Valkeavuoren koulun lehti 2/2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valkeavuoren koulun lehti 2/2014"

Transkriptio

1 VIISARI Valkeavuoren koulun lehti 2/2014

2 Mikä sinulle tuo joulun? Tämän lehden sinulle tarjoavat kirjoittajat ja piirtäjät ja VIVAkurssilaiset jutut kokosi Saara Normia ja Virve Jordman. Taitto Timo Moukola Lehden löytää kokonaan värillisenä koulun kotisivuilta Etukannen kastekuvan otti Milla Salminen 9D Takakannen piirros (A4 alkuperäinen, nyt kavennettu) Emilia Kunnas 8E Saara Aallon konsertit Liinaleena Leiwo Onko se lahjat, tontut vai kala? Vai kenties suuri kinkkupala. Joulukuusen tuoksu vai tähtinen yö? Vai kenties joulupukki joka piparit pöydästä syö. Minulle joulun tekee perhe ja ystävät, yhdessäolon riemu, ja tuoksuvat kynttilät. Joululaulujen raiku, rauha ja luminen maa, tunnelman taika. Rauhan aika Joulu Valkeavuoren koulu Aapiskuja Kaarina valkeavuori Painopaikka Tasopaino Oy Kaarina Joululauluissa kaikuvat perinteiset, talviset sanat: on hankia, jäätä ja pakkasta, leijailevia lumihiutaleita ja reippaita rekiretkiä. Todellisuudessa katselen ulos ikkunasta sateista märkää pimeyttä enkä yhtään usko, että jo muutaman päivän kuluttua on joulu. Tuntuu siltä, että samalla kertaa niskaan on heitetty sekä kaamosettä kaaosmasennus. Miksi kaikkein pimeimpänä vuodenaikana pitäisi jaksaa kaikkein eniten? Eivät käy reippahasti askeleet pilkkopimeässä. Väsyttää, laiskottaa ja masentaa: kaamosmasennus on tullut tervehtimään. Tekemättömät hommat irvailevat nurkista: hoida tämä, muista nämä, 3B ja Saara Aalto sekä Teemu Roivainen, Kamu-kuoro esiintyivät Kaarinan kirkossa Torstaina 4.12 ja ilman Teemua 6.12 Paimion kirkossa. Ensimmäisessä konsertissa yleisössä oli myös Micael Monroe. Saaran kanssa soolon pääsi laulamaan Kaarinassa Lotta Suominen (3B)ja Paimiossa Nea Lintula (7B) kappaleessa Pie Jesu. Esitimme kappaleet Pieni liekki, Maa on niin kaunis, Enkeleitä, Taivas sylissäni, Hallelujah, Joulu joka päivä ja Varpunen jouluaamuna. Tunnelma takahuoneessa oli jännittävä sillä yleisössä oli yli 400 ihmistä. Aada Kennovaara 3B Apuja kaa(m)osmasennukseen joko teit tuon? Välttämättömien töiden lisäksi sitä kasaa itselleen kunnon kinoksen askareita, jotka pitäisi tehdä. Liika on liikaa, ja niin huomaa kaaosmasennuksen iskeneen. Mutta onneksi apuja saa läheltä. Joulu ja loma tuovat tullessaan ilon, valon ja levon. Saa aikatauluttomia päiviä tehdä mitä mielii tai olla tekemättä mitään. Saa nauttia ystävien seurasta tai viihtyä itsekseen. Tämänhetkisen kaamoksen ja kaaoksen selätykseen oppilaat antoivat minulle muun muassa seuraavia neuvoja: - laita kynttilät palamaan ja jouluvalot ikkunaan 2 Viisari 2/ kuuntele musiikkia - pelaa videopelejä - kutsu kavereita kylään - laita asiat tärkeysjärjestykseen ja hoida ne - älä laita tavaroita epäjärjestykseen - anna itsellesi palkkio siivoamisesta - järjestä mukavaa vapaa-aikaa - nuku päiväunia - syö jotain tosi makeaa Hyviä neuvoja kaikki, ja useampaa on myös kokeiltu käytännössä - toimii. Sydämellistä joulua ja hyvää uutta vuotta 2015 koko Valkeavuoren koulun väelle! Saara Normia Joskus sitä vain tajuaa, mitä oikeesti haluaa. Haluu turvaa, ei hetken hurmaa. Haluu halata, eikä ihastustaan salata. Haluu elää, eikä ilman oikeeta herää. (enkylkerrokukaoon x))))) Joulun runo Kohta alkaa joulu, samalla loppuu koulu. Kotona saa vain lymyä, luvassa pelkästään hymyä. Talossa kynttilät sytytetään, tonttulakit päähän pystytetään. Pipareita keittiössä veivataan, eläinten tekemistä seurataan. Ulkona hohtavan kaunista, lunta sataa taivaalta. Talo tulvii ihanaa ruokaa, kaikki paljon lahjoja tuokaa. Karo Wickström 8B 3 Viisari 2/2014 Venla Orpana 8B Joulun taikaa Pipari tuoksuu ihanalle lahjat piilotettiin kuusen alle. Joulutortut uunissa paistuu varmasti ne hyvälle maistuu. Lapset kävivät nukkumaan kun äiti vielä kutoo sukkiaan. Kynttilät tuo joulunvaloa kauniisti valaisten pimeää taloa. Mahtaako ne lapset nukahtaa kun tonttu voi tulla oven taa. Emilia Leino 8b

3 Kirjamessut 2014 Tiesin jo valmiiksi haluavani tänäkin vuonna mukaan kirjamessuille. Ajattelin, että olisi mukava saada muutama kirjailijahaastattelu, mutta isoskoulutusleiri osui ikävästi kirjamessujen kanssa päällekkäin, niin etten päässyt messuille lauantaina tai sunnuntaina ollenkaan. Sain onneksi kuitenkin yhden haastattelun perjantaiksi ja pääsin mukaan Turun Sanomien nuorten messutoimitukseen, joka nimettiin myöhemmin Nuoreksi Sanaksi. Itse olin ehdottanut nimeksi Teinitoimitusta, mutta se ei mennyt läpi vaikka saikin aluksi hyvää kannatusta. Sain kuitenkin leffaliput palkinnoksi hyvästä ja melkein onnistuneesta nimiehdotuksesta, joten olen melko tyytyväinen. Turun Sanomat järjesti nuorten messutoimitukselle suunnittelutilaisuuden, jossa annettiin myös neuvoja jutun tekemiseen. Tutustuin myös muihin toimitukseen kuuluviin oppilaisiin ja saimme heti 4 Viisari 2/2014 hyviä ideoita juttuumme, jonka tulisimme tekemään messuja edeltävänä torstaina. Minun tehtäväni oli kirjoittaa lehteen lyhyt haastattelu, jonka alunperin aioin kirjoittaa kääntämisestä, mutta myöhemmin selvisi että Turun Sanomien kulttuurisivut oli jo tekemässä kääntämisestä juttua, joten aiheeni vaihtui kääntämisestä lastenkirjoja kuvittavaan ja kirjoittavaan pariskuntaan. Suunnittelin kysymykseni niin, että juttu keskittyisi enimmäkseen heidän Muumi-kirjoihinsa, joita he olivat tehneet melko paljon. Tosin myöhemmin selvisi, että se johtui siitä, että niillä oli kysyntää ja siksi he olivat jopa ikään kuin jumittuneet kirjoittamaan Muumi-kirjoja. Kun torstaina rupesin tekemään haastattelua, olin aika jännittynyt, koska en pidä puhelimessa puhumisesta. Haastatteluni tulisi tapahtumaan kokonaan puhelimen välityksellä. Kaiken lisäksi ääneni oli aika poissa nuhan takia, jonka olin saanut pari päivää aikaisemmin. Haastattelu sujui kuitenkin hyvin ja sen jälkeen itse jutun kirjoittaminen sujui helposti. Toimituksesta jäi hyvä mieli. Haluaisin tehdä jotain samanlaista toistekin. Perjantain kirjailijahaastattelun haastateltavana oli enimmäkseen historiallisia romaaneja kirjoittanut Juha-Pekka Koskinen. Häntä haastateltiin hänen uudesta lastenkirjastaan Lumottu lelutehdas, joka oli omasta mielestäni hyvä ja vauhdikas, vaikka olikin luultavasti suunnattu itseäni muutamaa vuotta nuoremmalle lukijalle. Perjantain kirjamessupäivä sujui nopeasti ja parin vuoden haastattelukokemuksen jälkeen haastattelu ei edes jännittänyt enää melkein yhtään. Päivän lopussa hiukan harmitti, että leiri esti pääsyni messuille seuraavina päinä, mutta onneksi kirjamessut järjestetään joka vuosi uudestaan. Lauri 9B Kirjamessuraportti Olin kirjamessuilla haastattelemassa vain ensimmäisenä messupäivänä, perjantaina, sillä olin viikonlopun muualla. Haastattelin messuilla kirjailija Juha-Pekka Koskista hänen uudesta lastenkirjastaan Lumottu lelutehdas. Lukiessani kirjaa haastattelua varten tuli myös testattua osittain, miten kirjan lukeminen onnistuu pädiltä - eipä onnistunut, lopulta luin kyseisen kirjan tulostettuna nivaskana pdf-muodossa siitä syystä, että kirjan oli tarkoitus ehtiä painosta vasta kirjamessuille. Lopulta kirja ei kuitenkaan ollut ehtinyt painosta ulos perjantaiksi, joten jouduimme improvisoimaan osan kysymyksistä. Onneksemme olimme Laurin kanssa lukeneet kirjasarjan aikaisemman osan, jonka pohjalta sitten keksimme kysymyksiä. Ennen haastattelua istuimme Turun seudun äidinkielenopettajien osaston takahuoneessa syömässä minipitsoja ja järjestelemässä kysymyksiä vihkoihimme. Sen jälkeen siirryimme odottamaan omaa haastatteluvuoroa osaston nurkkaan jakkaroille ja kuuntelemaan edellistä haastattelua. Hetki ennen haastattelumme alkamista odottelimme vielä kirjailijaa saapuvaksi. Onneksi Koskinen saapui paikalle viime tingassa - kylläkin ilman kirjaa, todeten että se ei ollut tullut painosta. Vaihdoimme Laurin kanssa muutaman merkitsevän katseen, ja totesin että Nyt improvisoidaan. Kahden viime vuoden haastattelukokemuksella saimme kuitenkin lennossa päästämme ulos hyviä kysymyksiä ja haastattelusta tuli hyvä. Koskinen oli mukava persoona, ja vastasi kaikkiin kysymyksiin niin hyvin kuin osasi, vaikka kysymys olisikin ollut kömpelösti muotoiltu. Haastattelusta jäi kaikin puolin hyvä fiilis, ja saimme jälkeenpäin siitä kehuja. Mielestäni tämän vuoden kirjamessuhaastattelu oli onnistunein omalta kohdaltani kaikista kahden viime vuoden haastatteluista. NN Tuhkimo-arvostelu Olipa kerran näytelmä, jonka aiheena oli Tuhkimo. Näytelmää esitettiin Turun Nuoressa Teatterissa. Sen näyttelijöinä toimivat minullekin tutut ihmiset. Ystäväni Ville oli Urpo. Näytelmää ohjasti itse Juha Antikainen, joka myöskin teki musiikit Tuhkimoon ja on tehnyt lukuisiin muihinkin produktioihin. Juhan musiikeista on aina pidetty, ne ovat yksinkertaisia ja toimivia. Niin tässäkin näytelmässä. Näytelmän laulusuoritukset olivat erinomaisia, varsinkin pääosan esittäjän Veera Suomen. Lavastus käytti taitavasti koko lavan mitan. Pieni huone lavan etuosassa muuttui seinää siirtämällä valtavaksi juhlasaliksi. Näyttelijät tulivat lavalle monesta eri suunnasta. Näin saatiin lavalle aikaiseksi järjestelmällistä sekasortoa. Tarpeistoa oli paljon, aivan joka tarpeeseen. Lavalle tuotiin kaikenlaisia kakkuja ja leivonnaisia sekä juomia. Puvustuksesta oli vastuussa teatterin taitava puvustaja Tytti Mulo. Tytin vaatteet ovat omaperisiä ja tarkasti tehtyjä - joka ikinen kerta. Tuhkimon mekko vaihtui käden käänteessä pyörähdyksen lomassa ja jokaisella näyttelijällä oli toinen toistaan krumeluurimpia mekkoja ja asusteita. Meikit korostivat jokaisen roolihahmon piirteitä loistavasti. Hiukset olivat korkeampia kuin lumikinokset. Näytelmäsuoritukset olivat tasaisia. Kaikki olivat hyviä, mutta kukaan ei ollut selvästi ylitse muiden. Villen roolisuoritus Urpona on kylläkin saanut kehuja myös tuntemattomilta tahoilta. Ohjaaja oli tehnyt ensiluokkaista työtä, vaikka jotkut asiat olisi voitu tehdä myös toisin. Näytelmä nauratti ja yllätti juuri oikealla tavalla. Tuhkimo ylitti odotukseni. Varsinkin kulisseissa toimivat ihmiset ansaitsevat tästä kiitosta. Näytelmä näytti hyvältä ja juoni oli selkeästi esitetty. Suosittelen Tuhkimoa ja kaikkia muitakin Turun Nuoren Teatterin näytelmiä. Sen pituinen se. Onerva Leino 9B 5 Viisari 2/2014

4 Loitsuja, loitsuja Motivaation ja tavoitteiden tärkeys kilpauinnissa Loitsu Ma, Ti, Ke, To, Pe, La ja Su Hymyillen ne päivät vaihtuu. Muista läksyt ja koulus hoitaa, myös nukkua täytyy muistaa! Näkymättömyysloitsu Katoo jalat, katoo pää, ei tunnu missään pakkassää. Kun lausut taikasanat nää, niin ei susta varjookaan jää. By: Yläkerran jätkä 9B Minä rakastan sinua kuin kuu joka kuoli joka päivä antaen auringon hengittää. Loitsu: natiaisten poisto! Loitsu runo kaunokainen härpo närpi natiainen laputa lipitä litki natiaisten aivokaisten Kilpauinti on hyvä harrastus niillekin, joille muut lajit eivät sovellu, esimerkiksi nivelvaivojen tai liikerajoitusten takia. Vedessä liikuntarajoitteiset pystyvät liikkumaan paremmin kuin maalla. Uinnissa he voivat menestyä yhtä hyvin kuin muut. Tähän tarvitaan kuitenkin paljon motivaatiota. Täytyy olla paljon motivaatiota, sillä uinnissa yhdistyvät kestävyys- ja voimalajin sekä koordinaatiokykyä tarvitsevan tekniikkalajin vaatimukset. Tämän takia kilpauintiin vaaditaan kokonaisvaltaista sitoutumista hyviin elämäntapoihin. Huonot elämäntavat voivat pilata urheilijan kehittymisen. harjoitukset loppuun asti tai olla nopein uimari määrätyllä matkalla. Jollakulla tavoitteena on ajan parannus kisoissa tai vain oman uinnin uiminen hyväksytysti. Motivaatio kasvaa, kun pystyy saavuttamaan omia tavoitteitaan. Epäonnistumisten myötä motivaatio voi kasvaa, kun haluaa hengen. Kaikkien pitäisi löytää harrastus, joka kiinnostaa itseä, eikä kavereita taikka sisaruksia. Harrastuksessa ei pitäisi käydä vain, koska vanhemmat haluavat tai pakottavat. Kilpauinnissakin monissa seuroissa ryhmät ovat täysiä Sinä rakastat minua kuin verso joka jatkaa kasvamistaan vaikka olosuhteet olisivat huonot. Uinnin, niin kuin muunkin liikunnan, tulee olla terveyttä edistävää ja sen harrastamisessa täytyy välttää terveysriskejä. Me rakastamme toisiamme, täydennämme toistemme elämää kuin vanha pariskunta kahvipöydässä kikattaen. Minä rakastan sinua. Pahuuden poistaminen Harjoittelu ei hoidu itsestään, vaan se tapahtuu uimarin tahdosta, johon tarvitaan paljon motivaatiota. Tämän takia yritän olla todella motivoiva valmentaja. On kuitenkin asioita, joita en voi uimarin puolesta tehdä: en voi kuunnella ohjeita uimarin puolesta, enkä ottaa uimarin uintia kehittävää palautetta vastaan. Tämä täytyy uimarin itse tehdä. Paha piru pannahinen suru, tuska pitkällinen. Emmi et, et ennakoikaan kysymättä tulet tupaan. Suuri sielu sydämetön vastus vaan ei voittamaton. Tainnut turrut vähitellen arvet hiljaa vaaleten. Paha piru pannahinen riisu pukus pirullinen. Poissa pysy ainiaan ilolle kruunu valtiaan. Anna 9B 6 Viisari 2/2014 Liikaa ei saa harjoitella, vaan täytyy jättää aikaa palautumiseen. Verryttelyn sekä palautumisen tärkeys täytyy muistaa, sillä ne estävät ylirasittumisen sekä rasitusvammat. Motivaatiota kaivataan myös palautumista nopeuttavaan venyttelyyn. Olen itse huomannut, että uinti kulkee paremmin, kun paikat eivät ole jumissa, mutta varsinkaan pienimmät uimarit eivät venyttelyn tärkeyttä ymmärrä. Uinti on monelle tärkeää, mutta mielen ja ruumiin terveys on tärkeämpää. Oma halu kehittyä on tärkeä. Täytyy olla tavoitteita, sillä muuten motivaatio heikkenee. Tavoitteita on hyvin erilaisia. Jotkut haluavat jaksaa pystyä saavuttamaan tavoitteensa ja onnistua. Itse olen valmentajana huomannut, että he, joilla on motivaatiota uintia kohtaan, jaksavat tulla myös tapahtumiin ja kisoihin. Niissä tärkeää on myös pitää hauskaa kavereiden kanssa. Ilman tapahtumiin osallistumista uimarit jäävät vähän ulkopuolisiksi ja tämän takia lopettavat uinnin muita aikaisemmin. Jotkut harvat yrittävät sinnitellä mukana, mutta viimeisetkin motivaation rippeet katoavat vanhojen kavereiden vaihdettua parempaan ryhmään tai, jos ajat eivät parane yhtään kisoissa. Hyvä uimataito voi pelastaa oman tai jonkun toisen veden varaan joutuneen ja jos käy harjoittelemassa jonkun muun kuin itsensä tahdosta, vie jonkun motivoituneen uimarin paikan. Myös omien ryhmäläisten motivaatio voi laskea ja valmentajankin. Omasta mielestäni on mukavampi valmentaa uimareita, joilla on tavoitteita. Harrasta omasta ilosta, älä toisten vuoksi! -Emilia Saario 8c Lähteet: uinti.com 7 Viisari 2/2014 Alkuperäinen lyijykynäpiirros Lassi Andersson 7B

5 Hän, jota en voi unohtaa Piirros Erika Jukarainen 7C Istuin kotimme suurella pehmeällä sohvalla ja katsoin mieheni Willin ja lapseni Blainen leikkejä pihamme nurmikolla. Olisin halunnut itsekin olla pihalla leikkimässä ja nauramassa heidän kanssaan, mutta olin liian surullinen tällä hetkellä. Joskus minulle tuli hetkiä, jolloin ikävöin vanhaa poikaystävääni ja nyt oli juuri sellainen hetki. Cory oli kuollut kaksi vuotta sitten autoonnettomuudessa. Olin kieltänyt asian monta kuukautta ja teeskennellyt, että kaikki olisi hyvin. Se oli ollut niin paljon helpompaa. Vasta tavattuani Willin aloin tajuamaan tosiasian, että Cory oli ihan oikeasti kuollut. En ollut kuitenkaan vielä hyväksynyt sitä. Cory oli ollut liian hyvä ihminen kuolemaan niin nuorena. Hän ei ollut täyttänyt edes kolmeakymmentä vuotta. Vaikka minulla oli elämä nykyään hyvin, Cory puuttui siitä. Hän tulee aina elämään sydämessäni ja loistamaan kirkkaana tähtenä taivaalla. Niin minä ainakin uskoin sen olevan. Corya en vain voinut unohtaa, vaikka joskus halusinkin, sillä elämä olisi silloin paljon helpompaa, enkä riippuisi menneisyydessä. Katsahdin taivasta kohti ja hymyilin hieman. Hymy oli tarkoitettu Corylle. Toivoin, että Cory myös huomaisi sen ja hymyilisi takaisin. Ikävöin hänen komeaa hymyään niin paljon, miehen puhdasta sydäntä ja hänen pitkiä käsivarsiaan halaamassa minua, kun olin surullinen. Miehenikin osasi lohduttaa, mutta hän ei yleensä huomannut alakuloani, kun taas Cory huomasi aina. Nousin ylös sohvalta ja laahustin puisen lipaston luokse. Vedin yhden laatikon auki ja otin sieltä läpinäkyvän rasian, jonka avasin varoen. Rasian sisältä paljastui koru, jonka ystäväni oli ostanut minulle muutama päivä Coryn poismenon jälkeen. Korussa luki Cory. Avasin korun lukon ja siirsin ruskeat hiukseni pois tieltä, kun suljin lukon. Kävelin peilin eteen ja katsoin itseäni ja korua. Kuljetin käteni korun kohdalle ja puristin sitä hennosti. Cory oli aina niin lähellä, mutta silti niin kaukana. Minulla oli huoneeni nurkassa vielä laatikollinen Coryn tavaroita, joille en tiennyt mitä tehdä. En tahtonut heittää niitä pois, mutta minulla ei ollut mitään käyttöä niille. Ne veivät tilaa muutenkin pienestä talostamme, mutta niissä oli niin paljon tunnearvoa. Monet tavarat laatikossa olivat Coryn vaatteita. Lähdin peilin luota huoneeseeni laatikon luokse. Nyt oli aika tehdä tavaroille jotain. Voisin vaikka laittaa ne johonkin kaappiin. Aloin käymään tavaroita yksitellen läpi. Säästin kaikki, joissa oli muistoja, kuten paidan, jota Cory oli käyttänyt ensimmäisillä treffeillämme. Heitin pois vain kaksi vaatetta, joita en ollut nähnyt koskaan hänen pitävän. Ne eivät olleet niin tärkeitä minulle. Säästämäni tavarat sain mahtumaan omaan vaatekaappiini. Kun olin saanut kaiken valmiiksi kävelin sohvalle ja istahdin siihen. Samassa ovi aukesi narahtaen ja Will käveli Blaine sylissään luokseni. Lea, tuletko kanssamme leikkimään, kun Blaine tahtoo leikkiä piilosta ja sitä ei voi leikkiä kahdestaan? hän kysyi ja pussasi minua poskelle. Voin minä tulla, sanoin hetken mietittyäni mitä vastaisin. Olin vielä hieman surullinen, mutta tahdoin olla hyvä äiti lapsellemme. Lähtiessämme kävelemään ulospäin Will huomasi korun kaulassani. Hänen kasvoiltaan oli vaikea tulkita, mitä hän ajatteli, mutta uskoin, ettei se haitannut häntä. Jokaisella oli oma menneisyytensä ja Will tiesi kaiken minun menneisyydestäni, jopa Corysta. Uskoin, että hän ymmärsi, että minulla oli vielä rakkautta Coryyn ja hän ei saisi sitä muutettua. En ollut luopunut Corysta omasta tahdostani. NN Keramiikkatyö Tem Thatsakunphanit 7C 8 Viisari 2/ Viisari 2/2014

6 ROSKAT Ympäristöraatilaiset ovat yläkoulun oppilaita, jotka ovat kiinnostuneet luonnon hyvinvoinnista. Tänä vuonna keskitymme roskaamisen vähentämiseen ja yleisesti koulumme siisteyteen. Toivomme että myös te yritätte pitää koulumme pihan ja käytävät siistinä. Yläkoulun oppilailla on ollut kuvakilpailu, jonka järjesti ympäristöraati. Kilpailuun pystyi osallistumaan kuvaamalla puhuttelevaa roskaa. Kuva ei saanut vahingoittaa luontoa tai muita eläviä eläimiä. Kuvan pystyi ottamaan helposti uusilla Ipadeilla. Kuva lähetettiin Google Driveen. Ensimmäisellä viikolla kuvia ei tullut, mutta toisella kilpailuviikolla niitä onneksi tuli. Raati kokoontui katsomaan kuvia ja sitten äänestettiin voittaja. Tiukan äänestämisen jälkeen voittajaksi selvisi Viljami Vesala. Palkinnoksi hän sai kaksi elokuvalippua. Kuva oli puhutteleva ja kauniisti otettu. Kuvasta käytiin raadin kesken suurta keskustelua. Kunniamaininnat saivat Oona Karttunen ja Teemu Rintala. Ympäristöraati onnittelee suuresti Viljami Vesalaa onnistuneesta kuvasta ja voitosta! Janina Tamminen Joanna Venström! KÄYTÄ HEIJASTINTA! Syksyisin on aamuisin jo aika pimeää. Päivät lyhenevät koko ajan. Autot eivät näe sinua jos et käytä heijastinta. Jos tämä ei vielä vakuuta niin tässä on esimerkki: Oli pimeä syysaamu. Minulla ei ollut heijastimia. Olin menossa kouluun kahdeksaksi. Minun piti ylittää suojatie jossa ei ollut katuvaloja. Siitä ei melkein koskaan mene autoja, joten en katsonut eteeni, kuin lähdin ylittämään suojatietä.olin suurin piirtein suojatien puolivälissä kun se tapahtui. Valtava rekka oli suojatien kohdalla ennen kuin laittoi ajovalot päälle. Kuski huomasi minut juuri ajoissa ja tööttäsi. Juoksin nopeasti suojatien yli. Se oli tipalla. Olisi voinut käydä pahasti jos kuski olisi huomannut minut yhtään myöhemmin. En varmaankaan istuisi nyt tässä kirjoittamassa. Siitä lähtien olen käyttänyt heijastimia. On aivan sama onko sinulla liivi vai tavallinen heijastin. KUNHAN SINULLA ON SELLAINEN! DRAAMAPÄIVÄ Draamapäivä oli maanantaina , jolloin draamaohjaajat tulivat käymään 5B luokkaan. He kertoivat Jane-nimisestä tytöstä. Draamapäivänä leikittiin Janen perheen elämästä kertovia leikkejä jotka liittyivät hänen elämäänsä. Leikit olivat hauskoja ja antoivat hyvän kuvan heidän elämästä. Leikkejä olivat esimerkiksi roskien lajitteleminen kuvitteellisella kaatopaikalla ja pienessä ryhmässä Janen elämään liittyvien patsaiden tekeminen. Draamapäivän ansiosta meidänkin luokkalaiset tajusivat, kuinka huonosti asiat oikeasti ovat kehitysmaissa. Luokkamme onkin harkinnut kummilapsen ottamista! Aada Kytöniemi ja Hilma Hakulinen 5B Ohessa oleva tarina on tosi eikä sitä ole muokattu. Tehnyt Hilla Valtonen 5B! 10 Viisari 2/ Viisari 2/2014

7 Kaarinan koulujen 4. luokkalaiset rakensivat Yrittäjien päivänä syyskuussa unelmakaupunkeja. Kaarinan kaupungista vieraili kaupungin arkkitehti koulussa ja kertoi, millaisia asioita kaupunkisuunnittelussa tulee ottaa huomioon. Tämän jälkeen oppilaat aloittivat omissa luokissaan omien unelmakaupunkiensa suunnittelun ja rakentamisen. Pienissä ryhmissä syntyi hienoja ideoita, jotka toteutettiin kotoa tuotujen ja yrittäjiltä saatujen kierrätysmateriaalien avulla. Mukava päivä, totesivat oppilaat koulupäivän päätyttyä. Yrittäjien päivä Pisarapuisto Rakensimme Millan kanssa pienen puiston. Ajattelimme tehdä kaupungin, mutta meillä oli niin vähän materiaalia, joten ajattelimme, että rakennamme puiston, koska me molemmat pidämme Kaarinan puistosta. Minä tein puiston omistajan talon ja aidan jalkapallokentän ympärille. Maalasimme ensin yhdessä nurmikkoa sekä liimasimme ja maalasimme teitä. Milla teki jalkapallokentän rajat, puun, pensaan ja puistokyltin. Viimeistelimme työn maalaamalla yksityiskohtia. Ryhmän jäsenet: Alisa Bertram ja Milla Järvenpää Villilän kaupunki Me rakensimme pienen osan kaupungista nimeltä Villilä. Siihen tuli ensin koirapuisto Koiruli, jossa on kaksi koiraa, hyppyeste, kaksi palloa ja mutalammikko. Kioski rakennettiin sen jälkeen. Nea laittoi kioskin piha-alueelle pöydän ja tuolit. Kahvila Kahvila Suku-Laku oli Fannyn idea, sillä Fanny toi Suku-Laku-pahvipurkin kotoaan. Fanny ja Nea tekivät Suku-Laku-kahvilan sammaan aikaan, kun minä rakensin koirapuisto Koirulia. Pienempiä asioita teimme sitä mukaa, kun idea siitä syntyi. Villilän kouluakin ajattelimme, mutta ajatus hylättiin, sillä onhan itsestään selvää, ettei unelmakaupungissa kuulu olla mitään koulua. Kävimme katselemassa muiden töitä ja samalla saimme uusia ideoita omaamme. Emme kuitenkaan matkineet ketään ainakaan paljoa. Minä keksin nimen Villilä unestani, jonka olin nähnyt edellisenä yönä. Ehdotin, että tekisimme koirien kennelin, mutta se olisi vienyt liikaa tilaa, joten päädyimme pelkkään koirapuistoon. Villilän kyltti tehtiin vasta muiden isompien juttujen jälkeen. Unelmakaupungin tekeminen oli todella kivaa. Kunpa niitä juttuja tulisi lisää! Ryhmän jäsenet: Nelli Turakainen, Nea Helle ja Fanny Virsula Överilä 12 Viisari 2/2014 Rakensimme kaupungin, joka ei saastuta, koska siellä kuljetaan ratsain, kävellen ja pyörällä. Kaupunkiimme tuli kerrostaloja ja puisto, jonne saa tuoda eläimiä. Myös hevostalli mahtui työhömme juuri ja juuri. Tien viereen tuli puita ja pensaita, jotka Erin teki. Kerrostalojen vieressä on leikkipaikka, jonka Erin myös teki. Minä maalasin kerrostaloja ja vähän hevostallia. Erinkin osallistui maalaamiseen. Minä tein pensaat puistoon. Teimme molemmat tallissa seisovan hevosen. Erin teki katselupenkin. Molemmat maalasimme puiston ja teitä. Idea lähti siitä, että me molemmat pidämme eläimistä. Rakensimme työhömme asioita, joista me molemmat pidämme. Työmme onnistui mielestämme hyvin. Ryhmän jäsenet: Anna Lähteenmäki ja Erin Pullola 13 Viisari 2/2014 Juelsminde Rakensimme pienen söpön kaupungin, joka ei saastuta. Idea kaupungista syntyi, kun aloimme ruokalassa keksiä asioita, joita halusimme rakentaa kaupunkiimme. Aloimme rakennella niitä. Työn teko eteni mukavasti ja kaikilla oli hauskaa. Rakensimme puiston, jonka nimesimme kristallipuistoksi. Rakensimme myös kauppakeskuksen ja vesilähteen, josta kaikki saivat ottaa vettä sekä pienen kioskin, josta lapset ja kaikki muut ostivat jäätelöä. Lisäsimme rakennelmaamme kaupunginjohtajan talon ja pienen rannan. Viimeistelimme kaupungin pienillä yksityiskohdilla, kuten roskiksilla, pienellä keinulaudalla ja lammikolla. Onnistuimme työssämme mielestäni hyvin. Ryhmän jäsenet: Ella Friman, Emma Aittala ja Annika Laine

8 Muumilaakson marraskuu Valkeavuoressa Tove Janssonin juhlavuoden kunniaksi muumihahmot ja -tavarat valtasivat vitriinin. Tove Jansson ( ) on Suomen tunnetuimpia taiteilijoita. Kaikkien tuntemien muumien luoja oli monilahjakkuus - kuvataiteilija, kirjailija, kuvittaja, sarjakuvapiirtäjä, käsikirjoittaja, laulujen sanoittaja. Hänen kirjojaan on käännetty yli 40 kielelle. S.N. TM 14 Viisari 2/ Viisari 2/2014

9 Kalifornian metsien mysteeri 16 Viisari 2/2014 Scott, varo! Stiles huusi ja pallo viuhui muutaman sentin päästä Scottin ohimosta. Stiles henkäisi helpotuksesta, olisi voinut käydä pahemminkin. Scott vain nauroi ja sanoi sarkastisesti: Hyvä heitto Stiles! Hän syötti pallon takaisin ja pojat lähtivät hölkkäämään pukukoppeja kohti valmentajan käskystä. Seuraavaksi olisi kemiaa. Stiles istui automaattisesti Scottin viereen ja tuijotti haaveilevana luokan kaunotarta, Lydiaa. Hänen hiuksensa olivat kuin mansikan ja kinuskin sekoitus, niin ulkonäöltään kuin tuoksultaan. Kasvonpiirteet olivat täydelliset, lukuun ottamatta lähes mitätöntä amorinkaarta. Se ei nähtävästi haitannut ketään, niin suosittu ja haluttu hän oli. Tosin hän seurustelee koulun suosituimman pojan Jacksonin kanssa. Sen puolesta Stilesillä ei ollut mitään mahdollisuutta. Stiles havahtui, kun opettaja tuli luokkaan ja kaikki vaikenivat. Oppilaat tutkivat opettajan ulkonäköä, sillä se ei ollut samanlainen maanantaina. Hänen solmionsa oli löysä ja vino, housut ryppyiset ja vasen puoli kasvoista vaihteli punaisesta tumman liilaan. Tilanne ei näyttänyt tavalliselta maanantai-illan baarinujakalta. Ennen kuin kukaan kysyy mitään opettaja Harris aloitti jouduin autokolariin. Luulisin että törmäsin eläimeen, mutta poliisit tutkivat asiaa. Kyllä Stiles, sinun isäsi johtaa tutkintaa. Koeta muistaa, että hänellä on vaitiolovelvollisuus. Stiles laski kätensä ja sulki suunsa. Hänen isänsä, sheriffi Stilinski, on Beacon Hillsin paras poliisi. Tai ainakin sen arvonimen hän on saanut. Scott kuunteli sivukorvalla opettajaa, mutta katse oli aivan eri suunnassa. Toisella puolella luokkahuonetta istui Allison. Hän oli uusi tulokas. Scott katsoi hänen pitkiä tummanruskeita hiuksiaan ja siroa vartaloaan. Hän havahtui kun Stilesin kyynärpää iskeytyi häntä kylkeen. Kuulitko? Isäni mainitsi eilen jostain oudosta kolarista. Se luultavasti olikin eläin, kuten Harris sanoi. Eläin kuitenkin ehti livahtaa pois rikospaikalta. Isä luulee, että se oli puuma, mutta muutama tutkija epäilee, että se olisi ollut susi. Eihän Kaliforniassa ole susia? Scott vastasi hämmentyneenä. No niin, te siellä, Stiles ja Scott. Jos kuulen teidät vielä kerran äänessä, se on molemmille tunti jälki-istuntoa., Opettaja Harris sanoi tiukkana. Uskomatonta, miten lukiolaiset käyttäytyvät nykyään, hän mumisi itsekseen. Kello soi tunnin päättymisen merkiksi. Oppilaat huokaisivat helpotuksesta. Koulupäivä oli tältä erää tässä. Scott käveli Stilesin vieressä ja tuijotti maata. Stiles ravisteli käsiään levottomana. Kysy pois, Stiles., Scott sanoi ja sai kaverinsa rauhoittumaan. Mitä aiot tehdä tänään? Jos sinulla ei ole mitään menoa, mennäänkö tutkimaan sitä kolaripaikkaa ja sen lähiympäristöä? Haluan selvittää tämän., Scott katsoi Stilesia huvittuneesti ja vastasi myöntävästi. Pojat sopivat ajan ja kävelivät parkkipaikalle. Stiles nousi siniseen Jeeppiinsä ja Scott jäi odottamaan kyytiään. Muutaman minuutin kuluttua hänen äitinsä Melissa ajoi Scottin eteen harmaalla autollaan. Scott istui autoon ja tervehti äitiään kohteliaasti. Hän kertoi äidilleen opettaja Harrisin kolarista. Hänen ja Stilesin tutkimusretkestä hän ei sanonut sanaakaan. Kohta auto jo olikin heidän kotipihallaan. Kello alkoi tulla kuusi ja Stiles piti puhelintaan hermostuneena käsissään. Scott lupasi soittaa, kun hän olisi valmis. Heidän piti olla metsässä hieman ennen kuutta. Vihdoin Scott soitti. Stiles ajoi Scottin pihaan, ja hän hyppäsi pelkääjän paikalle. Kaivelin vähän isäni kansioita, joten tiedän tarkalleen missä onnettomuus tapahtui., Stiles kertoi viattomasti. Scott katsoi häntä hieman syyttävästi, kunnes kysyi, kauanko Stilesilla meni aikaa ja vaivaa kaivaa oikeat tiedot. Vajaa tunti., Hän vastasi hymyillen. Scott naurahti ja keskittyi maisemaan. Auto kääntyi mutkasta ja katosi näkyvistä. Ilta oli alkanut jo hämärtyä, kun he saapuivat kolaripaikalle. Stiles ajoi Jeeppinsä leveälle metsäpolulle tien sijasta. Ettei kukaan tunnistaisi., Hän perusteli. Pojat alkoivat tutkia metsää taskulampun avulla. Yhtäkkiä kuului rasahdus vasemmalta. Stiles kohdisti taskulampun äänen suuntaan, mutta mitään ei näkynyt. Kun taskulamppu osoitti toiseen suuntaan, kuului juoksuaskelia. Scott katsoi Stilesia ja nyökkäsi. Nyt olisi juostava, ja kovaa. He lähtivät juoksemaan, ja Stiles hengästyi nopeasti astman takia. Scott kääntyi ja antoi tukea kyyristelevälle kaverilleen. Kai sinulla on lääke mukana? Scott kysyi hätääntyneesti mutta pysyi rauhallisena. On. Tai oli., Stiles huusi katkonaisesti hengenvetojen välissä. Se on varmasti pudonnut jonnekin. Scott nousi ja käski Stilesia pysymään paikallaan. Pysy siinä, minä etsin sen., Stiles yritti estää, mutta Scott oli jo mennyt. Scott yritti hätäisesti etsiä Stilesin astmapiippua, mutta hämärässä metsässä se oli vaikeaa. Hän siirtyi eteenpäin, aikomuksenaan etsiä lääkettä eri kohdasta. Nyt hän kuuli selviä juoksuaskelia aivan läheltä. Scott lähti juoksuun, ehkä hieman liian nopeasti, sillä hän kompastui pahasti puunjuureen ja kaatui kätensä päälle. Hän voihkaisi kivusta, mikä oli viimeisin asia, jonka muisti. Seuraavaksi Scott heräsi nojaamassa puuhun. Kun hän sai suuntavaistonsa toimimaan, hän tunsi kovaa kipua kyljessään. Hän nosti paitaansa, joka oli aivan läpimärkä. Hän sipaisi märkää kohtaa. Scott haistoi sormiaan ja tajusi sen olevan verta. Hän sipaisi kylkeään ja tunsi suurta kipua. Hän lähti hoipertelemaan tielle päin pidellen veristä kylkeään. Scott astui tielle ja oli sokaistua vastaantulevan 17 Viisari 2/2014 auton valoista. Oli lähellä, ettei hän jäänyt sen alle. Auto ehti väistää tyhjästä ilmestynyttä lukiolaispoikaa juuri ja juuri. Autossa istui Allison ja hänen äitinsä Victoria. Hyvä luoja onko hän kunnossa? Allison huudahti henkeään haukkoen. Saa luvan olla kun noin vain tielle hyppäsi., Hänen äitinsä tiuskaisi. Allison katsoi äitiään suu auki ja käski häntä kääntymään ympäri. Victoria vain katsoi eteenpäin vakava ilme kasvoillaan. Äiti kiltti, käänny ympäri. Allison ärsyyntyi äitinsä käytöksestä ja alkoi huutaa hänelle. Victoria ei kääntynyt, vaan jatkoi matkaansa kotiin. Scott harhaili tiellä ja yritti suunnistaa takaisin Stilesin luokse. Kuin tilauksesta tuttu sininen Jeeppi ajoi Scottin vierelle ja pysähtyi hillitysti. Scott avasi oven ja istui penkille kärsivän näköisenä. Stilesin suklaanruskeat silmät muuttuivat huolestuneen näköisiksi. Mitä tapahtui? Scott nosti paitaansa ja näytti saamaansa haavaa Stilesille. Hän otti taskulampun ja osoitti sitä. Scott katsoi Stilesia. Molemmat kysyivät samaan aikaan täsmälleen saman kysymyksen: Onko tuo eläimen purema? Stiles selaili internetiä koko yön ja tutki, mikä olisi voinut aiheuttaa tuon kokoisen pureman ihmiselle. Kouluun päästessään hän etsi heti Scottin käsiinsä ja kertoi kaiken löytämänsä. Internetin mukaan sinua oikeasti puri susi. - Scott pysähtyi ja katsoi Stilesia erittäin hämmentyneenä. mutta se ei ollut mikään ihan tavallinen susi. Se oli nimittäin ihmisusi. Scott ravisteli päätään ja hymyili. Taidat olla vähän väsynyt, Stiles. Ei Kaliforniassa ole ihmissusia. Tai missään muuallakaan maailmassa. Stiles katsoi Scottia oletko tosissasi -ilmeellä. Olin koko yön tietokoneella ja etsin tietoa vain ja ainoastaan SINUA varten. Mutta niin se vain oli. Scottia oli purrut ihmissusi, ja hänen olisi pakko elää sen ajatuksen kanssa koko loppuelämänsä ajan. Hänestä oli tullut ihmissusi. Ada Sevón 7. E

10 Hajamielinen päivä Eri maailmankaikkeus Hei, olen Liisa ja asun Paraisilla vanhempieni kanssa. Isäni on lääkäri ja äiti kampaaja. Minulla ei siis ole sisaruksia. Harrastan partiota. Minulla on ruskeat hiukset ja sinertävät silmät. Olen 14-vuotias, ja lempivärini on musta. Olen tekemässä parhaillaan lettuja. Isä ja äiti voittivat kahden hengen loman Kanariansaarille kahdeksi viikoksi, joten olen tällä koirani kanssa. Pyry on japaninpystykorva eli sellainen valkoinen karvapallo. Oho minulla ei ole maitoa. Odota täällä kiltisti Pyry käyn nopeasti kaupassa Otan mustan kypäräni ja hupparin sekä hieman rahaa nopeasti mukaani ja ryntään ulos. Yritän olla nopea, sillä kello on jo puoli kymmenen illalla. Hyppään mustan joponi satulaan ja lähden ajamaan kohti kauppaa. Äh, taas tuo ärsyttävä naapuri katselee minua ikkunastaan. Vihaan naapuriamme. Hänen nimensä on Leila ja on sellainen vanha, mummeli jolla on ainakin kaksikymmentä kissaa. Leila aina salaa tirkistelee pienestä ikkunastaan, mitä kukin tekee. Hän on sellainen, joka tunkee nenänsä jokaikiseen asiaan, mikä ei hänelle kuulu. Onneksi asumme lähellä K-supermarkettia. Minulta kestää polkea sinne vain noin kymmenen minuuttia. Olenkin jo perillä. Jätän pyörän ja kypärän kaupan pihalle ja astun sisään kauppaan. Menen suoraan kylmäosastolle ja otan pari maitotölkkiä hyllystä. Voi ei! Tuolla on toinen naapurini. En tykkää hänestäkään. Hänen nimi on Mari ja on täydellinen Leilan vastakohta. Leila on viisikymppinen eikä puhu oikeastaan ollenkaan. Mari taas on neljäkymmentä, tykkää neuloa ja pälpättää koko ajan. Hän on vähän kuin takiainen: jää roikkumaan perään, jos antaa sen puhua. En tiedä kumpaa vihaan enemmän. Mutta nyt varovasti, ettei hän huomaa minua. En todellakaan jaksaisi kuunnella häntä juuri nyt. Huh, hän ei onneksi huomannut minua. Kuljen keksiosaston läpi kassoille. Jonotan kassalla ja kuulen takaani tutun äänen. Hei, pikku tyttönen mitä kuuluu? Mari huikkaa. Ihan hyvää, vastaan ilottomasti. Katsos, tein sinulle tällaisen hienon pipon. Kas tässä, ole hyvä. Haluaisitko tulla teelle? Mari kysäisee. Vastaan edelleenkin ilottomasti: Kiitos ja ei kiitos minulla on nyt kiire kotiin. Maksan nopeasti ostokseni ja kiirehdin ulos. Se oli lähellä, onneksi Mari ei päässyt jutun alkuun, joten pääsin hengissä ulos. Lähden polkemaan kotiin. Yäk, Mari antoi minulle itse tekemänsä pipon. Hän tykkää käsitöistä mutta ei osaa tehdä juuri mitään. Tämäkin pipo on ruskea ja siinä on monta isoa reikää, koska silmukoita on pudonnut sieltä sun täältä. Tai sitten sen on tarkoitus muistuttaa reikäleipää. No, joka tapauksessa heitän pipon ojaan, koska se on niin ruma. Tulen kotikadulleni. Näen Leilan taas kurkkimassa ikkunasta. Tulen kotipihalle ja jätän pyörän nojaamaan talon ulkoseinää vasten. Meidän talo on pieni ja vanha puutalo. Se on väriltään vaalean keltainen. Kaikki tämän alueen talot ovat vanhoja ja aika pieniä, meidän talo on kyllä ylivoimaisesti pienin. Kävelen etuovelle. Kaivan avaimia hupparini taskusta...apua en löydä avaimiani! Löydän karkkipaperin ja kuitin. Toisessa taskussa on hieman rahaa, mutta en löydä avaimiani. En edes housujeni taskuista. Voi ei, en tietenkään kiireissäni ottanut avaimia mukaani, en edes puhelintani. Yhtäkkiä hätäännyn. Äiti ja isä tulevat vasta viikon päästä ja kello on jo kymmenen. Minä olen ulkona lukkojen takana. Onneksi on kesä ja aika lämmin, mutta haluan sisälle. Katson katolle ja huomaan, että savupiipusta tulee savua. Ai niin unohdin lieden päälle ja Pyrykin on yksin sisällä. No, pitää päästä jotenkin sisälle. Kierrän talon ympäri ja katson, onko ikkunoita auki, jotta voisin yrittää mennä sisään ikkunasta, ei ole. Vaikka talomme onkin vanha sen ikkunat ovat silti tosi kestävät enkä edes haluaisi rikkoa ikkunaa. Näen tikapuut. Aion kiivetä talon katolle. Aion mennä savupiipusta sisään, joo se on hyvä idea. Laitan tikapuut nojaamaan seinää vasten ja kiipeän katolle. Pelottaa, sillä en ole ennen ollut katolla. Näen Leilan kurkkimassa ikkunastaan. No ihan sama, aion kuitenkin mennä savupiipusta sisään. Yhtäkkiä poliisiauto kaartaa pihallemme. Kaksi poliisia tulee autosta ulos, toinen poliisi sanoo: Kädet ylös, teidät on pidätetty ja tule alas sieltä katolta. Mitä ihmettä, ihmettelen ja tulen alas katolta. No niin, murtovaras, tule tänne, poliisi sanoo. Hei, en ole murtovaras: Kävin kaupassa ja unohdin vain avaimet sisälle. Vanhempani ovat lomalla, selitän nopeasti. Aha, joo okei naapurinne vain hälytti meidät. Luuli sinua varmaan murtovarkaaksi, poliisi sanoo ystävällisesti. Hei, nuori neiti, ovi on auki, sanoo toinen poliisi, joka on mennyt ovelle. Kiitos, mutisen ja menen sisään. Eikä, ovi oli auki olinpa tyhmä, kun unohdin että jätin sen tarkoituksella auki ajattelen. Poliisiauto kaasuttaa pois näkyvistä. No, loppu hyvin kaikki hyvin, ehkä se oli ihan hyvä, että Leila hälytti poliisin. Ainakin pääsin sisään. Onneksi ei ole syttynyt tulipaloa, vaikka jätinkin lieden päälle ja Pyrykin on kunnossa. Kuulen, kun auto tulee pihalle. Ei kai poliisi tule takaisin? Menen ulos ja näen vanhempieni auton. Ai, niin unohdin, että vanhempani olivatkin vain viikon lomalla. Olen joskus tosi hajamielinen. Roosa Naula 7C Nestori pyörittää päätään - pitkän valotusajan kuva. Ilmassa leijui syysaamun sankka sumu Rick Summersin kävellessä kapeaa hiekkatietä kohti Knightsbrigeä. Hiekkatie näytti loppuvan kesken sakeaan sumuun. Edestäpäin kuului vaimeaa autojen hurinaa, ja takaa alkoi kuulua lähestyvän auton ääni. Rick pysähtyi ja käänsi päätään katsoakseen, kuinka kaukana auto oli, mutta hän ei nähnyt muuta kuin vaaleaa sumua. Auton ääni voimistui hiljalleen, ja pian Rick sai näkökenttäänsä pienen kuraisen harmaan auton, joka pomppi hiljalleen hiekkatien kuopissa. Rick käänsi katseensa taas eteenpäin ja jatkoi kävelemistä. Auton tullessa Rickin kohdalle Rick siirtyi pientareen puolelle ja laski katseensa maahan. Kun auto oli mennyt ohi, Rick nosti taas katseensa ja näki, kun auto kääntyi mutkasta ja hävisi näkyvistä. Noin vartin kävelymatkan jälkeen Rick käveli Knightsbridgen ruuhkaisaa kävelytietä kohti metroasemaa. Sumu ei ollut laantunut yhtään, eikä ilmakaan ollut juuri lämmennyt. Ihmiset näyttivät kiireisiltä harppoessaan vauhdikkaasti työpaikoilleen. Rick kiristi hieman kävelytahtiaan ja juuri, kun hän oli päässyt metroaseman rappusille, hän kuuli puhelimensa soivan. Rick kaivoi mustan nahkatakkinsa taskuja ja nosti esiin puhelimensa. Puhelimen ruudussa luki Äiti. Rick vastasi puhelimeen ja joutui kuuntelemaan äitinsä turhaa pölötystä ostoslistan läpikäymisestä melkein kymmenen minuuttia. Kun Rick viimein sai lopetettua puhelun, hän käveli ripeästi metroaseman portaat alas kaivellessaan kolikoita taskustaan. Rick päätti käydä vessassa ennen metron lähtöä ja löysikin pian miesten vessan. Vessa oli aivan hylätyn näköinen, ja lavuaarien vieressä oli DJ:n miksauspöydän näköinen laite. Rick käveli hämmentyneenä laitteen luokse. Laitteessa oli paljon samannäköisiä nappuloita ja aivan sen 18 Viisari 2/ Viisari 2/2014 yläreunassa pieni näyttö. Näytössä luki jotain hieroglyfien näköisillä kirjaimilla. Rick nojautui eteenpäin yrittääkseen saada kirjoituksesta selvää, mutta vahingossa hän horjahti ja otti kädellään laitteesta tukea painaen samalla kymmenkuntaa nappulaa. Laite alkoi välittömästi hurista vaimeasti, ja näytön teksti vaihtui. Samalla laite alkoi hohtaa kirkkaan oranssia valoa, ja Rick lähti perääntymään melko vauhdikkaasti. Pian kuitenkin laite hurahti ja kirkas valo täytti koko huoneen. Rick havahtui leijumassa pimeydessä. Hän tuskin ehti ihmettelemään tilannetta, kun sama valoilmiö tapahtui taas ja Rick löysi itsensä samasta metroaseman vessasta. Nyt vessa näytti vielä hylätymmältä, ja oli aivan hiljaista. Rick seisoi paikallaan hetken, mutta pian lähti ulos. Metroasemakin oli aivan hylätty ja ränsistynyt. Sisäänkäynti oli yritetty jatkuu... Tämän maailmankaikkeuden viva-kuvan tekivät 8D:n Alli Kailiala ja Anni Virta

11 sulkea muutamalla laudalla ja kulahtaneella pressulla. Pressun reunojen välistä paistoi hyvin kirkasta valoa. Rick käveli sisäänkäynnille ja raotti pressun reunaa. Kirkas valo sai Rickin silmät särkemään hetkeksi. Rick kapusi matalan laudan yli, ja kiipesi rappuset ylös. Knightsbrigen tie oli päällystetty jollain valkoisella valoa heijastavalla aineella, ja katulamput valaisivat melkein vitivalkoista valoa. Myös rakennukset olivat aivan vitivalkoisia. Rick käänsi katseensa ylös ja huomasi, että taivas oli aivan pimeä. Rick katsoi taas maahan ja huomasi, että missään ei ollut ainuttakaan likatahraa. Rick etsi katseellaan ihmisiä, mutta hän näki vain joitakin satunnaisia valonsäteitä muistuttavia liikkuvia oliota. Oliot eivät tuntuneet huomaavan Rickiä, jos ne edes pystyivät huomaamaan mitään. Ilma oli melko lämmin, ja hiljaisuus painosti tietä. Yhtäkkiä Rick kuitenkin kuuli tutun äänen aivan takaansa: Hei Rick! Rick kääntyi hämmentyneenä ja näki itsensä, erilaisena. Rickin normaalisti mustat, melko sekaiset hiukset olivat valkoiset ja kammattu siististi sivulle. Rickin normaalisti käyttämät mustat farkut ja tummansininen paita olivat valkoiset. Jäänsiniset sameat silmät olivat kirkkaat. Ennen kun sä ehdit ihmettelemään, mä voin selittää, toinen Rick sanoi. Ja hän selitti. Hän selitti, että hän oli kotoisin vaihtoehtoisesta maailmankaikkeudesta, jossa ihmisiä oli vain muutama, ja elektroniset säteet (joita kutsuttiin vain säteiksi) olivat vallassa. Aurinkoa ei ollut ollenkaan, koska säteet tarvitsivat keinotekoisesti tuotettua valoa selvitäkseen. Säteet olivat myös tehneet valeauringon ja valepuita, jotta ihmiset selviäisivät myös. Toinen Rick ei kuitenkaan tiennyt, miten laite, jolla voi matkustaa maailmankaikkeuksien välissä, oli päätynyt Knightsbridgen metroaseman miesten vessaan. Hetken jutustelujen jälkeen toinen Rick lähti takaisin asuinpaikkaansa, ja Rick lähti takaisin metroasemalle. NN Ihastuttava Italianmatka Sinä päivänä heräsin monta tuntia aikaisemmin. Mutta se oli sen arvoista. Aamuneljältä en varmasti olisi parhaimmillani, mutta silmissä häämöttävä Venetsian matka sai aivoni rullaamaan entistä paremmin. Ripeästi pääsimme autoon istumaan ja matka lentokentälle, ja sieltä kohti Venetsiaa alkoi. Vatsan pohjassa kihelmöi, kun lentokoneen pyörät vihdoin tömähtivät maahan. Heti astuttuani Venetsian pikkuruiselle lentokentälle, nuuhkaisin ihanan lämmintä ulkoilmaa. Bussi vei meidät kiitoradalta pois, ja täyden bussin hälinässä suljin silmäni. Mietin jo innoissani tulevaisuutta ja se sai minut hymyilemään. Seuraavalla viikolla suuntasimme kohti Venetsiaa. Ostimme bussiliput, ja bussi nouti meidät pysäkiltä. Ajoimme pitkin ruuhkaisia ja mutkaisia teitä, ja lopulta näimme meren. Jykevä rautasilta vei meidät suoraan Venetsian sydämeen. Venetsian kuuluisin aukio oli aivan täynnä ihmisiä. Turistit ympäri maailmaa täyttivät alueen, ja sadat kameran räpsyivät ympärilläni. Aukiota reunustivat vanhat rakennukset ja kulmassa oli mahtava kivikirkko. Katselin ravintoloita, joissa valkoisiin pukuihin sonnustautuneet miehet tarjoilivat kahvia hienoista astioista. Olin kuullut kahvin maksavan sillä aukiolla ainakin kymmenen kertaa enemmän kuin normaalisti. Emme jäänet aukiolle pitkäksi aikaa, vaan suuntasimme sivukadulle jäätelökioskin toivossa. Vaikka päivä oli vasta nuori, aurinko paistoi jo täydellä teholla. Käveltyämme hetken katuja pitkin, löysimme hiukan eriskummallisen jäätelökioskin. Se oli pieni avara tila, joka oli somistettu pienillä vaaleilla sohvilla. Seinässä oli vipuja, joita painamalla jäätelöä sai seinästä. Kulmassa oli pieni pöytä, josta sai valita kastikkeita ja strösseleitä. Jäätelö punnittiin kassalla ja hinta laskettiin painon mukaan. 20 Viisari 2/2014 Istuuduin yhdelle sohvista ja maistoin jäätelöä. Se oli aivan ihanaa. Suussa sulavan makeaa ja pehmeää. Tunsin kuinka Venetsian hälyt katosivat korvistani. Suljin silmät ja leijuin kuin tyhjyydessä. En varmastikaan ollut maistanut koskaan niin täydellistä jäätelöä. Rakastin sitä tunnetta. Iltapäivällä päätimme istua kahvilaan juomaan kylmiä juomia. Juomiemme tultua huomasimme harmaat pilvet, jotka lähestyivät koko ajan uhkaavasti. Näimme suuria salamoja ja ukkonen jyrisi hullun lailla. En koskaan ollut nähnyt sellaista. Pystyin näkemään harmaan pilven rajan, joka vähitellen alkoi peittää koko taivaan. Myös sade oli huomattavissa, kun se harmaana janana seurasi pilveä. Tuntui, kuin Venetsia olisi hiljalleen pimentynyt kokonaan. Raja ylitti meidät ja tuuli alkoi vinkua. Pöytäliinat lähtivät melkein lentoon ja siirryimme nopeasti katoksen alle juomaan juomamme loppuun. Illalla kuljimme yleisien veneiden kanssa. Venetsiassa veneet ovat sama asia kuin täällä autot. Joukkoliikenne tapahtuu veneillä, niin kuin myös taxit ja ambulanssit. Satamassa oli ehkä suurin ikinä näkemäni risteilyalus. Tuhannet ihmiset laivan parvekkeilta ja kannelta vilkuttivat veneeseemme. Se oli niin hienoa. En oikein ymmärtänyt sitä, mutta vilkutin takaisin. Siitä tuli niin mahtava olo koko loppupäiväksi. Poislähteminen on aina haikeaa. Vaikka kaipasin jo Suomea, olisin voinut jäädä tuohon ihastuttavaan saapasmaahan vielä pitkäksi aikaa. Mutta silti jokin veti minua takaisin Suomeen. Oli ihanaa olla taas Suomessa, tutussa ja turvallisessa kotimaassa. Mutten aio ikinä unohtaa tuota matkaa. Enkä sitä, miten palasin taas kotiin satoja kokemuksia rikkaampana. On totta, kun sanotaan, että matkalippu on ainoa ostos, joka tekee ihmisestä rikkaamman. Anni Virta 8D Kimallusta ja kovaa työtä Auto kääntyi oikealle koulurakennuksen eteen. Vilkaisu navigaattoriin ja tiesin olevani oikeassa paikassa, Lönnrot opistolla Sammatissa. Paikka näytti pieneltä kylältä, joka olisi seuraavan viikon täynnä balettitanssijoita tavoittelemassa unelmiaan. Hyppäsin autosta ulos ja juoksin halaamaan ystäviäni, kenen kanssa olin leirille ilmoittautunut. Ilmassa leijui ensimmäisen päivän jännitystä. Hyppäsin uimaan lämpimään järviveteen. Nousin pintaan ja hengitin raikasta kesäilmaa. Aurinko heijastui järven pinnasta kasvoilleni. Tunsin olevani yksi taivaan linnuista, vapaa ja huoleton. Olimme saapuneet leirinjohtajan mökille rentoutumaan ja purkamaan jännitystä, sillä huomenna alkaisi rankat, mutta samalla kehittävät balettitunnit. Heräsin aamulla herätyskellon ääneen ja nousin unisesti ylös sängystä. Olin nukkunut huonosti, sillä odotin kovasti, että pääsisin taas tanssimaan. Siitä oli pitkä aika kun olin viimeksi tanssinut. Vedin valkoiset tanssisukkahousut jalkaan ja laitoin tanssipukuni päälle. Tein nutturan tottuneesti päähän. Kiiruhdin ystävieni kanssa innostuneesti kohti tanssisalia. Tästä ne alkaisivat, kauan odotetut balettitunnit. Opettaja näytti tankosarjan kerran ja laittoi musiikin päälle. Tein ensimmäisen plién ja tunsin, kuinka heräsin taas henkiin, kuin olisin saapunut kotiin pitkän matkan jälkeen. Keskityin liikkeisiin täysin ja liihotin ilmassa, kun tein hyppyjä. Tein onnistuneen tuplapiruetin ja lopettaessani pyörähdyksen, väläytin suuren hymyn. Olin harjoitellut sitä kauan ja nyt olin onnistunut. Tunnin loppuessa annoimme aplodit kaikille ja kuvittelin olevani suurella näyttämöllä sooloni loppuasennossa yleisön taputtaessa. Jonakin päivänä se ei olisi enää vain unelma. Kuuma helleaalto kulki lävitseni, kun saavuin navetan vintille, toiseen tanssisaliin. Vintillä pidettäisiin myös leirin loppuesitys Prinsessa Ruusunen. Aloitimme heti esityksen harjoittelemisen, sillä esityksen pitäisi olla täydellinen, vaikka baletissa täydellisyys on mahdotonta. Tähtäsimme täydellisyyteen ensimmäisestä pliéstä aina viimeiseen loppukiitokseen. Treenien jälkeen menimme päivälliselle. Ruoka tuoksui todella 21 Viisari 2/2014 hyvältä. Tunnit olivat rankkoja, joten nälkä oli kova. Muistan, kuinka arvuuttelimme aina kavereiden kesken, mitä mahtaisi olla päivällisellä jälkiruoaksi. Se oli päivän kohokohta, kun saavuimme ruokalaan ja näimme jälkiruoan. Seuraavat päivät kulkivat hyvin samanlaista kaavaa, kuin ensimmäinenkin. Kun esityksen kaikki kohtaukset oli käyty läpi, niin että osasimme kaikki liikkeemme, huomasin olevani vain corps de ballet:issa. Liikkeet olivat hyvin yksinkertaisia ja turhauduin, sillä halusin näyttää todelliset taitoni. Päätin kuitenkin tehdä liikkeet kunnialla ja tahto tanssia vain kasvoi. Esityspäivänä kaikki oli valmista ja puvut ommeltu oikeankokoisiksi. Aamulla oli normaali balettitunti. Lounaan jälkeen piti tehdä näyttämömeikki ja täydellinen nuttura esitystä varten. Laitoimme asunnossamme musiikin täysille, ja nautimme viimeisestä päivästä samalla kun huiskimme poskipunaa poskillemme. Takahuoneessa kävi kova kuhina, kun kaikki vaihtoivat vaatteita tai laittoivat kärkitossuja jalkaan. Ensimmäinen puku oli pitkä, valkoinen tyllihame, jossa tunsin itseni olevan kuin prinsessa. Laitoin kärkitossut jalkaan ja aloitin lämmittelyn. Pian juoksisimme lavalle ja esitys voisi alkaa. Nousin kärjille ja aloitin ensimmäisen liikkeen. Klassinen musiikki soi taustalla, kun tanssahtelin ympäri lavaa muiden tanssijoiden kanssa. Hymyilin, kun tuli loppukiitosten aika. Esitys oli mennyt lähes täydellisesti osaltani. Sillä hetkellä olin oikeasti onnellinen. Ryntäsimme takahuoneeseen vaihtamaan vaatteita. Otimme kuvia, halasimme ja huikkasimme heippoja toisillemme. Kävin kiittämässä opettajia Janea ja Nicholasta. Jane halasi minua ja haistoin hänen hajuvetensä, joka oli tullut tutuksi viikon aikana. He molemmat kiittivät minua lumoavasta esityksestä ja kehuivat. Toisaalta oli mukavaa päästä kotiin, sillä leiri oli raskas niin henkisesti kuin fyysisestikin, mutta toisaalta suru kaihersi minua, sillä oli aika hyvästellä kaikki. Opin leirillä kuitenkin yhden asian, mikä kantaisi minua vielä pitkälle niin tanssimisessa kuin oikeassa elämässäkin: Jos luotat itseesi tarpeeksi ja teet parhaasi, sinulla on vain taivas rajana. Ottilia Romana 8D

12 Kun opin häviämään Pihalta kuuluu auton torven tööttäys. Käännän kylkeäni, ja koetan haudata pääni tyynyihin. Kuuluu uusi tööttäys. Huokaan vihaisesti ja heilautan verhot auki. Auringonvalo tulvii huoneeseeni ja kestää jonkin aikaa, ennen kuin silmäni tottuvat kirkkaaseen valoon. Siristelen silmiäni ja koetan ymmärtää miksi, keskellä pihaamme on tööttäilevä auto. Tänäänhän pitäisi olla lauantai... Yhtäkkiä totuus valkenee minulle ja ryntään huoneestani ulos. Kompuroin portaat alas ennätysvauhtia samalla, kun yritän kiskoa vaatteita päälleni. Pysähdyn portaille, hengitän hetken syksyistä ilmaa ja katselen ympärilleni vain huomatakseni, että auto seisoo edelleen pihalla. Ja vasta nyt ymmärrän, että se on luultavastikin odottanut minua suunnilleen puoli tuntia. Auto kulkee pitkin epätasaista mutkittelevaa soratietä ja heiluu niin unettavasti, että harkitsen hetken tosissani silmien sulkemista. Päätän kuitenkin ottaa itseäni niskasta kiinni ja ryhdistäydyn. Huomaan isänkin häilyvän unen rajamailla, joten käännän auton kaiuttimia kovemmalle, mutta sitten tajuan, että itsehän isä on ottanut tehtäväkseen viedä minut kouluun. Ja vielä kahdeksaksi joka aamu. Syy kuskaaminen saattaa tietysti olla se, että isä ja äiti tahtoivat muuttaa maalle asumaan, yli kolmenkymmenen kilometrin päähän kaikesta sivistyksestä. Kun auto vihdoin kaasuttaa koulun pihaan ja astun ulos kulkuneuvosta, minusta tuntuu, että jalkani eivät suostu kulkemaan metriäkään mihinkään suuntaan, eivät koulun ovelle eivätkä edes takaisin auton pehmoisille istuimille. Pian saan kuitenkin tarpeekseni seisoskelusta ja päätän antaa itselleni käskyn liikkua eteenpäin. Jalat ovat edelleen kankeat mutta rupeavat pikkuhiljaa tottelemaan minua. Huokaan helpotuksesta, kun vihdoin pääsen astumaan ulos koulurakennuksesta. Päivä on tuntunut kauhean pitkältä, vaikka muut päivät ovat vain vierineet ohitse omalla painollaan. Pohdin asiaa hetken ja tulen siihen lopputulokseen, että muutto maalle on alkanut häiritä minua liikaa. Äidin ja isän mielestä minä ja pikkuveljeni tulemme onnellisemmiksi, kun saamme asua maalla rauhassa, kaukana kaupungin melusta. Niin siinä ei kyllä todellakaan käynyt, päinvastoin, huomaan, että kaipaan jotain elämää ympärilleni. Isä tulee hakemaan minua, kuten aina. Tällä kertaa autossa istuessani kiinnitän ensimmäistä kertaa huomioni pikkuiseen ruokakauppaan, jonka ikkunassa kerrotaan kissan kokoisilla kirjaimilla arvonnasta, jonka pääpalkintona on matka unelmien lomakohteeseen. Kiljun isää pysähtymään, ja jostain syystä hän tottelee minua kiltisti. Täytän arvontalomakkeeseen nimeni, osoitteeni, sähköpostiosoitteeni ja puhelinnumeroni. Harkitsen hetken ja täytän vielä toisen, kolmannen ja neljännen lappusen ja pudotan ne pahvilaatikkoon. Parin päivän päästä herään läksykirjojeni päältä pirinään. Luulen sitä aluksi palohälyttimeksi mutta rauhoitun, kun huomaan sen olevan vanha kännykkäni. Yritän napata sen pöydänkulmalta käteeni, mutta niin kuin arvata saattaa, pudotan sen alas matolleni. No, se siitä sitten. Kuluu jälleen muutama päivä, ja huomaan, että sähköpostiini on tullut nimetön viesti. Kuvittelen sen viestiksi voitosta arvonnassa ja olenkin hihkaisemassa jo ennen viestin avaamista. Painan avaa- painiketta. Kuuluu raksutusta, odotan hetken, odotan toisenkin hetken ja valmistaudun lukemaan palkinnostani, kunnes... Koneeni sammuu. Juuri minun tuuriani. Paiskaan oven takanani kiinni ja heitän takkini tuolille. Menen keittiöön. Pöydällä on iso kasa postia (mainoksia ja sen sellaista) kuten yleensäkin. Yhtäkkiä olen huomaavinani nimeni (Aada) eräässä virallisen näköisessä kirjekuoressa. Sieppaan kuoren käteeni ja repäisen sen auki mitään suurempia ajattelematta. Olette voittaneet... Voiko tämä olla totta? Henkäisen syvään ja jatkan lukemista:... arvonnan lohdutuspalkinnon. Sponsorimme haluaa kustantaa kaikille osallistujille pienen loman paikalliseen lomakeskukseen. Kirje tipahtaa kädestäni lattialle ja katoaa jonnekin pöydän alle. Lysähdän lattialle ja huomaan kädelleni tipahtaneen kyyneleen. Olinko se tosiaan minä? Ei, näin varmasti vain harhoja, sillä minähän en itke minkään arvonnan takia. Ei tämä ole maailmanloppu. Elämä jatkuu. Havahdun vasta toisen, kolmannen ja neljännen kyyneleen vierähtäessä poskelleni.tajuan, kuinka suuresti olin uskonut voittomahdollisuuksiini. Ei siinä kyllä ollut mitään järkeä. Ja luulinko ihan tosissani, että äiti ja isä olisivat suostuneet lähettämään minut aurinkorannoille. Ei, kuvitelmani ovat tainneet olla liian suuria. Nousen hetken kuluttua ylös ja laahustan huoneeseeni. Minua harmittaa tällä hetkellä kaikki. Etenkin muutto keskelle metsää. Ja tietysti lohdutuspalkinto. En varmastikaan olisi näin epätoivoinen, jos olisimme jääneet kaupunkiin. Eihän täällä ole edes naapureita... Oveeni koputetaan, ja joku tulee huoneeseeni. Vedän peittoa pääni yli ja toivon, että kukaan ei huomaisi minua. Mutta tietysti huomaa. Äiti istuu sängylleni ja rupeaa selittämään jotain uudesta työstään ja palkankorotuksistaan ja tulevasta joululomasta... Hetkinen, JOULULOMASTA... Kuuntelen vielä hetken aivan hiljaa, kunnes äiti kertoo, että KONE lähtee jouluaattona... Pääsen sittenkin lomalle. Ja kuten sanontakin kuuluu, voitto ei ole tärkeintä, vaan se, että osaa hävitä. A H Kuva Mira Alakiikonen 8B Kun opin häviämään Taas yksi hävitty kilpailu. En tajua, mikä on vialla kun mikään ei onnistu. Olemme harjoitelleet kovasti, mutta ei. Seuraava kilpailu on joululomalla, johon on kaksi viikkoa aikaa. Pystymme voittamaan sen, jos harjoittelemme oikein kovasti, siis tarkoitan todella kovasti, ajattelin mielessäni. Olen 14-vuotias tyttö ja harrastan balettia. Ja kyllä olen erittäin huono häviämään enkä kestä tappioita. En kisaa yksin, vaan minulla on ihana joukkue, jonka kanssa jaan ilot ja surut. Valmentajamme on hyvin tiukka, mutta häneltä oppii paljon. Tavoitteemme on seuraavissa kisoissa päästä mitalisijoille. Seuraavat harjoitukset ovat onneksi vasta huomenna, sillä polveni on alkanut vaivata tanssiessa ja se tarvitsee lepoa. Prrrrrrr, herään kelloni ääneen ja sammutan sen. Katson kelloa ja se näyttää kuutta aamulla. Puen päälleni löysän paidan ja collegehousut, minkä jälkeen hiivin alakertaan. Etsin ruisleipäpussin ja otan sieltä kaksi palaa. Voitelen ne ja heitän nopeasti päälle pari juustoviipaletta. Nappaan treenilaukkuni ja leivät mukaan, suljen ulko-oven, ja lähden kävelemään kohti balettikoulua. Kun saavuin sinne, puin tiukan balettipuvun sekä tuuhean hameen päälleni. Kiristin kovakärkitossujen nauhat ja tunsin, kuinka polveni vihloi. Avasin oven, joka johti suureen peilisaliin. Siellä näin valmentajamme sekä joukkuelaisiani. Tunti alkoi alkulämmittelyllä, johon kuului jalanheittoja, sekä ohjelman tekemistä yksin. Sen jälkeen aloitimme ohjelman hiomisen. Vii, kuu, see, kaa, valmentajamme laski, ja lähdimme musiikin tahdissa tanssimaan. Tunsin kivun polvessani ja lyyhistyin maahan. Musiikki loppui ja valmentajamme tuli katsomaan minua. Hän sanoi, että en saisi tanssia enää tänään vaan minun pitäisi lähteä kotiin lepäämään. Onneksi hän kuitenkin lupasi, että saisin kisata, koska tiesi, miten tärkeää se minulle olisi. Pakkasin laukkuni ja soitin äidilleni, jotta hän tulisi hakemaan minut. Kun saavuin kotiin, kävelin varovasti yläkertaan omaan huoneeseeni ja suljin oven. Nostin jalkani tyynyn päälle ja laitoin musiikin soimaan. Tänä päivänä minun piti vain levätä, muu ei auttanut. Oli kulunut jo melkein kaksi viikkoa, ja tiesin, että kisat olivat ylihuomenna. Olin päässyt treenaamaan normaalisti, mutta silti minua pelotti polveni puolesta. Ja tietenkin, eniten minua pelotti häviäminen, en voinut antaa sen tapahtua. Olimme treenanneet ahkerasti, joten ihmettelin, miksi minua pelotti. Lauantaiaamuna bussimme lähti kymmeneltä, ja olimme odottavaisin mielin. Kun saavuimme määränpäähämme eli Helsinkiin, jossa kisat järjestettiin, otimme kaikki tavaramme ja kävelimme sisälle. Kun astuin ovesta sisälle, ensimmäinen reaktioni oli wau. Näyttämö oli suuri, ja katsomossa oli paljon paikkoja. Näin jo tuomarit, jotka valmistelivat paikkojaan ja odottivat ensimmäistä esitystä. Kun olimme katsoneet näyttämön koon, siirryimme meille varattuun pukuhuoneeseen. Aloin laittamaan hiuksiani nutturalle, minkäjälkeen vaihdoin esiintymispuvun päälleni. Se oli upea, siinä oli vaaleanpunaisia ja -sinisiä höyheniä ja paljon kimaltavia strasseja. Kiristin kovakärkitossujeni nauhat ja venyttelin vielä ennen kisaa. Meidät kuulutettiin lavalle. Tunsin, kuinka paljon perhosia mahassani oli, mutta en voinut sille mitään. Musiikki alkoi ja adrenaliiniryöppy valtasi minut. Tunsin myös miten polveni jomotti. En antanut sen häiritä tätä ihanaa tunnetta, jonka sain tanssiessa. Tiesin myös, että saisin laittaa kylmää siihen ohjelman jälkeen. Ohjelma meni nappiin ja minusta tuntui erittäin hyvältä. 23 Viisari 2/2014 Palkintojenjakoon ei ollut esityksestämme kuin viisi minuuttia, ja jäimme odottamaan lavalle. Valmentajani toi minulle nopeasti jääpussin ennen palkintojenjakoa. Kun muutkin joukkueet tulivat paikalle, tuomarit kuuluttivat nuorempien sarjojen tulokset. Sitten oli meidän vuoromme. Kuulin nimemme hopeamitalin kohdalla. Mutta en ollut pettynyt, olin ennemminkin hämmentynyt. Olin jopa iloinen, koska tiesin, että olimme tehneet parhaamme ja se riitti jopa hopeaan. En enää ollut huono häviäjä, vaan olin oppinut, että se riittää, että tekee parhaansa, eikä voitto ole ikinä tärkein. Emilia Sirkiä 7E 22 Viisari 2/2014

13 Unelmat - Mihin tarvitaan unelmia? Unelmat auttavat jaksamaan. Tuon lauseen minä aina sanon itselleni, kun tuntuu ihan toivottomalta. Olen yhdessä kohtaa elämääni ajatellut ei unelmia tarvitse olla, mutta opin rippileirillä, että unelmat on hyvä asia ja tulee voittajafiilis, kun saavuttaa unelman. Rippileirillä tehtiin unelmapiiri, jossa jokainen sai sanoa oman unelmansa. Kerroin yhden unelmistani ja olo oli ihan tyhmä, koska kerroin sen ja minua vähän jopa nolotti sanoa se ääneen. Rippileirin puolessa välissä tajusin unelmani toteutuneen. Olo oli kuin olisin saanut unelman maaliin. Ihmisillä on monenlaisia unelmia. Useimmilla on varhaislapsuudesta unelmia, joita ei ole edes koskaan toteuttanut. Ihmisillä on unelmia, joita eivät koskaan uskalla toteuttaa. Unelmista voi haaveilla aina, mutta silti on ihmisiä, jotka eivät edes viitsi tehdä unelmiensa eteen yhtään työtä. Se on väärin. Unelmat ovat haaveilemista varten, toteuttamista varten ja niiden toteuttamiseen tarvitsee kovan tahdon. Unelmien avulla sinulla on edes yksi maali elämässäsi, johon voit yrittää tähdätä. Unelmien avulla jaksat. Harmillisen moni ihminen ajattelee juuri niin kuin minä, minkä takia ei edes viitsi tehdä unelman eteen töitä, ja joillakin ei ole rahaa unelman toteuttamiseen. Olkoon unelmia vaikka kuinka paljon, niin niihin on aina mahdollisuus kovan tahdon avulla. Jokaisella on oikeus unelmiin ja niiden toteuttamiseen. Täytyy vain uskaltaa ottaa elämässä riskejä, jotka voivat saattaa myös harhaan. Mutta älä anna harhapolkujen lannistaa unelmien toteuttamista. Minä uskalsin ottaa askeleen ja sanoa unelman ääneen ja sen avulla sain yhden unelman maaliin. Sen jälkeen, kun saa yhden unelman maaliin, tuntuu, että kaikki unelmat menevät pikkuhiljaa maalia kohti. Vaikka niillä menisi vuosia tai koko elämä, niin aina ne menevät maaliin tahdon avulla. Unelmia on erilaisia, jotkut vain unelmoivat ja toiset elävät unelmiensa kanssa. Kenenkään unelma ei ole väärä. Unelmat toteutuvat vain kovan tahdon avulla. Unelmien avulla ihminen jaksaa. Ne ovat yksi elämän tukipylväistä. 24 Viisari 2/2014 Naparetkeily Sekä pohjoisnavalla että Etelämantereella käynyt Suomela kertoi karttojen ja kuvien avulla matkoistaan molemmille navoille. Saapuessaan suuren valkokankaan eteen naparetkeilijämme näytti lähinnä epämuodostuneelta mandariinilta, joka liikkui. Kuoriuduttuaan pakkasen kuin pakkasenkin torjuvasta vaatekerrastosta Suomela näytti pienemmältä kuin suuren vaatekerroksen alla olevan miehen luulin olleen. Poppiksen kasvot olivat ahavoituneen näköiset ruskeiden hiusten harventuessa kovaa vauhtia. Esityksen aluksi retkeilijä antoi jääkarhunnahasta tehdyt vaellushanskansa yleisön ihailtavaksi. Suomelan kertoessa matkoistaan valkokankaalla näkyi retkellä otettuja kuvia: kauniita jäätikkömaisemia, matkatovereita ja karttoja, joilla määritettiin, kuinka pitkä matka päämäärään olisi. Suomelan tarinat olivat hyvin kiinnostavia. Kuulosti hassulta, miten erilaista lumi, jota Suomessakin on, oli napa-alueilla. Kivenkovaa hankea näkyi silmänkantamattomiin eikä auringonpaisteestakaan ollut puutetta. Mukanaan retkeilijöillä oli isot ahkiot, joita vedettiin perässä läpi hyisten alueiden. Ahkioissa oli kaikkea tarpeellista: ruokaa, vaatteita, teltta, makuupussi jne. Kokonaisuudessaan Suomelan kokemukset kuulostivat kiintoisilta, ja toivotankin onnea matkalle kohti kolmatta napaa! Nelli Kesti 8.C Suomalainen naparetkeilijä Kari Poppis Suomela vieraili koulussamme Hän on 12. ihminen, joka on saavuttanut sekä etelä- että pohjoisnavan ilman ulkopuolista tukea. Tässä oppilaiden kirjoituksia siitä, mitä ajatuksia seikkailuesitys herätti. Esitys oli monipuolinen, näytettiin kuvia ja videoita. Saimme myös koskea oikeasta jääkarhusta tehtyjä hanskoja. Ne olivat erittäin lämpimät ja isot ja auttoivat varmasti, kun retkeilijät hiihtivät hyisessä kylmyydessä. Retkeilijät matkustivat navalle kävellen, hiihtäen tai jopa uiden. Naparetkeily on muutenkin aikamoinen irtiotto arjesta, koska esimerkiksi lähimpään kauppaan on useita tuhansia kilometrejä. Ja niin kuin Poppis sanoi, ihmisiäkään ei paljon näkynyt. Vain muutama yhden reissun aikana, jos matkailukavereita ei lasketa. Pauliina Fredriksson 8C Kari Poppis Suomela ja postikortti etelänavalta Jäätiköiden uhmaajat pohjoisessa matkaa, jääkarhun edessä aseensa nappaa. Vaikka pakkanen, tuuli poskia purisi, ei arktinen seikkailija kotiaan surisi. Jokainen päivä on taipale uus, hiihtoon kuluu silti pieni ikuisuus. Yksinäisyys mieltä välillä kalvaa, ystävyys silloin haavoja salvaa. Yksin ei voi ketään mennä, maaliin ei silloin kukaan ennä. Leirin säännöt kun jokainen omaa, on loppu matka silkkaa lomaa. Ruokailuajat on kolme ja viis, kaikki auttavat, joten ruokaa jo siis. On retkellä syötävä melkoista määrää, keittiöön mee, auta ja häärää. Kun joulu seikkailijat kuulee, se matkaa vaikka kovin tuulee. Aattona kalenterin luukut on avattu, monenmoiset kuvat ja suklaat havaittu. Iloinen mieli on kaikilla, etenkin seikkailijan vaimolla Maikilla saatuaan sähköpostia rakkaaltaan. Pian on taipale tarvottu jo, ihmetteli Ville koko matkako? Iloisena, virkeinä kotiin he palaavat, kotiväki iloiten matkaajat kaappaavat. Ensi vuonna reissu uus, toteaa mies hymy suus. Julia Korpinen 8E 25 Viisari 2/2014

14 Nettijutut Jussi Saarinen kirjoitti lehtiartikkelissaan Paaston aika (HS ) nuoresta 17-vuotiaasta Ronjasta, joka lupautui olemaan viikon ilman nettiä. Jutussa seurataan tytön arkea ja tunteita, kun normaalisti elämään kuuluvaa verkkoyhteyttä ei olekaan. Oppilaat lukivat artikkelin ja kirjoittivat sen pohjalta omat nettitekstinsä, joissa he pohtivat netin ja sosiaalisen median merkitystä itselleen. Viekö netti omasta elämästä liian suuren osan? Luin Helsingin Sanomien jutun 17- vuotias sulki netin viikoksi. Se oli hyvä teksti siitä, miten netti voi viedä paljon aikaa päivästäni. Siinä kerrotaan, miten 17-vuotias käyttää nettiä joka päivä. Itse en yleensä kirjoittele mitään Twitteriin tai Facebookiin. Jos olen netissä, käytän yleensä YouTubea tai pelaan kavereitteni kanssa. Jos minulta vietäisiin netti pois viikoksi, vaikeinta olisi Whatsappin, Spotifyn ja YouTuben kanssa. Käytän niitä melkein päivittäin. Spotifyn tosin voisi siitää offlineen, mutta silti elämä ilman nettiä olisi vaikeaa. Internetiä voi käyttää hyödykseen myös koulussa. ipad on hyvä apuväline ja sillä on helppo etsiä tietoa ja kirjoitella muistiinpanoja. Se auttaa myös läksyjen teossa ja niiden tarkistamisesta. Opettajan on myös helppo antaa tehtäviä oppilaille ipadin välityksellä. ipadissä on tosin myös huonoja puolia. Sen avulla on helppo pelata tai surffata netissä, kun pitäisi tehdä koulutyötä. Opettajan on vaikea valvoa, mitä ipadillä tehdään oppitunnin aikana. Varsinkin, jos on annettu tehtäväksi tehdä jotakin ipadillä. En pidä itseäni internet-riippuvaisena. Saan helpolla vietettyä joka kesä viikon Lapissa ilman nettiä tai yhteyttä muuhun maailmaan. Katson Facebook- ja Twitter-päivitykset noin kerran päivässä. Sähköpostin saatan tosin katsoa useammankin kerran, koska niitä saattaa tulla jonkin verran päivän kuluessa. Jos tosin olisin viikon ilma nettiä, aikaa saattaisi riittää enemmän kotitöihin, TV:n katsomiseen ja kirjojen lukemiseen. TV kertoisi uutisissa, mitä maailmassa olisi tapahtunut ja kirjoista saisi ajanvietettä. Käyttäisin silti mieluummin nettiä näihin asioihin. Internet tuntuu nopeammalla ratkaisulta moniin tehtäviin, vaikka usein täytyy tarkistaa sieltä löytynyt tieto. MT Luin Hesarista jutun, jossa kerrottiin 17-vuotiaasta Ronjasta, joka sulki netin viikoksi. Itse en pystyisi sulkemaan nettiä viikoksi, koska tulisin varmaan hulluksi. Olen itse tottunut siihen, että minulla on koko ajan netti käytettävissä. Netin käytöstä on tullut minulle tapa. Heti aamulla herätessäni jo selaan esimerkiksi instagramin läpi ja muut vastaavat sosiaaliset mediapalvelut. Käytän nettiäni yleensä vain älypuhelimellani mutta välillä myös ipadillä. Netin käyttö on lisääntynyt todella paljon viime vuosina ja uskon että pysyy samanlaisena edelleen. Olen tottunut siihen, että pystyn olemaan yhteydessä ystäviin ja kaikkiin perheen jäseniin. Käytän nettiä yleensä melkein koko ajan. Koulussa tunneilla keskityn kuitenkin tuntiin, enkä mihinkään muuhun. Minun netin käyttöni on pelkästään melkein viihdekäyttöä. Koulutöitä tykkään tehdä mieluummin esimerkiksi vihkoon tai erilliselle paperille. JP Pidän itse nettipaastoa nykyaikana mahdottomana tai turhana, sillä kaikki on netissä. Kaikki pilvipalvelut, sähköpostit, uutiset, iltapäivälehdet, youtubet, netti- TV:t, Googlen palvelut ja muut muodostavat nykyisen yhteiskunnan toimivuuden. Ilman nettiä ei vain nykyaikainen yhteiskunta pyöri, sillä kaikki on suurimmaksi osaksi jo netissä. Internetin tärkeys Aluksi Ronjalle oli vaikeaa olla ilman nettiä. Päivät tuntuivat varmasti tyhjältä ilman sosiaalista mediaa, jota oli tottunut käyttämään päivittäin monta tuntia. Kun kaikki käyttävät ympärillä nettiä erilaisin tavoin, on varmasti vaikeaa olla ilman kaikkea sitä. Jos itse joutuisin olemaan ilman nettiä viikon, se olisi varmasti vaikeaa. Joka päivä käytän puhelinta ja nettiä monta tuntia selaillen instagramia, facebookia, erilaisia blogeja, viestitellen kavereiden kanssa whatsappissa myös snapchattiä ja swarmia tulee käytettyä paljon. Netistä on todella helppoa katsoa esim. kauppojen ja ravintoloiden aukioloaikoja, bussiaikatauluja ja voi vaikka tarkistaa treeni aikataulut tai läksyt wilmasta. Jos olisin viikon ilman nettiä, tulisi luultavasti enemmän aikaa vietettyä television tai kirjojen äärellä, myös ulkoiltua tulisi enemmän tai juteltua enemmän perheen kanssa. Iltaisin ennen nukkumaan menoa välillä tulee jäätyä nettiin kiinni eikä millään haluaisi mennä nukkumaan ja silloin jos tulee jäätyä kauaksi aikaa, sen huomaa aamulla väsymyksestä. Mielestäni itse käytän kohtuullisesti nettiä vaikka välillä huomaan itsekin kun on käyttänyt päivän aikana paljon aikaa netissä ja tulee mietittyä että pitäisikö vähentää välillä. Hyötykäyttöä on kaikenlaiset tiedonlähteet internetissä, esimerkiksi kouluesitelmään voi hyvin saada tietoa ja hyviä kuvia netistä, kunhan muistaa aina laittaa lähteet. Myös wilma on hyödyllinen, jos et vaikka tiedä mitä seuraavalla liikuntatunnilla on voit katsoa viestin, jossa opettaja kertoo paikan ja aiheen mitä tehdään. Muitakin hyödyllisiä tietoja on paljon. Viihdekäyttöön minulla kuuluu suurinosa puhelimen käytöstä. On mukavaa kuinka helposti voit katsoa muiden ihmisten päivityksiä läheltä ja kaukaa ja on myös helppoa olla yhteyksissä ihmisiin vaikka he asuisivat kauempana. Elokuvien ja sarjojen katsominen netflixistä on melkein päivittäistä minulle ja kuuluu viihdekäyttöön. ET Nettiriippuvuutta? Luin jutun 17-vuotiaan Ronjan viikon mittaisesta nettipaastosta. Nykyään netinkäyttö on niin yleistä, ettei varmaan huomaakaan kuinka paljon sitä tulee käytettyä. Lähes kaiken tiedon saa nykyään netistä bussiaikatauluista koulujen ruokalistoihin. Jos itse ryhtyisin samanlaiseen kokeiluun, tulisi varmasti yllätyksenä se, kuinka paljon nettiä tulee käytettyä. Nuorten sosiaalinen elämä on siirtynyt pitkälti nettiin. Nykyään jos nuorilla on tylsää, niin voi selata facebookia tai instagramia. Itse käytän nettiä tiedon hakuun ja ajanviettoon. Netti on hyvä kanava hakea tietoa, sillä tietoa on tarjolla ympäri maailmaa. Olisi mielenkiintoista lopettaa netin käyttö joksikin aikaa, jotta huomaisi mitä kaikkea muuta voi netinkäytön lisäksi tehdä. Välillä tuntuu, että vapaa-ajan viettää pelkästään netissä. Itse käytän nettiä aika paljon, mutta en usko sen olevan ongelma. Nykyajan ajanvietto ja tiedon haku siirtyy nettiin. On vaikea sanoa, kuinka paljon nettiä käytän päivässä, koska en käytä nettiä kovin pitkissä jaksoissa vaan useissa pienissä jaksoissa. VS Eihän se koulu sujuisi, jos nettiä ei olisi Käytän nettiä käytännössä koko ajan. Vuorokauden ympäri. Viestejä napsahtelee WhatsAppiin alvariinsa. Selaan Instagramia ja Facebookia tämän tästä, vaikka tiedän ettei mitään uutta ole tapahtunut. Illalla saatan huomata sulkevani ipadin näytön ja ottaneeni puhelimen käteen, jolla sitten selaan ne samat sosiaalliset mediat, kuin tabletilla. Päivittäin netin käyttöön kuluu varmaankin noin kolme tuntia. Joskus enemmänkin, jos innostun katsomaan leffoja tai sarjoja. Silloin jopa viisi tuntia. Se ei mielestäni ole niinkään paljon, sillä monet saattavat käyttää koulun jälkeisen koko ajan sosiaallisia medioita selatessa ja pelejä pelatessa. Hyödyllistä käyttöä, kuten koulutöiden tekemistä, tulee päivässä vajaa tunti. Sekin vaihtelee, riippuen töiden ja VY 26 Viisari 2/ Viisari 2/2014 esitelmien määrästä. Joskus se saattaa nousta kahteenkin tuntiin. Musiikki soi käytännössä koko ajan taustalla, mitä ikinä teenkään tietokoneella, tabletilla tai puhelimella. Se saa rentoutumaan. Myös läksyjä tehdessä on napit korvilla. Huomaan varsinkin matikan tehtäviä tehdessä hahmottavani tehtävät paremmin, kun kuulen vain sitä mitä haluan, enkä vaikka muiden ihmisten puhetta. Hesarin jutussa Ronja vietti viikon paaston netistä. Eli ei minkään laista yhteyttä internetin välityksellä koko viikkoon. Kuulostaa aika hankalalta. Kun on viidenneltä luokalta asti omistanut läppärin, voi viikkokin ilman nettiä tehdä pahaa. Enkä sitä voisi edes kokeilla koulussa käytettävien tablettien vuoksi. Ihmettelen edelleen, että miksi meille tabletit ostettiin. Monta vuotta opettajat paasasivat netin käytöstä ja ruutu ajoista. Sitten herää kysymys, että jos käytämme ruutuja muutenkin liikaa, niin miksi ihmeessä meille istutetaan ruudut käteen. H.N

15 Vankina netin kourissa Luin Helsingin Sanomista Ronjan netin käytöstä, kuinka hän sulki netin maailman kokonaan viikoksi. Minun mielestänini Ronjan tapa vaikuttaa netin käyttöön on hyvä. Kuitenkin aloin lukiessani miettimään, miten Ronja pärjäsi viikon ilman nettiä, sillä hän käy lukiota ja siellähän tehdään myös paljon tehtäviä koneella. Minun mielestänini Ronjan tempaus oli opettavainen, sillä ne jotka tämän ovat lukeneet, ovat tajunneet että ihan koko ajan ei tarvitse netissä roikkua. Haluaisin itsekin kokeilla nettipaastoa, mutta se olisi vaikeaa, sillä koulussa tarvitsemme ipadeja, joilla teemme melkein joka päivä koulutöitä. Tiedän itse että käytän paljon nettiä aivan turhiinkin asioihin. Voin joskus jopa katsoa netistä kaikkea mahdollista ihan vain siksi etten jaksa tehdä koulutöitä. Päivässä jopa yhteensä voin käyttää nettiä kolmekin tuntia. Kuitenkin netin käytöstä on vain tullut koukuttava tapa, se on rutiini katsoa illalla ennen nukkumaan menoa vielä kaikki selaimet ja sama rotla heti aamulla. Kamalaa. Miten yksi vempain voi tehdä noin suuria houkutuksia. Voisin jopa raa asti sanoa että kaikki tieto tulee nykyään netistä. Wilma, google-kääntäjät, lehdet ja tiedonlähteet, kaikki löytyvät netistä. Jos tarvitsee tehdä koulutyö jossa tarvitaan paljon tietoa ja nettiä et voi käyttää, joudut lähtemään kirjastoon. Ihmisistä on tullut niin laiskoja netin myötä, sillä kaikki katsotaan nykyään koneilta, eikä kukaan enään lähde kirjastoon lainaamaan kirjaa sitä varten. Kirjastot ovat melkein jopa tehty koneille, sieltä löytyy tietokirjoista rakkausromaaneihin. Harva tällaiseen nettipaastoon pystyy, sillä niin hirveältä kun se kuulostaakin, olemme niin koukussa netin maailmaan ja se vaatii paljon lähteä tällaiseen haasteeseen. Kuitenkin minulla on yksi pointti tähän asiaan, miksi jatkuvasti käytämme puhelimia ja nettiä ylipäätään. Miksi ostaisimme älypuhelimen jos emme sitä voi käyttää, mitä teemme sillä, miksi tuhlaamme rahaa laitteisiin joita emme saa käyttää, mitä järkeä tässä kaikessa ylipäätään sitten on? Jos ostamme älypuhelimia millä pääsee nettiin ja näkee aivan kaiken ja lisäksi se vielä maksaa paljon, miksi emme käyttäisi niitä. On hyvä tapa pitää joskus vieroitusta netistä, mutta sitähän varten olemme kännykkämme ostaneet, jotta pääsisimme nettiin ja kaikkeen mahdolliseen tietoon käsiksi. Minun mielestäni kuitenkin hyvä tapa hieman päästä eroon netistä on loma ulkomailla. Siellä sinulla ei ole verkkoa ellet sellaista hanki. Otat puhelimella vain kuvia siinä se, et tarvitse sitä muuhun. ML Piirros Suvi Sinisalo 7E Nyky- Euroopan kuninkaalliset - turhia vai tarpeellisia? ettei nykyisin niitä Euroopassa käytettäisi, sillä niistä saattaa tulla mielikuva kruunupäästä, joka johtaa maataan diktaattorina, vaikka asia ei todellisuudessa näin ole. ja isältä pojalle tai tyttärelle, eli saatat joutua valtion johtoon vasten tahtoasi, vaikka yleensä jokaisen pikkupojan unelma on johtaa maailmaa, mutta yhdestä maasta on hyvä aloittaa. Lukuintoilta Jos nyky-euroopassa yksikään kuninkaallinen ei johda valtiota, vaan johtamisen hoitavat eduskunnat ja senaatit, niin tarvitaanko kuninkaallisia istumaan asunnoissa ja välillä vilkuttelemaan kansalaisille? Ja siitä hyvästä saavat palkkansa. Ei kuninkaallisilla ole nyky- Euroopassa juuri lainkaan valtaa. He vain hyväksyvät tai hylkäävät uudet lakiesitykset ja hoitavat valtiovierailut, mutta sen voisi hoitaa myös presidentti. Kuninkaalliset ovat myös hieman vanhahtava käsite valtion johdosta, ja siksi olisi hyvä, Toisaalta kuninkaallisena oleminen on haastavampaa kuin esimerkiksi presidenttinä, sillä presidenttikauden jälkeen voit ilmoittaa, ettet halua jatkaa virassa, mutta kuninkaallisena hallituskausi jatkuu siihen asti, ettet enää pysty tekemään päätöksiä, tai kuolet. Kuninkuus periytyy äidiltä 28 Viisari 2/2014 Nyky-Euroopassa kuninkaallisia tarvitaan vanhojen kuningaskuntien säilyttämiseen, ei niinkään valtion johtoon. Vielä 1800-luvulla se oli heidän päätehtävänsä, mutta 1900-luvun alkaessa ja sen puolessavälissä heidän valtansa siirtyi hallituksille. Lauri Saarni 8E Kaarinan kaupunginkirjasto järjesti Valkeavuoren oppilaiden huoltajille kaksi kirjallisuusiltaa. Yläkoulun illassa lukemiseen kannustavina lähettiläinä olivat Kaarinan kirjaston nuortenkirjastotyöstä vastaava Kaarina Sainio ja kirjailija Terhi Rannela. Kaarina Sainio kertoi valtakunnallisesta Lukuinto-ohjelmasta, jonka tavoitteena on edistää 6-16-vuotiaiden lasten ja nuorten lukutaitoja. Ohjelmassa haetaan uusia koulun ja kirjaston yhteistyömuotoja. Sainio korosti myös kodin esimerkkiä lukuinnostuksen herättäjänä. Kaarina Sainio ja Terhi Rannela kannustivat kaikkia lukemaan. Kuva Piia Taponen Kirjailijavieras Terhi Rannela kertoi työstään ja teoksistaan. Hän näki nuorisokirjallisuudessa voimistuvana suuntauksena paluun realismiin. Nuoret haluavat lukea tarinoita, joihin 29 Viisari 2/2014 he voivat samaistua, jotka voisivat tapahtua heille itselleenkin. Kirjallisuus antaa äänen mahdollisimman monenlaisille nuorille ja aikuisille. S.N.

16 Mökkiviikonloppu Kello oli jo lähemmäs kaksi eikä Lotta, Ella ja Ellen olleet keksineet mitään tekemistä. Hetkeä myöhemmin Ellen kuitenkin keksii, että he olisivat lähteä heidän mökilleen viikonlopuksi. Ellenin perheen mökki sijaitsee Kustavissa pienessä saaressa, joten sinne kestäisi ajaa vain vajaa tunti. Tytöt lähtevät kotiin pakkaamaan tavaroita valmiiksi, jotta kaikki olisi kunnossa kuudelta kun Ellenin äiti tulisi hakemaan heitä. Tytöt olivat sopineet keskenään ottavansa rahaa mukaan, sillä heidän pitäisi käydä kaupassa, jotta he saisivat ruokaa viikonlopuksi. Kun kello oli kuusi Ellenin äiti tuli hakemaan heidät valkoisella Hondallaan, ja he suuntasivat kohti kauppaa. Kaupasta tytöille tarttui mukaan kasapäin herkkuja, sekä muut tarvittavat ruokatarvikkeet viikonlopuksi. He jatkoivat matkaansa kuunnellen radiota. Pian he olivatkin jo rannassa, jossa Ellenin perheen soutuvene sijaitsi. Tyttöjen piti soutaa saarelle, koska se oli niin pieni saari, ettei sinne kulkenut mikään lautta. Yleensä soutumatkaan kului noin kymmenen minuuttia, mutta tytöt onnistuivat kuluttamaan siihen kolme varttia laulellen ja valittaen, etteivät jaksa enää soutaa. Pitkän ja raskaan soutumatkan jälkeen he kuitenkin pääsivät perille. Kello oli silloin jo lähemmän yhdeksän, mutta tytöillä riitti vielä virtaa. He päättivät heittää kamat mökkiin, vaihtaa bikinit päälle ja pulahtaa uimaan. Mökissä kuitenkin odotti outo yllätys. Se oli aivan sotkuinen, mikä ei todellakaan ollut Ellenin isovanhempien tapaista. Olivathan molemmat heistä kuitenkin siivoushulluja. Ellen kuitenkin ajatteli, että ehkä heillä oli vain tullut kiire ja sen takia jättänyt mökin siihen kuntoon. Tytöt antoivat asian olla, ja juoksivat kilpaa uimaan. Vesi oli lämmintä, sillä oli heinäkuu ja viimeiset kaksi viikkoa olivat olleet todella kuumia. He hyppivät alas laiturilta pellehypyin ja kisaillen, että kuka pääsisi pisimmälle. Kun tytöt olivat uineen jo päälle tunnin, heille tuli nälkä. He olivat ostaneet aikaisemmin kaupasta tarvikkeita lettuja varten, joten he päättivät valmistaa niitä mansikoiden ja kermavaahdon kera. Aluksi lettujen valmistaminen ei oikein tahtonut onnistua, sillä ne näyttivät enemmän taikinaklöntiltä. Harjoittelu tekee kuitenkin mestarin, ja lopulta ne alkoivat jo näyttää oikeilta. Loppujen lopuksi heillä oli iso kasa lettuja. Ella sai päähänpiston, että he ottaisivat letut ja täytteet eväskoriin, soutuveneen ja lähtisivät piknikille keskelle merta. Hieman epäilevin mielin tytöt kuitenkin päättivät toteuttaa kyseisen idean. Ellen joutui soutamaan, sillä Ella ja Lotta olivat laiskoja, eivätkä jaksaneet enää soutaa. He soutivat noin vartin matkan päähän saaresta ja pysähtyivät syömään, sekä kuuntelemaan rauhallista musiikkia tyynen meren keskelle. Kaikki letut oli syöty ja tytöt olivat aivan täynnä, joten he vain makasivat veneen penkeillä kuunnellen lintujen laulua. Yhtäkkiä kuului kuitenkin suuri polskahdus. Ella, Ellen ja Lotta nousivat nopeasti ylös ja katsoivat, mitä oli tapahtunut. Veneen airoja ei näkynyt enää missään. Olivatko ne pudonneet? Koska niitä ei näkynyt missään, tytöt ajautuivat siihen tulokseen, että heidän olisi uitava takaisin rantaan. Onneksi matka takaisin ei ollut kovin pitkä. Lotta ja Ellen riisuivat vaatteet, sillä heillä oli onneksi vielä bikinit. He hyppäsivät veteen, ja Ella kiinnitti heihin köyden, jotta he voisivat hinata veneen perässään. Ella jäi kuitenkin veneeseen, koska hänen piti katsoa, että eteen ei tulisi mitään esteitä. Takaisin mökille päästyään tytöt olivat niin uupuneita ja väsyneitä, että he päättivät mennä nukkumaan. Kello oli kuitenkin jo pian kaksitoista. He kävivät pesemässä hampaat ja kasvot, sekä laittoivat lakanat täkkeihin. Sängyissä maatessa tytöt kuitenkin piristyivät, eikä heitä enää väsyttänyt. Tytöt päättivät nousta ylös ja mennä katsomaan televisiota. Sieltä ei tullut oikein mitään, mutta he katsoivat silti jotain tylsää puheohjelmaa. Aika kuluu, kunnes he huomaavat kellon olevan jo yli viisi. Tytöt päättävät yhdessä, että nyt on korkea aika mennä nukkumaan, väsyttää tai ei. Aamulla Lotta herää, koska ulkoa kuuluu räsähdys. Hän herättää Ellan ja Ellenin, mutta he ovat sitä mieltä, että Lotta oli vain kuvitellut kyseisen räsähdyksen. Ella ja Ellen jatkoivat nukkumista, vaikka Lotta yritti sanoa vastaan. Lopulta Lotta päätti ottaa kännykkänsä ja pelata sillä eri pelejä. 30 Viisari 2/2014 Hetken kuluttua Lotta havahtuu uudestaan räsähdykseen. Hän päättää mennä katsomaan, mistä ääni on tullut. Lotta ottaa nopeasti ensimmäiset housut kassistaan ja vetää ne päälle. Hän laskeutuu alas parvelta ja menee katsomaan ulos. Siellä ei näy mitään. Lotta päättää jäädä alas katsomaan televisiota, koska häntä ei enää väsytä. Myöhemmin, kun kello tulee jo kaksi päivällä Ella ja Ellen vihdoin heräävät. Tytöt päättävät aluksi vain makoilla sohvalla ja räplätä kännyköitä. Pari tuntia kuluu, ja on aika alkaa valmistaa lounasta. He laittavat uunin päälle, koska he syövät ranskalaisia ja nakkeja. Ella on ottanut järjestelmäkameransa mukaan, jotta he voisivat mennä kuvailemaan. Tytöt ajattelevat, että koska aurinko paistoi, voisi olla sopiva hetki lähteä pois saaresta kuvaamaan. He käyvät vaihtamassa sopivat vaatteet ja lähtevät soutamaan. Ellen tietää yhden kauniin pellon jossa kasvaa kauniita kukkia, joten se valitaan sopivaksi kuvaus taustaksi. Tytöt ottavat toisistaan kymmeniä kuvia, jotta löytyisi edes pari sopivaa kuvaa käytettäväksi. Kun he ovat päässeet takaisin saareen, Ella huomaa oven olevan auki. Se on outoa, koska Ellen vannoi laittaneensa sen kunnolla kiinni. Sisällä odottaa kaaos. Kaikki sipsit, joita he ovat ostaneet, ovat sekaisin lattialla murskaantuneena. Tytöille tulee kylmät väreet, koska siellä on tapahtunut jo monta muutakin juttua. He kuitenkin rauhoittelevat toisiaan, ja ottavat jääkaapista jotain einesruokia, joita aikovat syödä. Tytöt ovat niin väsyneitä edellis yöstä, että päättävät mennä jo nukkumaan. Ellenin äitikin oli soittanut, että hänen täytyisi tulla hakemaan tyttöjä jo puolelta päivin muiden menojen takia. Se tarkoitti sitä, että seuraavana aamuna ei voisi nukkua niin pitkään, sillä heillä oli paljon siivottavaa. Aamulla tytöt heräsivät väsyneinä, jonka jälkeen he pakkasivat ja siivosivat. Soutumatkalla venerantaan kuului ihmeellistä rapinaa. He kävivät veneen jokaista nurkkaa myöten läpi ja löysivät luukusta, jossa ankkuria säilytetään, oravan. He pelästyivät todella paljon. Onneksi ranta oli jo lähellä. Autossa he miettivät, olivatko kaikki ihmeelliset asiat sen oravan tekosia, mutta sitä he eivät saisi tietää ikinä. Matilda Paananen 8c Piirros Kirke Koskela 7C Mökillä Marian vanhemmat päättivät vuokrata mökin kahdeksi viikoksi. Heidän mukaansa se tekisi hyvää kaikille perheenjäsenille ja perheen pitäisi viettää enemmän aikaa yhdessä. Mitä kauempana asuinalueelta, sitä parempi. Maria ei todellakaan tykännyt asiasta eikä halunnut suostua lähtemään. Miksi häntä pitäisi kohdella kuin pientä tyttöä? Saihan 16-vuotias nuori olla kesälomalla kavereidensa kanssa. Tämä ei kyllä auttanut, hänen oli pakko mennä mukaan. Parin päivän päästä mökkiin saavuttuaan Maria oli jo ehtinyt rauhoittua, mutta silti viha, ja ajattelu siitä, kuinka rasittavia vanhemmat ovat, vielä säilyi. Mökki sijaitsi veden äärellä, laiturin vieressä. Maria hengitti syvään. Hän ihaili puhdasta ja raikasta ilmaa. Kaupungissa näin ei ole. Hän näki, kuinka vedessä liikkui pieniä aaltoja. Pikkuveli tuli Marian luo ja repi hänen t-paidastaan sanoen: Katso, tuolla on muutamia tyttöjä ja poikia leikkimässä oksilla. Sitten hän lähti juosten lapsien luo. Maria mielessään toivoi, että hänkin löytäisi ikäisiään nuoria, samalla tavalla, miten Aleksi löysi uusia kavereita. Seuraavan päivän aamuna isä käski Marian heittämään roskat roskikseen. Maria lähti viemään roskapusseja pyjama vielä päällään. Takaisin tullessaan hän ei nähnyt, että vastaan tuli joku, vaan törmäsi nuoreen poikaan. Maria punastui ja pyysi anteeksi pojalta, mutta poika puhui rennosti ja kovaäänisesti. Mikä on sinun nimesi? poika kysyi. Maria, vastasi Maria hiljaa. Tuomas, poika sanoi. Tuomas katsoi Marian sinisiä silmiä pitkään. Marian kasvot muuttuivat tomaatinpunaisiksi. Hän ihastui Tuomakseen ensi silmäyksellä. Yöllä Maria näki unta. Ihanan unen. Unessa Tuomas halaa Mariaa kovaa ja kuiskaa tytön korvaan: Tiedätkö, että olet kaunis? Uni keskeytyi pahasti siihen, ja Maria heräsi. Hän kuuli ulkoa outoja ääniä. Ensin hän katsoi, oliko Aleksi, äiti tai isä herännyt, mutta he olivat jo nukahtaneet syvään uneen. Hän ei halunnut herättää heitä, joten Maria hiiviskeli varovaisesti ikkunan 31 Viisari 2/2014 luo katsoakseen, mitä ulkona oikein tapahtui. Marian silmät eivät uskoneet, että Tuomas, kyllä itse Tuomas, oli laiturilla huutamassa Mariaa. Mitä ihmettä hän teki täällä keskiyöllä? Maria laittoi äidin huivin päälle, koska öisin ilma muuttui viileäksi, ja lähti mökistä ulos. Moi! Tuomas huusi nähdessään Marian. Shh.. Ole hiljaa, kaikki nukkuvat jo! Maria sanoi ja jatkoi: Mitä sinä täällä teet? Oletko hullu? Kyllä olen hullu. Hulluna sinuun, Tuomas vastasi Marialle. Yhtäkkiä hän halasi Mariaa kovaa. Marian uni toteutui! Hän ei tiedä, mitä hän tekisi. Marian sydän löi niin kovaa, että hän jopa luuli sydämensä menevän pois p a i k a l t a a n. Anteeksi, näin ei pitänyt käydä, Tuomas sanoi surullisella äänellä ja päästi irti Mariasta. Ei! Älä mene! Tule tänne! Maria sanoi ja yritti halata poikaa. Vihdoinkin Maria uskalsi myöntää Tuomakselle, että hän oli ihastunut tähän. Heidän välilleen oli syntynyt rakkaus, sillä Tuomaskin oli ihastunut Mariaan samalla tavalla. He istuivat laiturilla koko yön katsoen taivasta ja pitäen toistensa käsistä kiinni. He jopa lauloivat jossakin kohtaa. Äiti tuli aamulla herättämään Mariaa. Hän ihmetteli, miksi Maria nukkui näin pitkään. Maria ei sanonut mitään, hän vain juoksi täysillä äidin luo ja kiitti häntä. Kiitos, että tulimme tänne! sanoi Maria iloisesti. Oho, varopa vähän! Me tiesimme kyllä, että sinäkin tulet pitämään tästä lomasta, äiti sanoi hymyillen leveästi. Kun äiti poistui huoneesta, Maria mietti itsekseen, että eihän täällä ole sittenkään niin pahaa. Ereza Sahatciu

17 Pikku Prinssi - tarina elämästä Johdanto Kuinka moni meistä muistaa nuorempana meille luetun Antoine de Saint-Exupéryn tunnetuimman kirjan, Pikku Prinssin? Emme ehkä nuorempina tajunneet Pikku Prinssin sisältävän koskettavia, hyvin avoimesti. Hänen lapsuutensa ajan hän ajatteli isojen ihmisten olevan hankalia ja ymmärtämättömiä. Hän käytti piirustustaan kyselläkseen ihmisiltä, mitä he piirroksessa näkevät. Hänen piti häpeän, Liikemiehen, jonka elämä pyöri vain lukujen ja rahan ympärillä, sekä yksinäisen Lyhdynsytyttäjän, joka noudatti uskollisesti sääntöjä ja joka minuutti sytytti ja sammutti lyhdyn kynttilän päivän vaihtuessa tiuhaan. Viimeisenä Pikku Prinssi tapasi maantieteilijän, joka ei tiennyt omasta planeetastaan mitään, mutta silti piti itseään tärkeänä. Kirjailija haluaa saada lukijan tajuamaan aikuisten normaalien toimien tyhjänpäiväisyyden verrattuna siihen, mitä ihminen voisi tehdä. Viimeinen määränpää Maa Pikku prinssi lähti Maantieteilijän suosittelemana kohti maata. Hän laskeutui keskelle Afrikan autiomaata. Häntä vastassa ei ollut muita kuin yksinäinen käärme. Käärme ohjasi hänet ruusutarhaan, jossa Prinssi tapasi monta ruusua. Hän ei ollut uskoa silmiään, koska juuri hänen ruusunsa oli kertonut olevansa ainut laatuaan. elämänfilosofiaa huokuvia opetuksia, mutta jo muutaman vuoden päästä kirjan opetusten tullessa ajankohtaisemmiksi, kirja vaikuttaa elämäämme vahvemmin. Kuka on Pikku Prinssi? Pikku Prinssi -kirja on Saint-Exupéryn omaelämäkerrallinen kirja, jossa pakkolaskun aavikolle tehnyt lentäjä tapaa toiselta planeetalta tulleen pienen pojan nimeltään Pikku Prinssi. Hän on tullut asteroidilta B612, jossa hän asuu yhdessä turhamaisen ruusun kanssa. Väärinymmärretty lapsi - tekijän oma elämä teoksessa Tekijä puhuu jo teoksen alussa lapsuudestaan ja nuoruudestaan. Lapsena Saint-Exupéry oli hyvin väärinymmärretty lapsi. Hänen ensimmäinen piirustuksensa, boakäärmeen nielemä elefantti, oli useille ihmisille hyvin hämmentävä. Kukapa nyt hattua pelkäisi? oli useimmiten hänelle vastauksena. Kyseinen piirustus osoitti Saint-Exupérylle aikuisten yksinkertaista ja mielikuvituksetonta ajatusmaailmaa. Hänen piirustuksensa saivat aikuisilta kovaa kritiikkiä, jonka takia Saint-Exupéry hylkäsi unelmansa taidemaalarina. Tekijä kertoo myös omista käsityksistään usein paneutua muiden aikuisten tasolle, puhumaan muun muassa politiikasta, golfista ja solmioista. Saint-Exupéry esittelee myös teoriaansa lasten ja aikuisten välisestä kuilusta. Lapsille itsestään selvät asiat voivat olla aikuisille pitkän selittelyn takana. Pikku Prinssin matka aikuiseen maailmaan Pikku Prinssi kuvailee matkaansa tyhmien aikuisten maailmaan hyvin kriittisesti ja värikkäästi. Hän matkusti muuttolintujen mukana eri paikkoihin, ja päätyikin ensimmäisenä Kuninkaan asteroidille. Kuninkaalla ei ollut lainkaan alamaisia, joten hän oli hyvin ankara, eikä suvainnut tottelemattomuutta. Kuningas kuitenkin opetti Pikku Prinssille useita eri opetuksia, esimerkiksi keneltäkään ei voi vaatia enempää kuin mihin hän pystyy sekä on paljon vaikeampaa tuomita itseään kuin muita. Seuraava määränpää oli Turhamaisen asteroidi. Turhamainen kerjäsi Pikku Prinssiltä huomiota pakottamalla Pikku Prinssin taputtamaan käsiään ja kertomaan ihailevansa häntä. Hän tapasi myös Juopon, joka vain joi unohtaaksensa juomisen aiheuttaman 32 Viisari 2/2014 Itkiessään pellolla Pikku Prinssiä vastaan tuli kettu. Kettu puhui Pikku Prinssille kesyttämisestä ja elämänilosta. Kettu tuli läheisemmäksi Prinssin kanssa. Kettu opetti Prinssille ruusun olevan ainoa laatuaan maailmassa, kun katsoo sisimpään. Täten Prinssi tajusi ruusunsa olevan ainutlaatuinen omalla tavallaan. Ketun opetuksia voi myös soveltaa oikeaan elämään. Prinssin lähdön aika Lentäjän saadessa koneensa takaisin kuntoon, tuli myös Pikku Prinssin lähdön aika. Prinssi teki sopimuksen käärmeen kanssa, että käärme purisi häntä. Prinssin lähtö oli lentäjälle vaikea paikka, vaikka lentäjä tiesi Prinssin pääsevän takaisin omalle planeetalleen. Kuinka kirjan opetuksia voisi soveltaa oikeassa elämässä? Mielestäni kirjan päällimmäisin ajatus oli luopumisen vaikeus, erilaisuuden rikkaus, mielikuvitus sekä aikuisten maailman vaikeus. Nykymaailmassa ihmisille merkitsee enemmän luvut ja faktat kuin sisäiset asiat. Jos pienestä pitäen lapsille opetettaisiin tulkitsemaan Pikku Prinssi -kirjaa, voisi nykymaailma olla kovin erilainen. Mielikuvituksen tärkeyttä pitäisi lapsille painottaa pienestä pitäen, unohtamatta unelmista kiinni pitämistä ja ihmisten luonteenpiirteiden erottamista ulkoisista asioista. Kiti Suupohja 8E Kuntonyrkkeilyä 8.lk:n valinnaisessa liikunnassa Keskiviikkona Tomppa tuli pitämään 8. valinnaisliikunta ryhmälle kuntonyrkkeilyä. Alku oli hieman haastavaa, mutta lopputunnista kaikki olivatkin jo täysillä mukana! Oli todella hauska kokeilla jotain ihan uutta. Ensiksi harjoittelimme lyöntejä ja tekniikkaa. Toinen parista otti ns. pisteläpyskät käsiinsä ja toinen laittoi nyrkkeilyhanskat. Kokeilimme parin kanssa erilaisia lyöntejä ja lyöntisarjoja, joita Tomppa meille opetti. Tunnin lopuksi pidimme lyhyen kuntopiirin ja kiitimme mahtavasta, mutta kehittävästä tunnista! Tukarileiri 2014 Leirillä oli mahtavaa, kuten oli ollut viime vuonnakin. Vietimme kaksi päivää ja yhden yön Kunstenniemen leirikeskuksessa yhdessä Kotimäen koulun tukareiden kanssa. Oli ihanaa päästä näkemään heitä pitkästä aikaa! Viime leiristä palasi mieleen eläväisiä muistoja, ja aika leirien välillä tuntui päiviltä eikä vuodelta. Koko aika ei kuitenkaan ollut pelkkää hauskanpitoa, vaan keskityimme myös vakavampiin asioihin. Meitä ysien tukareita oli kouluttamassa meille jo ennestään tuttu Iina, jonka koulutusta kuuntelimme. Teimme 33 Viisari 2/2014 myös toiminnallisia tehtäviä, keskustelimme ja pohdimme, sekä ilmaisimme mielipiteitämme. Aiheenamme olivat päihteet, joista saimmekin leirin aikana monipuolista opetusta. Talven ensimmäinen lumisadekin osui juuri leirin kohdalle! Puhtaanvalkoista lunta oli ilo katsella pitkästä aikaa, vaikka se ei kauaa maassa kestänytkään. Lisäksi plussaa on vielä annettava vähän lisää: Kunstenniemen ruoka on aina niin hyvää. Kaiken kaikkiaan upea leiri, kiitos siitä kaikille!

18 VÄLKKÄRITOIMINTAA syksyllä 2014 Tämän vuoden välkkäreitä ovat : Iina Toikka 7b, Emma Rajamäki 7b, Emilia Tuominen 7b, Janette Lindberg 7b, Viivi Hohtari 7b, Erica Rajalin 7b, Josefina Särkelä 7b, Tua Halen 7d, Ida Ahokas 8a, Sanni Ahonen 8a, Emilia Leino 8b, Venla Orpana 8b, Kiti Suupohja 8e, Marianne Siikalampi 9a, Nhi Pham 9a, Nora Rantanen 9b, Diana Vonti 9b, Janica Leinonen 9b ja Jessica Lindberg 9b. Välkkärit ovat pyörittäneet koko syksyn 1-6 -luokille ohjattua välituntitoimintaa pikkusalissa ja osallistujia on riittänyt perinteiseen tapaan runsaasti. Viisarin mennessä painoon 1-6 luokilla oli menossa luokkienvälinen Kaikki polttaa kaikkia -turnaus ja vastaavasti 7-9 -luokilla Futis-koris -turnaus. Lähes kaikki luokat olivat ilmoittautuneet mukaan ja panoksena oli kummankin turnauksen voittaneelle luokalle munkki-mehut ennen joululomille menoa. Kisailu on tapahtunut rennossa ja hyvässä hengessä, kuten syksyn piristyksen kuuluukin toimia. Työn alla on myös keskusradion kautta toteutettavien taukoliikuntaohjelmien valmistelu, joita on tarkoitus toteuttaa joko ennen joulua tai sen jälkeen. Omasta puolestani ja uskallan sanoa myös osallistuvien luokkien puolesta lämpimät kiitokset välkkäreille tästä vapaaehtoisesta ja arvokkaasta työstä oppilaiden hyväksi. Tuija PS. Koulussamme on nyt menossa seitsemäs vuosi välkkäritoimintaa eli niin kauan, kun sitä virallisestikin on kouluissa ollut. 34 Viisari 2/2014 Liikunnan tapahtumia syksyltä 2014 Koululiikunnan osalta on vietetty taas aktiivinen ja tapahtumarikas syksy. Liikuntatunneilla on harrastettu monenlaista toimintaa ja tuntien ohella oppilaat ovat päässeet myös kilpailemaan eri lajeissa muiden koulun oppilaita vastaan. Kilpailut ovat totuttuun tapaan sujuneet hyvässä hengessä, ja eri kilpailuissa on ollut aistittavissa voimakas tekemisen meininki. Ensimmäinen turnaus yläkoulujen osalta käytiin heti syyskuussa, kun ohjelmassa oli Kaarinan yläkoulujen välinen jalkapalloturnaus. Syyskuun 3. päivänä Kaarinan keskusurheilukentän tekonurmelle olivat kokoontuneet yläkoulun poikien sekä tyttöjen sarjaan Valkeavuoren koulun lisäksi Piispanlähteen koulu, Kotimäen koulu sekä Piikkiön yhtenäiskoulu. Turnauksessa käytiin erittäin tiukkoja otteluja, kuitenkin hyvässä hengessä. Valkeavuoren koulu on tottunut menestymään jalkapallossa, ja tänäkin vuonna pojat hoitivat Kaarinan mestaruuden kotiin. Turnauksen voitolla pojat pääsivät tavoittelemaan piirin mestaruutta Salon jatkoturnaukseen. Salossa vastus oli tällä kertaa liian kova, eikä menestystä jatkopeleistä tullut. Poikien Kaarinan mestaruuden voittaneessa joukkueessa pelasivat seuraavat oppilaat: Sebastian Mäki 9E (kapteeni), Matias Forsell 9E, Oskari Hienovirta 9D, Lauri Mylen 9D (maalivahti), Omar Purkovic 9D, Julius Suominen 9C, Mico Lindeman 8D, Elias Viitanen 8C, Roni Lahtinen 8D, Jonatan Javanainen 9C, Niilo Virtanen 8C ja Eron Shaljaku 7C. Tyttöjen voiton jalkapalloturnauksessa vei Piispanlähde, vaikka Valkeavuoren tytöt laittoivatkin tiukasti kampoihin ja pelasivat turnauksessa hienoja otteluita. Tyttöjen joukkueessa pelasivat Elviira Nyrhilä 9C, Laura Lampinen 9C, Iida Alander 9C, Ida Salminen 9C, Oona Karttunen 9C, Tilda Aitio 9C, Helmi Nyrhilä 9E, Melissa Ylilehto 8A, Karoliina Kytöniemi 8A, Karo Wikström 8A ja Laura Nikula 8E. Otteluissa tuomareina toimi joukko Valkeavuoren koulun vanhoja oppilaita, mm. Ossi Moisio, Lauri Laaksonen sekä Emilia Siintola. Seuraava oppilasurheilutapahtuma oli 19.9 Paraisten Archipelagia golfissa, jossa järjestettiin kll:n golfmestaruuskilpailut. Kisoihin lähti pieni, mutta iskukykyinen joukkue Valkeavuoren koulusta. Mukana olivat Matias Hyvärinen, Julius Suominen ja Olli Virtanen. Ikävä kyllä tuloksia peleistä ei ole ollut saatavilla, joten emme voi niitä tässä julkaista. Jalkapalloturnauksen jälkeen seuraavat kilpailut käytiin Kaarinan keskusurheilukentällä keskiviikkona 23.9, jolloin lajina oli yleisurheilu. Tämä perinteikäs laji on tuonut menestystä Suomelle useista arvokisoista ja kilpailut käytiin jälleen maaotteluhengessä, kun Valkeavuoren, Piikkiön, Piispanlähteen ja Kotimäen koulut ottivat toisistaan mittaa yleisurheilussa joukkuekilpailun muodossa. 35 Viisari 2/2014 Voitto Valkeavuorelle oli hyvin ylivoimainen, kun Valkeavuoren koulu keräsi ennätyspisteet 257,5 p, toiseksi tullut Piikkiö jäi 243,5 pisteeseen. Tarkemmat lajikohtaiset tulokset ja eri koulujen osallistujat löytyvät erillisestä tuloslistasta. Koulujen pisteet menivät kuitenkin seuraavalla tavalla: Valkeavuori 257,5 p. Piikkiö 243,5 p. Piispanlähde 207 p. Kotimäki 198 p. Yläkoulujen koripalloturnaus pelattiin torstaina Piispanlähteen koululla ja mukana olivat perinteiset vastustajat: Piispanlähde, Kotimäki ja Valkeavuori. Tyttöjen sarjassa näiden lisäksi mukana oli myös Piikkiön yhtenäiskoulu. Voiton koripallossa tällä kertaa poikien sarjassa vei Piispanlähteen koulu ja Valkeavuoren pojat olivat toisia. Tytöissä voiton vei Kotimäen koulu. Poikien joukkueessa pelasivat Nino Eramo 9E (kapteeni), Eemil Rantanen 9D, Santeri Vähämäki 8E, Valter Olin 8D, Akseli Kinnala 7D, Oliver Luoto 8D, Jonatan Javanainen 9C ja Lauri Mylen 9 D. Tyttöjen joukkueessa pelasivat Nora Rantanen 9A (kapteeni), Sanna Keski- Saari 9A, Tytti Massinen 9A, Veronica Laitinen 9D, Hanna Kuusinen 9D, Eveliina Lapinniemi 8A ja Laura Nikula 8E. Kaikkien luokkien yhteiset tanssiaiset vietetyssä itsenäisyysjuhlassa kruunasivat tänä vuonna syksyn liikunnanopetuksen. Kuvia tapahtumasta löytyy liitteenä. Tansseja harjoiteltiin kovasti liikuntatunneilla ja liikunnanopettajat voivat olla hyvin ylpeitä oppilaiden

19 käytöksestä ja innokkuudesta osallistua tanssiaisten järjestämiseen. Seitsemännen luokkien tansseina juhlissa olivat Teksasin ruusu ja Dosa-do, kahdeksannen luokan tanssit olivat Cicapo ja Mignon (Kehruuvalssi). Yhdeksännen luokkien tanssit olivat Pas D Espagne ja Salsa. Näiden lisäksi yhteisenä juhlatanssina tanssittiin St. Bernard s Valse sekä perinteinen valssi. Keväällä on odotettavissa taas uusia kilpailuja hienossa urheiluhengessä. Toivottavasti saamme nauttia samanlaisesta menestyksestä kuin syksyllä ja perinteinen munkkimehupalkitsemistilaisuus on täynnä liikunnan parissa menestyneitä oppilaita. Mukavaa joulun odotusta toivottavat liikunnanopettajat, Ville ja Tuija Ps. Jutun lopussa vielä vauhdikkaita kuvia liikunnan tapahtumista syksyn ajalta! Sirkuskoulussa oli menoa ja meininkiä. Kaarinan yläkoulujen yleisurheilukisat keskusurheilukentällä Kaarinan yläkoulujen yleisurheilukisat keskusurheilukentällä Tytöt 7 lk 100 m 1 Mimosa Ajalin Piikkiö Emilia Sirkiä Valkeavuori Siiri Huovinen Piispanlähde Viola Vuorenvirta Valkeavuori Janika Jääskö Kotimäki Ann-Sofie Blumberg Kotimäki Daniela Löfgren Piispanlähde Eveliina Raunio Piikkiö erä 1 Mimosa Ajalin Piikkiö Emilia Sirkiä Valkeavuori Janika Jääskö Kotimäki Daniela Löfgren Piispanlähde erä 1 Siiri Huovinen Piispanlähde Viola Vuorenvirta Valkeavuori Ann-Sofie Blumberg Kotimäki Eveliina Raunio Piikkiö 16.9 Tytöt 7 lk 800 m 1 Nella Kettunen Piispanlähde 2,49,1 2 Venla Nirkkonen Kotimäki 2,50,8 3 Milja Väätäjä Piikkiö 2,51,2 4 Elli Rantanen Kotimäki 2,57,5 5 Erika Jukarainen Valkeavuori 2,58,5 6 Petra Koski Piispanlähde 3,04,8 7 Anni Moisio Valkeavuori 3,07,0 8 Veera Toimio Piikkiö 3,08,4 7 lk tytöt PITUUS 1 Tiia Kivimäki Valkeavuori Klaara Einola Kotimäki Janika Penttinen Piispanlähde Jasmin Fälden Piispanlähde Linnea Tuomi Piikkiö Mette Kronström Piikkiö Anni Kuokkanen Kotimäki Leunora Peci Valkeavuori lk tytöt KUULA 1 Roosa Naula Valkeavuori lk tytöt KORKEUS 2 Aino Seppänen Piikkiö Mari Pylkkänen Piispanlähde Lilja Helenius Kotimäki Melinda Puurula Kotimäki Riina Saarikko Kotimäki Hanna Nikula Piikkiö Sofia Leppänen Piikkiö ,604 Jessica Stenroth Valkeavuori Roosa Grönholm Piispanlähde Nea Löfman Piispanlähde ,55 7 Sanni Valdolin Piispanlähde Tua Halen Valkeavuori lk pojat PITUUS 1 Eero Ahokas Piispanlähde Eetu Raitanen Valkeavuori Eero Talja Piispanlähde Olli Toivanen Valkeavuori Aaron Ruohomäki Piikkiö Leo Lahtinen Kotimäki Mico Pullinen Kotimäki Eino Virtanen Piikkiö lk pojat KUULA 1 Jimi Laaksonen Piikkiö Akseli Kinnala Valkeavuori Linus Virkki Piispanlähde Miko Kunnasvirta Kotimäki Jesse Helimo Piikkiö Eero Kunnas Valkeavuori Matias Hendolin Piispanlähde Micke Sukevainen Kotimäki lk mixed 4x100m 1 Piikkiö 59.0 Aaron Ruohomäki, Eelis Lehtonen, Mimosa Ajalin, Eveliina Raunio Leevi Kangasniemi, Muhamed Purcovic, Daniela Löfgren, Siiri 2 Piispanlähde 59.6 Huovinen Eron Shaljaku, Arttu Päiviö, Emilia Sirkiä, 3 Valkeavuori 60.2 Tiia Kivimäki Pekka Nätti, Mico Pullinen, Elli Rantanen, 4 Kotimäki 63.4 Venla Nirkkonen Tytöt 8 lk 100 m 1 Adele Väärä Kotimäki Ronja Pitkänen Kotimäki Ida Råstedt Piikkiö Julia Linnavalli Piikkiö Karo Wikström Valkeavuori Minttu Erola Piispanlähde Roosa Kuiko Valkeavuori Melissa Nurmela Piispanlähde erä 1 Adele Väärä Kotimäki Ida Råstedt Piikkiö Karo Wikström Valkeavuori Minttu Erola Piispanlähde erä 1 Ronja Pitkänen Kotimäki Julia Linnavalli Piikkiö Roosa Kuiko Valkeavuori Melissa Nurmela Piispanlähde 16.0 Tytöt 8 lk 800 m 1 Siiri Rantanen Kotimäki 2,44,0 2 Melissa Ylilehto Valkeavuori 2,45,0 3 Eveliina Lapinniemi Valkeavuori 2,46,5 4 Noomi Marttila Piispanlähde 2,48,0 5 Kerttu Sillanpää Piikkiö 2,50,5 6 Amanda Koskinen Piikkiö 2,55,5 7 Ronja Hämäläinen Kotimäki 2,58,9 8 Elina Salomaa Piispanlähde 2,59,0 6 Saga Porjo Piikkiö Karo Wickström Valkeavuori Rebecca Justen Kotimäki 110 Pojat 7 lk 100 m 1 Eelis Lehtonen Piikkiö Arttu Päiviö Valkeavuori Muhamed Purkovic Piispanlähde Eron Shaljaku Valkeavuori Eemeli Mäkelä Piikkiö Pekka Nätti Kotimäki lk tytöt KIEKKO 1 Aada Viitanen Valkeavuori Laura Nikula Valkeavuori Matleena Sirviö Kotimäki Alina Martinantti Piispanlähde Kaisa Eronen Kotimäki Lotta Kettunen Piikkiö Jenna Löytöläinen Piikkiö Än Otram Piispanlähde erä 1 Eelis Lehtonen Piikkiö Eron Shaljaku Valkeavuori Pekka Nätti Kotimäki erä 1 Arttu Päiviö Valkeavuori Muhamed Purkovic Piispanlähde Eemeli Mäkelä Piikkiö 15.6 Pojat 7 lk 800 m 1 Kasper Kylén Piispanlähde 2,30,2 2 Juho Liukkonen Piispanlähde 3,31,1 3 Akseli Elo Valkeavuori 2,32,6 4 Eetu Häkkinen Valkeavuori 2,59,5 5 Daniel Bowers Kotimäki 3,01,8 6 Justus Knuutila Piikkiö 3,02,3 7 Anttoni Tornberg Piikkiö 3,05,0 Pojat 8 lk 100 m 1 Arttu Välilä Piispanlähde Samuli Saarinen Kotimäki Juhana Kaarlehto Piikkiö Eetu Yli-Talonen Valkeavuori Tuomas Kyry Piikkiö Markus Ranne Valkeavuori Jonatan Hörkkö Piispanlähde erä 1 Arttu Välilä Piispanlähde Samuli Saarinen Kotimäki Juhana Kaarlehto Piikkiö Eetu Yli-Talonen Valkeavuori erä 1 Tuomas Kyry Piikkiö Markus Ranne Valkeavuori Jonatan Hörkkö Piispanlähde Viisari 2/ Viisari 2/2014

20 Pojat 8 lk 800 m 1 Lauri Saarni Valkeavuori 2,22,5 2 Vilho Kilpeläinen Piikkiö 2,23,4 3 Eino Neuvonen Piikkiö 2,34,8 4 Rasmus Savolainen Piispanlähde 2,39,1 5 Touko Haapanen Kotimäki 2,41,7 6 Eeli Salow Kotimäki 2,42,2 7 Oliver Luoto Valkeavuori 2,46,9 8 Aarne Laitakari Piispanlähde 2,47,0 8 lk pojat KORKEUS 1 Eetu Hänninen Piikkiö Eetu Kulmala Valkeavuori Elias Viitanen Valkeavuori Lauri Reini Piikkiö Juuso Äijälä Piispanlähde Janne Elonen Kotimäki Elias Gratscheff Piispanlähde 125 Sampo Pohjola Kotimäki NM 8 lk pojat KIEKKO 1 Eetu Paukkio Piispanlähde Valter Olin Valkeavuori Herkko Mäkelä Piikkiö Olli-Pekka Vallittu Valkeavuori Tapio Maaranen Piikkiö Jaakko Kalhama Piispanlähde Anssi Hannelin Kotimäki Juho Rannikko Kotimäki lk mixed 4x100m Juhana Kaarlehto, Lauri Reini, Saga Porjo, 1 Piikkiö 56.2 Hanna Nikula Arttu Välilä, Jonatan Hörkkö, Minttu Erola, 2 Piispanlähde 58.3 Melissa Nurmela Jesse Jalo, Elias Viitanen, Karo Wikström, 3 Valkeavuori 58.4 Roosa Kuiko 4 Kotimäki 58.5 Samuli Saarinen, Sampo Pohjola, Siiri Rantanen, Ronja Pitkänen Tytöt 9 lk 100 m 1 Reetta Lahtinen Piispanlähde Aada Yliniskala Kotimäki Eevi Aaltonen Kotimäki Henna Ruusunen Piikkiö Diana Vonti Valkeavuori Anne Myllylä Piikkiö Emilia Salminen Piispanlähde Marianne Siikalampi Valkeavuori erä 1 Reetta Lahtinen Piispanlähde Aada Yliniskala Kotimäki Henna Ruusunen Piikkiö Diana Vonti Valkeavuori erä 1 Eevi Aaltonen Kotimäki Anne Myllylä Piikkiö Emilia Salminen Piispanlähde Marianne Siikalampi Valkeavuori 18.0 Tytöt 9 lk 800 m 1 Marika Aarnio Piispanlähde 2,32,9 2 Kiia Kantoluoto Piikkiö 2,55,0 3 Venla Tähkäpää Kotimäki 2,55,3 4 Iida Yliniskala Kotimäki 3,00,9 5 Tytti Massinen Valkeavuori 3,02,6 6 Anni Kankaanpää Piispanlähde 3,06,6 7 Anna Hollo Valkeavuori 3,09,8 8 Nelli Mäkelä Piikkiö 3,54,7 9 lk tytöt 3-LOIKKA 1 Sanna Keski-Saari Valkeavuori Tia-Tuulia Forsblom Piispanlähde Minja Riihimaa Piikkiö Jenna Linnansuu Piikkiö Joanna Lehtonen Kotimäki Elviira Nyrhilä Valkeavuori Katri Pulkkinen Kotimäki lk tytöt KEIHÄS 1 Kaisa Takkinen Piikkiö Sofia Lindblad Kotimäki Iida Alander Valkeavuori Roosa Lindholm Piikkiö Tiia Leppänen Kotimäki Oona Tapiola Valkeavuori Ida Vallenius Piispanlähde Anni Huila Piispanlähde Pojat 9 lk 100 m 1 Lauri Mylen Valkeavuori Sebastian Mäki Valkeavuori Marco Nohkola Kotimäki Aleksanteri Välilä Piispanlähde Miko Juntunen Piikkiö Santeri Tättäläinen Piikkiö Aleksi Kylmänen Kotimäki Teemu Salonen Piispanlähde erä 1 Lauri Mylen Valkeavuori Marco Nohkola Kotimäki Aleksanteri Välilä Piispanlähde Santeri Tättäläinen Piikkiö erä 1 Sebastian Mäki Valkeavuori Miko Juntunen Piikkiö Aleksi Kylmänen Kotimäki Teemu Salonen Piispanlähde 14.8 Pojat 9 lk 800 m 1 Rolle Puumalainen Piikkiö 2,22,0 2 Oskari Kiljander Piikkiö 2,29,2 3 Omar Purkovic Valkeavuori 2,30,7 4 Alexandru Florea Piispanlähde 2,34,9 5 Julius Suominen Valkeavuori 2,55,4 9 lk pojat 3-LOIKKA 1 Eemil Rantanen Valkeavuori Jaakko Toiviainen Piikkiö Alexandru Florea Piispanlähde Nicklas Susila Kotimäki Oskari Hienovirta Valkeavuori Santeri Väätäjä Piikkiö Tuomas Ylihollo Kotimäki lk pojat KEIHÄS 1 Eero Koski Kotimäki Aleksi Kallunki Valkeavuori Reko Laine Kotimäki Otto Laine Piikkiö Bia Duangporn Valkeavuori Thomas Sihvola Piikkiö Lauri Laaksonen Piispanlähde Santeri Suojanen Piispanlähde lk mixed 4x100m Aleksanteri Välilä, Teemu Salonen, Lotte Kangasniemi, Kaisa 1 Piispanlähde 55.8 Hiltunen Lauri Mylen, Sebastian Mäki, Sanna Keski- 2 Valkeavuori 56.2 Saari, Diana Vonti 3 Kotimäki 57.2 Marco Nohkola, Aleksi Kylmänen, Iida Yliniskala, Aada Yliniskala Jaakko Toiviainen, Santeri Tättäläinen, Henna Ruusunen, Minja 4 Piikkiö 57.9 Riihimaa 38 Viisari 2/2014 Lassi Andersson 7B Yleisurheilupäivänä viidesluokkalaiset kisasivat korkeushypyssä, kuulantyönnössä ja kahdensadan metrin juoksussa. Luokat kisasivat myös sukkulaviestijuoksussa koululla. Sukkulaviestissä juoksee viisi poikaa ja viisi tyttöä. Ykköset, kakkoset ja kolmoset juoksivat ensin sukkulaviestin, jonka 1A voitti. Sen jälkeen juoksivat 4-6. luokkalaiset.tästä sarjasta voitto tuli 4B-luokalle. Kun sukkulajuoksu oli juoksettu, luokat 3-6 siirtyivät kilpailemaan keskurille. Keskurilla oli korkeushyppyä, pituushyppyä, keihäänheittoa, kaikki juoksukilpailut ja moukarinheitto. Päivän päätteeksi jaettiin mitaleita. Kuulantyönnöstä kul- Yleisurheilukisat taa viitosten sarjasta sai Melina Lynderup 5b. Toiseksi tuli Anni Vuorinen 5c. Ja kolmanneksi tuli Aada Tukiainen 5c. Kuudenkymmenen metrin juoksussa kolmosten sarjassa kultaa sai Sanni Rantanen 3b. Poikkeuksellisesti hopeamitaleja tuli kaksi Lotta Suomiselle 3b ja Lilian Latoselle 3b. 39 Viisari 2/2014 Kisojen alussa ilma oli hieman pilvinen ja oli kosteahkoa, mutta kun pääsimme keskurille ilma oli jo paljon aurinkoisempi ja pilvet häipyivät pois. Tunnelma keskurilla oli erittäin jännittynyt ainakin palkintojenjaon aikaan. Ne jotka voittivat kultaa pääsivät kilpailemaan muiden kaarinalaisten koululaisten kanssa. Kilpailemaan pääsivät myös jotkut hopeamitalistit joistakin lajeista ja pronssimitalistit. Jatkokisat kestivät koko koulu päivän, mutta kun kisa loppui, niin mentiin syömään ja päästiin kotiin.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma Dalinda Luolamo Tunteiden sota Runokokoelma Tunteiden sota Dalinda Luolamo Ulkoasu: R. Penttinen Painettu: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-235-4 Alkusanat Arvoisat lukijat. Tahdon kertoa teille projektistani

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

LAPSELLINEN POIKA TEKIJÄ: LASSI 7B

LAPSELLINEN POIKA TEKIJÄ: LASSI 7B LAPSELLINEN POIKA TEKIJÄ: LASSI 7B Oli kaunis päivä, aurinko paistoi, taivas oli kirkas ja linnut lauloivat. Anselmi keräili kukkia niityillä. Yhtäkkiä Anselmi näki peltohiiren ja säikähti niin, että juoksi

Lisätiedot

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS! TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS:

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 5# helmikuu 2011 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Oppilaan haastattelu 2 Mikaelin arvoitus 2 Kaksi merenneitoa 3 Kirjaesittely 3 Hiihtoloma 5 Hiihtoretki 5 Silja Europalla

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

MIKAN SALAISUUS. Teksti Per Dunsö, kuvat Janne Harju

MIKAN SALAISUUS. Teksti Per Dunsö, kuvat Janne Harju Mika on reipas 6-vuotias jalkapalloa rakastava poika. Hänen paras ystävänsä on Lotta joka pelaa Mikan kanssa samassa joukkueessa. Heidän joukkueensa nimi on Nappulat. Nappulalaiset ovat päässeet mukaan

Lisätiedot

Pöllönkankaan verkkokohina

Pöllönkankaan verkkokohina Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Peikkoarvoitus Taikametsässä

Peikkoarvoitus Taikametsässä Peikkoarvoitus Taikametsässä Vaasa, Teeriniemen koulu luokat 2 A ja B Teeriniemen koulun kakkosluokat, yhteensä 30 oppilasta, päättivät osallistua kilpailuun Tämä metsä on meille tärkeä. Teeriniemen koulu

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Koulun tutustumispäivä Vinkkejä opettajalle Varaa oppilaille lyijykynät, kumit ja puuvärit (keltainen, sininen, punainen, ruskea). Kouluun ja omaan uuteen

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille Matias magneettitutkimuksessa Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille 1 Moi! Minä olen Matias ja harrastan jääkiekkoa. Kaaduin harjoituksissa ja loukkasin polveni.

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Lue lapselle runo päivässä

Lue lapselle runo päivässä Lue lapselle runo päivässä Runot kirjoitti: Kaarina Helakisa Vihkosen kuvitti: Minna-Maria Virtanen Viikon runot valitsi: Kaija Haapalinna-Lintinen Runovihkon taittoi: Riikka Käkelä-Rantalainen Olipa kerttunen

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA!

VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA! VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA! 1 Ulkona on kaunis ilma. Noah herää. Häntä eivät herätä auringonsäteet vaan herätyskello, joka vilkuttaa valoa ja tärisee. Noah on kuuro ja siksi hänen herätyskellonsa

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

ONNE NUIT. Unelmahuone

ONNE NUIT. Unelmahuone ONNE NUIT Unelmahuone Lempisisustuskauppa Teinin huone uusiksi Unelmien huone Chilli huone VS sivistynyt huone Sisustusvinkit Millainen huone sopii sinulle? Horoskoopit unelmien huone Ida Hyrylä Neljä

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg-Aminoff Käännös: Annika Mäklin

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg-Aminoff Käännös: Annika Mäklin M etsäankka Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg-Aminoff Käännös: Annika Mäklin Tämän satukirjan avulla haluamme kertoa lapsille, miten puusta syntyy lautoja ja miten laudoista tehdään puulelu,

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus SUOMEN RAHAPAJA RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus Lokakuu 2010 Toimitusjohtaja Tina Wessman & KTT Mirjami Lehikoinen/Qualitems Oy 10/2010 1 TAVOITE Kartoittaa ala-aste-ikäisten lasten

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Kun nousin pois raitiovaunusta, minun kuusivuotias pikkuveli Timo juoksi minua vasten.

Kun nousin pois raitiovaunusta, minun kuusivuotias pikkuveli Timo juoksi minua vasten. Petra Niskala: Elämä Minä olen Atte. Minä olen seitsemäntoista vuotta vanha ja satakahdeksankymmentäneljä senttimetriä pitkä. Minulla on siniset silmät ja vaaleat hiukset. Se on yksinkertainen selitys

Lisätiedot

Savi tykkää käden lämmöstä. Se muovautuu helpommin, kun se lämpiää, Sirkka sanoi. Vähän niin kuin ihmisetkin, minä sanoin.

Savi tykkää käden lämmöstä. Se muovautuu helpommin, kun se lämpiää, Sirkka sanoi. Vähän niin kuin ihmisetkin, minä sanoin. Kaisa TAPAN I BAGGE Kotona TAMMI Kaisa TAPAN I BAGGE Kotona Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki Kannen kuva: Hannamari Ruohonen Kannen ja typografian suunnittelu: Laura Lyytinen

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

Terveys: s. 30 Piristystä kaamokseen s. 13 Näin selviät syysmasennuksesta s. 12 Kysy terveydestä

Terveys: s. 30 Piristystä kaamokseen s. 13 Näin selviät syysmasennuksesta s. 12 Kysy terveydestä Muoti: s. 14 Joulun kuumimmat trendit s. 9 Pukeudu kuin JLo s. 15 Pikkujoulujen paras tyyli Kauneus: s. 20 Nutturat arkeen ja juhlaan s. 25 Testi: Mikä tuoksu sopii sinulle? s. 10 Vertailussa ripsarit,

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot