Kuntapalvelujen kilpailuttamisen taloudelliset vaikutukset, I osa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntapalvelujen kilpailuttamisen taloudelliset vaikutukset, I osa"

Transkriptio

1 Pekka Valkama Olavi Kallio Jaana Haatainen Hannu Laurila Pentti Siitonen Kuntapalvelujen kilpailuttamisen taloudelliset vaikutukset, I osa kunnat ja kilpailu KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ

2 Kuntapalvelujen kilpailuttamisen taloudelliset vaikutukset I osa

3 Pekka Valkama Olavi Kallio Jaana Haatainen Hannu Laurila Pentti Siitonen Kuntapalvelujen kilpailuttamisen taloudelliset vaikutukset I osa: Käsitteet, teoreettiset lähestymistavat, metodologia ja aikaisemmat tutkimustulokset K U N N A L L I S A L A N K E H I T T Ä M I S S Ä Ä T I Ö KAKS

4 KUNTAPALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET, I osa Kunnallisalan kehittämissäätiön Kunnat ja kilpailu sarjan julkaisu nro 9 Pole-Kuntatieto Oy ja kirjoittajat Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 2008 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN

5 Sisällys Esipuhe 7 1 Johdanto Tutkimusprojektin tausta Tutkimuksen ensimmäisen osan tavoite ja luonne Tutkimuksen ensimmäisen osan osatehtävät Tutkimuksen ensimmäisen osan menetelmät ja aineistot 17 2 Keskeisten käsitteiden määrittely 18 3 Kilpailuttamisen taloustieteellinen viitekehys Markkinat ja kilpailu Poliittisen taloustieteen tausta kilpailuttamiselle Julkisen valinnan teoria ja npm Näennäismarkkinateoria kuntapalvelujen kilpailuttamisen perusteoriana Tilaaja-tuottajamalli kilpailuttamisen organisaatioopillisena viitekehyksenä Tilaaja-tuottajamallin tehokkuus ja kehittämishaaste Kilpailuttamishyötyjen talousmaantieteellinen viitekehys 55 4 Kilpailuttamisen oikeustaloustieteellinen viitekehys Kunnallisten hankintojen sääntelyn pääperiaatteet Hankintalainsäädännön tausta Julkisen hankinnan käsite ja hankintojen kilpailuttamisvelvoite Vuonna 2007 voimaan tulleen uuden hankintalain tärkeimmät uudistukset Kuntayhteistyö vs. julkiset hankinnat Liikkeenluovutusta koskevat säännökset 77

6 4.3.1 Liikkeenluovutusta koskevan sääntelyn tausta ja liikkeenluovutuksen käsite Liikkeenluovutussääntöjen pääperiaatteet Liikkeenluovutusta koskevat kriteerit Kunnallisen viranhaltijan asema liikkeenluovutuksessa 84 5 Kilpailuttamisen taloudellisten vaikutusten tutkiminen Kilpailuttamisen taloudellisten vaikutusten potentiaalin tunnistaminen Kunnalliseen kilpailuttamiseen liittyvien ongelmien ja taustatekijöiden ymmärtäminen Transaktiokustannusten tutkiminen kunnallistaloudessa Taloudellisten vaikutusten tutkimusmenetelmistä ja asetelmista Analyysi kansainvälisistä tutkimustuloksista Yleiskuva kansainvälisistä tutkimustuloksista Kuntapalvelujen kilpailuttamiskokemukset Ruotsissa Kuntapalvelujen kilpailuttaminen Yhdysvalloissa Kilpailuttamisen henkilöstötaloudelliset vaikutukset Henkilöstötalouden teoreettiset näkökulmat Kokemuksia kilpailuttamisen henkilöstötaloudellisista vaikutuksista 154 Lähteet 162

7 Esipuhe J ulkisten palvelujen järjestämistavat hakevat uusia muotoja, kun yhä useampi viranomainen kehittää ja ottaa käyttöön vaihtoehtoisia palvelutuotantojärjestelmiä. Merkittävin vaihtoehtoisen palvelutuotannon muoto ovat ostopalvelut, joiden hankinta perustuu pääasiassa palvelutuottajien kilpailuttamiseen. Julkisia tavara- ja laitehankintoja on hallinnossa tehty jo pitkään, mutta palvelutoimintojen kilpailuttaminen on suhteellisen uutta. Kilpailuttamiseen liittyvä käsitteistökin on vielä horjuvaa, eikä moni julkisellakaan sektorilla työskentelevä tai kunnallispolitiikassa mukana oleva henkilö hallitse kovin hyvin edes hankintanormiston juridisia termejä. Kilpailuttamisen vaikutuksista on raportoitu mediassa näyttävästi silloin, kun julkista palvelutuotantoa on ulkoistettu epäonnistuneella tavalla. Monissa tapauksissa kunnallisen palvelutuotannon siirtyminen ulkoisen toimijan vastuulle tapahtuu kuitenkin suhteellisen vähäeleisesti. Aina edes palvelulaitoksen asiakkaat eivät huomaa palvelutuottajan vaihdosta. Kilpailutusten ja ulkoistusten läpinäkyvyydessä on ongelmia, ja varsinkin veronmaksajien on vaikea saada selkoa kuntakilpailuttamisen taloudellisista vaikutuksista. Tämän tutkimuksen ideana on tuottaa kansallista ja kansainvälistä tieteellistä evidenssiä siitä, millaisia taloudellisia vaikutuksia kuntapalvelujen kilpailuttamisesta seuraa. Tutkimusprojekti on toteutet 7

8 tu Tampereen yliopiston kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnassa. Tutkimustyössä on ollut mukana tutkijoita taloustieteiden, johtamistieteiden ja yhdyskuntatieteiden yksiköistä. Monipuolisessa tutkimustiimissä on ollut kansantaloustieteen, yrityksen laskentatoimen, kunnallistalouden ja -politiikan, hallintotieteen, juridiikan ja insinööritieteiden osaajia. Tutkimusprojektin kokonaistuotos jakautuu kahteen osaraporttiin, joita molempia on kirjoittanut usea tutkija. Käsillä oleva tutkimusraportti (I osa) on tematiikan laaja käsitteellinen taustoitus. Toinen osaraportti (II osa), joka sisältää empiiriset tulokset, julkaistaan erillisenä niteenä. On suositeltavaa, että lukija paneutuu tutkimuksen molempiin osuuksiin samalla kertaa. Erityisesti tutkimuksen empiirinen osuus avautuu lukijalle paremmin, jos saatavilla on myös tutkimuksen ensimmäisen osan sisältämä teoreettinen viitekehys. Tutkimusprojektin johtovastuu on ollut tutkimusjohtaja Pekka Valkamalla. Vaikka tutkijat ovat tehneet yhteistyötä tutkimushankkeen aikana, kunkin tutkijan pääasiallisia vastuualueita voidaan eritellä myös tarkemmin. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa, jossa käydään läpi käsitteet, teoreettiset lähestymistavat, metodologiset tarkastelut ja aikaisemmat tutkimustulokset, on mukana kaikkiaan viisi kirjoittajaa. Pekka Valkama on kirjoittanut tutkimuksen ensimmäisen osan johdannon. Keskeisten käsitteiden määrittelyyn ovat Valkaman ohella osallistuneet myös Olavi Kallio ja Pentti Siitonen. Tutkimuksen ensimmäisen osan kolmannen luvun päävastuutaho on Pekka Valkama. Hannu Laurila on kirjoittanut alaluvun markkinoista ja kilpailusta. Myös Tilaaja-tuottajamallin tehokkuus ja kehittämishaaste -alaluku on suurimmaksi osaksi Hannu Laurilan kirjoittama, mutta myös Pekka Valkama on antanut lukuun panoksensa. Valkama on kirjoittanut pääosan kilpailuttamisen oikeustaloustieteellisestä viitekehyksestä. Olavi Kallio on osallistunut kuntayhteistyötä koskevan alaluvun kirjoitustyöhön. Tutkimuksen ensimmäisen osan viidennen pääluvun ovat kirjoittaneet Pekka Valkama, Pentti Siitonen ja Olavi Kallio yhdessä. Kuudennen luvun kansainvälisistä kokemuksista ja tutkimustuloksista on kirjoittanut Pekka Valkama. Tutkimuksen en 8

9 simmäisen osaraportin viimeinen pääluku käsittelee kilpailuttamisen henkilöstövaikutuksia, ja sen on kirjoittanut Jaana Haatainen. Lukuisat henkilöt ovat avustaneet tutkijaryhmää ja toiminnallaan myötävaikuttaneet tämän tutkimuskokonaisuuden toteutumiseen. Kaikkia ei ole mahdollista kiittää nimeltä mainiten, joten tässä yhtey dessä kerrotaan vain tärkeimmät henkilöt. Professori Stephen Bailey tuki tutkimusryhmää toimittamalla tutkimusaineistoja ryhmän käyttöön. Apulaisprofessori Roland Almqvist ja johtaja Olle Högberg auttoivat tutkijoita ruotsalaisen tutkimusmateriaalin hankinnassa. Professori emeritus Tuomo Martikainen kannusti ja tuki tutkimusryhmää monella tavalla. Hänen keskeisen teesinsä mukaan kuntapalvelujen järjestämistavoissa on meneillään syvällinen muutos, jolla on iso vaikutus sekä kunnallispoliittisiin että valtakunnan tason politiikkalinjauksiin. Hallintotieteiden ylioppilas Leena Lahti luki tutkimuksen ensimmäisen osan käsikirjoituksen ja antoi siitä arvokkaita kommentteja. Tutkimuksen toisesta osasta kommenttinsa antoi hallintotieteiden ylioppilas Hannele Heinänen. Filosofian maisteri Annu Viheriälehto kävi taidolla läpi tutkimuskokonaisuuden kieliasun ja kielenhuoltoon liittyvät seikat. Tutkimusryhmä kiittää Kunnallisalan kehittämissäätiötä yhteistyöstä ja siitä, että säätiö julkaisee tutkimuksen molemmat osaraportit julkaisusarjassaan. Tutkimusryhmän puolesta Tampereella elokuussa 2008 Pekka Valkama Tutkimusjohtaja Taloustieteiden laitos Tampereen yliopisto 9

10 1 Johdanto 1.1 Tutkimusprojektin tausta Kunnat ja kuntayhtymät ovat jo kauan kilpailuttaneet tavara- ja laitehankintoja sekä rakennusurakoita. Teknisellä sektorilla myös erilaisten suunnittelupalvelujen kilpailuttamisesta on tullut arkipäiväistä. Sen sijaan muun palvelutuotannon kilpailuttamisen historia on paljon lyhyempi. Kunnissa on kuitenkin käynnistynyt kulttuurin muutos, jonka myötä kunnat ovat nopeasti omaksumassa aktiivisia kilpailuttamiskäytäntöjä. Muutoksen taustalla eivät ole niinkään ulkoapäin annetut kilpailuttamisvelvoitteet, vaan kuntien omaehtoinen halu löytää ja kokeilla uusia ja toimivampia palvelujen järjestämistapoja. Pakkokilpailuttamisvelvoitteet koskevat vain suuria kunnallisia rakennusurakoita ja joitakin muita erityistapauksia. Normaalissa, juoksevassa palvelutuotannossa jokaisella kunnalla on mahdollisuus harkita, kannattaako kilpailuttamisen tielle lähteä. Tämän suhteen kunnilla tulee olla johtamisen ja suunnittelun välineitä, joiden avulla tuotantotapavaihtoehtoja voidaan vertailla keskenään. Tiedot muiden kuntien kokemuksista ja kansainvälisistä kokemuksista ovat nekin omiaan syventämään palvelujen modernia organisointiosaamista. Monet näkevät kilpailuttamisen kiinnostavana vaihtoehtona. Monoliittisen virasto-organisaation sijasta kunnissa voidaan suunnitella 10

11 ulkopuolisten organisaatioiden kustannustehokasta hyväksikäyttöä palvelutuotannossa. Kilpailuttaminen avaa mahdollisuuden vertailla oman toiminnan tehokkuutta ulkopuolisiin palvelutuottajiin nähden. Kilpailuttaminen sisältää periaatteessa aina mahdollisuuden saada aikaan säästöjä ja parantaa toiminnan taloudellista tehokkuutta. Kilpailuttamisen tehokkuusvaikutukset liitetään sekä staattiseen että dynaamiseen tehokkuuteen. Palvelun staattinen suorituskyky on erinomainen, jos sitä tuotetaan mahdollisimman pienin tuotantokustannuksin. Kilpailuttamisen dynaamiset vaikutukset liittyvät siihen, että kilpailuttaminen voi synnyttää uusia ja entistä edullisempia ja parempilaatuisia osapalveluja, palvelujen tuotantoprosesseja ja kokonaisia palveluketjuja. (Komiteanmietintö 1991:15, 7.) Kilpailuteorian mukaan lisääntyvä taloudellinen tehokkuus kanavoituu palvelujen tilaajalle pienempinä hankintakustannuksina ja käyttäjille parempina palveluina. Käytännössä kuntapäättäjien pitää sovittaa yhteen kasvavia palvelutarpeita kunnallistalouden kiristyvän rahoituspohjan kanssa, minkä vuoksi palvelujen kilpailuttamismahdollisuus on luottamushenkilöille arvokas johtamisväline. Taloudellisten seikkojen lisäksi kilpailuttamisella voidaan tavoitella myös oikeudenmukaisuutta. Oikeudenmukaisuusajattelun taustalta voidaan nimetä sellaisia seikkoja kuin elinkeinovapauden periaate, maailmankaupan esteettömyys, syrjimättömyyden vaatimus ja Euroopan sisämarkkinoiden kehittäminen. Oikeudenmukaisuusnäkökohtien varassa voidaan sanoa, että kunnallisten palvelujen kilpailuttaminen avaa kaikille ainakin periaatteessa mahdollisuuden päästä mukaan kamppailemaan oikeudesta tuottaa julkisia palveluja. Koska useimmilla muillakin yhteiskunnan sektoreilla vallitsee enemmän tai vähemmän kilpailuun perustuvat markkinat, olisi oikeudenmukaista, että myös kunnallisten palvelujen järjestämisessä sovellettaisiin avoimen kilpailuttamisen periaatteita. Edelleen voidaan huomauttaa myös siitä, että kunta on pakkoyhteisö ja kunnan resurssit kootaan verotuksella noudattaen julkista pakkovaltaa. Koska kuntalaiset eivät voi itse valita omaa asemaansa kunnan jäseninä, on oikeudenmukaista vaatia, että kunnat järjestävät palvelut mahdollisimman 11

12 tehokkaasti eli tavalla, joka minimoi palveluiden tuotanto- ja jakelukustannukset. On olemassa monia tahoja, jotka epäilevät ja vastustavat kilpailuttamista. Tällaisen ajattelun taustalta voi löytyä useita syitä. Kilpailuttaminen on uusi toimintaväline, joka voi järkyttää saavutettuja etuja ja valta-asemia. Kilpailuttaminen voi siirtää palvelujen tuotantoa kuntaorganisaatiosta yksityisten organisaatioiden tuotantovastuulle, minkä seurauksena palvelutuotanto voi fragmentoitua ja koordinointiongelmat saattavat lisääntyä. Osa kilpailuttamisen vastustajista on valmiita huomauttamaan siitä, että kilpailuttaminen saattaa tulla omaa työtä kalliimmaksi transaktiokustannusten tai markkinaongelmien vuoksi. Kuntien tarvitsemia tukipalveluja, kuten vaikkapa siivous-, auraus- ja kopiointipalveluja, on yleensä kätevästi saatavilla. Sen sijaan yksityisesti ylläpidettyjen erikoispalvelujen (esimerkiksi erikoissairaanhoidon palvelujen) saatavuus on vielä suhteellisen vaatimatonta, minkä vuoksi kilpailutuskierrosten tulokset voivat jäädä laihoiksi. Kansallisesti kunnallisen kilpailun ja kilpailuttamisen vaikutukset tunnetaan vielä huonosti. Kilpailuttaminen on suhteellisen uusi, vähitellen laajeneva ja varsin kiistanalainen ilmiö julkisissa palveluissa. On varsin epäselvää, miten kunta-alan palvelumarkkinoiden kehittämisessä voidaan onnistua. Lähtötilanteessa monilta kunnallisilta viranhaltijoilta puuttuu lähes kokonaan markkinasektorin lainalaisuuksien tai toimintatapojen tuntemus. Toisaalta taas yksityisen sektorin kokemuksia ei aina voida kovin sujuvasti soveltaa kunnallishallintoon, koska kilpailuttamisen logiikassa on eroa ja osa palveluista on ns. viranomaispalveluja. Jos yksityinen organisaatio haluaa hankkia palveluja organisaation ulkopuolelta, se voi pyytää tarjouksia suhteellisen epämuodollisesti tai ostaa palveluja kokonaan ilman kilpailutusta. Tällaisia kilpailuttamiskokemuksia ei voida kunnissa hyödyntää täysimääräisesti. Kunnallinen kilpailuttaminen edellyttää määrämuotoisia hankintaprosesseja, joiden tehtävänä on turvata palvelutuottajien yhdenvertainen ja syrjimätön kohtelu. Harkitessaan erilaisia tuotantotapavaihtoehtoja kunnat voivat päätyä myös arvioimaan kilpailuttamisen välillisiä vaikutuksia. Jo käsit 12

13 teenä kilpailu sisältää ajatuksen siitä, että jonkin tahon voittaessa tarjouskilpailun muut kilpakumppanit häviävät. Kilpailuttaminen saattaa tuottaa kunnalle välittömiä taloudellisia etuja, mutta toisten kilpailijoiden häviäminen voi johtaa työllisyyttä ja taloudellista aktiivisuutta lamaannuttaviin pitkän aikavälin kerrannaisvaikutuksiin. Toisaalta voidaan pohtia, mitä olisi tapahtunut, jos kunta ei olisi järjestänyt minkäänlaista kilpailutusta. Jos kyseessä olisi ollut kunnan tuotantovastuuseen kuulunut vanha palvelu, olisivat sitä tuottaneet viran- ja toimenhaltijat ehkä jatkaneet tehtävissään entiseen tapaan eikä kuntaan olisi syntynyt uutta liiketoimintaa. Kilpailun puuttumisellakin on omat välilliset kerrannaisvaikutuksensa. Kuntien tilanteessa se turvaa kunta-alan työpaikkoja mutta toisaalta ei tarjoa dynaamista kasvualustaa palveluinnovaatioille ja palveluelinkeinojen kehitykselle. Periaatteessa kilpailuttamisessa voittaneen tahon rooli on helpompi kuin hävinneen. Voittajan pitää kuitenkin vastata huutoonsa täyttämällä sopimusvelvoitteet tilaajaa kohtaan. Kilpailuteorian mukaan hävinneen tahon tulisi tehostaa toimintaansa, miettiä kilpailustrategiansa uudelleen ja etsiä itselleen sopivampi erikoistumisalue. Mo nien hävinneiden kuntapalvelujen tuottajien voi olla kuitenkin vaikea löytää uusia asiakkaita samalta maantieteelliseltä alueelta. Markkinalogiikan mukaan hävinneiden tulisi siirtyä kannattavammille toimialoille ja tarpeen vaatiessa uuden kysynnän alueille. Jos hävinneet poistuvat paikkakunnan markkinoilta kokonaan, kunta ei saa ehkä riittävästi tarjouksia seuraavilla tarjouspyyntökierroksilla. Tämä voi johtaa määräävän markkina-aseman muodostumiseen ja pahimmillaan sen väärinkäyttöön. Mikäli palvelun hankintakustannukset nousevat tällaisen kehityksen seurauksena, kunnan voi olla aiheellista palata vanhaan toimintatapaan ja siirtää palvelun tuotanto takaisin itselleen. Kunnallisen itsehallinnon oikeutuksella kunta voi koska tahansa luopua kilpailuttamispolitiikasta ja palata takaisin hierarkkiseen virastotuotantoon. Tässäkään tapauksessa kilpailuttaminen ei ole välttämättä ollut aivan turha prosessi, sillä se on saattanut opettaa kun 13

14 nalle uusia tuotantotekniikoita tai parempaa laadunvalvontaa. Koska palvelut ovat aineettomia, kilpailuttaminen voi helposti vaikuttaa myös palvelujen tasalaatuisuuteen ja yleensäkin laatukomponenttiin. Laatua on vaikea selvittää etukäteen vertailemalla palvelutuottajien tarjouksia keskenään. Kilpailuttava toimintatapa edellyttää kuitenkin aikaisempaa parempaa tietoisuutta laadun mittaamisen ja seurannan tarpeellisuudesta. Kunta-alan palvelut ovat hyvin henkilötyövaltaisia. Henkilöstöryhmät ovat myös erittäin merkittäviä etu- ja painostusryhmiä yhteiskuntataloudellisen päätöksenteon areenoilla. Kunnan kaavailema kilpailuttaminen voi herättää kunnan omassa henkilöstössä epätietoisuutta ja jopa pelkoja. Toisaalta yksityisten alojen henkilöstö voi nähdä kuntien kilpailuttamiset tervetulleina mahdollisuuksina. On hyvin mahdollista, että kilpailuttaminen vaikuttaa tavalla tai toisella henkilöstötalouteen. Tällöin tärkeitä kysymyksiä, joihin kannattaa paneutua tarkemmin, ovat esimerkiksi työsuhteiden ehdot, rekrytointiseikat ja liikkeenluovutusehdot. 1.2 Tutkimuksen ensimmäisen osan tavoite ja luonne Kunnallinen kilpailuttaminen voidaan jakaa välittömään ja välilliseen kilpailuttamiseen. Välittömässä kilpailutuksessa kunta tai kuntayhtymä toimii kilpailun järjestäjänä. Välillisessä kilpailutuksessa kilpailun järjestää jokin kuntasektorin omistama tai rahoittama organisaatio, joka voi olla esimerkiksi kunnallinen osakeyhtiö tai vaikkapa Kuntien eläkevakuutus. Tutkimuksessa huomio kohdistetaan välittömään eli kuntien ja kuntayhtymien harjoittamaan kilpailutukseen. Kilpailuttamisella voi olla erilaisia vaikutuksia, kuten esimerkiksi tiedollisia, emotionaalisia, teknisiä ja kulttuurisia vaikutuksia. Tässä tutkimuksessa kilpailuttamisen vaikutusten arviointi rajataan lähinnä taloudellisiin seurauksiin. Taloudellisia vaikutuksia tarkastellaan hyödyntämällä ensisijaisesti kunnallistaloudellista argumentaatiota ja 14

15 toissijaisesti tuotantotaloudellisia ja kansantaloustieteellisiä näkökulmia. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa käsitteellistetään julkisten palvelujen kilpailuttamisen taloudellisten vaikutusten muotoja ja osaalueita. Tutkimuksessa tunnistetaan, nimetään ja kuvataan vaikutusten osa-alueita ja ilmenemistapoja. Tutkimus kuvaa kunta-alan kilpailuttamistoimia ja -asetelmia sekä teoreettisten jäsennysten että kansainvälisten kokemusten avulla. Tutkimuksen toisessa osassa, joka julkaistaan erillisenä niteenä, tehdään kotimainen empiirinen analyysi kilpailuttamisen taloudellisista vaikutuksista. Tutkimuksen ensimmäinen osa on luonteeltaan teoreettinen. Tutkimus käsittelee kilpailuttamisen talousvaikutuksia käsiteanalyyttisesti ja soveltaa kilpailuttamisilmiön tarkasteluun sekä poliittisen taloustieteen että oikeustaloustieteen lähestymistapoja. Tarkastelujen ideana on abstrahoida kuntapalvelujen kilpailuttamisproblematiikkaa mallikuvausten ja näkökulmavaihtoehtojen avulla. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa sellaista johtamisen näkökulmasta kirjoitettua ja kriittisesti koostettua tietoa, jota voidaan hyödyntää useilla kunnallispolitiikan ja julkisen päätöksenteon foorumeilla. Ensisijainen tavoite on se, että tutkimuksen tulokset olisivat hyödynnettävissä julkisissa hankintayksiköissä ja palvelutuottajien parissa. Tiivistetysti jäsennetty kuvaus kilpailuttamisen taloudellisista ulottuvuuksista voi auttaa sekä kuntapalvelujen tuottajia että tilaajia kilpailutoimenpiteiden suunnittelussa ja arvioinnissa sekä kilpailuvaikutusten seurantajärjestelmien kehittämisessä. Toissijaisesti pyritään siihen, että tutkimustuloksia voitaisiin käyttää hyväksi etujärjestötasolla hankintaohjeiden ja -suositusten laadinnassa ja lainsäädäntöuudistusten valmistelussa. Tutkimuksen esiin nostamien näkökohtien, mallinnusten ja käsitemäärittelyjen avulla julkisen palvelutuotannon eri sidosryhmät voivat myös selkeyttää ja täsmentää kilpailukäsityksiään. Tällä tavoin tutkimustulokset edistävät välillisesti eri sidosryhmien välisen vuoropuhelun ja kommunikoinnin edellytyksiä kilpailutustilanteissa, jotka saatetaan kokea ristiriitaisiksi tai epäselviksi. Tutkimus onnistuu käytännöllisessä kontribuutiossaan 15

16 sitä paremmin, mitä helpommin kuntapäättäjät ja palvelutuottajat voivat tutkimuksen luettuaan ennakoida ja hallita eri kilpailuttamisratkaisujen seurauksia. Tutkimuksen tavoitteena on myös palvella alan empiiristä ja teoreettista jatkotutkimusta uudistuvassa palvelutaloudessa. 1.3 Tutkimuksen ensimmäisen osan osatehtävät Tutkimus jakautuu kuuteen osakokonaisuuteen. Tutkimuksen ensimmäisenä osatehtävänä on keskeisten käsitteiden määrittely ja selostaminen. Käsitetarkastelut tehdään raportin luvussa 2. Tutkimuksen toisena osatehtävänä on julkisten palvelujen kilpailuttamisen käsitteellinen haltuunotto poliittisen taloustieteen viitekehyksessä. Siinä analysoidaan alkuun kilpailuttamisajattelun taloustieteellistä taustaa julkishallinnossa ja sen jälkeen selostetaan operationaalisemmalla tasolla tilajaa-tuottaja-ajattelun kehitystä. Kolmantena osatehtävänä on laatia oikeustaloustieteellinen viitekehys julkisten palvelujen kilpailuttamisen taloudellisia vaikutuksia koskevaa analyysia varten. Tutkimuksessa oikeustaloustieteellinen viitekehys jaetaan kahteen osaan. Aluksi käydään läpi julkisten hankintojen sääntelyn taustaa ja ydinkohtia. Jälkimmäisessä osuudessa tarkastellaan liikkeenluovutussäännösten sisältöä ja kuvataan liikkeenluovutusten taloudellisten vaikutusten reunaehtoja. Neljännessä osatehtävässä mallinnetaan kilpailuttamisen taloudellisten vaikutusten tutkimisen mahdollisuuksia ja rajoitteita. Tämä osuus on luonteeltaan metodologinen ja epistemologinen. Tarkastelu kytkee kilpailuttamisen taloudellisten vaikutusten tutkimisen erityisesti kunnallistalouden systematiikkaan ja hallintamuotoihin. Viides osakokonaisuus sisältää analyysin kansainvälisistä kilpailuttamiskokemuksista ja kilpailuttamisen taloudellisia vaikutuksia koskevista tutkimustuloksista. Maakohtaiset katsaukset on tehty Ruotsista ja Yhdysvalloista. 16

17 Tutkimuksen viimeinen osakokonaisuus keskittyy erityisteemaan, joka koskee kilpailuttamisen henkilöstötaloudellisia vaikutuksia. Jakson alkuosassa jäsennetään henkilöstötalouden osa-alueita kilpailuttamisen näkökulmasta käsin. Jakson loppuosa sisältää koosteen tutkimustuloksista, joissa on empiirisesti tutkittu kilpailuttamisen henkilöstötaloudellisia vaikutuksia. 1.4 Tutkimuksen ensimmäisen osan menetelmät ja aineistot Tutkimus selventää aihepiiriin kuuluvia termejä ja teoreettisia lähestymistapoja sekä kuvaa käsitteiden välisiä yhteyksiä. Tutkimuksen käsitteelliset menetelmät pohjautuvat mallintamiseen ja analogiapäätelmiin sekä käsiteanalyysiin. Käsitteellinen pohdinta tapahtuu dialogissa kirjallisuuden ja muun lähdemateriaalin kanssa. Argumentointi etenee teesistä antiteesiin ja päättyy synteesiin. Aikaisempien tutkimustulosten läpikäynti ja kansainvälisten kokemusten kartoitus tehdään kirjallisuustutkimuksena. Kirjallisuustutkimuksen ideana on yhtäältä synteettisen kokonaiskuvan muodostaminen kuntapalvelujen kilpailuttamisen taloudellisista vaikutuksista ja toisaalta muutamien esimerkkien yksityiskohtaisempi analysointi. Tutkimuksen pääasiallisena lähdeaineistona ovat talous- ja hallintotieteelliset tutkimukset ja artikkelit. Toissijaisena lähdemateriaalina on käytetty hallinnon valmisteluaineistoja ja etujärjestöjen tuottamia selvityksiä. Kotimaista lähdeaineistoa täydennettiin tekemällä systemaattiset aineistohaut myös angloamerikkalaisista ja ruotsalaisista tietokannoista. 17

18 2 Keskeisten käsitteiden määrittely K ilpailun käsite on keskeinen sekä markkinateoriassa että liiketaloustieteessä. Kilpailu tarkoittaa sosiaalista tilannetta, jossa useampi kuin yksi taho haluaa samanaikaisesti jotakin, joka ei ole jaettavissa tai jonka jaosta ei päästä sopimukseen. Kilpailua esiintyy myös talouselämän ulkopuolella, esimerkiksi luonnossa. Useimmat ihmisten keskinäiset suhdejärjestelmät sisältävät ainakin epämuodollisen kilpailuelementin. Tässä tutkimuksessa kilpailun tarkastelut rajataan koskemaan taloudellisessa toiminnassa tapahtuvaa kilpailua. Kilpailun idea edustaa talousfilosofista paradigmaa, jonka puitteissa taloudellisen toiminnan yhteiskunnalliset reunaehdot määräytyvät. Kilpailu on markkinoiden tilanne, jossa useat toimittajat tai myyjät kamppailevat samoista asiakkaista. Ormsby (1998, 369) on määritellyt taloudellisen kilpailun jatkuvaksi niiden parempien tapojen etsinnäksi, joilla voidaan tyydyttää kuluttajien tarpeet. Markkinataloudessa välittävänä tekijänä on hintajärjestelmä, jonka avulla kysyntä ja tarjonta kommunikoivat keskenään. Vapaassa kilpailussa hinnat määräytyvät markkinoilla, joilla operoivien markkinatoimijoiden vapautta julkinen valta ei kahlitse. Psykologisessa mielessä kilpailun ajatus sisältää vapauden ohella toisen tärkeän ulottuvuuden, jota voidaan kutsua kannustekomponentiksi. Kilpailussa selviytyminen tuottaa onnistumisen tunnetta ja 18

19 palkintona sopimuksia, tulovirtaa ja yritystoiminnan mahdollisuuksia. (Ks. esim. Bhatta 2006, 111; Burke, Genn-Bass ja Haines 1988; Kettunen 1979, 248; Kuoppamäki 2000, 18 19; Rutherford 1992, 85 ja 1 2; SOU 2000:117.) Kilpailupolitiikalla tarkoitetaan yleensä kilpailumekanismin julkista tukemista yhteiskunnassa ja etenkin talouselämässä. Kilpailupolitiikka perustuu uskomuksiin, joiden mukaan kilpaillut markkinat ovat tärkeä mekanismi ohjaamaan investointipäätöksiä, parantamaan taloudellista tehokkuutta, tuottamaan keksintöjä ja innovaatiota sekä lisäämään talouskasvua. Kilpailupolitiikan tavoitteena on markkinakilpailun turvaaminen, elinkeinovapauden puolustaminen, kulutta jien suojelu liialliselta markkina- ja monopolivoimalta, staattisen ja dynaamisen tehokkuuden edistäminen, taloudellisen liberalismin suojelu, kaupan esteiden purkaminen ja markkinatalouden terveen kehityksen edistäminen. (Vrt. Bhatta 2006, 112.) Kilpailupolitiikkaa alettiin kehitellä alun perin Pohjois-Amerikassa, jossa oli huomattu, että toimialojen keskittyminen ja kartellijärjestelmät nostavat markkinahintoja ja pienentävät kuluttajien ostovoimaa. Myöhemmin kilpailupolitiikka on levinnyt lähes kaikkiin maihin, ja kilpailupolitiikka on nykyään esimerkiksi yksi EU:n tärkeimpiä politiikkalohkoja. Kilpailupolitiikalla säädellään yritysten kilpailua rajoittavia menettelytapoja ja käyttäytymistä markkinoilla. (Kyläheiko, Händelin ja Reimavuo 1999, 11.) Epäterveen kilpailun muotoja ovat (Kanniainen 2001, 16 17) hintakartellit, saalistushinnoittelu, fuusiot, sitominen ja tuotekehitysyhteistyö. Huomionarvoinen kehityspiirre viime aikoina on ollut, että kansallisen kilpailupolitiikan valmistelu ja toteutus on yhä enemmän keskitetty erityisille kilpailuviranomaisille. Taustalla on ollut tavoite, jonka mukaan harjoitettavan kilpailupolitiikan tulisi olla epäpoliittista, neutraalia ja ennustettavaa. Kilpailuviranomaisten tärkeitä tehtäviä ovat markkinakilpailun edistäminen ja vahingollisten ja laittomien kilpailurajoitusten valvonta. Jälkimmäisen tehtävän puitteissa kilpailuviranomaiset hyväksyvät tai kieltävät fuusioita ja puuttuvat määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön. Pyrkiessään edistämään 19

20 kilpailua kilpailuviranomaiset seuraavat eri alojen lainsäädäntöuudistuksia ja pyrkivät vaikuttamaan niihin ja muihinkin reformeihin siten, että kilpailun esteitä voidaan vähentää ja kilpailuongelmia voidaan torjua jo ennakolta. (Larkin 2007, ) Klassisesti markkinat on taloustieteissä määritelty markkinapaikoiksi (vrt. Collin 2001, 242). Moffatin (2007) mukaan markkinat ovat mikä tahansa paikka, missä tietyn hyödykkeen myyjät tapaavat kyseisen hyödykkeen ostajia ja missä kaupanteon aktit voidaan suorittaa. Tällaisen markkinakäsityksen traditionaalisia ilmentymiä ovat torimarkkinat. Modernimman markkinakäsityksen mukaan markkinat ovat sosiaalinen järjestely tai järjestelmä, joka tukee eri osapuolten toistuvia transaktioita. Yksiköiden välillä tapahtuvaa satunnaista vaihdanta-aktia ei pidetä markkinatransaktiona. (Furubotn ja Richter 2005, 300.) Vapaat tai avoimet markkinat viittaavat sellaisiin markkinatiloihin, joihin kaikilla potentiaalisilla myyjillä ja ostajilla on vapaa pääsy ja joissa käytävä kauppa ei ole viranomaisten kontrolloimaa (Collin 2001, 242). Avoimen markkinatalouden ja kilpailun yhteiskunnallinen merkitys on vahvistunut paljon 1960-luvulta alkaen. Hyvinvointival tioissa valtiolla ja julkisella hallinnolla oli poliittista ja taloudellista kapasiteettia ja välineitä tuotannon ja talouselämän tiukkaan sääntelyyn. Kun julkinen talous ajautui rahoituskriiseihin, sosialistiset taloudet romahtivat ja globalisaatiokehitys käynnistyi, julkisen politiikan toimintaympäristö muuttui radikaalilla tavalla. Niiden myötä ryhdyttiin kyseenalaistamaan hyvinvointivaltioideologian toteutusmuotoja. Avautuvassa maailmantaloudessa jokainen maa joutuu kiinnittämään huomiota kansalliseen kilpailukykyyn. Tällöin poliittiset ponnistelut joudutaan keskittämään tiukkoihin monetaristisiin ja inflaatiota kurissa pitäviin linjauksiin, innovaatioiden ja yrittäjyyden tukemiseen, kansantalouden kilpailuolosuhteisiin, teollisuuspolitiikkaan ja markkinoiden uudelleenregulaatioon. Päätöksenteon areenoilla konventionaalinen hyvinvointivaltion kehittäminen saa rinnalleen kilpailukykyä vahvistavat politiikkalinjaukset. (Cerney 2007.) 20

21 Kilpailuvaltioiden mallimaita ovat ainakin tällä hetkellä Yhdysvallat ja Iso-Britannia. Jotkut pienvaltiot pois lukien kilpailuvaltiokehitys ei ole ollut muualla vielä yhtä voimakasta. Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa on edelleen paljon korporatistisia piirteitä. Euroopan talousalue ja eurooppalaiset sisämarkkinat ovat kuitenkin merkittävä luomus, jolla koko manner yrittää vastata Pohjois-Amerikan, Itä- ja Kaakkois-Aasian sekä eräiden muiden nopeasti teollistuvien maiden kilpailuhaasteisiin. Talousaluekehitys on pakottanut Pohjoismaatkin uudistamaan taloutensa rakenteita, avaamaan markkinoita, dereguloimaan julkisia infrastruktuuripalveluja ja uudistamaan julkisten palvelujen organisointia. Globalisaatiokehityksen vahvistuessa jokainen yhteiskunta joutuu kiinnittämään lisää huomiota kansakunnan kilpailuetuihin ja kilpailukykyyn. Kilpailuedussa on kysymys siitä, että voidaan toimia muita pienemmillä kustannuksilla, erottaudutaan muista hyödykedifferoinnin keinoin ja keskitytään tietyille markkinoille. Kilpailukyky tarkoittaa valmiutta tarjota sellaisia hinta-, laatu- ja mainetekijöiden kombinaatioita, joille löydetään kansallista ja kansainvälistä kysyntää. Kansallisissa politiikkalinjauksissa joudutaan huolehtimaan makrotason tekijöistä, joilla voidaan tukea kilpailuetujen ja -kyvyn kehitystä. Tällöin finanssipolitiikassa joudutaan panostamaan tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan, julkisiin infrastruktuurijärjestelmiin ja koulutusjärjestelmiin. (Black 1997, 74; Bryner 2007; Porter 1991.) Hallintotieteissä julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan viranomaisten tavara- ja palveluhankintoja. Myös vuokrasopimuksilla hankittavia palveluja ja erimuotoisen lainarahoituksen hankintaa voidaan pitää julkisina hankintoina. (Black 1997, 369.) Julkisen hankinnan käsite määritellään tutkimusraportin pääluvussa 4. Kilpailuttaminen (competitive tendering) on määritelty joskus lyhyesti kilpailua sisältäväksi sopimustoiminnaksi (Bhatta 2006, 114). Tässä tutkimuksessa kilpailuttaminen tarkoittaa palveluhyödykkeiden julkisoikeudellista hankintaprosessia, jossa vaihtoehtoisilta palvelutuottajilta pyydetään ja saadaan tarjouksia. Kilpailuttaminen alkaa ostajan tekemillä hankintailmoituksella ja tarjouspyynnöillä. Toisin 21

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita

Lisätiedot

EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa

EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa FIHTA ry:n kevätseminaari 7.4.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Yleistä hankkeesta ja sen aikataulusta EU:n komissio on julkaissut vihreän kirjan

Lisätiedot

EK:n kilpailuselvitys

EK:n kilpailuselvitys EK:n kilpailuselvitys 18.2.2016 Taustaa EK edellyttää yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan tasavertaista asemaa Silloin kun julkisen sektorin on perusteltua kilpailla markkinoilla, sen on toimittava

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ 06 www4 Page of 5 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 06 Assignment: 06 www4. Mikä seuraavista alueista vastaa voittoa maksimoivan monopoliyrityksen ylisuuria

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Julkiset innovatiiviset hankinnat

Julkiset innovatiiviset hankinnat Julkiset innovatiiviset hankinnat Miten julkishallinto kykenee hankkimaan esimerkiksi innovatiivisia cleantech-ratkaisuja? Antti Tuukkanen hankinta-asiantuntija KL-Kuntahankinnat Oy Innovatiivisuus, agenda

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Kyselyn tarkoitus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Terveyspalvelualan yritysten käsityksiä hankintalainsäädännön uudistamisesta Vastaajia 37 kpl

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Liikkeen luovutuksesta

Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutus tarkoittaa sitä, että yritys tai sen toiminnallinen osa luovutetaan toiselle yritykselle. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :n mukaan työnantajan liikkeen

Lisätiedot

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Kuntalaki uudistuu Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kuntatalo 21.5.2013 Esityksen painopisteet 1. Julkishallinnon arvot ja

Lisätiedot

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6. Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.2010 Johdanto Tutkimuksen taustalla ongelma siitä miten koulujen

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ

TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ TILITOIMISTON PALVELUIDEN KILPAILUTUS MUISTILIITTO ry (jäljempänä tilaaja tai hankintayksikkö ) pyytää tarjousta Hilmailmoituskanavassa julkaistun hankintailmoituksen

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Julkisia hankintoja koskevat kirjaukset EK ei näe tarvetta

Lisätiedot

Tarjouspyyntö. YTHS:n pankkipalvelut

Tarjouspyyntö. YTHS:n pankkipalvelut Tarjouspyyntö YTHS:n pankkipalvelut Sisällys 1 Hankinnan perustiedot ja hankinnan kohteen kuvaus... 2 1.1 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö... 2 1.2 Hankinnan kohde... 2 2 Hankintamenettely... 2 2.1 Hankinnasta

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen

Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen Kiinteistö- ja rakentamistalouden tutkimusseminaari 15.09.2004 Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen Tomi Ventovuori Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous Tutkimuksen tavoitteet Tunnistaa

Lisätiedot

Hankinnan sisällön määrittely

Hankinnan sisällön määrittely Hankinnan sisällön määrittely lakimies Rasmus Ingman Markkinakartoitus sekä ehdokkaan tai tarjoajan osallistuminen hankinnan valmisteluun Ennen hankintamenettelyn aloittamista voi tehdä markkinakartoituksen

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ TERVOLAN KUNNAN JA KUNNAN TYTÄRYHTEISÖJEN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSPALVELUISTA

TARJOUSPYYNTÖ TERVOLAN KUNNAN JA KUNNAN TYTÄRYHTEISÖJEN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSPALVELUISTA TERVOLAN KUNTA TARJOUSPYYNTÖ 19.12.2016 TARJOUSPYYNTÖ TERVOLAN KUNNAN JA KUNNAN TYTÄRYHTEISÖJEN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSPALVELUISTA Tarjous pyydetään kuntalain 14. luvun mukaisesta hallinnon ja

Lisätiedot

Pystysuuntainen hallinta 2/2

Pystysuuntainen hallinta 2/2 Pystysuuntainen hallinta 2/2 Noora Veijalainen 19.2.2003 Yleistä Tarkastellaan tilannetta jossa: - Ylävirran tuottajalla on yhä monopoliasema - Alavirran sektorissa vallitsee kilpailu - Tuottaja voi rajoitteillaan

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen

Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen Uusiutuva hankintalaki seminaari 18.5.2015 Hankinta-asiantuntija Marko Rossi Sähköiset viestintävälineet Sähköisestä viestinnästä

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016 tudent: ate: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 016 Assignment: 016 www 1. Millä seuraavista tuotteista on itseisarvoltaan pienin kysynnän hintajousto? A. Viini B. Elokuvat

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Uudistunut dynaaminen hankintajärjestelmä ja paikallisuus hankinnoissa uuden lainsäädännön aikakaudella

Uudistunut dynaaminen hankintajärjestelmä ja paikallisuus hankinnoissa uuden lainsäädännön aikakaudella Uudistunut dynaaminen hankintajärjestelmä ja paikallisuus hankinnoissa uuden lainsäädännön aikakaudella Ke 14.9.2016, 13.00-13.20, Kuntamarkkinat 2016 Asianajaja, KTM Marita Iskala (Ent. Tapola) Suomen

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ: TP/LSKKY/UKI/2016/1 Tarjousnimike: VILJELYKONSULTOINTI

TARJOUSPYYNTÖ: TP/LSKKY/UKI/2016/1 Tarjousnimike: VILJELYKONSULTOINTI TARJOUSPYYNTÖ: TP/LSKKY/UKI/2016/1 Tarjousnimike: VILJELYKONSULTOINTI Lounais Suomen koulutuskuntayhtymä / Lounais Suomen ammattiopisto Novida pyytää tarjoustanne viljelykonsultoinnin hankinnasta tarjouspyynnön

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset

Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset Etunimi Sukunimi Yhtiöittämisestä Yhtiöittämisen tehokkuusvaikutuksia arvioitaessa erotettava toistaan: a) mikä vaikutus taloudelliseen suorituskykyyn

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Monopoli Tommi Välimäki 29.1.2003 Peruskäsitteitä: kysyntä ja tarjonta Hyödykkeen arvo kuluttajalle on maksimihinta, jonka hän olisi siitä valmis maksamaan Arvon raja-arvo vähenee määrän funktiona, D=MV

Lisätiedot

Miksi tehdään julkisia hankintoja?

Miksi tehdään julkisia hankintoja? Miksi tehdään julkisia hankintoja? Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan tavara, palvelu ja rakennusurakkahankintoja, joita hankintayksiköt tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta. Julkiset hankinnat

Lisätiedot

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT Tehtävä 1! " # $%& ' ( ' % %' ' ) ) * ' + )$$$!," - '$ '' ' )'( % %' ) '%%'$$%$. /" 0 $$ ' )'( % %' +$%$! &" - $ * %%'$$%$$ * '+ ' 1. " - $ ' )'( % %' ' ) ) * '

Lisätiedot

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Tiina Talala Hankinta-asiamies Hankinta-asiamiespalvelu tukee yrityksiä ja hankintayksiköitä julkisissa hankinnoissa tuomalla käyttöön testattuja työkaluja

Lisätiedot

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT Paikka, jossa ostaja ja myyjä kohtaavat, voivat hankkia tietoa vaihdettavasta tuotteesta sekä tehdä

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä

Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä 17.3.2016 Maailman olennaiset muutokset 1: Tieto kaikkien saatavilla Jokaisella kansalaisella on taskussaan kaikki maailmassa

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Julkiset hankinnat ja luottamushenkilöiden rooli

Julkiset hankinnat ja luottamushenkilöiden rooli Julkiset hankinnat ja luottamushenkilöiden rooli Hankintapalvelut lyhyesti Henkilökunta; hankintapäällikkö, hankinta asiantuntija hankinta asiantuntija (50 % työajalla) 2 hankintasihteeriä Hankintapalvelut

Lisätiedot

Horisontissa uusi laki

Horisontissa uusi laki Horisontissa uusi laki Kuntamarkkinat 2016 Johtava lakimies Katariina Huikko Hallituksen esitys uudeksi hankintalaiksi (HE 108/2016 vp) Hankintasääntelyn taustalla EU:n hankintadirektiivit (klassinen,

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa

Lisätiedot

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Esitys perustuu 9.11.2012 hyväksyttyyn väitöskirjaan Unohtuuko vanhus? Oikeustieteellinen tutkimus hallintosopimuksen

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010 Juha Palmunen, johtava konsultti RAPORTIN SISÄLTÖ 1 TAUSTA JA TAVOITTEET 2 TYÖN ETENEMINEN 3 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7)

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Kunnanhallitus 39 06.02.2017 Kunnanvaltuusto 19 20.02.2017 19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Khall 06.02.2017 39 Sote-kilpailutukseen asetettu

Lisätiedot

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Työ- ja elinkeinoministeriölle kirjaamo@tem.fi Pvm. 6.7.2015 Lausunnon antaja: Oulun Diakonissalaitoksen säätiö Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Oulun Diakonissalaitoksen

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

Liikennekaaren vaikutukset hankintalakiin

Liikennekaaren vaikutukset hankintalakiin Liikennekaaren vaikutukset hankintalakiin Liikenne- ja viestintävaliokunta 13.10.2016 Esityksen sisältö 1. Hankintaan liittyvät lainsäädännön soveltamisalakysymykset 2. Liikennekaaren mukaiset hankinnan

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 305 MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin varoin

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET Kaupunginhallitus 16.6.2003 280 Paavo Leskinen Puheenjohtaja Kirsi-Tiina Ikonen Pöytäkirjanpitäjä Unto Matilainen Mauno Tuoriniemi 2 HANKINTAOHJEET

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 101/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisista hankinnoista annettua lakia. Ehdotuksen mukaan asian

Lisätiedot

KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA. Johanna Vakkuri

KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA. Johanna Vakkuri KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA Johanna Vakkuri 21.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Julkiset hankinnat Lainsäädäntö Perusperiaatteet Tyrnävän kunta hankkijana Mitä, miten, kuinka paljon Case: Rantaroustin

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Länsirannikon Koulutus Oy WinNova pyytää tarjoustanne käytetystä astianpesukoneesta tämän tarjouspyynnön mukaisesti.

Länsirannikon Koulutus Oy WinNova pyytää tarjoustanne käytetystä astianpesukoneesta tämän tarjouspyynnön mukaisesti. SUURTALOUSLAITTEEN HANKINTA Hankinnan kohde ja hankintamenettely Länsirannikon Koulutus Oy WinNova pyytää tarjoustanne käytetystä astianpesukoneesta tämän tarjouspyynnön mukaisesti. 1. HANKINNAN KOHDE

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Kokemuksia hankintaklinikoista KEHTO-foorumi, Joensuu 24.5.2011 Pekka Vaara Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tilaajan ongelmia

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Case Sahalahden esikäsittelylaitos. Innovaatiot julkisissa hankinnoissa -seminaari , Antti Heikkilä

Case Sahalahden esikäsittelylaitos. Innovaatiot julkisissa hankinnoissa -seminaari , Antti Heikkilä Case Sahalahden esikäsittelylaitos Innovaatiot julkisissa hankinnoissa -seminaari 6.10.2006, Antti Heikkilä 2009 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Kilpailullisen neuvottelumenettelyn käytön yleiset vaatimukset

Lisätiedot

Henkilö- ja yrityskohdentaminen rekrytoivissa koulutusohjelmissa sekä niihin liittyvien palveluiden myynti ja markkinointi.

Henkilö- ja yrityskohdentaminen rekrytoivissa koulutusohjelmissa sekä niihin liittyvien palveluiden myynti ja markkinointi. Henkilö- ja yrityskohdentaminen rekrytoivissa koulutusohjelmissa sekä niihin liittyvien palveluiden myynti ja markkinointi. Tieto Versio 1 URL http://dk.mercell.com/permalink/31689321.aspx Ulkoinen hankinta

Lisätiedot

KATEAINEIDEN HANKINTA 2012

KATEAINEIDEN HANKINTA 2012 TARJOUSPYYNTÖ 1 (7) KATEAINEIDEN HANKINTA 2012 Hankintayksikkö Espoon kaupunki,., 02070 ESPOON KAUPUNKI. Tarjouspyyntö Espoon Kaupunkitekniikka-liikelaitos pyytää tarjoustanne viheralueiden rakentamiseen

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman valossa Jarmo Vakkuri, professori Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu 050-318 6042, jarmo.vakkuri@uta.fi

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän, Porvoon ammattiopiston opiskelijoiden työvaatteiden ja jalkineiden hankinta

Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän, Porvoon ammattiopiston opiskelijoiden työvaatteiden ja jalkineiden hankinta Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän, Porvoon ammattiopiston opiskelijoiden työvaatteiden ja jalkineiden hankinta Yleistä Itä-uudenmaan koulutuskuntayhtymän ylläpitämä oppilaitos Porvoon ammattiopisto (jatkossa

Lisätiedot

ULKOISTAMISEN KÄSIKIRJA RIITTA LEHIKOINEN ILKKA TÖYRYLÄ

ULKOISTAMISEN KÄSIKIRJA RIITTA LEHIKOINEN ILKKA TÖYRYLÄ ULKOISTAMISEN KÄSIKIRJA RIITTA LEHIKOINEN ILKKA TÖYRYLÄ TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Julkaisija: Talentum Media Oy Kansi ja taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-1966-9

Lisätiedot

Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti klo (luennolla!) Opiskelijan nimi. Opiskelijanumero

Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti klo (luennolla!) Opiskelijan nimi. Opiskelijanumero Y56 Kevät 2010 1 Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti 30.3. klo 12-14 (luennolla!) Opiskelijan nimi Opiskelijanumero Harjoitus 1. Tuotantoteknologia Tavoitteena on oppia hahmottamaan yrityksen tuotantoa

Lisätiedot

Hankinnat ja kilpailuttaminen. Leena Karjalainen 27.4.2016

Hankinnat ja kilpailuttaminen. Leena Karjalainen 27.4.2016 Hankinnat ja kilpailuttaminen Leena Karjalainen 27.4.2016 Sivu 1 27.4.2016 Hanki huolella Nämä ohjeet koskevat maaseuturahastosta ohjelmakaudella 2014-2020 rahoitettavia hankkeita Muutoksia voi tulla,

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa

Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa T A P I O K I N N U N E N S T R A F I C A O Y 2 4. 5. 2 0 1 6 Työn tavoitteet Vastata kysymyksiin Millaisia kestävään liikkumiseen liittyviä tai

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

2. Hankintamenettely, hankinnasta ilmoittaminen ja asiakirjajulkisuus

2. Hankintamenettely, hankinnasta ilmoittaminen ja asiakirjajulkisuus 1 TARJOUSPYYNTÖ OMPELUKONEIDEN JA SAUMUREIDEN KORJAUS- JA HUOLTOPALVELUISTA (puitejärjestely) 1. Hankinnan kuvaus Nurmijärven kunta pyytää tarjoustanne kunnan eri toimipisteisiin hankittujen ompelukoneiden

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU10546 Päiväys

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU10546 Päiväys 1/5 HANKINTAPÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Hankintayksikkö Mukana olevat muut yhteisöt: Joensuun kaupunki Kontiolahden kunta Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen

Lisätiedot