TIEDEPOLITIIKAN SUUNTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIEDEPOLITIIKAN SUUNTA"

Transkriptio

1 TIEDEPOLITIIKAN SUUNTA Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti yhdessä Suomen Akatemian kanssa tiistaina keskustelutilaisuuden "Tiedepolitiikan suunta". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kalevi Olin. Alustajina toimivat pääjohtaja Raimo Väyrynen Suomen Akatemiasta, rehtori, puheenjohtaja Gustav Björkstrand, Åbo Akademista ja Yliopistojen rehtorien neuvostosta, professori Riitta Hari, TKK:n systeemisen neurotieteen ja aivokuvantamisen huippuyksiköstä ja johtaja Pekka Pokela Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta. Kommenttipuheenvuoron pitivät kansanedustajat Antti Kaikkonen /kesk, Jouko Skinnari /sdp, Paula Risikko /kok, Erkki Virtanen /vas, Irina Krohn /vihr. Tilaisuuteen osallistui noin 90 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyy kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset.

3 SISÄLLYSLUETTELO Tiedepolitiikan uusi suunta Pääjohtaja Raimo Väyrynen, Suomen Akatemia Yliopistojen rakenteellinen uudistaminen Rehtori, puheenjohtaja Gustav Björkstrand, Åbo Akademi ja Yliopistojen rehtorien neuvosto Tiederahoitus tutkijan näkökulmasta Professori Riitta Hari, TKK, Systeemisen neurotieteen ja aivokuvantamisen huippuyksikkö Tiede- ja yliopistopolitiikan tavoitteet - Elinkeinoelämän näkökulma Johtaja Pekka Pokela, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

4 Pääjohtaja Raimo Väyrynen Suomen Akatemia TIEDEPOLITIIKAN UUSI SUUNTA Tieteellinen perustutkimus on joutunut uuteen tilanteeseen. Koveneva kansainvälinen kilpailu tieteessä ja teknologiassa on luomassa uusia paineita hyvän ja hyödyllisen tutkimuksen määrittämisessä ja arvioinnissa. Tieteen omilla kriteereillä mitattu korkea laatu ei kaikkien mielestä täytä relevanssin vaatimuksia. Puhuttaessa tutkimuksen laadusta ja relevanssista puhutaan itse asiassa yliopistojen ja yhteiskunnan välisestä suhteesta, josta keskustelua ei ole syytä johtaa harhapoluille. On syytä korostaa, että tieteen laatu määräytyy ennen kaikkea kilpailun perusteella. Tämä kilpailu perustuu vapaaseen mahdollisuuteen hakea tutkimusrahoitusta ja saada osakseen puolueeton ja asiallinen ulkoinen arvio. Akateemisen tutkimuksen syvimmän premissin mukaan hyvä tutkimushakemus voittaa tässä prosessissa huonomman ja tuottaa myös laadukkaampia tuloksia. Toisaalta heikkotasoiselle tutkimukselle ei voida asettaa odotuksia merkittävästä tieteellisestä ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Tutkimuksen relevanssi määräytyy puolestaan sen arvioidun käytännöllisen hyödyn perusteella. Tämän vuoksi relevanssin korostaminen sisältää aina intressinäkökulman: tutkimus on toisin sanoen hyödyllistä jonkin toimijan etujen ja tavoitteiden näkökulmasta. Tämä lähestymistapa on sinänsä hyväksyttävä, kunhan tutkimuksen tuottama hyöty nähdään kohtuullisen laajasti ja riittävän pitkällä aikajänteellä. Hyötynäkökulmasta tutkimuksen tulee yhtäältä lisätä taloudellista kasvua, työllisyyttä ja työn tuottavuutta, mutta toisaalta parantaa kansalaisten hyvinvointia, joka liittyy muun muassa terveyteen ja koulutukseen, sosiaalista osallistumista ja kulttuurista monipuolisuutta. Puhuttaessa relevanssista jäävät sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset usein vailla huomiota. Perustutkimus joutuu jatkuvasti kamppailemaan näiden kahden imperatiivin laadun ja hyödyn välillä. Tähän jännitteeseen ei ole pysyvää ratkaisua, sillä kummankin ääripään valitseminen johtaa perustutkimuksen marginalisoitumiseen. Tieteellinen tutkimus ei yksin saa aikaan yhteiskunnallisia muutoksia, vaan siihen tarvitaan instituutioiden välittävää vaikutusta. Erityyppinen tieto ja teknologia välittyy yhteiskuntaan eri tavoin: kaikkein syvin vaikutus on yleisillä, geneerisillä innovaatioilla, joista tunnetuimmat esimerkit ovat rautatiet, sähkö ja informaatioteknologia. Ne ovat muuttaneet koko yhteiskunnan toimintaperusteita. Hallitukset voivat tietysti hyödyntää teknisiä innovaatioita kuten on tapahtunut erityisesti varusteluteollisuudessa. Siviilikäyttöön innovaatiot leviävät kuitenkin tehokkaasti vain markkinoiden ja yritysten välityksellä. Yrityksille tutkimus ei ole itseisarvo, vaan väline parempaan menestymisenä markkinoilla. Tarve osoittaa voittoa lyhyellä aikavälillä on kuitenkin karkottamassa monia yrityksiä aktiivisesta tutkimus- ja kehitystoiminnasta, joka tulisi kuitenkin nähdä innovaa-

5 tiona, eikä niinkään kulueränä. Tämä tendenssi on nähtävissä Suomessakin, jossa useat johtavat ja hyvää tulosta tekevät yritykset ovat supistaneet tutkimuskulujaan. On tarpeellista, että valtio harjoittaa johdonmukaista tiedepolitiikkaa, johon kuuluu myös tieteen riittävä ja ennakoitavissa oleva rahoitus sekä tiedettä edistävä lainsäädäntö. Valtion on syytä panostaa myös soveltavaan teknologiatutkimukseen, vaikka se ei olekaan ainoa innovaatioiden lähde. Tässä suhteessa on perusteltua, että julkista rahoitusta suunnataan myös yksityisen sektorin tutkimustoimintaan. Silti rohkenen väittää, että julkinen tuki ei voi koskaan korvata yrityksen omaa sitoutumista tutkimustoimintaan. Markkinoiden kilpailevan luonteen vuoksi yrityksissä itsessään tiedetään parhaiten, minkälaista soveltavaa tutkimusta ja panostuksia siihen tarvitaan. On kuitenkin olennaista, että yritykset sitoutuvat tutkimustoimintaansa riittävän pitkällä aikavälillä ja pitävät huolta siitä, että niiden riippuvuus julkisesta rahoituksesta ei kasva liian suureksi. Kukaan tuskin olettaa, että useimmat yritykset ryhtyisivät rahoittamaan perustutkimusta: sen rahoittaminen on valtiovallan eli käytännössä yliopistojen ja Suomen Akatemian tehtävä. Tekesin mandaattiin kuuluu taas soveltavan teknologiatutkimuksen rahoittaminen. Kaiken kaikkiaan on taattava, että tiedonsiirto perustutkimuksesta soveltavaan käytäntöön sekä yritysmaailmassa että julkisessa hallinnossa toimii riittävän hyvin. Suomen Akatemian näkökulmasta ainakin seuraavat tiedepolitiikan käytäntöön liittyvät seikat ovat nousseet tai nousevat lähiaikoina keskeisiksi: - Kansallisen huippuyksikköpolitiikan kehittäminen siten, että käytetyt määrärahat tukevat lukumäärältään rajoitettujen yksiköiden kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta. Osa huippuyksiköitä voi olla perusteltua integroida Valtion tiede- ja teknologianeuvoston toimeksiannosta suunnitteilla oleviin osaamiskeskittymiin. - Akatemian ja Tekesin yhdessä toteuttama hanke suomalaisen tutkimusjärjestelmän kansainvälistämisestä, Finland Distinguished Professor Programme, on mielenkiintoinen yritys yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteelliseksi kehittämiseksi sekä korkeatasoisen kansainvälisen tutkijakunnan vahvistamiseksi. Samalla mitataan Suomen vetovoimaa tieteellisenä ja teknologisena ympäristönä. - Akatemian tulee kehittää arviointimenetelmiään niiden uskottavuuden ja tehokkuuden säilyttämiseksi. Hakemusten lukumäärän jatkuvasti kasvaessa on harkittava, tarvitaanko kaikissa rahoitusmuodoissa esimerkiksi varttuneen tieteenharjoittajien määrärahoissa välttämättä kansainvälistä arviointia. Hakemusten arvioinnin vaatimaa työmäärää on voitava vähentää laadun siitä kärsimättä. Akatemian monitieteisten ja tieteidenvälisten hakemusten arviointikäytännöt on selvitetty ulkopuolisen työryhmän toimesta. - Eri alojen tieteellisen infrastruktuurin vahvistaminen on tärkeää. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten infrastruktuurissa tarvitaan nykyistä johdonmukaisempaa hankintapolitiikkaa, enemmän laitteiden yhteiskäyttöä sekä laajapohjaisempaa rahoituspolitiikkaa. Niiden lisäksi Suomen on osallistuttava kansainvälisiin infrastruktuurihankkeisiin, erityisesti Euroopan unionissa ja pohjoismaisessa yhteistyössä, tiede- ja teknologianeuvoston marraskuussa 2004 hyväksymien linjausten mukaisesti. Suomen Akatemian maksamaa yleiskustannusosuutta tulee korottaa erityisesti tieteellisen infrastruktuurin rahoittamiseksi tieteellisen kilpailun pohjalta.

6 - Tieteelliseen jatkokoulutukseen ja tutkijanuraan on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Tämä koskee muun muassa tutkijakoulujärjestelmän rakenteiden kehittämistä ja sen toimivuuden ja vaikuttavuuden jatkuvaa arviointia. Urakehityksessä painopistettä tulee siirtää lähivuosina tohtorikoulutuksesta postdoc-vaiheen tukemiseen kotimaassa ja ulkomailla tapahtuvassa työskentelyssä. Näihin toimiin Akatemia on valmis yhteistyössä opetusministeriön, korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kanssa. - Tutkijanuraan liittyy myös tutkijoiden sektoreiden välisen liikkuvuuden lisääminen, mikä edistää puolestaan tutkijakoulutuksen saaneiden työllistymistä. Se on myös yksi elementti yliopistoyhteisön, teollisuuden ja julkisen sektorin välisessä yhteistyössä, jonka edistämiseen tähtää Akatemiassa valmisteltu Industry/Academia-yhteistyösuunnitelma. Tehtävään sopivien yliopistotutkijoiden työskentely teollisuudessa edistää tiedepohjaisten innovaatioiden luomista ja soveltamista teknologiapohjaisten innovaatioiden ohella. - Perustutkimusta moititaan toisinaan liiallisesta konservatiivisuudesta, haluttomuudesta ottaa riskejä. Arvostelussa voi olla perää sikäli, että tieteellinen eksellenssi arvioidaan usein, kuten pitääkin, saavutettujen tulosten perusteella. Toisaalta on kuitenkin kasvava tarve tunnistaa riittävän aikaisessa vaiheessa läpimurtomahdollisuuksia sisältävät tutkimusaiheet ja tutkijaryhmät. Tämän vuoksi on tarve ryhtyä kehittämään eräänlaista riskirahoitusinstrumenttia. Uusi tiedepolitiikka on luonnostaan kokoelma uutta ja vanhaa. Useat tiedepolitiikan vakiintuneet periaatteet ovat edelleen ajankohtaisia, mutta saattavat kaivata strategista sopeuttamista nopeasti muuttuviin olosuhteisiin. Edelleenkin tärkeitä periaatteita ovat: mahdollisimman korkea. kansainvälisesti mitattu tieteellinen laatu; tieteen sisällöllä ja tutkijarekrytoinnilla mitattu uusiutumiskyky; kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön johdonmukainen hyödyntäminen; sekä tutkimuksen monipuolinen yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Näiden periaatteiden toimivuus edellyttää kykyä nähdä tulevaisuuden keskeiset kehityslinjat ja vaikuttaa niihin.

7 Rehtori, puheenjohtaja Gustav Björkstrand Åbo Akademi ja Yliopistojen rehtorien neuvosto YLIOPISTOJEN RAKENTEELLINEN UUDISTAMINEN Yliopistojen rakenteellinen uudistaminen Eduskunta Yliopistojen rehtorien neuvoston puheenjohtaja Gustav Björkstrand 1 Yliopistojen tehtävät Antaaylintäopetusta Edistää tutkimusta, tieteellistä ja taiteellista toimintaa Toimia vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa Edistää tulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta 2

8 Suomen yliopistoverkosto Kattaa koko maan Osallistuminen laajaa Opiskeluun pääsy tasaarvoista Tutkinnot tunnustetaan kaikkialla Vahvat kansalliset verkostot tutkimuksessa ja tutkijankoulutuksessa 3 Verkostoa tiivistetään Huippututkimuksessa Tutkijakoulutuksessa Yhteistyöhankkeitä ammattikorkeakoulujen kanssa Infrastruktuurin ja tilojen yhteiskäyttöä Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhdistämishankkeita duaalimallin pohjalta 4

9 Vahva osaamispohja Tuottavuus kasvanut merkittävästi Eniten tohtoreita asukasta kohti Tutkijakoulut ja huippuyksiköt menestyksiä Useimmat indikaattorit Suomelle myönteisiä Yliopistojen ja yritysten yhteistyö esimerkillistä 5 Kansainvälinen kilpailu kovenee Idän taloudet lisäävät nopeasti korkeakoulutusta ja tutkimusta Halpaa huippuosaamista löytyy monesta maasta Yliopistojen on vastattava uusiin vakaviin haasteisiin 6

10 Tarvitsemme kansallisen kehittämishankkeen Yliopistojen, valtiovallan ja elinkeinoelämän tulee toimia yhdessä Tuottavuusohjelma uhkaa yliopistojen autonomiaa ja toimintakykyä Yliopistot kehittyvät parhaiten omilla toimenpiteillään 7 Omilla toimenpiteillään yliopistot (Manifesti) Kansainvälistävät opetustaan ja tutkimustaan Tunnistavat vahvuutensa ja profiloituvat niiden mukaan Karsivat päällekkäisyyksiä Muodostavat strategisia liittoumia Tehostavat yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa duaalimallin pohjalta 8

11 Yliopistojen toimenpiteet Kehittävät edelleen opetusta ja opiskeluprosesseja Kannustavat joustaviin monitieteisiin ohjelmiin Osallistuvat osaamiskeskusten luomiseen Kehittävät edelleen laatujärjestelmiään 9 Yliopistojen toimenpiteet Tehostavat hallintopalvelujaan Kehittävät kustannuslaskentajärjestelmiään Terävöittävät johtamisjärjestelmiään 10

12 Entä yliopistojen yhdistämiset Johtavilla yliopistoilla opiskelijaa (Harvard,MIT,Cambridge, Oxford, Stanford) Alueellinen yhdistäminen vanhanaikaista Verkostoituminen laadun kannalta parempi Profiloituminen, panostaminen vahvuusalueille 11 Yliopistojen itsehallinto Itsehallinto turvattu perustuslaissa Tuottavuusohjelma ritstiriidassa itsehallinnon kanssa Virkapankkiesitys ei huomioi tulosohjausjärjestelmän rakennetta Resurssitturvattuv kehittämislain kautta 12

13 Julkisen vallan ja muiden toimenpiteet (Manifesti) Yliopistojen julkisoikeudellinen asema järjestetään Lisäpanostukset suunnataan laatuun ja kansainvälistymiseen Perustehtävien voimavarat suoritteita vastaaviksi Turvataan riittävä yleiskustannusosuus kilpaillussa tutkimusrahoituksessa 13 Julkisen vallan ja muiden toimenpiteet Huolehditaan tutkimusympäristöjen riittävästä infrastruktuurista Yrityselämän tutkimusyhteistyö ja rahoitus rakennetaan pitkäjännitteiseksi Tuetaan koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymistä 14

14 Julkisen vallan ja muiden toimenpiteet Yliopistojen taloudellista perustaa laajennetaan ja monipuolistetaan Verovapaiden lahjoitusten yläraja poistetaan 15 Keskeiset toimenpiteet Profiileja terävöitetään Liittoudutaan strategisesti Taloudellista toimintavapautta ja sisäistä hallintoa vahvistetaan Rahoituslähteitä monipuolistetaan 16

15 Johtopäätökset Kiristyvä kansainvälinen kilpailu vaatii kansallista kehityshanketta Yliopistot, valtiovalta ja elinkeinoelämä voivat yhdessä rakentaa tulevaisuuden kansainvälisesti kilpailukykyistä osaamista Rakenteellinen uudistaminen on keino ei päämäärä 17

16 Professori Riitta Hari TKK, Systeemisen neurotieteen ja aivokuvantamisen huippuyksikkö TIEDERAHOITUS TUTKIJAN NÄKÖKULMASTA Tiederahoitus (perus)tutkijan näkökulmasta TUTKAS Eduskunta, Helsinki Riitta Hari Kylmälaboratorion Aivotutkimusyksikkö & Advanced Magnetic Imaging Centre Teknillinen korkeakoulu [Systeemisen neurotieteen ja aivokuvantamisen huippuyksikkö] Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Leo Szilard 1948: The Mark Gable Foundation Upporikas Mark Gable haluaa lahjoittaa rahaa ihmiskunnan onnellisuutta lisäämään Ei tieteeseen, jonka katsoo edistyneen liian nopeasti => etsii neuvoja tieteen hidastamiseksi

17 Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Perusta tieteellinen säätiö......joka jakaa apurahoja 30 milj. $/v...jossa 10 toimikuntaa, kussakin 12 jäsentä jäseninä kaikkein aktiivisimmat tutkijat puheenjohtajina alan parhaimmisto houkuttimena huippupalkka $/v lisäksi jakoon 20 tutkimuspalkintoa /vuosi à $ Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Ja tiede hidastuu koska... Parhaat tutkijat poissa laboratorioistaan muiden anomuksia arvioimassa Muut tutkijat keskittyvät turvallisiin aiheisiin, joista syntyy varmasti julkaisuja Itsestäänselvien aiheiden perässä juostessa tiede vähitellen näivettyy Syntyy muotivirtauksia, joiden mukana kulkevat saavat apurahoja, muut eivät Ja vähitellen kaikki seuraavat muotia... Onhan tämä vain kauhuskenaario, onhan? Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Esimerkki: Aivotutkimusyksikkö/TKK Systeeminen neurotiede ja aivokuvantaminen Poikkitieteellinen ryhmä koulutettu > 30 tohtoria: neurotieteet, neurologia, psykiatria, radiologia, fysiikka, psykologia,... Huippuyks v. 1994, eur. huippuyks MEG- & fmri-infrastruktuurit MEG MRI/fMRI

18 Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Aivotutkimusyksikön rahoitus Sisäinen : kilpailtu rahoitus 1 : 2 28 henkilötyövuotta rahaa 33 kilpailutetusta lähteestä! (TKK:ssa projektin keskikoko 55 keuroa) Huippuyksikköstatus kesto 6 v :-) 15% kokonaisbudjetista :-( Paljon rahaa haettava muualta huippuyksiköllä vipuvaikutus, mutta joko + tai apurahatutkijoiden heikko asema (paranemassa) Infran rahoitusvaikeudet Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Ongelmakohtia Rahoituksen hankkiminen vie valtavasti aikaa jopa 25% rahasta haihtuu ennen tutkimuksen alkua epäsuhta ulkomaisiin kilpailijoihin nähden Toimitaan lähinnä väitöskirjatyöntekijöiden varassa Varsinainen tutkijanura puuttuu rajoitetut kaudet esim. Suomen Akatemiassa tutkijan odotetaan siirtyvän administraattoriksi ei ole koulutusta, usein ei haluakaan tutkimusryhmiin tarvittaisiin kaikenikäisiä tutkijoita Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Tieteilijän työnkuva muuttumassa Pelle Peloton uuden etsijä => ryytynyt yksityisyrittäjä Administraatiotaakka kestokyvyn rajoilla raha-anomukset ja raportoinnit verkottuminen => sopimukset, matkat,... lisääntynyt arviointi Organisointi- ja rahanhankintataidot meriittejä...mutta pystyykö hän tuomaan meille rahaa?

19 Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Miksi tämä on ongelma? Ukko akan töissä ja akka ukon töissä valtava resurssien ja kykyjen tuhlaaminen menestyvä firma ei voisi toimia näin Osa parhaista tutkijoista jättää laivan Epäterve kehukilpailu ja salami science Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Rahan hankinta rassaa Tutkimussuunitelmia korostetaan liikaa innovatiivinen tiede voi mennä odottamattomiin suuntiin huippututkimus vs selvitystyö Arviointi vaikeaa EU-rahoitus tavoitteet eivät perustutkimuksellisia hakemukset uuvuttavia, läpimeno < 25% laajat konsortiot kustakin max 1 2 väitöskirjatyöntekijää raskas koordinaatio ja raportointi tiukat aikarajat tarvittaisiin kokopäiväisiä tiedeadministraattoreita Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Mitä tehdä?

20 are needed to see this picture. Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Rahojen uusjako Pienellä maalla ei ole varaa tehdä kaikkea => profiloiduttava Kunnon rahoitus kilpailutetuille hankkeille suurempina palasina, pitkäjänteisemmin turvataan infrastruktuurien rahoitus sisäistä rahaa 2/3 (nykyään 1/3) Perustutkijoiden määrän vähentäminen? esim. HY 2004: 94 lääket. lis., 74 lääket. toht.! painopiste postdoc-tutkijoihin katkeamattoman tutkija-ammattiuran mahdollisuus Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Byrokratian keventäminen Löysätään hakemusvaatimuksia oikeasti uusia asioita ei voi tietää etukäteen voitava vaihtaa suuntaa ilman että rahoitus sitoo tarkka budjetti vasta kun rahat saatu Tuetaan menestyneitä tutkijoita riskillä uudistumisen vaatimus rahoituksen ehtona outo peruutuspeilillä hyvä ennustearvo luotetaan tutkijoiden ammattitaitoon MUTTA seurataan tuloksellisuutta tarkasti ei tapeta munivaa kanaa Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Freedom Focus Funding Tutkija tarvitsee aikaa keskittyäkseen tieteeseen QuickTime and a TIFF (Uncompressed) decompressor Ei hehkulamppuakaan kehitetty hetkessä, eikä ihan ennakkosuunnitelman mukaan ;-)

21 Johtaja Pekka Pokela Elinkeinoelämän keskusliitto EK TIEDE- JA YLIOPISTOPOLITIIKAN TAVOITTEET - ELINKEINOELÄMÄN NÄKÖKULMA Tiede- ja yliopistopolitiikan tavoitteet - Elinkeinoelämän näkökulma Tutkijoiden ja kansanedustajien Seura TUTKAS Globaali kilpailu investoinneista ja markkinoista (pääomat, lopputuotteet, osaajat) Kasvavat markkina-alueet, esim. cool, pragmatic engineering; broad knowledge and basic skills world class competences, software engineering and strong business drivers USA Brasilia Suomi Venäjä Ruotsi Viro Saksa Puola Korea Ranska eager to learn, Japani assets for growth Kiina world class Intia software engineering Pokela

22 THE WORLD S LARGEST ECONOMIES IN 2050 YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYVÄ KILPAILU TOIMINTAYMPÄRISTÖKILPAILU

23 T&k-menot suhteessa jalostusarvoon ja korkean teknologian osuus viennistä 5 T&k-intensiteetti, % Ruotsi Norja Espanja Suomi Japani USA Saksa Tanska Ranska Iso-Britannia Kanada Alankomaat Irlanti Italia Korkean teknologian vientiosuus, % Lähde: TEKES, OECD, Science, Technology and Industry Scoreboard 2003 INNOVAATIOPOTENTIAALI Hankinta Strategia Logistiikka Johtaminen Tuotanto Taloushallinto Huolto TOIMITUSKETJUNHALLINTA Henkilöstöhallinto Projektihallinta Laadunhallinta HALLINTO Sopimushallinta Tutkimus Tietämyksenhallinta TUTKIMUS & TUOTEKEHITYS Tuotesuunnittelu Vienti Testaus ASIAKKUUDENHALLINTA Asiakaspalvelu Muotoilu Markkinointi Prototyyppivalmistus INFRASTRUKTUURI Myynti Tila- ja laitehankinnat Viestintä Yhteistyökumppanien hankinta Teknologian hankinta Kilpailijatiedonhallinta VKTUTK/HPo/AA/PPo Lähde: Jari Järnstedt, PrizzTech Oy Yliopisto on intohimoisten ja innovatiivisten yksilöiden yhteisö, joka kriittisesti kyseenalaistaa vanhaa uteliaana etsii uutta haastaa yhteiskuntaa ja yrityksiä näkemään tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uudistumistarpeita.

24 Toimintaympäristö Omistaja Tavoitteet Asiakas ja tuote Kansainvälisyys Yrittäjyys Johtajuus Korkeakoulut ja tutkimus Suomessa v yliopistoa, joista kolmessa ei yhtään Suomen Akatemian huippuyksikköä 6 yliopistokeskusta ammattikorkeakoulua 19 valtion sektoritutkimuslaitosta yksi valtakunnallinen, kooltaan merkittävä tutkimuslaitos VTT vahva yritysten ja tutkimuksen yhteistyö tekniikan aloilla Huippuosaamisen seminaari (EK) , EK:n linjauksia Yleistä Osaamiskilpailu pakottaa yliopistot ja ammattikorkeakoulut erikoistumaan, keskittymään ja verkottumaan Yliopistojen tuotettava huippututkimusta ja kv. kilpailukykyistä opetusta Ammattikorkeakoulujen tuotettava työelämän tarvitsemia käytännön osaajia ja asiantuntijoita Laadun ja osumatarkkuuden näkökulmaa (tulos)ohjauksessa vahvistettava Korkeakoulujärjestelmää kehitettävä liian hajanainen Työnjaon oltava selvä Tavoitteet asetettava korkealle kansainväliselle tasolle

25 Taloudellinen autonomia ja omistajuus Elinkeinoelämä tukee yliopistojen taloudellisen autonomian lisäämistä avaa entistä parempia yhteistyön mahdollisuuksia ammattikorkeakoulujen hyvät kokemukset ja menestyminen AMKK:ssa säilytettävä monipuolinen omistajarakenne korostettava käytännön työelämäntaitojen oppimista opintonsa keskeyttäneitä liikaa aloituspaikkoja liikaa monilla aloilla työvoimatarpeeseen ja opetusresursseihin nähden Tutkimus Fokusoinnissa keskeistä Tutkimuksessa resurssit kohdistettava ensisijaisesti Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisille alueille Yliopistojen valittava alueet, joilla haluavat olla kovaa kv. tasoa, ja alueet, joilla ei tähdätäkään terävimpään kärkeen Rahoituksen tulee kannustaa valintoihin Tutkimustulosten kaupallistamista tehostettava Koulutus Yliopistoilla ja AMK:lla tärkeä koulutustehtävä Tutkimuksen ja t&k-toiminnan linkki opetukseen välttämätöntä Opiskelijarekrytointi, oppilaspaikat ja koulutus mitoitettava ja suunnattava oikein Opetuksen oltava korkeatasoista Opettajia oltava riittävästi suhteessa opiskelijoihin Opettajien osaamisen kehittämisestä pidettävä huolta

26 Vieraskielinen koulutus Korkeatasoisen vieraskielisen koulutuksen laajentaminen ja kehittäminen Houkuteltava lahjakkaita ulkomaisia opiskelijoita EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille lukukausimaksut Stipendijärjestelmä luotava lahjakkaille opiskelijoille Elinkeinoelämän mahdollisuuksia osallistua stipendijärjestelmän rahoittamiseen parannettava Tutkimustoiminnan lahjoitusvähennyksen verovapausylärajan poistaminen tai nostaminen esim. 1 milj. euroon Markkinoitava yliopistoja aktiivisesti Korkeakoulut ja tutkimus Suomessa v. 2015? opetuksen ja tutkimuksen laatu korkeaa ja toimintaa ohjataan ja johdetaan fokusoidusti kansainvälisesti merkittävissä osaamiskeskittymissä olevilla vahvoilla yliopistoilla useita Suomen Akatemian huippuyksiköitä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolijako ja yhteistyö selvä opetuksessa, tutkimuksessa ja kehittämistoiminnassa (myös eri asiakassegmentit) nykyistä pienempi määrä vahvoja valtion sektoritutkimuslaitoksia, joiden joukossa myös perustutkimukseen, soveltavaan tutkimukseen ja ylimmän liikkeenjohdon koulutukseen keskittynyt kokonaisuus, yksi tai useampia vahva yritysten ja tutkimuksen yhteistyö kaikilla aloilla

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Kimmo Viljamaa, Advansis Oy Janne Lehenkari, Advansis Oy Tarmo Lemola, Advansis Oy Terhi Tuominen, Helsingin yliopisto 1 Lähtökohdat Suomen

Lisätiedot

EK- ELINKEINOPÄIVÄ Leif Fagernäs. 18.5.2006 Lappeenranta

EK- ELINKEINOPÄIVÄ Leif Fagernäs. 18.5.2006 Lappeenranta EK- ELINKEINOPÄIVÄ Leif Fagernäs 18.5.2006 Lappeenranta Menestyvien yritysten Suomi Hyvinvointi syntyy menestyvistä yrityksistä Politiikan tehtävä huolehtia kilpailukykyisestä toimintaympäristöstä Yritysten

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Biotekniikkaviikon päätapahtuma

Biotekniikkaviikon päätapahtuma Biotekniikkaviikon päätapahtuma 3.10.2013 Finlandia-talo Tietoyhteiskunta ja biotekniikka Marja Makarow Knowledge triangle Tietokolmio Tietoyhteiskunnan kivijalka TUTKIMUS Rahalla tietoa Tiedosta rahaa

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY. Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen

KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY. Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen Kokoelmakartta yliopistokirjastojen verkoston strategiassa n Strategian (2002-) keskeisiä tavoitteita

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta Huhtikuun 2015 haku 10.3.2015 Verkostoitumistilaisuus 1 Tavoite STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa, tieteellisesti korkealaatuista tutkimusta

Lisätiedot

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE TUTKIMUS, PROFILOITUMINEN JA NOUSEVAT ALAT 18.5.2016 Humanistinen ala Jussi Nuorteva 16.12.2015 Tavoitteena lisätä digitalisaation hyödyntämistä ja tutkimuksen infrastruktuurien

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TAMPEREEN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Toimintaympäristön murros tiedepolitiikan strategisten valintojen taustalla Tutkimuksen paradigman muutokset

Lisätiedot

Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007

Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007 Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007 Leif Fagernäs Elinkeinoelämän keskusliitto EK Osaamiseen panostaminen on välttämätöntä koska 1(2) Suomi tarvitsee menestyäkseen

Lisätiedot

Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009

Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Yliopistouudistuksen tavoitteet Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman vahvistaminen muodostamalla

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon Suomen Akatemia 28.1.2007 Sivistysvaliokunnalle Asia: Kirjallinen asiantuntijalausunto koskien KOMISSION TIEDONANTOA Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot Suomen

Lisätiedot

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Kansallinen innovaatiostrategia ja

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä. Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014

Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä. Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014 Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014 Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA KUOPION YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Eduskunnan sivistysvaliokunta

Eduskunnan sivistysvaliokunta Eduskunnan sivistysvaliokunta Asia: Professoriliitto sivistysvaliokunnan kuultavana 12.1.2011 E 98/2010 vp komission tiedonannosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA JOENSUUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK Älykkäiden koneiden huippuyksikkö Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK ESITELMÄN SISÄLTÖ Keitä olemme? Mitä tutkimme? Miten tutkimme? Miten liitymme ympäröivään

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Unelmien innovaatiojärjestelmä. Ammatillisen tietotekniikan koulutuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 10.6.2011

Unelmien innovaatiojärjestelmä. Ammatillisen tietotekniikan koulutuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 10.6.2011 Unelmien innovaatiojärjestelmä Ammatillisen tietotekniikan koulutuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 10.6.2011 (160htv) (390htv) 610M (250M Yot) Nykymalli 380M - Suomen Akatemia TEKES TEKES TEKES Yritykset Perus-

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

Yliopistotutkimuksen rakenteista ja muutosprosesseista. ETL-seminaari 12.5.2011 Miten turvataan tutkimuksen perusta? Erkki Kaukonen, TaSTI

Yliopistotutkimuksen rakenteista ja muutosprosesseista. ETL-seminaari 12.5.2011 Miten turvataan tutkimuksen perusta? Erkki Kaukonen, TaSTI Yliopistotutkimuksen rakenteista ja muutosprosesseista ETL-seminaari 12.5.2011 Miten turvataan tutkimuksen perusta? Erkki Kaukonen, TaSTI Yliopistojen ja tieteen kasvuun ja kehitykseen vaikuttaneet politiikat

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan

Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan Jussi Kivikoski 9.4.2010 Taustaa Keskittymissä on tehtävä valintoja Kaikkea tekemistä ei ole ollut tarkoitus siirtää keskittymiin. Rahoituksen vaikuttavuus on parempi

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Johtaja Riitta Maijala Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto 1 TULA VNP*): Korkeakoulujen

Lisätiedot

Ask & Apply -kiertue 2013

Ask & Apply -kiertue 2013 Ohjelma: Ask & Apply -kiertue 2013 Syyshaku 2013 (30 min.) Hyvän hakemuksen ainekset (20 min.) Budjetin laadinta, Akatemia ja yliopisto yhdessä (30 min.) Kysy tiedeasiantuntijalta -tunti (60 min.) 1 SYYSHAKU

Lisätiedot

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center Päivi Rautava Tutkimusylilääkäri, VSSHP/Hallintokeskus/Tutkimuspalvelut Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot