TIEDEPOLITIIKAN SUUNTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIEDEPOLITIIKAN SUUNTA"

Transkriptio

1 TIEDEPOLITIIKAN SUUNTA Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti yhdessä Suomen Akatemian kanssa tiistaina keskustelutilaisuuden "Tiedepolitiikan suunta". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kalevi Olin. Alustajina toimivat pääjohtaja Raimo Väyrynen Suomen Akatemiasta, rehtori, puheenjohtaja Gustav Björkstrand, Åbo Akademista ja Yliopistojen rehtorien neuvostosta, professori Riitta Hari, TKK:n systeemisen neurotieteen ja aivokuvantamisen huippuyksiköstä ja johtaja Pekka Pokela Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta. Kommenttipuheenvuoron pitivät kansanedustajat Antti Kaikkonen /kesk, Jouko Skinnari /sdp, Paula Risikko /kok, Erkki Virtanen /vas, Irina Krohn /vihr. Tilaisuuteen osallistui noin 90 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyy kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset.

3 SISÄLLYSLUETTELO Tiedepolitiikan uusi suunta Pääjohtaja Raimo Väyrynen, Suomen Akatemia Yliopistojen rakenteellinen uudistaminen Rehtori, puheenjohtaja Gustav Björkstrand, Åbo Akademi ja Yliopistojen rehtorien neuvosto Tiederahoitus tutkijan näkökulmasta Professori Riitta Hari, TKK, Systeemisen neurotieteen ja aivokuvantamisen huippuyksikkö Tiede- ja yliopistopolitiikan tavoitteet - Elinkeinoelämän näkökulma Johtaja Pekka Pokela, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

4 Pääjohtaja Raimo Väyrynen Suomen Akatemia TIEDEPOLITIIKAN UUSI SUUNTA Tieteellinen perustutkimus on joutunut uuteen tilanteeseen. Koveneva kansainvälinen kilpailu tieteessä ja teknologiassa on luomassa uusia paineita hyvän ja hyödyllisen tutkimuksen määrittämisessä ja arvioinnissa. Tieteen omilla kriteereillä mitattu korkea laatu ei kaikkien mielestä täytä relevanssin vaatimuksia. Puhuttaessa tutkimuksen laadusta ja relevanssista puhutaan itse asiassa yliopistojen ja yhteiskunnan välisestä suhteesta, josta keskustelua ei ole syytä johtaa harhapoluille. On syytä korostaa, että tieteen laatu määräytyy ennen kaikkea kilpailun perusteella. Tämä kilpailu perustuu vapaaseen mahdollisuuteen hakea tutkimusrahoitusta ja saada osakseen puolueeton ja asiallinen ulkoinen arvio. Akateemisen tutkimuksen syvimmän premissin mukaan hyvä tutkimushakemus voittaa tässä prosessissa huonomman ja tuottaa myös laadukkaampia tuloksia. Toisaalta heikkotasoiselle tutkimukselle ei voida asettaa odotuksia merkittävästä tieteellisestä ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Tutkimuksen relevanssi määräytyy puolestaan sen arvioidun käytännöllisen hyödyn perusteella. Tämän vuoksi relevanssin korostaminen sisältää aina intressinäkökulman: tutkimus on toisin sanoen hyödyllistä jonkin toimijan etujen ja tavoitteiden näkökulmasta. Tämä lähestymistapa on sinänsä hyväksyttävä, kunhan tutkimuksen tuottama hyöty nähdään kohtuullisen laajasti ja riittävän pitkällä aikajänteellä. Hyötynäkökulmasta tutkimuksen tulee yhtäältä lisätä taloudellista kasvua, työllisyyttä ja työn tuottavuutta, mutta toisaalta parantaa kansalaisten hyvinvointia, joka liittyy muun muassa terveyteen ja koulutukseen, sosiaalista osallistumista ja kulttuurista monipuolisuutta. Puhuttaessa relevanssista jäävät sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset usein vailla huomiota. Perustutkimus joutuu jatkuvasti kamppailemaan näiden kahden imperatiivin laadun ja hyödyn välillä. Tähän jännitteeseen ei ole pysyvää ratkaisua, sillä kummankin ääripään valitseminen johtaa perustutkimuksen marginalisoitumiseen. Tieteellinen tutkimus ei yksin saa aikaan yhteiskunnallisia muutoksia, vaan siihen tarvitaan instituutioiden välittävää vaikutusta. Erityyppinen tieto ja teknologia välittyy yhteiskuntaan eri tavoin: kaikkein syvin vaikutus on yleisillä, geneerisillä innovaatioilla, joista tunnetuimmat esimerkit ovat rautatiet, sähkö ja informaatioteknologia. Ne ovat muuttaneet koko yhteiskunnan toimintaperusteita. Hallitukset voivat tietysti hyödyntää teknisiä innovaatioita kuten on tapahtunut erityisesti varusteluteollisuudessa. Siviilikäyttöön innovaatiot leviävät kuitenkin tehokkaasti vain markkinoiden ja yritysten välityksellä. Yrityksille tutkimus ei ole itseisarvo, vaan väline parempaan menestymisenä markkinoilla. Tarve osoittaa voittoa lyhyellä aikavälillä on kuitenkin karkottamassa monia yrityksiä aktiivisesta tutkimus- ja kehitystoiminnasta, joka tulisi kuitenkin nähdä innovaa-

5 tiona, eikä niinkään kulueränä. Tämä tendenssi on nähtävissä Suomessakin, jossa useat johtavat ja hyvää tulosta tekevät yritykset ovat supistaneet tutkimuskulujaan. On tarpeellista, että valtio harjoittaa johdonmukaista tiedepolitiikkaa, johon kuuluu myös tieteen riittävä ja ennakoitavissa oleva rahoitus sekä tiedettä edistävä lainsäädäntö. Valtion on syytä panostaa myös soveltavaan teknologiatutkimukseen, vaikka se ei olekaan ainoa innovaatioiden lähde. Tässä suhteessa on perusteltua, että julkista rahoitusta suunnataan myös yksityisen sektorin tutkimustoimintaan. Silti rohkenen väittää, että julkinen tuki ei voi koskaan korvata yrityksen omaa sitoutumista tutkimustoimintaan. Markkinoiden kilpailevan luonteen vuoksi yrityksissä itsessään tiedetään parhaiten, minkälaista soveltavaa tutkimusta ja panostuksia siihen tarvitaan. On kuitenkin olennaista, että yritykset sitoutuvat tutkimustoimintaansa riittävän pitkällä aikavälillä ja pitävät huolta siitä, että niiden riippuvuus julkisesta rahoituksesta ei kasva liian suureksi. Kukaan tuskin olettaa, että useimmat yritykset ryhtyisivät rahoittamaan perustutkimusta: sen rahoittaminen on valtiovallan eli käytännössä yliopistojen ja Suomen Akatemian tehtävä. Tekesin mandaattiin kuuluu taas soveltavan teknologiatutkimuksen rahoittaminen. Kaiken kaikkiaan on taattava, että tiedonsiirto perustutkimuksesta soveltavaan käytäntöön sekä yritysmaailmassa että julkisessa hallinnossa toimii riittävän hyvin. Suomen Akatemian näkökulmasta ainakin seuraavat tiedepolitiikan käytäntöön liittyvät seikat ovat nousseet tai nousevat lähiaikoina keskeisiksi: - Kansallisen huippuyksikköpolitiikan kehittäminen siten, että käytetyt määrärahat tukevat lukumäärältään rajoitettujen yksiköiden kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta. Osa huippuyksiköitä voi olla perusteltua integroida Valtion tiede- ja teknologianeuvoston toimeksiannosta suunnitteilla oleviin osaamiskeskittymiin. - Akatemian ja Tekesin yhdessä toteuttama hanke suomalaisen tutkimusjärjestelmän kansainvälistämisestä, Finland Distinguished Professor Programme, on mielenkiintoinen yritys yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteelliseksi kehittämiseksi sekä korkeatasoisen kansainvälisen tutkijakunnan vahvistamiseksi. Samalla mitataan Suomen vetovoimaa tieteellisenä ja teknologisena ympäristönä. - Akatemian tulee kehittää arviointimenetelmiään niiden uskottavuuden ja tehokkuuden säilyttämiseksi. Hakemusten lukumäärän jatkuvasti kasvaessa on harkittava, tarvitaanko kaikissa rahoitusmuodoissa esimerkiksi varttuneen tieteenharjoittajien määrärahoissa välttämättä kansainvälistä arviointia. Hakemusten arvioinnin vaatimaa työmäärää on voitava vähentää laadun siitä kärsimättä. Akatemian monitieteisten ja tieteidenvälisten hakemusten arviointikäytännöt on selvitetty ulkopuolisen työryhmän toimesta. - Eri alojen tieteellisen infrastruktuurin vahvistaminen on tärkeää. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten infrastruktuurissa tarvitaan nykyistä johdonmukaisempaa hankintapolitiikkaa, enemmän laitteiden yhteiskäyttöä sekä laajapohjaisempaa rahoituspolitiikkaa. Niiden lisäksi Suomen on osallistuttava kansainvälisiin infrastruktuurihankkeisiin, erityisesti Euroopan unionissa ja pohjoismaisessa yhteistyössä, tiede- ja teknologianeuvoston marraskuussa 2004 hyväksymien linjausten mukaisesti. Suomen Akatemian maksamaa yleiskustannusosuutta tulee korottaa erityisesti tieteellisen infrastruktuurin rahoittamiseksi tieteellisen kilpailun pohjalta.

6 - Tieteelliseen jatkokoulutukseen ja tutkijanuraan on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Tämä koskee muun muassa tutkijakoulujärjestelmän rakenteiden kehittämistä ja sen toimivuuden ja vaikuttavuuden jatkuvaa arviointia. Urakehityksessä painopistettä tulee siirtää lähivuosina tohtorikoulutuksesta postdoc-vaiheen tukemiseen kotimaassa ja ulkomailla tapahtuvassa työskentelyssä. Näihin toimiin Akatemia on valmis yhteistyössä opetusministeriön, korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kanssa. - Tutkijanuraan liittyy myös tutkijoiden sektoreiden välisen liikkuvuuden lisääminen, mikä edistää puolestaan tutkijakoulutuksen saaneiden työllistymistä. Se on myös yksi elementti yliopistoyhteisön, teollisuuden ja julkisen sektorin välisessä yhteistyössä, jonka edistämiseen tähtää Akatemiassa valmisteltu Industry/Academia-yhteistyösuunnitelma. Tehtävään sopivien yliopistotutkijoiden työskentely teollisuudessa edistää tiedepohjaisten innovaatioiden luomista ja soveltamista teknologiapohjaisten innovaatioiden ohella. - Perustutkimusta moititaan toisinaan liiallisesta konservatiivisuudesta, haluttomuudesta ottaa riskejä. Arvostelussa voi olla perää sikäli, että tieteellinen eksellenssi arvioidaan usein, kuten pitääkin, saavutettujen tulosten perusteella. Toisaalta on kuitenkin kasvava tarve tunnistaa riittävän aikaisessa vaiheessa läpimurtomahdollisuuksia sisältävät tutkimusaiheet ja tutkijaryhmät. Tämän vuoksi on tarve ryhtyä kehittämään eräänlaista riskirahoitusinstrumenttia. Uusi tiedepolitiikka on luonnostaan kokoelma uutta ja vanhaa. Useat tiedepolitiikan vakiintuneet periaatteet ovat edelleen ajankohtaisia, mutta saattavat kaivata strategista sopeuttamista nopeasti muuttuviin olosuhteisiin. Edelleenkin tärkeitä periaatteita ovat: mahdollisimman korkea. kansainvälisesti mitattu tieteellinen laatu; tieteen sisällöllä ja tutkijarekrytoinnilla mitattu uusiutumiskyky; kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön johdonmukainen hyödyntäminen; sekä tutkimuksen monipuolinen yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Näiden periaatteiden toimivuus edellyttää kykyä nähdä tulevaisuuden keskeiset kehityslinjat ja vaikuttaa niihin.

7 Rehtori, puheenjohtaja Gustav Björkstrand Åbo Akademi ja Yliopistojen rehtorien neuvosto YLIOPISTOJEN RAKENTEELLINEN UUDISTAMINEN Yliopistojen rakenteellinen uudistaminen Eduskunta Yliopistojen rehtorien neuvoston puheenjohtaja Gustav Björkstrand 1 Yliopistojen tehtävät Antaaylintäopetusta Edistää tutkimusta, tieteellistä ja taiteellista toimintaa Toimia vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa Edistää tulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta 2

8 Suomen yliopistoverkosto Kattaa koko maan Osallistuminen laajaa Opiskeluun pääsy tasaarvoista Tutkinnot tunnustetaan kaikkialla Vahvat kansalliset verkostot tutkimuksessa ja tutkijankoulutuksessa 3 Verkostoa tiivistetään Huippututkimuksessa Tutkijakoulutuksessa Yhteistyöhankkeitä ammattikorkeakoulujen kanssa Infrastruktuurin ja tilojen yhteiskäyttöä Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhdistämishankkeita duaalimallin pohjalta 4

9 Vahva osaamispohja Tuottavuus kasvanut merkittävästi Eniten tohtoreita asukasta kohti Tutkijakoulut ja huippuyksiköt menestyksiä Useimmat indikaattorit Suomelle myönteisiä Yliopistojen ja yritysten yhteistyö esimerkillistä 5 Kansainvälinen kilpailu kovenee Idän taloudet lisäävät nopeasti korkeakoulutusta ja tutkimusta Halpaa huippuosaamista löytyy monesta maasta Yliopistojen on vastattava uusiin vakaviin haasteisiin 6

10 Tarvitsemme kansallisen kehittämishankkeen Yliopistojen, valtiovallan ja elinkeinoelämän tulee toimia yhdessä Tuottavuusohjelma uhkaa yliopistojen autonomiaa ja toimintakykyä Yliopistot kehittyvät parhaiten omilla toimenpiteillään 7 Omilla toimenpiteillään yliopistot (Manifesti) Kansainvälistävät opetustaan ja tutkimustaan Tunnistavat vahvuutensa ja profiloituvat niiden mukaan Karsivat päällekkäisyyksiä Muodostavat strategisia liittoumia Tehostavat yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa duaalimallin pohjalta 8

11 Yliopistojen toimenpiteet Kehittävät edelleen opetusta ja opiskeluprosesseja Kannustavat joustaviin monitieteisiin ohjelmiin Osallistuvat osaamiskeskusten luomiseen Kehittävät edelleen laatujärjestelmiään 9 Yliopistojen toimenpiteet Tehostavat hallintopalvelujaan Kehittävät kustannuslaskentajärjestelmiään Terävöittävät johtamisjärjestelmiään 10

12 Entä yliopistojen yhdistämiset Johtavilla yliopistoilla opiskelijaa (Harvard,MIT,Cambridge, Oxford, Stanford) Alueellinen yhdistäminen vanhanaikaista Verkostoituminen laadun kannalta parempi Profiloituminen, panostaminen vahvuusalueille 11 Yliopistojen itsehallinto Itsehallinto turvattu perustuslaissa Tuottavuusohjelma ritstiriidassa itsehallinnon kanssa Virkapankkiesitys ei huomioi tulosohjausjärjestelmän rakennetta Resurssitturvattuv kehittämislain kautta 12

13 Julkisen vallan ja muiden toimenpiteet (Manifesti) Yliopistojen julkisoikeudellinen asema järjestetään Lisäpanostukset suunnataan laatuun ja kansainvälistymiseen Perustehtävien voimavarat suoritteita vastaaviksi Turvataan riittävä yleiskustannusosuus kilpaillussa tutkimusrahoituksessa 13 Julkisen vallan ja muiden toimenpiteet Huolehditaan tutkimusympäristöjen riittävästä infrastruktuurista Yrityselämän tutkimusyhteistyö ja rahoitus rakennetaan pitkäjännitteiseksi Tuetaan koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymistä 14

14 Julkisen vallan ja muiden toimenpiteet Yliopistojen taloudellista perustaa laajennetaan ja monipuolistetaan Verovapaiden lahjoitusten yläraja poistetaan 15 Keskeiset toimenpiteet Profiileja terävöitetään Liittoudutaan strategisesti Taloudellista toimintavapautta ja sisäistä hallintoa vahvistetaan Rahoituslähteitä monipuolistetaan 16

15 Johtopäätökset Kiristyvä kansainvälinen kilpailu vaatii kansallista kehityshanketta Yliopistot, valtiovalta ja elinkeinoelämä voivat yhdessä rakentaa tulevaisuuden kansainvälisesti kilpailukykyistä osaamista Rakenteellinen uudistaminen on keino ei päämäärä 17

16 Professori Riitta Hari TKK, Systeemisen neurotieteen ja aivokuvantamisen huippuyksikkö TIEDERAHOITUS TUTKIJAN NÄKÖKULMASTA Tiederahoitus (perus)tutkijan näkökulmasta TUTKAS Eduskunta, Helsinki Riitta Hari Kylmälaboratorion Aivotutkimusyksikkö & Advanced Magnetic Imaging Centre Teknillinen korkeakoulu [Systeemisen neurotieteen ja aivokuvantamisen huippuyksikkö] Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Leo Szilard 1948: The Mark Gable Foundation Upporikas Mark Gable haluaa lahjoittaa rahaa ihmiskunnan onnellisuutta lisäämään Ei tieteeseen, jonka katsoo edistyneen liian nopeasti => etsii neuvoja tieteen hidastamiseksi

17 Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Perusta tieteellinen säätiö......joka jakaa apurahoja 30 milj. $/v...jossa 10 toimikuntaa, kussakin 12 jäsentä jäseninä kaikkein aktiivisimmat tutkijat puheenjohtajina alan parhaimmisto houkuttimena huippupalkka $/v lisäksi jakoon 20 tutkimuspalkintoa /vuosi à $ Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Ja tiede hidastuu koska... Parhaat tutkijat poissa laboratorioistaan muiden anomuksia arvioimassa Muut tutkijat keskittyvät turvallisiin aiheisiin, joista syntyy varmasti julkaisuja Itsestäänselvien aiheiden perässä juostessa tiede vähitellen näivettyy Syntyy muotivirtauksia, joiden mukana kulkevat saavat apurahoja, muut eivät Ja vähitellen kaikki seuraavat muotia... Onhan tämä vain kauhuskenaario, onhan? Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Esimerkki: Aivotutkimusyksikkö/TKK Systeeminen neurotiede ja aivokuvantaminen Poikkitieteellinen ryhmä koulutettu > 30 tohtoria: neurotieteet, neurologia, psykiatria, radiologia, fysiikka, psykologia,... Huippuyks v. 1994, eur. huippuyks MEG- & fmri-infrastruktuurit MEG MRI/fMRI

18 Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Aivotutkimusyksikön rahoitus Sisäinen : kilpailtu rahoitus 1 : 2 28 henkilötyövuotta rahaa 33 kilpailutetusta lähteestä! (TKK:ssa projektin keskikoko 55 keuroa) Huippuyksikköstatus kesto 6 v :-) 15% kokonaisbudjetista :-( Paljon rahaa haettava muualta huippuyksiköllä vipuvaikutus, mutta joko + tai apurahatutkijoiden heikko asema (paranemassa) Infran rahoitusvaikeudet Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Ongelmakohtia Rahoituksen hankkiminen vie valtavasti aikaa jopa 25% rahasta haihtuu ennen tutkimuksen alkua epäsuhta ulkomaisiin kilpailijoihin nähden Toimitaan lähinnä väitöskirjatyöntekijöiden varassa Varsinainen tutkijanura puuttuu rajoitetut kaudet esim. Suomen Akatemiassa tutkijan odotetaan siirtyvän administraattoriksi ei ole koulutusta, usein ei haluakaan tutkimusryhmiin tarvittaisiin kaikenikäisiä tutkijoita Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Tieteilijän työnkuva muuttumassa Pelle Peloton uuden etsijä => ryytynyt yksityisyrittäjä Administraatiotaakka kestokyvyn rajoilla raha-anomukset ja raportoinnit verkottuminen => sopimukset, matkat,... lisääntynyt arviointi Organisointi- ja rahanhankintataidot meriittejä...mutta pystyykö hän tuomaan meille rahaa?

19 Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Miksi tämä on ongelma? Ukko akan töissä ja akka ukon töissä valtava resurssien ja kykyjen tuhlaaminen menestyvä firma ei voisi toimia näin Osa parhaista tutkijoista jättää laivan Epäterve kehukilpailu ja salami science Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Rahan hankinta rassaa Tutkimussuunitelmia korostetaan liikaa innovatiivinen tiede voi mennä odottamattomiin suuntiin huippututkimus vs selvitystyö Arviointi vaikeaa EU-rahoitus tavoitteet eivät perustutkimuksellisia hakemukset uuvuttavia, läpimeno < 25% laajat konsortiot kustakin max 1 2 väitöskirjatyöntekijää raskas koordinaatio ja raportointi tiukat aikarajat tarvittaisiin kokopäiväisiä tiedeadministraattoreita Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Mitä tehdä?

20 are needed to see this picture. Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Rahojen uusjako Pienellä maalla ei ole varaa tehdä kaikkea => profiloiduttava Kunnon rahoitus kilpailutetuille hankkeille suurempina palasina, pitkäjänteisemmin turvataan infrastruktuurien rahoitus sisäistä rahaa 2/3 (nykyään 1/3) Perustutkijoiden määrän vähentäminen? esim. HY 2004: 94 lääket. lis., 74 lääket. toht.! painopiste postdoc-tutkijoihin katkeamattoman tutkija-ammattiuran mahdollisuus Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Byrokratian keventäminen Löysätään hakemusvaatimuksia oikeasti uusia asioita ei voi tietää etukäteen voitava vaihtaa suuntaa ilman että rahoitus sitoo tarkka budjetti vasta kun rahat saatu Tuetaan menestyneitä tutkijoita riskillä uudistumisen vaatimus rahoituksen ehtona outo peruutuspeilillä hyvä ennustearvo luotetaan tutkijoiden ammattitaitoon MUTTA seurataan tuloksellisuutta tarkasti ei tapeta munivaa kanaa Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Freedom Focus Funding Tutkija tarvitsee aikaa keskittyäkseen tieteeseen QuickTime and a TIFF (Uncompressed) decompressor Ei hehkulamppuakaan kehitetty hetkessä, eikä ihan ennakkosuunnitelman mukaan ;-)

21 Johtaja Pekka Pokela Elinkeinoelämän keskusliitto EK TIEDE- JA YLIOPISTOPOLITIIKAN TAVOITTEET - ELINKEINOELÄMÄN NÄKÖKULMA Tiede- ja yliopistopolitiikan tavoitteet - Elinkeinoelämän näkökulma Tutkijoiden ja kansanedustajien Seura TUTKAS Globaali kilpailu investoinneista ja markkinoista (pääomat, lopputuotteet, osaajat) Kasvavat markkina-alueet, esim. cool, pragmatic engineering; broad knowledge and basic skills world class competences, software engineering and strong business drivers USA Brasilia Suomi Venäjä Ruotsi Viro Saksa Puola Korea Ranska eager to learn, Japani assets for growth Kiina world class Intia software engineering Pokela

22 THE WORLD S LARGEST ECONOMIES IN 2050 YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYVÄ KILPAILU TOIMINTAYMPÄRISTÖKILPAILU

23 T&k-menot suhteessa jalostusarvoon ja korkean teknologian osuus viennistä 5 T&k-intensiteetti, % Ruotsi Norja Espanja Suomi Japani USA Saksa Tanska Ranska Iso-Britannia Kanada Alankomaat Irlanti Italia Korkean teknologian vientiosuus, % Lähde: TEKES, OECD, Science, Technology and Industry Scoreboard 2003 INNOVAATIOPOTENTIAALI Hankinta Strategia Logistiikka Johtaminen Tuotanto Taloushallinto Huolto TOIMITUSKETJUNHALLINTA Henkilöstöhallinto Projektihallinta Laadunhallinta HALLINTO Sopimushallinta Tutkimus Tietämyksenhallinta TUTKIMUS & TUOTEKEHITYS Tuotesuunnittelu Vienti Testaus ASIAKKUUDENHALLINTA Asiakaspalvelu Muotoilu Markkinointi Prototyyppivalmistus INFRASTRUKTUURI Myynti Tila- ja laitehankinnat Viestintä Yhteistyökumppanien hankinta Teknologian hankinta Kilpailijatiedonhallinta VKTUTK/HPo/AA/PPo Lähde: Jari Järnstedt, PrizzTech Oy Yliopisto on intohimoisten ja innovatiivisten yksilöiden yhteisö, joka kriittisesti kyseenalaistaa vanhaa uteliaana etsii uutta haastaa yhteiskuntaa ja yrityksiä näkemään tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uudistumistarpeita.

24 Toimintaympäristö Omistaja Tavoitteet Asiakas ja tuote Kansainvälisyys Yrittäjyys Johtajuus Korkeakoulut ja tutkimus Suomessa v yliopistoa, joista kolmessa ei yhtään Suomen Akatemian huippuyksikköä 6 yliopistokeskusta ammattikorkeakoulua 19 valtion sektoritutkimuslaitosta yksi valtakunnallinen, kooltaan merkittävä tutkimuslaitos VTT vahva yritysten ja tutkimuksen yhteistyö tekniikan aloilla Huippuosaamisen seminaari (EK) , EK:n linjauksia Yleistä Osaamiskilpailu pakottaa yliopistot ja ammattikorkeakoulut erikoistumaan, keskittymään ja verkottumaan Yliopistojen tuotettava huippututkimusta ja kv. kilpailukykyistä opetusta Ammattikorkeakoulujen tuotettava työelämän tarvitsemia käytännön osaajia ja asiantuntijoita Laadun ja osumatarkkuuden näkökulmaa (tulos)ohjauksessa vahvistettava Korkeakoulujärjestelmää kehitettävä liian hajanainen Työnjaon oltava selvä Tavoitteet asetettava korkealle kansainväliselle tasolle

25 Taloudellinen autonomia ja omistajuus Elinkeinoelämä tukee yliopistojen taloudellisen autonomian lisäämistä avaa entistä parempia yhteistyön mahdollisuuksia ammattikorkeakoulujen hyvät kokemukset ja menestyminen AMKK:ssa säilytettävä monipuolinen omistajarakenne korostettava käytännön työelämäntaitojen oppimista opintonsa keskeyttäneitä liikaa aloituspaikkoja liikaa monilla aloilla työvoimatarpeeseen ja opetusresursseihin nähden Tutkimus Fokusoinnissa keskeistä Tutkimuksessa resurssit kohdistettava ensisijaisesti Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisille alueille Yliopistojen valittava alueet, joilla haluavat olla kovaa kv. tasoa, ja alueet, joilla ei tähdätäkään terävimpään kärkeen Rahoituksen tulee kannustaa valintoihin Tutkimustulosten kaupallistamista tehostettava Koulutus Yliopistoilla ja AMK:lla tärkeä koulutustehtävä Tutkimuksen ja t&k-toiminnan linkki opetukseen välttämätöntä Opiskelijarekrytointi, oppilaspaikat ja koulutus mitoitettava ja suunnattava oikein Opetuksen oltava korkeatasoista Opettajia oltava riittävästi suhteessa opiskelijoihin Opettajien osaamisen kehittämisestä pidettävä huolta

26 Vieraskielinen koulutus Korkeatasoisen vieraskielisen koulutuksen laajentaminen ja kehittäminen Houkuteltava lahjakkaita ulkomaisia opiskelijoita EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille lukukausimaksut Stipendijärjestelmä luotava lahjakkaille opiskelijoille Elinkeinoelämän mahdollisuuksia osallistua stipendijärjestelmän rahoittamiseen parannettava Tutkimustoiminnan lahjoitusvähennyksen verovapausylärajan poistaminen tai nostaminen esim. 1 milj. euroon Markkinoitava yliopistoja aktiivisesti Korkeakoulut ja tutkimus Suomessa v. 2015? opetuksen ja tutkimuksen laatu korkeaa ja toimintaa ohjataan ja johdetaan fokusoidusti kansainvälisesti merkittävissä osaamiskeskittymissä olevilla vahvoilla yliopistoilla useita Suomen Akatemian huippuyksiköitä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolijako ja yhteistyö selvä opetuksessa, tutkimuksessa ja kehittämistoiminnassa (myös eri asiakassegmentit) nykyistä pienempi määrä vahvoja valtion sektoritutkimuslaitoksia, joiden joukossa myös perustutkimukseen, soveltavaan tutkimukseen ja ylimmän liikkeenjohdon koulutukseen keskittynyt kokonaisuus, yksi tai useampia vahva yritysten ja tutkimuksen yhteistyö kaikilla aloilla

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä TYÖRENKAAN TAPAAMISIA 18.3.2004 Hämeenlinnassa 17.5.2004 Helsingissä (HAAGA) 13.9.2004 Tampereella (PIRAMK) 13.10.2004 Riihimäellä (HAMK)

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen JULKAISU 7/2012 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen Toimittanut Ulrica Gabrielsson Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes on sitoutunut keskittymiin Tekes on auttanut keskittymien syntymistä kehittää niiden toiminnan edellytyksiä tukee niitä toiminnan kehittämisessä

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE TUTKIMUS, PROFILOITUMINEN JA NOUSEVAT ALAT 18.5.2016 Humanistinen ala Jussi Nuorteva 16.12.2015 Tavoitteena lisätä digitalisaation hyödyntämistä ja tutkimuksen infrastruktuurien

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta Huhtikuun 2015 haku 10.3.2015 Verkostoitumistilaisuus 1 Tavoite STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa, tieteellisesti korkealaatuista tutkimusta

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Ajankohtaista tiedepolitiikassa

Ajankohtaista tiedepolitiikassa Ajankohtaista tiedepolitiikassa Heikki Mannila 12.11.2013 1 Tervetuloa! 2 Sisältö Tutkimuksen ja opetuksen rahoitus Suomessa Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi Kustannusmallit Tutkimuslaitosuudistus

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä. Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014

Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä. Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014 Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014 Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat

Lisätiedot

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Yhteistyöllä huipulle 2 Yhteistyöllä huipulle Arvomme EETTISYYS SUVAITSEVAISUUS Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tekee edustamillaan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto 2.10.2013 Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloituminen Tutkimus- ja opetusinfrastruurit

Lisätiedot

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon Suomen Akatemia 28.1.2007 Sivistysvaliokunnalle Asia: Kirjallinen asiantuntijalausunto koskien KOMISSION TIEDONANTOA Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot Suomen

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center Päivi Rautava Tutkimusylilääkäri, VSSHP/Hallintokeskus/Tutkimuspalvelut Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU Esko-Olavi Seppälä 29.8.2007 Neuvon työryhmä 2006-2007 Työssä tuli tarkastella Sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota Perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan,

Lisätiedot

Tero Oinonen

Tero Oinonen Tekes ja Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelma 15.6.2011 Tero Oinonen DM 797721 Tekesin strategia DM 797721 Tekesin strategia Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa

Lisätiedot

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Mitoitus - Aloittajamäärä sisältyy aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

Lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille Lausunto 1 (9) 12.10.2015 AKA/15/00.03.20/2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle Lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016-2019 Julkisen talouden suunnitelman eräitä

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014-2015 Matti Uusitupa, pj 1 Selvityksen lähtökohdat Yliopistojen yhteistyö, työnjako ja profilointi ovat

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa

Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa Lapin korkeakoulukonserni 22.9.2010 Markku Tarvainen LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI MIKSI? Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen vuosi 2020: enintään 15 yliopistoa

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA

YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA 23. - 24.9.2004 Kohti vahvempia korkeakoulujen aluevaikutuksia Ylijohtaja Arvo Jäppinen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet 12.3.2013 Marja-Liisa Niemi Tiedontuotanto Ilmiöiden ymmärtämiseksi, osaamisen ja toiminta- /työtyöprosessien kehittämiseksi, kehityskulkujen suuntaamiseksi

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa Korkeakoulu ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Irma Garam, Hanna Boman CIMO CIMO tiedon tuottajana Kerätä,

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF)

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Parasta on muutos kirjastopalveluiden avoin tulevaisuus seminaari 28.20.2016 31.10.2016

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisää tähän otsikko Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? 7.10.09 Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa?

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN SOPIMUSKAUDEN TULOKSELLISUUSRAHOITUKSEN PALKITSEMISKRITEERIT JA TULOKSELLISUUSMITTARISTO

AMMATTIKORKEAKOULUJEN SOPIMUSKAUDEN TULOKSELLISUUSRAHOITUKSEN PALKITSEMISKRITEERIT JA TULOKSELLISUUSMITTARISTO Opm/KTPO/KTY 17.12.2009 1 AMMATTIKORKEAKOULUJEN SOPIMUSKAUDEN 2010 2012 TULOKSELLISUUSRAHOITUKSEN PALKITSEMISKRITEERIT JA TULOKSELLISUUSMITTARISTO TAUSTAKSI Ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksen

Lisätiedot

Suomen tieteen tila ja taso Finlandia-talo Paavo Löppönen

Suomen tieteen tila ja taso Finlandia-talo Paavo Löppönen 1 10.11.2009 Suomen tieteen tila ja taso 2009 Finlandia-talo 10.11.2009 Paavo Löppönen 2 10.11.2009 Tavoitteet Analysoida Suomen tieteellisen tutkimuksen ja tutkimusjärjestelmän kehitystä eurooppalaisessa

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Professori tutkimuksen johtajana. Kaarle Hämeri Professorilii/o

Professori tutkimuksen johtajana. Kaarle Hämeri Professorilii/o Professori tutkimuksen johtajana Kaarle Hämeri Professorilii/o 1. Asema: yliopistolaki, johtosäännöt 2. Tutkimuksen teon edellytykset 3. Strategiaan vaiku/aminen, tutkimuksen suuntaaminen Asema Yliopistolaki

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Alustava ehdotus amk tuloksellisuusrahoituksen kriteereistä ja mitoista

Alustava ehdotus amk tuloksellisuusrahoituksen kriteereistä ja mitoista KOTA-AMKOTA seminaari Helsinki 13 14.11.2008 Kari Korhonen Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/korkeakoulu- ja tiedeyksikkö/kari Korhonen /1. Ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksen

Lisätiedot

Tekniikan, kaupan ja taideteollisen alan huippuyliopisto Suomeen

Tekniikan, kaupan ja taideteollisen alan huippuyliopisto Suomeen Tekniikan, kaupan ja taideteollisen alan huippuyliopisto Suomeen Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistyminen uudeksi yliopistoksi Valtiosihteeri Raimo

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Miten ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus tulisi Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3 Arvo Jäppinen

Miten ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus tulisi Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3 Arvo Jäppinen Miten ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus tulisi järjestää? 15.9.2010 Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3 Arvo Jäppinen Ylläpito, omistus, hallinto Ammattikorkeakoulujen monipuolinen omistajarakenne säilytetään

Lisätiedot

Linjauksen valmistelun reunaehtoja Globalisaatio + finanssikriisi + grand challenges ei paluuta vanhaan (työnjaon ja erityisesti tehtävärakenteen muut

Linjauksen valmistelun reunaehtoja Globalisaatio + finanssikriisi + grand challenges ei paluuta vanhaan (työnjaon ja erityisesti tehtävärakenteen muut Tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaukset 2010 MINNE MENET KORKEAKOULUTUS? 6.10.2010 HAAGA-HELIA HELIA ammattikorkeakoulu Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto Linjauksen valmistelun

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot