin
Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden
LisätiedotVastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).
OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen
LisätiedotTekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille
Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä
LisätiedotKansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku
Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,
LisätiedotSHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät
SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus
LisätiedotInfra-alan kehityskohteita 2011
Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä
LisätiedotUudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013
Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT
LisätiedotTekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo
Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu
LisätiedotYLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015
YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?
LisätiedotTalousarvioesitys vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen. Tulevaisuusvaliokunta 5.10.
Talousarvioesitys 2017 - vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen Tulevaisuusvaliokunta 5.10.2016 T&K&I - määrärahat talousarvioesityksessä T&K&I politiikan
LisätiedotKorkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen hallitusohjelmassa
Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen hallitusohjelmassa Pirjo Kutinlahti ETIIKAN PÄIVÄ 2017: TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ 15.3.2017, Tieteiden talo, Helsinki KÄRKIHANKE 5: VAHVISTETAAN
LisätiedotMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Yhteistyöllä huipulle 2 Yhteistyöllä huipulle Arvomme EETTISYYS SUVAITSEVAISUUS Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tekee edustamillaan
LisätiedotSuomen Akatemian kommentit tiedonantoon
Suomen Akatemia 28.1.2007 Sivistysvaliokunnalle Asia: Kirjallinen asiantuntijalausunto koskien KOMISSION TIEDONANTOA Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot Suomen
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003
OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu
LisätiedotTekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut. BIOCONNECT- seminaari Tuomas Lehtinen
Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut BIOCONNECT- seminaari 22.11.17 Tuomas Lehtinen Verkosto, jolla tähdätään vientimarkkinoille Suunnittelu ja konsultointi Kaukokartoitus, satelliitti Viranomainen Kunnostusmenetelmä
LisätiedotKielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?
Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö
LisätiedotKorkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara
Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien
LisätiedotAmmattikorkeakoulut ja aluekehitys
Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään
Lisätiedot9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018
9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018 2 Teknologia muuttaa maailmaa, ihmiset rakentavat tulevaisuuden. 3 Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51
LisätiedotYliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa
Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö
LisätiedotNäkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009
Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita
LisätiedotTekesin innovaatiorahoitus
Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-
LisätiedotKasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen
Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu
LisätiedotJulkaisufoorumin tausta ja tavoitteet
Julkaisufoorumin tausta ja tavoitteet Rehtori Keijo Hämäläinen (JY) Julkaisufoorumin ohjausryhmän puheenjohtaja Julkaisufoorumi-seminaari Tieteiden talo 20.3.2019 TAUSTA Tieteelliset julkaisut yliopistojen
LisätiedotKansainvälistymisen kehittämisohjelma Tampereen yliopistossa
Kansainvälistymisen kehittämisohjelma Tampereen yliopistossa Kaisa Kurki, kansainvälisten asioiden päällikkö Tampereen yliopisto, strateginen kansainvälinen kehittäminen Sessio: Miten ammattikorkeakoulujen
LisätiedotPROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022
HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun
LisätiedotPSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä
PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Kansallinen innovaatiostrategia ja
LisätiedotBUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE Harri Kivelä Iisalmi
BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018 Harri Kivelä Iisalmi 5.4.2018 #1916549 Tekes+Finpro = Business Finland 1.1.2018 Yhdysvallat Was hington, D.C. Palo Alto EU Bryssel Saksa Venäjä Moskova
LisätiedotUnelmien innovaatiojärjestelmä. Ammatillisen tietotekniikan koulutuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 10.6.2011
Unelmien innovaatiojärjestelmä Ammatillisen tietotekniikan koulutuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 10.6.2011 (160htv) (390htv) 610M (250M Yot) Nykymalli 380M - Suomen Akatemia TEKES TEKES TEKES Yritykset Perus-
LisätiedotBUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi
BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä
LisätiedotOsaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi
Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.
LisätiedotMuuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä. Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014
Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014 Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat
LisätiedotTutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto
Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto 2.10.2013 Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloituminen Tutkimus- ja opetusinfrastruurit
LisätiedotInnovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki
Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto
Lisätiedot