Kansakuntaa rakentamassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansakuntaa rakentamassa"

Transkriptio

1 Kansakuntaa rakentamassa Autonomian juhlaa Aikamatkoja, kuvia ja kohtaamisia

2 p Eurooppa vuonna Vanhin tunnettu suomeksi painettu kartta koko Euroopasta. Julkaistu Turun Wiikko-Sanomien liitteenä Nimistö on vielä vakiintumatonta. Kuva: Kansalliskirjasto. Kansakuntaa rakentamassa Autonomian juhlaa Aikamatkoja, kuvia ja kohtaamisia Julkaisija Opetushallitus 2009 Toimittaja Marja-Liisa Visanti Toimituskunta Kristina Kaihari-Salminen, Marja-Liisa Visanti Kiitoksin: Mikko Hartikainen, Heljä Järnefelt, Eija Kauppinen, Pirjo Sinko, Pirjo Nylund Ulkoasu ja taitto Katja Särkkä Painotyö Edita Prima Oy Toimitus Opetushallitus, PL 380, Helsinki, ISBN (nid.) ISBN (pdf) Verkkosivu

3 Kansakuntaa rakentamassa Autonomian juhlaa Aikamatkoja, kuvia ja kohtaamisia

4 ansakuntaa kentamassa p Senaatintorin uutta uljasta empirekeskustaa: Helsingin tuomiokirkko ja Helsingin yliopiston kirjasto. Litografia F. Liewendalin Näkymiä Helsingistä ja sen ympäristöstä -sarjasta Kuva: Kansalliskirjasto.

5 Merkkivuosi 1809 Opetuksen teemajulkaisu Kansakuntaa rakentamassa Autonomian juhlaa Aikamatkoja, kuvia ja kohtaamisia Esipuhe Lukijalle 6 7 Murrosvaiheen valtiollinen ja yhteiskunnallinen kehitys Matti Klinge Gustav Björkstrand Gustav Björkstrand Suomi Sattumaa vai suunnitelmaa? Vilken sida skall man välja Moraliska problem och individuella val Kenen joukoissa seisot Moraaliset ongelmat ja yksilön valinnat Sodan muistoja, sankareita ja aikalaiskokemuksia Kirsi Vainio-Korhonen Leena Kirstinä Aikalaisten arkikokemuksia Kaksi Andersia ja Suomen sota Maa, nainen ja rakkaus Vänrikki Stålin tarinoiden naiset Säätyjen sopeutumista - Autonomian arkea ja juhlaa Heikki Ylikangas Matti Klinge Ulla Tillander-Godenhjelm Miten Suomen sota muutti kansan elämää Suomessa Tanssiaisia ja aikakauden uudenlaista diplomatiaa Venäjän keisarillinen palkitsemisjärjestelmä Sivistyksen ja kulttuurin voimalla kohti kansallista heräämistä Rainer Knapas Kari Laitinen Kuvataiteen ja runon voimalla Kansallisia kuvia ja sisäisiä sielunmaisemia Musiikin voimalla Maamme laulusta Porilaisten marssiin 70 80

6 Esipuhe Vuodet 1808 ja 1809 ovat Suomen kansakunnan rakentumisen merkkivuosia. Tällöin käytiin Suomen sota, Porvoon valtiopäivät kokoontuivat, solmittiin Haminan rauha ja perustettiin oma keskushallinto. On kulunut 200 vuotta autonomisen Suomen synnystä. Suomen sotaa ja siihen liittyviä tapahtumia muistellaan maassamme varsin mittavan ohjelman puitteissa. Mukana ovat myös entiset emämaat Ruotsi ja Venäjä. Opetushallitus on mukana Merkkivuoden 1809 kulttuuritoimijana ja pedagogisten aineistojen tuottajana. Opetushallitus kannustaa kouluja ja oppilaitoksia huomioimaan merkkivuosien teemat mahdollisimman monen oppiaineen opetuksessa sekä koulun erilaisissa tapahtumissa, projekteissa ja teemapäivissä. Historian ja yhteiskuntaopin lisäksi merkkivuosi liittyy äidinkielen ja kirjallisuuden, musiikin, kuvataiteen, käsityön, kotitalouden, liikunnan ja ruotsin kielen opetukseen sekä opetussuunnitelman aihekokonaisuuteen kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys. Aktiviteetteja voidaan toteuttaa yhdessä paikallisten kulttuurilaitosten, ystävyyskoulujen tai muiden toimijoiden kanssa. Opetushallitus on tuottanut pedagogista virikeaineistoa opetuksen tueksi. Tämä merkkivuoden teemajulkaisu jaetaan maamme kaikkiin peruskouluihin ja lukioihin. Julkaisun artikkeleita ja aineistoa voidaan hyödyntää opetuksessa myös merkkivuoden jälkeen. Ne julkaistaan Opetushallituksen merkkivuoden sivuilla hankkeita/1809 yhdessä muiden virikeaineistojen kanssa. Teemajulkaisun tavoitteena on avata ja elävöittää Suomen autonomian alun historiallista murrosvaihetta ja kehityskulkua kohti kansallistunteen heräämistä, kansallista identiteettiä ja itsenäistä kansakuntaa. Kirjoittajat ovat alan parhaita asiantuntijoita. Artikkelit kertovat vuosien 1808 ja 1809 historiallisista tapahtumista ja niiden taustoista sekä autonomian alun kulttuurista ja ihmisten elämästä. Julkaisun tarkoituksena on syventää nuorten historiallista, kulttuurista, kuvallista ja symbolista lukutaitoa omakohtaisen pohdinnan ja elämyksellisyyden kautta. Myös kirjallisten lähteiden ja linkkien käyttöä pyritään edistämään. Opetushallituksen sivujen lisäksi keskeisenä tietolähteenä ovat valtioneuvoston merkkivuoden valtakunnalliset sivut Kansakuntaa rakentamaan Mielenkiinto oman maamme menneisyyteen, historiallisiin tapahtumiin ja kansakuntamme rakentumiseen voi syntyä etsimisen, löytämisen ja oman oivalluksen kautta. Toivotan merkkivuodelle parhainta menestystä. Timo Lankinen pääjohtaja Opetushallitus 6

7 Lukijalle Teemajulkaisun artikkeleiden loppuun on liitetty eri kouluasteille suunnattuja täydentäviä tehtäviä sekä polkuja lisätiedon äärelle. Tarkoituksena on innostaa ottamaan selvää ja analysoimaan esiin nousevia mielenkiintoisia asioita. Opetushallituksen merkkivuoden sivuilla julkaistaan kokoava lähdeluettelo, jossa on myös päivänavauksia, draamatekstejä, kilpailuja ja taustamateriaa- lia opetuksen tueksi. Merkkivuosi 1809 mahdollistaa aikamatkat, kuvat ja kohtaamiset autonomian aikaan. Erinomaisen avauksen merkkivuoden kuvallisen ja sanallisen tiedon maailmaan saa verkon monien virtuaalinäyttelyiden kautta: Museovirasto, Suomen sota virtuaalinäyttely: Suomen Kansallismuseo, 1809 Ero ja uusi alku -näyttely: _vaihtuvat _nayttelyt_1809 Kansallisarkisto, asiakirjoja : Suomen sota : Suomen sodan reiteillä saaristossa: Hakusanoja: Suomen sota , Autonomian aika, Suomen suuriruhtinaskunta, Porvoon valtiopäivät, Haminan rauha, Ero ja uusi alku p Kansakuntaa rakentamaan -kuvanauha kiteyttää merkkivuoden tapahtumahistorian: sodankäynnin jälkeen alkoi kansakunnan jälleenrakennus ja seuraavan sukupolven sivistystyö. Kehityskaari kuvataan neljän maalauksen kautta: vas. Albert Edelfeltin Porilaisten marssi 1892, Robert Wilhelm Ekmanin Porvoon valtiopäivien avajaiset 1858, Pekka Halosen Tukinuittajat 1925 ja Magnus Enckellin Kansakoulu Ota selvää oheisista maalauksista, niiden tekijöistä ja sisällöistä autonomian ajan ja kulttuurin kuvaajina. Kartta muistuttaa tapahtumien yhteydestä Eurooppaan.

8 Murrosvaiheen valtiollinen ja yhteiskunnallinen kehitys u Karjalan jääkäreiden juhlaunivormu (ennen 1806). Takki, liivit, polvihousut, vyö, miekkavyö, hattu ja töyhtö. Univormu kuulunut majuri Erik Johan von Fieandtille ( ). Suomen kansallismuseo. Kuva Museovirasto/Jan Lindroth.

9 Murrosvaiheen valtiollinen ja yhteiskunnallinen kehitys

10 p Suomi Sattumaa vai suunnitelmaa? Matti Klinge Professori Suomen historian tärkein käännekohta on erillisen Suomen muodostaminen ja perustaminen vuosina Sitä ennen oli kyllä olemassa käsite Suomi, mutta tämä Suomi oli hallinnollisesti, taloudellisesti, kirkollisesti ja sivistyksellisesti osa silloisen Ruotsin monikansallista kuningaskuntaa. Vuodesta 1809 alkoi ensin hallinnollisen, sitten taloudellisen ja sivistyksellisen, vähitellen kansallisesti tiedostavan Suomen muodostuminen ensin valtiona ja sitten kansakuntana. Tämän murroskohdan aiheuttaja oli yleiseurooppalainen sotatilanne, Napoleonin ajan maailmansota. Ilman sitä ei tuolloin olisi ollut syytä erillisen Suomen muodostamiseen. Jos kysymme tapahtuneen vastaisesti, minkälaiseksi Suomen historia olisi muodostunut ilman vuosien sotaa ja keisari Aleksanteri I:n ratkaisuja valloittamansa maan Murrosvaiheen valtiollinen ja yhteiskunnallinen kehitys 10

11 t Keisarit Aleksanteri I ja Napoleon kohtasivat Tilsitissä kesä heinäkuussa 1807 Niemen-joen lautalla ja sopivat Euroopan maiden tulevista kohtaloista samalla myös Suomen. Adolphe Roehnin maalaus. q Johan Ludvig Runebergin Suomen sotaa kuvaava isänmaallinen sankarirunoelma Vänrikki Stålin Tarinat (1848 ja 1860) herätti suurta innostusta maassamme heti ensimmäisen kokoelman ilmestymisen jälkeen Runebergin runot nostivat hänet kansallisrunoilijan asemaan. Tarinoiden kansikuva vuoden 1883 painoksesta, jossa oli ruotsalaisen taidemaalari Johan August Malmströmin piirroskuvitus. Kuva: Kansalliskirjasto. p Keisari (tsaari) ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I ( ) ratsailla. Franz Krügerin hovimuotokuva. muodostamiseksi valtioksi, voidaan esittää kaksi mahdollisuutta. Suomi olisi jäänyt osaksi Ruotsia, jolloin Tukholman kulttuurin ja ruotsin kielen asema olisi edelleen vahvistunut, Suomen pääkaupunkia ja erillistä kulttuuria ei olisi syntynyt ja olisimme tyytyväisiä ruotsalaisia, enimmäkseen ruotsia puhuvia, eräitä syrjäseutuja lukuun ottamatta. Toinen mahdollisuus on se, että Venäjä olisi myöhemmin valloittanut Suomen ja liittänyt sen tiiviisti itseensä. Tällöin ei olisi muodostanut erillistä Suomen suuriruhtinaskuntaa. Suomesta olisi tullut Pietarin talous- ja kulttuuripiirin kiinteä osa; vähitellen myös Pietarin kielten, venäjän, saksan ja ranskan käyttö olisi lisääntynyt. Samalla tavalla kävi vuosina , kun suuriruhtinaskunta itsenäistyi Suomen tasavallaksi. Sellaista kehitystä ei olisi voinut olla ilman maailmansotaa ja Venäjän vallankumousta. Suomen historian suuret murrokset ovat yleiseurooppalaisen suuren historian seurauksia: suomalaiset 11

12 eivät aikaansaaneet sen enempää Ranskan vallankumousta tai Napoleonin ajan sotia tai vuosien maailmansotaa tai Venäjän vuoden 1917 vallankumouksia eivätkä osallistuneet niihin. Silti molemmissa vaiheissa käytiin myös Suomessa sotaa. Suomen valmius valtioksi p Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf ( ) pakotettiin luopumaan kruunustaan Porvoon valtiopäivien aikaan. Per Krafft nuoremman muotokuvamaalaus vuodelta Kun Suomi itsenäistyi, sen voi sanoa olleen melkein kaikissa suhteissa jo valmis. Sillä oli oma hallitus ja eduskunta, omat lait, oma raha, oma kirkko ja koululaitos, ja ennen muuta oma sivistysja talouselämä sekä pitkälti valistunut kansa. Entä oliko Suomi valmis vuonna 1809 ryhtymään omaksi valtioksi ja kasvamaan vähitellen kansakunnaksi? Venäjän keisari Aleksanteri I joutui armeijoidensa suurten tappioiden jälkeen suostumaan rauhaan Euroopan suuren valloittajan Ranskan keisari Napoleonin kanssa, jonka joukot jo olivat Itämeren rannikolla. Tilsitin sopimus edellytti, että Venäjä pakottaisi Ruotsin siirtymään englantilaisesta liittokunnasta Ranskan-Venäjän puolelle ja liittymään Englannin vastaiseen kauppasaartoon. Ruotsin kuningas ei voinut hyväksyä tätä, koska Ruotsin kauppa oli ratkaisevasti sidoksissa Englannin markkinoihin ja brittien laivasto, joka juuri oli pommittanut pahoin Kööpenhaminan, oli valmiina hyökkäämään, jos Ruotsi vaihtaisi puolta. Keisari Aleksanterin alkuperäisenä tavoitteena ei ollut Suomen pysyvä liittäminen Venäjään eikä Ruotsin täydellinen tuho. Keisari Aleksanterin mieli muuttui kuitenkin, kun venäläiset joukot eivät Suomeen hyökättyään, helmikuussa 1808, kohdanneet juuri mitään vastarintaa koko Etelä-Suomessa, vaan saattoivat marssia (ja hiihtääkin) Turkuun ja Ahvenanmaalle saakka vaikeuksitta. Venäjää kiinnostivat Suomenlahden rannikon linnoitukset, etenkin Viapori (Suomenlinna), koska sitä lähtöasemana käyttävä suuri laivasto saattoi pahasti uhata Pietarin suurta pääkaupunkia. Tätä Ruotsi oli laivastotaisteluistaan kuuluisassa sodassa viimeksi yrittänyt. Miksi Suomi, Suomen pääosa antautui niin helposti? Tämä on koko vaiheen tärkein asia eikä se, että pohjoiseen vetäytynyt Ruotsin(Suomen) armeija sittemmin teki miesmäärältään ja tappioiltaan pieniä vastahyökkäyksiä, jotka eivät johtaneet väliaikaisiinkaan valtauksiin suunnilleen Kuopion-Vaasan linjan eteläpuolella. Myös Ruotsin puolelta tulleiden laivastojen maihinnousuyritykset, kuningas Kustaa IV Aadolfin ollessa itsekin osittain mukana, epäonnistuivat kokonaan. Sankaritarina suomalaisten vastarinnasta ja ennen muuta suomalaisten sotilaiden velvollisuudentunnosta ja urhoollisuudesta syntyi vasta vuosikymmeniä myöhemmin Runebergin Vänrikki Stålin Tarinoiden merkeissä. Oman ajan silmissä Suomen sota oli vähäpätöinen sivuilmiö, varsinkin kun sitä verrattiin Venäjällä ja Manner-Euroopassa käytyjen taisteluiden mies- ja hevosmääriin ja tykistöön. Niissä oli kysymys kymmenistä, jopa sadoista tuhansista miehistä ja hevosista, kun Suomen sodassa taisteluihin osallistui enimmältäänkin kummallakin puolella alle tuhat miestä, ja ratsuväkeä ja tykistöä oli vain nimeksi. Ehkä varsinaista sotaväkeä merkittävämpää oli suomalaisten sissijoukkojen toiminta venäläisten kuormastojen kaappaamiseksi ja huoltoyhteyksien katkaisemiseksi. Murrosvaiheen valtiollinen ja yhteiskunnallinen kehitys 12

13 Sissijoukot koostuivat suurelta osin niistä noin 6000:sta miehestä, jotka venäläiset päästivät vapaiksi saatuaan haltuunsa Viaporin suurlinnoituksen Helsingin edustalla. Viapori antautui huhtikuun alussa tehdyn sopimuksen mukaan toukokuun alussa - ja ennen kuin Venäjän pelkäämä Englannin laivaston uhka pääsi vaikuttamaan (Englannin laivasto tulikin Suomenlahdelle vasta seuraavana kesänä, ja kävi taisteluja venäläisten kanssa.) Venäjä oli kaksi kertaa 1700-luvulla valloittanut Suomen. Molemmilla kerroilla se oli luovuttanut Aadolf ei lainkaan nauttinut johtavan kansanosan ja varsinkaan armeijan ja laivaston päälliköiden luottamusta. Koko sodanjohdon piirissä vallitsi defaitistinen, tappioon jo alun perin alistunut mieliala. Edellisenä syksynä Ruotsi oli joutunut luovuttamaan pitkään omistamansa Länsi-Pommerin Napoleonin joukoille. Stralsundin voimakas linnoituskaupunki oli antautunut, joukot olivat vetäytyneet Rügenin saarelle ja sieltä Ruotsin puolelle. Kuningas oli mukana. Hän myös vuonna 1808 oikeastaan ainoana pyrki aktiiviseen sodankäyntiin Suomen puolella, mutta turhaan. Venäläisten joukkojen sotilaskuri oli esimerp Helsingin yliopiston empire-tyylinen päärakennus valmistui 1832 arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnitelmien mukaan Helsingin Senaatintorille vastapäätä Senaatintaloa. Keisari Nikolai I antoi yliopistolle veljensä Aleksanteri I:n muistoksi nimen Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto Suomessa. Litografia F. Liewendalin Näkymiä Helsingistä ja sen ympäristöstä -sarjasta Kuva: Kansalliskirjasto. Suomen takaisin, tosin itärajalta pienentyneenä ja sitä vastaan, että Ruotsi sitoutui liittolaisuuteen tai ystävyyspolitiikkaan. Ruotsissa eli kuitenkin revanssihenki, joka johti Ranskan tukemiin suuriin linnoitustöihin Suomenlahden rannalla kuten Viaporissa 1748 alkaen. Niiden tarkoituksena oli olla merkittäviä laivastotukikohtia itään hyökätessä. Tämä oli osa Ranskan kokonaispolitiikkaa, sen liittokuntaan kuului Ruotsin kanssa Turkki. Yhdessä Turkin kanssa, kuten ennenkin, Ruotsi oli hyökännyt Myös nyt 1807 alkaen Turkki oli keskeinen valtio, jonka jakamista Venäjä ja Ranska suunnittelivat, mutta myös Itävalta ja Englanti olivat hyvin kiinnostuneita. Siksikään Aleksanteri I ei halunnut sijoittaa Suomeen hyvin suuria sotavoimia niitä tarvittaisiin muualla. Sodan ratkeaminen ja Porvoon maapäivät Suomenlahden pohjoisrannan linnoitukset olivat Venäjän kannalta sodan tärkein päämäärä. Tämä tavoite saavutettiin pian, jolloin Pietarissa katsottiin sodan silloin jo ratkenneen. Linnoitusten ja Suomen pääosan antautuminen taistelutta johtui useista seikoista. Niistä tärkein oli se suomenja ruotsinkielisissä kuulutuksissa kansallekin esitetty peruste, että mahtavimmat valtiot Venäjä ja Ranska olivat yhdessä päättäneet asiasta. Venäläiset muistuttivat kansalle myös siitä, että heitä oli 40 miljoonaa kun ruotsalaisia (sisältäen suomalaiset) oli kolme miljoonaa. Ruotsin valtio ja armeija olivat hyvin heikossa tilassa, eikä nuori, lähes itsevaltainen kuningas Kustaa IV 13

14 p u Keisari Aleksanteri I Porvoon valtiopäivien avajaisissa Porvoon tuomiokirkossa maaliskuussa 1809 säätyjen uskollisuudenvalan ja hallitsijanvakuutuksen antamisen jälkeen. Kaksi tulkintaa samasta aiheesta: vasemmalla ruotsalaisen Emanuel Thelningin maalaus vuodelta 1812 ja oikealla suomalaisen Robert Wilhelm Ekmanin maalaus vuodelta Edellinen on Porvoon tuomiokapitulin tiloissa ja jälkimmäinen Valtioneuvoston linnassa. Ota selvää maalauksista ja niiden tekijöistä sekä kuvan tapahtumista ja historiallisista asiatiedoista oheisen artikkelin lähteiden avulla. Vertaa tulkintoja keskenään. Kuvat: Thelning: Wikipedia, Ekman: Seppo Sarkkinen. killistä, ja monet paikalliset asukkaat hyötyivät venäläisten tilauksista; sota tuo aina mukanaan myös rahaa. Nopeasti syntyi kanssakäymistä. Venäläiseen taktiikkaan kuului ylempien yhteiskuntakerrosten suosion voittaminen tanssiaisilla ja palkitsemisella. Hyvin tärkeää oli papiston asettuminen molempien piispojen johdolla alistumisen kannalle vastarintaa vastaan. Papistolle, sen johtavalle osalle oli selvää, että heti aluksi luvattu luterilaisen uskontunnustuksen säilyttäminen ja muun yhteiskuntajärjestyksen pitäminen ennallaan edellytti rauhanomaista ratkaisua. Talonpoikaissäätyä ja muita ilahdutti heti julistettu verojen alentaminen. Varsin pian kävi ilmi, että keisari halusi kuulla suomalaisten mielipiteitä asioiden järjestämisestä. Tämä johti lopulta maa(eli valtio)päivien (ruotsiksi Landtdag) koollekutsumiseen Porvooseen. Juuri samalla kun maapäivät avattiin maaliskuun lopussa 1809, saatiin tieto siitä, että keskeiset sotapäälliköt, muun muassa suomalainen Adlercreutz, olivat vanginneet kuninkaan Tukholmassa. Hänet pakotettiin luopumaan kruunusta, jolloin Tukholmassa unohdettiin Suomen asiat nopeasti ryhdyttäessä valitsemaan uutta kuningasta ja säätämään uutta valtiomuotoa. Samaan aikaan kun Porvoossa merkittävillä symbolisilla juhlallisuuksilla ja toimilla julistettiin ja ikään kuin perustettiin Suomen valtio, jouduttiin Ruotsissa perustamaan uudenlainen Ruotsi, nyt siis ilman Pommeria ja Suomea. Se Suomi, joka 1809 perustettiin Porvoon juhlallisuuksilla, joka vasta Haminassa syyskuus- Murrosvaiheen valtiollinen ja yhteiskunnallinen kehitys 14

15 sa 1809 solmitun rauhan perusteella lopullisesti siirtyi Venäjän omistukseen ja johon 1812 liitettiin aikaisemmin jo Venäjään kuulunut Viipurin lääni, oli vasta valtion alkio. Se sai ensimmäiseksi vanhojen Ruotsin ajan lakien ja säätyerioikeuksien varaan rakennetun hallinnollisen rakenteen, ennen kaikkea kotimaisen hallituksen. Se sai sitten nimekseen Keisarillinen Suomen Senaatti. Mutta sen ohella Suomella oli hallitsijan luona Pietarissa toinenkin hallitus, aluksi nimeltään Suomen Asiain Komitea, Keisarillinen Senaatti siirtyi 1819 uuteen komeaan rakennukseensa Helsinkiin Senaatintorin varrelle, Helsinkihän oli 1812 päätetty muodostaa suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi. Suomen vanha pääkaupunki oli luonnollisesti Tukholma. Vuosina Turku oli väliaikainen pääkaupunki, mutta valtakunnan pääkaupunki oli Pietari jossa Suomenkin hallitsija eli keisari hallitsi. Suomalaisen kulttuurin luojia Senaattia vastapäätä Helsingissä on yhtä suuri ja kaunis yliopiston päärakennus. Se osoittaa havainnollisesti, että uusi valtio tarvitsi hallinnolliselle rakenteelle sisällön, suomalaisen kulttuurin. Vanha, jo 1640 kuningatar Kristiinan aikana perustettu yliopisto tuli alun perin keisari Aleksanterin ja hänen veljensä ja seuraajansa keisari Nikolai I:n erityisen suosion kohteeksi. Yliopiston opettajavoimat ja määrärahat kaksinkertaistettiin

16 Yliopisto sai ensin Turkuun ja sitten muutettuaan 1828 Helsinkiin upeat rakennukset. Yliopisto sai erityisen kansallisen tehtävän. Sen piti kasvattaa maahan entistä korkeatasoisempi virkakunta, hallintovirkamiehet, tuomarit, papit, opettajat, lääkärit, myöhemmin vielä agronomit ja metsänhoitajat, ja sen piti kehittää korkeatasoinen tieteellinen ja myös taiteellinen kulttuuri. Nikolai I antoi yliopistolle veljensä muistoksi kunniakkaan nimen Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto Suomessa. Yliopiston piiristä nousivat sitten varsinkin 1830-luvulta alkaen Suomen kulttuurin keskeiset luojat ja yliopiston tukiorganisaatiot, ensimmäisinä 1831 Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja 1838 Suomen Tiedeseura. Runeberg, Lönnrot, Snellman, Fredrik Cygnæus ja Topelius olivat kaikki yliopistonopettajia, ensin mainittua lukuun ottamatta professoreita. Yliopistonopettaja oli myös Suomen uuden musiikkielämän luoja Pacius. Pacius oli yhtä laajakantoisella tavalla vaikuttaja kuin toinenkin Saksasta saapunut; Helsingin ja Suomen visuaalisen ja rakennustaiteellisen kulttuurin luoja Engel. Heidänkin ansiostaan Suomen suuriruhtinaskunta sitoutui yleiseurooppalaiseen kulttuuriin ja vältti liiallisen eristäytyneisyyden tai nurkkakuntaisuuden vaaran. Samalla tavalla vaikuttivat ne sadat suomalaiset upseerit, jotka koko Venäjän vallan ajan palvelivat keisarillisessa armeijassa eri puolilla valtavaa Venäjän keisarikuntaa. Varsinkin Suomeen palattuaan he edustivat suurvallan piirissä hankittua kokemuspääomaa. Yliopiston rinnalla onkin syytä muistaa Haminan kadettikoulu, jonka kautta suomalaisnuorukaiset saattoivat päästä suoraan Venäjän armeijan upseerinvirkoihin. Autonomian piirteitä Vuonna 1809 luotu Suomen suuriruhtinaskunta oli sisäisesti itsenäinen eli autonominen, ja sen aikaa on usein kutsuttu autonomian ajaksi. Tällöin on kuitenkin korostettava sitä, että autonomisuus tarkoitti vain sisäisiä asioita. Kaikessa ulko- ja sotilaspolitiikassa Suomi oli olennainen osa Venäjän keisarikuntaa, joka sen oli vallannutkin sotilaallisista syistä Pietarin turvallisuuden takia. Siksi Suomessa koko tämän kauden oli venäläisiä varuskuntia ja sotaväkeä. Sitä ei suinkaan tarvittu tyytyväisten suomalaisten rauhoittamiseen, vaan sen tehtävä oli suojata keisarikuntaa Itämeren kautta hyökkäämään pyrkiviä muita suurvaltoja vastaan. Venäjän uhaksi nähtiin 1809 Englannin laivasto sekä 1850-luvun Itämaisen eli Krimin sodan aikana Ranskan ja Englannin laivastot luvun lopulta alkaen rupesi Saksan merellinen varustautuminen uhkaamaan Venäjää ja vaikutti Suomenkin oloihin. Valtiollisessa katsannossa suuriruhtinaskunnan virallista asemaa keisarikunnassa ei koskaan ratkaistu millään muodollisella lailla tai asiakirjalla. Keisari hallitsi vanhojen ruotsalaisten melko itsevaltaisten hallitusmuotojen mukaan. Muodollisen määrittelyn puute ei estänyt Suomen suuriruhtinaskunnan syvällistä kehitystä ja vaurastumista, jonka pohjalta myös ulkonaisesti itsenäinen Suomi saattoi jatkaa. Murrosvaiheen valtiollinen ja yhteiskunnallinen kehitys 16

17 Tekstiin pohjautuvat kysymykset 1. Mistä perusasioista Suomen muodostuminen valtiona alkoi? 2. Mitä kieliä 1800-luvun alun Pietarissa puhuttiin? 3. Perustele väitettä, että Suomi oli jo melkein kaikissa suhteissa valmis sen itsenäistyessä vuonna Mainitse neljä syytä sille, että Svartholma, Viapori ja Suomen pääosa antautui taisteluitta venäläisille. 5. Mitä merkittävää tapahtui samanaikaisesti maaliskuun lopulla 1809 a) Porvoossa b) Tukholmassa? 6. Selvitä mitä tarkoittaa a) autonomia b) revanssi. Syventävät kysymykset Ota selvää ja analysoi 1. Luettele mitä kieliä käytettiin Porvoon valtiopäivillä ja mitkä säädyt olivat edustettuina. 2. Mitä merkittävää Suomessa tapahtui Euroopan hullun vuoden 1848 aikoihin? 3. Selvitä millainen merkitys yliopistolaitoksella on ollut suomalaisen sivistyksen kehtona 1800-luvulla. 4. Aseta Runeberg, Lönnrot, Snellman, Fredrik Cygnaeus, Topelius, Engel ja Pacius aikajanalle. Mikä merkitys heidän toimillaan on ollut kansakunnan rakentumisessa? 5. Ota selvää Helsingin Senaatintorin tärkeimmistä rakennuksista, niiden tyylistä ja suunnittelijoista.(ks. virtuaalinen historiakierros Helsingin keskustassa ja Senaatintorilla: 6. Millainen merkitys Haminan kadettikoululla on ollut autonomian ajan Suomessa? Keitä tunnettuja suomalaisia sieltä on valmistunut? 17

18 Lisätietoa Klinge, Matti, Keisarin Suomi. Helsinki Tommila, Päiviö, Suomen autonomian synty Helsinki Hårdstedt, Martin, Suomen sota Juva Ero ja uusi alku. 200 vuotta Suomen sodasta. Näyttelyluettelo. Värnamo (vrt. sivukartta) (pedagogista virikeaineistoa, linkkejä ym.) (Museoviraston Suomen sodan virtuaalinäyttely) (Suomen kansallismuseo, Ero ja uusi alku -näyttely) (Kansallisarkisto, historiallisia asiakirjoja) (yleisesitys Suomen sodasta) (Agricola-Suomen historiaverkko) (Hämeenlinnan kaupunginkirjasto) (Porvoon valtiopäivät 200 vuotta) (Haminan rauhan juhlavuosi 2009) (Merkkivuosi 1809 Oulussa) (henkilöhistoria) Murrosvaiheen valtiollinen ja yhteiskunnallinen kehitys 18

19 p Albert Edelfeltin piirroskuvitusta ( ) J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoihin. Kuva: Kansalliskirjasto. 19

20 Vilken sida skall man välja Moraliska problem och individuella val Gustav Björkstrand Biskop När de ryska trupperna gick över gränsen i februari 1808 innebar det en dubbel fara för den lutherska kyrkan. I folkminnet fanns många berättelser om de grymheter som hade utspelats under stora ofreden i vårt land bland den del av befolkningen som inte kunde fly från landet utan måste stanna kvar. Kyrkor brändes och rövades, folk avrättades, många måste avstå från all värdefull egendom. Under lilla ofreden var förhållandena lugnare, men också då hade man orsak att vara på sin vakt. Hur skulle det bli den här gången när den svenska hären till en början retirerade utan egentliga strider och lämnade landet i ryska truppers våld? F ör kyrkan innebar kriget också en annan fara. Enligt svensk lagstiftning hade kungen en stark ställning inom kyrkan. Det var han som utnämnde biskoparna och kyrkoherdarna i en del större församlingar. Han godkände de kyrkliga böckerna och han fastställde ändringar i den kyrkliga lagstiftningen. Kungen var därmed kung också över kyrkan. Den ryska kejsarens ställning var ännu starkare. Han var i det närmaste enväldig och kunde bestämma om frågor både i samhället och i kyrkan. Kejsaren företrädde den ortodoxa tron. Skulle han nu med tvång försöka införa den som statsreligion också i Finland? Hur skulle det i så fall gå med det lutherska församlingslivet, med våra kyrkor och t Jacob Tengström ( ), den centrala opinionsbildaren och den starka anhängaren av undfallenhetspolitiken i början av autonomin, biskop i Åbo och Finlands första ärkebiskop. Murrosvaiheen valtiollinen ja yhteiskunnallinen kehitys 20

21 deras egendom? För många blev frågan hur man skulle handla i den här situationen verkligt svår. Vi vet att Svartholms fästning föll i de ryska truppernas händer redan i slutet av mars. I början av maj var det Sveaborgs tur. Amiral Carl Olof Cronstedt beslöt att kapitulera utan större strider, vilket har väckt många frågor. Hur kunde han handla så? Vilka motiv hade han? En av dem som hade en ledande ställning och som har berättat varför han valde att tillmötesgå de ryska kraven, avlägga trohetsed och försöka påverka befolkningen att inte motsätta sig den ryska erövringen var biskopen i Åbo Jacob Tengström. Varför gjorde han detta val och hur motiverade han det? Tengström var hemma från Karleby och hade studerat i Åbo under bl.a. professor Henrik Gabriel Porthans ledning. Porthan hade betonat för sina studerande att Finlands situation hade förändrats drastiskt genom grundandet av St. Petersburg. Den nya snabbt växande ryska huvudstaden låg för nära den svenska gränsen för att vara i trygghet. En erövring av Finland skulle ge staden det skydd som den behövde. Vid sina besök i Sverige hade Tengström kunnat se det som Porthan betonat att Sverige var för svagt för att försvara Finland. Förr eller senare skulle landet falla i ryska händer. I sin morbror Anders Chydenius prästgård på Kyrkbacken i Karleby hade Tengström läst om de grymheter som de ryska trupperna gjort sig skyldiga till under Stora ofreden i sin andra morbrors Jacob Chydenius magistersavhandling. Han förstod att det gällde att handla snabbt om man ville undvika en ny katastrof. Genast efter det att kriget hade brutit ut tog han per brev kontakt med kejsaren Alexander I. Hans avsikt var att i så stor utsträckning som möjligt försöka trygga landets och kyrkans självbestämmanderätt i den nya situationen. Naturligtvis var han medveten om att han därmed bröt mot sin trohetsed till den svenska kungen. När de ryska trupperna tågade in i Åbo den 23 mars 1808 tog Tengström tillsammans med andra tjänstemän emot dem och försäkrade att de uppriktigt skulle försöka upprätthålla lugnet i landet och bidra till allt som kunde leda till det allmänna bästa. I maj avlade Tengström i spetsen för universitetet eden till den ryska kejsaren och mottog i samband med detta en rysk orden. Domkapitlet i Åbo uppmanade i sina cirkulärbrev prästerna att genom sin förkunnelse och sitt exempel förmå församlingsmedlemmarna att avstå från allt som kunde leda till olyckor, blodsutgjut Omgivningen kring Åbo domkyrka och vardagsliv på Stora Kyrkogatan i början av autonomin år 1814: ryska vaktsoldater, resande i hästkärra, stadsbor, gatuarbetare osv. Bildens kulturmiljö med kyrkan har förändrats lite jämfört med våra dagar. Tag reda på hur! Akvarell av arkitekt C.L. Engel. Bild: Nationalbiblioteket. 21

22 telse och förstörelse. Samtidigt pågick alltså kriget i landet, och utgången var inte helt given eftersom man från svensk sida såg fram emot en vändning i kriget under sommaren genom en motoffensiv och landsättning av nya trupper i södra Finland bakom ryssarnas linjer. Hur kunde Tengström och de övriga medlemmarna i domkapitlet handla så? Många inte minst bland bönderna reagerade starkt på Tengströms handlande och betraktade honom som en förrädare. Tengström har genast efter krigsslutet i ett brev till prosten Hambraeus i Sverige redogjort för motiven till att han gick in för denna linje. Han ansåg att krigets utgång var klar. Sverige skulle förlora Finland. Enskilda modiga handlingar kunde inte förändra den slutliga utgången. Det skulle bara leda till onödig blodsutgjutelse och försvåra möjligheterna till en god uppgörelse med den nya makten. Det gällde därför att skydda landet och kyrkan, prästerskapet och alla enskilda för krigets härjningar. Det var också viktigt att genom en tidig överenskommelse trygga landets religion, grundlagar och alla fri- och rättigheter som medborgarna hade. Så här skriver Tengström: I stormiga tider har den lugna och resonerande medborgaren alltid för ögonblicket det sämsta spelet; men gemenligen har eller får han slutligen rätt sedan passionerna och fanatismen hunnit rasa ut och upplösningen av tragedin äntligen visar att han beräknat rätt. Tengström fick såtillvida rätt att han kom att bli en central person i överläggningarna med den ryska överheten inte bara när det gällde kyrkan utan också i politiska frågor. Han deltog aktivt i förberedelserna för Borgå lantdag och företog i februari 1809 en resa till St. Petersburg. Han fungerade som prästeståndets talman under lantdagen och var ordförande i den kommitté som gjorde förslaget till hur Finlands högsta styrelse skulle ordnas. Kyrkans arbete kunde fortgå utan större svårigheter. Landets universitet Åbo Akademi fick betydande donationer, genom vilka universitetets verksamhet kunde effektiveras och breddas. Men å andra sidan blev Tengström föremål för en omfattande och skarp kritik. Hur kunde han i ett skede då kriget ännu inte var avgjort avge trohetsed till kejsaren och uppmana befolkningen att hålla sig lugn och att inte försvara sig? Tänk om man i Finland hade gjort så när vinterkriget utbröt år Besvikelsen var utbredd på många håll i landet och inte minst i Sverige. Tengström kände sig efter kriget till och med hotad till livet och vågade inte utföra de granskningar i församlingarna som kyrkolagen förutsatte utan valde att stanna i Åbo. Den skarpaste kritiken gällde dock Tengströms beslut att ta emot en rysk orden. Gustav Mauritz Armfelt, som senare blev en ledande gestalt, skriver om Tengström och landshövdingen von Troil som också blev dekorerad: Jag är mållös och låter pennan falla. Att de ej satt sig emot makten det var klokt och kunde vara nyttigt, men att de låtit dekorera sig, då de på 100:de sätt kunde eludera saken el. uppskjuta den, sådant är utan namn. Murrosvaiheen valtiollinen ja yhteiskunnallinen kehitys 22

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 614/2013 vp Kotkaniemi-museon kulttuurihistoriallisen perinnön turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Presidentti P.E. Svinhufvudin kotimuseon Kotkaniemen tulevaisuus on uhattuna: opetus-

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar.

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Kyselyyn osallistuneiden kuntien vastausprosentit, yhteensä 1900 vastausta. 54 % Keskiarvo/Medeltal 67 % Jakobstad (svenskspråkig

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2004 vp Uskonnollinen painostus Eduskunnan puhemiehelle Ajatus lähestyvästä poismenosta saa monet ikäihmiset aikaisempaa kiinnostuneemmiksi uskonasioista. Tämä saattaa ikäihmiset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 964/2010 vp Oppilaitosten työharjoittelujaksot Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulut järjestävät monimuotoopetusta, jossa yhdistellään eri opetuskeinoja joustavasti keskenään.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 34/2008 vp Ajoneuvoveron määräytyminen rekisteröitäessä huoltoauto henkilöautoksi Eduskunnan puhemiehelle Eräs pohjoiskarjalainen henkilö kirjoittaa aikovansa vaihtaa autonsa Itä-Suomen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 944/2006 vp Työeläkkeen menetyksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Uuden eläkelain voimaan tullessa mahdollistui työeläkkeelle pääsy 63 vuoden iässä ilman, että menettäisi ansaitun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 198/2008 vp Ensihoidon tietojärjestelmän laajennushanke Eduskunnan puhemiehelle Helsingin alueella on otettu valtioneuvoston periaatepäätöksen (siirtyminen sähköiseen potilaskertomukseen)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2010 vp Risteilyalusten jätevedet Eduskunnan puhemiehelle Itämerellä vierailee vuosittain 350 risteilyalusta, jotka poikkeavat yli 2 100 kertaa Itämeren satamissa. Näiden alusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 393/2010 vp Kansaneläkelaitoksen puhelinyhteyden ruuhkaisuuden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkelaitoksen asiakas yritti hoitaa puhelimitse asiaansa Kansaneläkelaitoksella,

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 792/2006 vp Viisipäiväinen vuosilomaviikko Eduskunnan puhemiehelle Vuosilomalaki on vanhentunut joiltakin osin. Laissa vanhaa perinnettä on se, että ansaittu vuosiloma-aika kuluu myös

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 55/2003 vp Biologian opetuksen ajanmukaistaminen peruskouluissa Eduskunnan puhemiehelle Kouluissa opetetaan kehitysoppia biologian tunneilla ainoana tieteenä vastauksena kysymykseen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Mitä tiedät Suomesta?

Mitä tiedät Suomesta? Sida 1 av 5 Suomen kieli

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Osuustoiminnan. Ansiomitalit ja -merkit

Osuustoiminnan. Ansiomitalit ja -merkit Osuustoiminnan Ansiomitalit ja -merkit 1 Osuustoiminnan Ansiomitalit ja -merkit Pellervo-Seura ry myöntää hakemuksesta ja poikkeustapauksissa omasta aloitteestaan ansiomitaleita ja -merkkejä. Niitä myönnetään

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot