Myyrmäen tragedia kertoo suomalaisesta todellisuudesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Myyrmäen tragedia kertoo suomalaisesta todellisuudesta"

Transkriptio

1 II

2 KATSO IHMISLASTA

3

4 Katso ihmislasta 71 Myyrmäen tragedia kertoo suomalaisesta todellisuudesta Suomi suree. Syytä todella onkin, kun tavallisen oloinen 19-vuotias opiskelija räjäyttää itsensä sattumanvaraisesti suuren joukon kanssa ihmisiä Myyrmäen onnettomuuden jälkeen moni vanhempi pohtii, miten oma lapsi voi. Myös lasten ja nuorten kanssa toimivat ammattilaiset ja muut aikuiset ovat viime vuosina esittäneet toistuvasti saman kysymyksen. Kysymys on ymmärrettävä, mutta järkyttävä, koska se osoittaa, miten pitkälle me aikuiset olemme lapsista vieraantuneet. Toisen ihmisen oloa voi ymmärtää vain olemalla riittävästi hänen kanssaan ja riittävän lähellä. Toisen ihmisen voinnista saa tietoa vain kysymällä sitä häneltä ja kuuntelemalla kuulemalla, mitä toinen kertoo. Osaammeko me kuunnella ja onko meillä aikaa? Nykyistä kilpailuyhteiskuntaa perustellaan usein sillä, että Suomella ei ole muuta mahdollisuutta. Tällainen perustelu osoittaa mitä suurinta henkistä köyhyyttä. Vaihtoehdot on aina itse etsittävä, luotava ja yhdessä rakennettava. (Lastenpsykiatrian professori Tuula Tamminen, HS, Vieraskynä ) Yhteiskunnan vai yksilön sairauksia? Kuka tahansa on vaihdettavissa kehen tahansa. Ei ole ihme, että masennuksesta on tullut epidemia. Se on yleisin syy joutua psyykkisistä syistä sairaseläkkeelle. Masennuksen eräänlaisia muunnelmia ovat paniikkihäiriö ja syömishäiriöt. Paniikkihäiriöistä kärsivät ovat usein lapsuudessaan kokeneet, että he eivät saa vanhemmiltaan sitä emotionaalista tukea mitä tarvitsisivat. Kun perusturvallisuus on heikko, tulee jatkuvasti muuttuvassa, ennakoimattomassa nykymaailmassa vastaan paineita, jotka laukaisevat tunteen siitä, että oma elämä ei ole hallittavissa eivätkä omat voimat riitä. Syömishäiriöiset puolestaan pyrkivät kompensoimaan ravinnolla rakkauden puutetta, kylmän yhteiskunnan aiheuttamaa tyhjää oloa. Toinen suurta psyykkistä kipua aiheuttava uusi häiriötila on yksinäisyys. Siitäkin on tullut epidemia, suurin yksittäinen masennusta aiheuttava tekijä. Monella ei ole ketään, joka olisi todella kiinnostunut heidän elämästään. Tunne siitä, että ei ole tärkeä kenellekään toiselle henkilölle, on musertava. (Maria Salmela, HS, Vieraskynä )

5 72 Vastatulia Uusi asiakasryhmä vastaanotollani ovat kaksissakymmenissä olevat ahdistuneet nuoret, jotka pelkäävät etteivät täytä aikuisena olemisen vaatimuksia. Opiskelu on heille niin rankkaa, että heistä tuntuu mahdottomalta valmistua ja astua työelämään. He yrittävät vuoroin puristaa itsestään mahdollisimman paljon tentti- ja työsuorituksia, vuoroin he vajoavat sängyn pohjalle itkemään tai syöpöttelemään ja juopottelemaan hällä väliä -tunnelmissa. He elävät tavattoman pitkiä aikoja burn outin rajamailla, usein valtavassa univelassa, hermostoltaan yliaktiivisessa tilassa. Moni heistä uskoo varmasti olevansa muita heikompi ja ilmiselvästi luuseri. Miten heitä voi auttaa? Masennuslääkkeet voivat hetkellisesti antaa heille lisäpotkua, empaattisen aikuisen henkilön tuki ja yhteiskunnan epäinhimillisten vaatimusten tiedostaminen auttaa vähän enemmän, mutta kuka tai mikä muuttaisi yhteiskuntaa? Mikä palauttaisi sen jälleen palvelemaan ihmisyyttä ja vaalimaan inhimillisiä arvoja? (Marianne Uhrendorf, psykologi, jolla on analyyttisen psykoterapeutin koulutus, HS, Vieraskynä ) YKSINÄISIÄ KULKIJOITA Oli lämmin elokuinen ilta. Kävelin Helsingin Länsi-Pasilasta sillan yli Itä-Pasilaan. Muita ihmisiä ei juuri liikkunut virastotaloalueen betonierämaassa, joku kuitenkin. Vastaan käveli noin viisivuotias poika, nopein pienin askelin. Poika mutisi itsekseen maahan katsellen. Kysäisin, mihin poika oli menossa, hän ei kuulunut tähän aikaan tähän maisemaan. Poika ei katsonut minua, jatkoi vain kulkuaan pienin nykivin askelin. Jatkoin matkaa, mutta pian päätin kääntyä takaisin, koska poika jäi vaivaamaan mieltäni. Häntä ei enää näkynyt. Katselin ympärilleni ja hetken kuluttua näin pojan, hän kyyhötti polvet koukussa suuren roska-astian vieressä ison talon seinustalla. Menin pojan luokse, yritin jututtaa. Kysyin nimeä ja puhuin niitä näitä, mutta poika ei katsonut minua, saati että

6 Katso ihmislasta 73 olisi puhunut. Voi sitä pientä, likaista rääsyläistä. Muistan reikäiset kumitossut ja likaisen ihon. Aloin kysellä kotioloista, missä isä on. Poika vastasi hiljaa, että isää ei ole. Entä äiti, missä hän on? Juomassa, vastasi poika. Kysyin, onko ketään kotona, ja poika vastasi kieltävästi. Vähitellen poika alkoi puhua ja selvisi, että hän tiesi missä äiti on. Kun pyysin häntä näyttämään tietä, poika nousi ja alkoi kävellä määrätietoisesti kohti pohjoista, minä perässä. Parin mutkan jälkeen saavuimme ravintolan ovelle, selitin vahtimestarille, että etsimme pojan äitiä. Kun seisoimme neuvottomina keskellä ravintolasalia, yhdestä pöytäseurueesta nousi tyylikkäästi pukeutunut nainen, kaikkea muuta kuin laitapuolen kulkija. Minua hän ei vilkaissutkaan, vaan alkoi läksyttää pikkumiestä. Miksi hän tuli ynnä muuta. Vihaisen sävyn muistan, en sanoja. Nainen alkoi retuuttaa poikaa kohti pöytää ja pian äiti lapsineen poistui. Eteisvahtimestari kertoi, että nainen on parhaita asiakkaitamme. Hän ihmetteli, että naisella on poika, ja lupasi kysyä tulevaisuudessa usein, mitä pienelle pojalle kuuluu. Lokakuussa olin iltalenkillä syrjäisellä metsätiellä jossain päin Helsinkiä. Eteeni ilmestyi noin kymmenvuotias poika reppu selässä. Hänen ei mielestäni olisi pitänyt kulkea yksin tuohon aikaan. Niinpä pysähdyin ja ryhdyin jututtamaan poikaa. Hän kertoi tulevansa soittotunnilta ja tapana on, että hän kävelee puolentoista tunnin matkan kotiinsa läpi metsiköiden ja puistojen. Poika istahti polun varrella olevalle levähdyspaikalle: halusi ilmeisesti päästä eroon kyselevästä oudosta hikisestä ukkelista. Jatkoin vain jutustelua ja poika osoittautui omaperäiseksi, älykkääksi keskustelukumppaniksi. Kun kysyin, eikö häntä pelota kulkea yksin, poika vastasi, että on aika pieni todennäköisyys, että ne keskustan kahelit tänne osuisivat. Myönsin, että niinhän se on. Kuljimme sitten yhtä matkaa kilometrin verran. Selvisi, että pojan isä ja äiti ovat hyvin arvostetuissa ammateissa. He olivat töissä, vaikka oli jo television iltauutisten aika. Kotona odotti onneksi mummi pienempien sisarusten kanssa.

7 74 Vastatulia Ennen kuin käännyin tienhaarasta kotiin, poika sanoi, että oikeastaan on mukava kävellä yksin kaikessa rauhassa kotiin. Kukaan ei vaadi mitään, kukaan ei sano, mitä pitää tehdä. Saa olla vain omien ajatustensa kanssa. Toivon, että Pasilan pienestä, vapisevasta likanaamasta on kasvanut vahva nuorukainen, jolla on elämä järjestyksessä, jolla on lähellään ihmisiä, jotka välittävät hänestä. Metsätien kulkijan tulevaisuus näyttää hyvältä. Ei hänkään kyllä kuulu yksin pimeään metsään, vaan äidin ja isän luokse omaan kotiin, keskustelemaan vaikka niistä mielenkiintoisista tulevaisuudentoiveista, joista meillä oli puhe. Mikään tekosyy ei anna terveelle aikuiselle oikeutta jättää huolehtimatta omasta lapsestaan. Ei mikään. Moni Espoon lapsi tarvitsee heti apua Espoolainen yläasteen opettaja esitti syvän huolestumisensa oppilaiden henkisestä hädästä ja koulujen resurssien puuttumisesta. Lapsemme käy kolmatta luokkaa pienessä, rauhallisessa alueen koulussa. Luokalla on useita rankasti oirehtivia lapsia, jotka tarvitsevat kiireellistä apua. Alueella ei kuitenkaan ole koulupsykologeja, eikä lapsia tuoda edes tutkimuksiin. Emme halua kokea Yhdysvaltojen kaltaisia koulutragedioita. Eikö Espoo ole vielä riittävän rikas kunta, että sillä olisi varaa huolehtia lapsistaan? (HS Pirjo Tikkanen, äiti, Espoo)

8 Katso ihmislasta 75 KOULULAISET TAPPAJINA Suru sekoittui avuttomuuteen koulun edustalla Voiko koulussa enää koskaan nauraa? ihmetteli Stefan, 16, Erfurtin joukkomurhan jälkeen. Yhden opettajan harvinainen rohkeus esti Gutenberg-koulun verilöylyä paisumasta vielä suuremmaksi. Lehtori H. oli epävirallisten tietojen mukaan sanonut: Robert, tässä ei ole enää mitään mieltä, mutta ammu nyt minut. Ampujan kerrottiin vastanneen, ettei hän jaksanut tai halunnut enää. Nuori mies ampui hetken kuluttua itsensä huoneessa oven takana, sen jälkeen kun hän oli surmannut koulun 13 opettajaa, kaksi 14- ja 15-vuotiasta tyttöoppilasta ja yhden miespoliisin. (HS, 2001.) Kouluun katkeroitunut poika leikkasi toverinsa pään irti Koko Japani kauhisteli sunnuntaina 14-vuotiasta murhaajaa, joka oli kuristanut 11-vuotiaan, jälkeenjääneen pojan kuoliaaksi ja leikannut tämän pään irti. Lukion ala-astetta käyvä murhaaja oli lähettänyt Kobe Shinbun sanomalehdelle vihaa tihkuvan kirjeen, jossa hän haukkui Japanin autoritäärisen koulu- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteellisesti ja sanoi niiden kannustaneen hänet veriseen kostoon. Minä en jätä kostamatta oppivelvollisuutta, joka teki minusta näkymättömän olennon. Kostan myös yhteiskunnalle, joka loi pakollisen oppivelvollisuuden. Ulkomaat ovat pitkään kadehtineet Japanin koulujen korkeaa suoritustasoa, mutta monien kriitikoiden mukaan niiden kova kuri aiheuttaa enemmän pahaa kuin hyvää. Lapsia aletaan hiostaa jopa esikoulussa, joiden tarkoituksena on taata heille paikka mahdollisimman hyvässä leikkikoulussa, ja prässi jatkuu 15 vuotta hillittömänä kilpailuna pääsystä parhaisiin yliopistoihin, joista suuryhtymät ja valtion byrokratia värväävät uudet työntekijät eliniäksi. (Iltalehti )

9 76 Vastatulia Koben tapaus Japanilaisen koulun portilta löytyi toukokuun lopulla vuonna 1996 yksitoistavuotiaan oppilaan pää. Murhaajaksi paljastui Koben kaupungin eliittikaupunginosassa elänyt koululainen, jota epäillään lisäksi ainakin kahden pikkutytön puukotuksesta. Tappaja lähetteli ennen kiinnijoutumistaan viestejä, joissa ilmoitti tekojensa syyksi japanilaisen yhteiskunnan ja koulujärjestelmän autoritaarisuuden. Nyt Japanissa kysellään onko vika koulun vai videopelien. Pitäisi kuitenkin kysyä, millainen on se yhteiskunta, joka säätelee koulujen arvotaustaa ja toimintatapoja. Kuka päättää koulujen tavoitteista Japanissa tai Suomessa? Onko yksilön, usein pienen lapsen, etu sama kuin koulujärjestelmän tehostamista vaativien etu? Japanissa lasten kilpailuttaminen aloitetaan jo esikoulussa. Ensin kilpaillaan eliittiesikouluun pääsystä, kouluissa kilpaillaan parhaisiin lukioihin pääsystä; eliittiyliopistoon pääsy varmistaa elinikäisen työpaikan suuryrityksissä tai valtion virkamiehenä. Japanilainen professori Hiroshi Nakajima kuvasi jo vuonna 1988 artikkelissaan maansa koulujärjestelmän ongelmia, armottoman kilpailun seurauksia. Kansainväliset koulusaavutustestit osoittivat, että matematiikassa oltiin huipulla. Itsenäiset ajattelun taidot olivat kuitenkin olemattomat. Vakavinta oli kuitenkin se, että rajoittavat, tutkintopainotteiset koulut aiheuttavat tovereihin kohdistuvaa väkivaltaa, koulupelkoa ja vandalismia. Kasvatuksen ja opetuksen asiantuntijat ehdottivat koulujen inhimillistämistä esittäen muun muassa, että oppilaiden ikätasoon sopimattomia liian vaativia oppiaineita siirrettäisiin alimmilta luokilta myöhemmäksi ja moraalikasvatus otettaisiin opetuksen osaksi. OECD:n asiantuntijat olivat ehdottaneet Japanille jo vuonna 1971 koulukilpailun radikaalia vähentämistä ja yhteistoiminnallisuuden lisäämistä. Tuon ajan huippukoululaisethan kunnostautuivat taannoin korkeasti oppineina lahkolaisina, jotka toimittivat myrkkykaasuja metrotunneleihin. Jokaisen maan koulutusjärjestelmä heijastelee maan traditioita, yhteiskuntajärjestelmää ja arvoja. Suomessa ollaan

10 Katso ihmislasta 77 viime vuosina siirrytty kohti kovempia arvoja. Koulua sivuavissa ns. vaikuttajien kannanotoissa esiintyy yhä useammin vaatimuksia, jotka ainakin epäsuorasti viittaavat tehokkuuteen, kilpailukyvyn lisäämiseen, siihen, että Suomi olisi tietyissä asioissa tulevaisuuden ykkösmaa. Psykiatrit ja psykologit taas kertovat huolissaan julkisuudessa, että tehokkuusvaatimusten lisääntyminen näkyy lasten ja nuorten psyykkisten sairauksien lisääntymisenä. Odotukset, vaatimukset ja kasvuikäisten eteen maalatut näyt epävarmasta tulevaisuudesta osaajien ja menestyjien yhteiskunnassa murtavat usein nimenomaan lahjakkaita ja herkkiä ihmisiä. Nuorten itsemurhat ovat Suomessa yleisiä. Kun hyväksymisen, rakkauden ja turvallisuuden tarpeet on tyydytetty, voi kasvaa kansalaisia, jotka ovat paitsi tehokkaita myös viisaita ja kypsiä aikuisia. Heidän ei tarvitse joka päivä osoittaa kilpailemalla ja ulkoisilla saavutuksilla itselleen ja muille omaa kelvollisuuttaan. Heidän kaltaisiaan toivoisi johtopaikoille politiikkaan, liike-elämään, taiteisiin ja tieteisiin. Ei kai Suomi enää pyri Euroopan Japaniksi? Ihmetellään, kun lapsilla ei ole enää rajoja. Ei kykyä odottaa, ei pettymysten sietokykyä eikä pitkäjänteisyyttä työntekoon tai motivaatiota oppimiseen. Miten niitä voisi olla lapsilla, jos aikuiset eivät pidä niitä tarpeellisina eivätkä arkielämän realiteetit niitä edellytä? Rahako on ainoa arvo? (Anna Tuliharju, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Kuopio, HS, Mielipide.) Hyvien kotien pojat Heinon pariskunnan taannoin teloittaneet pojat kertoivat pettyneensä, kun rikos paljastui. He kun olivat kuvitelleet suunnitteellensa täydellisen rikoksen. Yksi poika oli lupaava jääkiekkoilija. Ehkä siksi pojat keksivät piilottaa tappamansa avioparin suuriin jääkiekkokasseihin, jotka upotettiin mereen. Kaikki olivat ns. hyvistä kodeista ainakin jos kodin varallisuutta pidetään hyvän kodin mittarina.

11 78 Vastatulia Teot nostattivat ymmärrettävästi vihaa ja kostonhalua. Se ei kuitenkaan auta mitään, ei myöskään kauhistelu tai poikien perheiden syyttäminen. Murhenäytelmällä on turha hekumoida, asettaa poikien pahuutta omaa hyvyyttä vastaan. Pikemminkin kannattaa pohtia, voisiko tämä sattua omassa lähipiirissä. Mistä oikein on kysymys? Tappaminen oli espoolaispojille bisnestoimi, tapa hankkia paljon rahaa nopeasti. Jutun suunnitelleen 18-vuotiaan oli tarkoitus vaihtaa tuore syntymäpäivälahjansa, Audi, saman automerkin kalliimpaan versioon. Poika tarvitsi välirahaa. Muiden poikien mukaan kaiken haluamansa aina saanut nuorukainen esiintyi oikeudessa itsevarmana, röyhkeänä ja ylimielisenä, ilman merkkejä katumuksesta. Tähän pystyy vain tunne-elämältään pahasti vammautunut ihminen. Rahaa murhaamansa miehen kanssa käytyyn liiketoimintaan pojat saivat muun muassa myymällä lahjaosakkeitaan. Lisää rahaa täytyi saada, vaikka nuorukaisilla oli sitä ennestäänkin ylen määrin, liikaakin. Pojat tarvitsivat kertomansa mukaan rahaa peleihin, viinaan ja matkoihin. On helppo ennustaa, että tunnevammaisia lapsia kasvaa tulevaisuudessa yhä enemmän. Liian monet koulutetut vanhemmat kiitävät työssä yötä päivää, luomassa uraa, hankkimassa sitä sun tätä, elintasoa, kenties mainetta ja kunniaa. Tai yksinkertaisesti siksi, että muuten saa potkut työpaikasta. Pienipalkkaisten taas on usein pakko ottaa useita työpaikkoja pitääkseen perheensä hengissä. Lapset jäävät aivan liian usein heitteille. On ihmetelty tappajapoikien itsenäisen harkintakyvyn katoamista. Miksi kukaan ei vetäytynyt kauhistuttavasta suunnitelmasta? Ei se mikään ihme ole. Ihminen on aina ollut valmis hirmutekoihin joukkosuggestion vallassa. Nuoret ovat tunnetusti laumasieluja. Kaikkivoipaisuuden harha ja itsekkyys kuuluvat tähän aikaan. Minä voitan, minä pysytyn mihin haluan, minä otan mitä minulle kuuluu. Pahimmillaan narsistisesta luonnehäiriöstä kärsivä näkee kanssaeläjissä vain vaarallisia kilpaili-

12 Katso ihmislasta 79 joitaan, jotka pitää tuhota ainakin henkisesti. Kasvatus on ainoa toivomme tulevaisuuden maailman parantamiseksi. Ehkä tämä kuulostaa naiivilta, mutta niin se vain on. Kannattaisi vähentää sanojen elinikäinen oppiminen, osaaminen ja tietoyhteiskunta mekaanista toistelemista. Eivät sanat turhia ole, mutta niiden merkitys tunnetaan jo. Nyt pitäisi puhua enemmän kasvatuksesta, tavoista, oikean ja väärän erottamisesta. Itseään saa toteuttaa, kyvyistään, yrittämisestään ja menestyksestään saa nauttia, mutta oma menestys ei edellytä muiden alistamista tai peräti tuhoamista. Lukiolaiset Eric Harris ja Dylan Klebold teurastivat koulussaan Adolf Hitlerin 110-vuotissyntymäpäivän kunniaksi toistakymmentä toveriaan ja yhden opettajan. Pojat muodostivat omalta osaltaan tukevan lenkin siihen amerikkalaisnuorten ketjuun, joka on menneinä vuosina kylvänyt kouluissaan kuolemaa. Pojat nauroivat murhatessaan ja ampuivat lopuksi itsensä. On turha kysyä, olivatko pojat mielipuolia. Kyllä he olivat. Taas löytyy niitä, joilla on selitys tähänkin tapaukseen. Yksi suosituimmista on se, että pojat ovat vapaan kasvatuksen ja kaiken sallivan kasvatusideologian tuotteita. Voi todella olla, että kyse on heitteille jätetyistä välinpitämättömien vanhempien lapsista. Kenties vanhemmat ovat luoneet uraa tai ehkä heidän on ollut pakko tehdä montaa työtä ansaitakseen lapsilleen leivän tai tulevia kymmenien tuhansien dollareiden yliopistomaksuja. Yksi vakioneuvo tällaisessa tilanteessa on kurin korostaminen. Jos pojat olisivat saaneet kunnolla selkään, ei tätäkään olisi tapahtunut. Tosiasia on kuitenkin se, että lapsimurhaajat ovat useimmiten itse pahoinpideltyjä, sekä henkisesti että fyysisesti. Edustava esimerkki amerikkalaisesta reagointitavasta on tragedian kohteeksi joutuneen koulun lääke: tiukennetaan turvatoimia ja kielletään murhaajapoikien takkimafian käyt- American dream

13 80 Vastatulia tämät pitkät mustat takit. Tämä on sinänsä oikein, mutta: Takitko olivat syyllisiä murhiin? Pitäisikö amerikkalaisiin kouluihin tuoda nykyisten aseistettujen vartioiden lisäksi armeijan yksikköjä varmistamaan turvallisuutta? Tällaista tragediaa seuraava presidentin puhe on aina samansisältöinen: Kyllä meidän nyt täytyy ryhtyä kitkemään väkivaltaa nuorison keskuudesta. Sanahelinää vailla mitään sisältöä. Se paha, mitä tapahtuu kodin seinien sisällä, heijastaa voimakkaasti myös yhteiskunnan pahoinvointia. Amerikkalaisten mielihokema on We re number one olemme parhaita. Niinpä niin. Sekä hyvässä että pahassa. Yhdysvallat on läntisten teollisuusmaiden joukossa listaykkönen muun muassa seuraavilla aloilla: aseiden määrä, murhat, kuolemanrangaistukset, kodittomat, lapsikuolleisuus, avioerot, vangit, köyhät, epätasainen tulonjako, jätteet. The last one, viimeinen, Yhdysvallat on ollut julkiseen koulutukseen käytetyn rahan määrässä. Suomesta on kymmenessä vuodessa tullut pikku-yhdysvallat. Raha ratkaisee. Kaikkialla kilpaillaan tehokkuudesta, näkyvyydestä, kuuluisuudesta. Sinun on oltava paras, you know, lyötävä muut, toteutettava American dream, you know. Toisesta ihmisestä välittäminen ja heikoista huolehtiminen on muuttunut meilläkin holhoukseksi. Esimerkiksi mielisairaat ja kuolevat vanhukset ovat lähinnä menoeriä ja ongelmajätteitä. Edellä kirjoitetun jälkeen selvisi, että toinen tappajista oli jättänyt jälkeensä kirjeen, jossa syytti vanhempiaan, opettajiaan ja oppilastovereitaan, jotka ovat pitäneet minua pilkkanaan, hylkineet minua ja kohdelleet kuin en olisi heidän aikansa arvoinen. Oli totuus asiassa mikä hyvänsä, kannattaisi miettiä useammin, kuka on meidän aikamme arvoinen. Elleivät lapsemme, perheemme ja oppilaamme, niin kuka sitten?

14 Katso ihmislasta 81 ÄLYKÄS POMMITAPPAJA Tunne-elämän arvot tärkeitä Yhteiskunnallisen arvomaailman koveneminen vaikuttaa jokaisen elämään. Ennen kaikkea ihminen haluaa olla onnellinen. Ammatissani olen havainnut lasten ja nuorten takertuvan yhä enemmän onnellisuuden ulkoisiin ripustimiin. Sosiaalinen status, ulkonäkö, materiaalinen omaisuus ja kilpailukyky ikätovereihin nähden ovat mittareita, jolla nuori entistä useammin kuvaa onnellisuuden/onnettomuuden tunteitaan. Toiminnallisten arvojen rinnalle pitäisi yhteiskunnassamme kohottaa tunne-elämän arvot. Olisi jo aika siirtyä näkemään yhteiskunnassamme keskustelu tunteista vakavasti otettavana ihmisten ja tätä kautta kansakunnan hyvinvoinnin perustarpeena, sen sijaan, että se kuitattaisiin titteleillä hömpötys, pehmoilu ja tätien löpinä. (Tarja Gulberg-Piilola, erityistyöntekijä, Aseman lapset ry, Hyvinkää, HS.) Miksi älykkäästä nerosta nimeltä Ted Kaczinsky tuli Yhdysvalloissa pelätty pommitappaja, joka lähetti vuosina yhteensä 18 pommipakettia näennäisen umpimähkäisesti valituille uhreille? Miksi hänen veljestään tuli lempeä sosiaalityöntekijä? Ted joutui kuuden kuukauden ikäisenä sairaalaan lääkeallergian vuoksi ja vauva eristettiin täysin perheestään pahimmassa mahdollisessa iässä. Tapauksen jälkeen lapsen persoonallisuus näytti muuttuvan: entisestä vilkkaasta lapsesta tuli ilmeetön, aivan kuin tunteeton. On paljon tutkimustietoa siitä, että lapsen eristäminen vanhemmistaan parina ensimmäisenä elinvuotena voi johtaa vakaviin seurauksiin. Näinä vuosina luodaan pohja ihmisen turvallisuudentunteelle ja itsearvostukselle. Kaczinskyt vaativat pojiltaan täydellisiä koulusuorituksia. Kun muut lapset leikkivät ympärillä, äiti istui Tedin vieressä

15 82 Vastatulia lukien tämän kanssa tieteellisiä aikakausikirjoja. Äiti piti tarkkaa päiväkirjaa Tedin edistymisestä. Ted menestyi koulussa niin hyvin, että hän hyppäsi kahden luokan yli. Naapurit kuitenkin huomasivat, että vaikka pojan aivot kulkivat pari vuotta muiden edellä, hänen ihmissuhdetaitonsa ja tunnekehityksensä laahasivat pahasti jäljessä. Ted pääsi Harvardin eliittiyliopistoon älykkyytensä ja loistavan koulumenestyksensä vuoksi. Maalaispoika sijoitettiin heikkotasoisimpaan asuntolaan, johon hän eristäytyi. Hänestä tuli kiusattu omituinen yksineläjä, joka ei juuri liikkunut huoneestaan. Pilaantuneen ruoan ja likaisten pyykkien haju kertoi, missä osoitteessa Ted Kaczinsky asui. Jonkin aikaa Ted näytti löytävän mielekkyyttä elämälleen opiskelusta. Hän opiskeli matematiikkaa, jonka parissa vietti kaiken ajan etsien absoluuttista totuutta, puhumatta yhdellekään ihmiselle. Ted eteni nopeasti akateemisella uralla. Michiganissa hän voitti palkinnon tohtoriväitöskirjallaan ja pääsi pian apulaisprofessoriksi Berkeleyn yliopistoon, Kaliforniaan. Opiskelijat pitivät professoriaan toivottoman etäisenä, ihmisenä jota ei voinut lähestyä. Hoidettuaan professuuriaan kaksi vuotta Ted erosi toimestaan. Yksi syy oli ensimmäisten treffien päättyminen katastrofiin. Häntä yritettiin houkutella jäämään, mutta mikään ei auttanut, ja nuori mies muutti Montanan syrjäseudulle muutaman neliön lautahökkeliin, jossa ei ollut sähköä eikä muita mukavuuksia. Maalaiskirjastosta tämä omituinen metsäläinen lainasi Shakespearen teoksia sekä tieteellisiä aikakausijulkaisuja, joita luki kynttilänvalossa. Ted vältteli ihmisiä viimeiseen saakka, eli metsän antimilla ja piti pientä viljelystilkkua. Kaczinskystä oli tulossa pommitappaja, unabomber, joka alkoi rakennella puusta ja metallista pommeja, joita hän aluksi lähetti yliopiston professoreille, sen jälkeen lentoyhtiöiden virkailijoille. Tästä tulee nimi unabomber. Un (university) viittaa yliopistoon, ja a (airlines) lentoyhtiöihin. Ensim-

16 Katso ihmislasta 83 mäinen pommi räjähti 25. toukokuuta 1978 ja viimeinen, kuudestoista pommi 24. huhtikuuta Unabomberin kohtaloksi tuli se, että hän vaati New York Timesia ja Washington Postia julkaisemaan sanan julkilausumansa, jossa kertoi kaiken toimintansa taustana olleen sen, että teknologian kehittyminen oli aiheuttanut ihmisille korvaamatonta psykologista kärsimystä. Kaczinsky halusi kostaa kärsimyksen aiheuttajille ja muuttaa ihmiskunnan arvomaailmaa siten, että teknologian ylivalta kukistuisi. Ted oli tunnekylmä ihmisraukka, joka kosti karmealla tavalla muille sen, että hänet oli hylätty niin monta kertaa. Karmeita tekoja ei voi mitenkään puolustella. Mielisairas on kuitenkin syyntakeeton eikä kostokaan ketään auta. Hyvä kasvatus on ainoa keino tehdä maailma paremmaksi. Niin helppoa ja vaikeaa se on. METALLINPALJASTIN EI NÄE OPPILAAN SISIMPÄÄN New Yorkissa koulupäivä alkaa turvatarkastuksella Kello kahdeksalta aamulla Park Westin yläaste New Yorkissa muistuttaa terroristihälytyksen saanutta lentokenttää. Sisäänkäynti on varustettu metallinpaljastimilla ja läpivalaisulaitteilla, joiden vieressä seisovat tiukkailmeiset vartijat. Kyseessä on kuitenkin aivan tavallinen arkiaamu. Jokainen oppilas tarkastetaan ennen kouluunmenoa, että hänellä ei ole mukanaan aseita. Veitsiä ja huumeita löytyy päivittäin. (Ilta-Sanomat )

17 84 Vastatulia Suomessakin on puhuttu paljon koulujen turvallisuudesta, varsinkin vuonna 2002 tapahtuneen koulupuukotuksen jälkeen. Eduskunnan sivistysvaliokunta on valmistellut lakipykälät, joissa kaikki koulut velvoitetaan laatimaan järjestyssäännöt. Myös muiden ihmisten turvallisuutta vaarantavien oppilaiden poistamisesta opetustilanteesta annetaan ohjeet. Sivistysvaliokunnan mielestä olisi ihanne, jos voimakeinoja käyttäisi tarvittaessa kaksi aikuista. Voimankäyttövälineitä ei kuitenkaan saisi käyttää. Häirikkö tarvitsee apua Ongelmahäirikkö ei kuulu koululuokkaan vaan ammattiauttajan hoidettavaksi. Olisi kuitenkin kysyttävä, mistä kouluväkivalta perimmiltään johtuu, pureuduttava syihin oireiden hoitamisen tai peittämisen sijasta. Vastaus on ilmiselvä: väkivalta ja häiriköinti johtuvat perimmiltään oppilaiden psyykkisistä ongelmista, etenkin sisäisestä ahdistuksesta ja turvattomuudesta. Laeilla tai voimakeinoilla ei perussyihin voida kajota. Eduskunnassa on kannatettu vahvasti ongelmalasten pistämistä vankilaan. Jos tämä auttaisi, Yhdysvalloista olisi rikollisuus kadonnut aikoja sitten. Jokainen amerikkalaisessa koulussa käynyt muistaa vartijat ja muut turvajärjestelyt. Niistä huolimatta kouluissa tapahtuu jatkuvasti tragedioita, joissa häiriintyneet oppilaat surmaavat tai haavoittavat oppilaita ja opettajia. Kysymys ei tietenkään ole hetken päähänpistoista tai teoista, jotka olisi voitu estää, jos kouluissa olisi ollut riittävästi metallinpaljastimia. Kysymys ei myöskään ole pelkästään lasten ja nuorten pahuudesta, joka olisi voitu kitkeä ankarilla rangaistuksilla, lyömällä paha pois lapsista. Kysymys on aina pitkäaikaisen prosessin päätepisteestä, tragediasta, johon olisi pitänyt puuttua paljon, paljon aikaisemmin. Eivät aikuiset saa laiminlyöntejään peitetyksi sulkemalla lapsia vankilaan. Ajatus on typerä ja primitiivinen. Jokainen yksilö on vastuussa teoistaan. Vastuuta tulee vaatia yhä enemmän lapsen iän ja ymmärryksen kasvun myötä. Pahasta teosta tulee seurata nopeasti oikeudenmukainen rangaistus. Vä-

18 Katso ihmislasta 85 kivallalla on kuitenkin myös yhteiskunnalliset syynsä. Miksi Suomenkin niin sanotuissa tavallisissa, hyvissä kodeissa kasvaa pahantekijöitä? Miksi lapset viiltelevät itseään, käyttävät huumeita, juopottelevat ja tekevät väkivaltarikoksia? Onko kyse synnynnäisestä pahuudesta, joka pitäisi ajoissa piiskata pois lapsesta? Pitäisikö lasta lahjoa olemaan kiltti? Ei, vaan ensisijaisesti kyse on turvattomuudesta, lasten sietämättömästä turvattomuudesta silloin, kun heidät on jätetty vastuuttomasti heitteille, liian varhain oman onnensa nojaan, tai kun heille esitetään jatkuvasti vaatimuksia, joiden täyttämiseen he eivät tunne pystyvänsä. Amerikkalainen teini Kip Kinkel tappoi taannoin Oregonissa ensin isänsä ja äitinsä ettei heidän enää tarvitsisi hävetä minua, sitten joukon koulutovereitaan. Poikaa oli vertailtu jatkuvasti loistavasti koulussa menestyneeseen isosiskoonsa. Saksassa taas koulusta vanhempien tietämättä koulusta erotettu, tovereiden hyljeksimä lukiolainen ilmestyi kouluunsa ja alkoi tappaa tovereitaan. Nyt on vain tullut hyväosaisten lasten vuoro solahtaa. Ennen hän oli vain yksinhuoltajan poika, joka veti tinneriä aivoihinsa ja näin syrjäytyi. Nyt isit ja äidit kulkevat Brysselissä ja lapset siinä missä milloinkin. (Irma, HS ) Heitteille jätetyt Kukaan ei auta minua, koska olen itse ns. hyväosainen. Lapsen kavereiden vanhemmille ei kannata soittaa, he eivät välitä, vaan ovat luovuttaneet. (Äiti, HS ) Monet nuoret kääntävät tuskansa ja turvattomuutensa itseensä. Suomenkin koululaisten keskuudessa tapahtuu jatkuvasti järkyttäviä itseen kohdistuvia tekoja, joiden pohjalla on syvä turvattomuus ja hätä. Henkistä lapsen heitteillejättöä tapahtuu kaikissa yhteiskuntaluokissa, sen muodot vain vaihtelevat. Jotkut lapset ovat aina joutuneet elämään köyhyydessä ja häpeässä ongelmavanhempiensa kanssa, vailla fyysistä saati henkistä huolenpitoa. Rikkaassa Suomessa on kuiten-

19 86 Vastatulia kin yhä enemmän heitteille jätettyjä lapsia, joiden niin sanotut normaalit vanhemmat kuvittelevat, että vanhemmuus ja kasvattaminen, välttämätön yhdessä oleminen, voidaan korvata lapselle rahalla, kalliilla harrastuksilla ja kaikella muulla, mitä lapsi tai nuori älyää pyytää. Tärkeimmäksi lapsen elämässä voi tulla oma keho, kasvot, merkkivaatteet ja merkkituotteet. Käsitys oikeasta ja väärästä, puhumattakaan ihmisten vastuusta toisiaan kohtaan, saattaa hämärtyä tai jopa hävitä kokonaan. Pitäisikö nuorten rikollisten vanhemmat tuomita yhdessä lastensa kanssa vankilaan, koska ovat epäonnistuneet kasvattajan tehtävässään? On pikemminkin kysyttävä, miksi he eivät huolehtineet lapsistaan. Miksi he olivat niin vähän kotona tai miksi he murskasivat lastensa turvallisuudentunteen vaatimalla heiltä enemmän kuin mihin nämä pystyivät? Selitykset ovat varmasti moninaiset, mutta yksi asia on varma: ajan henki, yhteiskunnan ilmapiiri tulosvastuineen ja ylitöineen, kaikkien kilpailu kaikkia vastaan, pätkätyöläisen kilpailu pätkätöistä, korkeakoulutettujen kilpailu kannustelisistä ja maineesta luo yhteiskunnallista sairautta, jonka hinnan maksavat lapset, tulevat sukupolvet. Aineelliset ja henkiset tappiot tulevat olemaan suunnattomat. En ollut heidän aikansa arvoinen, totesi tappajapoika. Mitä vanhemmat voivat tehdä, kun työnantaja määrää äidin ja isän matkoille tai ylitöihin? Ehkä toinen vanhemmista voisi luopua työstään ja omistautua lapsille, perhe voisi ruve-

20 Katso ihmislasta 87 ta uusköyhäksi. Se voisi olla lasten kannalta parasta, mutta vanhemmille vaihtoehto ei ole helppo. Työnantajien vastuista lapsiperheitä kohtaan pitäisi käydä perusteellinen julkinen keskustelu. Se olisi työnantajienkin etu. Aihe on paljon tärkeämpi kuin keskustelu siitä, pitäisikö lapsirikolliset teljetä vankilaan. Suomalaisissa kouluissa on tapahtunut toistaiseksi vain muutamia traagisia väkivallantekoja. Koulukiusaamista on valitettavasti aina esiintynyt, mutta ulkoisesti suomalainen koulu on yleensä turvallinen. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Jatkuvasti häiritsevä oppilas ei kuulu luokkaan: hän tarvitsee apua ja hänen pitäisi olla oikeutettu sitä saamaan. Käyttäytymishäiriöt ovat eriasteisia ja erilaisia. Näkyvintä on väkivaltainen käyttäytyminen, mutta usein vaarallisinta on oppilaan kääntyminen sisäänpäin, eristäytyminen omaan maailmaansa. Ehdottomasti tärkein turvallisuuden muoto on oppilaiden sisäinen turvallisuus, hyvä ja rauhallinen olo. Vaikka koulut täytettäisiin televisiokameroin, metallinpaljastimin ja vartijoin, mikään ei paljasta oppilaan sisäistä maailmaa, joka kulkee hänen mukanaan kaikkialla. Tuolta näkymättömästä maailmasta, sen odottamattomasta pimeydestä ja tuskasta syntyvät epätoivoiset teot. Kouluissamme on paljon oppilaita, jotka tuntevat jatkuvasti olonsa turvattomaksi, koska he tuntevat itsensä tyhmiksi, tietyissä aineissa lahjattomiksi, rumiksi, opettajan tai oppilastovereiden syrjimiksi, jopa vihaamiksi. Ovatko nuo tuntemukset objektiivisesti oikeita, on toisarvoista. Kärsivälle oppilaalle ne ovat kuitenkin tosia. Tärkeintä on se, että tuntemukset aiheuttavat turvattomuutta, kouluviihtymättömyyttä ja yhdessä muiden tekijöiden kanssa joskus koko oman ihmisarvon kieltämistä, elämän merkityksen katoamista. Mediassa ja mainoksissa julistetaan, miten tärkeää jokaisen on täyttää sekä ulkonäköön että suorituskykyyn liittyvät normit. Uuden missin olematon kaksoisleuka nostettiin hil- Sisäinen turvallisuus tärkeintä

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

KIUSAAMINEN VANHEMMAT EIVÄT TIETOISIA KIUSAAMISESTA

KIUSAAMINEN VANHEMMAT EIVÄT TIETOISIA KIUSAAMISESTA KIUSAAMINEN VANHEMMAT EIVÄT TIETOISIA KIUSAAMISESTA Vain joka kolmas vanhempi on kyselyjen mukaan tietoinen kiusaamisesta, jossa heidän lapsensa on osallisena, kerrotaan keskiviikkona julkistetussa Opetusministeriön

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan Harjoite 5: TARINAN MUODOSTAMINEN Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan Tavoiteltavat osa-alueet: Kognitiivinen taso: P: Aikajärjestys, IR: Sarjan

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015 Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella Kuka 2 Veikko Huovinen 3 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Tietotyöllä on puolensa 4 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok,

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015 Esikoulu- / kysely 2015 Tutkimuksen tuloksia käytetään parantamaan esikoulujen ja päiväperhekotien laatua Göteborgissa. Vastaa kysymyksiin omien, vanhempana tai huoltajana saamiesi kokemusten pohjalta.

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio REIPPAAN TYTöN URAPOLKU Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio Olipa kerran reipas tyttö, joka oli niin reipas ettei hänestä tarvinnut huolta kantaa. Hän piti puolensa, ilmaisi asiansa, lunasti lupauksensa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus, suuri Opettaja

Nettiraamattu lapsille. Jeesus, suuri Opettaja Nettiraamattu lapsille Jeesus, suuri Opettaja Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Jeesus, suuri Opettaja

Jeesus, suuri Opettaja Nettiraamattu lapsille Jeesus, suuri Opettaja Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, mittausjakso 2:2009

Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, mittausjakso 2:2009 Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, mittausjakso 2:9 Sisällysluettelo Sivu Tulosten yhteenveto 1 Kohde 1: linjat 6, 61, 9, 9 2 Kohde 2: linja 8 3 Kohde 3: linjat 8, 88, 99 4 Kohde 4: linja 13

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot