Sisällys Rakennushistoriaa ja säilyttämisen tavoitteita
|
|
- Elsa Ahonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2
3 Sisällys Perustiedot... 4 Rakennuslupahistoria... 5 Selvityksestä... 6 Tiivistelmä... 7 Suunnittelu ja rakentaminen... 8 Tausta... 8 Ajatus rakennuksesta ja tontista... 8 Luonnosvaiheista Loka marraskuun 1961 luonnossarjat Kesän 1962 luonnokset Tammikuun 1963 luonnokset Työpiirustuksia kohti helmikuussa Emännän asunto siirtyy maaliskuussa Kokonaisuuden suunnittelua marraskuussa Visio ylioppilastalosta Ensimmäisen rakennusvaiheen pääpiirustukset Ensimmäisen rakennusvaiheen työpiirustukset ja toteutuneet tilat Rakenteista Kattoikkunat Ikkunat ja ikkunasäleiköt Ravintola Keilahalli Osakuntatilat ja muut sisustukset Rakennustyöt ja käyttöönotto Rakennustöiden aloitus Harjannostajaiset Valmistuminen ja käyttöönotto Lähiympäristöstä Jäteastiat...33 Opiskelijaravintolan ja Ilokiven väli...35 Muutoshistoriaa...35 Asunnosta toimistoksi...36 Ravintolan muutokset Peruskorjaus Luonnossuunnitelmat Pääpiirustukset ja korjauksen suunnitelmat...39 Sisustukset...41 Ravintolamuutokset 1980-luvulla...45 Peruskorjaus Myöhemmät luvanvaraiset muutokset...50 Lähiympäristön muutoksista...50 Laajennussuunnitelmista...52 Laajennussuunnitelma Laajennussuunnitelma Suunnittelutyö Olavi Noroselle...54 Arkkitehtuurikilpailu Rakennuksen arvoista...57 Säilyneisyydestä ja toimenpiteiden tarpeista...58 Jatkossa seurattavaksi esitettäviä kohtia...59 Eteläjulkisivun ikkunat...59 Aula ja pääporras...60 Ravintola Ilokivi...61 Kattoikkunat...61 Alkuperäiset ja varhaiset kalusteet...62 Lähteet...63 Selvityksen liitekaaviot ja seurantakortit...64 Valikoima piirustuksia...73 Ylioppilastalo Ilokivi Alvar Aalto -museo 2014 Rakennushistoriaa ja säilyttämisen tavoitteita 3
4 PERUSTIEDOT Kohde Jyväskylän ylioppilastalo Ilokivi Osoite Keskussairaalantie 2, Jyväskylä Kaupunginosa 5, kortteli 77, tontti 8 Suunnittelijat Arkkitehti Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto. Alvar Aalto ja Heikki Tarkka, avustajana Georg Schwalm-Theis Rakennesuunnittelija Insinööritoimisto P. Lunki, Jyväskylä Sähkö suunnittelu Insinööritoimisto Jyväskylän sähkösuunnittelu, T. Nousiainen LV-suunnittelija Jyväskylän Lämpösuunnittelu Ilmanvaihtosuunnittelu Insinööritoimisto J. Pakkanen, Jyväskylä Rakentajat Pääurakka Rakennustoimisto B. Lindberg Ilmastointityöt Suomen Puhallintehdas Oy Sähkötyöt Valo-Voima LVI-työt Huber Oy Maalaustyöt Maalausliike T. Kovanen Erikoispiirretyt valaisimet Artek oy / Valaistustyö Viljo Hirvonen Ky Kalustehankinnat SOK (osakuntien tiskit) Serlachius Oy (osakuntien keittokomerot) Rakennuttaja Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulu ylioppilaskunta Suunnitteluvuodet luonnosvaihe Rakennuslupa rakennuslupahistoria esitetty seuraavalla sivulla Rakennustyöt aloitus harjannostajaiset avajaiset keilahalli ravintola Suurimmat muutokset ja peruskorjaukset Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co. Sisätilojen uudelleenjärjestelyä, uusi terassi Sisustusarkkitehtitoimisto Hannu Asunta. Ravintolan muutoksia Arkkitehtuuri- ja sisustussuunnittelutoimisto Keijo Moilanen ky. Ravintolan muutoksia Arkkitehtitoimisto Olavi Noronen ky. Sisätilojen uudelleenjärjestely. Omistus Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Kaavatilanne Asemakaava valmisteluvaiheessa. Laajuustiedot Kerrosala Kerrosala k-m² * Kokonaisala m² * Kellarin pinta-ala m² * Tilavuus Kokonaistilavuus m³ * Suojelutilanne Rakennus on Valtioneuvoston päätöksellä osa Valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ( Rakennuksen suojelua on esitetty valmisteltavana olevassa asemakaavassa. Aiemmat selvitykset Useita opinnäytteitä Jyväskylän yliopistossa (ks. lähdeluettelo) Rakennetutkimus Controlteam Oy, * tarkennusmittaustiedot lokakuulta Jyväskylän rakennusvalvontavirasto. Ylioppilastalo Ilokivi Alvar Aalto -museo 2014 Rakennushistoriaa ja säilyttämisen tavoitteita 4
5 RAKENNUSLUPAHISTORIA Ilokiven rakennuksen lupahistoria Jyväskylän kaupungin rakennusvalvontaviraston arkistosta Tunnus Päätöspäivä Selostus Ylioppilastalo Ylioppilastalon peruskorjaus ja muutostyö Ylioppilastalon peruskorjaus ja muutostyö Ravintolasalin laajennus Ravintola Ilokiven muutoksia Ravintola Ilokiven muutoksia Ylioppilastalon peruskorjaus ja huonetilojen muutostyöt (aikaisempi lupa 73/94 raukeaa). Monitoimitilan (pohjakerros) käyttäminen kokoontumishuoneistona Ylioppilastalon 1. kerroksen (osa tiloista) ja 2. kerroksen käyttö yliopiston opetustiloina tilapäisesti viiden vuoden ajan saakka (aikaisempi tilapäislupa 114/94 raukeaa) Kabinettitilan laajennus varastoon pohjakerroksessa Ylioppilastalon* laajennus (tutkimus-, opetus- ja toimistotiloja), aloittamisoikeus Valaistut nimikyltit ja logot Tilapäisluvan 125/95 muuttaminen pysyväksi (ylioppilastalon 1. kerroksen osan ja 2. kerroksen tilapäinen käyttö yliopiston opetustiloina) Varastotilan muutoksia sekä paloluokan muutos * Vuonna 2002 myönnetty lupa on Opinkiven uudisrakennuksen rakennuslupa. Ylioppilastalo Ilokivi Alvar Aalto -museo 2014 Rakennushistoriaa ja säilyttämisen tavoitteita 5
6 SELVITYKSESTÄ Ylioppilastalo Ilokivi on vuosikymmenten aikana muuttunut varsinkin sisältä useaan otteeseen. Rakennuksen säilyneisyys on siten erittäin vähäinen jopa tilajärjestelyjen osalta. Tämän selvitystyön keskeisenä tavoitteena on tunnistaa alkuperäisen arkkitehtuurin ja säilyneiden kohtien merkitys, erityisesti suunnitteilla olevan peruskorjaushankkeen tavoitteiden asettelua varten. Ylioppilaskunnan toiminnan historiaa ja rakennukseen liittyvää kulttuurihistoriaa on kirjattu runsaasti muun muassa Marko Lambergin teoksessa Nuoruus ja toivo, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tätä historiaa ei ole tarkoituksenmukaista referoida laajasti tai kirjoittaa tässä yhteydessä laveasti uudestaan. Rakennuksesta on tunnistettu ja valittu seurattaviksi ja erikseen pohdittavaksi rakennusperinnön kannalta kiinnostavia kohtia. Ne ovat esimerkiksi tiloja ja tilasarjoja, näkymiä, julkisivujäsentelyjä ja rakennuksen yksityiskohtia sekä materiaaleja. Näiden sijainnit on esitetty liitekaavioissa pohjapiirustuksien avulla. Näistä seurattavista kohdista on laadittu erilliset seurantakortit, ja näiden korttien aineisto on tarpeen täydentää peruskorjauksen yhteydessä ja päätyttyä siten, että esimerkiksi arkkitehtisuunnittelija laatii kuvauksen tehdyistä luonnosvaiheista, valinnoista ja lopullisista toimenpiteistä erilliseksi raportiksi. Se toimii myös tulevaisuudessa tehtävissä korjauksissa keskeisenä lähtötietona. Opiskelija-asuntola Naatin taustalle muodostui Ilokiven rakentamisen mukana uusi tiiviihkö ulkotila, joka päättyy ylärinteessä opiskelijaravintola Lozzin keittiöön ja sen yllä olevaan teatteriin (AAM ar 43 1). Tämän selvitystyön keskeisinä lähteinä ovat olleet arkistot: Alvar Aalto -museo, Jyväskylän yliopistomuseo ja Jyväskylän rakennusvalvontaviraston arkisto. Tekijät Selvityksen on laatinut Alvar Aalto -säätiöllä arkkitehti, FM Jonas Malmberg apunaan rakennuskonservaattori Elina Riksman ja FM Mia Hipeli. Työtä on ohjannut Alvar Aalto - säätiön johtaja arkkitehti, TkL Tommi Lindh. Tilaaja Selvityksen tilaaja on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Ylioppilastalo Ilokivi Alvar Aalto -museo 2014 Rakennushistoriaa ja säilyttämisen tavoitteita 6
7 TIIVISTELMÄ Kasvatusopillisen korkeakoulun 1966 lähtien Jyväskylän yliopiston opiskelijamäärä kasvoi jatkuvasti. Ylioppilaskunnan toiminta kasvoi opiskelijamäärien mukana, ja osakuntalaitos muodostui. Samalla asuntopula yltyi ylioppilaiden joukossa. Ylioppilastalon suunnittelun alkuvaiheessa nimenomaan asuntolatoiminta oli keskeisesti esillä, mutta sen ratkaisua päästiin työstämään kunnolla vasta 1970-luvulla, kun Kortepohjan asuntolarakennukset tehtiin. Aallon suunnittelemasta ylioppilastalosta toteutui vuonna 1965 ainoastaan osakuntatoimintaan tarkoitettu siipiosa sekä pienehkö ravintola ja kellarissa sijainnut keilahalli. Varsinainen juhlahuoneisto sekä ylioppilaskunnan toimistot jäivät toteuttamatta. Tämä keskeneräisyys näkyy rakennuksen ikkunattoman päädyn erityisen vähäeleisessä ilmeessä, joka osaltaan vaikeuttaa rakennuksen tavoitellun luonteen ymmärtämistä. Osakuntatoiminta hiipui 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla, eivätkä Jyväskylän tapauksessa osakunnat omistaneet tilojaan. Siten tilat jäivät ylioppilaskunnalle, joka alkoi suhtautua niihin kehitettävänä kiinteistöomaisuutena. Ulkoarkkitehtuurin osalta rakennuksen säilyttäminen alkuperäistä vastaavana pidettiin tavoitteena, mutta sisätiloja muokattiin kulloistenkin tarpeiden mukaan. Seurauksena oli toistuvien peruskorjausten ja muutosten jatkumo. Viimeinen suuri peruskorjaus vuonna 1995 poisti käytännössä kaikki sisätilojen alkuperäiset piirteet. Ulkoarkkitehtuurinsa osalta rakennus on sen sijaan säilynyt varsin hyvin. Muutokset rajoittuvat lähinnä pieniin yksityiskohtiin ja ikkunajakoihin sekä vuonna 1979 rakennettuun ulkoterassiin. Rakennuksen ulkoarkkitehtuuri lähiympäristöineen kuuluu kokonaisuudessaan vaalittavien ominaisuuksien joukkoon, semminkin kun Ilokiven rakennuksella on suuri merkitys nimenomaan osana Aallon suunnittelemaa Jyväskylän yliopiston kampusta. Ilokiven rakennuksen muut keskeiset arvot liittyvät yliopiston ja sen opiskelijoiden toiminnan kulttuurihistoriaan sekä paikalliseen populaarikulttuuriin. Kampusalue vuonna 1995 ennen Opinkiven uudisrakennusta (AAM av 215 / Hannu Vallas). Opinkiven nimellä tunnettu vuonna 2003 valmistunut uudisrakennus ei varsinaisesti liity tilallisesti tai toiminnallisesti Ilokiven ylioppilastaloon. Ylioppilastalo Ilokivi Alvar Aalto -museo 2014 Rakennushistoriaa ja säilyttämisen tavoitteita 7
8 SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN TAUSTA ylioppilaskuntatoimintaan varatut tilat alkoivat jäädä riittämättömiksi. Siten ylioppilaskunnan hallitus päätti tammikuussa 1960 ryhtyä varainkeruuseen uutta asuntolarakennuksen varten. 4 Varainkeruulla oli oma vaiheikas historiansa, joka on kuvailtu laveasti esimerkiksi teoksessa Nuoruus ja Toivo. 5 Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun toiminta alkoi Se jatkoi vuonna 1863 perustetun seminaarin työtä. Jyväskylän seminaari antoi suomenkielistä koulutusta kansakoulunopettajille, järjesti jatkokoulutusta sekä harjoitti kasvatus- ja opetustyöhön liittyvää tutkimusta. 1 Ylioppilaskuntatoiminta oli elimellinen osa korkeakoulua. Oppilaskunta oli vuokrannut keväällä 1949 yhden miesinternaatin huoneen kansliakseen, mutta tila oli samaan aikaan myös asuntona. Alvar Aalto oli voittanut arkkitehtuurikilpailun korkeakoulun uudisrakennusten suunnittelusta Kilpailun perusteella rakennettiin 1950-luvulla kampuksen uudisrakennukset. Näihin valtion kustantamien uusien korkeakoulurakennusten hankkeeseen sisällytettiin myös ylioppilaskunnan tiloja, ja niissä sijaitsevan opiskelijaravintola Lozzin toiminnasta huolehti ylioppilaskunta. 2 Siten Lozzin ja opiskelija-asuntolarakennus Naatin toimintojen vuoksi Ilokiven naapurina sijaitsevalla ravintola- ja asuntolarakennuksella oli jo 1950-luvulla aivan erityinen merkityksensä opiskelijaelämän kannalta. Aalto valikoitui ylioppilaskunnan uudisrakennuksen suunnittelijaksi nimenomaan kampuksen uudisrakennusten suunnittelijana, eikä esimerkiksi arkkitehtuurikilpailua tässä yhteydessä järjestetty. Osakuntalaitos päätettiin laajentaa myös Jyväskylään ja helmikuussa 1960 perustettiin neljä osakuntaa: Keski-Suomen osakunta, Pohjanmaan osakunta, Itä-Suomen osakunta ja Lounais-Suomen osakunta. Osakuntien jäsenmäärät vaihtelivat alkuun runsaan kahdensadan ja runsaan kolmensadan välillä. 3 Ylioppilastalon toteutuneen osan keskeisin alkuperäinen toiminta liittyi osakuntiin, joille suunnitellut tilat olivat keilahallin ja pienen ravintolan ohella talon alkuperäiset käyttötarkoitukset. AJATUS RAKENNUKSESTA JA TONTISTA Opiskelija-asuntola Naatti ei riittänyt pitkään tyydyttämään opiskelijoiden majoitustilojen tarvetta luvun alussa opiskelijamäärä oli noussut jo yli tuhanteen. Samalla Varhaisin Aallon toimiston päivätty luonnos ylioppilastalolle sijoittui Vaasankadun tontille (AAM ). Tämä on ainoa, jossa asuntola esiintyy. Naatin ja Lozzin vierelle asuntoja ei enää suunniteltu. Varhaisin päivätty Aallon toimiston hahmotelma ylioppilastalolle on tammikuulta Tässä tontti sijaitsi Vaasankadun varrella ja hanke sisälsi kaksi rakennusta: asuntolan ja juhlasalin. Ylioppilaskunnan uudisrakennukseen ei Aallon suunnitelmissa enää kuulunut asuntolaa sen jälkeen, kun rakennuksen suunniteltu paikka siirtyi toteutuneelle paikalle. Siten asuntola jäi hankkeesta pois varsin pian. Aalto ja Tarkka pitivät kuitenkin valikoinutta paikkaa, ja varsinkin sen tontteja riittämättömänä, yhdistetylle ravintola- ja asuntolatoiminnalle. Heikki Tarkka kirjoitti ylioppilaskunnalle , jolloin hän ehdotti tontin hankkimista Mattilanniemeltä tai jopa Jyväsjärven toiselta puolelta. Samalla hän perusteli näkemystään ja esitti jatkosuunnitteluun myöhemmin päätyneen ratkaisun pelkästä klubitalosta: 1 Lukkarinen 1994, 9. 2 Lamberg 2004, Lamberg 2004, Putkonen1998, Lamberg 2004, Ylioppilastalo Ilokivi Alvar Aalto -museo 2014 Rakennushistoriaa ja säilyttämisen tavoitteita 8
9 Meille esitetty ohjelmaluonnos jakautuu Ylioppilaskunnan klubi- ja asuntotiloihin. Asuntotilojen osalta kyseinen ohjelma on varsin laaja. Klubitilat ovat luonteeltaan sellaisia, että ne vaativat sekä verraten hyviä liikeyrityksiä, ja verraten rauhoitettua vapaata ympäristöä. [--] Koko ohjelmaluonnoksen esittämän hankkeen rakentamiseksi on tonttien No 6 ja 7 pintaala liian pieni. Ei kyseisille tonteille, eikä Korkeakoulun nykyiselle alueelle voida ajatella rakennettavaksi tarkoitetun laista rakennusta enempää kuin kolmen kerroksen korkuiseksi. [--] Yhtenä mahdollisuutena on pidettävä sitä, että Ylioppilaskunta jakaisi suunnitelmansa asuntolasuunnitelmaksi ja klubirakennussuunnitelmaksi ja rakentaisi klubirakennuksen tonteille No 6 ja 7. 6 tällöin ylioppilastalon suunnittelu Aallon toimistossa käynnistyi kunnolla. Toimistossa säilyneiden tuntikirjanpitojen mukaan Heikki Tarkka ensimmäiset työtunnit kohteelle ovat lokakuulta Suunnittelun varhaiseen vaiheeseen liittyy myös ylioppilaskunnan pääsihteeri Osmo Rinta-Tassin päivätty kirje Aallolle. Siinä Rinta-Tassi viittaa Keski-Suomen museon vihkiäisissä Aallon kanssa käymäänsä keskusteluun ja pyyttää, että Aalto ottaisi vastaan ylioppilaskunnan edustajia huvilallaan juhannuspyhien aikana tai niitä seuraavina arkipäivinä. Tarkoituksena olisi esitellä Siljonkuja 2 4:ään rakennettavan ylioppilastalon tilaohjelmaa. 7 Vihkiäisjuhlaa oli vietetty Mahdollisesta tapaamisesta ei ole varmuutta, mutta eräs varhaisista rakennuksen luonnoksista on piirretty mainittujen tonttien virallisen karttaotteen päälle lyijykynällä. Karttaote on päivitätty Siten vaikuttaa mahdolliselta, että tonttikartalle laadittu luonnos rakennuksen sijoituksesta ja ulkohahmosta on piirretty tuossa tapaamisessa tai sen seurauksena Muuratsalossa. Aallon suunnitelma ei siis sisältänyt enää asuntolaa, mutta opiskelijat olivat keränneet varoja opiskelijoiden asuntopulan ratkaisemiseksi. Lambergin mukaan viimeistään vuoden 1961 kesän ja alkusyksyn aikana ylioppilaskunnan johdolle selvisi, ettei asuntolaa tässä yhdeydessä tule. Edustajistolle esitettiin syyskuussa 1961, että ylioppilastalo oli ensisijainen rakennushanke. Seuraavana tulisi asuntola ja sen jälkeen kirjasto. 10 Asuntolat toteutuivat Kortepohjaan Syyskuussa 1961 tonttikysymys alkoi ratketa aikaisemmin pohjustettujen kuvioiden mukaan. Tällöin ylioppilaskunnan edustajistolle esitettiin myös mahdollisuus hankkia Siljonkujalla sijainneet kaksi omakotitaloa tontteineen omistukseensa. 12 Viimeistään Varhainen päivätylle tonttikartalle tehty luonnos ylioppilastalosta, jossa hahmo on tunnistettavissa myöhempien kokonaissuunnitelmien mukaiseksi (AAM ). Tonttikysymys ratkesi lopullisesti vasta puolisentoista vuotta myöhemmin, kun kaupunki päätti lahjoittaa ylioppilaskunnan tarvitseman lisämaan entisen Siljonkadun toiselta puolelta. Lamberg arvelee ylioppilaskunnan Erkki Rutasen henkilökohtaisilla suhteilla olleen tähän suuri vaikutus Heikki Tarkan kirje ylioppilaskunnalle AAM kirjearkisto. 7 Osmo Rinta-Tassin kirje Aallolle AAM kirjearkisto. 8 Pohjamo 2013, AAM Lamberg 2004, Lamberg 2004, Lamberg 2004, Tuntitaulukoissa on runsaasti puutteita, joten sitä voi lukea varmuudella ainoastaan siten, että tiedämme Tarkan suunnitelleen kohdetta 80 tuntia lokakuussa Lamberg 2004, 228. Ylioppilastalo Ilokivi Alvar Aalto -museo 2014 Rakennushistoriaa ja säilyttämisen tavoitteita 9
10 Näkymä opiskelija-asuntola Naatin ikkunasta ennen Ilokiven rakentamista Siljon eli Sarkkion ja Järvenpään eli Heporauta Hästeskon talojen suuntaan (JYM: DUO_K3032_79). Tonttikysymys on vaikuttanut myös rakennuksen luonnosvaiheessa, kun laajan kokonaisuuden sijoittumista ja pituutta tutkittiin. Useisiin pohjapiirustuksiin on esitetty tontin rajat, minkä lisäksi toisinaan on selvästi täsmennetty ongelmaa tekstillä: tarvittava lisämaa. 15 LUONNOSVAIHEISTA Ensimmäiset päivätyt suunnitelmat Siljonkadun tonteille ovat lokakuulta Näitä oletettavasti edeltää joukko päiväämättömiä luonnoksia, joissa rakennusta on hahmoteltu. Luonnosten pääpaino on rakennukseen suunnitellun juhlasalin ratkaisuissa. Saliin kaavailtiin kolmelle sivulle katsomot, hieman samaan tapaan kuin Kasvatusopillisen korkeakoulun päärakennuksen auditoriossa on. Toinen piirre, joka säilyi suunnitelmissa loppuun asti, oli sisäänkäyntiaukio Keskussairaalan tien varressa sekä kulkuyhteyksiin liittyneet sisäportaikot. Päiväämätön luonnos, jossa korostuvat juhlasali ja kulkuyhteys Keskussairaalantien suunnasta korostuvat (AAM ). Aallon toimiston luonnoksissa on varsin harvoin tekijän nimikirjaimia tai muita piirustuksen tekijästä kertovaa tietoa. Ilokiven erääseen varhaiseen luonnokseen Heikki Tarkka on laittanut nimikirjaimensa H. T. 16 Se kielinee hänen tavallista suuremmasta roolistaan heti suunnittelun alkuvaiheessa. Tässä päiväämättömässä, mutta ilmeisen varhaisessa luonnoksessa rakennuksen toteutuneen osan periaatteet, eli sivukäytävä opiskelija-asuntolan suuntaan ja varsinaiset käyttötilan Jyväsjärven suuntaan, ovat jo näkyvissä. Edellä mainitut salin ja alarinteestä tulevan sisäänkäynnin teemat olivat niin ikään luonnosteltuna. Rakennuksen porrastuva hahmo on esitetty myös leikkauksena, jossa on keskeistä ajatus yläikkunoista. Rakennuksen varhaisia luonnoksia ja myöhempää toteumaa ei voi ymmärtää ilman käsitystä koko tavoitellusta kokonaisuudesta. Toteutunut Ilokivi oli ainoastaan varsinaisen ylioppilastalon sivusiipi. 15 AAM AAM Ylioppilastalo Ilokivi Alvar Aalto -museo 2014 Rakennushistoriaa ja säilyttämisen tavoitteita 10
11 Ensimmäisen kerroksen pohjapiirustus, (AAM ). Ilokiven päiväämätön idealuonnos, jossa rakennuksen kokonaisuus on hahmottunut jo hyvinkin pitkälle. Rakennuksesta toteutettiin ainoastaan osakuntasiipi (AAM ) LOKA MARRASKUUN 1961 LUONNOSSARJAT Ensimmäinen varsinainen luonnossarja ylioppilastalo varten päivättiin Suunnitelmassa sivukäytävällinen osakuntasiipi oli yksikerroksinen, ja se porrastui rinteen mukana. Siivessä oli eri osakunnille osoitettu neljä samankokoista tilaa pienine aputiloineen. Näiden alla olivat autotallit neljälle autolle. 17 Osakuntatiloihin johtava portaikko esiintyi myös näissä ensimmäisissä sarjoissa. Koska varsinaisiksi pääsisäänkäynneiksi ajatellut yhteydet tulivat alarinteen puolelta, tarvittiin sisäportaat, jotka johtivat suunnitelluista auloista osakuntasiipeen. Tämä ratkaistiin pitkällä suoralla portaalla, joka säilyi osakuntasiiven keskeisenä aulaan liittyvänä teemana. Osakuntatilojen kanssa samalle tasolle sijoittui aiemminkin mainittu juhlasali ja lämpiö sen vierelle, järven suuntaan avautuvana. Autotallien kellarimainen tila muuttui maastonmuodon mukana normaaliksi kerrokseksi kohti Keskisairaalantietä. Alarinteen puolelle, lämpiön alapuolelle kaavailtiin lasiseinäistä aulaa. Järven puolella olevaan siipeen suunniteltiin ylioppilaskunnan toimistot, jotka olivat varsin rationaalisena keskikäytäväratkaisuna. Saliosan alapuolelle jäivät pukutilat ja varastot ilmeisesti teatteri- ynnä muuta salin toimintaa ajatellen sekä studionäyttämö- ja harjoitustila. Ulkopuoliselle vuokrattavaksi suunniteltiin muutama liikehuoneisto ja niiden yläpuolella olevat toimistot. Kaikkein ylimmässä kerroksessa, juhlasalin yläosan rinnalla olivat pienet asunnot vahtimestarille ja emännälle. 18 Toisen kerroksen pohjapiirustus, (AAM ). 17 AAM ; AAM ; ; Ylioppilastalo Ilokivi Alvar Aalto -museo 2014 Rakennushistoriaa ja säilyttämisen tavoitteita 11
12 Erillisenä sivurakennuksena suunnitelman tässä vaiheessa oli temppelimäinen kappeli, joka sijoittui lähelle Ilokiveksi kutsuttua suurta siirtolohkaretta. Suunniteltu rakennuskokonaisuus oli kaupunkikuvallisesti kiinnostava. Se muodosti maaston muotoja mukaillen erilaisia tasoja ja toiminnallisesti erilaisia sisäisiä ja ulkopuolisia yhteyksiä. Keskeiset sisäänkäynnit sijoittuivat Keskussairaalantien suuntaan, jonne kaavailtiin kahta merkittävää aihetta: kivettyä aukiota, jonka reunalla oli pienimuotoista liiketilaa sekä pääsy juhlasalin lämpiön alapuoleiseen aulaan. Toinen aihe oli ylioppilaskunnan tilojen katolle suunniteltu terassi, jolle johti näyttävä kaksiosainen ulkoporras. Terassille pääsi myös lämpiön pienestä kahviosta. Julkisivu etelään, Salin korosteinen asema väheni aiempaan verrattuna, kun osakuntasiipi muutettiin suunnitelmassa kaksikerroksiseksi (AAM ). Luonnosta kehitettiin eteenpäin seuraavina kuukausina ilman, että suuret linjat olisivat muuttuneet. Ylioppilaskunnan toimistosiipi jalostui moni-ilmeisemmäksi, kun keskikäytävää avattiin ja kappeli siirtyi terassin kylkeen. 19 Perspektiivi Keskussairaalantien suunnalta, (AAM ). KESÄN 1962 LUONNOKSET Seuraava säilynyt ja päivätty luonnoskokonaisuus on laadittu kesällä 1962 ja päivätty Tällöin ulkohahmo säilyi osakuntasiipeä lukuun ottamatta pääosin ennallaan. Rakennusta suunniteltiin nyt edellistä vaihetta lyhyemmäksi siten, että osakuntatilat sijoittuivat päällekkäin kahteen kerrokseen. Samalla autotalli suureni koko osakuntasiiven kellarin kokoiseksi halliksi. Näin rakennus mahdutettiin aiempaa paremmin käytettävissä olevalle maa-alalle. Edustajistolle kaavailtiin tässä sarjassa selkeästi omaa, näyttävää kokoushuonettaan. 20 Kappelin sijainti lienee aiheuttanut suunnittelijoille päänvaivaa. Heinäkuussa päivätyissä piirustuksissa kappeli palasi lähemmäs aiempaa paikkaansa ylioppilaskunnan tiloja kattavan kattoterassin ylärinteen päätyyn. Edellisessä vaiheessa sitä oli tutkittu sijoitettavaksi osakuntasiiven ja saliosan kulmaan. Valokuva tämän vaiheen pienoismallista (kuva JYM / JKKY:n kokoelma). Kulmauksen lähellä, niin ikään toisen kerroksen tasolla, terassiin liittynyt tarjoilutila sai varsin erityisen ja monimuotoisen hahmon. Aiemmissakin luonnoksissa se oli ollut pohjamuodoltaan monikulmainen, mutta tässä heinäkuun 1962 suunnitelmassa sen paviljonkimainen muoto korostui muilta osiltaan suorakulmaisessa ja rakennuksessa. Tässä vaiheessa opiskelijoiden lukusaliksi kaavailtu tila ja edustajiston huone jäivät aiempaa tiiviimmin ylioppilaskunnan toimistorivin rinnalle. Näin muodostuneen siiven kattoon suunniteltiin suuri joukko pyöreitä kattoikkunoita. Silti katto säilyi terassina ja sinne johti Keskussairaalantien suunnasta leveä ulkoporras. 19 AAM AAM AAM AAM Ylioppilastalo Ilokivi Alvar Aalto -museo 2014 Rakennushistoriaa ja säilyttämisen tavoitteita 12
13 TAMMIKUUN 1963 LUONNOKSET Suunnittelu eteni, ja eri tilojen kokonaisuuksia tarkennettiin. Tammikuussa 1963 päivätyssä sarjassa rakennuksen toteuttamisen vaiheistus tulee mukaan suunnitelmiin. Autohalli on tässä vaiheessa myös jäänyt pois, ja tilalle on tullut keilahalli. Keilahallin vaatima pituus palautti rakennuksen päädyn aiempaa luonnosvaihetta lähemmäs Lozzin kerhohuoneen nurkkaa. Ensimmäisessä kerroksessa näin tullut lisätila osoitettiin osakunnan varastoksi ja toisen kerroksen tasolla Lozzin ravintolan terassin lähistölle tuli uusi ja varsin laaja terassi. Sen ajateltu käyttötarkoitus ei selkeästi ilmene piirustuksesta, mutta terassilta on kulku ainoastaan päätyyn tässä vaiheessa sijoitettuun emännän asuntoon sekä alemmista kerroksista tulevasta porrastornista, joka nousee maantasolle eräänlaisena paviljonkina. 21 Tonttikysymys on myös piirustuksissa oletettu ratkaistuksi, sillä tarvittavia lisämaan merkintöjä tai taloa halkovia tontinrajoja ei enää piirretty esille. Kaupunki lahjoitti lisämaat helmikuussa. Ensimmäisen kerroksen pohjapiirustus, (AAM ). Ensimmäisen kerroksen pohjapiirustus, (AAM ). Toisen kerroksen pohjapiirustus, Lämpiön päätyn luonnosteltu tarjoilutila on erityisen monimuotoinen ja korostunut muutoin varsin suorakulmaisessa kokonaisuudessa (AAM ). 21 AAM Ylioppilastalo Ilokivi Alvar Aalto -museo 2014 Rakennushistoriaa ja säilyttämisen tavoitteita 13
14 TYÖPIIRUSTUKSIA KOHTI HELMIKUUSSA 1963 Rakennuksen vaiheistaminen ilmaantui 1:200 mittakaavassa tehtyihin luonnoksiin tammikuussa ja ensimmäisen rakennusvaiheen, eli osakuntasiiven piirustuksissa siirryttiin samoihin aikoihin tarkempaan 1:100-mittakaavaan ja rakennuksen päämitat mitoitettiin. 22 Toisesta rakennusvaiheesta nouseva pitkä porras päätyi sisäänkäyntitasolle, jossa olivat ensimmäisen kerroksen osakuntatilat. Ylempään kerrokseen oli suunniteltu tämän pitkän portaan päällä toinen vastaava porras, joka kulki järvenpuoleiselta pihalta toiseen kerrokseen. Porras näkyi julkisivussa korkeana ikkunana. Suuret osakuntien huoneiden ikkunat olivat jaetut suuriin neliömäisiin ruutuihin. Tässä vaiheessa rakennuksen pohjoispäädyn terassiin liittyivät emännän asunto sekä erillinen porrastornin yläosa. EMÄNNÄN ASUNTO SIIRTYY MAALISKUUSSA Sisätilojen suunnittelu eteni alkuvuonna :100-mittakaavaisissa piirustuksissa. Ratkaisuja haettiin muiden muassa wc-tilojen ja toimistojen sijoituksissa. Runsaat päätyportaat säilyivät vielä tässä vaiheessa, mutta emännän pieni huoneisto siirrettiin pois toisesta kerroksesta ensimmäiseen, pääovien viereen. Tähän suunniteltiin matala siipiosa. Paikalla oli jo aiemmissa vaiheissa portaista johtunut seinälinjan muutos, joka tässä siis vaiheessa muuttui aiempaa suuremmaksi. Samassa päivätyssä piirustuksessa ensimmäisen kerroksen maan alle jäävään päätyyn lisättiin toimistoja kattoikkunallisen valokuilun äärelle ja niiden rinnalle tuotiin pohjapiirustuksen suoralinjaisuudesta poikkeava viistokäytävä. 24 Tässä yhteydessä esitettiin leikkauksessa ensimmäistä kertaa keilahallin alakatto. Sen palkkien mukaan taitteinen muoto oli mukana jo ensiesiintymisessä. 23 Kellarin pohjapiirustus, (AAM ). I vaihe. Leikkaus keilahallin kohdalta, (AAM ). I vaihe. Julkisivu etelään, (AAM ). Ensimmäisen kerroksen pohjapiirustus, (AAM ). 22 AAM AAM AAM AAM Ylioppilastalo Ilokivi Alvar Aalto -museo 2014 Rakennushistoriaa ja säilyttämisen tavoitteita 14
15 Ensimmäisen kerroksen pohjapiirustus, (AAM ). Toisessa kerroksessa päädyn terassi porrastorneineen säilyi, mutta hieman erikoisesti terassille ei tässä vaiheessa suunniteltu lainkaan kulkuyhteyttä toisesta kerroksesta, mutta sinne oli sentään keittokomerosta ikkuna. 25 Kesäkuun 7. päivätyssä luonnoksessa tämä ikkunakin jätettiin pois. 26 KOKONAISUUDEN SUUNNITTELUA MARRASKUUSSA 1963 Vaikka rakennuksen toteutus oli vaiheistettu, koko kokonaisuuden suunnittelua edistettiin edelleen loppuvuodesta Tällöin kappeli jäi kokonaan pois. Lisäksi erityisen monimuotoiseksi aiemmin kaavailtu tarjoilutila muotoutui suorakulmaiseksi ravintolaosaksi. Se avautui edelleen juhlasalin lämpiön ohella suurelle toimistosiiven yläpuoleiselle kattoterassille. Osakuntasiiven päädyssä olleen kattoterassin kokonaisuus selkiytyi poistumistieportaan siirron vuoksi. Porras siirrettiin alarinteen puolelle uudeksi ulkonemaksi. 27 Toteutuneen Ilokiven kannalta keskeinen sisätila, eli toisen kerroksen päädyssä ollut ravintola tuli suunnitelmiin tässä vaiheessa. Paikalla olleesta toisesta portaasta luovuttiin, kun ravintolan keittiö sommiteltiin rakennussiipien sisäkulmaukseen. Pyörein kattoikkunoin valaistu tila nimettiin tällöin kabinetiksi. 28 Osakuntasiiven toisen kerroksen tason pohjapiirustus, (AAM ). VISIO YLIOPPILASTALOSTA Ylioppilastalon kokonaisuuden suunnitelmasta laadittiin huolellisesti piirretty esitys Tätä sarjaa voi pitää ylioppilastalon kokonaisuuden tarkimpana ensimmäisen vaiheen rakentamista edeltäneenä suunnitelmana. Siten siinä lienee parhaiten nähtävillä ajatukset, joiden mukainen kokonaisuus Aallon toimistossa oli 1960-luvuun alkupuolella kaavailtu ylioppilastaloksi. 29 Tässä suunnitelmassa oli useita ensimmäisistä luonnoksista tunnistettavia elementtejä. Rakennus koostui useista samaan koordinaatistoon asetetuista siivistä. Näiden sisänurkkiin muodostui merkityksellisiä kohtia, joista tärkeimmät olivat Keskussairaalantien suunnalle avautuneiksi kaavaillut liiketilojen ja juhlasalin sisäänkäynnit sekä ylioppilaskunnan toimistosiiven sisäänkäynti. Asuntolan puoleiselle julkisivulle sijoittui keilahallin sisäänkäynti ja ravintolan keittiön huolto AAM AAM AAM AAM AAM AAM AAM Ylioppilastalo Ilokivi Alvar Aalto -museo 2014 Rakennushistoriaa ja säilyttämisen tavoitteita 15
OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ
OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7
LisätiedotLAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS
S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN
LisätiedotTVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014
TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.
Lisätiedot2. Kohde Iisalmen sairaalan asuinrivitalo, R2. 5. Kohdetyyppi
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 4. Kiinteistötunnus 140-1-36-1-3 6. Koordinaatit 7. Osoite 9. RAKENNUKSEN KUVAUS Riistakatu 23 2. Kohde Iisalmen
LisätiedotCLT-Koetalon pystytyksen vaiheita
Elementtikuorman nosto autosta. Elementtien kokonaistilavuus n. 33 m 3. Kuorman päällä tuli myös kertopuupalkit. Elementtikuorma aukaistuna, jolloin kävi ilmi, että ensin tarvittava elementti oli alimmaisena.
LisätiedotRakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:
Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,
LisätiedotPAIHOLAN SAIRAALA-ALUE
Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS
Lisätiedot1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27
9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS
LisätiedotSpittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m
Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.
LisätiedotSELOSTUS KROOVI Uudisrakennuksessa on muistumia panimokorttelin teollisesta menneisyydestä materiaalivalinnoissa muotokonseptissa. meininki osa uuden
SELOSTUS KROOVI Uudisrakennuksessa on muistumia panimokorttelin teollisesta menneisyydestä materiaalivalinnoissa muotokonseptissa. meininki osa uuden museokeskuksen ja Kroovi on identiteettiä. Toisaalta
LisätiedotASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA
ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala
LisätiedotKuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013
Insinööritoimisto Kimmo Kaitila Oy RAPORTTI Tuusulan kunta/ Tilakeskus Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Kohde on Hyrylässä Ajomiehentiellä sijaitseva vanha kauppiastalo ( tila 3:282 ). Rakennus
Lisätiedot2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET)
2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) Kohde Valmisosasuunnittelun lähtötiedot arkkitehdilta Tarve 1.1 Mitoitetut työpiirustukset - Rakennuksen päämitat - Tasojen +korkeudet
LisätiedotLETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA
ASEMAPIIRROS 1:1000 LETKAJENKKA Rakennukset ovat 4-kerroksisia asemakaavan mukaisesti. Rakennusmassat jakaantuvat pienempiin osiin inhimillistä mittakaavaa painottaen. Asumisen yhteisöllisyys on ollut
LisätiedotSuomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.
Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p
LisätiedotJyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.
Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva
LisätiedotKOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola
KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä
LisätiedotKOIRANKOPPI ARK. Tietomalliseloste. Havainnollistuskuva kohteesta. Heidi Sumkin. Mallintaja. Kohde
Tietomalliseloste Havainnollistuskuva kohteesta KOIRANKOPPI ARK Aloituspvm Mallintaja Kohde Mallinnustarkoitus Käytettävät ohjelmistot, tiedonsiirto Lisätietoja, huomioita yms. 15.5.2009 Nimi Heidi Sumkin
Lisätiedotarkkitehdit L SV CREATING IDEAS BUILDING SOLUTIONS
/..08 SELOSTUS Lähtötilanne Tontilla on 90-luvulla rakennettu liikerakennus, jossa on toiminut vielä joitain vuosia sitten Etelä-Pohjanmaan Osuuspankin konttori. Rakennuksen sijainti on liiketoiminnan
LisätiedotKANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI 5.6.2012
KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI Tämä tietomalliselostus koskee Jyväskylän Kankaan vanhan paperitehtaan (VPT) inventointimallin mallinnustilannetta 31.05.2012
LisätiedotILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202
ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa
LisätiedotKATUMA NYKYTILANNE JA ONGELMAT. Piha-alue on jäsentymätöntä parkkikenttää.
NYKYTILANNE JA ONGELMAT Piha-alue on jäsentymätöntä parkkikenttää. Maantasokerros on tällä hetkellä pääasiassa varastona. Maantasokerroksessa on vain pieniä yläikkunoita, päädyt ovat kokonaan umpinaisia.
LisätiedotRakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko
Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko Huolehtimisvelvollisuus rakentamisessa MRL 119 Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan
LisätiedotASUNTO OY KATAJAHARJU, KATAJAHARJUNTIE 4 LAUTTASAARI SELOSTE LISÄKERROKSEN RAKENTAMISESTA ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA
1 ASUNTO OY KATAJAHARJU, KATAJAHARJUNTIE 4 LAUTTASAARI 5.3.2018 SELOSTE LISÄKERROKSEN RAKENTAMISESTA ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA YLEISTÄ Asunto Oy Katajaharju 4 sijaitsee Lauttasaaressa Telkkäkujan ja Katajaharjuntien
LisätiedotFLINI FRAMIL SUUNNITELMASELOSTUS
FLINI FRAMIL SUUNNITELMASELOSTUS Suunnitelmaehdotus Flini framil ottaa Porin teatterin kainaloonsa ja avautuu kaupunkikuvallisesti pohjoiseen Kokemäenjoen (Hallituskatu) suuntaan sekä itään Raatihuoneenpuiston
LisätiedotAMOS ANDERSON LASIPALATSI
AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin
LisätiedotHEKA LÄNSI-HERTTONIEMI SUSITIE 2-6 PERUSKORJAUS / hnro /
2 SIJAINTIKARTTA C-TALON PIHAJULKISIVU 3 SUUNNITTELUKOHDE: KAUPUNGINOSA 42 / KORTTELI 101 / TONTTI 5 HELSINGIN ASUNTOTUOTANTOKOMITEAN HANKE V. 1950-1951 OHJELMASSA RAKENNUKSET OVAT VALMISTUNEET 1950-52
LisätiedotVaruskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2
Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2 Rakennukset myydään siinä kunnossa, kuin se ostohetkellä on. Rakennuksesta on tehty rakennustekninen kunto-arvio vuonna 2002-2003. Tehdyistä toimenpiteistä ei ole
LisätiedotLinnanpellon asukastalo Hankekuvaus
Linnanpellon asukastalo Hankekuvaus 15.08.2011 MELLUNKYLÄ, LINNANPELTO 47233 / 1 ATT 11.8.2011 Linnanpellon alue ATT Sijainti 11.8.2011 Linnanpellon asukastalo Luonnokset 15.08.2011 Sijainti Tontti 47233
LisätiedotASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AR AO VL VL-7 VV LV ET /s W 0040000 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0340000 Lähivirkistysalue.
LisätiedotNUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)
Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002
LisätiedotTalo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio
LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:
LisätiedotSELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA
SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän
LisätiedotFORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu
FORSSAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu LAMMINRANTA III C - INVENTOINTI Sirkka Köykkä 2011 LAMMINRANNAN ALUEEN 1. KERROSTUMA: La 1900-LUVUN ALKU - PERINTEINEN RAKENTAMINEN i nk mm at u No tko kat u 331
LisätiedotKirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.
Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille
LisätiedotLIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä
1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon
LisätiedotTammelan uudet ja korkeat - Luminary ja PMK-Torni rakennusvaiheessa. Petri Tavilampi, arkkitehti SAFA
Tammelan uudet ja korkeat - Luminary ja PMK-Torni rakennusvaiheessa LUMINARY Rakennuttaja ja rakentaja: Skanska Talonrakennus Oy Suunnittelijat: Pääsuunnittelu ja arkkitehtisuunnittelu: BST-Arkkitehdit
LisätiedotUntolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit
Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit 2729-2733 Untolan alue sijaitsee Littoisten kaupunginosassa, Paaskunnan ja Lähteenmäen asuinalueiden välissä. Alueen rakennuskanta on pääasiassa uudehkoa.
LisätiedotASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013
Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee
LisätiedotKylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola
Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi
LisätiedotJOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011
JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.
LisätiedotKESKUSTAKIRJASTON YLEISSUUNNITELMA KESKUSTAKIRJASTON HANKESUUNNITELMA LIITE 5, VIITESUUNNITELMAT
KESKUSTAKIRJASTON YLEISSUUNNITELMA KESKUSTAKIRJASTON HANKESUUNNITELMA LIITE 5, VIITESUUNNITELMAT Keskustakirjaston arkkitehtuuri perustuu rakennuspaikan ja tulevaisuuden kirjastototoimintojen kohtaamiseen
LisätiedotJYVÄSKYLÄN RATAPIHAN UUDISKÄYTTÖ. Diplomityö Teknillisen Korkeakoulun Arkkitehtiosastolle / Antti Mentula
JYVÄSKYLÄN RATAPIHAN UUDISKÄYTTÖ Diplomityö Teknillisen Korkeakoulun Arkkitehtiosastolle / Antti Mentula JYVÄSKYLÄN RATAPIHAN UUDISKÄYTTÖ Diplomityö Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolle Tekijä:
LisätiedotI I I 4.1 4.1 3.1 4.2 4.7 4.5 4.0 ulkoterassi 4.8 Annankatu 4.8 5.0 3.6 4.9 6 9 2.2 Hallituskatu 4.9 2.3 2.5 I 2.5 Panimokuja 2.8 4.8 Museonpuisto Asukkaat 5.8 6.8 6.8 2.5 Eteläranta 3.2 PÄÄSISÄÄNKÄYNTI
LisätiedotRAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.
RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013 Hangon kantakaupungin kortteli 518 Johanna Laaksonen Korttelin 518 sijainti opaskartalla. 1 2 16 15 4 11 12 5 7 17 18 20 19 14 13 Korttelin 518 nykyinen tonttijako kantakartalla.
LisätiedotMenestystarina jatkuu
Menestystarina jatkuu Kaikki tietävät Autotalon Kamppia on kehitetty kaupunkilaisia palvelevana alueena yli 100 vuotta. Sotien jälkeen Helsingin keskustaan rakennettiin kiihtyvään tahtiin liikerakennuksia,
LisätiedotRUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.
RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan
LisätiedotPintamääritteet ks raksel ARK Rakennustoimenpide. Korjaus- ja laajennus MÄNTYMÄEN KOULU. Tinasepäntie 45
Pintamääritteet ks raksel ARK 101-01 Tuloste sisältää kannen sekä 4 sivua, tulostus A3. Rakennustoimenpide Piirustuslaji Korjaus- ja laajennus TYÖPIIRUSTUS Rakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sisältö
LisätiedotJyväskylän Kaupungintalo - 027 Kellariravintola valaistus esitys
Jyväskylän Kaupungintalo - 027 Kellariravintola valaistus esitys Jyväskylän Kaupungintalo - 002 Pohjakerroksen käytävä 211 JUHLASALIN VANHA VALURAUAKRUUNU 102 KALUSUS JA VANHA VALAISIME 217 KALUSUS JA
LisätiedotA-KONSULTIT Ratakatu HELSINKI. PALAUTETTAVAT KALUSTEET, luettelo. Jyväskylän Yliopisto Päärakennus Seminaarinkatu JYVÄSKYLÄ
tunnus pvm muutos Kaupunginosa/kylä 5 77 10/6 Rakennustoimenpide IRTOKALUSTUS 301511 Jyväskylän Yliopisto Päärakennus Seminaarinkatu 15 40100 JYVÄSKYLÄ Kortteli/tila A-KONSULTIT Ratakatu 19 00120 HELSINKI
LisätiedotHELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY
HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY 2/31 HELSINKI-PIENTALO Pientalorakentaminen Helsingissä tapahtuu entistä pienemmille tonteille. Kaupungin tietoisena politiikkana on tiivistää kaupunkirakennetta,
LisätiedotAlue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.
XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä
LisätiedotAsunto Oy Kouvolan Kustaankruunu
Asunto Oy Kouvolan Kustaankruunu Pappilanpellontie 2-45700 Kuusankoski Näkymä viereisen koulun katolta. Asunto Oy Kouvolan Kustaankruunu Itäinen Linjapuisto Maunukselantie Kauppakatu Killingintie KESKUSTA
LisätiedotHANKESELOSTUS 1 (14) Asunto Oy Helsingin Parrulaituri 26.04.2013. Asunto Oy Helsingin Parrulaituri. Parrulaituri 10
HANKESELOSTUS 1 (14) Parrulaituri 10 HANKESELOSTUS 2 (14) Yleistä Sijainti 10589 / 14 Parrulaituri 10, Kalasatama 00540 Helsinki Tontti Tontin koko on 1328m 2. Tontti on entistä mereen täyttömaalle tehtyä
LisätiedotValtioneuvoston asetus
LUONNOS 8.6.2016 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 e :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se
LisätiedotRIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT
RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA B L O K A R K K IT EHDIT E 1 - vaihe 1 Peltosaaren toimitilakorttelin luonnossuunnitelma vaihtoehto 1 I II 1 / 2 91.95 8:16 8:53 II 1 / 2 Peltosaaren
LisätiedotHELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY
HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY 2/31 HELSINKI-PIENTALO Pientalorakentaminen Helsingissä tapahtuu entistä pienemmille tonteille. Kaupungin tietoisena politiikkana on tiivistää kaupunkirakennetta,
LisätiedotRakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen
8.5.2007 RAKENNUSTAPAOHJEET VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN TONTEILLE Tontti nro 3-22-6 Kauppilankatu 14 Tontti nro 3-32-5 Maijaniitynkatu 25 Tontti nro 4-51-3 Jyräänkatu 5 Tontti nro 4-26-8 Hakakatu 10 Tontti
LisätiedotJyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010
Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Esko Eriksson Kiinteistöjohtaja Jyväskylän Tilapalvelu Kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelman lähtökohdat Rakennuksen tekninen
LisätiedotParitalot Keltanotie 11 I HELSINKI ESITE
Paritalot Keltanotie 11 I HELSINKI ESITE Tietoa kohteesta Helsingin Vartiokylään, loistavien kulkuyhteyksien, palveluiden ja virkistysmahdollisuuksien äärelle rakennetaan kaksi paritaloa, osoitteeseen
LisätiedotSäilyneisyys ja arvottaminen
RAAHE 5. kaupunginosan korttelin 17 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 20.11.2007 FG Suunnittelukeskus Oy Raahen 5. kaupunginosan korttelin 17 rakennushistoriallinen selvitys 1 Säilyneisyyden
LisätiedotNAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET
ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU
LisätiedotUTRA. Lasitehtaantie. (vain myynti)
UTRA Lasitehtaantie (vain myynti) 0-K/ 0-0 -0- - -0- : Lasikuja Lasitehtaantie 0 0 0 0 pp pp p p VL VL- VV 0 0 0 0 e=0. e=0. e=0. e=0. +.00 +.00 e=0. kt 0 0 0 0 0 0 Lasikuja Lasimest. Putelikuja Sahamyllynkatu
LisätiedotCCC CO-CREATION CENTER LINNANMAAN KAMPUS, OULU
CO-CREATION CENTER LINNANMAAN KAMPUS, OULU 8.8.2014 Toimistoalueen käytävä (arkkitehdin näkemys) CO-CREATION CENTER Co-Creation Center sijaitsee noin viisi kilometriä Oulun keskustan pohjoispuolella Linnanmaalla,
LisätiedotKIRKKONUMMEN PÄÄKIRJASTO A L U S T A V A L U O N N O S L 1 /
KIRKKONUMMEN PÄÄKIRJASTO A L U S T A V A L U O N N O S L / 9.. 2 0 5 3. kesäkuuta 7.6.205 205 5.6 99 6.6 9 3 30 29 7 247 23 5.6 5.8 33 248 20 245 244 4.4 4.4 4.4 2 5 227 8 30 226 5.3 225 TORITIE 4.7 249
LisätiedotHulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625
Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit 6618-6621 ja 6625 Hulkkionkaaren II-alue sijaitsee Voivalan kaupunginosassa, Hulkkiontien ja Rajakaaren koillispuolella. Alue on pääasiassa
LisätiedotSIJAINTIKARTAT 3 ILMAKUVA JA ASEMAPIIRROS RAKENNUSTAPASELOSTUS NÄKYMÄ TOIMISTOTILOISTA LAAJUUSTIEDOT ALAKELLARI YLÄKELLARI 1.
2 SIJINTIKRTT 3 ILMKUV J SEMPIIRROS 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 RKENNUSTPSELOSTUS NÄKYMÄ TOIMISTOTILOIST LJUUSTIEDOT LKELLRI YLÄKELLRI 1. KERROS, KOMI 2. KERROS, VOTOIMISTO 3. KERROS, HUONETOIMISTO 4. KERROS,
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009
HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (7) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (7) 17 Kaupunginmun johtokunnan lausunto Taka-Töölön korttelin 464 tontin 15, Pohjoinen Hesperiankatu 15 asemakaavan muutosehdotuksesta Lausunto antoi seuraavan lausunnon
LisätiedotKUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009
1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta
LisätiedotKivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko
Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko TA-Asumisoikeus Oy / Kivikonkaari 40 HUONEISTOLUETTELO, TALO 1 15.08.2014 n:o tyyppi m 2 kerros P=parveke PI=piha T=terassi A1 3H+K 79,5 2 P A2 2H+KT 66,0 2 P
LisätiedotASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013
HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,
LisätiedotHeka Vartioharju, Rekitie 4
2 HANKESELOSTUS 1 / 10 Heka Vartioharju, Rekitie 4 hnro 7303001 18.11.2013 Heka Vartioharju, Rekitie 4 Luonnokset 21.10.2013 Sijainti Kohde Rekitie 4, 00950 Helsinki Vartiokylä, kortteli 45330, tontti
LisätiedotJämerä opas 2. Jämerän suunnitteluohjeistus
Jämerä opas 2 Jämerän suunnitteluohjeistus Perustiedot Dokumentin kohderyhmä: Jämerän arkkitehtisuunnittelijat Dokumentin ylläpitäjä: Tarjouslaskennan koordinaattori Dokumentin hyväksyjä: Myyntijohtaja
Lisätiedotwww.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT
T U L E V A I S U U S V A N K A L L A P O H J A L L A www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT PALVELUT laajasti erilaisia teollisuus- ja tukipalveluita synergiaa esimerkiksi logistiikassa sekä turvallisuus-
LisätiedotJyväskylän kaupungintalon peruskorjaus ja osittainen entisöinti LOKAKUU 2012 ARK-KANTONEN OY
VALOKUVAT TUIJA ILVES / ARK-KANTONEN OY RIIKKA MÄKIPELKOLA / YLIOPISTON MUSEO TYÖMAATILANNE: JULKISIVUN MAALAUSTYÖT JATKUVAT VAPAUDENKADUN PUOLELLA. PIHASIVUJEN VANHOJEN MAALIEN POISTO JA KORJAUSRAPPAUKSET
LisätiedotAK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista
AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,
Lisätiedotnuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200
ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.
LisätiedotMYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA
MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA Kolismaankatu 3, 33330 Tampere Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE
LisätiedotRAKENTEELLISET SELVITYKSET
Kiinteistökatselmus 2 (11) Kohteen yleiskuvaus Katselmuksen kohteet sijaitsevat Kurikassa osoitteessa Hakunintie 42, 61360 MIETO. Katselmus suoritettiin silmämääräisesti rakenteita avaamatta ja rikkomatta.
LisätiedotKANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS
KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen
LisätiedotKivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014
Cederqvist & Jäntti 1 2 3 Alueen yleiskuvaus, 01.1 Sijainti ja kaupunkirakenne 4 Asemapiirros Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014 Alueen yleiskuvaus, 01.1 Sijainti
LisätiedotParitalo Kontiolahti. Vierevänniementie 12
Paritalo Kontiolahti Vierevänniementie 12 91,5m 2 TERASSI S 4h + K + KHH + S + var Tämä paritalo on rakenteilla Höytiäisen upeisiin rantamaisemiin aivan palveluiden äärelle. K PSH Tule tutustumaan paritaloon,
LisätiedotPalomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).
ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla
LisätiedotRakentamistapaohjeet rol-8393
IV-66-142 JA PUISTOALUETTA, SEPÄNKATU 9, AMURIN KOULUN LAAJENNUS, KAAVA NRO 8393. 23.4.2012, tark. 18.6.2012 Rakentamistapaohjeet rol-8393 A-Insinöörit Suunnittelu Oy / Sanna Karppinen 1. Yleistä Nämä
LisätiedotPAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009
PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu
LisätiedotRAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE
LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä
LisätiedotEUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat
EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila
LisätiedotAsunto Oy Vaasan Punostie 5
Asunto Oy Vaasan Punostie 5 PUROLA, Punostie 5 Vaasa BOBÄCK, Snoddvägen 5 Vasa TAITEILIJAN NÄKEMYS KUVA VIITTEELLINEN Arvioitu valmistuminen: kevät 2015. Uppskattad färdigställning: våren 2015. Myllykatu
LisätiedotTarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero:
RAKENNETEKNINEN SELVITYS LIITE 4 s. 1 1 RAKENTEET 1.1 YLEISKUVAUS Tutkittava rakennus on rakennettu 1970-luvun jälkipuoliskolla. Rakennukseen on lisätty huoltoluukut alustatilaan 1999. Vesikatto on korjattu
LisätiedotKAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO
KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO 14.12.2009 Kaisatalo hanke Visio Keskustakampuksen tiedekirjasto on opiskelijoiden ja tutkijoiden arvostama tutkimus-, opiskelu- ja työskentely-ympäristö,
LisätiedotLausunto MV/232/ / (3)
Lausunto MV/232/05.03.00/2013 1 (3) 20.12.2013 Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Ratakatu 19 00120 HELSINKI Viite Lausuntopyyntö 9.12.2013 Asia HELSINKI, Töölönkatu 28:ssa sijaitsevan rakennuksen ja tontin
LisätiedotNOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ
SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän
LisätiedotRAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )
Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie
LisätiedotCase Linnankosken lukio. Mika Matikka WSP Finland Oy Liiketoimintajohtaja, korjausrakentaminen
Case Linnankosken lukio Mika Matikka WSP Finland Oy Liiketoimintajohtaja, korjausrakentaminen Linnankosken lukio, raapaisu historiasta valmistunut keväällä 1953 koulukäyttöön alkuperäisistä rakenteista:
LisätiedotKauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-22 Sirkka Lamberg. Asuminen. 350.0 k-m 2. 0.
Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennuspaikka 235-4-45-9 Pinta-ala 1559.0 Eteläinen Heikelintie 4 02700 KAUNIAINEN Kaava Kaavanmukainen käyttötarkoitus Kaavanmukainen rakennusoikeus
LisätiedotKORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI
26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014
RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta
LisätiedotTOIMISTO HEIKKILÄNTIE 7 3. KERROS JAETTU. 543,5 m2 610,5 m2
TOIMISTO HEIKKILÄNTIE 7 3. KERROS JAETTU 543,5 m2 610,5 m2 RAKENNUS Rakennus on valmistunut 1988 Nokia Oyj:n tutkimuskeskuksen käyttöön Tällä hetkellä kohteessa toimii usean kansainvälisen ja kotimaisen
LisätiedotHelsingin kaupungintalo, galleria
Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.
Lisätiedot